PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TALOUSARVIO VUODELLE 2018

Transkriptio

1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TALOUSARVIO VUODELLE 2018 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Maskun kunnanvaltuusto xx.xx.2017 Mynämäen kunnanvaltuusto xx.xx.2017 Nousiaisten kunnanvaltuusto xx.xx.2017

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION ESIPUHE YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Akselin talous Henkilöstö Jäsenkunnilta ostettavat palvelut Sisäiset erät KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturvakuntayhtymän hallinto Luottamushenkilöhallinto Yleishallinto Taloushallinto Kuntayhtymän hallinto yhteensä Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinja Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinjan hallinto Sosiaali- ja perhepalveluiden palvelulinja yhteensä Terveyspalvelujen palvelulinja Avohoitopalvelut Akuutti vuodeosasto Yhteiset palvelut Terveyspalvelujen palvelulinja yhteensä Ikäihmisten palvelulinja Vanhusten avopalvelut Ympärivuorokautinen hoito, palveluasuminen ja laitoshoito Ikäihmisten palvelulinjan hallinto Ikäihmisten palvelulinja yhteensä Tuloslaskelma Investoinnit Rahoitusosa Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Liitteet Liite 1: Vakituiset virat ja toimet Liite 2: Henkilöstökulut Liite 3: Nettokustannukset yhteensä Liite 4: Suoritemäärät Liite 5: Yksikköhinnat Liite 6: Vuosisopimus, Masku Liite 7: Vuosisopimus, Mynämäki Liite 8: Vuosisopimus, Nousiainen Liite 9: Tiivistelmä jäsenkuntien maksuosuuksista... 84

4

5 5 (84) 1 TALOUSARVION ESIPUHE n tarina jatkuu vuoteen 2020 saakka. Talousarviovuosia 2018 ja 2019 ohjaavatkin edelleen valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, ICT-palveluiden kehittäminen ja EU tietosuoja-asetuksen tuomiin velvoitteisiin valmistautuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvuudessa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja tietojärjestelmien toimivuudessa. Kokonaistavoitteena, että n palvelut toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. n tulee edelleen toimia siten, että asukkaat kokevat sen luotettavaksi paikalliseksi toimijaksi. Laadunhallinnan avulla pyritään johtamaan toimintaa, suunnittelua ja arviointia ja parantamaan asetettuja tavoitteita. Perustuvakuntayhtymä Akselissa laatua on hyvä toiminta sille asetettujen vaatimusten ja siihen kohdistuvien odotusten mukaisesti annettujen taloudellisten voimavarojen asettamissa rajoissa. Suomen hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut virkamiesryhmän valmistelemaan uuden hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Työskentely on käynnistynyt ja esitysluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle marraskuussa Valmistelun lähtökohtana on toukokuussa valmistunut hallituksen esitys, jonka valinnanvapausmalliin tehdään eduskunnan perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja muut välttämättömät muutokset. Lisäksi laaditaan uusi vaikutusarviointi yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun alussa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelma on päivitetty vuosille Suunnitelman tavoitteena on tuottaa asukkaiden tarvitsemat palvelut koko maakunnan alueella yhdenvertaisesti. ssa tämä suunnitelma luo pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun. ssa valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ICT-palveluiden kehittämisellä ja sähköisten palveluiden käyttöönotolla. Palveluiden sähköisellä saatavuudella parannetaan kuntayhtymän palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailukyvyn elementtejä ovat palveluiden hyvä saatavuus ja laadukkaat asiakaslähtöiset palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevien hallitusohjelmaan sisältyvien kärkihankkeisiin ja muihin hankkeisiin, kuten Kansallisten sähköisten tietojärjestelmien kehittämishankkeeseen, osallistumalla. Sähköisten palveluiden lisääntyvän käyttöönoton myötä tietosuoja ja henkilötietojen käsittely tulee huomioida kokonaisvaltaisesti kansallisen lainsäädännön ja EU-tietosuoja-asetusten mukaisiksi. Akselin toiminta tulee olla EUtietosuoja-asetuksen vaatimusten mukainen mennessä. Vuosien 2016 ja 2017 aikana on Akselissa tehty rakenteellisia muutoksia, jotka ovat muovanneet henkilöstörakennetta. Työterveyshuollon ulkoistaminen, vuodeosastotoimintojen keskittäminen ja Mäntykodin myynti vaikutti yhteensä lähes 90 vakituiseen työntekijään/viranhaltijaan eri tavoin. Talousarviota vuodelle 2018 laadittaessa vireillä on iäkkäiden palveluita koskevat muutokset kuten, Moisiokodin palvelutuotannon kilpailuttaminen, kotiateriapalveluiden ulkoistaminen Maksun ja Nousiaisten kuntien alueella. Moisiokodin palvelutuotannon mahdollinen ulkoistaminen tulee edelleen vähentämään kuntayhtymän henkilöstöä ja lisäämään palveluiden ostoa.

6 Vuonna 2016 sovittu kilpailukykysopimus on voimassa palkkaratkaisun osalta asti. Tulevasta palkkaratkaisun tasosta ei ole talousarvion valmisteluajankohtana vielä tietoa, joten talousarvion laskentapohjana palkankorotuksille on käytetty 0,00% vuoden 2017 tasosta. Tärkeää on pohtia edelleen miten sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuvassa muutoksessa henkilöstön roolit muuttuvat ja miten resurssit saadaan riittämään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Perusturvakuntayhtymä Akselin henkilöstön näkökulmasta on tärkeää löytää yhteinen näkemys sille, miten SOTEuudistus muovaa henkilöstötarvetta ja henkilöstön resursointia. Muutoksen eteenpäin viemisessä on tärkeä rooli vuorovaikutuksella ja viestinnällä. Viestinnän eri keinojen maksimoimiseksi Akselissa laaditaan vuoden 2018 aikana viestinnän ohje uuden kuntalain 29 :n mukaisesti. Akselin muutostarina jatkuu, sitä ei voi estää, sitä ei voi paeta. Me Akselissa päätämme johdammeko tarinan syntymistä vai jätämmekö sen oman onnensa nojaan. Kahdeksas toimintavuosi käynnistyköön! Nousiaisissa Marika Polso kuntayhtymän johtaja

