Asemakaava ja asemakaavan muutos 31. kaupunginosa, Kaitaa Asuinkerrostalojen korttelialueet 31121, ja sekä katu-, ja virkistysalueet.

Transkriptio

1 1 (55) Asianumero 4431/ /2017 Aluenumero Finnoonkallio Asemakaava ja asemakaavan muutos 31. kaupunginosa, Kaitaa Asuinkerrostalojen korttelialueet 31121, ja sekä katu-, ja virkistysalueet. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kaitaantien ja tulevan Finnoonsilta -kadun risteysalueella, tulevan Finnoon metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kaava-alue on pääosin rakentumaton, alueella sijaitsee neljä purettavaa rivitaloa. Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 9,7 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireille tulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 nimikkeellä Finnoon projektialue. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL 43, ESPOON KAUPUNKI Pasi Mäkinen MAISEMASUUNNITTELU Marie Nyman LIIKENNESUUNNITTELU Salla Karvinen etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 (55) 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaavatilanne Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Energiatehokkuus Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 33

3 LIITTEET: 3 (55) Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Tilastolomake Kaavamuutoksen havainnekuva Korttelisuunnitelma Katukartta Lausunnot (X kpl) Alueesta laaditut muut suunnitelmat ja selvitykset: o Finnoonkallio ympäristömeluselvitys (WSP Finland Oy 2017) o Finnoonkallion ilmanlaatuselvitys (WSP Finland Oy 2017) o Kunnallistekninen yleissuunnitelma (luonnos) (Ramboll, Espoon kaupunki 2016) o Finnoon alueen energian kulutuksen ja tuotannon tehokkaat ratkaisut ja toimivat ohjauskeinot (Bionova Consulting 2014) o Energiahuolto_Finnoon pohjoisosa o Energiastrategia, (Sweco 2016) o Finnoon liikenne-ennuste (WSP Finland Oy 2014) o Finnoon korkean rakentamisen maisemavaikutusten arviointi (Kimmo Tuomisto 2016) o Finnoon alueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2011) o Lintujen lentoreittiselvitys Finnoon alueella (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013) o Arvio Finnoon keskuksen, Finnoonkallion ja Matroonankadun asemakaavojen vaikutuksista linnustoon (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2015) o Finnoo-Kaitaa visio: Toiminnot, maankäyttö, miljööt ja energia (WSP Finland Oy o ) Finnoon keskustan ja Finnoonkallion alueen kalliopysäköintiselvitys (Pöyry Finland Oy 2014) o Finnoon alueen maaperän pilaantuneisuustutkimus (Ramboll Oy 2013) o Finnoon keskus ulkovalaistuksen periaatteet (Granlund 2013) Lisäksi asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty Finnoon osayleiskaavan selvityksiä ja suunnitelmia.

4 4 (55) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Finnoo sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupan alue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Suunnittelualue on Matinkylän ja Kaitaan välissä, Kaitaantien ja Finnoonsilta -kadun risteysalueella, tulevan Finnoon metroaseman välittömässä läheisyydessä. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK), lähivirkistysalueeksi (VL) ja katualueiksi ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Rakennuskannassa tavoitellaan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 9,7 ha, josta asumista (AK) n. 4 ha ja lähivirkistysaluetta (VL-1) n. 2,5 ha, loput katutilaa. Asuinkerrostalojen kerroskorkeudet vaihtelevat 8:n (8 kpl), 12:n (3 kpl) ja 16:n (1 kpl) välillä. Korttelialueiden tehokkuusluvuksi (e) muodostuu n Kokonaiskerrosala on n k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy n km 2 :lla. Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 1100 uutta asukasta. 1.3 Suunnittelun vaiheet Alueen asemakaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2008 alkaen nimikkeellä Finnoon projektialue. Kaupunginhallituksen kilpailukyky- ja elinkeinojaosto päätti Finnoo- Kaitaa visioalueen jatkosuunnittelun periaatteista. Kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi Finnoo I:n tavoitteet ja periaatteet ja kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Finnoo I valmisteluaineiston nähtäville Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Metrokeskusalueen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi haettiin kumppaneita syksyllä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti myöntää Skanska Talonrakennus Oy:lle suunnitteluvarauksen Finnoo I -alueella (myöhemmin Finnoonkallio). Suunnitteluvarausta on jatkettu tämän jälkeen ja viimeisin varaus on voimassa saakka. Finnoo I -valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen on asemakaava-alue jaettu seuraaviin asemakaavoihin: Finnoon keskus, Finnoonkallio, Matroonankatu ja Matroonankatu II. Sato Vuokrakodit Oy jätti asemakaavamuutoshakemuksen omistamastaan alueesta Alue päätettiin kaavoittaa (osana aluetta Hannus II, asemakaava ja asemakaavan muutos) asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Luonnoksena nähtävillä ollut Hannus II, liitettiin Finnoonkallion asemakaavaehdotukseen.

5 5 (55) Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (MRA 27 ) XXXX.-XXXX.2017, siitä jätettiin X lausuntoa ja X muistutusta. Lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettiin seuraavia asioita: 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6) ja niistä seuraavat kohdat: Yleistavoitteet Helsingin seudulla luodaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle, joukkoliikenteelle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudun alue ja yhdyskuntarakennetta kehitetään väestönkehityksen edellyttämällä tavalla ja kasvusuunnat valitaan hyödyntämällä joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen sekä seutua ympäröivän kaupunki- ja taajamaverkoston mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelulla ehkäistään yhdyskuntara- kenteen hajautumista. Yhdyskuntarakenteessa varaudutaan raideliikenteen laajentumiseen ja tehokkuuden parantamiseen sijoittamalla riittävästi asuntotuotantoa ja työpaikkarakentamista niiden vaikutusalueelle. Alueiden käyttöönoton ajoituksella varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus. Alakeskusten ja liikenteellisesti merkittävien solmukohtien asemaa vahvistetaan sekä työpaikkaalueina että palvelukeskuksina. Joukkoliikenteen ja muiden liikennemuotojen yhteiskäyttöä edistetään. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat riittävän laajat ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet. Vapaa-ajan alueista on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus turvaamalla niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua metron laajentamiseen. Varautumisessa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais- maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaa- kuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Jätevedenpuhdistamo on poistettu Finnoon alueelta ja sijoitettu Blominmäkeen.

