PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TALOUSARVIO VUODELLE 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Yhtymähallitus Maskun kunnanvaltuusto xx.xx.2016 Mynämäen kunnanvaltuusto xx.xx.2016 Nousiaisten kunnanvaltuusto xx.xx.2016

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION ESIPUHE YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Akselin talous Henkilöstö Jäsenkunnilta ostettavat palvelut Sisäiset erät KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturvakuntayhtymän hallinto Luottamushenkilöhallinto Yleishallinto Taloushallinto Kuntayhtymän hallinto yhteensä Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinja Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinjan hallinto Sosiaali- ja perhepalveluiden palvelulinja yhteensä Terveyspalvelujen palvelulinja Avohoitopalvelut Akuutti vuodeosasto Yhteiset palvelut Terveyspalvelujen palvelulinja yhteensä Ikäihmisten palvelulinja Vanhusten avopalvelut Ympärivuorokautinen hoito, palveluasuminen ja laitoshoito Ikäihmisten palvelulinjan hallinto Ikäihmisten palvelulinja yhteensä Tuloslaskelma Investoinnit Rahoitusosa Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Liitteet Liite 1: Vakituiset virat ja toimet Liite 2: Henkilöstökulut Liite 3: Nettokustannukset yhteensä Liite 4: Suoritemäärät Liite 5: Yksikköhinnat Liite 6: Vuosisopimus, Masku Liite 7: Vuosisopimus, Mynämäki Liite 8: Vuosisopimus, Nousiainen Liite 9: Tiivistelmä jäsenkuntien maksuosuuksista... 74

4

5 5 (74) 1 TALOUSARVION ESIPUHE Suomen talous on riippuvainen viennistä ja kansainvälinen talouskehitys ratkaisee pitkälti, kuinka paljon julkisella sektorilla on tulevaisuudessa varaa panostaa kansalaisten hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Tavoitteena on että, sote-uudistus tulee voimaan Tuolloin n toiminta sulautuu osaksi maakunnan sote-järjestelmää. Tämä muutos katkaisee taloussuunnittelukauden , mutta toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella. Erilaisten palvelujen sähköistäminen tulee olemaan valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti voimakasta lähivuosien aikana. Valtakunnalliset kanta-palveluratkaisut, omaehtoisuuteen pohjautuva oman terveyden arviointimallit, erilaiset seurantajärjestelmät jne. tulevat lisäämään myös kansalaisen omatoimisuutta ja omaa vastuuta. Samalla uudenlaiset palvelukanavat antavat mahdollisuuden monipuolisempaan asiointiin asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Sote-palveluiden kehittämisessä on tärkeä huomioida nykyisten palvelumarkkinoiden kehittäminen. Siinä julkinen, että yksityinen sektori tuottavat yhdessä palveluita terveesti kilpaillen parhaasta palvelusta tai sisaruksellisesti toisiaan parhaimpaansa kirittäen. lla on edessä sen seitsemäs toimintavuosi. Toimintaympäristön epävarmuus ja valtakunnalliset ratkaisut ovat värittäneet toimintaamme, mutta olemme määrätietoisesti jatkaneet uudistamista. Kuluvan vuoden aikana on tuttuun tapaan toteutettu merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Muutokset, kuten vuodeosastotoimintojen yhdistäminen, Mäntykodin palvelun myynti ja lasten sosiaalityönpalvelujen käynnistyminen uudelleen remontoiduissa tiloissa, ovat olleet odotettuja. Kuntayhtymän perustamisen tarkoituksena oli hallittu kustannuskehitys. Se on toteutunut. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat vuoden 2017 talousarviossa yhteensä euroa, mikä on 0,7 % vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa ja 1,3 % vähemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Jäsenkuntalaskutuksessa pyritään aina realistiseen arvioon jäsenkuntien palvelutarpeesta. Myös vuoden 2017 talousarvion lähtökohtana on kuntayhtymän toiminnan tehostaminen. Säästömahdollisuuksia haetaan, mutta samalla on tärkeä turvata kuntalaisten palvelut. Esimerkiksi sosiaalityö- ja perhepalvelujen jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat vuoden 2016 talousarviosta 1,8 %, koska mm. kehitysvammaisten asumispalvelut resursoidaan tarvetta vastaavaksi. Toisaalta terveyspalvelujen maksuosuudet laskevat -2,6 % ja ikäihmisen palvelujen -2,9 %. Jatkuvasti muuttuva ja monimutkaistuva ympäristö haastaa kuntayhtymänkin turvallisuuden perinteitä. Turvallisuus muodostuu nykyisin yhä enemmän luovalla ongelmanratkaisulla ja kyvyllä sietää epävarmuutta. Tutun ja turvallisen muuttuminen voi tuntua huonolta, pelottavalta ja epäoikeudenmukaiseltakin, silti on tärkeää löytää yhteisiä ratkaisuja ja tehdä kompromisseja. Yhteisten haastavienkin ratkaisujen hyväksyminen ja niiden takana seisominen päätöksen jälkeen on tärkeää. Se luo henkilökunnalle tunteen tilanteiden hallinnassa olemisesta ja antaa voimaa keskittyä kuntalaisen kohtaamiseen. Kimpassa - Allihopa! Nousiaisissa Timo Tolppanen kuntayhtymänjohtaja

6 6 (74) 2 YLEISPERUSTELUT n tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sen jäsenkuntien asukkaille sekä kehittää uusia toimintamalleja tuottavuuden parantamiseksi ja jäsenkuntien menokasvun hillitsemiseksi. n toimintaa ohjaa jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä palvelutasosuunnitelma. Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän palvelut sekä palveluille asetettavat laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtymähallitus määrittelee toimipaikat, joissa palvelut tuotetaan. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty Akselin toiminta-ajatus, visio ja arvot: Toiminta-ajatus tuottaa yhteistoiminta-alueella laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut Arvot Asiakas- ja potilaslähtöisyys Ammatillisuus Avoimuus Suvaitsevuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Visio on moniammatillinen työyhteisö, jolla on ammattitaitoinen henkilökunta, tyytyväiset asiakkaat ja toimintaan luottavat jäsenkunnat. 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ n toiminta-alueen muodostavat Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopulla alueen väestömäärä oli asukasta. Alueen asukkaista työikäisiä (15 64-vuotiaita) oli 61,5 %, mikä on 1,2 %:ia vähemmän kuin vuonna Yli 65-vuotiaiden ikäluokka kasvaa merkittävästi kaikissa Akselin jäsenkunnissa ja vuoden 2016 lopulla yli 65-vuotiaita on Tilastokeskuksen mukaan 4.286, mikä on 573 enemmän kuin vuonna Väestörakenne Masku Mynämäki Nousiainen Akseli 0 14 v ,5 % ,6 % ,3 % ,4 % v ,0 % ,5 % ,8 % ,5 % v ,3 % ,4 % 476 9,8 % ,3 % Yli 75 v ,1 % ,4 % 342 7,0 % ,8 % Yht ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain kunkin tilastovuoden aluejaolla Seuraavissa kuvioissa on kuvattu Akselin alueen väestönkehitystä vuosina sekä yli 75- vuotiaiden määrän kehitystä jäsenkunnissa.