7 7 (84) 2 YLEISPERUSTELUT n tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sen jäsenkuntien asukkaille sekä kehittää uusia toimintamalleja tuottavuuden parantamiseksi ja jäsenkuntien menokasvun hillitsemiseksi. n toimintaa ohjaa jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä palvelutasosuunnitelma. Syksyn 2017 aikana tullaan palvelutasosuunnitelmat päivittämään ja tuomaan hyväksyttäväksi jäsenkuntiin. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän palvelut sekä palveluille asetettavat laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtymähallitus määrittelee toimipaikat, joissa palvelut tuotetaan. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty Akselin toiminta-ajatus, visio ja arvot: Toiminta-ajatus tuottaa yhteistoiminta-alueella laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut Arvot Asiakas- ja potilaslähtöisyys Ammatillisuus Avoimuus Suvaitsevuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Visio on moniammatillinen työyhteisö, jolla on ammattitaitoinen henkilökunta, tyytyväiset asiakkaat ja toimintaan luottavat jäsenkunnat. 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ n toiminta-alueen muodostavat Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopulla alueen väestömäärä oli asukasta. Alueen asukkaista työikäisiä (15 64-vuotiaita) oli 61,3 %, mikä on 0,2 %:ia vähemmän kuin vuonna Yli 65-vuotiaiden ikäluokka kasvaa merkittävästi kaikissa Akselin jäsenkunnissa ja vuoden 2016 lopulla yli 65-vuotiaita oli Tilastokeskuksen mukaan 4.395, mikä on 682 enemmän kuin vuonna Väestörakenne Masku Mynämäki Nousiainen Akseli 0 14 v ,2 % ,6 % ,5 % ,1 % v ,7 % ,2 % ,1 % ,3 % v ,6 % ,5 % ,1 % ,5 % Yli 75 v ,5 % ,8 % 355 7,4 % ,2 % Yht ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain kunkin tilastovuoden aluejaolla

8 8 (84) Seuraavissa kuvioissa on kuvattu Akselin alueen väestönkehitystä vuosina sekä yli 75- vuotiaiden määrän kehitystä jäsenkunnissa Ikärakenne vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 ( ) alle 14 v v v. yli 75 v. Yli 75-vuotiaiden määrä vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Nousiainen 75 - Mynämäki 75 - Masku Kuten edellisistä kuvioista nähdään, alueen väestö ja erityisesti ikäihmisten osuus kasvaa. Väestön kasvuvauhti on tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 137 asukasta vuodessa vuoteen 2019 saakka. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa keskimäärin 3,0 % vuodessa vuoteen 2020 saakka. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Akselin jäsenkuntien alueella työikäisten määrä laskee tai pysyy samana vuoteen 2040 asti. Myös alle 14-vuotiaiden laskee koko tilastokeskuksen ennusteen ajan. Lukuja tarkasteltaessa on selvää, että alueen väestöllinen huoltosuhde heikkenee jatkuvasti.

9 9 (84) Palvelutarpeeseen vaikuttaa alueen ikärakenteen lisäksi työvoiman tila. Tilastokeskuksen vuoden 2015 tietojen mukaan alueen väestöstä 51,4 % oli työvoiman ulkopuolella (vastaava luku vuonna 2014 oli 51,0 %). Työvoiman ulkopuoliseen väestöön lasketaan mm vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja eläkeläiset. Väestöstä työllisiä oli 43,6 % (44,4 %) ja työttömiä 5,0 % (4,6 %). Alueen taloudellinen huoltosuhde vuonna 2015 oli 130 (125). Luku kertoo työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevan väestön osuuden 100 työllistä kohden. Vuoden 2016 tietoja ei talousarvion valmistelun aikaan ollut saatavilla. Vuoden 2017 kesäkuun lopulla pitkäaikaistyöttömiä oli Akselin alueella yhteensä 271, mikä on 50 vähemmän kuin vuoden 2016 lopulla. Maskussa yli vuoden työttömänä olleita oli 105 (129 joulukuussa 2016), Mynämäellä 114 (123) ja Nousiaisissa 52 (69). Alla olevassa kuviossa on kuvattu pitkäaikaistyöttömien määrän, työttömyysasteen ja vaikeasti työllistyvien osuuden kehitystä Akselin jäsenkunnissa. Taulukoissa tiedot myös koko maan ja Varsinais-Suomen osalta. Pitkäaikaistyöttömyys on alueen kunnissa kasvanut, ollen kuitenkin vuonna 2016 koko maan ja Varsinais-Suomeen verrattuna alhaisempaa. Huomioitava, että Akselin alueen kuntien rakennetyöttömyys on vähäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Koko maa 31,1 35,5 Varsinais- 30,5 34 Suomi Masku 24,5 30,9 Mynämäki 29,2 32 Nousiainen 31,6 31,8 Työttömät, % työvoimasta Koko maa 13,4 13,2 Varsinais- 13,3 13,1 Suomi Masku 7,6 7,7 Mynämäki 10,5 10,4 Nousiainen 9,4 9,1 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), Koko maa 6 6,2 % vuotiaista Varsinais- 6,1 6,1 Suomi Masku 3,1 3,2 Mynämäki 4,4 4,2 Nousiainen 4 3,9 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Ikärakenteen ja työvoiman lisäksi Akselin toiminta-aluetta tulee tarkastella väestön sairastavuuden näkökulmasta. Väestön terveystietoja lähestytään THL:n kehittämällä sairastavuusindeksillä. Seuraavassa kuviossa on kuvattu Akselin jäsenkuntien sekä lähiseudun kunnista Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision Kelan sairastavuusindeksi vuonna Indeksi kertoo, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on verrattuna koko maan keskiarvoon (=100). Indeksi on ikävakioitu. Kuviosta nähdään, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa sairastavuus on maan keskiarvoa alhaisempaa. Tarkastelluista Akselin alueen kunnista terveintä väestö on Maskussa, kun taas Mynämäen kunnan väestö on indeksin mukaan sairainta. (Lähde: Kelan Terveyspuntarin sairastavuusindeksi.)

