MUISTIO 1. x Natunen Sanna (poistui klo 11.20) sote- koordinaattori ALY- ryhmän pj, liikenneasiantuntija ympäristöterveydenhuollon valmistelija

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 10/2018 Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen x Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula x Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen x Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ulf Westerstråhle x Karhula Tuula Eksote Merja Tepponen* x Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* x Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto Tiia Piikki x Willberg Juha (poistui klo 11.20) Lappeenrannan kaupunki Alina Kujansivu Mäkelä Johanna Kunnat Pekka Reiman* x Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen x Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen x Siiskonen Keijo (saapui klo 9.48)Eksote Liisa Mänttäri Stoor Jussi Kunnat Pekka Reiman* x Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *toimivat kahden varsinaisen jäsenen varajäseninä Muut osallistujat Eerola Niina työntekijöiden edustaja x Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, x Heikki Järvenpää (poistui klo 10.54) poliittisen seurantaryhmän edustaja x Vesterinen Marja-Liisa (saapui klo 9.06) Eksoten hallituksen puheenjohtaja, Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja x Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija x Airaksinen Salla sihteeri x Tepponen Merja sote- asiantuntija x Natunen Sanna (poistui klo 11.20) sote- koordinaattori x Karhula Jyrki ALY- ryhmän pj, liikenneasiantuntija x Roine Päivi ympäristöterveydenhuollon valmistelija 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolijat. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. Hyväksyttiin kokouksen esityslista.

2 MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisen kokouksen pöytäkirja ja hyväksytään se kokouksen kulun mukaisena. Tarkastettiin edellisen kokouksen muistio ja hyväksyttiin se kokouksen kulun mukaisena. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viikkokatsaus Lausunnot ja kannanotot DL 21.5.TEM Kasvupalveluvirasto lausuntopyyntö 18.4.Sisäministeriö: Alueellisten riskiarvioiden valmistelu Maakuntien digi-yhtenäispolitiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille , lausunto annettu YM: Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla- hankkeen tuloksia Kumppanuusohjelmaesitys maakuntaan /Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä, Järjestö 2.0 kokonaisuus Finnilco: Avanneleikattujen hoitotarvikejakelun epätasa-arvoisuus on korjattava Päätöksiä Valtiovarainministeriön päätös ICT-valmistelun myöntämisestä esivalmisteluun, Etelä-Karjala ei hakenut lisärahoitusta VM: Maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten valmistelun johtoryhmä ja sen valmisteluryhmien lakkauttaminen Muita materiaaleja Uudenmaan järjestäjän keittokirja Oma maakunta- tilaisuuden materiaaleja, järjestäminen Maakuntien tilakeskuksen tilannekatsaus Nimeämisiä Tasa-arvoyhteyshenkilöksi maakunta- ja sote- uudistuksen valmisteluun nimetty Anni Laihanen Maakunta- ja sote- uudistuksen digimuutosohjelman johtoryhmä on nimetty Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Lausunnot ja kannanotot: Kasvupalveluviraston perustamisesta on jätettävä lausunto mennessä. Kasvupalveluvirasto tarkoittaisi, että TEMin alaisuuteen perustettaisiin valtion virasto, jonka tehtävänä olisi tuottaa ja hankkia tietojärjestelmiä, hoitaa tiettyjä