7 7 (74) Ikärakenne vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 ( ) alle 14 v v v. yli 75 v. Yli 75-vuotiaiden määrä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015 ( ) Akseli Masku Mynämäki Nousiainen Kuten edellisistä kuvioista nähdään, alueen väestö ja erityisesti ikäihmisten osuus kasvaa. Väestön kasvuvauhti on tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 137 asukasta vuodessa vuoteen 2019 saakka. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa keskimäärin 3,0 % vuodessa vuoteen 2020 saakka. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Akselin jäsenkuntien alueella työikäisten määrä laskee tai pysyy samana vuoteen 2040 asti. Myös alle 14-vuotiaiden laskee koko tilastokeskuksen ennusteen ajan. Lukuja tarkasteltaessa on selvää, että alueen väestöllinen huoltosuhde heikkenee jatkuvasti. Palvelutarpeeseen vaikuttaa alueen ikärakenteen lisäksi työvoiman tila. Tilastokeskuksen vuoden 2014 tietojen mukaan alueen väestöstä 51,0 % oli työvoiman ulkopuolella (vastaava luku vuonna 2013 oli 51,0 %). Työvoiman ulkopuoliseen väestöön lasketaan mm vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja eläkeläiset. Väestöstä työllisiä oli 44,4 % (45,0 %) ja työttömiä 4,6 %

8 Työttömien määrä Työttömyysaste 8 (74) (4,0 %). Alueen taloudellinen huoltosuhde vuonna 2014 oli 125 (122). Luku kertoo työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevan väestön osuuden 100 työllistä kohden. Vuoden 2015 tietoja ei talousarvion valmistelun aikaan ollut saatavilla. Vuoden 2016 kesäkuun lopulla pitkäaikaistyöttömiä oli Akselin alueella yhteensä 311, mikä on 17 enemmän kuin vuoden 2015 lopulla. Maskussa yli vuoden työttömänä olleita oli 112 (93 joulukuussa 2015), Mynämäellä 163 (123) ja Nousiaisissa 80 (78). Alla olevassa kuviossa on kuvattu työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitystä Akselin jäsenkunnissa. Työttömien määrä ja työttömyysaste / / / / / / /2016 Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Työttömyysaste Työttömyysaste Työttömyysaste 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Ikärakenteen ja työvoiman lisäksi Akselin toiminta-aluetta tulee tarkastella väestön sairastavuuden näkökulmasta. Seuraavassa kuviossa on kuvattu Akselin jäsenkuntien sekä lähiseudun kunnista Kaarinan, Liedon, Naantalin ja Raision Kelan sairastavuusindeksi vuonna Indeksi kertoo, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on verrattuna koko maan keskiarvoon (=100). Indeksi on ikävakioitu. Kuviosta nähdään, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa sairastavuus on maan keskiarvoa alhaisempaa. Tarkastelluista kunnista terveintä väestö on Maskussa, kun taas Nousiaisten kunnan väestö on indeksin mukaan sairainta. (Lähde: Kelan Terveyspuntarin sairastavuusindeksi.)

9 9 (74) Kelan vakioitu sairastavuusindeksi ,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 kuolleisuusind. lääkekorvausoikeusind. työkyvyttömyysind. Sairastavuusind. Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman sairastavuusindeksin mukaan Akselin alueen kuntien asukkaiden sairastavuudessa on merkittäviä eroja. Yleinen sairastavuusindeksi on kuitenkin kaikissa Akselin alueen kunnissa lähellä maan keskiarvoa, Nousiaisten indeksin ollessa hieman koko maata korkeampi (106,2). Varsinais-Suomen sairastavuusindeksi on 102,4. Seuraavassa kuviossa on kuvattu THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi sekä sairausryhmäkohtaiset indeksit Akselin alueen kunnissa sekä Varsinais-Suomessa. 140 Ikävakioitu sairastavuusindeksi ja sairausryhmäkohtaiset indeksit Lähde: THL Masku Mynämäki Nousiainen Varsinais-Suomi

10 10 (74) Kotouttaminen Masku, Mynämäki ja Nousiainen päättivät vuonna 2016 solmia Varsinais-Suomen elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten vastaanotosta. Sopimus ajoittuu vuosille Sijoitettavien pakolaisten määrä olisi tänä aikana Masku Mynämäki Nousiainen 4-6 asuntoa/perhettä, max 25 henkeä 4-6 asuntoa/perhettä, max 25 henkeä 3-5 asuntoa/perhettä, max 20 henkeä Maahanmuuttajat tarvitsevat kunnallisia peruspalveluita kotoutumisensa ja arkensa tueksi, etenkin asuntojen järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut korostuvat kuntaan muuton alkuvaiheessa. Sosiaalitoimen palveluista painottuvat mm. lasten päivähoito, sosiaalityö, toimeentuloasiat, lastensuojelu, perheneuvola ja vammaisasiat. Terveydenhuollosta painottuvat mm. terveyskeskuslääkärin työ, neuvola, kouluterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut ja kuntoutus. Kuntayhtymän talousarviossa kotouttamiseen on varauduttu varaamalla perustoimeentulotuen käsittelystä vapautuvaa henkilöstöresurssia pakolaistyöhön. 2.2 AKSELIN TALOUS n talousarvion mukaiset ulkoiset toimintakulut vuonna 2017 ovat yhteensä 44,4 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Toimintatuotot ovat 6,6 miljoonaa euroa, ja jäsenkuntien maksuosuus yhteensä 38,0 miljoonaa euroa. Toimintakulut Avustukset Vuokrat 3 % Aineet, 6 % tarvikkeet ja tavarat 4 % Muut 0 % Toimintakuluista 47 % eli 20,7 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja, joista vakituisen henkilöstön palkkoja on 14,1 miljoonaa euroa. Talousarvion henkilöstökulut laskevat vuodesta 2016 yhteensä 1,0 miljoonaa euroa (-4,7 %) ja 2,3 miljoonaa euroa vuoden 2015 toteutuneista henkilöstömenoista. Palvelujen ostot 40 % Henkilöstö kulut 47 % Henkilöstökulujen laskua selittää Mäntykodin palvelutuotannon myynti, jonka yhteydessä henkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöin uudelle palveluntuottajalle Esperi Care Oy:lle. Myös vuodeosastojen yhdistyminen toteutui vuonna 2016, mikä vähensi henkilöstömäärää yhteensä 9,5 henkilöllä. Nämä toiminnalliset muutokset huomioitiin osin jo vuoden 2016 talousarviossa. Lisäksi henkilöstömenojen laskuun vuonna 2017 vaikuttaa kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet: lomarahojen leikkaus 30 %:ia ja henkilöstösivukulujen leikkaus. Työajan pidentymisellä 24 tunnilla vuodessa on talousarviossa arvioitu olevan lisä- ja ylitöitä vähentävä vaikutus.