6 6 (55) Ote maankuntakaavan epävirallisesta yhdistelmästä ja kaava-alueen likimääräinen sijainti. Maakuntakaavassa alue on merkitty tiivistyväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen läpi on osoitettu raideliikenteen varaus. Lisäksi on osoitettu rannan ja Finnoonlaakson viheryhteydet. Energiahuollon alue on maakuntakaavassa. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittä- mislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuuli- voima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä al- kuvuodesta Finnoonlaakso on tässä vaihemaakuntakaavassa osoitettu yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun.

7 2.1.3 Yleiskaava 7 (55) Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet (lainvoimainen ). Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuinalueeksi (A, A1 kaupunkimainen asuntoalue) sekä työpaikka-alueeksi (TP). Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta ja kaava-alueen likimääräinen sijainti. Vireillä olevat: Finnoo osayleiskaava Suunnittelualueella on vireillä Finnoon osayleiskaava. Finnoon osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavassa alue on merkitty asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi (AC). Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on vireillä olevan Finnoon osayleiskaavan mukainen. Finnoon osayleiskaava.

8 8 (55) Asemakaavatilanne Alueella voimassa olevat asemakaavat: Hannus II (hyv ). Korttelit sekä osa kortteleista ja on osoitettu rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen (AR) tai erillispientalojen korttelialueeksi (AP). Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, kaava-alue Maanalainen ase- makaava metroa varten. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ajantasa-asemakaavassa Espoon kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee kaupungin tonttirekisterissä sekä yleisten alueiden rekisterissä olevia alueita Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Finnoon osayleiskaavan Samalla valtuusto hyväksyi toivomukset asemakaavoitukselle: Valtuusto toivoo, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Valtuusto toivoo, että Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen), alue , asemakaavoituksessa huomioidaan riittävä autopaikkojen tarve. Finnoon osayleiskaavassa autopaikkamitoitus on noin 0.5 autoa per asunto. Tätä mitoituksen määrään riittävyyttä on syytä arvioida uudestaan, ottaen huomioon alueen erityisyys ja meren läheisyys, josta syystä on perusteltua olettaa, että tuleva uudisrakentaminen on kohtuuhintaista asumista kalliimpaa. Liian pieni autopaikka-mitoitus heikentää alueen vetovoimaisuutta ja odotettu asukasmäärä saattaa jäädä tavoitteestaan

9 merkittävästi 9 (55) Valtuusto päätti , että käynnistetään metron rakentaminen välille Matinkylä-Kivenlahti ehdolla, että valtio sitoutuu maanrakennuskustannusindeksiin sidottujen rakennuskustannusten kattamiseen 30 %:lla liikennepoliittisen selon- teonlinjausten mukaisesti. Valtiolta saatiin lupaus Länsimetron jatkeen rahoituksesta hallitusohjelmassa Valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmi- us sitoutua osallistumiseen länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun pää- tepisteeseen, Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustan- nuksista on enintään 240 milj. euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuo- desta 2017 lähtien. Espoon valtuusto teki Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätöksen Matinkylään asti. Samalla valtuusto kehotti kaupunginhallitusta pikaisesti aloittamaan Matinkylän ja Kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelun yhteistyössä valtion kanssa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Finnoo sijaitsee keskeisesti osana tiivistyvää Etelä-Espoon nauhakaupunkirakennetta. Nauhakaupungin maankäyttö vaihtelee aluekeskusten tiiviistä rakentamisesta rantojen pientaloalueisiin sekä näiden välisiin virkistys- ja rakentamattomiin alueisiin. Kaava-alueen pohjoispuolella on Länsiväylä ja seudullisesti merkittävä Suomenojan kaupan alue. Lisäksi Suomenojan alueella on työpaikkoja. Suunnittelualue on Matinkylän ja Kaitaan välissä, Kaitaantien ja Finnoonsilta -kadun risteysalueella, tulevan Finnoon metroaseman välittömässä läheisyydessä Maanomistus Alueen suurin maanomistaja on Espoon kaupunki. Kaupungin maanomistus vaaleanpunaisella. Kaava-alue rajattu sinisellä..

10 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta kallioista mäntykangasta (Sato Vuokrakodit Oy:n tontilla 4 rivitaloa). Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee keskeisesti Etelä-Espoossa Matinkylän ja Espoonlahden aluekeskusten välissä. Alue on hyvin saavutettavissa Länsiväylältä ja metro Matinkylästä Kivenlahteen on rakenteilla. Länsimetron jatkeen ensimmäinen asema, Finnoo on asemakaava-alueella rakentumassa. Alue sijaitsee asuinalueiden keskellä. Kaupunkikuva Alueelle pohjoisesta saavuttaessa kaupunkikuvaa hallitsevat työpaikkatoimintoihin liittyvät rakennukset. Kaukomaisemassa näkyvät voimalaitoksen piiput ja rakenteet. Länsireunalla rakennukset ovat pääosin pientaloja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän (kt 51) eteläpuolella Finnoonsolmun eritasoliittymän kohdalla. Nykytilanteessa kaava-alueelle on ajoyhteys Hannuksentien ja Hannuksenkujan kautta. Hannuksenkuja on kapea, päättyvä tonttikatu, joka palvelee nykyisten pientalo- ja rivitalokortteleiden liikennettä. Hannuksenkujan katualue on noin 9 metriä leveä. Finnoon katuverkon rakentaminen on käynnissä. Kaava-alue rajautuu suunniteltuun Finnoonsillan jatkeeseen, joka muodostaa pohjois-eteläsuuntaisen pääkatuyhteyden Finnoontieltä ja Länsiväylältä Finnoon keskukseen. Finnoonsiltaan liittyvät alueelliset kokoojakadut Suomenlahdentie ja Kaitaantie, jotka muodostavat itä-länsisuuntaisen uuden katuyhteyden Finnoon alueen läpi Matinkylän ja Kaitaan välillä. Nykytilanteessa Kaitaantie on toteutunut lännestä lähes Hylkeenpyytäjäntien liittymään asti ja Suomenlahdentie idästä Hyljeluodontien liittymään asti. Finnoonsilta on toteutunut pohjoisesta Rusthollarinkadun liittymään asti. Puuttuvien osuuksien rakentaminen käynnistyy arviolta vuonna 2018, jolloin rakennetaan 1+1-kaistaiset kadut sekä väliaikainen kiertoliittymä Finnoonsillan ja Suomenlahdentien liittymään. Lopputilanteessa kaikki pää- ja kokoojakadut alueella ovat 2+2- kaistaisia ja niiden väliset liittymät ovat valo-ohjattuja. Lisäksi kaava-aluetta palvelee Finnoo-Djupsundsbäcken -asemakaavassa osoitettu tonttikatu Peijinkatu, joka liittyy Kaitaantiehen.