3 MUISTIO 3 maksatustehtäviä. Maakuntien aluekehityspuolella on jätetty yhteinen lausunto, jonka mukaisesti kasvupalveluvirasto ei edistäisi itsehallinnollista näkökulmaa ja esimerkiksi maksatustehtävien keskittämistä ei toivota. ELYjen näkökulmasta Kasvupalveluvirasto olisi jatkumoa KEHAn toiminnalle. Esimerkiksi maksatusasioiden suhteen toivottiin väljyyttä ja liikkumavaraa maakuntien toiminnalle. Lisäksi nähtiin, että yhteinen asiakaspalvelu ei voisi olla toimiva, jos maakunnat toimivat kukin omalla tavallaan. Virasto nähdään ennemminkin tärkeänä tukitoimintona, joten tästä ei tehdä kynnyskysymystä, vaikka näitä huolia esille nostetaankin. Kumppanuusohjelmaesitys on ollut Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella järjestöjen yhteisessä käsittelyssä. Heidän esityksensä mukaan kolmannen sektorin osalta on huomioitava etenkin yhteistyö, tapaamiset maakunnan kanssa, avustukset sekä avustusrakenne. Kolmannen sektorin osalta kunnilla ja maakunnalla on oltava tulevaisuudessa selkeä työnjako siitä, mitä kukakin hoitaa. Kolmannen sektorin toimijat ovat kunnille strategisina kumppaneina työllistämisessä. TE-toimisto valmistelee työllisyysohjelmaa, jossa yhtenä kohtana kolmannen sektorin kautta tehtävä yhteistyö. Muita materiaaleja: Maakuntien tilakeskuksen osalta on laskettu vuokrakustannuksia ja maakuntien vuokrapotti kokonaisuutena on tiedossa. Yksityiskohtaisia lukuja saadaan vasta, kun asetukset ovat olemassa (syksyllä 2018). Etelä-Karjalan osalta vuokrakustannukset ovat noin 40,1 miljoonaa euroa. Vuokrien osuudet maakuntien budjeteista ovat noin 10 %. Siirtyvien kiinteistöjen osalta on huomioitu myös mahdolliset velat, mutta laskelmiin ei ole huomioitu mahdollisia uusia investointeja. Kukin maakunta osallistuu maksuihin suhteessa omiin kiinteistöihinsä. Vuokrasopimusten allekirjoittaminen ja hyväksyminen olisi ajankohtaista keväällä Ympäristöterveydenhuolto- tilannekuva toukokuu 2018 Etelä-Karjalassa maakuntahallintoon siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät kahdesta kuntayksiköstä sekä osa aluehallintoviraston nykyään hoitamista tehtävistä. Siirtyvä henkilöstömäärä yhteensä on arviolta henkilöä. Palveluketjut ja toiminnan tehostuminen Ympäristöterveydenhuollon palvelujen siirtyminen suurempaan, maakunnan kokoiseen yksikköön edistää yhdenmukaisen toiminnan kehittymistä koko maakunnan alueella. Tämä helpottaa etenkin koko maakunnan alueella vaikuttavien toimijoiden, kuten Saimaan tukipalvelun (SATU), asiointia valvontaviranomaisen kanssa. Suuremmassa yksikössä viranhaltijoilla on jossain määrin nykyistä paremmat mahdollisuudet erikoistua ja syventää osaamistaan. Valvonnan suunnittelu ja seuranta, laatutyö sekä hallinto tehostuvat, kun näitä jatkossa tehdään vain yhdessä maakunnallisessa yksikössä. Maakuntauudistuksen yhteydessä yksi hallinnon taso ympäristöterveydenhuollossa poistuu kokonaan aluehallintovirastojen tehtävien siirtyessä joko maakuntiin, Ruokavirastoon tai LUO- VAan. Etenkin aluehallintoviraston tehtävien osalta palveluketjuilla on näin mahdolli-

4 MUISTIO 4 suus yksinkertaistua ja valvonnan osittaisia päällekkäisyyksiä on mahdollisuus purkaa. Aluehallintovirastojen nykyisin suorittama valvonta maakunnissa myös lähenee asukkaita ja toimijoita. Haasteena saattaa toisaalta olla riittävän osaamisen varmistaminen maakunnassa näiden tehtävien osalta. Maakuntauudistus tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia yhteistyömalleja: esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (HYTE) kanssa tehtävällä yhteistyöllä on mahdollisuudet suurempaan vaikuttavuuteen terveyden edistämisessä ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä. Ympäristöterveydenhuollon varautumisen näkökohdat voidaan ottaa myös jatkossa yhtenäisemmin ja entistä paremmin huomioon koko maakunnan alueella. Näissä on kuitenkin ehdottoman tärkeää säilyttää ja jopa parantaa vuoropuhelua maakunnan kuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuollon palveluketjut toimivat muutoinkin pitkälti lähellä kuntien toimintoja: rakennusvalvonta, kuntien tekniset toimet ja tilahallinta, sisäilmatyöryhmät, kasvatus- ja opetus. Kuntien kanssa toimimiseen onkin luotava toimivat yhteistyörakenteet ja -väylät. Ympäristöterveydenhuollosta ei ole poistumassa maakuntauudistuksen yhteydessä mitään