Työkö hengitystieoireiden taustalla?
|
|
- Pauliina Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirsi Karvala ja Elina Toskala KATSAUS Jokainen työikäisiä hoitava lääkäri kohtaa potilaita, joiden hengitystieoireet liittyvät työhön. Tavallisimmin kyse on hengitysteiden ärsytysoireista tai sairauden kuten astman oireiden pahenemisesta. Lyhyillä kysymyksillä voi vastaanotolla helposti seuloa oireiden liittymistä työhön. Jos perehtyneisyyttä tai mahdollisuuksia tarkempaan selvittelyyn ei ole, voidaan konsultoida työterveyshuoltoa. Ammattitautia epäiltäessä erikoispoliklinikan tutkimukset ovat tarpeen. Joskus tarvitaan ammattitaudin pois sulkemista, ennen kuin voidaan päätellä oireiden olevan epäspesifien ärsykkeiden aiheuttamia. Vaikka potilaalla ei olisi ammattitautia vaan vain työhön liittyviä oireita, yhteistyö työterveyshuollon kanssa saattaa osoittautua hedelmälliseksi. Aina työolosuhteisiin ei ole mahdollista vaikuttaa, mutta mahdollisuuksien punnitseminen kannattaa silti. Sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ratkaisemisessa korostuu työyhteisönäkökulma, jonka hallitsemisessa työterveyshuollolla on oma roolinsa. Epäilemättä kaikki kliinistä työtä tekevät lääkärit kohtaavat potilaita, joiden hengitystie oireet liittyvät työhön. Työ ja terveys Suomessa 2006 katsauksen mukaan 53 %:lla työssäkäyvistä haastatelluista oli esiintynyt viimeisen kuukauden aikana hengitysteiden ja limakalvojen oireita pitkäaikaisesti tai toistuvasti (Kauppinen ym. 2007). Yleisin hengitystieoire oli nenän tukkoisuus, kutina tai nuha. Noin puolet oireilleista oli sitä mieltä, että työllä ja työoloilla oli osuutta oireisiin. Oireet olivat yleisimpiä majoituksen ja ravitsemuksen, kuljetuksen, tietoliikenteen, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Ylähengitystieoireiden merkitystä usein vähätellään, mutta nuhan on todettu huonontavan elämänlaatua yhtä paljon kuin keskivaikean tai vaikean astman (Bousquet ym. 1994a, b). Hengitystiesairauksista työperäisiä voivat olla mm. nuha, laryngiitti, eosinofiilinen bronkiitti, astma, allerginen alveoliitti, orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä (ODTS) ja pölykeuhkosairaudet (asbestoosi ja silikoosi). Myös nenän, nenänielun, kurkunpään, keuhkojen ja keuhkopussin pahanlaatuisissa kasvaimissa työperäinen altistuminen voi olla riskitekijä. Keuhkoahtaumataudin työperäisestä syyosuudesta on vahvaa epidemiologista tutkimusnäyttöä (Blanc ja Toren 2007). Syyosuus tarkoittaa sitä osuutta sairastuvuudesta, joka jäisi syntymättä poistamalla kyseinen tekijä. Työperäisen nuhan ja astman oireiden lisäksi tavallisimpia työhön liittyviä hengitystieoireita lienevät hengitysteiden ärsytys oireet: nenän tukkoisuus, nuha, aivastelu, yskä ja limaneritys. Hengitystieoireiden taustalla on usein monia eri tekijöitä, ja voi olla vaikeaa tai mahdotonta erotella oireet puhtaasti työperäisten tekijöiden aiheuttamiksi. Kuitenkin kun oireiden työperäinen osuus selvitetään, tarjoutuu mahdollisuus työolosuhteita kohentamalla vaikuttaa oireiden kulkuun, parantaa ennustetta, vähentää lääkityksen ja hoidon tarvetta sekä parantaa työkykyä ja elämänlaatua (Vandenplas ja Henneberger 2007). Hengitystieoireiden työperäiset aiheuttajat Yli miljoona työntekijää Suomessa altistuu erilaisille pölyille, kaasuille ja muille kemiallisille aineille työssään (Kauppinen ym. 2007). Työperäistä nuhaa ja astmaa voivat aiheuttaa 771 Duodecim 2009;125:771 9
2 KATSAUS Taulukko. Työhön liittyvien hengitystieoireiden aiheuttajia. Aiheuttaja Ärsyttäviä ym. tekijöitä työssä ja työympäristössä Pölyt Käryt, kaasut, sumut ja huurut Kemikaalit ja kemialliset yhdisteet Fysikaaliset tekijät Infektioita aiheuttavat tekijät Tavanomaiset ympäristöallergeenit Voimakkaat hajut Psykososiaaliset tekijät Esimerkkejä Kvartsipöly, jauhopöly, huonepöly, muu sekapöly, teolliset mineraalikuidut Hitsaushuurut, metallintyöstön sumut, muut teollisuustyön päästöt, pakokaasut, tupakansavu Liuotteet, maalit, siivouskemikaalit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet Poikkeavat lämpöolosuhteet, ilmanvaihdon ongelmat, fyysinen rasitus Hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset ja bakteerit Varastopunkit, homeitiöt, työtovereiden mukana kulkeutuvat lemmikkien allergeenit Desinfektioaineet, hajusteet Työhön ja työyhteisöön liittyvät kuormitustekijät, yksilölliset tekijät Herkistäviä tekijöitä työssä Eläinepiteelit, eritteet Orgaaniset pölyt Kasvit Kemikaalit Huurut Muut Lehmä, sika, jyrsijät Jauhot, viljat, rehut, puupölyt, mausteet Leikkokukat, ruoka-aineet Isosyanaatit, happoanhydridit, metakrylaatit, amiinit, kampaamotuotteiden persulfaatit Ruostumattoman teräksen hitsaushuuru, kolofoni juotoshuurussa Homeet, entsyymit, varastopunkit, luonnonkumi 772 monet työprosessin allergeenit, mutta oireiden syynä saattavat olla myös monet epä spesifiset ärsyttävät tekijät (taulukko) (Groneberg ym. 2006, Tarlo 2006). Pölyjen, käryjen, kemikaalien ym. yksittäisten altisteiden lisäksi hengitystieoireiden syynä voivat olla yhteisvaikutukset mm. allergisoivien tekijöiden ja ärsykkeiden kesken (Tarlo ym. 2008). Jotkin yhdisteet, kuten isosyanaatit, puupöly ja jauho pöly, saattavat aiheuttaa oireita sekä herkistämällä että ärsytysmekanismilla. Ammattitauti, työperäinen sairaus vai työhön liittyvä sairaus? Ammattitauti on lääketieteellis-juridinen käsite, ja tapaturmavakuutuksen korvauskäytäntö muodostuu lainsäädännön ja lääketieteellisen tiedon tulkintana (Räsänen ja Seuri 2007). Ammattitautilain (1988) mukaan ammattitaudista on kysymys silloin, kun sairaus todennäköisesti on aiheutunut pääasiassa fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä työssä. Tyypillisesti kyse on yhden työperäisen tekijän aiheuttamasta sairaudesta, jonka työperäisen syyosuuden voidaan osoittaa olevan yli 50 %. Suomessa siis ammattitautina korvataan selvät tapaukset. Työperäinen sairaus on laajempi käsite kuin ammattitauti, ja sitä voidaan käyttää myös silloin, kun työn syyosuus on tuntematon tai pienempi kuin 50 %. Käsite työhön liittyvä sairaus kattaa edellisen lisäksi ne sairaudet, joiden kulkuun ja oireisiin työllä on vaikutusta ja joihin työllä ei ole syyosuutta. Näiden periaatteiden mukainen työhön liittyvän nuhan ja astman luokittelu on esitetty kuvassa 1. Ammattitautidiagnoosiin tähtäämisestä saattaa muodostua ansa niin potilaalle, hoitavalle lääkärille kuin työnantajallekin. Työpaikalla saatetaan ajatella, että sairaus ei johdukaan työstä, kun ammattitautia ei todettu. Potilas saattaa kokea ilman ammattitautidiagnoosia jäämisen epäoikeudenmukaiseksi ja jumiutua valituskierteeseen. Ehkäisyyn on velvoitus ja usein mahdollisuuksiakin, vaikka K. Karvala ja E. Toskala
3 Työhön liittyvä nuha tai astma Työperäinen nuha tai astma (syy-yhteys työhön) Työn pahentama nuha tai astma (ei syy-yhteyttä työhön) Ammattinuha tai -astma (työn syyosuus yli 50 %) Osittain työperäinen nuha tai astma (työn syyosuus alle 50 %) Herkistävän tekijän aiheuttama ammattinuha tai -astma (valtaosa ammattitaudiksi tunnistetuista) Ärsyttävän aineen aiheuttama ammattinuha tai -astma (harvoin osoitettavissa ammattitaudiksi) Kuva 1. Työhön liittyvän nuhan ja astman luokittelu. Mukailtu Moscaton ym. (2008) ja Tarlon ym. (2008) artikkelista. olisi kyse vain oireista tai sellaisesta työhön liittyvästä sairaudesta, joka ei ole ammattitautina korvattava. Usein tällöin on kyse usean tekijän aiheuttamista oireista tai työperäiset tekijät ovat vain osasyynä oireisiin. Ammattitautidiagnoosin puuttumisesta huolimatta voidaan siis käynnistää ehkäisevät toimenpiteet. Ammattinuha ja -astma Ammattinuhan ja -astman aiheuttajista ja diagnostiikasta on viime vuosina julkaistu suomenkieliset katsaukset (Toskala-Hannikainen ja Vanhanen 2005, Uitti ym. 2005). Vuonna 2006 todettiin työperäisten sairauksien rekisterin mukaan 119 ammattinuhaa tai epäilyä ammattinuhasta ja 598 ammattiastmaa tai epäilyä siitä (Karjalainen ym. 2008). Valtaosa tunnistetuista ammattiastma- ja ammattinuhatapauksista syntyy yliherkkyysmekanismilla, esimerkkeinä rotalle allergisoitunut koe-eläinlaboratorion työntekijä ja isosyanaattipitoiselle maalille altistunut automaalari (Piipari ja Keskinen 2005, Airaksinen ym. 2007). On edelleenkin tärkeää diagnosoida näitä tavanomaisia ammattitauteja ja löytää nuhan tai astman aiheuttaja, viime kädessä altistuskokeilla, koska on tutkimusnäyttöä siitä, että altistumisen lopettaminen parantaa ennustetta (Rachiotis ym. 2007). Ammattinuhan tiedetään lisäävän astmariskiä jopa 3 7-kertaiseksi (Karjalainen ym. 2003). Työperäisen nuhan varhainen tunnistaminen voi vähentää astman kehittymistä. Nuhaoireet saattavat altistumisen jatkuessa muuttua klassisesta vuotavasta nuhasta krooniseksi nenän tukkoisuudeksi, johon potilas voi tottua. Tällöin siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, ennen kuin alahengitystieoireet ilmestyvät lisäksi. Jos työssä käyvälle kehittyy astman oireita, niiden ja astman löydösten yhteys työhön pitää selvittää mahdollisimman varhain (Uitti ym. 2005). On osoitettu, että työpaikan astmaa aiheuttaville tekijöille altistumisen ja vaikeahoitoisen astman välillä on merkittävä yhteys (Le Moual ym. 2005). Näissä tapauksissa ammattiastman mahdollisuus kannattaa punnita aina. Ärsytyksen aiheuttaman astman ammattitautidiagnostiikassa on vakiinnuttanut paikkansa RADS (reactive airways dysfunction syndrome), joka syntyy altistumisesta suurelle pitoisuudelle ärsyttävää ainetta, usein tapaturmaisesti (Fishwick ym. 2008). 773
4 KATSAUS 774 Muu työhön liittyvä nuha ja astma Yleisesti työperäiset nuhat ovat allergisen nuhan muotoja, koska niiden toteamiseksi ja tutkimiseksi on käytettävissä kehittyneempiä menetelmiä kuin ei-allergisen nuhan (Moscato ym. 2008). Tutkimustietoa ei-allergisen nuhan esiintyvyydestä ja tautimekanismeista on hyvin vähän. Taustalla arvellaan olevan neurogeenisia mekanismeja sekä synnynnäisen immuniteetin T-solu- ja autoimmuunivasteita (Bousquet ym. 2008). Suomessa on arvioitu, että ilman työperäisiä altisteita astmatapauksia esiintyisi miehillä 29 % ja naisilla 17 % vähemmän (Karjalainen ym. 2001). Ammattitaudeiksi todetaan kuitenkin vain 5 % uusista astmatapauksista. Astmariski on suurentunut erityisesti siivoustyössä, jossa työn syyosuudeksi arvioitiin 33 %, kun yksilö tasolla 1 % diagnooseista oli ammattiastmoja (Karjalainen ym. 2002). Työperäistä astmaa siis syntyy herkistävien lisäksi muidenkin tekijöiden aiheuttamana, ja työilman epäspesifisten ärsykkeiden yhteydestä astmariskin suurenemiseen onkin lisääntyvää näyttöä (Flodin ja Jonsson 2004). Työolosuhteiden on osoitettu lisäävän astma oireita noin 21 %:lla työssä käyvistä astmaatikoista, kun tautia ei ole osoitettu työperäiseksi (Saarinen ym. 2003). Työn pahentama astma, samoin kuin ärsytysnuha ja -astma, ovat nousseet työlääketieteen tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi (Henneberger 2007). Työterveyshuollon rooli Työterveyshuollon lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja toimenpideehdotusten tekeminen niiden parantamiseksi (Työterveyshuoltolaki 2001). Työterveyshuollon keskeisiin ehkäiseviin keinoihin kuuluvat terveystarkastusten ohella työpaikkaselvitykset, mutta työpaikalla voidaan mennä käymään myös yksittäisen potilaan altistumisselvitysten yhteydessä. Usein työterveyshuollossa jo tunnetaan hyvin työpaikan olosuhteet ja tiedetään esimerkiksi sisäilmaselvittelyjen ajankohtainen tilanne. Esimerkkejä havainnoista työpaikkakäynnillä Työpaikalla työterveyslääkäri tai -hoitaja haistelee, havainnoi ja haastattelee. Ilmanlaadusta ja poikkeavista hajuista saa käsityksen aistinvaraisesti. Tavallisin esille tuleva epäkohta sekä teollisilla että toimistotyyppisillä työpaikoilla on työtasojen ja lattioiden pölyisyys, jolloin voidaan miettiä, onko siivouksen laatu ja tiheys riittävää. Yleisen pölyisyyden lisäksi puutteet ilmanvaihdossa selittävät usein koettuja hengitystieoireita. Yhdessä työpaikan kiinteistönhuollosta vastaavan henkilön kanssa voidaan arvioida ilmanvaihdon riittävyyttä, kuntoa ja puhdistustoimenpiteiden tarvetta. Vaurioitunut ilman vaihto järjestelmän äänenvaimennin voi syöttää mineraalikuituja tuloilmaan. Ilmanvaihto saattaa osoittautua riittämättömäksi, jos liian monta ihmistä työskentelee samassa tilassa tai alun perin muuhun käyttötarkoitukseen, esimerkiksi varastoksi, suunniteltu huone on otettu työtilaksi. Tunkkainen ilma ei läheskään aina merkitse poikkeavan homekasvun esiintymistä. Kosteusvaurioiden merkkinä voidaan nähdä vesivalumajälkiä, tummentumia pintamateriaa leissa, rakenteiden turpoamista, lattian päällysteiden irtoamista ja saumojen avautumista. Kosteuden tiivistyminen ikkunoihin on aina poikkeavaa. Teollisilla työpaikoilla ensisijainen keino epäpuhtauksien torjunnassa ovat erilaiset kotelointi- ja imuratkaisut. Esimerkiksi hitsaustyössä tarvitaan yleisilmanvaihdon lisäksi kohdeilmanvaihtoa, jonka riittävyyttä voidaan arvioida tarkkailemalla, poistuuko kaikki näkyvä savu paikallispoistoilla. Ellei kohtuullisesti arvioiden ole mahdollisuuksia parantaa ilmanlaatua teknisin keinoin, voidaan harkita hengityksensuojaimen käyttöönottoa. Työpaikan tekemän riskinarvioinnin perusteella määritetään suojaimelta edellytettävät ominaisuudet. Valinnassa on otettava huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet ja arvioitava, rajoittavatko terveydelliset syyt suojaimen käyttöä. Työn tekemistä ja suojautumista voidaan havainnoida silmämääräisesti ja sen perusteel K. Karvala ja E. Toskala
5 la antaa ehdotuksia työtapojen muuttamiseksi. Jauhemaisten aineiden pöliseminen saattaa vähentyä, kun kiinnitetään huomiota työtapoihin. Altistuminen vähenee, kun suljetaan liuotetta tai muuta ärsyttävää kemikaalia sisältävän astian kansi työvaiheiden välillä. Joskus aloite korvata tuote vähemmän haitallisella aineella tulee työterveyshuollosta. Työhygieeniset mittaukset Työterveyshuolto voi suositella työnantajalle työhygieenisten mittausten tekemistä (Starck ym. 2008). Hengitysilman epäpuhtauksille altistumista voidaan arvioida vertaamalla työilman pitoisuuksia haitalliseksi tunnettuihin pitoisuuksiin eli HTP-arvoihin. Ne ovat sosiaalija terveysministeriön vahvistamia pienimpiä pitoisuuksia, jotka saattavat aiheuttaa haittaa työntekijöiden terveydelle. Työnantajan on otettava ne huomioon riskinarvioinnissa. Työterveyslaitoksen mittaukset ovat osoittaneet raja-arvon ylittäviä altistumistuloksia edelleen monilla työpaikoilla. Vaikka raja-arvoja noudatettaisiinkin, ne eivät suojaa kaikkia työntekijöitä. Raja-arvoja pienemmätkin määrät voivat aiheuttaa oireita atopian tai muun yksilöllisen herkkyyden takia. Työterveyshuollosta voidaan puhelimitse konsultoida Työterveyslaitoksen työhygieenikkoja tai työlääketieteen poliklinikoiden lääkäreitä altistumisselvittelyjen ongelma tilanteissa. Selvittelyjen porrastus YDINASIAT 88Noin puolet työssä käyvistä hengitystieoireisista kokee oireidensa liittyvän työhön. 88Kysy aina: Mitä teet työksesi? Helpottuvatko tai vaikeutuvatko oireesi vapaa-aikana? 88Käytä työterveyshuollon ammattitaitoa työolosuhteiden kohentamiseen. 88Työolosuhteita voidaan muuttaa myös ilman ammattitautidiagnoosia. 88Epäile aina ammattiastmaa, kun työikäisen astma on uusi tai vaikeahoitoinen. Potilas voi hakeutua muuallekin kuin työterveyshuoltoon, jolloin jokaisella hengitystieoireisia potilaita hoitavalla lääkärillä on tilaisuus havaita hengitystieoireiden ja työn välinen yhteys. Esimerkiksi terveyskeskuslääkäri voi selvittää vastaanotollaan parilla nopealla kysymyksellä, liittyvätkö oireet työhön (kuva 2). Jokaiselta työikäiseltä tulisi kysyä, mitä hän tekee työkseen. Johdattelua välttäen selvitetään oireiden vaihtelu työ- ja vapaa-ajan mukaan. Kysymyksenasettelu on neutraalia, kun tiedustellaan, helpottuvatko, vaikeutuvatko vai pysyvätkö oireet samanlaisina vapaapäivinä tai lomalla verrattuna työpäiviin. Jos oireet helpottuvat vapaalla ollessa, voidaan päätellä oireiden olevan ainakin jossain määrin työhön liittyviä. Sen mukaan, miten perehtynyt hoitava lääkäri on työperäisten oireiden selvittelyyn, hän joko jatkaa selvittelyjä itse tai on potilaan luvalla yhteydessä työterveyshuoltoon, vaikka selkeää epäilyä tietystä aiheuttajasta ei olisi. Monet asiat selviävät vastaanotolla, mutta yksityiskohtaisen työanamneesin läpikäyminen vie aikaa. Ammatti antaa karkean kuvan työpaikan mahdollisista altisteista. Anamneesissa selvitetään työn vaiheet sekä aineet ja kemikaalit, joita tutkittavana oleva itse tai hänen lähellään työskentelevät työtoverit käyttävät. Kysytään, liittyvätkö hengitystieoireet erityisesti joihinkin työvaiheisiin tai tiettyjen aineiden käyttöön. Selvittämällä kyseisen työn tyypilliset herkistävät tekijät voidaan epäily ammattinuhasta tai -astmasta vahvistaa. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteista saadaan tietoa hengitysteitä herkistävistä tai ärsyttävistä aineista. On huomattava, että hyvin pieniä pitoisuuksia ainetta ei välttämättä tarvitse mainita käyttöturvallisuustiedotteessa. Työolosuhteet selvitetään. Tiedot hengityssuojaimen käytöstä, työpaikan ilmanvaihdosta ja kohdepoistoista voivat antaa lisätietoa. 775
6 KATSAUS Vastaanotolla työikäinen nuha- tai astmaoireinen potilas Kysy kaikilta: Mitä teet työksesi? Ovatko oireet vapaa-aikana (vapaapäivinä tai lomalla) helpompia, vaikeampia vai samanlaisia kuin työssä? Jos helpompia, oire liittyy työhön Oire liittyy työhön Oire ei liity työhön Perehtyneisyydestä riippuen: Selvitä tavanomaisen anamneesin lisäksi työn altisteet liittyvätkö oireet tiettyyn työvaiheeseen tai tiettyjen aineiden käyttöön onko työtovereilla oireita Järjestä tavanomaisten tutkimusten lisäksi PEF-työpaikkaseuranta, jos on kyseessä astma tai epäily siitä työn allergeenien IgE-määritykset tai ihopistokokeet Tavanomaiset tutkimukset ja hoito Heikko epäily työperäisyydestä tai työn pahentamat oireet Vahva epäily työperäisestä sairaudesta Hoida itse Konsultoi työterveyshuoltoa Lähete keuhko- tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaan Lähete työlääketieteen poliklinikkaan Kuva 2. Työhön liittyvien hengitystieoireiden selvittely. 776 Erityistutkimukset, kuten PEF-arvojen seuranta työpaikalla ja työn allergeenien spesifiset IgE-määritykset ja ihopistokokeet, kannattaa useimmiten jättää työterveyshuollon tai erikoissairaanhoidon tehtäväksi. Kun epäily työperäisestä sairaudesta on vahva, voidaan potilas ohjata erikoispoliklinikkaan: ammattiastmaa epäiltäessä keuhkosairauksien poliklinikkaan ja ammattinuhaa epäiltäessä korva-, nenä- ja kurkku sai rauksien poliklinikkaan. Kun altistumistilanne on moni mutkainen ja vaatii työolosuhteiden erityisiä selvittelyjä, potilas kannattaa lähet tää työlääketieteen poliklinikkaan. Niitä toimii useiden keskussairaaloiden yhteydessä ja Työterveyslaitoksessa Helsingissä. Työlääketieteen poliklinikalta voidaan konsultoida tarpeen mukaan keuhko- tai korvalääkäriä. Työterveyslääkärillä on erikoistumiskoulutuksensa perusteella hyvät edellytykset arvioida, milloin on syytä epäillä kyseessä olevan ammattitautina korvattava sairaus, joten arvion työperäisyyden asteesta voi jättää työterveyslääkärille. Tällöin on syytä huolehtia, että työterveyshuoltoon viesti siirtyy kirjallisesti tai puhelimitse. K. Karvala ja E. Toskala
7 Tapaturmavakuutusyhtiöt vastaavat sairauden tutkimuskuluista, jos kyseessä on ns. perusteltu ammattitautiepäily. Jos hoitava lääkäri on perehtynyt ammattitautien tunnistamiseen ja tuntee potilaan työolot, hän voi ehdottaa jatkotutkimuksia E-lausunnolla potilaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiölle samalla, kun hän tekee lähetteen erikoispoliklinikkaan. Vaikka työn ja työolosuhteiden selvitys kuuluu työterveyshuolloille, on jatkotutkimus- ja seurantapaikkaa mietittäessä huomattava, että sairaanhoitopalvelujen järjestäminen ei kuulu työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin. Suuri osa työnantajista järjestää nämä palvelut vapaaehtoisesti, mutta silloinkin työnantajan tekemät sairaanhoitosopimukset työterveyshuollon kanssa vaihtelevat laajuudeltaan eivätkä aina mahdollista laajoja laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia (Räsänen ja Seuri 2007). Lausunnot työnantajalle Työterveyshuollon rooli on usein merkittävä, kun työpaikalla neuvotellaan työntekijän työnkuvan muutoksista tai siirtymisestä toiseen työhön terveyssyistä. Onkin järkevää työnjakoa, että työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri kirjoittaa työnantajalle suunnatut lausunnot työkyvystä ja sen rajoituksista ja hoitava lääkäri välittää kannanottonsa työterveyshuoltoon vaikkapa sairauskertomusmerkinnällään. Sisäilmaongelmat On riittävästi epidemiologista näyttöä siitä, että kosteus- ja homevaurioihin liittyy terveyshaittoja, vaikka terveysvaikutusten aiheuttajaa ei edelleenkään tiedetä tarkasti (IOM 2004). Ammattitautien osalta on vain vähän keinoja osoittaa yksilön sairaus mikrobialtisteesta johtuvaksi (Nordman ym. 2007, Karvala ym. 2008). Tärkeintä on pyrkiä vaikuttamaan työolosuhteisiin, mutta selvitysten ja korjaustoimenpiteiden toteuttaminen vie usein aikaa. Jotta oireiden pitkittyminen ehkäistäisiin ja työkyky turvattaisiin, kannattaa jo varhaisessa vaiheessa harkita työjärjestelyjä, esimerkiksi suositella korvaavia työtiloja tai siirtymistä etätyöhön. Etenkin oireisessa astmassa se on aiheellista, sillä astmaoireiden pahenemisesta kosteus- ja homevauriotiloissa on vakuuttavaa näyttöä (IOM 2004). Sisäilmaongelmat pitäisi pyrkiä ratkaisemaan hallitusti yhteistyössä työsuojelun, kiinteistönhallinnan, työterveyshuollon ja tilojen käyttäjien kesken. Todellisten haittatekijöiden lisäksi tilojen käyttäjien huolestuneisuus lisää uhkaa terveydelle (Lahtinen ym. 2006). Suurin osa sisäilmaongelmista ratkeaa työpaikan omin voimin, mutta usein tarvitaan ulkopuolisen toimijan selvityksiä. Sisäilma- ja rakennusteknisten raporttien laatu on kirjavaa, ja niiden perusteella lääkärin saattaa olla ylivoimaista tulkita, onko terveysriskiä vai ei. Työpaikalla tehtävällä sisäilmastokyselyllä voidaan kartoittaa oireilun laajuutta ja saada alustavaa tietoa ongelman aiheuttajasta (ilmanvaihto, kosteus- ja homevauriot). Ongelmarakennuksissa saattaa korjaustoimenpiteiden jälkeenkin esiintyä oireilua, ja on epärealistista odottaa herkimpienkin yksilöiden tulevan täysin oireettomiksi. Lisäksi työntekijät saattavat oirehtia papereista tai huonekaluista, joita on tuotu entisistä kosteuden vaurioittamista tiloista. Näissä tilanteissa ei kannata nostaa käsiä pystyyn vaan viestiä potilaalle, että kyseessä on tunnettu ilmiö, vaikka ei tarkasti tiedetäkään, mistä se johtuu. Syiden etsimisen sijaan keskitytään hakemaan ratkaisuja. Erityisesti tulisi pyrkiä mahdollistamaan työnteon jatkuminen työjärjestelyin. Lopuksi Työhön on mahdollista vaikuttaa vain, jos työikäisen potilaan hengitystieoireiden selvittelyssä lääkärin mieleen muistuu, että oireet voivat liittyä työhön. Vaikka työolosuhteissa ei olisikaan muutettavaa tai siihen ei löytyisi keinoja, selvittely ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa osoittautuu usein hyödylliseksi. Työterveyslaitoksen haastattelututkimusten perusteella näyttää siltä, että työntekijöiden kokema haitta ei aina suoraan korreloi altistumisen tason kanssa. Oireet saattavat syntyä monen tekijän summana. 777
8 Tavanomaisen ammattinuhan ja -astman tunnistaminen on edelleen tärkeää, koska altistumisen lopettaminen tai oleellinen vähentäminen onnistuu yleensä hyvin ammatti tautitapauksissa tapaturmavakuutuksen kautta. Diagnostista valppautta tarvitaan uusien yhteyksien havaitsemiseksi altisteen ja sairauden välillä: työelämässä otetaan jatkuvasti käyttöön uusia aineita. Ammattitaudit ovat kuitenkin harvinaisia ja ärsytysoireet yleisiä. Vaikuttavuuden kannalta lienee parasta toimia aina, kun ihminen oireilee työstä. Työolosuhteisiin kannattaa siis pyrkiä vaikuttamaan myös silloin, kun on kyse työn pahentamista nuha- tai astmaoireista tai muista hengitysteiden ärsytysoireista. KIRSI KARVALA, LL, erikoislääkäri ELINA TOSKALA, dosentti, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky osaamiskeskus Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki Summary Work underlying respiratory symptoms? Every medical practitioner attending working-aged patients will encounter patients, whose respiratory symptoms are associated with work. Most commonly such symptoms constitute irritational symptoms of the respiratory passages or exacerbation of a disease such as asthma. Connection of the symptoms with work can easily be screened at the surgery visit with brief questions. In cases of suspected occupational disease, investigations by a specialized clinic are needed. Sometimes exclusion of occupational disease is required, before a decision can be made that the symptoms are caused by nonspecific stimuli. Even if the patient does not have an occupational disease, collaboration with occupational health services may prove fruitful. Sidonnaisuudet KIRSI KARVALA JA ELINA TOSKALA: Ei sidonnaisuuksia. 778 K. Karvala ja E. Toskala
9 Kirjallisuutta Airaksinen L, Tuomi T, Vanhanen M, Voutilainen R, Toskala E. Use of nasal provocation test in the diagnostics of occupational rhinitis. Rhinology 2007;45:40 6. Ammattitautilaki /1343. www. finlex.fi. Blanc PD, Toren K. Occupation in chronic obstructive pulmonary disease and chronic bronchitis: an update. Int J Tuberc Lung Dis 2007;11: Bousquet J, Bullinger M, Fayol C, Marquis P, Valentin B, Burtin B. Assessment of quality of life in patients with perennial allergic rhinitis with the French version of the SF-36 Health Status Questionnaire. J Allergy Clin Immunol 1994(a);94: Bousquet J, Fokkens W, Burney P, ym. Important research questions in allergy and related diseases: nonallergic rhinitis: a GA2LEN paper. Allergy 2008;63: Bousquet J, Knani J, Dhivert H, ym. Quality of life in asthma. I. Internal consistency and validity of the SF-36 questionnaire. Am J Respir Crit Care Med 1994(b);149: Fishwick D, Barber CM, Bradshaw LM, ym. Standards of care for occupational asthma. Thorax 2008;63: Flodin U, Jonsson P. Non-sensitising air pollution at workplaces and adult onset asthma. Int Arch Occup Environ Health 2004;77: Groneberg DA, Nowak D, Wussow A, Fischer A. Chronic cough due to occupational factors. J Occup Med Toxicol 2006; 1:3. Henneberger PK. Work-exacerbated asthma. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2007;7: IOM. Damp Indoor Spaces and Health, Institute of Medicine. Washington, D.C.: The National Academies Press Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Karjalainen A, Martikainen R, Karja lainen J, Klaukka T, Kurppa K. Excess incidence of asthma among Finnish cleaners employed in different industries. Eur Respir J 2002;19:90 5. Karjalainen A, Martikainen R, Klaukka T, Saarinen K, Uitti J. Risk of asthma among Finnish patients with occupational rhinitis. Chest 2003;123: Karjalainen A, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Kauppinen T. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Helsinki: Työterveyslaitos Karvala K, Nordman H, Luukkonen R, ym. Occupational rhinitis in damp and moldy workplaces. Am J Rhinol 2008;22: Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, ym., toim. Työ ja terveys Suomessa Helsinki: Työterveyslaitos Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi: toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Helsinki: Työterveyslaitos Le Moual N, Siroux V, Pin I, Kauffmann F, Kennedy SM. Asthma severity and exposure to occupational asthmogens. Am J Respir Crit Care Med 2005;172: Moscato G, Vandenplas O, Gerth Van Wijk R, ym. Occupational rhinitis. Allergy 2008;63: Nordman H, Uitti J, Toskala-Hannikainen E, Kari O, Piipari R. Kosteusvaurio mikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen. Suom Lääkäril 2007;62: Piipari R, Keskinen H. Agents causing occupational asthma in Finland in : Cow epithelium bypassed by moulds from moisture-damaged buildings. Clin Exp Allergy 2005;35: Rachiotis G, Savani R, Brant A, MacNeill SJ, Newman Taylor A, Cullinan P. Outcome of occupational asthma after cessation of exposure: a systematic review. Thorax 2007;62: Räsänen K, Seuri M. Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? Duodecim 2007;123: Saarinen K, Karjalainen A, Martikainen R, ym. Prevalence of work-aggravated symptoms in clinically established asthma. Eur Respir J 2003;22: Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, ym. Työhygienia. Helsinki: Työterveyslaitos Tarlo SM. Cough: occupational and environmental considerations: ACCP evidencebased clinical practice guidelines. Chest 2006;129:186S 96S. Tarlo SM, Balmes J, Balkissoon R, ym. Diagnosis and management of work-related asthma: American College Of Chest Physicians Consensus Statement. Chest 2008; 134:1S 41S. Toskala-Hannikainen E, Vanhanen M. Työperäinen nuha. Suom Lääkäril 2005;60: Työterveyshuoltolaki / Uitti J, Seuri M, Vanhanen M, Rahkonen E, Nordman H. Ammattiastma. Suom Lääkäril 2005;60: Vandenplas O, Henneberger PK. Socioeconomic outcomes in work-exacerbated asthma. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2007;7:
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET
SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET Hannele Oikarinen työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 20.3.2017 Todettujen sisäilmaongelmien terveyshaitat Pölyisyys Allergiaoireet,
LisätiedotTyöperäinen nuha. Allerginen ammattinuha
Liisa Airaksinen ja Elina Toskala NÄIN TUTKIN Kroonisen tai toistuvan nuhan taustalla voi olla työperäinen syy. Työympäristön pölyt, käryt, savut, huurut ja hajut voivat aiheuttaa nenän ärsytystä tai nuhaa.
LisätiedotTyöterveyshuolto ja sisäilmaongelma
Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon
LisätiedotSisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina
Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia
LisätiedotMitä sisäilmaoireet ovat?
Oireita sisäilmasta? kliininen näkökulma koti Soile Jungewelter, LL, HLL korvatautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos RAKLI 04.10.2017 työpaikka luonto auto kiitokset ylilääkäri Kirsi
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotKosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan
LisätiedotTyöperäiset allergiset hengityselinsairaudet
Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät
LisätiedotSisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy
Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta
LisätiedotKosteus- ja homeongelmat Suomessa
Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa
LisätiedotSisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS
Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS 1 Ei osakkeita Sidonnaisuudet: Yksittäisiä luentopalkkioita:
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotAmmattiastmat Suomessa rekisteritietojen valossa
Panu Oksa TEEMA: ASTMA JA TYÖ Ammattiastmat Suomessa rekisteritietojen valossa Ammattitauteja on rekisteröity Suomessa vuodesta 1964 alkaen. Ammattiastmatutkimuksissa olleiden potilaiden vuotuinen lukumäärä
LisätiedotAmmattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos
Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta
LisätiedotSisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella
Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Marja Tereska-Korhonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Ulla Riikonen 11.11.2015
LisätiedotPEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pelkosenniemen koulu Koulutie 9, 98500 Pelkosenniemi Kyselyn ajankohta: Toukokuu 2015 Tilaaja: Pelkosenniemien kunta, sivistysosasto Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu
LisätiedotTyöterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa
Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa Kirsi Karvala Tiimipäällikkö, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin hankalia ratkaista?
LisätiedotTERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN
TERVEYDELLISEN RISKIN ARVIOINNIN PARANTAMINEN JARI HONKANEN VASTAAVA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI MEHILÄINEN KUOPIO Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa 17.4.2018 Jari Honkanen TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMENPITEET
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotKosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 1 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa
LisätiedotTerveyden edistäminen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Terveyden edistäminen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Lähtökohta Suomi johtavia maita sisäilmahaittojen tutkimuksessa ja ehkäisyssä Silti sisäilmaan liitetty keskustelu,
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa alussa
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotTyöperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa
Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 8.3.2017 Käsitehierarkia Työhön liittyvät sairaudet Ei syy-yhteyttä työhön, mutta - tauti
LisätiedotAstmaatikko kosteusvauriotiloissa. Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL
Astmaatikko kosteusvauriotiloissa Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö Epidemiologiaa Ammattiastma Työssä paheneva astma IOM 2004: Astman kehittyminen
LisätiedotKOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA
Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...
LisätiedotKosteus- homevauriopotilas. Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan
Kosteus- homevauriopotilas Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa Käypä hoito suosituksen mukaan Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu
LisätiedotAsbestialtistuneen muistilista
Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.
LisätiedotAmmattiastmatapauksia diagnosoidaan
Alkuperäistutkimus Ammattiastmatapaukset Suomessa Ritva Piipari ja Helena Keskinen Ammattiastmatapausten määrä alkoi vuonna 1995 vähentyä pitkäaikaisen jatkuvan kasvun jälkeen. Sekä biologisten altisteiden
LisätiedotViljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet
Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet Sisäilmastoseminaari 2019 Eetu Suominen & Tuula Putus Turun yliopisto, Kliininen laitos Johdantoa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työtilojen
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotTyöperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?
Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /
LisätiedotMiten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?
Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa? Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos Kuvat: Markku Ojala Atooppiset sairaudet suomalaisilla varusmiehillä Latvala J et al
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotMilloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan?
Työterveys Kimmo Räsänen ja Markku Seuri Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? Suomessa on kattava työterveyshuoltojärjestelmä. Potilasta muutoin hoitava lääkäri voi
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotTyöterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus
Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Timo Leino, Dos, ylilääkäri timo.leino@ttl.fi Työpaikkojen työhygieniassa on vielä paljon parantamisen varaa 8.-12.10.2018 kemikaaliturvallisuuden
LisätiedotLuentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu julkaistuun Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 6.10.2016 Perustuu 27.9.2016 julkaistuun Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus. Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Käypä hoito -suositus Sisäilmastoseminaari 2017 Jussi Karjalainen, Tays allergiakeskus Näyttöön perustuva lääketiede Näyttöön perustuva lääketiede (engl. evidence-based
LisätiedotSairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,
LisätiedotTEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)
TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute
LisätiedotSISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy
SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotPeltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos
LAUSUNTO SK17004 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Peltolan koulun henkilökunnan sisäilmastokyselyn tulos TAUSTA Peltolan koulun työntekijöille tehtiin huhtikuussa 2017
LisätiedotSisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat
Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat Sisäilmaongelman ratkaisuun osallistuvilla toimijoilla tulee olla yhteinen näkemys siitä, että vaurioituneet rakenteet on korjattava, koska homeongelmasta voi
LisätiedotSisäilmaongelman vakavuuden arviointi
Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, yksikön päällikkö, dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 27.3.2017 SISEM2017 Hyvärinen 1 Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät yhdessä ja
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki, Takajärven koulu : Oklaholmankatu 18, 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Joulukuu 2014 Tilaaja: Kemin kaupunki, Tekninen palvelukeskus Lausunto -109504C
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin
Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin Satu Soini, ylilääkäri Työtöterveyslaitos, Uudistuva työterveyshuolto 7.2.2019 Satu Soini Elämänkaariajattelu 7.2.2019 Satu
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotMarita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys
Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
Lisätiedot- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen
Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotSisäilma ja terveys. Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia
Sisäilma ja terveys Terveiden tilojen vuosikymmen Itä-Suomessa asiantuntijaseminaari 17.4.2018 11.4.2018 Ylilääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Laadukas sisäilman on tärkeää, koska vietämme suurimman
LisätiedotHyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos Johdanto Kosteusvaurioiden esiintymisen ja laajuuden arviointiin
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L3 - Väestön terveys 22.10.2012 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotHyvinvointia sisäympäristöstä
Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotVakuutusyhtiö voi maksaa sairauspäivärahaa tai tapaturmaeläkettä ehkä vuoden, mutta yleensä katsoo sen jälkeen työntekijän työkykyiseksi.
Kirjallinen kysymys KK 256/2004 vp - Tarja Cronberg /vihr KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2004 vp Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen ammattitautilainsäädännön
LisätiedotHomeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma
Pirkko Ruoppi NÄIN TUTKIN Homeongelma työpaikalla korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin näkökulma Kosteusvauriorakennuksissa oireilee osa mikrobikasvulle ja siihen liittyville ilman epäpuhtauksille altistuvista
LisätiedotOppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet
Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet Juha Pekkanen, prof Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Taustaa Työpaikoilla
LisätiedotTAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-
LisätiedotIlmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat
Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,
LisätiedotAstmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöterveyshuolto sisäilmaongelmien. Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto
Työterveyshuolto sisäilmaongelmien ratkaisijana Kari Reijula, professori Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto Sisäilmaongelmat ja työterveyshuolto "Sisäilma", "sisäilmasto" ja "sisäympäristö" Toimistotyöpaikat,
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle. L2- Väestön terveys 6.10.2014. Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto.
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? 1 Parikeskustelua
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kirkonkylän koulu Metsolantie 7 56100 Ruokolahti Kyselyn ajankohta: Marraskuu 2013 Tilaaja: Eija Hämäläinen Lausunto AR17-2013-017814 Työterveyslaitos Lappeenranta
Lisätiedotsairasloma-automaatti?
Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotTyöhygienian erikoistumiskoulutus
Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kemin kaupunki Takajärven koulu Oklaholmankatu 18 94700 Kemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Kemin kaupunki Tekninen palvelukeskus Lausunto
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotLuentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu 25.1.2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen www.käypähoito.fi Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu 25.1.2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotHyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä
LisätiedotKosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Luentomateriaali Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas Julkaistu 27.1.2016 Perustuu 25.1.2017 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotTarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue
Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella
LisätiedotRakennuksen kosteusvaurioon liittyy aina rakennuksen. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen. terveydenhuolto.
Henrik Nordman, Jukka Uitti, Elina Toskala-Hannikainen, Osmo Kari, Ritva Piipari Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen Tärkein tieto K Kosteusvauriomikrobien aiheuttamista oireista
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ
PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA, LL HANNA TELKKI-NYKÄNEN SISÄILMATYÖRYHMÄ PORVOON KAUPUNKI LUKUINA - Kaupunki perustettu vuonna 1346. - Väkiluku n 50 200. - 64.1% suomenkielisiä, 29,6% ruotsinkielisiä.
LisätiedotKosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille
Kosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille 15.5.2009 Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL Esityksen sisältö
LisätiedotRAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA
RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA Anne Hyvärinen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveyden yksikkö 23.3.2018 SIS 2018 Hyvärinem 1 Sisäilmaongelmien ratkaiseminen
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTerve ihminen terveissä tiloissa
Terve ihminen terveissä tiloissa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 2028 Jussi Lampi Ylilääkäri THL Laadukas sisäilman on tärkeää, koska vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa Puhdas
LisätiedotHomevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi
Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa
LisätiedotTyöterveyslaitoksen sisäilmastokysely
Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Lapin Ammattikorkeakoulu Viirinkankaan toimipiste Viirinkankaantie 1 96300 Rovaniemi Kyselyn ajankohta: Marras-joulukuu 2013 Tilaaja: Lapin Ammattikorkeakoulu
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
Lisätiedot