11 11 Suunnittelualueen nykytilanne. Suunnittelualueen kohdalla katuverkko on keskeneräinen. Syksyllä 2016 Kaitaantien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) suunnittelualueen kohdalla oli noin 3500 ajon./vrk. Suomenlahdentien liikennemäärä Hyljeluodontien itäpuolella oli noin 5100 ajon./vrk. Kevyt liikenne Nykytilanteessa suunnittelualueen kevyen liikenteen yhteydet ovat puutteelliset. Hannuksenkujalla ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää, vaan jalankulku ja pyöräily tapahtuvat ajoradalla. Lähimmät kevyen liikenteen väylät sijaitsevat Kaitaantien ja Hannuksentien varressa. Suunniteltujen Finnoon pää- ja kokoojakatujen sekä Peijinkadun molemmin puolin toteutetaan jalankulku- ja pyörätiet. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Nykyisten asuinkorttelien liikenne kulkee Hannuksenkujaa pitkin. Pysäköinti tapahtuu tonteilla. Lisäksi Hannuksenkujan kääntöpaikan yhteydessä on neljä yleistä pysäköintipaikkaa. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Matinkylän metroasemasta, joka on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. Länsimetron liikennöinnin alkaessa Finnoon kautta kulkee liityntälinjoja Matinkylän metroasemalle. Liityntälinjat 143 ja 147 Espoonlahden ja Soukan suunnasta kulkevat suunnittelualueen lävitse Kaitaantietä ja Suomenlahdentietä pitkin Matinkylään. Lisäksi alueella liikennöivät linjat 111 Hyljelahdesta Tapiolan kautta Otaniemeen sekä 543 Kivenlahdesta Leppävaaraan. Suunnittelualuetta lähin pysäkki sijaitsee nykytilanteessa Kaitaantiellä. Finnoon katuverkon valmistuttua alueella sijaitsee bussipysäkit myös Finnoonsillalla, Suomenlahdentiellä ja Meritiellä.

12 Palvelut 12 Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut sijaitsevat Iivisniemessä, jossa on lähikauppa. Matinkylän keskuksessa on kattavat ja monipuoliset palvelut. Suunnittelualueen pohjoispuolella on yritysalue, joka tarjoaa joitakin palveluja Luonnonolosuhteet Kaava-alue on maastoltaan vaihtelevaa. Eteläosat ovat suhteellisen tasaisia, osin tulvakoron +2,8 metrin alapuolella sijaitsevia alueita. Maasto kohoaa Kaitaantieltä pohjoiseen Finnoonkallion laajahkoksi kallioalueeksi, jolla lakialueet ovat 30 metrin korkeustasossa. Korkeimmat lakialueet ovat kuitenkin melko puustoisia, ja pitkiä näkymiä, esimerkiksi merelle, avautuu vain harvoista paikoista. Finnoonkallion alueella sijaitsee noin viisi metriä korkea, luontomuistomerkkinä rauhoitettu siirtolohkare. Kaava-alue on pääosin kallio-moreenimaata, eteläosissa on myös siltti- ja savimaita. Eteläosissa on myös potentiaalisia sulfidisaviesiintymiä. Kaava-alue on pääosin kallioista mäntykangasta, jonka katveessa on mustikka- ja kanervatyypin kasvillisuutta. Kaava-alueen etelä- ja itäosassa on työmaiden jälkeen muodostuneita joutomaita sekä hieman lehtomaisen kankaan piirteitä omaavia alueita. Alueella sijaitsee myös metsittynyt pihapiiri. Paikoin aluetta on käytetty maankaatopaikkana sekä puutarhajätteiden kaatopaikkana, joiden johdosta alueelle on levinnyt haitallisia vieraslajeja kuten kurtturuusua, rohtoraunioyrttiä ja terttuseljaa. Kaava-alueen pohjoisosassa on noin 5 metriä korkea kallioleikkaus. Laajan kallioalueen eteläreunalta on myös aikoinaan otettu kiviainesta. Suuri osa alueen metsistä on kaupungin tekemän selvityksen perusteella päiväkotien tai koulujen käytössä. Alue on linnustoltaan tavanomaista. Kaava-alueen läheisyydessä on kuitenkin linnustoltaan arvokas Finnovikenin kosteikko, jossa pesii Etelä-Suomen suurin naurulokkiyhdyskunta. Naurulokkien pääasiallinen lentoreitti kulkee kaava-alueen pohjoisosien yli, luoteeseen, Ämmässuon jätekeskuksen suuntaan. Linnuston muuttoreitit sekä vesilintujen lentoreitit suuntaavat pääasiassa rannikkoa myötäillen ja merellä päin, eivät kaava-alueen suuntaan. Finnovikenin kosteikolle on etäisyyttä noin 250 metriä kaava-alueen rajasta. Alueella sijaitsee kaksi lepakoille tärkeää, ll-arvoluokan ruokailualuetta. Pohjoisempi ruokailualueista sijaitsee Finnoonkallion laajalla kallioalueella, eteläisempi nykyisellä suojaviheralueella, jonka läpi kulkee valaistu ulkoilureitti. Alueen itäreunalta on tehty liito-oravan papanahavaintoja, mutta kyseiset puut ovat jääneet Suomenlahdentien rakennustyömaan alle Suojelukohteet Finnoonkallion alueella sijaitsee noin viisi metriä korkea Suomenojan siirtolohkare, joka on luonnonmuistomerkki ja luonnonsuojelulain 23 :n nojalla rauhoitettu Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella kulkee maanalaisia putkia ja johtoja, jotka voivat aiheuttaa rajoitteita maankäytölle. Alueen katuverkko ei ole vielä rakentunut, joten kaava-alueelle ei kohdistu liikenteen aiheuttamia häiriötekijöitä aivan kaava-alueen pohjoisosan puistoaluetta, jonne kohdistuu lukuun ottamatta Hannuksentien aiheuttamaa melua. Kaava-alueen ympäristössä käynnissä olevat metron rakennustyöt aiheuttavat väliaikaisesti melua ja tärinää.