tehtäviä. Osittain muuttuva lainsäädäntö on tuomassa maakunnille jopa aivan uusia velvoitteita: lainsäädäntöluonnoksissa esitetään maakunnille uusina tehtävinä eläinsuojelu- ja vienti-/tuontivalvonnan ympärivuorokautista päivystystä. Parhaillaan on käynnissä selvitys myös koko ympäristöterveydenhuollon mahdollisesta päivystysvelvollisuudesta, lähinnä talousvettä koskevien saastumistilanteiden varalta (Huoltovarmuuskeskus, STM, MMM, Kuntaliitto). Maakuntien välinen yhteistyö Maakuntien välisestä yhteistyöstä ympäristöterveydenhuollon osalta on käyty neuvottelua muiden maakuntien edustajien kanssa aluehallintovirastolta siirtyvien tehtävien osalta: Uudenmaan hankevalmistelijat kutsuivat alkuvuodesta 2018 muut nykyisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen maakuntavalmistelijat tapaamiseen. Uudenmaan valmistelijat esittivät tilaisuudessa, että Uudenmaan maakunta on valmis hoitamaan nykyiset aluehallintoviraston tehtävät muiden Etelä-Suomen maakuntien puolesta maakuntien välisellä sopimuksella. Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan edustajat kokoontuivat huhtikuun lopussa pohtimaan Uudenmaan ehdotusta ja tekivät oman ehdotuksensa maakuntien välisestä yhteistyöstä. Tapaamisesta on muistio liitteenä. Pitkälti aluehallintoviraston suorittamat tehtävät ovat sellaisia, että ne on syytä hoitaa kunkin maakunnan omana toimintona: tehtävä on valmiuden ylläpitoa, suunnittelua, seurantaa ja koordinointia tai senlaatuinen, että käytännön työ on jo nyt tehty kunnissa. Maakuntien välisenä yhteistyönä tehtäväksi soveltuvat valtakunnallisestikin harvoin eteen tulevat tehtävät, kuten tietyt luvat ja kelpoisuustodistukset. Täydentävien ehtojen valvonnan osalta tehtävät ja niiden vaatima osaaminen vaativat vielä lisäselvitystä. Lisäksi eläintautivalmiuden ylläpitämiseksi on syytä sopia maakuntien välisestä asiantuntijayhteistyöstä. Alkoholilupahallinnon osalta maakuntien välisenä yhteistyönä tehtäväksi sopivat erityisosaamista vaativa harmaan talouden valvonta ja maakunnittain hankalasti toteutettava junien valvonta. Etelä-Karjalan näkökulmasta yhteistyöstä olisi toimivampaa sopia yli nykyisten aluehallintovirastojen toimialueiden rajojen, mutta tämä vaikuttaa olevan haastavaa. Maantieteellisesti ja toiminnallisesti luontevia yhteistyösuuntia olisivat Kymenlaakson lisäksi Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.

5 MUISTIO 5 Muiden kuin aluehallintovirastosta siirtyvien tehtävien osalta maakuntien välinen yhteistyö asiantuntijayhteistyönä tuonee myöhemmin lisäarvoa toimintaan. Mm. erityisosaamista vaativaa valvontatyötä helpottaa, jos maakuntien välille voidaan luoda sopimusperusteinen asiantuntijayhteistyö. Näistä voidaan kuitenkin sopia myöhemmin maakuntien jo muotouduttua. Aluehallintovirastosta siirtyvien tehtävien osalta on yhteistyöstä kuitenkin sovittava jo ennen maakuntien aloitusta. Toukokuussa on Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämä tapaaminen siirtyvistä resursseista ja Uudenmaan hankevalmistelijoiden kutsuma seuraava tapaaminen on sovittu syksyyn Ympäristöterveydenhuollon hallinnon rakenne maakunnassa Ympäristöterveydenhuollon lakien luonnoksissa esitettiin vielä tarvittavan monijäsenistä toimielintä toimimaan substanssiviranomaisena. Lopullisista lakiteksteistä tämä asia on vielä tarkistettava. Toisaalta etenkin eläintautilainsäädäntöön on tulossa myös velvollisuuksia antaa toimivalta suoraan viranhaltijalle, virkaeläinlääkärille. Monijäseninen toimielin koetaan tarpeelliseksi jo asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja päättäjien sitouttamisen vuoksi (valvontasuunnitelmat, valvonnan suuntaus), vaikkakin lainsäädännön ja keskusvirastojen ohjatessa voimakkaasti toimintaa vaikuttamismahdollisuudet ovat valvontatoimissa pienet. Monijäsenisen toimielimen tehtäväksi soveltuvat valvontasuunnitelmien hyväksyntä ja seuranta, taksoista päättäminen, talouden