Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Kirkonkylän koulu Metsolantie Ruokolahti Kyselyn ajankohta: Marraskuu 2013 Tilaaja: Eija Hämäläinen Lausunto AR Työterveyslaitos Lappeenranta Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki puh , sisailmastokyselypalvelu@ttl.fi Y-tunnus , Tämän asiakirjan osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella

2 1 (6) 1 (7) Tilaaja: Eija Hämäläinen, p ; eija.hamalainen@ruokolahti.fi Ruokolahden kunta Virastotie 3; Ruokolahti yhteyshenkilö: Kari Stenberg p ; kari.stenberg@ruokolahti.fi Työterveyshuolto: Riitta Teräväinen; työterveyshoitaja p ; riitta.teravainen@ektyokunto.fi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Nällisuontie 7, Ruokolahti Sisällysluettelo 1 Taustatietoa Sisäilmastokyselystä ja tutkittavasta kohteesta... 2 Sisäilmastokysely mittarina... 2 Kohteen ja ongelman kuvaus Tulokset... 2 Vastaajien taustatiedot... 2 Työympäristöhaitat... 3 Työhön liittyvät oireet Yhteenveto ja suositukset... 5 VIITTEET... 6 Lausunto toimitetaan pääsääntöisesti tilaajan ilmoittamaan työterveyshuoltoon, joka hoitaa jakelun siten että se tulee johdon, työsuojelupäällikön ja -valtuutetun sekä mahdollisen sisäilmastotyöryhmän käyttöön. Kyselyn tulokset on tavallisesti hyvä esitellä myös työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja voi vastata mahdollisiin kysymyksiin.

3 2 (6) 2 (7) 1 Taustatietoa Sisäilmastokyselystä ja tutkittavasta kohteesta Sisäilmastokysely mittarina Työterveyslaitoksen uudistettu sisäilmastokysely perustuu Ruotsissa kehitettyyn MM- 40 tutkimusmenetelmään (1), jolla voidaan ryhmätasolla selvittää sisäilmastoongelmien esiintyvyyttä, vakavuutta ja sen mahdollisia aiheuttajia. Kyseessä on käyttäjäkysely, jossa kohdetilojen käyttäjät arvioivat työpaikkansa sisäilmaston laatua ja työympäristöön mahdollisesti liittyviä oireita. Tavallisesti, kyselyn minimiryhmäkoko on 20 vastaajaa ja vastausprosentti vähintään 80 %. Pienissä aineistoissa, yksittäisen työntekijän vastaus painottuu voimakkaammin kuin suurissa vastaajaryhmissä ja yksilön tietosuoja voi olla uhattuna. Tulosten analysoinnissa käytetään kohteesta riippuen joko toimisto- (2) tai sairaalaympäristöstä (3) kerättyä suomalaista vertailuaineistoa. Eräät taustamuuttujat (sukupuolijakauma, tupakointi, astmaatikkojen ja allergikkojen osuus vastaajista sekä työssä koettu stressi ja psykososiaalinen kuormitus) vaikuttavat sekä käyttäjien kokemukseen sisäilmasto-ongelmasta että sen ratkaisukeinoihin (4-5). Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyssä kartoitetaan sen vuoksi myös näitä taustamuuttujia. Taustamuuttujien tuloksia ei raportoida tarkemmin, vaan niiden vaikutusta tulosmuuttujien jakaumiin arvioidaan vain yleisellä tasolla. Työympäristöhaitoista ja työhön liittyvistä oireista huomioidaan ne haitat ja oireet, jotka koetaan esiintyneen viimeisen kolmen kuukauden aikana viikoittain ja jotka ylittävät vertailuaineiston viitearvot. Kohteen ja ongelman kuvaus Ruokolahden kunnan Kirkonkylän koulun henkilöstölle tehtiin sisäilmastokysely sähköpostikyselynä marraskuussa Henkilökunta on aiemmin havainnut työympäristöön liittyviä hengitystie-, silmä- ja päänsärky- sekä väsymysoireita. Kyselyn tarkoituksena on selvittää oirekokemusten laatua ja laajuutta. Kohde on v rakennettu koulurakennus, jota on peruskorjattu vuosina Sisäilmastokyselyn lausunto on koottu kyselyaineiston ja esitietolomakkeen pohjalta, ilman käyntiä kohteessa. Tulokset on käsitelty yhtenä vastaajaryhmänä ja niitä on verrattu toimistotilojen vertailuarvoihin. Lausunnon on laatinut apulaisylilääkäri Jarmo Rantonen Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteestä. 2 Tulokset Vastaajien taustatiedot Vastaajien taustatietoja on esitetty taulukossa 1. Vihreällä merkityt arvot taulukossa ovat vertailuaineiston lukuja.

4 3 (6) 3 (7) vertailu aineisto Tulos Vastanneiden lkm, # 38 Vastaus% 93 Naisten osuus (%) Päivittäin tupakoivia (%) 21 8 Keskimääräinen ikä, vuosia 47 Keskimääräinen työpaikassaoloaika, v 7 Taulukko 1. Työympäristöhaitat Työympäristöhaitoista huomionarvoisimpia olivat vaihteleva lämpötila, tunkkaisuus ja kuiva ilma, riittämätön ilmanvaihto sekä melu ja havaittava pöly ja lika (kuva 1.). Tunkkaisuus ja kuivuus sisäilmassa voi liittyä ilmanvaihdon riittämättömyyteen tai mikrobiongelmaan. Melu on tavallinen haitta koulutiloissa, mutta se on syytä huomioida sisäilmasto-ongelmaa ratkottaessa. Pölyisyys voi olla merkki riittämättömästä siivouksesta tai se voi liittyä rakenteiden tai ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillakuitulähteeseen. Kuva 1.

5 4 (6) 4 (7) Työhön liittyvät oireet Työhön liitetyistä oireista esille nousevat väsymys, pään raskauden tunne, päänsärky, keskittymisvaikeudet, silmien ja nenän ärtyminen, käheys ja kurkun kuivuus, yskä ja yöyskä. Myös hengityksen vinkumista ja kuumeilua/vilunväreitä esiintyi vertailua enemmän (Kuva 2.). Tutkitussa kohteessa raportoitiin siis useita työhön liittyviä ja vertailuaineistoa runsaampana esiintyviä oireita. Kuva 2.

6 5 (6) 5 (7) 3 Yhteenveto ja suositukset Kyselyn tulos viittaa siihen, että tutkitussa kohteessa on sisäilmasto-ongelma, jonka aiheuttaja(t) on syytä selvittää. Allergiasairaudet tai työjärjestelyt eivät näytä vaikuttavan sekoittavasti tuloksiin. Tunkkaisuus ja ilmanvaihdon riittämättömyys saattavat olla syitä käyttäjien raportoimaan väsymykseen, päänsärkyyn ja keskittymiskyvyn puutteeseen. Ilmanvaihdon riittämättömyydestä tai toimimattomuudesta johtuva sisäilman laatuongelma ei aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, mutta siihen liittyvä haitta voi olla merkittävä. Riittämätön siivous tai mineraalivillapölylähde voi olla syy pölyisyyteen ja limakalvojen ärsytysoireisiin. Pölyisyys voi heikentää sisäilman laatua, ja aiheuttaa oireita sekä vähentää työviihtyvyyttä. Sisäilmasto-ongelman syitä selviteltäessä on huomioitava ilmanvaihtojärjestelmän rakenne ja toiminta, muiden teknisten rakenteiden kosteus- ja mikrobivaurioiden mahdollisuus ja rakenteiden pintamateriaalien päästöt. Jatkotutkimuksena suositamme asiantuntijan tekemää laaja-alaista ja perusteellista ilmanvaihto- ja rakennusteknistä selvitystä. Kosteusvaurioiden arvioimisessa voidaan käyttää seuraavia työkaluja tai käyttää apuna Työterveyslaitoksen sisäilma-asiantuntijaa: Kiinteistössä mahdollisesti havaitut kosteusvauriot tai riskirakenteet on korjattava asianmukaisesti, paitsi sisäilmaoireiden vähentämisen takia, myös rakennusmääräysten perusteella. Sisäilmasto-ongelmien ratkaisussa on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta. Suosittelemme, että kyselyn tulokset käsitellään työpaikkakokouksessa, jossa työterveyshuolto kertoo kyselyn tuloksista ja on vastaamassa mahdollisiin kyselyä koskeviin kysymyksiin. Työterveyslaitos voi pyydettäessä antaa lisätietoa ja auttaa myös sisäilmasto-ongelman syytekijöiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Sisäilmastokyselyä voi käyttää työympäristön seurantatutkimuksena, myös tiloihin tehtävien korjaustoimenpiteiden jälkeen. Seurantatutkimus on ajoitettava siten, että korjatuissa tiloissa on ehditty työskennellä vähintään 6 kk ajan. Jarmo Rantonen LL, apulaisylilääkäri Työlääketieteen palvelut Työterveyslaitos, Lappeenranta Jari Latvala LL apulaisylilääkäri Työlääketieteen palvelut Työterveyslaitos, Helsinki

7 6 (6) 6 (7) VIITTEET (1) Andersson K. Epidemiological Approach to Indoor Problems. Indoor Air 1998; Suppl. 4: (2) Sundman-Digert C., Reijula K., Suomen Lääkärilehti 2002; 11: ja Reijula K, Sundman-Digert C, Occup Environ Med 2004; 61:33-38 (3) Hellgren, U-M, Palomäki, E., Lahtinen, M., Riuttala, H. and Reijula, K., Scand J Work Environ Health 2008, 34: (4) Lahtinen, M., Sundman-Digert, C., Reijula, K. Psykososiaalinen työympäristö ja sisäilmaongelmat. Suomen Lääkärilehti 2002; 12: (5) Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Työterveyslaitos, Helsinki, 2006.