13 13 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Keskeisin yleistavoite on toteuttaa alueella yhdyskuntarakennetta tiivistävä asuinalue, joka tukeutuu liikenteellisesti tulevaan Finnoon metroasemaan. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Finnoo I:n tavoitteista, jotka ovat: 1. Finnoosta kehitetään metroaseman ja metrokeskuksen ympärille rakentuva uusi alue, joka on toiminnoiltaan ja kaupunkikuvaltaan monipuolinen, vetovoimainen ja mahdollistaa riittävän tehokkaan rakentamisen. Metrokeskuksen ympäristöstä kehitetään alueen pääkeskus, jonka yhtey- teen sijoittuvat keskeiset palvelut yhdessä julkisine kaupunkitiloineen. 2. Alueen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisen ja näkyvän paikan sekä korkeiden rakennusten ja merellisen sijainnin muodostaman siluetin synnyttämiin kaupunkikuvallisiin vaatimuksiin. 3. Aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asemakaavoituksella luodaan edellytykset hiilineutraalin alueen toteutukselle. Alueen suunnittelussa korostetaan ilmasto- ja energiavaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä. Finnoo I-alueen toteutus parantaa edellytyksiä koko Finnoo-Kaitaa -alueen ilmastovaikutusten minimointiin. 4. Finnoo-Kaitaa -visiotyössä esitettyjen palvelu- ja liiketoiminta- sekä luonto- ja ekologiakeskuskonseptien toteutusta jatkokehitetään osana alueen suunnittelua. 5. Liikennetarvetta vähennetään toteuttamalla samalle tiiviille alueelle asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintoja. Liikenteessä pyritään vähäpäästöisyyteen ja mahdollisimman suuri osa liikennetarpeesta pyritään tyydyttämään jouk- koliikenteen keinoin keskeisellä sijainnilla olevan metroaseman myötä sekä kehittämällä kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Tehdään selvitys metron käyttöä tehokkaasti palvelevasta sähköbussien käyttöön perustuvasta liityntäjärjestelmästä. 6. Alueen pysäköintiratkaisussa pyritään siihen, että toteutus tukee joukkolii- kenteen käyttöä ja alueen kilpailukykyä. Tiiviisti rakennetulla alueella pysä- köintipaikat pyritään toteuttamaan keskitettyihin laitoksiin tonttikohtaisen pysäköinnin toteutusvelvoitteen sijaan. Tätä varten tehdään selvitys vaih- toehtoisista tavoista järjestää pysäköinnin toiminnallinen ja taloudellinen hallinnointi. 7. Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla sel- keäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Finnoo I valmisteluaineiston nähtäville Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Metrokeskusalueen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi haettiin kumppaneita syksyllä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti myöntää Skanska Talonrakennus Oy:lle suunnitteluvarauksen Finnoo I -alueella (myöhemmin Finnoonkallio). Suunnitteluvarausta on jatkettu tämän jälkeen ja viimeisin varaus on voimassa saakka. Finnoo I -valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen on asemakaava-alue jaettu seuraaviin asemakaavoihin: Finnoon keskus, Finnoonkallio, Matroonankatu ja Matroonankatu II. Finnoonkallion alue päätettiin kaavoittaa (osana aluetta Hannus II, asemakaava ja asemakaavan muutos) asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä lähivirkystysalueeksi.

14 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 14 Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK), lähivirkistysalueeksi (VL) ja katualueiksi ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Rakennuskannassa tavoitellaan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Alue on osa Finnoon aluerakentamishanketta ja alueen osayleiskaavan yhteydessä koko alueelle on asukastavoitteeksi asetettu noin asukasta. Tälle kaava-alueelle sijoittuu noin 1100 uutta asukasta. Alueen liikenteellisenä tavoitteena on tukeutua joukkoliikenteeseen, jalankulkuun ja pyöräilyyn sekä vähentää henkilöautoilun tarvetta. Alueelle luodaan joukkoliikenteen käyttöä tukeva tiivis kaupunkirakenne. Metron houkuttavuutta pyritään lisäämään luomalla sujuvat yhteydet asemalle sekä toteuttamalla liityntäpysäköintiä varten auto- ja pyöräpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa alueen läpi kulkeva pyöräilyn laatureitti sekä muita pääreittejä, jotka tukevat pyöräilyn edistämisen ja kestävän kehityksen tavoitteita. Pysäköinnin suunnittelussa tavoitellaan keskitettyä pysäköintiratkaisua, joka mahdollistaa pysäköinnin tehostamisen. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Koko Finnoo-Hannus -alueen suunnitteluun liittyen on järjestetty asukastyöpajat ja sekä Finnoon virkistysalueiden suunnittelusta työpaja Finnoo I - valmisteluaineistosta pidettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Finnoo I - valmisteluaineistosta jätettiin 12 mielipidettä, joissa kiinni- tettiin huomiota seuraaviin asioihin: - Pyöräilyn helppouteen ja turvallisuuteen, pyöräilyreittien laadukkuuteen ja yhteyksiin sekä riittävään pysäköintimäärään - Joukkoliikenteeseen tulisi panostaa - Peruspalveluiden saavutettavuuteen - Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristötavoitteiden toteutumiseen - sekä pysäköintipaikkojen vähentämiseen että riittäviin pysäköintipaik- koihin - Vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja esitettiin - Linnusto- ja luontoarvojen huomioiminen, lintualueen suojelu, riittävän suojavyöhykkeet sekä hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen. - Kaavahierarkian merkitystä tuotiin esille - Kaupunkimaisen ympäristön muodostumiseen - Rakentamisen mittakaavaan

15 - 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 9,7 ha, josta asumista (AK) n. 3 ha ja lähivirkistysaluetta (VL-1) n. 2,5 ha, loput katualuetta. Asuinkerrostalojen kerroskorkeudet vaihtelevat 8:n (8 kpl), 12:n (3 kpl) ja 16:n (1 kpl) välillä. Korttelialueiden tehokkuusluvuksi (e) muodostuu n Kokonaiskerrosala on n k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy n km 2 :lla. Asemakaavaehdotus. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Rakennuskannassa tavoitellaan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus.

16 16 Lähiympäristösuunnitelma (WSP Oy, 2017) Maanvaraiset piha-alueet avautuvat länteen lähivirkistysalueen suuntaan. Tonttien länsireunalla pyritään säilyttämään nykyisiä mäntyjä, jota harvennetaan puistomaiseksi ja täydennysistutetaan tarvittaessa. Piha-alueille on määritelty istutettavia alueen osia ja myös kansipihojen ilmeen tulee olla vihreä. Keskiosan osittain maanalaisen pysäköintilaitoksen katolle sijoitetaan leikki- ja oleskelualueita sekä istutusalueita. Asuinkorttelialueella on myös suojeltava avokallio ja säilytettäviä mäntyja.