seuranta ja voimakkaimmat pakkokeinot. Toimielimen asioiden valmistelu ja esittely tulee olla ympäristöterveydenhuollon asiantuntijalla. Muuta huomioitavaa Ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat miltei kokonaan lainsäädännön vaatimusten arviointia ja oikeusharkintaa vaativia tehtäviä: maakunnassa on varmistettava riittävä lakiasioidentuntemus. Esimerkiksi aluehallintovirastojen juristit eivät ole siirtymässä maakuntiin. Maakunnan on järjestettävä alueellaan myös löytöeläinten hoidon järjestäminen ja niiden kuljetus hoitopaikkaan. Luonnoksessa eläinten hyvinvointilaiksi todetaan, että toiminta on järjestettävä siten, että se on erillään eläinten hyvinvoinnin valvonnasta. Löytöeläinten hoidon järjestämiselle on mietittävä vastuutaho maakunnassa. Liitteenä 2 a neuvottelumuistio AVIn tehtävien siirroista ja liitteenä 2 b Eviran kirje ympäristöterveydenhuoltoon liittyen. Merkitään katsaus tiedoksi ja evästetään jatkovalmistelua ja tulevia neuvotteluja. Merkittiin katsaus tiedoksi. Päivi Roine esitteli Ympäristöterveydenhuollon tilannekuvaa (muistion liite 2 c). Tulevaan maakuntaan tulee siirtymään tehtäviä kahdesta kuntayksiköstä sekä aluehallintovarastolta. Ympäristöterveydenhuollon osalta siirtymisestä on etuja muun muassa synergian sekä osaamisen syvenemisen osalta. Aiemmin on ollut jopa osin päällekkäisyyttä AVIn kanssa, joten tulevaisuudessa toiminnot tulevat todennäköi-

6 MUISTIO 6 sesti sujuvoitumaan, kun vastuuketjut ovat selvät. Lisäksi tulevaisuudessa on mahdollista luoda uusia yhteistyömalleja muun muassa HYTEn kanssa ja yhteistyö kuntien kanssa jatkuu myös tiiviinä. Tietyt päivystysvelvollisuudet tulevat lisäytymään, joka vaikuttaa myös kuluihin. Siirtyvien tehtävien osalta etenkin AVIn tehtävissä on järkevää tehdä yhteistyötä maakuntien välillä. Naapurimaakuntien kanssa käydään neuvottelua mahdollisten yhteisten virkojen osalta. Tällä hetkellä ajankohtaista on kuvata erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa yhteistyötä sekä tehtävien hoitoa. Resursseista on keskusteltu AVIn kanssa. Esimerkiksi 1 htv läänineläinlääkärin työpanos tarvitaan maakuntaan. Taksojen osalta tulee tehdä yhdenmukaistaminen, mutta vasta syksyllä, kun lainsäädäntö on saatu voimaan ja nähdään sen tuomat raamit maksujen osalta. Ympäristöterveydenhuollon osalta on tarvetta monijäseniselle toimielimelle maakunnassa, joka voisi olla hyvinvointilautakunta. Mahdollinen tarve erilliselle jaostolle pitää määritellä lainsäädännön muodon mukaan. 6. Palveluverkko Aiemmin sovitusti keskustellaan toukokuussa palveluverkon valmistelusta. Eksotella ja kunnilla on parhaillaan menossa keskustelut talouden sopeuttamisesta ja tulevasta palveluverkosta. Todetaan muiden palvelujen tilanne ja tilattavan palvelukarttakuvauksen sisältötarpeet. Materiaali esitellään tarkemmin kokouksessa. Merkitään katsaus tilanteesta tiedoksi ja evästetään jatkovalmistelua. Merkittiin katsaus tiedoksi. Tuula Karhula esitteli suunnitelmia, jotka kuitenkin ovat vielä alustavia ja keskeneräisiä. Eksotessa käydään parhaillaan pohdintaa siitä, miten Armilan terveysaseman toiminnot sijoitetaan ja kuinka ravintokeskuksen sijoittuminen ratkaistaan, kun myös Keskussairaalan keittiö on uusimistarpeessa. Hyvinvointiasemaverkosto haluttaisiin säilyttää. Erilaisia vaihtoehtoja on kartoitettu ja arvioidaan. Mahdollinen päätös vaihtoehtojen suhteen on vaikuttaa suuresti tulevan maakunnan palveluverkkoon ja rahoitukseen. on tärkeää valmistella yhteistyössä VATEn ja kuntien kanssa, jotta muut tilantarpeet kuten hallinnon tilat tai toiminnan kehittämistarpeet huomioidaan kokonaisuutena. 7. Kehittämistoiminnan valmistelun tilannekatsaus Laajasti käsiteltynä kehittämisestä on käyty valmistelukeskusteluja maakunnan muodostavien organisaatioiden edustajien kesken. Valmistelussa on nostettu esille niin ICT-asioita, raportointia, tiedolla johtamista kuin ennakointiakin.