11 Miljoonaa euroa 11 (74) Palvelujen ostot ovat 17,6 miljoonaa euroa, eli 40 % kaikista ulkoisista toimintamenoista. Palvelujen ostoista 10,9 miljoonaa euroa (62 %) kuuluu sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinjalle. Palvelujen ostot kasvavat 6,1 % (1,6 miljoonaa euroa) vuoden 2016 talousarviosta ja 1,6 miljoonaa euroa vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Mäntykodin palvelutuotanto myytiin vuonna 2016, mikä lisää ostopalveluiden määrää. Suurimmat palvelujen ostot ovat kehitysvammaisten asumispalvelut (3,1 miljoonaa euroa), lastensuojelun laitoshoitoon (1,6 miljoonaan euroa) ja ikäihmisten palveluasumisen ostopalvelut (1,3 miljoonaa euroa). Seuraavassa kuviossa on kuvattu tulosalueiden ulkoisten toimintamenojen kehitystä kuntayhtymän alusta lukien. Sosiaali- ja perhepalveluiden toimintamenot on esitetty vuodesta 2013 lukien, jolloin sosiaalitoimi siirtyi kokonaisuudessaan kuntayhtymän hoidettavaksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaiset ulkoiset toimintamenot olivat yhteensä 46,8 miljoonaa euroa, kun ne vuoden 2017 talousarviossa ovat 44,4 miljoonaa euroa eli 2,4 miljoonaa euroa (5,4 %) vähemmän. Kuntayhtymässä on tehty lukuisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joiden vaikutus näkyy erityisesti terveysja ikäihmisten palveluiden toimintamenojen laskuna. Myös sosiaalityö- ja perhepalveluiden toimintamenot ovat pysyneet melko vakiona vuodesta 2013 saakka (+0,4 %), kun tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan sosiaalitoimen yleinen kustannustason muutos vuodesta 2013 on ollut 2,1 %:ia (Tilastokeskus, Kuntatalous 2005=100, tehtäväalueittain). 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Ulkoiset toimintamenot 17,6 16,7 17,3 16,9 16,5 15,6 15,9 15,7 15,5 15,8 15,8 15,8 12,4 11,5 12,0 10,9 11,1 11,0 11,1 1,2 1,3 1,5 2,0 2,0 1,8 1,7 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 Hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmiset Jäsenkuntien maksuosuudet ovat vuoden 2017 talousarviossa yhteensä euroa, mikä on 0,7 % ( euroa) vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa ja 1,3 % ( euroa) vähemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Jäsenkuntien maksuosuus saadaan, kun toimintamenoista vähennetään toiminnasta saatavat tulot. Vuoden 2017 talousarvion mukainen tuloarvio on yhteensä 8,5 miljoonaa euroa, mikä on 5,4 % vähemmän kuin vuoden 2016 talousarviossa. Toimintatulojen vähentymistä selittää mm. toimeentulotuen siirtyminen Kelan vastuulle, minkä seurauksena perustoimeentulotukeen saatava valtionosuus jää pois kuntayhtymän talousarviosta. Lisäksi tulojen kehitykseen vaikuttaa omien palveluasumisen ja laitoshoidon paikkojen väheneminen, minkä seurauksena maksutuotot ja vuokratulot pienenevät merkittävästi. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu maksuosuuksien kehitystä tulosalueittain.

12 Miljoonat Miljoonaa euroa 12 (74) 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Maksuosuudet tulosalueittain 14,65 14,72 14,62 15,24 15,63 13,25 13,53 13,55 13,18 13,05 12,67 11,44 9,46 10,26 10,17 9,49 9,77 9,56 9,31 1,37 1,54 1,07 0,21 0,55 0,76 0,59 0,39 0, Hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmiset Jäsenkunnista Maskun talousarvion mukainen maksuosuus nousee vuonna ,6 % ( euroa). Kasvu johtuu erityisesti kehitysvammaisten ja ikäihmisten asumispalveluiden tarpeen kasvusta. Mynämäen kunnan maksuosuus laskee talousarviovuonna 2,3 % ( euroa). Kunnan kohdalla maksuosuuteen vaikuttaa erityisesti vuodeosaston ja ikäihmisen ympärivuorokautisen hoidon käytön väheneminen. Nousiaisten kunnan maksuosuuden arvioidaan kasvavan 0,4 % ( euroa) vuonna Myös Nousiaisten kunnan maksuosuuden kasvua selittää kehitysvammaisten asumispalveluiden lisääntyminen. Alla olevassa kuviossa on kuvattu jäsenkuntien maksuosuuksien kehitystä kuntayhtymän alusta lukien. Tarkempi erittely jäsenkuntien maksuosuuksista löytyy liitteistä ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Jäsenkuntien maksuosuudet kunnittain 0, Masku Mynämäki Nousiainen