17 17 Havainnekuva etelästä Kaitaantien suunnasta katsottuna. Havainnekuva luoteesta Finnoon keskuksen suuntaan katsottuna. Asemakaava-alueen korkein rakentaminen sijoittuu Finnoonsilta -pääkadun ja Kaitaantien kulmaan, viereisen keskustatoimintojen korttelialueen läheisyyteen. Liikenteellisesti asemakaava-alue tukeutuu Länsimetron jatkeeseen ja Finnoon metroasemaan. Suunnittelualueelta sekä sen ympäristöstä osoitetaan sujuva ja turvallinen maanalainen jalankulku- ja pyöräily-yhteys metroaseman sisäänkäynnille Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu idässä uuteen Finnoonsilta-pääkatuun ja etelässä Kaitaantiekokoojakatuun. Finnoonsiltaan liittyy myös kokoojakatu Suomenlahdentie, joka muodostaa yhteyden Matinkylän suuntaan. Suunnittelualueen eteläpuolelle on Finnoon keskuksen asemakaavaehdotuksessa osoitettu uusi paikallinen kokoojakatu Meritie, joka toimii yhteytenä sataman suuntaan.

18 18 Kaava-alueen sijainti ajoneuvoliikenteen tavoiteverkossa. Ajoyhteys asemakaava-alueen pohjoisosaan tapahtuu Finnoonsiltaan liittyvän uuden Finnoonkallio-kadun kautta. Finnoonkallio on lyhyt päättyvä tonttikatu, josta on ajoyhteys myös metron huoltotunneliin sekä mahdolliselle imujätekeräyksen koonta-asemalle. Kaava-alueen keskiosassa sijaitsevaan pysäköintitaloon on maanalainen ajoyhteys Finnoonsillalle ajoratojen keskelle toteutettavan rampin kautta. Samaa ramppia hyödyntää myös Finnoon keskuksen asemakaavaehdotuksessa osoitettu pysäköintilaitos. Alueen eteläosaan osoitetaan uusi päättyvä tonttikatu Peijinkuja, joka liittyy Peijinkadun kautta Kaitaantiehen. Hannuksenkuja säilyy päättyvänä tonttikatuna, mutta uusien asuinkorttelien liikenne ohjataan muuta kautta Hannuksenkujan kapeuden vuoksi. Hannuksenkujan kautta mahdollistetaan kuitenkin huoltoajo asuinkortteleihin. Lisäksi Hannuksenkujan kautta on ajoyhteys asuinkorttelien piha-alueille osoitettaville vieraspysäköintipaikoille.

19 Suunnittelualueen ja sen ympäristön kehittyvä maankäyttö lisää ajoneuvoliikennettä alueella. Finnoon liikenne-ennusteen (WSP Finland 2014) mukaiset arkivuorokauden keskimääräiset liikennemäärät vuonna 2035 on esitetty alla olevassa kuvassa. Ennusteen mukaan Finnoonsillan liikennemäärä on noin ajon./vrk pysäköintilaitoksen rampin pohjoispuolella ja noin ajon./vrk eteläpuolella. Suomenlahdentien liikennemäärä on noin ajon./vrk ja Kaitaantien ajon./vrk. 19

20 20 Liikenne-ennusteen mukaiset keskimääräiset arkivuorokauden liikennemäärät vuonna (WSP Finland 2014) Kevyt liikenne Finnoon pää- ja kokoojakatujen toteutuksen myötä kevyen liikenteen yhteydet alueella paranevat. Finnoonsillan, Kaitaantien ja Suomenlahdentien molemmin puolin osoitetaan jalankulku- ja pyörätiet. Finnoonsillan länsireunan pyörätie on pyöräilyn tavoiteverkossa pyöräilyn seutureitti, joka yhdistyy Länsiväylän pohjoispuolella Kuitinmäentien, Martinsillantien ja Finnoontien seutureitteihin. Finnoonsillan ali osoitetaan kevyen liikenteen alikulku Finnoontorinportti, joka muodostaa yhteyden kadun länsipuolelta suoraan Finnoon metroaseman sisäänkäynnille. Alikulkuun toteutetaan myös metron liityntäpyöräpaikkoja.

21 21 Kaava-alueen sijainti pyöräilyn tavoiteverkossa. Kaava-alueen sisällä osoitetaan uudet kevyen liikenteen reitit Jerikonpolku Hannuksenkujalta Finnoonsillalle sekä uuden tonttikadun Peijinkujan eteläpuolinen reitti Peijinkadun ja Finnoonsillan välille. Lisäksi jalankulkua ja pyöräilyä palvelevat korttelien sisäiset reitit. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Asuinkortteleihin osoitetaan ajoyhteys Finnoonkallion, Hannuksenkujan ja Peijinkujan tonttikaduilta. Lisäksi pysäköintitaloon on maanalainen ajoyhteys Finnoonsillan keskelle osoitettavalta ajorampilta. Katutasossa Finnoonsillalta tai Kaitaantieltä ei sallita ajoneuvoliittymiä kortteleihin. Asuinkorttelien pysäköinti sijoitetaan alueen pohjoisosassa maantasoon pihalle ja alueen keski- ja eteläosassa pysäköintitaloon tai pihakansien alle. Pysäköintitaloon on ajoyhteys Finnoonsillalta ja pihakansien alle Peijinkujan kautta. Hannuksenkujan kautta ei tule osoittaa ajoyhteyttä asukaspysäköintiin, koska katu on nykytilanteessa kapea ja kaavamuutoksen aiheuttava lisääntyvä liikenne tulee ohjata kulkemaan Finnoonsillan ja Kaitaantien kautta. Hannuksenkujalta on kuitenkin huolto- ja pelastusajoyhteys tonteille sekä mahdollisuus osoittaa ajo pihakannen päälle sijoitettaville vieraspaikoille.

22 22 Suunnittelualueen sisäinen liikenne (Arkkitehtitoimisto AJAK Oy, 2017) Pysäköintiä tulee toteuttaa asuinkortteleissa vähintään 1 autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa/asunto. Keski- ja eteläosan kortteleissa kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset autopaikat on toteutettava pysäköintitaloon tai pihakannen alle, eli pihalle osoitettavia vieraspaikkoja ei lasketa tähän määrään. Pysäköintipaikkojen vähimmäismäärään voidaan antaa 20 % lievennys, mikäli tontilla toteutetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa. Liiketiloille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään yksi autopaikka 180 kerrosneliömetriä kohden. Yleistä pysäköintiä on mahdollista toteuttaa Peijinkujalle ja Hannuksenkujalle. Yleistä pysäköintiä on mahdollista toteuttaa lisää pysäköintitaloon. Lisäksi Finnoonkallion kaava-alueen yleistä pysäköintiä voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan Finnoon keskuksen alueelle suunniteltuun keskitettyyn pysäköintilaitokseen, johon sijoittuu vuoroittaiskäyttöperiaatteella alueen toimistojen ja asuntojen autopaikkoja sekä liityntä- ja yleistä pysäköintiä. Pyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Tämän lisäksi tulee osoittaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin soveltuvaa tilaa ulkoa. Liiketiloille pyöräpaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 pyöräpaikka 50 kerrosneliömetriä kohden, joista vähintään puolet tulee sijoittaa katettuun tilaan. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- ja polkupyöräpaikkoja.