10 10 (84) 120 Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi Kuolleisuusindeksi Lääkekorvausindeksi Työkyvyttömyysindeksi Sairastavuusindeksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman sairastavuusindeksin mukaan Akselin alueen kuntien asukkaiden sairastavuudessa on merkittäviä eroja. Yleinen sairastavuusindeksi on kuitenkin kaikissa Akselin alueen kunnissa lähellä maan keskiarvoa, Nousiaisten indeksin ollessa hieman koko maata korkeampi (102,5). Varsinais-Suomen sairastavuusindeksi on 97,8. Seuraavassa kuviossa on kuvattu THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi sekä sairausryhmäkohtaiset indeksit Akselin alueen kunnissa sekä Varsinais-Suomessa Ikävakioitu sairastavuusindeksi ja sairausryhmäkohtaiset indeksit (lähde THL) 0 Varsinais-Suomi Masku Mynämäki Nousiainen

11 11 (84) Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset (pl. varhaiskasvatus 2015) euroa/asukas ovat olleet Akselin alueella euroa/asukas. Käyttökustannukset ovat olleet koko maassa euroa/asukas, Varsinais-Suomessa euroa/asukas, Maskussa euroa/asukas, Mynämäessä euroa/asukas ja Nousiaisissa euroa/asukas. Laajemmin väestön hyvinvointia ja terveydentilaa on käsitelty jäsenkuntien hyvinvointikertomuksissa ja Lounais-Suomen alueellisessa hyvinvointikertomuksessa sekä Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Kotouttaminen Masku, Mynämäki ja Nousiainen päättivät vuonna 2016 solmia Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta. Sopimus ajoittuu vuosille Sijoitettavien pakolaisten määrä olisi tänä aikana Masku Mynämäki Nousiainen 4-6 asuntoa/perhettä, max 25 henkeä 4-6 asuntoa/perhettä, max 25 henkeä 3-5 asuntoa/perhettä, max 20 henkeä Maahanmuuttajat tarvitsevat kunnallisia peruspalveluita kotoutumisensa ja arkensa tueksi, etenkin asuntojen järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut korostuvat kuntaan muuton alkuvaiheessa. Sosiaalitoimen palveluista painottuvat mm. lasten päivähoito, sosiaalityö, toimeentuloasiat, lastensuojelu, perheneuvola ja vammaisasiat. Terveydenhuollosta painottuvat mm. terveyskeskuslääkärin työ, neuvola, kouluterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut ja kuntoutus. Kuntayhtymän talousarviossa kotouttamiseen on varauduttu varaamalla perustoimeentulotuen käsittelystä vapautuvaa henkilöstöresurssia pakolaistyöhön. 2.2 AKSELIN TALOUS Toimintakulut n talousarvion mukaiset ulkoiset toimintakulut vuonna 2018 ovat yhteensä 44,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa. Toimintatuotot ovat 5,8 miljoonaa euroa, ja jäsenkuntien maksuosuus yhteensä 38,9 miljoonaa euroa. Avustukset Vuokrat 3 % Aineet, 6 % tarvikkeet ja tavarat 4 % Muut 0 % Henkilöstö kulut 42 % Toimintakuluista 41 % eli 19,0 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja. Talousarvion henkilöstökulut laskevat vuodesta 2017 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa ja 3,6 miljoonaa euroa vuoden 2016 toteutuneista henkilöstömenoista. Palvelujen ostot 45 %

12 Miljoonaa euroa 12 (84) Henkilöstökulujen laskua selittää Moisiokodin mahdollinen palvelutuotannon myynti, jonka yhteydessä henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöin uudelle palveluntuottajalle. Lisäksi henkilöstömenojen laskuun vuonna 2018 vaikuttaa kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet: lomarahojen leikkaus ja henkilöstösivukulujen leikkaus. Palvelujen ostot ovat 20,0 miljoonaa euroa, eli 45 % kaikista ulkoisista toimintamenoista. Palvelujen ostoista 11,3 miljoonaa euroa (56,5 %) kuuluu sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinjalle. Palvelujen ostot kasvavat 12,4 % (2,2 miljoonaa euroa) vuoden 2017 talousarviosta ja 3,0 miljoonaa euroa vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Moisiokodin mahdollinen palvelutuotanto myynti vuonna 2018, on lisännyt ostopalveluiden määrää. Seuraavassa kuviossa on kuvattu tulosalueiden ulkoisten toimintamenojen kehitystä kuntayhtymän alusta lukien. Sosiaali- ja perhepalveluiden toimintamenot on esitetty vuodesta 2013 lukien, jolloin sosiaalitoimi siirtyi kokonaisuudessaan kuntayhtymän hoidettavaksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaiset ulkoiset toimintamenot olivat yhteensä 46,8 miljoonaa euroa, kun ne vuoden 2018 talousarviossa ovat 44,6 miljoonaa euroa eli 2,2 miljoonaa euroa vähemmän. Kuntayhtymässä on tehty lukuisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus näkyy erityisesti terveys- ja ikäihmisten palveluiden toimintamenojen laskuna. Myös sosiaalityö- ja perhepalveluiden toimintamenot ovat pysyneet melko vakiona vuodesta 2013 saakka (+0,4 %), kun tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan sosiaalitoimen yleinen kustannustason muutos vuodesta 2013 on ollut 2,1 %:ia (Tilastokeskus, Kuntatalous 2005=100, tehtäväalueittain). 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Ulkoiset toimintamenot 17,6 16,7 17,3 16,9 16,5 15,6 15,9 15,9 15,7 15,5 15,8 15,8 15,8 16,3 12,4 11,5 12,0 10,9 11,1 11,0 11,1 10,6 1,2 1,3 1,5 2,0 2,0 1,8 1,7 1,8 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmiset Jäsenkuntien maksuosuudet ovat vuoden 2018 talousarviossa yhteensä euroa, mikä on 2,5 % ( euroa) enemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa ja 0,1 % ( euroa) vähemmän kuin vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Jäsenkuntien maksuosuus saadaan, kun toimintamenoista vähennetään toiminnasta saatavat tulot. Vuoden 2018 talousarvion mukainen tuloarvio on yhteensä 5,8 miljoonaa euroa, mikä on 11,3 % vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa. Toimintatulojen vähentymistä selittää mm. toimeentulotuen siirtyminen Kelan vastuulle, minkä seurauksena perustoimeentulotukeen saatava valtionosuus jää pois kuntayhtymän talousarviosta. Lisäksi tulojen kehitykseen vaikuttaa omien palveluasumisen ja laitoshoidon paikkojen väheneminen, minkä seurauksena maksutuotot ja vuokratulot pienenevät merkittävästi.