7 MUISTIO 7 Aija Tuimala esittelee ryhmän valmistelusta koontia ja Merja Tepponen kertoo kehittämistoiminnasta Eksotessa. Materiaalit jaetaan kokouksessa ja liitetään muistion liitteeksi. Merkitään valmistelutilanne tiedoksi. Merkittiin valmistelutilanne tiedoksi. Aija Tuimala esitteli aluksi ryhmän valmistelun koontia (muistion liite 3 a) ja Merja Tepponen kertoi Ekosten kehittämistoiminnasta (muistion liite 3 b). Tällä hetkellä jokaisella toimijalla on omat rakenteensa kehittämistoiminnan osalta, mutta myös yhteisiä verkostoja on. Kehittämistoiminnassa keskeisessä asemassa on myös edunvalvonta. Tulevan maakunnan täytyy pohtia, mikä on järjestäjän toimintaa ja millaisia työvälineitä järjestäjällä on, mutta samalla tulee varmistaa tuottajien kilpailukykyisyys. Eksotessa kehittämisyksikkö ja tietohallinto kulkevat rinnakkain, koska CT on olennainen osa kehittämistä. Eksotessa kehittämistyö on paljon hanketyötä, johon on saatu erilaisia hankeavustuksia esim. erilaiset tutkimushankkeet. Saatu rahoitus vaikuttaa henkilömäärään ja htv:t vaihtelevat suuresti. Tällä hetkellä resursseja kehittämistoiminnassa on Eksotessa reilu 20 htv:tä ja ICT:ssa reilu 12 htv:ta. Maakuntatasolla kehittämistoimintaa tulisi jatkossa tehdä mahdollisimman laajasti, ilman tiukkoja rajoja ja osastoja. Keskustelua käytiin myös mahdollisuudesta perustaa kehittämisen tukiyksikkö järjestäjän ja tuottajan välille, jossa tapahtuisi ns. törmäyttäminen. Näin vältettäisiin toiminnan eriytyminen tai päällekkäisyys. 8. Alueiden käytön, liikenneasioiden, ympäristöasioiden sekä vesija kala-asioiden järjestämisnäkymät maakunnissa Jyrki Karhula kertoo ryhmän asioiden valmistelusta sekä linjausta vaativista asioista. Taustaa aiheesta liitteessä 4 a ja 4 b. Merkitään katsaus tiedoksi ja keskustellaan jatkovalmistelusta. Merkittiin katsaus tiedoksi. Jyrki Karhula esitteli alueiden käytön, liikenneasioiden, ympäristöasioiden sekä vesija kala-asioiden järjestämisnäkymiä maakunnissa (liitteet 4 a, 4 b, 4 c ja 4 d). Kyseiset palvelukokonaisuudet ovat pitkälti ELYssä tällä hetkellä, joten jatkossa niiden järjestämistapaa joudutaan miettimään. Alueiden käytön osalta maakuntien rooli, vastuu ja valta kasvaa nykyisestä tilanteesta maakuntakaavoituksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on lähdössä liikkeelle, jossa tarkastellaan muun muassa kaavojen rooleja sekä koko alueiden käytön ohjausjärjestelmää. Luonnonsuojelun osalta erilaista yhteistyötä on maakuntien kesken jo tällä hetkellä, joten yhteistyötä tullee olemaan myös jatkossa. Tälläkin hetkellä resurssit on niukat ja koko hankintakokonaisuus on pieni. Lisäksi osa tulee siirtymään Luovaan.