23 Asuinkortteleiden pelastusreitit on esitetty oheisessa kaaviossa. 23 Yhdeksänkerroksiset ja sitä korkeammat rakennukset varustetaan pelastusportaalla. Alle yhdeksänkerroksiset rakennukset voidaan pelastaa parvekkeilta esitettyjen nostopaikkojen kautta. Nostopaikat sijaitsevat osittain katualueilla, joten ne tulee huomioida katujen toteutuksessa. Finnoonkallion pelastustiet ja nostopaikat (WSP Finland, 2017) Julkinen liikenne Suunnittelualueen kaakkoispuolelle Finnonsillan ja Meritien itäpuolelle rakentuu Finnoon metroasema, joka on Länsimetron toisen vaiheen ensimmäinen asema Matinkylästä lukien. Metroliikenne Matinkylästä Kivenlahteen alkaa 2020-luvulla. Metroasemalla on kaksi sisäänkäyntiä, joista pohjoisempi sijoittuu Finnoonsillan tuntumaan. Finnoonkallion kaavaalueelta on yhteys suoraan metroaseman sisäänkäyntitasolle Finnoonsillan alikulun kautta. Metroasemalle on kulku myös katutasolta Finnoonaukiolta sekä Meritien sisäänkäynniltä. Länsimetron toisen vaiheen liikennöinnin käynnistyttyä alueella liikennöi myös bussilinjoja. Bussipysäkit on osoitettu kaikkien pää- ja kokoojakatujen varteen. Kaava-aluetta lähin pysäkkipari sijaitsee Finnoonsillalla alikulun pohjoispuolella.

24 4.1.2 Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on laadittu vesijohtojen sekä jäte- ja hulevesiviemäreiden yleissuunnitelma. Näiden lisäksi alueelle rakennetaan sähkö-, kaukolämpö- ja tietoliikenneverkkoja. Alueella varaudutaan imujätejärjestelmään Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Rakennettavuuden kannalta maaperä voidaan yleensä luokitella GEO-luokituksen mukaan seuraavasti: 1. kallio sekä alle metrin syvyydellä oleva kalliomaa, 2. moreeni, 3. karkearakeiset maalajit eli sora ja hiekka, 4. hienorakeiset maalajit eli siltti ja savi sekä eloperäiset maalajit eli turve ja lieju. Suunnittelualueen maaperä on pääosin moreenia (pieneltä osin saven peittämää) ja kalliota/kalliomaata. Moreenit muodostavat yleensä kantavan rakennuspohjan, jolle tiet ja kunnallistekniikka voidaan perustaa ilman erityistoimenpiteitä. Hienoaineksen määrän mukaan moreeni voi olla heikosti tai kohtalaisesti routivaa. Maaperäkartta selitteineen.

25 4.1.5 Kaavan mukainen luonnonympäristö 25 Osa kaava-alueesta on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). Alueella sijaitsee lepakoille tärkeä ruokailualue (ll arvoluokan lepakkoalue), joka tulee huomioida alueen virkistyskäytön kehittämisessä. Korttelialueiden länsireunalla, lähivirkistysalueeseen ja olevaan rivitaloyhtiöön rajautuvalla alueella, tulee kaavamääräyksen perusteella pyrkiä säilyttämään olemassa olevia mäntyjä sekä avokallioalue. Finnoonsilta-katuun rajautuvalle osa-alueelle on osoitettu istutettava puurivi, tavoitteena rajata maanvarainen pysäköintialue katutilasta sekä luoda vehreää katukuvaa Finnoonsilta-kadulla. 4.2 Kaavan mukaiset suojelukohteet Lähivirkistysalueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on kaavassa suojeltu kohdemerkinnällä luonnonmuistomerkki, luonnonsuojelulain 23 :n nojalla rauhoitettu siirtolohkare. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Liikenteen melu Uudet Finnoon pää- ja kokoojakadut sekä alueen uusi maankäyttö lisäävät merkittävästi alueen liikennettä ja sen aiheuttamia häiriötekijöitä. Melun leviäminen on esitetty meluselvityksessä (WSP Finland 2017). Päivämelu ennustetilanteessa (WSP Finland 2017) Sijoittamalla rakennukset kadun varteen saavutetaan niiden taakse päiväajan ohjearvon 55 db alittavia melukatveita, joihin sijoitetaan asuinkorttelien ulkooleskelualueet.

26 26 Eteläisemmän pysäköintikannen sekä pysäköintitalon päälle sijoitettavat ulkooleskelualueet suojataan melulta 1,2 metriä korkeilla melukaiteilla, joista määrätään kaavassa. Lisäksi kaavamääräyksessä vaaditaan parvekkeiden lasittamista siten, että ulkooleskelualueiden ohjearvot eivät niillä ylity. Meluselvityksen mukaan julkisivuihin kohdistuu korkeimmillaan 64 db julkisivumelutaso, joten sisätilojen ohjearvot ovat saavutettavissa tavanomaisin julkisivurakentein eikä niille anneta kaavassa erikseen määräystä. Ilmanlaatu Asuinkorttelien ilmanlaatu on huomioitu tarkastelemalla HSY:n antamia minimi- ja suositusetäisyyksiä vuoden 2025 liikenne-ennusteen mukaisten liikennemäärien suhteen. Finnoonsillalla liikenne-ennuste vuodelle 2025 on noin ajon./vrk, jolloin asumisen minimietäisyys ajoradan reunasta lukien on 10 metriä. Kaitaantiellä liikenne-ennuste on noin ajon./vrk ja minimietäisyys 7 metriä. Asemakaavaehdotuksen mukaisessa ratkaisussa minimietäisyydet täyttyvät. Suositusetäisyyksiä 30 ja 20 metriä ei sen sijaan kaikilta osin saavuteta, joten tästä syystä asemakaavaehdotuksessa on annetaan määräyksiä asuntojen raittiin ilman otosta sekä suodatuksesta. 4.4 Nimistö