13 Miljoonaa euroa 13 (84) Seuraavissa kuvioissa on kuvattu maksuosuuksien kehitystä tulosalueittain. 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Maksuosuudet tulosalueittain 16,24 15,24 15,63 14,65 14,72 14,62 13,25 13,53 13,55 13,18 13,05 12,67 12,84 11,44 9,46 10,26 10,17 9,49 9,77 9,56 9,31 9,41 1,37 1,54 0,21 0,55 1,07 0,76 0,59 0,39 0,38 0, Hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmiset Jäsenkunnista Maskun talousarvion mukainen maksuosuus nousee vuonna ,4 % ( euroa). Kasvu johtuu erityisesti vammaisten asumispalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Mynämäen kunnan maksuosuus nousee talousarviovuonna 5,2 % ( euroa). Mynämäen osuutta nostaa avohuollontukitoimet, perhehoito, henkilökohtainen apu, kehitysvammaisten asumispalelut ja palveluasumisen kustannuksista. Nousiaisten kunnan maksuosuuden arvioidaan laskevan 0,8 % ( euroa) vuonna Alla olevassa kuviossa on kuvattu jäsenkuntien maksuosuuksien kehitystä kuntayhtymän alusta lukien. Tarkempi erittely jäsenkuntien maksuosuuksista löytyy liitteistä 6 7. Talousarviossa on poiketen aikaisemmista vuosista palvelualueiden hallinnon kustannukset jätetty vyöryttämättä palvelualueiden kustannuspaikoille. Kun kustannukset on jätetty vyöryttämättä, on niiden seuraaminen helpompaa kuin aikaisemmin. Järjestely aiheuttaa vuoden 2017 talousarvion ja vuoden 2018 talousarvion välille poikkeavia eroja alemmantason vertailussa, mutta ylätasolla vertailtavuus kuitenkin säilyy. Alemmantason nettokustannusten vertailu on kuitenkin mahdollista liitteessä 3 olevan toisen taulukon avulla. Taulukkoon on lisätty vyörytykset myös alemmalle tasolle.

14 Miljoonat 14 (84) Jäsenkuntien maksuosuudet kunnittain 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Masku Mynämäki Nousiainen HENKILÖSTÖ Henkilöstö Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Riittävä, ammattitaitoinen ja moniammatilliseen tiimityöhön pystyvä henkilöstö Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Asetusten ja suositusten mukainen henkilöstömitoitus Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvä työilmapiiri ja työssäjaksamisen tukeminen STM:n suositus Koulutuspäivät/ vakituinen työntekijä Sairauspoissaolojen lukumäärä/työntekijä Kehityskeskustelut Suositukset toteutuvat 3 päivää/ vakituinen työntekijä Alle 1 pv/kk/työntekijä Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2016 tasosta Vuosittain, koko vakituinen henkilöstö. Työtyytyväisyyttä mitataan vuosittain osana kehityskeskusteluja. Esimiesten osaamisen kehittäminen Esimies ymmärtää prosessien ohjauksen ja johtamiseen vaikuttavat tekijät Laadukas perehdytys Esimiesten yhteiset seminaarit 2 krt/vuosi Perehdyttämiskansiot laadittu jokaiseen yksikköön. Kaikki esimiehet osallistuvat kuntayhtymän yhteisiin seminaareihin Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Kunta-alalle saatiin kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka koskee koko kuntasektorin henkilöstöä. Sopimuskausi on Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Neuvottelutuloksen myötä: Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa.

15 15 (84) o Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla ja viikkotyöajan pidentyminen tulee pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä. o Terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien työaika pitenee 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. o Laskennallinen työajan pidentyminen kuntayhtymässä on yhteensä työtuntia. o Kuntayhtymän henkilöstön työn luonteen ja henkilöstömäärän myötä työajan pidentymisellä ei ole suoranaista vaikutusta henkilöstömenoihin. Työajan pidentymisellä pyritään kuitenkin vähentämään lisä- ja ylitöitä. Lomarahoja leikataan 30 prosenttia. o Henkilöstön lomanmääräytymisvuosien , ja lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosentilla ajanjaksolla o Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus vuoden 2017 talousarvioon on noin euroa. Työnantajamaksujen leikkaaminen o Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vuosina yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä. o Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee vähintään noin prosenttiyksikön. Henkilöstökulut Henkilöstökulut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos Palkat ja palkkiot ,9 % Vakituiset ,7 % Sijaiset ,3 % Muut palkat ja palkkiot ,7 % Korvaukset ,3 % Sivukulut ,2 % Eläkekulut ,2 % Muut sivukulut ,3 % Yhteensä ,1 % Vakituiset virat ja toimet on esitetty liitteessä 1, sekä käyttötalousosassa. 2.4 JÄSENKUNNILTA OSTETTAVAT PALVELUT Perusturvakuntayhtymä toimii jäsenkunnilta vuokratuissa tiloissa, minkä lisäksi se ostaa jäsenkunnilta muitakin palveluita. Kuntayhtymän jäsenkunniltaan ostamat palvelut pitävät sisällään toimitilojen vuokrat, kiinteistöhuollon ja siivouspalvelut, palkanlaskenta-, reskontra- ja kirjanpitopalvelut, sekä asiakkaiden ateriapalvelut. Palveluiden yhteissumman vuonna 2018 arvioidaan olevan lähes 4 miljoonaa euroa, mikä on 8,2 % kaikista kuntayhtymän ulkoisista menoista. Suurin jäsenkuntien perimä menoerä on vuokrat, joita

16 16 (84) kertyy noin 2,5 miljoonaa euroa. Vuokrat on arvioitu kuluvan vuoden viimeisimpien toteutumien perusteella. Jäsenkunnilta ostettava palvelut, arvio TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-%, TA17 TA18 Toimitilojen vuokrat ,4 % Reskontra, kirjanpito ja palkanlaskenta ,4 % Ateriapalvelut ,0 % Yhteensä ,6 % Osuus ulkoisista toimintakuluista % 11,6 % 9,9 % 8,2 % 2.5 SISÄISET ERÄT Vyörytettävät erät ja niiden jakoperusteet: Atk-menot: laitteiden määrä Palkkahallinto: henkilöstömenot Kirjanpito: toimintamenot, pl. henkilöstömenot ja asiakaspalvelujen ostot muilta Toimistohenkilöstö: toimistohenkilöstön työpanos Yhteistoiminta: henkilöstömäärä Sisäisinä erinä käsitellään työterveyshuollon kustannukset, jotka ovat vuonna 2018 yhteensä euroa. Lisäksi palvelulinjojen hallinnon kustannukset jaetaan toiminnoille. Sisäisten erien ja vyörytysten tarkoituksena on kohdistaa kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset toiminnoille. Kustannukset jaetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