13 13 (74) 2.3 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Riittävä, ammattitaitoinen ja moniammatilliseen tiimityöhön pystyvä henkilöstö Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Esimiesten osaamisen kehittäminen Asetusten ja suositusten mukainen henkilöstömitoitus Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvä työilmapiiri ja työssäjaksamisen tukeminen Esimies ymmärtää prosessien ohjauksen ja johtamiseen vaikuttavat tekijät STM:n suositus Koulutuspäivät/ vakituinen työntekijä Sairauspoissaolojen lukumäärä/työntekijä Kehityskeskustelut Suositukset toteutuvat 3 päivää/ vakituinen työntekijä Alle 1 pv/kk/työntekijä Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2015 tasosta Vuosittain, koko vakituinen henkilöstö Ikäohjelman käyttöönotto Käyttöönotto vuoden 2017 aikana Laadukas perehdytys Esimiesten yhteiset seminaarit 2 krt/vuosi Perehdyttämiskansiot laadittu jokaiseen yksikköön. Kaikki esimiehet osallistuvat kuntayhtymän yhteisiin seminaareihin Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Kunta-alalle saatiin kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos, joka koskee koko kuntasektorin henkilöstöä. Sopimuskausi on Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Neuvottelutuloksen myötä: Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. o Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla ja viikkotyöajan pidentyminen tulee pääsääntöisesti suunnitella työvuoroluetteloon tehtäväksi yhtenä päivänä. o Terveyskeskuslääkärien ja terveyskeskushammaslääkärien työaika pitenee 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. o Laskennallinen työajan pidentyminen kuntayhtymässä on yhteensä työtuntia. o Kuntayhtymän henkilöstön työn luonteen ja henkilöstömäärän myötä työajan pidentymisellä ei ole suoranaista vaikutusta henkilöstömenoihin. Työajan pidentymisellä pyritään kuitenkin vähentämään lisä- ja ylitöitä. o Lisä- ja ylityökiellon arvioitu kustannusvaikutus vuonna 2017 on yhteensä euroa. Lomarahoja leikataan 30 prosenttia. o Henkilöstön lomanmääräytymisvuosien , ja lomarahoja leikataan nykyisestä tasosta 30 prosentilla ajanjaksolla o Kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen vaikutus vuoden 2017 talousarvioon on noin euroa. Työnantajamaksujen leikkaaminen o Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee vuosina yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä.

14 14 (74) o o Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee vähintään noin prosenttiyksikön. Työnantajamaksuja vuodelle 2017 ei ole talousarvion laadinnan aikaan vahvistettu. Leikkausten arvioitu kustannusvaikutus vuonna 2017 yhteensä euroa. Henkilöstökulut Henkilöstökulut TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos Palkat ja palkkiot ,7 % Vakituiset ,5 % Sijaiset ,1 % Muut palkat ja palkkiot ,8 % Korvaukset ,4 % Sivukulut ,8 % Eläkekulut ,3 % Muut sivukulut ,5 % Yhteensä ,7 % Vakituiset virat ja toimet on esitetty liitteessä 1, sekä käyttötalousosassa. 2.4 JÄSENKUNNILTA OSTETTAVAT PALVELUT Perusturvakuntayhtymä toimii jäsenkunnilta vuokratuissa tiloissa, minkä lisäksi se ostaa jäsenkunnilta muitakin palveluita. Kuntayhtymän jäsenkunniltaan ostamat palvelut pitävät sisällään toimitilojen vuokrat, kiinteistöhuollon ja siivouspalvelut, palkanlaskenta-, reskontra- ja kirjanpitopalvelut, sekä asiakkaiden ateriapalvelut. Palveluiden yhteissumman vuonna 2017 arvioidaan olevan lähes 4,4 miljoonaa euroa, mikä on 9,9 % kaikista kuntayhtymän ulkoisista menoista. Suurin jäsenkuntien perimä menoerä on vuokrat, joita kertyy noin 2,8 miljoonaa euroa. Vuokrat on arvioitu kuluvan vuoden viimeisimpien toteutumien perusteella. Jäsenkunnilta ostettava palvelut, arvio TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos-%, TA16 TA17 Toimitilojen vuokrat ,0 % Reskontra, kirjanpito ja palkanlaskenta ,9 % Ateriapalvelut ,5 % Yhteensä ,2 % Osuus ulkoisista toimintakuluista % 10,5 % 10,2 % 9,9 % 2.5 SISÄISET ERÄT Vyörytettävät erät ja niiden jakoperusteet: Atk-menot: laitteiden määrä Palkkahallinto: henkilöstömenot Kirjanpito: toimintamenot, pl. henkilöstömenot ja asiakaspalvelujen ostot

15 15 (74) muilta Toimistohenkilöstö: toimistohenkilöstön työpanos Yhteistoiminta: henkilöstömäärä Sisäisinä erinä käsitellään työterveyshuollon kustannukset, jotka ovat vuonna 2017 yhteensä euroa. Lisäksi palvelulinjojen hallinnon kustannukset jaetaan toiminnoille. Sisäisten erien ja vyörytysten tarkoituksena on kohdistaa kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset toiminnoille. Kustannukset jaetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

16 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan sisältö Talousarvio on sitova tulosalueittain, joita ovat kuntayhtymän hallinnon lisäksi palvelulinjat. Käyttötalousosassa on lisäksi esitetty tulosalueiden käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin. Käyttötalousosan perustelut jakaantuvat tulosyksiköittäin seuraaviin kokonaisuuksiin: Tulosyksikön toiminta-ajatus Tuloyksikön otsikon alla esitetään tiivistetyssä muodossa kyseisen toiminnan toiminta-ajatus. Toiminnan tavoitteet Tulosyksikölle asetetut tavoitteet on jaettu kolmeen painopistealueeseen: asiakas, palvelut ja talous. Tavoitteet esitetään taulukkomuodossa, jossa jokaiselle tavoitteelle on kuvattu kriittinen menestystekijä, mittari sekä tavoitetaso (BSC-kortti). Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksessä. Tavoitteiden neljäs painopistealue on henkilöstö. Henkilöstöä koskevat tavoitteet on koottu koko organisaatiota koskeviksi tavoitteiksi ja ne on esitetty kappaleessa 2.3. Henkilöstötavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksessä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristön kuvaus ja siinä mahdollisesti suunnitelmakauden aikana tapahtuvat muutokset Tulosyksikön taloudelliset ja toiminnalliset tunnusluvut Tulosyksikön toiminnan ja talouden kannalta keskeiset tunnusluvut vertailutietoineen, esim. asiakasmäärät, yksikköhinnat, kustannukset e/asukas, jne. Virat ja toimet Tulosyksikön virat ja toimet tehtävänimikkeittäin. Tulosyksikön toimintatulot ja -menot Tulosyksikön toimintatulot ja -menot esitetään taulukkomuodossa. Taulukossa esitetään talousarviovuoden (2017) tuloarvio- ja määrärahatietojen lisäksi viimeisen valmistuneen tilinpäätöksen (2015), kuluvan vuoden talousarvion (2016) sekä suunnitelmavuosien (2018 ja 2019) tiedot. Tulosyksiköiden tuloarviot ja määrärahat ovat kuntayhtymän käyttösuunnitelmaa. Tuloarviot ja määrärahat ovat sitovia tulosalueittain. Tulosalueita sitovia eriä ovat vain ulkoiset erät.

17 17 (74) 3.1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Tulosalueen johtaja: talous- ja henkilöstöpäällikkö Taru Aihinen Luottamushenkilöhallinto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtäväalue sisältää tarkastuslautakunnan ja vastuullisen tilintarkastajan toiminnan kulut. Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii hallinnon sihteeri. Tilintarkastusyhteisö vuosille kilpailutetaan syksyn 2016 aikana. Tarkastuslautakunta kokoontuu vuosittain noin viisi kertaa. Tarkastuslautakunnan määrärahat vuonna 2017 ovat euroa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallitukseen kuuluu yhteensä 9 jäsentä. Perussopimuksessa mainitaan miten jäsenkuntien edustus hallituksen perustuu. Esittelijänä yhtymähallituksessa toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallitus ohjaa ja valvoo kuntayhtymän toimintaa. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnon, talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtymähallitusta varten on varattu määrärahat kahteentoista kokoukseen sekä 3 seminaariin. Yhtymähallituksen määrärahat ovat euroa. Yksilöjaos Kuntayhtymässä toimii 5-jäseninen yksilöjaos, joka käyttää sosiaalilainsäädännössä määrättyä ratkaisu- ja päätösvaltaa asioissa, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat yksilöasioissa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksilöjaoksen esittelijänä toimii pääsääntöisesti sen palvelulinjan johtaja, jonka asioita käsitellään. Yksilöjaoksen talouden menoissa arvioidaan myös sosiaalitoimen asioiden käsittelyn lisääntyvän aikaisemmasta. Yksilöjaoksen määrärahat ovat euroa. Luottamushenkilöhallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1000 Luottamushenkilöhallinto TP 2015 TA 2016 TA 2017* Muutos % TS e TS e Tuotot Kulut ,1 % Henkilöstömenot ,3 % Palvelujen ostot ,2 % Vuokrat Muut toimintakulut ,0 % 0 0 Poistot Sisäiset erät ,0 % 0 0 Netto (maksuosuus) ,2 % * Kustannuspaikka Muut toimikunnat siirretty yleishallinnon alle yhteistoiminta-kustannuspaikalle.

18 18 (74) Yleishallinto Yleishallinto Kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymänjohtaja, talous- ja henkilöstöpäällikkö sekä hallinnon sihteeri. Yleishallinnon määrärahat ovat vuonna 2017 yhteensä euroa, josta henkilöstökulut ovat euroa. Atk Atk-palvelu sisältää kahden atk-henkilön henkilöstökulut ja hammaslääkärin palkkakuluista 20 % yhteensä euroa. Merkittävin osa atk-kustannuksista koostuu tietojärjestelmien käyttöoikeus- ja lisenssimaksuista. ATK-ohjelmien kuukausilisenssien, käyttöoikeusmaksujen ja muiden ylläpitomaksujen osuus on euroa. Kustannuspaikan määrärahat ovat yhteensä euroa. Atk-palvelut vastaavat ohjelmistojen, laitteiden ja yhteyksien ylläpidosta. Lisäksi atk-palvelut vastaavat uusien laitteiden ja yhteyksien hankinnasta. Atk-palveluiden toimintavarmuudella on merkittävä rooli kuntayhtymän palveluiden toiminnassa, koska palvelut ovat riippuvaisia potilastietojärjestelmän, internet-yhteyden ja sähköpostin toimivuudesta. Tulevaisuudessa sähköisten palveluiden rooli tulee entisestään kasvamaan ja asiakkaan rooli omien asioiden hoidossa lisääntyy. Talousarviovuoden aikana selvitetään mahdollisuuksia alueellisen yhteistyön lisäämiseksi, jotta järjestelmien toimintavarmuus pystytään ylläpitämään. ATK kulut on vyörytetty tulosalueille sisäisinä menoina laitteiden määrän suhteessa. Atk-palveluista vastaa kuntayhtymän johtaja. Toimistohenkilöstö Toimistohenkilöstöön kuuluu 4 toimistosihteerin toimea ja 3,5 toimistosihteerin virkaa, joista 0,5 on toistaiseksi täyttämättä. Toimistohenkilöstö tuottaa monipuoliset toimistopalvelut koko kuntayhtymälle. Toimistohenkilöstön kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palvelulinjoille. Yhden toimistosihteerin työpanoksesta noin kolmasosa on mennyt perustoimeentulotuen käsittelyyn. Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelan vastuulle vuonna 2017 vapautuva toimistohenkilöstöresurssi voidaan käyttää mm. työllistämistoimiin ja kotouttamiseen liittyviin toimistotöihin, joka vapautta resurssia varsinaiseen asiakastyöhön. Toimistohenkilöstön määrärahat ovat euroa vuonna Yhteistoiminta Yhteistoiminta on uusi kustannuspaikka vuoden 2017 talousarviossa. Kustannuspaikka pitää sisällään yhteistyötoimikunnan kustannukset, pääluottamusmiesten palkkiot, tietosuojavastaavan palkkamenot, koko kuntayhtymän TYKY-toiminta ja henkilöstön muistamiseen varatut määrärahat. Tyky-toiminta sisältää esim. henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi järjestetyt tapahtumat. Tykytoiminnan organisoimiseksi kuntayhtymässä toimii tyky-työryhmä, jossa edustaja jokaiselta palvelu-

19 19 (74) linjalta. Vuoden 2017 talousarvioon on varattu 50 euroa henkilöä kohden jaettavaksi liikunta- ja kulttuuriseteleinä. Lisäksi muut toimikunnat -kustannuspaikalle varataan määrärahat keskitetysti järjestettäviin koulutuksiin, esimerkiksi ensiapu-koulutukset, sekä työsuojeluun liittyviin toimintoihin. Yhteistoiminnan määrärahat ovat euroa. Toiminnan tavoitteet Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Tukitoiminnot varmistavat osaltaan asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen Palvelut Riittävä henkilöstöresurssi saneluiden purkuun Keskimääräinen aika, jossa lääkäreiden sanelut purettu Alle 5 arkipäivää Sanelut pystytään purkamaan omana toimintana ilman ostopalveluita. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Kuntayhtymälle tuotetut tukipalvelut tukevat asiakkaille tarjottavien palveluiden taloudellista ja tehokasta järjestämistä Talous Atk-investoinnit toteutuvat suunnitellusti ja aikataulussa Asiakirjahallinto ja arkistotoimi TP 2017 TA 2017 Arkistonmuodostussuunnitelma AMS laadittu Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti TP 2017 TA 2017 Yleishallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1200 Yleishallinto TP 2015 TA 2016 TA 2017* Muutos % TS e TS e Tuotot ,4 % 3 3 Kulut ,2 % Henkilöstömenot ,8 % Palvelujen ostot ,9 % Vuokrat ,2 % Muut toimintakulut ,5 % Poistot ,3 % Sisäiset erät ja vyörytykset ,5 % Netto (maksuosuus) ,1 % * Uusi kustannuspaikka Yhteistoiminta siirretty luottamushenkilöhallinnon alta (aikaisemmin muut toimikunnat) Taloushallinto Sekä talous- että palkkahallinnon palvelut ostetaan Mynämäen taloushallintoyksiköstä. Taloushallinnon kustannusarvio on euroa, palkkahallinnon euroa. Taloushallinnon kustannukset vyörytetään palvelulinjoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.

20 20 (74) Taloushallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1300 Taloushallinto TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos % TS e TS e Tuotot Kulut ,9 % Henkilöstömenot Palvelujen ostot ,9 % Vuokrat Muut toimintakulut Poistot Sisäiset erät ja vyörytykset ,9 % Netto (maksuosuus) Kuntayhtymän hallinto yhteensä Virat ja toimet Perusturvakuntayhtymän hallinto TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 atk-tukihenkilö hallinnon sihteeri kehittämisasiantuntija kuntayhtymän johtaja talous- ja henkilöstöpäällikkö tekstinkäsittelijä toimistosihteeri, virka 3,5* 3,5* 3,5* 3,5* 3,5* toimistosihteeri, toimi Yhteensä 13,5 12,5 12,5 12,5 12,5 * Täyttämättä 0,5 Määrärahat ja tuloarviot Kuntayhtymän hallinto TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos % TS e TS e Tuotot* ,4 % 3 3 Kulut* ,1 % Henkilöstömenot ,6 % Palvelujen ostot ,6 % Vuokrat ,2 % Muut toimintakulut ,4 % Poistot ,3 % Sisäiset erät ja vyörytykset ,0 % Netto (maksuosuus) ,3 % *Valtuustoon nähden sitova

21 21 (74) 3.2 SOSIAALITYÖ- JA PERHEPALVELUJEN PALVELULINJA vt. Palvelulinjajohtaja: Tuija Hassinen-Laine Tulosalueen palveluihin kuuluvat perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, perheiden sosiaalija psykososiaaliset palvelut ja aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut. Koko linjan tavoitteena on laadukkaita, kohtuuhintaisia, oikea-aikaisia ja tasa-arvoisia palveluita järjestämällä turvata alueen lasten ja nuorten sekä perheiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi eri elämäntilanteissa. Keskeistä on terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä työote sekä palvelutoiminnan järjestäminen avohuoltopainotteisesti moniammatillisella työotteella. Talousarvio pitää sisällään organisaatio- ja toimintarakenteen muuttamisen niin, että painopiste siirtyy korjaavista toimenpiteistä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, joissa entistä kokonaisvaltaisemmin pyritään auttamaan niin perheitä kuin yksittäisiä kuntalaisiakin. Myös nykyistä lastensuojelun arviointitiimiä vahvistetaan yleisen sosiaalityön osaamisella. Perustoimeentulotuen käsittelystä vapautuvaa henkilöstöresurssia käytetään arviointityöhön, lastensuojelusta aluetiimeihin siirtyvien perheiden tukemiseen ja heidän palveluidensa järjestämiseen, kuntouttavassa työtoiminnassa työskentelevien tukemiseen ja kotouttamistyöhön. Näihin palveluihin panostamalla tavoitteena on välttää kalliita erikoispalveluita ja auttaa asiakkaita varhaisessa vaiheessa. Arviolta perustoimeentulotuen käsittelyn Kela-siirrosta vapautuu sosiaalityöntekijöiden/sosiaaliohjaajien työpanosta yhteensä n. 13 päivää kuukaudessa. Masku/Nousiainen SHL:n mukaiset palvelut - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta - SHL:n mukaiset lapsiperheiden tukitoimet (perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukiperheet) - sosiaalinen kuntoutus/ kotikuntoutus - päihde- ja mielenterveystyö Korjaava lastensuojelu - Lastensuojelulain mukaiset toimet - huostaanotot ja sijoitukset - tehostettu perhetyö - laitosten valvonta Arviointitiimi Mynämäki SHL:n mukaiset palvelut - toimeentulotuki - kuntouttava työtoiminta - SHL:n mukaiset lapsiperheiden palvelut (perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukiperheet) - sosiaalinen kuntoutus/ - kotikuntoutus - päihde- ja mielenterveystyö Vammaispalvelut - Vammaispalvelulain mukaiset palvelut - Kehitysvammalain mukaiset palvelut

22 22 (74) Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Vastuuhenkilö: vastaava terveydenhoitaja Riitta Malmivaara Tulosyksikön toiminta-ajatus Palveluihin kuuluvat neuvolatoiminta (äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola), ennaltaehkäisevä perhetyö ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. Toiminnan tavoitteet 1. Panostaminen ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. 2. VN:n neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) huomioiminen tarvittavien lisäkäyntien ja sisältöjen osalta sekä koulujen ympäristön turvallisuutta koskevissa asioissa. 3. Varhainen puuttuminen ja tehostaminen erityisongelmien nopeaan tunnistamiseen. 4. Panostaminen kotona tapahtuvaan ennaltaehkäisevään perhetyöhön. 5. Yhteistyö aluetta koskevien kuntien viran- ja toimenhaltijoiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä verkostotyön kehittäminen koko alueella. 6. Palveluiden järjestäminen palvelutasosuunnitelman mukaisesti alueen eri yksiköissä niin, että siinä huomioidaan riittävästi palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä. Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Järjestetään tarpeen mukaiset ja laadukkaat ennaltaehkäisevän terveyspalvelujen palvelut. Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja sujuva asiointi. Palvelut Asiakastyytyväisyyskyselyn kehittämishankkeet Riittävä ja alueellisesti tasapuolinen resursointi sekä toimivat ja yhteneväiset hoitokäytännöt ja tiedotus. Valtakunnallinen asiakaspalautekysely loppuvuodesta 2016 äitiys- ja lastenneuvoloissa. VN:n asetus ja muut annetut alueen hoitotyön suositukset Vuoden 2016 valtakunnallisen asiakaspalautteen perusteella 2-3 kehittämishankkeen valinta. Asetuksessa annetut käynti- ja sisältömäärät toteutuvat eri toiminta-alueilla ja yksiköissä. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Toimivat hoito- ja palveluketjut ja palveluiden kehittäminen tarpeiden ja asetuksen mukaisesti. Lasten sairauksien ja kehityshäiriöiden varhainen tunnistaminen Kehittämisessä huomioidaan annettu VN:n asetus, muut annetut hoitotyön suositukset, palvelutasosuunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet. Toimintaohjelma ja sen mukaiset hoito- ja palveluketjut. Tehtyjen lapsen kuntoutussuunnitelmien määrä Asetuksessa annetut velvoitteet pääsääntöisesti täyttyvät Toimintaohjelman hyväksyntä valtuustokausittain Lapsen kuntoutussuunnitelma lastenneuvoloissa vakiintuneeksi toiminnaksi. Erityistä palvelua tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tunnistaminen ja tukeminen. Erityisen tuen käyntimäärät Neuvoloiden kotikäynnit Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy. Kotikäyntien ylläpitäminen äitiys- ja lastenneuvoloissa.

23 23 (74) Tarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen. Perheohjaajien kotikäynnit Perhevalmennus 1. lasta odottaville perheille Poisjäävien seuranta, toimintaohjeet Kotona tapahtuvan ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen Perheiden aktivoiminen osallistumaan moniammatilliseen perhevalmennusohjelmaan, vertaistuki. Palveluiden kattavuus lasten ja perheiden osalta 98 % Moniammatillinen yhteistyö Talous Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö opiskeluhuollon osalta toteutuu Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö maahanmuuttajien perheenyhdistämisessä Oopiskeluhuollon ohjausryhmän kokoukset vuoden aikana Koulujen yhteisölli-nen ja yksilöllinen opiskelijahuolto Maahanmuuttajaper-heiden käynnit perheiden ennaltaehkäisevissä terveyspalveluissa Kuntien ja Akselin yhteisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminnan vakiintuminen. Koulukohtaisiin OPSsuunnitelmiin osallistuminen. Koulujen ympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastukset 3 vuoden välein. Kuntien kotoutumissuunnitelmat, joissa osana PTKY Akselin sosiaali- ja terveyspalvelut Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2017 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa. TP 2017 TA 2017 Toimintaympäristö ja sen muutokset Neuvolapalvelujen sisällöllistä kehittämistä jatketaan niin, että vuonna 2016 tehdystä valtakunnallisesta asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista valitaan kehittämishankkeet. Sosiaalihuoltolain mukainen monialainen yhteistyö sosiaalihuollon pyynnöstä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen toteutetaan perheiden ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen linjalla. Tulosyksikön taloudelliset tunnusluvut TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA2017 Käyntien määrä /käynti (netto) 35,91 46,42 51,90 51,82 53,97 /asukas (netto) 49,29 47,64 52,48 54,76 53,81 Virat ja toimet Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 perhetyöntekijä 1,54 0,0 0,0 0,0 0,0 lähihoitaja 0,0 1,0 1,0 1,0 1,0 perheohjaaja 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0 terveydenhoitaja 15,2 15,2 15,2 15,2 15,2 vastaava terveydenhoitaja 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 20,54 19,00 19,00 19,00 19,00 Yhden terveydenhoitajan työpanoksesta 5 % kohdentuu terveyspalvelujen palvelulinjan aikuisvastaanottotyöhön vuonna Yhdelle terveydenhoitajalle on vahvistettu koko kuntayhtymän tie-

24 24 (74) tosuojavastaavan tehtävät (12 % työajasta). Lisäksi alueelle kohdistuu vuonna 2017 yhteensä 1,54 lääkärityöpanosta, jota ei ole ko. henkilöstöön sisällytetty. Tulosyksikön määrärahat ja tuloarviot 2101 Perheiden ennaltaehkäisevät palvelut TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 18 Muutos % e TS e Tuotot ,8 % Kulut ,3 % Henkilöstömenot ,4 % Palvelujen ostot ,7 % Vuokrat ,9 % Muut toimintakulut ,2 % Poistot Sisäiset erät ja vyörytykset ,5 % Netto (maksuosuus) ,7 % Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Tulosyksikön toiminta-ajatus Perheiden sosiaali- ja psykososiaalisiin palveluihin kuuluvat sosiaalityö- ja lastensuojelu-, lastenvalvoja-, perheneuvola- ja psykologi ja koulukuraattoritoiminta. Sosiaalityön ja lastensuojelun tavoitteena on tukea ja ohjata asiakkaita elämän kriisitilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan asiakkaiden omia voimavaroja. Asiakkaita tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Avohuollon palvelut ja tukitoimet ovat ensisijaisia. Lastenvalvojan tehtävänä ovat isyyslain mukaiset tehtävät, huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatussopimusten vahvistaminen. Tavoitteena on lapsen edun mukaiseen ratkaisuun pääseminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Perheneuvola- ja koulukuraattoritoiminnan tavoitteena on toimia lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä tukena eri elämäntilanteissa ja kriiseissä. Psykologitoiminnan osalta tavoitteena on neuvolaikäisten lasten kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa ja kouluikäisten osalta lisäksi oppimista koskevan tilanteen arviointi ja konsultaation antaminen kouluille ja perheille. Koulukuraattoritoiminta vahvistaa lähinnä koulu- ja opiskelijatoiminnassa olevien lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä. Toiminnan tavoitteet 1. Varhainen puuttuminen ja erityisongelmien nopea tunnistaminen. 2. Lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä omien voimavarojen tukeminen sekä palvelujen järjestäminen tarpeen mukaisesti. 3. Lastenvalvojatoiminnassa eroperheiden ohjaus ja neuvonta lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatussopimuksia laadittaessa.

25 25 (74) 4. Lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattaminen. 5. Lastensuojelun sijaishuollossa painopiste laitoshuollosta perhehoitoon. 6. Yhteistyön ja verkostotyön kehittäminen koko alueella. 7. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy 8. Lasten suojelun eriyttäminen korjaavaksi yksiköksi ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden siirtäminen yleisen sosiaalityön alueellisiin yksiköihin 9. Ehkäistä asiakkaiden pitkäaikaista riippuvuutta lastensuojelun palveluista Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Järjestetään tarpeen mukaiset ja laadukkaat perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut. Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja palveluihin pääsy. Palvelut Asiakastyytyväisyys kysely Kyselyn suorittaminen rajatusti jollekin perheneuvonta Hermannin asiakasryhmälle Alueellisesti tasapuolinen resursointi ja asiakkaan pääsy palvelutarpeen arviointiin asetuksen mukaisesti Käsittelyaika lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen käsittelyaika arkipv Oppilas- ja opiskelijahuolto enint. 3 kk enint. 7 pv Opiskeluhuollossa oppilaalla on mahdollisuus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Lastensuojelun painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Perheohjauksen koordinointi Uusi malli on valmis käyttöönotettavaksi vuoden 2017 alusta Perheohjauksen toimintaperiaatteet ja työn organisointi saatu valmiiksi. Sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan vahvistaminen alueilla Toimivat palveluketjut ja palvelujen kehittäminen tarpeiden mukaisesti. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Sosiaalihuoltolain mukaisten asiakkuuksien siirtäminen alueille Arviointiprosessin käyttöönotto. Arviointiprosessin vahvistaminen Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö Tukihenkilökoulutuksen aloittaminen Akseli-kunnissa siirretyt asiakkuudet Tehdyt prosessin mukaiset arvioinnit (sos.h.laki) Opiskeluhuollon ohjausryhmän kokoukset vuoden aikana Koulujen yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto Tehtyjen lasten kuntoutussuunnitelmien määrä vuoden aikana Määrärahan varaaminen tukihenkilökoulutukseen 100 % Arviointilomakkeet käytössä Kuntien ja Akselin yhteisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminnan vakiinnuttaminen Koulukohtaisiin OPSsuunnitelmiin osallistuminen Lapsen kuntoutussuunnitelman hoitopolun kehittäminen ja käyttöönotto

26 26 (74) Talous Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2017 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2016 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa TP 2017 TA 2017 Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntien lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun tehtävät hoidetaan Akselissa Nousiaisten kuntaan perustetun keskitetyn lastensuojeluyksikön kautta. Oma perheneuvolatoiminta vakinaistettiin alkaen. Lastensuojelun kehittämisessä noudatetaan kuntayhtymähallituksen vahvistamaa perhepalvelujen kehittämissuunnitelmaa Tavoitteena on sijaishuollon vähentäminen ja sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden konsultaation lisääminen oppilashuoltoon ja päivähoitoon. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Puheterapeutit ja toimintaterapeutti siirtyvät alkaen terveyslinjalle ja kuntayhtymä lopettaa puolikkaan toimintaterapeutin resurssin myymisen Naantalille. Lastensuojelun, aikuissosiaalityön sekä vammaishuollon palvelujen organisointia ja palveluprosessien tarkistamista uuden sosiaalihuoltolain perusteella jatketaan vuonna Ehkäisevän työskentelyn laatua parannetaan erityisesti moniammatillisen arviointitiimin avulla, joka on tarkoitus saada toimivaksi vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on tehdä kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset palveluntarpeen arvioinnit (aikuiset ja lapset) sekä lastensuojelutarpeen selvitykset intensiivisesti, ja luoda arviointiin tehokas työskentelymalli. Malli kehitetään paikallisesti ja tiivistäen kuntayhtymän sisäistä yhteistyötä. Koulutuksen tarve korostuu, jotta edellä mainittu tavoite voidaan saavuttaa. Arviointi tai selvitys saattaa jo sinällään olla tehokas interventio palauttamaan perheen tasapainotila niin, ettei asiakkuuksia edes kaikille synny. Mikäli palveluntarpeen arviointi johtaa asiakkuuteen, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut järjestetään pääsääntöisesti aluetyössä. Lastensuojelu eriytetään omaksi korjaavan työn tiimikseen, johon kuuluvat kohdennetusti avohuollon- ja sijaishuollon palvelut. Jälkihuollon järjestämistapaa arvioidaan vuoden 2017 aikana. Lastensuojelun henkilöstön käyttö tehokkaasti ja kohdennetusti mahdollistaa ostopalveluiden vähentämisen sekä asiakkuuksien päättymisen kohtuullisessa ajassa. Tavoitteena on ehkäistä asiakkaiden pitkäaikaista riippuvuutta lastensuojelun palveluista. Korjaavassa lastensuojelussa painotetaan myös sijoitusten tarkempaa seurantaa sekä yhteistyötä laitosten ja sijaisperheiden välillä, sillä lainsäädäntö edellyttää säännöllistä seurantaa lapsen mahdollisuudesta palata kotiin. Lakisääteisten asiakassuunnitteluneuvottelujen lisäksi lapsen ja perheiden kanssa työskentelyä lisätään. Laitossijoituksissa kasvatussuunnitelmiin edellytetään kuntouttavan työn näkökulmaa, eli perhetyötä biologisen perheen kanssa.

27 Tulosyksikön taloudelliset ja toiminnalliset tunnusluvut Suoritteet: TP 2013 TP 2014 Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Sosiaalityö- ja lastensuojelu: Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon piirissä lapsia tai nuoria Huostaan otetut lapset Sijoitetut lapset ja nuoret yhteensä Jälkihuollossa olevat nuoret Lastenvalvojapalvelut: Isyyden selvittämisiä Vahvistettuja huolto- ja tapaamisoikeussopimuksia Vahvistettuja elatussopimuksia Tunnusluvut Sosiaalityö- ja lastensuojelu: Lastensuojelun avohuolto (perhetyö, tukitoimet ja tukihenkilötoiminta) /asukas Lasten sijaishuolto /asukas Jälkihuolto /asukas TA 2016 TA 2017 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017