27 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Tavoitteena on kaavoittaa alue asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK), lähivirkistysalueeksi (VL) ja katualueiksi ja näin mahdollistaa tiiviimpää asumista Finnoon tulevan metroaseman läheisyydessä. Kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti tavoitteena on kaupunkimainen omaleimainen ympäristö, joka identiteetissään hyödyntää merellisyyttä. Rakennuskannassa tavoitellaan monipuolisuutta ja innovatiivisuutta. Läheinen metroaseman ympäristö on alueen ja sen palvelujen keskus. Alueen rakentaminen täydentää Etelä-Espoon rakennettua kaupunkivyöhykettä, joten se tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Rakentaminen sijoittuu tulevan metroaseman välittömään läheisyyteen eli hyvälle joukkoliikenteen saavutettavuusvyöhykkeelle, jolloin se mahdollistaa ekologisesti kestävän liikkumismuodon. Asemakaava on kaupunginvaltuustossa hyväksytyn Finnoon osayleiskaavan mukainen. Kaava-alueelle sijoittuu korkeaa rakentamista Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Rakennusten korkeuksien ja kattomuotojen määrit- tämisessä on pyritty tunnistettavuuteen. Kaavassa osoitettu rakentaminen ei varjosta olevia asuinalueita. Virkistys Finnoonkallion laajahko kalliometsä osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Rakentamisen myötä poistuu nykyisellä suojaviheralueella sijaitseva pohjoiseteläsuuntainen ulkoilureitti. Uuden Finnoonsilta -pääkadun varteen tulee korvaava kevyen liikenteen reitti. Hannuksenkujalta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Finnoon keskuksen suuntaan. Lähialueelle, Finnoonlaaksoon tulee ohjautumaan paljon virkistyskäyttöä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaava sekä siihen liittyvät suunnitelmat täydentävät alueen katuverkkoa ja parantavat sen saavutettavuutta. Laajempia vaikutuksia liikenteeseen on kuvattu Finnoon osayleiskaavan yhteydessä. Länsiväylän eteläpuolelle esitetty uusi kokoojakatuyhteys Kaitaantie - Suomenlahdentie luo uuden, joukkoliikenteen mahdollistavan poikittaisyhteyden Kaitaan ja Matinkylän välillä. Finnoonsillan jatke vähentää läpiajoliikenteen tarvetta Hannuksentiellä. Liikenteen toimivuuden kannalta kriittisin tekijä on Länsiväylän ja Finnoonsolmun välityskyky, joille on esitetty parannustoimenpiteitä. Asemakaava-alueelle osoitettu tiivis maankäyttö metroaseman lähistöllä lisää joukkoliikenteen kysyntää. Uudet jalankulun ja pyöräilyn reitit parantavat kevyen liikenteen olosuhteita alueella ja sen lävitse. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavassa osoitettu rakentaminen keskittyy osin nykyisille joutomailla/työmaille sekä vanhoille rakennuspaikoille. Rakentamisen myötä kaava-alueen keskivaiheilta kuitenkin poistuu aikaisemmin suojaviheralueeksi osoitettu alue, jonka läpi kulkee ulkoilureitti, sekä aikaisemmin virkistysalueena toiminutta kangasmetsää.

28 28 Lepakot Alue on tuoretta lehtomaista kangasta ja on luontoselvityksen mukaan lepakoille tärkeä ruokailualue (arvoluokka ll). Eurooppalainen sopimus (EUROBATS) sisältää vahvan suosituksen ll-arvoluokan alueiden huomioimisesta maankäytössä, mutta alueet eivät ole suojeltuja luonnonsuojelulain nojalla. Kaavan yhteydessä on katsottu perustelluksi poiketa suosituksesta, sillä Finnoonkallio on metron kannalta hyvin keskeisellä sijainnilla ja alueen rakentaminen voidaan katsoa yleisen edun kannalta merkittäväksi hankkeeksi. Alueella kuitenkin säilyy lepakoille tärkeä ruokailualue laajana lähivirkistysalueena, jota koskee lepakoihin liittyvä määräys. Linnusto Finnoon alueen rakentamisen vaikutuksia linnustoon on tutkittu (Ympäristökeskus Yrjölä 2015). Arvion yhteenvedossa todetaan, että Finnoonkallion kaavan vaikutukset linnustoon ovat vähäisiä. Hulevedet Korttelialueilla viivytetään hulevesiä 1 m 3 per 100m 2 läpäisemätöntä pintaa. Laaditun suunnitelman perusteella hulevedet ratkaistaan kaava-alueella yhteisjärjestelyillä. Ratkaisu perustuu sekä hulevesialtaisiin, että hulevesikasetteihin. Tulvariskit Kaavassa on osoitettu koko kaava-alueen tulvakoroksi taso +2,8 m (N2000), jonka alle kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee asianmukaisesti vesieristää. Katujen rakentamisessa tulee huomioida tulvakorkeus. Djupsundsbäckenin ja Finnobäckenin tulvakäyttäytymistä on tutkittu virtaama- mallien avulla. Finnoonkallion kohdalla meritulvan vuoksi kaavaan määrätyt korot riittävät turvaamaan myös hulevesitulvalta. Maisemavaikutukset Kaavaehdotusten mukainen rakentaminen muuttaa Finnoon maiseman luonnetta huomattavasti kaupunkimaisemmaksi. Uusi rakentaminen voimistaa kontrastia rakennetun ja luonnontilaisen (tai luonnontilaiselta näyttävän) maiseman välillä. Korkean rakentamisen maisemavaikutuksia on arvioitu erillisenä selvityksenä (Tuomisto 2016). Nykytilassa lakialueella on jokseenkin salainen ja eristynyt luonne, joka muuttuu suuresti, kun uusista rakennuksista avautuu näkymiä kallion laelle. Kallion lakialue on melko puustoinen; pitkiä näkymiä (mm. merelle) avautuu vain harvoista paikoista. Nykytilassa paikoitellen puuston lomasta näkyvä voimalaitoksen piippu toimii maamerkkinä. Finnoonkallion rakennusmassat muodostavat voimakkaan rajan lakialueen itäpuolelle ja katkaisevat näkymiä itään. Kaukomaisemassa Finnoonkallion merkitys on vähäinen lähialueen muiden kaavaalueiden toteutuessa suurin piirtein täydessä laajuudessaan. Tuulisuus Korkeahko rakentaminen ja kansipiharatkaisut voivat kasvattaa tuulisuutta, mutta sijainti kauempana meren rannasta ja ympäröivien alueiden tulevat kaavaratkaisut puolestaan pienentävät sitä. Tulosten mukaan yli 23 m/s puuskatuulia esiintyy selvästi harvemmin kuin kerran vuodessa, ja kaavoitusta varten ei ole tarvetta suositella tarkempaa tuulisuusanalyysiä (tuulitunnelikokeen avulla) tai erityisten tuulisuutta koskevien kaavamääräysten käyttöä. Nämä puuskatuulet ovat hyvin harvinaisia, ja niitä voi esiintyä n. kerran 20 vuodessa. Vastaavissa myrskyissä kaatuvat puut, sähkökatkot ja tulviva merivesi ovat olettavasti merkittävimpiä riskejä.

29 29 Esteettömyys Alueen pääyhteydet on suunniteltu esteettömiksi. Ilmanlaatu Asuinrakennukset sijoitetaan vähintään HSY:n mukaisten ilmanlaadun minimietäisyyksien päähän pää- ja kokoojakatujen ajoradan reunasta. Lisäksi kaavamääräyksissä määrätään katuihin rajautuvien asuinrakennusten ilmanotto pihan puolelta tai katolta, mikä parantaa asuntojen ilmanlaatua. 5.4 Energiatehokkuus Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteiden saavuttamiseksi on asumista osoitettu tiiviisti ja tehokkaasti joukkoliikenteen 400 metrin vyöhykkeelle, joka on HSL:n korkeimman (Joukkoliikenne ensisijaisena kulkumuotona) palvelutason määrittelyn tavoite. Asemakaava-alue sijaitsee kaukolämpöverkon välittömässä läheisyydessä. Paikallinen kaukolämpöyhtiö tavoittelee hiilineutraalia kaukolämmön tuotantoa vuoteen 2030 mennessä ja se on suunnitellut myös kaukokylmäverkon toteuttamista alueen läpi, jolloin jäähdytyksen hukkalämpö voidaan johtaa uudelleenkäytettäväksi kaukolämpöpuolella. Nykyisin kaukokylmäverkko kulkee aivan alueen kaakkoislaidassa. Seuraavassa kuvassa on esitetty alueen kaukolämpöverkosto (vaaleanpunaiset linjat) ja maalämpöpotentiaali. Kuvan mukaisesti kaukolämpöverkosto kulkee alueen lähistöllä. Kuvassa maalämmön hyödyntämiselle otollinen maaperä on osoitettu violetilla. Kuvan perusteella iso osa alueesta soveltuu maalämmön hyödyntämiseen. Kaava-alueen maalämpöpotentiaali. Asemakaavaratkaisussa on varauduttu myös tuleviin lähes nollaenergiavaatimuksiin sallimalla talotekniikan vaatimien tilojen toteuttaminen rakennusoikeuden lisäksi. Tämä helpottaa lähes nollaenergiavaatimusten toteuttamiseksi tarvittavien laitteistojen sijoittamista ja kanavistojen koon optimoimista, kun ne eivät vaikuta rakennusoikeuden määrään.

30 Jatkosuunnittelussa tulee tutkia mahdollisuuksia hyödyntää kattopintoja aurinkoenergian tuotantoon. Aurinkoisiin ilmansuuntiin suunnattujen kattojen kallistuskulmat kannattaa suunnitella asteen kulmaan, jotta niitä voidaan hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon mahdollisimman tehokkaasti Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Finnoon kehitysalue tarkoittaa koko Finnoon aluetta merenrannasta Länsiväylämoottoritielle Matinkylän ja Kaitaan välillä. Termi tarkastelualue tarkoittaa yksittäistä Finnoon asemakaavasuunnittelualuetta, joita Finnoon kehitysalueella on useita. Finnoon kehitysalueen asemakaavatason kaavataloudellinen laskenta on tehty kokonaisuus huomioiden. Kaavataloudellisesti Finnoonkallion asemakaava-alueen tulos on Espoon kaupungille erittäin positiivinen. Finnoon pohjoisosien asemakaava-alueiden suunniteltu toteutusaika on nykyhetkestä 2030-luvun loppuun. Kunnallistekninen rakentaminen Kunnallisteknisen rakentamisen talouslaskenta perustuu koko Finnoota palvelevaan kunnallistekniseen yleistarkasteluun ja sen kustannusarvioihin ja sekä jo tehdyn asemakaavasuunnittelun kunnallisteknisiin tarkennuksiin tai jo muuhun tehtyyn tarkempaan tekniseen suunnitteluun. Finnoonkallion kunnallistekniikan rakentamisolosuhteet ovat Etelä-Espoolle tyypilliset, maaperä on pääosin moreenia (pieneltä osin saven peittämää) ja kalliota/kalliomaata. Moreenit muodostavat yleensä kantavan rakennuspohjan, jolle tiet ja kunnallistekniikka voidaan perustaa ilman erityistoimenpiteitä. Tältä osin ne ovat kustannusarvioinnin kannalta yllätyksettömiä. Kaava-alueen tietyt kunnallistekniset investoinnit palvelevat koko Finnoon aluetta, kuten pohjois-etelä -suuntainen Finnoonsilta -katuyhteys. Julkinen talonrakentaminen Kustannusmerkityksessä Finnoon alueen julkista talonrakentamista ovat vain päiväkodit ja koulut. Julkisen talonrakentamisen määrä koko Finnoon kehitysalueella on noin kerrosneliömetriä, joista isoimmat yksiköt ovat koko aluetta palvelevat, kaksi yhtenäiskoulua. Finnoonkallion asemakaava- alueelle ei sijoitu julkista rakentamista. Mahdolliset kaupungin hallitseman pysäköintiyhtiön rakennusinvestoinnit on huomioitu maanluovutuksen saannossa. Kaavatalous Finnoon kehitysalueen maapohjan suurin omistaja on Espoon kaupunki. Finnoonkallion asemakaava-alueen omistaa lähes kokonaan. Espoon kaupunki, yksityistä maanomistusta alueella on ainoastaan osa yhdestä korttelista. Espoon kaupungin omistamien alueiden osalta kaavataloustulot muodostuvat maanluovutuksista joko tonttimyyntinä tai tonttivuokrina. Yksityisomisteisten alueiden osalta tulot muodostuvat maankäyttösopimusten sopimuskorvauksista. Uutta asuinkerrosalaa Finnoonkallion alueelle tulee n km 2.