8 MUISTIO 8 Vesi- ja kala-asioissa lait edellyttävät yhteistyötä maakuntien välillä. KASELYltä Visa Niittyniemi on ollut mukana hahmottelemassa asiaa valtakunnallisesti ja yhteistyö alueet voisi olla Pohjois-Suomi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi vesien hoito, sekä vesija kalatalous asioissa). Pohdintaa on käyty eri vaihtoehdoista yhteistyön toteuttamisessa. Malleja tulee viedä eteenpäin ja syventää. Liikenneasioissa tienpitoa ohjataan säädöspohjaisesti siten, että yhteistyöalueita voi olla enintään yhdeksän. Yhteistyössä on kolme vaihtoehtoista järjestämistapaa, joista tienpidon suhteen sopimuspohjainen järjestämistapa olisi paras ratkaisu. Tienpito voisi siten olla erillinen tuotantoyksikkö, jonka kustannukset jaetaan maakuntien kesken sovituin periaattein. Operatiivinen toiminta on oltava joustavaa ja kustannustehokasta. Liikennejärjestelmien strateginen suunnittelu ja laajempi edunvalvonta voisi toteutua tienpitoaluetta laajemmallakin yhteistyöalueella. Kesäkuussa maakuntajohtajien ja ylijohtajien tilaisuudessa tullaan keskustelemaan yhteistyötä edellyttävistä tehtävistä sekä neuvottelemaan yhteistyöstä Etelä-Karjalan näkökulmasta tämän käsittelyn pohjalta. 9. Kokousaikataulut ja valmistelu kesällä 2018 VATE-projektiryhmän kokousaikataulua kesä- heinäkuulle tarkennetaan yhteisesti kokousaikataululuonnoksen perusteella. VATEn virallistaminen tehdään liiton hallituksessa eduskunnan päätöksen jälkeen. Tarkkaa päivämäärää ei ole tiedossa, mutta heinäkuun alkupuolella tämän odotetaan viimeistään tapahtuvan. Maakunnan muodostavat organisaatiot ovat neuvotelleet VATEn kokoonpanosta Kuntajohtajakokouksessa on käsitelty asiaa , koska joillakin kunnilla on tarvetta muuttaa edustajiaan. Kunnat varautuvat vahvistamaan edustajansa mennessä. Liitto laittaa asiasta vahvistuskirjeen kaikille maakuntaa valmisteleville organisaatioille ja nimeämiset on yhteensovitettava tasa-arvosäädökset huomioiden. Virallisen VATEn tulisi aloittaa toimintansa välittömästi nimeämisen jälkeen, jotta se voi hyväksyä työjärjestyksensä ja saa hallinnollisen perustamisen hoidettua asiallisesti. VATEn johtamalle uudelle maakunnalle tarkennetaan talous-, ict-, henkilöstöhallinnon sekä asianhallinnan ratkaisuja Saitan ja Eksoten edustajien kanssa, jotta käynnistäminen sujuisi mahdollisimman selkeästi. VATE tarvitsee lisäksi työterveyshuollon, pankkiasioiden sekä vakuutusten sopimukset. Näitä ei kuitenkaan voida tehdä ennen VATEn perustamista. Uusi maakunta palkkaa vain määräaikaisia henkilöitä valmisteluun omille palkkalistoilleen. Muita asiantuntijoita hankitaan organisaatioilta sopimusperusteisesti. Korvattavat asiantuntijat määritellään seuraavaan vaiheeseen uudelleen ja asiantuntijakorvaussopimukset uusitaan tarpeen mukaan. Asiantuntijamäärää vähennetään ja asiantuntijoiden ostettavien työpanosten määrää nostetaan.

9 MUISTIO 9 Lisäresurssia valmisteluun tarvitaan mm. sopimus/hankintalakimiehen, työllisyysasiantuntijan ja osallisuusasiantuntijan tehtäviin. Listaa tarkennetaan vielä ryhmien kommenttien perusteella. Sovitaan kokousaikatauluista ja VATEn päivityksestä. Sovittiin kokousaikatauluista sekä VATEn päivityksestä. 10. Muut asiat Kokoukset: ei kokousta kokous klo kokous klo 9-12, asioina NHG sekä raportti kokous ei kokousta kokous klo kokous klo 9 ja kokouksen jälkeen lounas, paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kunnilla on ollut halukkuutta vaihtaa VATEn jäseniä ja he ilmoittavat muutoksensa kesäkuun aikana Kuntaliiton seminaari Maakuntauudistuksen seminaari (järjestäjä-tuottaja ja hallinto) NitroID puitesopimus viestintäpalvelujen hankinnasta Silver Planet palvelumuotoilu asiakastarpeesta on käynnissä Kesätorikiertueen aikataulut maakuntaliiton hallituksen kokouksessa käsitellään maakuntavaalilautakunnan nimeämistä 11. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo