PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ AKSELIN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Yhtymähallitus Maskun kunnanvaltuusto xx.xx.2015 Mynämäen kunnanvaltuusto xx.xx.2015 Nousiaisten kunnanvaltuusto xx.xx.2015

2

3 3 (75) SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION ESIPUHE YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Akselin talous Henkilöstö Jäsenkunnilta ostettavat palvelut Sisäiset erät KÄYTTÖTALOUSOSA Perusturvakuntayhtymän hallinto Luottamushenkilöhallinto Yleishallinto Taloushallinto Kuntayhtymän hallinto yhteensä Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinja Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut Sosiaalityö- ja perhepalvelujen palvelulinjan hallinto Sosiaali- ja perhepalveluiden palvelulinja yhteensä Terveyspalvelujen palvelulinja Avohoitopalvelut Akuutti vuodeosasto Yhteiset palvelut Terveyspalvelujen palvelulinja yhteensä Ikäihmisten palvelulinja Vanhusten avopalvelut Ympärivuorokautinen hoito, palveluasuminen ja laitoshoito Ikäihmisten palvelulinjan hallinto Ikäihmisten palvelulinja yhteensä Tuloslaskelma Investoinnit Rahoitusosa Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Liitteet Liite 1: Virat ja toimet Liite 2: Henkilöstökulut Liite 3: Nettokustannukset yhteensä Liite 4: Suoritemäärät Liite 5: Yksikköhinnat Liite 6: Vuosisopimus, Masku Liite 7: Vuosisopimus, Mynämäki Liite 8: Vuosisopimus, Nousiainen Liite 9: Tiivistelmä jäsenkuntien maksuosuuksista... 75

4

5 5 (75) 1 TALOUSARVION ESIPUHE n kuudes toimintavuosi alkaa vuoden 2016 alusta. Kesäkuussa 2014 ilmoitettiin, että Sote-uudistus tulee voimaan vuonna 2017 ja sote-alueita on viisi. Tällöin ajattelin, että vuoden 2016 kuntayhtymän talousarvio on sen viimeinen. Paras-puitelain mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita aiotaan kuitenkin jatkaa vuoden 2016 jälkeen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille ( ). Tämä vuosien siirtymäkausi täytyy hoitaa yhteistoiminta-alueellamme hyvin ja ennakkoluulottomasti. Pysähtyminen ja odottaminen eivät ole oikea ratkaisu, koska asiat eivät korjaannu ilman aktiivista vaikuttamista ja päätöksentekoa. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan on kuntayhtymän tarkoituksena turvata sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yhteistoiminta-alueen asukkaille, parantaen tuottavuutta, sekä hillitä kuntien menojen kasvua uusia toimintamalleja kehittäen. Kun kuntayhtymän toiminta alkoi vuonna 2011, sille osoitettiin kolmen kunnan alueella olevat kiinteistöt, joissa sen tuli toimia. Kiinteistöt ovat rakennettu ja suunniteltu aiempien vuosien tarpeiden mukaan. Kuntayhtymä maksaa näistä kiinteistöistä vuokraa jäsenkunnille noin 2,9 miljoonaa euroa. Näin ollen tarvitsemme rakenteellisia muutoksia. Toimintamme ja sen myötä tilatarpeemme ovat jatkuvassa muutoksessa. Rakenteellisia muutoksia tehtäessä on muistutettava, että yhteistoiminta-alueella kaikki sote-palvelut ovat kaikkien kuntalaisten käytössä. Yhteistoiminta-alueella ei ole kuntarajoja. Vuoden 2016 talousarvion valmistelussa on huomioitu alueella vallitseva taloudellinen tilanne. Tämän tukemiseksi on haettu rakenteellisia uudistuksia, joista nostan esiin kaksi suurinta. Kunnat omistavat kiinteistöt mutta näissä kiinteistöissä sote-palveluja tuottaa kuntayhtymä. Kuntayhtymä tekee yhteistyötä kunnan kanssa, kun kunta päättää myydä kiinteistön, jotta kokonaislopputulos turvaa palvelut ja työntekijöiden hyvinvoinnin. Vuoden 2015 aikana on tehty valmistelutyötä Mäntykodin osalta ja tämän toiminnan muuttuminen aiheuttaa vuoden 2016 talouteen muutoksia, joiden aikataulullinen arviointi on haasteellista, koska kilpailutus valmistuu vuoden 2015 loppupuolella. Voimme olla tyytyväisiä, että asukkaat saavat uudet asuintilat ja henkilökunta uudet toimitilat. Tämän yhteydessä omien laitospaikkojen määrä tulee laskemaan. Laitospaikkojen vähentäminen ja avopalvelujen lisääminen on valtakunnallinenkin tavoite, koska se tukee yksilöiden hyvinvointia ja säästää kustannuksia. Vuodeosastojen toimintaa esitetään parannettavaksi yhdistämällä kahden osaston toiminnat yhteen vuodeosastoon samalla parantaen palvelun kustannustehokkuutta. Ruutontuvan siirtoesityksessä on huomioitu Luukan palvelukeskuksen ympäristö, niin toiminnallisesti kuin rakenteellisesti. Kuntayhtymässä tapahtuu vuoden 2016 aikana paljon muutakin. Sosiaali- ja perhepalveluissa huolehditaan kuntalaisista monien uusienkin lakisääteisten palvelujen ja haasteiden parissa. Tätä palvelua kehitetään huomioiden myös alueelliset yhteistyökumppanit. Häävuoren alueella rakentaminen alkaa. Hammashuolto kehittää jatkuvasti toimintaansa. Kotihoito ja kotisairaala toiminta vie palveluita kotiin. Olemme hyvässä kehityssuunnassa. Vuoden 2016 aikana tulemme päivittämään vuosiksi uuden palvelutasosuunnitelman. Tällöin alueellisuus nousee suurempaan rooliin, vaikka oman yhteistoiminta-alueen kehittäminen on tärkeintä. Maailma on aina muuttunut nopeasti ja tulee jatkossa muuttumaan vielä nopeammin. Asioihin on siksi syytä tarttua yhdessä ajoissa, vaikka se joskus saattaa tuntua riskiltä.

6 6 (75) Muutoksessa meidän on uskottava yhteiseen tekemiseen ja pidettävä huolta omasta ammattitaidostamme. Tämän avulla kuntalaiset saavat parempaa palvelua yhteistoiminta-alueellamme. Yhdessä tekemällä terveisin Timo Tolppanen kuntayhtymänjohtaja Nousiaisissa

7 7 (75) 2 YLEISPERUSTELUT n tehtävänä on perussopimuksen mukaisesti turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sen jäsenkuntien asukkaille sekä kehittää uusia toimintamalleja tuottavuuden parantamiseksi ja jäsenkuntien menokasvun hillitsemiseksi. n toimintaa ohjaa jäsenkuntien valtuustojen hyväksymä palvelutasosuunnitelma vuosille Palvelutasosuunnitelmaa päivitettiin vuonna Palvelutasosuunnitelmassa määritellään kuntayhtymän palvelut sekä palveluille asetettavat laadulliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtymähallitus määrittelee toimipaikat, joissa palvelut tuotetaan. Palvelutasosuunnitelmassa on määritelty Akselin toiminta-ajatus, visio ja arvot: Toiminta-ajatus tuottaa yhteistoiminta-alueella laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut Arvot Asiakas- ja potilaslähtöisyys Ammatillisuus Avoimuus Suvaitsevuus, inhimillisyys ja tasa-arvo Luovuus ja innovatiivisuus Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Visio on moniammatillinen työyhteisö, jolla on ammattitaitoinen henkilökunta, tyytyväiset asiakkaat ja toimintaan luottavat jäsenkunnat. 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ n toiminta-alueen muodostavat Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Vuoden 2014 lopulla alueen väestömäärä oli asukasta. Alueen asukkaista työikäisiä (15 64-vuotiaita) oli 62,1 %. Akselin jäsenkunnista iäkkäintä väestö on Mynämäellä, jossa vuonna 2014 yli 65- vuotiaita oli 22,8 % väestöstä. Maskussa vastaava ikäluokka oli 15,4 % ja Nousiaisissa 16,0 %. Ikäluokka kasvaa merkittävästi kaikissa Akselin jäsenkunnissa. Vuonna 2011 yli 65-vuotiaita oli Akselin alueella 3.713, vuonna 2014 ikäluokka oli (+367) ja vuoden 2016 lopulla yli 65-vuotiaita on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 4.406, mikä on 693 enemmän kuin vuonna Seuraavissa kuvioissa on kuvattu Akselin alueen väestönkehitystä vuosina sekä yli 75-vuotiaiden määrän kehitystä jäsenkunnissa (Lähde: Tilastokeskus).

8 (75) Alueen väestökehitys Yli 75-vuotiaiden määrä Masku Mynämäki Nousiainen Väkiluku v v v. 75 v. - Yhteensä Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Väestön iän ja sukupuolen mukaan alueittain Kuten edellisistä kuvioista nähdään, alueen väestö ja erityisesti ikäihmisten osuus kasvaa. Väestön kasvuvauhti on tilastokeskuksen ennusteen mukaan noin 200 asukasta vuodessa vuoteen 2017 saakka. Kasvuvauhti kuitenkin hidastuu jatkuvasti. Prosentuaalisesti eniten kasvaa yli 65-vuotiaiden osuus, keskimäärin 2,7 % vuodessa vuoteen 2030 saakka. Työikäisten (15 64-vuotiaat) määrä kasvaa vain noin 0,3 % vuodessa, kunnes vuonna 2027 ikäryhmän ennustetaan pienevän. Alle 14-vuotiaiden määrä kasvaa noin 0,4 % vuodessa. Lukuja tarkasteltaessa on selvää, että alueen väestöllinen huoltosuhde heikkenee jatkuvasti. n palvelutarpeeseen vaikuttaa alueen ikärakenteen lisäksi työvoiman tila. Tilastokeskuksen vuoden 2013 tietojen mukaan alueen väestöstä 51,0 % oli työvoiman ulkopuolella (vastaava luku vuonna 2012 oli 50,5 %). Työvoiman ulkopuoliseen väestöön lasketaan mm vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, varusmiehet ja eläkeläiset. Väestöstä työllisiä oli 45,0 % (46,4 %) ja työttömiä 4,0 % (3,1 %). Alueen taloudellinen huoltosuhde vuonna 2013 oli 127,0 (115,6). Luku kertoo työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevan väestön osuuden 100 työllistä kohden. Taloudellisessa huoltosuhteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina. Vuoden 2015 ensimmäisen puoliskon aikana työttömyysaste laski sekä Maskussa että Nousiaisissa. Mynämäessä työttömyysaste on kuitenkin noussut. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden 2013 joulukuun tilanteesta jokaisessa kunnassa. Maskussa yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2015 kesäkuussa 89 (joulukuussa ), Mynämäellä 116 (100) ja Nousiaisissa 73 (57). Yh-

9 9 (75) teensä Akselin toiminta-alueella yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden 2014 lopun tilanteesta 16:sta (6,1 %). Alla olevassa taulukossa on kuvattu työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitystä Akselin jäsenkunnissa. Työttömien määrä Työttömyysaste, % 06/ / / / / / / / / / 2015 Masku ,3 7,9 9,3 8,4 7,5 Mynämäki ,7 8,8 9,6 10,2 10,9 Nousiainen ,1 7,3 10,0 9,8 9,6 Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 06/2015 Ikärakenteen ja työvoiman lisäksi Akselin toiminta-aluetta tulee tarkastella väestön sairastavuuden näkökulmasta. Alla olevassa kuviossa on kuvattu Akselin jäsenkuntien sekä lähiseudun kunnista Kaarinan, Naantalin ja Raison Kelan sairastavuusindeksi vuonna Indeksi kertoo, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on verrattuna koko maan keskiarvoon (=100). Indeksi on ikävakioitu. Kuviosta nähdään, että kaikissa tarkastelluissa kunnissa sairastavuus on maan keskiarvoa alhaisempaa. Tarkastelluista kunnista terveintä väestö on Maskussa, kun taas Nousiaisten kunnan väestö on indeksin mukaan sairainta. (Lähde: Kelan Terveyspuntarin sairastavuusindeksi.) Kelan vakioitu sairastavuusindeksi ,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 kuolleisuusind. lääkekorvausoikeusind. työkyvyttömyysind. Sairastavuusind. Kaarina Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Raisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman sairastavuusindeksin mukaan Akselin alueen kuntien asukkaiden sairastavuudessa on merkittäviä eroja. Yleinen sairastavuusindeksi on kuitenkin kaikissa Akselin alueen kunnissa lähellä maan keskiarvoa, Nousiaisten indeksin ollessa hieman koko maata korkeampi (103,7). Varsinais-Suomen sairastavuusindeksi on myös 103,7. Seuraavassa kuviossa on kuvattu THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi sekä sairausryhmäkohtaiset indeksit Akselin alueen kunnissa sekä Varsinais-Suomessa.