17 17 (84) 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan sisältö Talousarvio on sitova tulosalueittain, joita ovat kuntayhtymän hallinnon lisäksi palvelulinjat. Käyttötalousosassa on lisäksi esitetty tulosalueiden käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin. Käyttötalousosan perustelut jakaantuvat tulosyksiköittäin seuraaviin kokonaisuuksiin: Tulosyksikön toiminta-ajatus Tuloyksikön otsikon alla esitetään tiivistetyssä muodossa kyseisen toiminnan toiminta-ajatus. Toiminnan tavoitteet Tulosyksikölle asetetut tavoitteet on jaettu kolmeen painopistealueeseen: asiakas, palvelut ja talous. Tavoitteet esitetään taulukkomuodossa, jossa jokaiselle tavoitteelle on kuvattu kriittinen menestystekijä, mittari sekä tavoitetaso (BSC-kortti). Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksessä. Tavoitteiden neljäs painopistealue on henkilöstö. Henkilöstöä koskevat tavoitteet on koottu koko organisaatiota koskeviksi tavoitteiksi ja ne on esitetty kappaleessa 2.3. Henkilöstötavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksessä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristön kuvaus ja siinä mahdollisesti suunnitelmakauden aikana tapahtuvat muutokset Tulosyksikön taloudelliset ja toiminnalliset tunnusluvut Tulosyksikön toiminnan ja talouden kannalta keskeiset tunnusluvut vertailutietoineen, esim. asiakasmäärät, yksikköhinnat, kustannukset e/asukas, jne. Virat ja toimet Tulosyksikön virat ja toimet tehtävänimikkeittäin. Tulosyksikön toimintatulot ja -menot Tulosyksikön toimintatulot ja -menot esitetään taulukkomuodossa. Taulukossa esitetään talousarviovuoden (2018) tuloarvio- ja määrärahatietojen lisäksi viimeisen valmistuneen tilinpäätöksen (2016), kuluvan vuoden talousarvion (2017) sekä suunnitelmavuosien (2019) tiedot. Tulosyksiköiden tuloarviot ja määrärahat ovat kuntayhtymän käyttösuunnitelmaa. Tuloarviot ja määrärahat ovat sitovia tulosalueittain. Tulosalueita sitovia eriä ovat vain ulkoiset erät.

18 18 (84) 3.1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Tulosalueen johtaja: talous- ja henkilöstöpäällikkö Janne Samsten Luottamushenkilöhallinto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtäväalue sisältää tarkastuslautakunnan ja vastuullisen tilintarkastajan toiminnan kulut. Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii hallinnon sihteeri. Tarkastuslautakunta kokoontuu vuosittain noin viisi kertaa. Tarkastuslautakunnan määrärahat vuonna 2018 ovat euroa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallitukseen kuuluu yhteensä 9 jäsentä. Perussopimuksessa mainitaan miten jäsenkuntien edustus hallituksen perustuu. Esittelijänä yhtymähallituksessa toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallitus ohjaa ja valvoo kuntayhtymän toimintaa. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnon, talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtymähallitusta varten on varattu määrärahat kahteentoista kokoukseen sekä 3 seminaariin. Yhtymähallituksen määrärahat ovat euroa. Yksilöjaos Kuntayhtymässä toimii 5-jäseninen yksilöjaos, joka käyttää sosiaalilainsäädännössä määrättyä ratkaisu- ja päätösvaltaa asioissa, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat yksilöasioissa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksilöjaoksen esittelijänä toimii pääsääntöisesti sen palvelulinjan johtaja, jonka asioita käsitellään. Yksilöjaoksen talouden menoissa arvioidaan myös sosiaalitoimen asioiden käsittelyn lisääntyvän aikaisemmasta. Yksilöjaoksen määrärahat ovat euroa. Luottamushenkilöhallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1000 Luottamushenkilöhallinto TP 2016 TA 2017 TA 2018 Tuotot Kulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Muut toimintakulut Netto (maksuosuus)

19 19 (84) Yleishallinto Yleishallinto Kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymänjohtaja, talous- ja henkilöstöpäällikkö sekä hallinnon sihteeri. Yleishallinnon määrärahat ovat vuonna 2018 yhteensä euroa, josta henkilöstökulut ovat euroa. ICT IT-palveluiden kokonaisvaltainen ulkoistaminen Medbit Oy:lle on valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustakin ajatellen ajankohtainen. Työasemien, palvelimien, lähiverkkojen ja muun IT-infran ylläpidon siirron valmistelu palveluntarjoajalle on käynnistetty alku kesästä Lähtökohtana on saada Akselin toimintojen tueksi taho, joka pystyy tarjoamaan apua arjen haasteissa sekä erilaisissa uudistamishankkeissa, joihin jokaisen organisaation tulee olla valmistautunut. Ulkoistamisella haetaan usein kattavampaa osaamistasoa sekä taloudellista hyötyä, sillä oman IT-henkilökunnan kasvattaminen ei ole tehokas toimintatapa, sillä tietohallinnon suhteen eletään tällä hetkellä murroskautta, jossa pilvipalveluiden ja virtualisoitujen järjestelmien palveluidentarjoajien määrä kasvaa ja toiminnasta tulee entistä heterogeenisempää. ICT-palveluiden suunniteltu siirtoaikataulu on jälkeen. Ulkoistamisesta johtuen It-asiantuntijan toimi on edelleen täyttämättä. Palvelut hankitaan ostopalveluna. ICT kulut on vyörytetty tulosalueille sisäisinä menoina laitteiden määrän suhteessa. ICT-palveluista vastaa kuntayhtymän johtaja. Toimistohenkilöstö Toimistohenkilöstöön kuuluu 5,5 toimistosihteerin toimea. Toimistohenkilöstö tuottaa monipuoliset toimistopalvelut koko kuntayhtymälle. Toimistohenkilöstön kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palvelulinjoille. Toimistohenkilöstön määrärahat ovat euroa vuonna Yhteistoiminta Kustannuspaikka pitää sisällään yhteistyötoimikunnan kustannukset, pääluottamusmiesten palkkiot, tietosuojavastaavan palkkamenot, koko kuntayhtymän TYKY-toiminta ja henkilöstön muistamiseen varatut määrärahat. Tyky-toiminta sisältää esim. henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi järjestetyt tapahtumat. Tykytoiminnan organisoimiseksi kuntayhtymässä toimii tyky-työryhmä, jossa edustaja jokaiselta palvelulinjalta. Vuoden 2018 talousarvioon on varattu 50 euroa henkilöä kohden jaettavaksi liikunta- ja kulttuuriseteleinä. Lisäksi muut toimikunnat -kustannuspaikalle varataan määrärahat keskitetysti järjestettäviin koulutuksiin, esimerkiksi ensiapu-koulutukset, sekä työsuojeluun liittyviin toimintoihin. Yhteistoiminnan määrärahat ovat euroa.

20 20 (84) Toiminnan tavoitteet Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Tukitoiminnot varmistavat osaltaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen Palvelut Riittävä henkilöstöresurssi saneluiden purkuun Keskimääräinen aika, jossa lääkäreiden sanelut purettu Alle 5 arkipäivää Sanelut pystytään purkamaan omana toimintana ilman ostopalveluita. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Kuntayhtymälle tuotetut tukipalvelut tukevat asiakkaille tarjottavien palveluiden taloudellista ja tehokasta järjestämistä Talous Atk-investoinnit toteutuvat suunnitellusti ja aikataulussa Asiakirjahallinto ja arkistotoimi TP 2018 TA 2018 Arkistonmuodostussuunnitelma AMS laadittu Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti TP 2018 TA 2018 Yleishallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1200 Yleishallinto TP 2016 TA 2017* TA 2018 Muutos % TS e Tuotot ,4 % 3 Kulut ,2 % Henkilöstömenot ,8 % -605 Palvelujen ostot ,9 % -729 Vuokrat ,2 % -68 Muut toimintakulut ,5 % -19 Netto (maksuosuus) ,1 % Taloushallinto Sekä talous- että palkkahallinnon palvelut ostetaan Mynämäen taloushallintoyksiköstä. Taloushallinnon kustannusarvio on euroa, palkkahallinnon euroa. Taloushallinnon kustannukset vyörytetään palvelulinjoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Talous- ja palkkahallinnon kustannusarvio yhteensä vuodella 2018 on euroa.

21 21 (84) Kuntayhtymän hallinto yhteensä Virat ja toimet Perusturvakuntayhtymän hallinto TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 atk-tukihenkilö hallinnon sihteeri kehittämisasiantuntija kuntayhtymän johtaja talous- ja henkilöstöpäällikkö tekstinkäsittelijä toimistosihteeri, virka 3,5* 3,5* 3,5* 3,5* toimistosihteeri, toimi Yhteensä 13,5 12,5 12,5 12,5 Määrärahat ja tuloarviot Kuntayhtymän hallinto TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos % Tuotot* ,4% Kulut* ,0% Henkilöstömenot ,3% Palvelujen ostot ,8% Vuokrat ,7% Muut toimintakulut ,0% Netto (maksuosuus) ,8% *Valtuustoon nähden sitova

22 22 (84) 3.2 SOSIAALITYÖ- JA PERHEPALVELUJEN PALVELULINJA vt. Palvelulinjajohtaja: Tuija Hassinen-Laine Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseksi on käynnistetty valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Tämän hankkeen myötä maakunnan on ollut mahdollista saada toimintaa tukemaan STM:n rahoittama muutosagentti. Lisäksi kärkihankkeesta (LAPE) rahoitetaan maakunnallisia kehittämishankkeita. Varsinais-Suomen kehittämishankkeen (Lupa auttaa) vastuuorganisaatio on Raision kaupunki. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa vuosille on päämääräksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta asetettu, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa, kielelliset oikeudet huomioiden, lähtökohtaisesti lähellä kotia aina kun se on mahdollista. Tavoitteena on palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin, varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä kasvuympäristössä hyvää arkea tukeviin ratkaisuihin. Kuntayhtymän tavoitteet ovat näiden päämäärien mukaisia. Koko linjan tavoitteena on laadukkaita, kohtuuhintaisia, oikea-aikaisia ja tasa-arvoisia palveluita järjestämällä turvata alueen lasten ja nuorten sekä perheiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi eri elämäntilanteissa. Keskeistä on terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä työote sekä palvelutoiminnan järjestäminen avohuoltopainotteisesti moniammatillisella työotteella. Talousarvio pitää sisällään organisaatio- ja toimintarakenteen muuttamisen niin, että painopiste siirtyy korjaavista toimenpiteistä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, joissa entistä kokonaisvaltaisemmin pyritään auttamaan niin perheitä kuin yksittäisiä kuntalaisiakin. Perustoimeentulotuen käsittelystä vapautunutta henkilöstöresurssia käytetään arviointityöhön, lastensuojelusta aluetiimeihin siirtyvien perheiden tukemiseen ja heidän palveluidensa järjestämiseen, kuntouttavassa työtoiminnassa työskentelevien tukemiseen ja kotouttamistyöhön. Näihin palveluihin panostamalla tavoitteena on välttää kalliita erikoispalveluita ja auttaa asiakkaita varhaisessa vaiheessa. Perhetyön kokonaisuuden kehittämiseksi ja sosiaalihuoltolain mukaisten avopalveluiden vahvistamiseksi neuvolan perhetyöstä on siirretty kaksi sosiaalihuollon koulutuksen omaavaa perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelun lähihoitaja perhepalveluiden kokonaisuuteen.

23 23 (84) Masku/Nousiainen SHL:n mukaiset palvelut - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta - SHL:n mukaiset lapsiperheiden tukitoimet (perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukiperheet) - sosiaalinen kuntoutus/ kotikuntoutus - päihde- ja mielenterveystyö Korjaava lastensuojelu - Lastensuojelulain mukaiset toimet - huostaanotot ja sijoitukset - tehostettu perhetyö - laitosten valvonta Arviointitiimi Mynämäki SHL:n mukaiset palvelut - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta - SHL:n mukaiset lapsiperheiden palvelut (perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukiperheet) - sosiaalinen kuntoutus/ - kotikuntoutus - päihde- ja mielenterveystyö Vammaispalvelut - Vammaispalvelulain mukaiset palvelut - Kehitysvammalain mukaiset palvelut Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Vastuuhenkilö: vastaava terveydenhoitaja Riitta Malmivaara Tulosyksikön toiminta-ajatus Palveluihin kuuluvat neuvolatoiminta (äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola), neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. Toiminnan tavoitteet 1. Panostaminen ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. 2. Edelleen VN:n neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) huomioiminen tarvittavien lisäkäyntien ja sisältöjen osalta sekä koulujen ympäristön turvallisuutta koskevissa asioissa. 3. Varhainen puuttuminen ja tehostaminen erityisongelmien nopeaan tunnistamiseen. 4. Panostaminen kotona tapahtuvaan neuvolan ennaltaehkäisevään perhetyöhön. 5. Yhteistyö aluetta koskevien kuntien viran- ja toimenhaltijoiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä verkostotyön kehittäminen koko alueella. 6. Palveluiden järjestäminen palvelutasosuunnitelman mukaisesti alueen eri yksiköissä niin, että siinä huomioidaan riittävästi palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä.

24 24 (84) Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Järjestetään tarpeen mukaiset ja laadukkaat ennaltaehkäisevän terveyspalvelujen palvelut. Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja sujuva asiointi. Palvelut Asiakastyytyväisyyskyselyn kehittämishankkeet Riittävä ja alueellisesti tasapuolinen resursointi sekä toimivat ja yhteneväiset hoitokäytännöt ja tiedotus. Valtakunnallinen asiakaspalautekysely loppuvuodesta 2016 äitiys- ja lastenneuvoloissa. VN:n asetus ja muut annetut alueen hoitotyön suositukset Vuoden 2016 valtakunnallisen asiakaspalautteen perusteella 2-3 kehittämishankkeen valinta. Asetuksessa annetut käynti- ja sisältömäärät toteutuvat eri toiminta-alueilla ja yksiköissä. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Toimivat hoito- ja palveluketjut ja palveluiden kehittäminen tarpeiden ja asetuksen mukaisesti. Lasten sairauksien ja kehityshäiriöiden varhainen tunnistaminen ja tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen. Kehittämisessä huomioidaan annettu VN:n asetus, muut annetut hoitotyön suositukset, palvelutasosuunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet. Toimintaohjelma Tehtyjen lapsen kuntoutussuunnitelmien määrä Asetuksessa annetut velvoitteet pääsääntöisesti täyttyvät Toimintaohjelman hyväksyntä valtuustokausittain Lapsen kuntoutussuunnitelma lastenneuvoloissa vakiintuneeksi toiminnaksi. Erityistä palvelua tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tunnistaminen ja tukeminen. Kotona tapahtuvan ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen Neuvoloiden kotikäynnit Neuvolan perhetyön kotikäynnit Kotikäyntien ylläpitäminen äitiys- ja lastenneuvoloissa. Neuvolan perhetyö on käynnistetty. Perheiden aktivoiminen osallistumaan moniammatilliseen perhevalmennusohjelmaan, vertaistuki. Perhevalmennus 1. lasta odottaville perheille Perhevalmennukset toteutettu suunnitelman mukaisesti Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Maksuton ehkäisy 20 v tai alle oleville (12 kk) sekä synnyttäneille (9kk) Maksuton ehkäisy toteutuu suunnitelman mukaisesti Moniammatillinen yhteistyö Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö opiskeluhuollon osalta toteutuu Opiskeluhuollon ohjausryhmän kokoukset vuoden aikana Kuntien ja Akselin yhteisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminnan vakiintuminen. Koulujen yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto Koulukohtaisiin OPSsuunnitelmiin osallistuminen. Koulujen ympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastukset 3 vuoden välein. Talous Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2018 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa. TP 2018 TA 2018 Toimintaympäristö ja sen muutokset Neuvolapalvelujen sisällöllistä kehittämistä jatketaan niin, että vuonna 2016 tehdystä valtakunnallisesta asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista valitaan kehittämishankkeet. Neuvolan perhetyön toiminnan vakiinnuttaminen matalan kynnyksen palveluksi, joka toimii ennaltaehkäisevänä palveluna. Perhesuunnitteluneuvolan asiakkaille tarjotaan maksuton ehkäisy 20 vuota tai alle oleville sekä synnytyksen jälkeen tietyn ajan.

25 25 (84) Sosiaalihuoltolain mukainen monialainen yhteistyö sosiaalihuollon pyynnöstä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen toteutetaan perheiden ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden linjalla TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA2017 TA 2018 Käyntien määrä /käynti (netto) 35,91 46,42 51,90 51,82 53,97 54,70 /asukas (netto) 49,29 47,64 52,48 54,76 53,81 50,71 Tulosyksikön taloudelliset tunnusluvut Virat ja toimet Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 perhetyöntekijä 1,54 0,0 0,0 0,0 0,0 lähihoitaja 0,0 1,0 1,0 0,0 0,0 perheohjaaja 3,0 2,0 2,0 0,0 0,0 terveydenhoitaja 15,2 15,2 15,2 15,2 15,2 neuvolan perhetyöntekijä vastaava terveydenhoitaja 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 20,54 19,00 19,00 17,00 17,00 Yhden terveydenhoitajan työpanoksesta 5 % kohdentuu terveyspalvelujen palvelulinjan aikuisvastaanottotyöhön vuonna Yhdelle terveydenhoitajalle on vahvistettu koko kuntayhtymän tietosuojavastaavan tehtävät (12 % työajasta). Lisäksi alueelle kohdistuu vuonna 2018 yhteensä 1,5 lääkärityöpanosta, jota ei ole ko. henkilöstöön sisällytetty. Tulosyksikön määrärahat ja tuloarviot 2101 Perheiden ennaltaehkäisevät palvelut TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS e Tuotot Kulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tavarat, tarvikkeet Muut toimintakulut Netto (maksuosuus) Luvut eivät sisällä hallinnon vyörytettäviä kustannuksia

26 26 (84) Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Sosiaalityön päällikkö Raija Vienonen Johtava sosiaalityöntekijä Sanna Lindroos Tulosyksikön toiminta-ajatus Perheiden sosiaali- ja psykososiaalisiin palveluihin kuuluvat sosiaalityö- ja lastensuojelu-, lastenvalvoja-, perheneuvola- ja psykologi ja koulukuraattoritoiminta. Sosiaalityön ja lastensuojelun tavoitteena on tukea ja ohjata asiakkaita elämän kriisitilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan asiakkaiden omia voimavaroja. Asiakkaita tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Avohuollon palvelut ja tukitoimet ovat ensisijaisia. Lastenvalvojan tehtävänä ovat isyyslain mukaiset tehtävät, huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatussopimusten vahvistaminen. Tavoitteena on lapsen edun mukaiseen ratkaisuun pääseminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Perheneuvola- ja koulukuraattoritoiminnan tavoitteena on toimia lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä tukena eri elämäntilanteissa ja kriiseissä. Psykologitoiminnan osalta tavoitteena on neuvolaikäisten lasten kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa ja kouluikäisten osalta lisäksi oppimista koskevan tilanteen arviointi ja konsultaation antaminen kouluille ja perheille. Koulukuraattoritoiminta vahvistaa lähinnä koulu- ja opiskelijatoiminnassa olevien lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä. Toiminnan tavoitteet 1. Varhainen puuttuminen ja erityisongelmien nopea tunnistaminen. 2. Lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä omien voimavarojen tukeminen sekä palvelujen järjestäminen tarpeen mukaisesti. 3. Lastenvalvojatoiminnassa eroperheiden ohjaus ja neuvonta lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatussopimuksia laadittaessa. 4. Lastensuojelun sijaishuollossa painopiste laitoshuollosta perhehoitoon. 5. Yhteistyön ja verkostotyön kehittäminen koko alueella. 6. Lasten suojelun eriyttäminen korjaavaksi yksiköksi ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden siirtäminen yleisen sosiaalityön alueellisiin yksiköihin 7. Ehkäistä asiakkaiden pitkäaikaista riippuvuutta lastensuojelun palveluista 8. Psykologipalveluiden turvaaminen

27 27 (84) Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja palveluihin pääsy. Palvelut Alueellisesti tasapuolinen resursointi ja asiakkaan pääsy palvelutarpeen arviointiin asetuksen mukaisesti Käsittelyaika lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen käsittelyaika arkipv Oppilas- ja opiskelijahuolto enint. 3 kk enint. 7 pv Opiskeluhuollossa oppilaalla on mahdollisuus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Lastensuojelun painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Ennaltaehkäisevät perhepalvelut sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina Uudet toimintaperiaatteet on luotu valmiiksi kevään 2018 aikana Perheohjauksen toimintaperiaatteet ja työn organisointi saatu valmiiksi. Lastensuojelun tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja oikeaaikainen tuki. Viranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen, jotta avun tarpeessa olevat lapset ohjautuvat palveluiden piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yhteistyön mallintaminen varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon kanssa. Arviointitiimin toiminta tutuksi varhaiskasvatukseen ja terveydenhuoltoon (infotilaisuudet ja asiakasyhteistyö) Sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan vahvistaminen alueilla Alueen sosiaalityöntekijöiden resurssia varataan riittävästi, jotta aktiivinen työskentely perheiden kanssa mahdollistuu Asiakkuuksien siirtyminen arviointitiimistä alueelle. palveluiden järjestäminen ja nopea reagointi perheiden tarpeisiin 100 % sosiaalihuoltolain mukaisista asiakkaista siirtynyt alueelle Toimivat palveluketjut ja palvelujen kehittäminen tarpeiden mukaisesti. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Arviointiprosessin vahvistaminen, moniammatillisen yhteistyön kehittäminen palvelutarpeen arvioinnissa Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö Hackneyn malliin perehtyminen ja mahdollinen käyttöönotto. Järjestetään tutustuminen lähikuntien (esim. Kaarinan) moniammatilliseen arviointiryhmään. Opiskeluhuollon ohjausryhmän kokoukset vuoden aikana Käynnistetään arviointitiimin moniammatillisen työn kehittäminen. Kuntien ja Akselin yhteisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminnan vakiinnuttaminen Tehtyjen lasten kuntoutussuunnitelmien määrä vuoden aikana Lapsen kuntoutussuunnitelman hoitopolun kehittäminen ja käyttöönotto Talous Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2018 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2018 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa TP 2018 TA 2018

28 28 (84) Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntien lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun tehtävät hoidetaan Akselissa Nousiaisten kuntaan perustetun keskitetyn lastensuojeluyksikön kautta. Oma perheneuvolatoiminta vakinaistettiin alkaen. Lastensuojelun kehittämisessä noudatetaan kuntayhtymähallituksen vahvistamaa perhepalvelujen kehittämissuunnitelmaa Tavoitteena on sijaishuollon vähentäminen ja sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden konsultaation lisääminen oppilashuoltoon ja päivähoitoon. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Lastensuojelun, aikuissosiaalityön sekä vammaishuollon palvelujen organisointia ja palveluprosessien tarkistamista uuden sosiaalihuoltolain perusteella jatketaan vuonna Ehkäisevän työskentelyn laatua parannetaan erityisesti moniammatillisen arviointitiimin avulla. Tavoitteena on tehdä kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset palveluntarpeen arvioinnit (aikuiset ja lapset) sekä lastensuojelutarpeen selvitykset intensiivisesti, ja luoda arviointiin tehokas työskentelymalli. Malli kehitetään paikallisesti ja tiivistäen kuntayhtymän sisäistä yhteistyötä. Koulutuksen tarve korostuu, jotta edellä mainittu tavoite voidaan saavuttaa. Arviointi tai selvitys saattaa jo sinällään olla tehokas interventio palauttamaan perheen tasapainotila niin, ettei asiakkuuksia edes kaikille synny. Mikäli palveluntarpeen arviointi johtaa asiakkuuteen, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut järjestetään pääsääntöisesti aluetyössä, minkä vuoksi riittävä sosiaalityöntekijäresurssi on myös turvattava aluetyössä. Ratkaisu on määräaikaisen sosiaaliohjaajan viran muuttaminen sosiaalityöntekijän viraksi. Lastensuojelu eriytetään omaksi korjaavan työn tiimikseen, johon kuuluvat kohdennetusti avohuollon- ja sijaishuollon palvelut. Lastensuojelun henkilöstön käyttö tehokkaasti ja kohdennetusti mahdollistaa ostopalveluiden vähentämisen sekä asiakkuuksien päättymisen kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena on ehkäistä asiakkaiden pitkäaikaista riippuvuutta lastensuojelun palveluista. Korjaavassa lastensuojelussa painotetaan myös sijoitusten tarkempaa seurantaa sekä yhteistyötä laitosten ja sijaisperheiden välillä, sillä lainsäädäntö edellyttää säännöllistä seurantaa lapsen mahdollisuudesta palata kotiin. Lakisääteisten asiakassuunnitteluneuvottelujen lisäksi lapsen ja perheiden kanssa työskentelyä lisätään. Laitossijoituksissa kasvatussuunnitelmiin edellytetään kuntouttavan työn näkökulmaa, eli perhetyötä biologisen perheen kanssa. THL:n esittämän suosituksen mukaan tarpeenmukainen mitoitus peruskoulujen osalta on 1 psykologi oppilasta kohti. Kuntayhtymässä peruskoulun oppilaiden lisäksi psykologien toimintakenttään kuuluvat neuvolaikäiset, esikoululaiset, toisen asteen oppilaat ja tehostetun ja erityisen tuen tarpeen oppilaat. Yhteensä lapsia ja nuoria / psykologi on Kuntayhtymän alueen koulut ovat tuoneet voimakkaasti esiin psykologiresurssin riittämättömyyttä alueella. Resurssien vähäisyys aiheuttaa vaikeuksia toteuttaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain määrittämiä tavoitteita. Ennaltaehkäisevään työhön ei ole riittävästi aikaa käytettävissä, vaikka pidemmällä tähtäimellä siihen panostaminen olisi kannattavaa. Jotta tilannetta pystyttäisiin parantamaan, on kuntayhtymän talousarvioon sisällytetty yksi uusi psykologin toimi.