10 10 (75) Vakioitu sairastavuusindeksi ja sairausryhmäkohtaiset indeksit Lähde: THL Masku Mynämäki Nousiainen Varsinais-Suomi 2.2 AKSELIN TALOUS n talousarvion mukaiset ulkoiset toimintakulut vuonna 2016 ovat yhteensä 45,1 miljoonaa euroa, mikä on euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Toimintatuotot ovat 7,1 miljoonaa euroa, ja jäsenkuntien maksuosuus yhteensä 38,2 miljoonaa euroa. Vuokrat 6,6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,6 % Toimintakulut Avustukset 4,7 % Muut 0,0 % Toimintakuluista 50,2 % eli lähes 21,8 miljoonaa euroa on henkilöstökuluja, joista vakituisen henkilöstön palkkoja on 14,4 miljoonaa euroa. Talousarvion henkilöstökulut laskevat vuodesta 2015 yhteensä euroa (-4,1 %). Palvelujen ostot 36,8 % Palvelujen ostot ovat 16,6 miljoonaa euroa, eli 36,8 % kaikista ulkoisista toimintamenoista. Palvelujen ostoista 10,2 miljoonaa euroa (61,2 %) kuuluu sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinjalle. Palvelujen ostot kasvavat 8,1 % (1,2 miljoonaa euroa) vuoden 2015 talousarviosta ja euroa vuoden 2014 tilinpäätöksestä. Palvelujen ostoja lisää talousarviovuodelle suunniteltu Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen. Palvelulinjoittain tarkasteltuna sekä terveyspalveluiden että ikäihmisten talousarvion määrärahat laskevat vuoden 2015 talousarviossa varatuista. Kaikkien palvelulinjojen vuoden 2016 talousarvion mukaiset määrärahat ovat vuoden 2014 tilinpäätöstä pienemmät, yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Toimin- Henkilöstökulut 50,2 %

11 Miljoonaa euroa 11 (75) tamenojen kehityksessä näkyy toiminnassa tehdyt muutokset, kuten vuodeosastojen paikkavähennykset ja sen myötä suunniteltu vuodeosastojen yhdistäminen. Seuraavassa kuviossa on kuvattu tulosalueiden ulkoisten toimintamenojen kehitystä Kuntayhtymän alusta lukien. 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Ulkoiset toimintamenot 17,6 16,7 17,3 16,816,5 15,715,5 15,8 15,2 15,6 12,4 11,5 12,0 10,9 11,411,0 1,2 1,3 1,5 2,0 1,8 1,8 1,4 1,6 Hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmiset Jäsenkuntien maksuosuudet ovat vuoden 2016 talousarviossa yhteensä euroa, mikä on 0,2 % ( euroa) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa ja 0,7 % ( euroa) vähemmän kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Jäsenkuntien maksuosuus saadaan, kun toimintamenoista vähennetään toiminnasta saatavat tulot. Vuoden 2016 talousarvion mukainen tuloarvio on yhteensä 7,1 miljoonaa euroa, mikä on 3,4 % vähemmän kuin vuonna Maksuosuuksien kehityksessä näkyy ikäihmisten palveluissa ja erityisesti terveyspalveluissa Akselin aikana tehdyt toimenpiteet, joilla kustannuksia on saatu alenemaan. Sosiaali- ja perhepalvelut aloittivat toimintansa kuntayhtymässä kokonaisuudessaan vasta vuonna Toimintaa on kuitenkin lähdetty kehittämään aktiivisesti, ja tavoitteena on saada lähivuosina aikaan vastaavia tuloksia kustannuskehityksessä, kuin muilla kuntayhtymän palvelulinjoilla ollaan jo nähty. Seuraavissa kuvioissa on kuvattu maksuosuuksien kehitystä tulosalueittain.

12 Miljoonaa euroa Miljoonaa euroa 12 (75) Jäsenkuntien maksuosuudet 16,0 14,0 15,2 14,614,714,6 13,313,513,6 13,213,0 12,0 10,0 10,310,2 9,5 9,5 9,8 9,6 11,4 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 0,2 0,5 1,4 1,5 1,1 0,8 0,6 0,4 Hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmiset Jäsenkunnista Maskun talousarvion mukainen maksuosuus laskee vuonna ,2 %. Maskun kunnan maksuosuuden lasku johtuu pääosin ikäihmisten palveluiden käytön arvioidusta vähenemisestä. Maskun sosiaali- ja perhepalveluiden menot kuitenkin kasvavat, syynä vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon kustannusten kasvu sekä lastensuojelumenojen lisääntyminen. Mynämäen kunnan maksuosuus kasvaa talousarviovuonna 1,2 % ( euroa). Mynämäen kunnan ikäihmisten palveluiden kustannukset kasvavat eurolla (-3,4 %). Vastaavasti terveyspalveluiden maksuosuus laskee euroa ja sosiaalityö- ja perhepalveuiden maksuosuus euroa. Nousiaisten kunnan maksuosuuden arvioidaan kasvavan euroa vuonna Kunnan sosiaalityö- ja perhepalveluiden maksuosuus kasvaa euroa. Kasvua selittää lastensuojelu- ja mielenterveystyön menojen kasvu. Myös ikäihmisten maksuosuus kasvaa, yhteensä eurolla. Alla olevassa kuviossa on kuvattu jäsenkuntien maksuosuuksien kehitystä vuosina Jäsenkuntien maksuosuudet 18,00 16,00 14,00 14,9114,7014,59 14,11 16,6816,40 15,7015,89 12,00 10,00 8,00 7,75 9,41 10,57 9,63 8,30 7,43 7,86 8,24 6,00 4,00 2,00 4,88 5,03 0,00 Masku Mynämäki Nousiainen

13 13 (75) 2.3 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Riittävä, ammattitaitoinen ja moniammatilliseen tiimityöhön pystyvä henkilöstö Motivoitunut ja jaksava henkilöstö Esimiesten osaamisen kehittäminen Asetusten ja suositusten mukainen henkilöstömitoitus Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvä työilmapiiri ja työssäjaksamisen tukeminen Esimies ymmärtää prosessien ohjauksen ja johtamiseen vaikuttavat tekijät STM:n suositus Koulutuspäivät/työntekijä Koulutustarvesuunnitelman laatiminen Sairauspoissaolojen lukumäärä/työntekijä Sairauspoissaolot vähenevät Kehityskeskustelut Ikäohjelman käyttöönotto Laadukas perehdytys Osallistuminen Uudistuva esimiesosaaminen hankkeeseen Suositukset toteutuvat 3 päivää/työntekijä Laaditaan linjoittain vuoden 2015 aikana Alle 1 pv/kk/työntekijä Vuosittain, koko henkilöstö Käyttöönotto vuoden 2016 aikana Perehdyttämiskansiot laadittu jokaiseen yksikköön. Hankkeeseen osallistuvat esimiehet suorittavat EKJdiplomin Esimiesten yhteiset seminaarit 2 krt/vuosi Kaikki esimiehet osallistuvat kuntayhtymän yhteisiin seminaareihin Henkilöstöön vaikuttavat toiminnalliset muutokset Talousarviossa on suunniteltu merkittäviä toimenpiteitä taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmilla on vaikutus myös henkilöstöön. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset koskevat vuodeosastojen toimintaa, jotka on suunniteltu keskitettäväksi yhteen toimipisteeseen. Lisäksi kuntayhtymä on vuoden 2015 lopulla päättänyt kilpailuttaa Mäntykodin tehostetun palveluasumisen palvelut. Tarkoituksena on, että toiminta siirtyy uudelle tuottajalle kevään 2016 aikana. Henkilöstökulut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos, % Palkat ja palkkiot ,7 % Vakituiset ,3 % Sijaiset ,5 % Muut palkat ja palkkiot ,1 % Henkilösivukulut ,9 % Eläkekulut ,8 % Muut henkilösivukulut ,3 % Yhteensä ,1 % 2.4 JÄSENKUNNILTA OSTETTAVAT PALVELUT Perusturvakuntayhtymä toimii jäsenkunnilta vuokratuissa tiloissa, minkä lisäksi se ostaa jäsenkunnilta muitakin palveluita. Kuntayhtymän jäsenkunniltaan ostamat palvelut pitävät sisällään toimitilojen vuokrat, kiinteistöhuollon ja siivouspalvelut, palkanlaskenta-, reskontra- ja kirjanpitopalvelut, sekä

14 14 (75) asiakkaiden ateriapalvelut. Palveluiden yhteissumman vuonna 2016 arvioidaan olevan lähes 4,6 miljoonaa euroa, mikä on 23,6 % kaikista kuntayhtymän ulkoisista menoista. Suurin jäsenkuntien perimä menoerä on vuokrat, joita kertyy noin 2,9 miljoonaa euroa. Vuokrat on arvioitu kuluvan vuoden viimeisimpien toteutumien perusteella. Jäsenkunnilta ostettava palvelut, arvio TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos-%, TA15 TA16 Toimitilojen vuokrat ,9 % Reskontra ja kirjanpito ,3 % Palkanlaskenta ,1 % Ateriapalvelut ,5 % Yhteensä ,7 & Osuus ulkoisista toimintakuluista % 23,6 % 2.5 SISÄISET ERÄT Vuonna 2014 sisäistä vyörytystä laajennettiin koskemaan myös palkka- ja taloushallinnon kustannuksia, sekä toimistohenkilöstön kustannuksia. Aikaisemmin sisäisinä vyörytyksiä jaettiin vain atk-kustannukset. Edellä kuvattujen kustannusten lisäksi myös kustannuspaikan muut toimikunnat kustannukset on perusteltua jakaa palveluille, sillä kustannuspaikalta maksetaan mm. yhteistyötoimikunnan ja tykytoiminnan kustannukset. Kustannukset jaetaan toiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Vyörytettävät erät ja niiden jakoperusteet: Atk-menot: laitteiden määrä Palkkahallinto: henkilöstömenot Kirjanpito: toimintamenot, pl. henkilöstömenot ja asiakaspalvelujen ostot muilta Toimistohenkilöstö: toimistohenkilöstön työpanos Muut toimikunnat: henkilöstömäärä Sisäisinä erinä käsitellään työterveyshuollon kustannukset, jotka ovat vuonna 2016 yhteensä euroa. Lisäksi palvelulinjojen hallinnon kustannukset jaetaan toiminnoille. Sisäisten erien ja vyörytysten tarkoituksena on kohdistaa kaikki palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset toiminnoille.

15 15 (75) 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan sisältö Talousarvio on sitova tulosalueittain, joita ovat kuntayhtymän hallinnon lisäksi palvelulinjat. Käyttötalousosassa on lisäksi esitetty tulosalueiden käyttösuunnitelmat tulosyksiköittäin. Käyttötalousosan perustelut jakaantuvat tulosyksiköittäin seuraaviin kokonaisuuksiin: Tulosyksikön toiminta-ajatus Tuloyksikön otsikon alla esitetään tiivistetyssä muodossa kyseisen toiminnan toiminta-ajatus. Toiminnan tavoitteet Tulosyksikölle asetetut tavoitteet on jaettu kolmeen painopistealueeseen: asiakas, palvelut ja talous. Tavoitteet esitetään taulukkomuodossa, jossa jokaiselle tavoitteelle on kuvattu kriittinen menestystekijä, mittari sekä tavoitetaso (BSC-kortti). Tavoitteiden toteutumista seurataan tilinpäätöksessä. Tavoitteiden neljäs painopistealue on henkilöstö. Henkilöstöä koskevat tavoitteet on koottu koko organisaatiota koskeviksi tavoitteiksi ja ne on esitetty kappaleessa 2.3. Henkilöstötavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksessä. Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimintaympäristön kuvaus ja siinä mahdollisesti suunnitelmakauden aikana tapahtuvat muutokset Tulosyksikön taloudelliset ja toiminnalliset tunnusluvut Tulosyksikön toiminnan ja talouden kannalta keskeiset tunnusluvut vertailutietoineen, esim. asiakasmäärät, yksikköhinnat, kustannukset e/asukas, jne. Virat ja toimet Tulosyksikön virat ja toimet tehtävänimikkeittäin. Tulosyksikön toimintatulot ja -menot Tulosyksikön toimintatulot ja -menot esitetään taulukkomuodossa. Taulukossa esitetään talousarviovuoden (2016) tuloarvio- ja määrärahatietojen lisäksi viimeisen valmistuneen tilinpäätöksen (2014), kuluvan vuoden talousarvion (2015) sekä suunnitelmavuosien (2017 ja 2018) tiedot. Tulosyksiköiden tuloarviot ja määrärahat ovat kuntayhtymän käyttösuunnitelmaa. Tuloarviot ja määrärahat ovat sitovia tulosalueittain. Tulosalueita sitovia eriä ovat vain ulkoiset erät.

16 16 (75) 3.1 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Tulosalueen johtaja: talous- ja henkilöstöpäällikkö Taru Aihinen Luottamushenkilöhallinto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtäväalue sisältää tarkastuslautakunnan ja vastuullisen tilintarkastajan toiminnan kulut. Tarkastuslautakunnassa on 6 jäsentä. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimii hallinnon sihteeri. Tilintarkastajana toimii vuosien aikana BDO Audiator Oy Ab Aino Lepistö. Tarkastuslautakunta kokoontuu vuosittain noin viisi kertaa. Tarkastuslautakunnan määrärahat vuonna 2016 ovat euroa. Yhtymähallitus Kuntayhtymän hallitukseen kuuluu yhteensä 9 jäsentä. Perussopimuksessa mainitaan miten jäsenkuntien edustus hallituksen perustuu. Esittelijänä yhtymähallituksessa toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallitus ohjaa ja valvoo kuntayhtymän toimintaa. Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnon, talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtymähallitusta varten on varattu määrärahat kahteentoista kokoukseen sekä 3 seminaariin. Yhtymähallituksen määrärahat ovat euroa. Yksilöjaos Kuntayhtymässä toimii 5-jäseninen yksilöjaos, joka käyttää sosiaalilainsäädännössä määrättyä ratkaisu- ja päätösvaltaa asioissa, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat yksilöasioissa sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Yksilöjaoksen esittelijänä toimii pääsääntöisesti sen palvelulinjan johtaja, jonka asioita käsitellään. Yksilöjaoksen talouden menoissa arvioidaan myös sosiaalitoimen asioiden käsittelyn lisääntyvän aikaisemmasta. Yksilöjaoksen määrärahat ovat euroa. Muut toimikunnat Yhteistyötoimikunta ja Työsuojelutoimikunta on yhdistetty Yhteistyötoimikunnaksi. Kustannuspaikan kustannuksiin sisältyy lisäksi pääluottamusmiesten palkkiot, tietosuojavastaavan palkkamenot, koko kuntayhtymän TYKY-toiminta ja henkilöstön muistamiseen varatut määrärahat. Tyky-toiminta sisältää esim. henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseksi järjestetyt tapahtumat. Tyky-toiminnan organisoimiseksi kuntayhtymässä toimii tyky-työryhmä, jossa edustaja jokaiselta palvelulinjalta. Lisäksi muut toimikunnat -kustannuspaikalle varataan määrärahat keskitetysti järjestettäviin koulutuksiin, esimerkiksi ensiapu-koulutukset, sekä työsuojeluun liittyviin toimintoihin.

17 17 (75) Luottamusmiesten ollessa pois omasta ammatillisesta työstä kuten luottamustehtävien ja koulutuksessa olevana aikana, maksetaan heidän sijaisten palkat kustannuspaikasta Muut toimikunnat Muiden toimikuntien määrärahat ovat euroa. Luottamushenkilöhallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1000 Luottamushenkilöhallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % TS e TS e Tuotot Kulut ,4 % Henkilöstömenot ,3 % Palvelujen ostot ,0 % Vuokrat Muut toimintakulut ,4 % -4-4 Poistot Sisäiset erät Netto (maksuosuus) ,1 % Yleishallinto Yleishallinto Kustannuspaikkaan kuuluvat kuntayhtymänjohtaja, talous- ja henkilöstöpäällikkö sekä hallinnon sihteeri. Yleishallinnon määrärahat ovat vuonna 2016 yhteensä euroa, josta henkilöstökulut ovat euroa. Atk Atk-palvelu sisältää kahden atk-henkilön henkilöstökulut ja hammaslääkärin palkkakuluista 20 % yhteensä euroa. Merkittävin osa atk-kustannuksista koostuu tietojärjestelmien käyttöoikeus- ja lisenssimaksuista. ATK-ohjelmien kuukausilisenssien, käyttöoikeusmaksujen ja muiden ylläpitomaksujen osuus on euroa. Kustannuspaikan määrärahat ovat yhteensä euroa. Atk-palvelut vastaavat ohjelmistojen, laitteiden ja yhteyksien ylläpidosta. Lisäksi atk-palvelut vastaavat uusien laitteiden ja yhteyksien hankinnasta. Atk-palveluiden toimintavarmuudella on merkittävä rooli kuntayhtymän palveluiden toiminnassa, koska palvelut ovat riippuvaisia potilastietojärjestelmän, internet-yhteyden ja sähköpostin toimivuudesta. Tulevaisuudessa sähköisten palveluiden rooli tulee entisestään kasvamaan ja asiakkaan rooli omien asioiden hoidossa lisääntyy. Talousarviovuoden aikana selvitetään mahdollisuuksia alueellisen yhteistyön lisäämiseksi, jotta järjestelmien toimintavarmuus pystytään ylläpitämään. ATK kulut on vyörytetty tulosalueille sisäisinä menoina laitteiden määrän suhteessa. Toimistohenkilöstö

18 18 (75) Toimistohenkilöstöön kuuluu 4 toimistosihteerin toimea ja 3,5 toimistosihteerin virkaa, joista 0,5 on toistaiseksi täyttämättä. Toimistohenkilöstö tuottaa monipuoliset toimistopalvelut koko kuntayhtymälle. Toimistohenkilöstön kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palvelulinjoille. Toimistohenkilöstön määrärahat ovat euroa vuonna Yleishallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1200 Yleishallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % TS e TS e Tuotot ,1 % 4 4 Kulut ,5 % Henkilöstömenot ,6 % Palvelujen ostot ,8 % Vuokrat ,8 % Muut toimintakulut ,6 % Poistot ,2 % Sisäiset erät ,1 % Netto (maksuosuus) ,0 % Taloushallinto Sekä talous- että palkkahallinnon palvelut ostetaan Mynämäen taloushallintoyksiköstä. Taloushallinnon kustannusarvio on euroa, palkkahallinnon euroa. Taloushallinnon kustannukset vyörytetään palvelulinjoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Taloushallinnon määrärahat ja tuloarviot yhteensä 1300 Taloushallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % TS e TS e Tuotot Kulut ,6 % Henkilöstömenot Palvelujen ostot ,6 % Vuokrat Muut toimintakulut Poistot Sisäiset erät ,6 % Netto (maksuosuus)

19 19 (75) Kuntayhtymän hallinto yhteensä Virat ja toimet Perusturvakuntayhtymän hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 atk-tukihenkilö hallinnon sihteeri kehittämisasiantuntija kuntayhtymän johtaja talous- ja henkilöstöpäällikkö tekstinkäsittelijä toimistosihteeri, virka 3,5* 3,5* 3,5* 3,5* 3,5* toimistosihteeri, toimi Yhteensä 13,5 13,5 12,5 12,5 12,5 * Täyttämättä 0,5 Kehittämisasiantuntijan toimi päättyy vuoden 2015 lopulla. Yhtymähallitukselle tuodaan päätettäväksi, kuinka kehittämisasiantuntijan tehtävät hoidetaan jatkossa. Määrärahat ja tuloarviot Kuntayhtymän hallinto TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % TS e TS e Tuotot* ,1 % 4 4 Kulut* ,2 % Henkilöstömenot ,1 % Palvelujen ostot ,4 % Vuokrat ,8 % Muut toimintakulut ,1 % Poistot ,2 % Sisäiset erät ,5 % Netto (maksuosuus) ,2 % * Valtuustoon nähden sitova 3.2 SOSIAALITYÖ- JA PERHEPALVELUJEN PALVELULINJA vt. Palvelulinjajohtaja: Tuija Hassinen-Laine Palveluihin kuuluvat perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut, perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut ja aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut. Koko linjan tavoitteena on laadukkaita, kohtuuhintaisia, oikea-aikaisia ja tasa-arvoisia palveluita järjestämällä turvata alueen lasten ja nuorten sekä perheiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi eri elämäntilanteissa. Keskeistä on terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä työote sekä palvelutoiminnan järjestäminen avohuoltopainotteisesti moniammatillisella työotteella.

20 20 (75) Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut Vastuuhenkilö: vastaava terveydenhoitaja Riitta Malmivaara Asiakas Tulosyksikön toiminta - ajatus Palveluihin kuuluvat neuvolatoiminta (äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola), ennaltaehkäisevä perhetyö ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto. Toiminnan tavoitteet 1. Ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön panostaminen. 2. Edelleen VN:n neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) huomioiminen tarvittavien lisäkäyntien ja sisältöjen osalta sekä koulujen ympäristön turvallisuutta koskevissa asioissa. 3. Varhainen puuttuminen ja tehostaminen erityisongelmien nopeaan tunnistamiseen. 4. Pyritään panostamaan kotona tapahtuvaan ennaltaehkäisevään perhetyöhön. 5. Sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun vakiinnuttaminen yhtymähallituksen hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaisesti. 6. Yhteistyö aluetta koskevien kuntien viran- ja toimenhaltijoiden sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä verkostotyön kehittäminen koko alueella. 7. Palveluiden järjestäminen palvelutasosuunnitelman mukaisesti alueen eri yksiköissä niin, että siinä huomioidaan riittävästi palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Järjestetään tarpeen mukaiset ja laadukkaat ennaltaehkäisevän terveyspalvelujen palvelut. Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja sujuva asiointi. Asiakastyytyväisyyskyselyn kehittämishankkeet Riittävä ja alueellisesti tasapuolinen resursointi sekä toimivat ja yhteneväiset hoitokäytännöt ja tiedotus. - Valtakunnallinen asiakas-palautekysely loppuvuodesta 2014 äitiys- ja lastenneuvoloissa. - VN:n asetus ja muut annetut alueen hoitotyön suositukset - Poisjäävien seuranta, toimintaohjeet Vuoden 2014 valtakunnallisen asiakaspalautteen perusteella 2-3 valitun kehittämishankkeen aloitus. Asetuksessa annetut käynti- ja sisältömäärät toteutuvat eri toiminta-alueilla ja yksiköissä. Kattavuus lasten ja perheiden osalta 98 % Palvelut Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Toimivat hoito- ja palveluketjut ja palveluiden kehittäminen tarpeiden ja asetuksen mukaisesti. Lasten sairauksien ja kehityshäiriöiden varhainen tunnistaminen sekä tarkastuksista pois jäävien tuen tarpeen selvittäminen Kehittämisessä huomioidaan annettu VN:n asetus, muut annetut hoitotyön suositukset, palvelu-tasosuunnitelmassa hyväksytyt tavoitteet. - Asetuksessa eri alueilla annetut käyntimäärät ja sisällöt - yhteneväiset seulonta-tutkimukset (EPDS, parisuhdeväkivaltalomake, Tweak, audit, rokotuskattavuus, haastattelulomakkeet) - yhteneväiset kirjaamismenetelmät - tehtyjen lapsen kuntoutussuunnitelmien määrä Asetuksessa annetut velvoitteet pääsääntöisesti täyttyvät Perheiden aktivoiminen osallistumaan moniammatilliseen perhevalmennusohjelmaan. Kotikäyntien ylläpitäminen äitiys- ja lastenneuvoloissa. Lapsen kuntoutussuunnitelman hoitopolun kehittäminen ja sen käyttöönotto vuoden 2016 aikana lastenneuvoloissa.

21 21 (75) Erityistä palvelua tarvitsevien lasten ja nuorten sekä perheiden tunnistaminen ja tukeminen. Kotona tapahtuvan ennaltaehkäisevään perhetyöhön panostaminen - Omat sisäiset mittarit ja ulkoiset mittarit(avohilmo) tilastoinnin avulla. THL:n suositukset Riskiperheiden määrä: enintään 20 % asiakaspohjasta Moniammatillinen yhteistyö Talous Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö opiskeluhuollon osalta toteutuu opiskeluhuollon ohjausryhmän kokoukset vuoden aikana koulujen yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto. -kuntien ja Akselin yhteisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminnan vakiintuminen -koulukohtaisiin OPS-suunnitelmiin osallistuminen -koulujen ympäristön terveellisyys ja turvallisuustarkastukset 3 vuoden välein. Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2016 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa. TP 2016 TA 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Neuvolapalvelujen sisällöllistä kehittämistä jatketaan niin, että vuonna 2014 tehdystä valtakunnallisesta asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista valitut kehittämishankkeet käynnistetään. Sosiaalihuoltolain mukainen monialainen yhteistyö sosiaalihuollon pyynnöstä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen toteutetaan perheiden ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen linjalla. Uuden isyyslain tuoman muutoksen toteuttaminen äitiysneuvoloissa henkilöstömitoitukset huomioon ottaen. Isyyslaki tulee voimaan ja suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Tulosyksikön taloudelliset tunnusluvut: TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Käyntien määrä /käynti 35,91 46,42 55,88 /asukas 49,29 47,64 56,95 Virat ja toimet Perheiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 perhetyöntekijä 1,04 1,04 1,54 0,0 lähihoitaja perheohjaaja 1 1 terveydenhoitaja 15,2 15,2 15,2 15,2 vastaava terveydenhoitaja 0,8 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 18,04 18,04 20,54 19,00 Yhden terveydenhoitajan työpanoksesta 5 % kohdentuu terveyspalvelujen palvelulinjan aikuisvastaanottotyöhön vuonna Yhdelle terveydenhoitajalle on vahvistettu koko kuntayhtymän tietosuojavastaavan tehtävät (12 % työajasta). Lisäksi alueelle kohdistuu vuonna 2016 yhteensä 1,54 lääkärityöpanosta, jota ei ole ko. henkilöstöön sisällytetty. 0,0 3,0 1,0 2,0

22 22 (75) Tulosyksikön määrärahat ja tuloarviot 2101 Perheiden ennaltaehkäisevät palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % TS e TS e Tuotot ,4 % Kulut ,5 % Henkilöstömenot ,6 % Palvelujen ostot ,3 % Vuokrat ,8 % Muut toimintakulut ,6 % Poistot Sisäiset erät ,8 % Netto (maksuosuus) ,2 % Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: sosiaalityön päällikkö Pirjo Junnila Tulosyksikön toiminta-ajatus Perheiden sosiaali- ja psykososiaalisiin palveluihin kuuluvat sosiaalityö- ja lastensuojelu-, lastenvalvoja-, perheneuvola- ja terapiapalvelut ja psykologi ja koulukuraattoritoiminta. Sosiaalityön ja lastensuojelun tavoitteena on tukea ja ohjata asiakkaita elämän kriisitilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan asiakkaiden omia voimavaroja. Asiakkaita tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Avohuollon palvelut ja tukitoimet ovat ensisijaisia. Lastenvalvojan tehtävänä ovat isyyslain mukaiset tehtävät, huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatussopimusten vahvistaminen. Tavoitteena on lapsen edun mukaiseen ratkaisuun pääseminen yhteistyössä vanhempien kanssa. Terapia-, perheneuvola- ja koulukuraattoritoiminnan tavoitteena on toimia lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä tukena eri elämäntilanteissa ja kriiseissä. Puheterapian osalta tavoitteena mahdollistaa tutkimuksen ja kuntoutuksen kautta lapsen normaali kielellinen kehitys. Psykologitoiminnan osalta tavoitteena on neuvolaikäisten lasten kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa ja kouluikäisten osalta lisäksi oppimista koskevan tilanteen arviointi ja konsultaation antaminen kouluille ja perheille. Koulukuraattoritoiminta vahvistaa lähinnä koulu- ja opiskelijatoiminnassa olevien lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä. Toiminnan tavoitteet 1. Palvelujen järjestäminen palvelutasosuunnitelman mukaisesti alueen eri yksiköissä. 2. Varhainen puuttuminen ja erityisongelmien nopea tunnistaminen. 3. Lapsen tai nuoren sekä heidän perheidensä omien voimavarojen tukeminen sekä palvelujen järjestäminen tarpeen mukaisesti. 4. Lastenvalvojatoiminnassa eroperheiden ohjaus ja neuvonta lapsen edun mukaisen ratkaisun löytämiseksi huolto-, asumis-, tapaamisoikeus- ja elatussopimuksia laadittaessa. 5. Lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattaminen.

23 Asiakas 6. Lastensuojelun sijaishuollossa painopiste laitoshuollosta perhehoitoon. 7. Puheterapiassa pyritään tarjoamaan suosituksen mukaiset puheterapiajaksot. 8. Yhteistyön ja verkostotyön kehittäminen koko alueella.. 9. Lähisuhdeväkivallan ehkäisy Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Järjestetään tarpeen mukaiset ja laadukkaat perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut. 23 (75) Asiakastyytyväisyys kysely Kyselyn suorittaminen rajatusti jollekin perheneuvonta Hermannin asiakasryhmälle Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja palveluihin pääsy. Alueellisesti tasapuolinen resursointi ja asiakkaan pääsy palvelutarpeen arviointiin asetuksen mukaisesti Käsittelyaika lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluilmoituksen käsittelyaika arkipv Puheterapiassa hoidon tarpeen arviointi, enint. 3 kk enint. 7 pv enint. 3 kk Oppilas- ja opiskelijahuolto Opiskeluhuollossa oppilaalla on mahdollisuus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Palvelut Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Lastensuojelun painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Perheohjauksen koordinointi Uusi malli on valmis käyttöönotettavaksi vuoden 2017 alusta Perheohjauksen toimintaperiaatteet ja työn organisointi saatu valmiiksi. Tukihenkilökoulutuksen aloittaminen Akseli-kunnissa Määrärahan varaaminen tukihenkilökoulutukseen Toimivat palveluketjut ja palvelujen kehittäminen tarpeiden mukaisesti. Puheterapiassa suosituksen mukaisten puheterapiajaksojen toteutuminen ja arvioinnin sekä hoitoon pääsyn nopeutuminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Arviointiprosessin käyttöönotto. Tehdyt prosessin mukaiset arvioinnit (sos.h.laki) Hoidon tarjoaminen tarpeen mukaisesti oikea-aikaisesti ja varhaisessa vaiheessa Eri toimijoiden välinen sujuva yhteis- ja verkostotyö Jonotilanne ja odotus-aika yhteydenoton jälkeen Opiskeluhuollon ohjausryhmän kokoukset vuoden aikana Koulujen yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskelijahuolto Arviointilomakkeet käytössä Jonotilanteen seuraaminen Kuntien ja Akselin yhteisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminnan vakiinnuttaminen Koulukohtaisiin OPS-suunnitelmiin osallistuminen Talous Tehtyjen lasten kuntoutussuunnitelmien määrä vuoden aikana Lapsen kuntoutussuunnitelman hoitopolun kehittäminen ja käyttöönotto Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2016 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa TP 2016 TA 2016

24 24 (75) Toimintaympäristö ja sen muutokset Kuntien lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun tehtävät hoidetaan Akselissa Nousiaisten kuntaan perustetun keskitetyn lastensuojeluyksikön kautta. Oma perheneuvolatoiminta vakinaistettiin alkaen. Lastensuojelun kehittämisessä noudatetaan kuntayhtymähallituksen vahvistamaa perhepalvelujen kehittämissuunnitelmaa Tavoitteena on sijaishuollon vähentäminen ja sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden konsultaation lisääminen oppilashuoltoon ja päivähoitoon. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Lastensuojelun, aikuissosiaalityön sekä vammaishuollon palvelujen organisointia ja palveluprosessien tarkistamista uuden sosiaalihuoltolain perusteella jatketaan v Psykologiresurssit arvioidaan ja psykologien työnjako eri asiakasryhmien osalta tarkistetaan vuoden 2016 aikana. Naantalin kaupunki on ostanut puolet yhden toimintaterapeutin työosuudesta. Koska asiakasmäärät Akselikunnissa ovat kasvaneet, sopimus irtisanotaan ja alkaen toimintaterapeutti hoitaa pelkästään n asiakkaita.

25 Tulosyksikön taloudelliset ja toiminnalliset tunnusluvut Suoritteet: TP 2013 TP 2014 Masku Mynämäki Nousiainen Yhteensä TA 2015 TA 2016 TP 2013 TP 2014 Sosiaalityö- ja lastensuojelu: Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon piirissä lapsia tai nuoria Huostaan otetut lapset Sijoitetut lapset ja nuoret yhteensä Jälkihuollossa olevat nuoret Lastenvalvojapalvelut: Isyyden selvittämisiä Vahvistettuja huolto- ja tapaamisoikeussopimuksia Vahvistettuja elatussopimuksia Tunnusluvut Sosiaalityö- ja lastensuojelu: Lastensuojelun avohuolto ( perhetyö, tukitoimet ja tukihenkilötoiminta) /asukas Lasten sijaishuolto /asukas Jälkihuolto /asukas TA 2015 TA 2016 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA (75)

26 26 (75) Virat ja toimet Perheiden sosiaali- ja psykososiaaliset palvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 avopalveluohjaaja koulukuraattori 3,5 3,5 3,5 3,5 lastenvalvoja perheneuvolan perheneuvoja perheneuvolan psykologi perheohjaaja lähihoitaja 1 1 psykologi puheterapeutti sosiaalityön päällikkö sosiaalityöntekijä toimintaterapeutti tukihenkilö toimistosihteeri 0,5 Yhteensä 25 26,5 27,5 26,5 Tulosyksikön määrärahat ja tuloarviot 2601 Perheiden sosiaaliset ja psykososiaaliset palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos % TS e TS e Tuotot ,3 % Kulut ,2 % Henkilöstömenot ,6 % Palvelujen ostot ,9 % Vuokrat ,2 % Muut toimintakulut ,0 % Poistot Sisäiset erät ,0 % Netto (maksuosuus) ,3 % Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaalityön päällikkö Raija Vienonen Tulosyksikön toiminta - ajatus Aikuisten sosiaalityö- ja erityispalvelujen perustehtävänä on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämänhallintaa, sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityistä huomiota on tarkoitus kohdentaa heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden toimintakyvyn edistämiseen ja omaehtoiseen selviytymiseen. Aikuisten sosiaalityö käsittää sosiaalityön, sosiaalisen työllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan, toimeentuloturvan sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Mielenterveystyön tehtäväalueella järjestetään pääosin asumis- työ- ja päivätoimintapalvelut ostopalveluina.

27 27 (75) Päihdepalvelut, avo- ja katkaisuhoito-, kuntoutus- ja palveluasumispalvelut järjestetään samoin ostopalveluina. Erityispalveluihin kuuluvat vammaispalvelulain mukaiset etuudet ja palvelut sekä kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset palvelut. Vammais- ja kehitysvammapalvelut on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaisille, joille ei vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi löydy riittäviä palveluja peruspalveluista. Alle 65 -vuotiaiden omaishoidontuki, myönnettävä tuki ja lakisääteisten vapaiden järjestäminen kuuluvat myös erityispalveluihin. Toiminnan tavoitteet 1. Nuorten yhteiskuntatakuun velvoitteiden huomioiminen, erityisesti vuotiaiden syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin panostaminen yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien nuorisotoimen kanssa.( mm. matalan kynnyksen pajatoiminta ja etsivä nuorisotyö) 2. Työttömien aktivointi- ja työllistämistoimenpiteiden edelleen kehittäminen yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa. Yli 29-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien nk päivätoiminnan käynnistäminen ( 1 x vkossa/4 h/kerta) mahdollisesti yhteistyössä esim. kolmannen sektorin kanssa 3. Aikuissosiaalityön edelleen kehittäminen, mm. juurruttamalla sosiaalihuoltolain edellyttämä asiakkaan palvelutarpeen arviointi- ja palvelusuunnitelma -prosessi työkäytännöksi. (ESR-hankkeeseen osallistuminen) 4. Toimeentulotuki- sekä vammaispalvelujen hakemusten käsittelyssä tavoitteena on lain mukaisten määräaikojen noudattaminen 5. Mielenterveys ja riippuvuusongelmista kärsivien asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin ja palveluohjaukseen muodostetun aikuissosiaalityön- ja terveyslinjan viranhaltijoiden nk. päihdetiimin kokeilutoiminnan vakinaistaminen ja päihdehoitajan osallistuminen siihen. 6. Vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestämisessä kehitetään edelleen avohuollon palveluja mm käynnistämällä osa-aikaista ryhmätoimintaa omana toimintana ikäihmisten linjan työntekijöiden resursseja hyödyntäen suunnitelmakauden aikana 7. Omaishoidontuen (lapset/nuoret) lakisääteisten vapaiden toteuttamiseksi kehitetään nk. ryhmälomitustoimintaa (la-su) oman henkilöstön ja yksityisen palveluntuottajan yhteistyönä toiminta-alueella. Tavoitteena erityisesti lasten osalta käynnistää lakisääteisten vapaiden toteuttaminen perhehoidossa. 8. Uusien ostopalveluiden vähentäminen, erityisesti vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumispalveluissa, siltä osin kun kuntayhtymän omia palveluasumispalveluja voidaan hyödyntää erityisryhmien palveluasumistarpeisiin

28 28 (75) Asiakas Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Järjestetään tarpeen mukaiset ja laadukkaat aikuisten sosiaalipalvelut. Asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja sujuva asiointi sekä resurssien kohdentaminen alueellisesti ja palvelutarpeen mukaisesti tasapuolisesti Palvelut Asiakastyytyväisyys Asiakkaan palvelujen myöntämisessä noudatetaan asetuksen mukaisia määräaikoja Pienimuotoinen syventävä asiakas-palautekysely aikuissosiaalityön asiakkaiden osalta Toimeentulotuen käsittelyaika - kiireelliset - muut - pääsy sos.työntekijän/ sos.ohjaajan vastaanotolle Vammaispalvelulain mukaisten tehtävien käsittelyaika -selvityksen aloitus -päätöksen tekeminen Asiakaspalautteen keskiarvo hyvä 3 (asteikko 1-5) 1-2 pv enintään 7 arkipv enintään 7 arkipv enintään 7 arkipv 3 kk:den kuluessa Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Toimivat palveluketjut ja palveluiden kehittäminen tarpeiden mukaisesti Kastehankkeessa kehitetyn palvelutarpeen arviointiprosessin käyttöönotto tehdyt prosessin mukaiset arvioinnit vuoden aikana päihdetiimin kokoontumisten määrä vuodessa arviointilomakkeet käytössä toimiva päihde- ja mielenterveystiimi Talous Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoitetaso 2016 Toiminta järjestetään taloudellisesti ja tehokkaasti niin, että laadulliset tavoitteet saavutetaan Vuoden 2016 taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen määrärahojen puitteissa. TP 2016 TA 2016 Toimintaympäristö ja sen muutokset Aikuissosiaalityön palvelut järjestetään Maskun ja Nousiaisten kuntien osalta Maskun kunnanvirastolla sijaitsevassa yksikössä ja Mynämäellä sijaitsevassa sivutoimipisteessä. Vammaispalvelut järjestetään koko alueella yhdessä keskitetyssä yksikössä Maskun kunnanvirastossa. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan lukien, mikä edellyttää sosiaalityön palveluiden( lastensuojelu-, aikuissosiaalityö- ja vammaispalvelut) organisoinnin ja palveluprosessien tarkistamista vuonna 2016 Kotiohjaus/-kuntoutus resurssin oikea kohdentaminen erityistä tukea tarvitseviin henkilöihin, erityisesti itsenäistyviin nuoriin vammaisiin sekä mielenterveyskuntoutujiin kotona asumisen turvaamiseksi. Ko. asiakasryhmille toteutetaan kotiohjaushenkilöstön avulla pienimuotoista ryhmätoimintaa mm. Mynämäen sijaitsevassa kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan tiloissa Niille kehitysvammaisille koululaisille, joille ei voida järjestää kunnissa perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, toteutetaan palvelu keskitetysti omassa yksikössä Mynämäen kunnan alueella Koivikkokujan toimintakeskuksen henkilöstöresursseja hyödyntäen. Kehitysvammaisille tarkoitettu Liuskallion asumisyksikkö valmistuu Mynämäkeen vuoden 2016 vuoden lopussa, asiakasvalinnat tullaan tekemään kesällä Valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2010 edellyttää kehitysvammaisten laitospaikkojen käytön lopettamista ja korvaamista laadukkailla asumispalveluilla.