TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

2 Kaupunginjohtajan katsaus... 2 Salon kaupungin perustehtävä... 5 Salon kaupungin visio Salon kaupungin arvot... 5 Kaupungin toiminnan kokonaisuudistus / toimintaohjelma vuosille Yleisperustelut... 6 Vuosia koskevan taloussuunnitelman perustietoja Talousarvion sitovuus Henkilöstösuunnitelma Kaupunginhallituksen tuloskortti Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut. 33 Tarkastustoimi Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Konsernipalvelut Hallintopalvelut Henkilöstö- ja talouspalvelut Strategisen kehittämisen osasto Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Sosiaalityön palvelut Lasten ja nuorten palvelut Vapaa-ajan palvelut Kaupunkikehityspalvelut Tekniset palvelut Alueellinen jätehuolto Maankäyttöpalvelut Lupa- ja valvontatoimi Liikelaitokset Liikelaitos Salon Vesi Liikelaitos Salon Kaukolämpö Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Investointisuunnitelma Investointisuunnitelman 2014 perustelut Rahoituslaskelma perusteluineen Liitteet Kokonaismenot ja -tulot Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat Talousohje Sisäisen laskutuksen periaatteet Yhdistysten avustaminen

3 2 Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunkimme taloustilanne on kriittinen. Kaupungin tulot eivät riitä kattamaan menoja, pääoma on syöty ja teemme alijäämää. Olemme jatkuvassa talouden supistamiskierteessä ja tavanomaiset säästökeinot on jotakuinkin käytetty. Tämä tilanne on heijastunut niin ensi vuoden talousarvion valmisteluun kuin kaupunkimme toimintaan koko kuluvan vuoden aikana. Huhtikuussa julkaisimme ensimmäisen version kaupungin sopeuttamisohjelmasta, jonka avulla kaupungin talous on mahdollista saada kuntalain edellyttämään tasapainoon vuoteen 2016 mennessä. Sopeuttamisohjelmaa on työstetty yhdessä päättäjien kanssa ja se hyväksyttiin lokakuun valtuustossa. Ohjelma sisältää myös palvelurakenteiden tiivistämistä, sillä säästäminen pelkästään höyläämällä ei ole enää mahdollista. Varsinaisen sopeuttamisohjelman lisäksi kaupunki on jatkanut ja jatkaa jo pidempään käytössä olleita tasapainottamistoimenpiteitä kuten osittaista rekrytointikieltoa, hankintarajoituksia, harkittuja ulkoistuksia sekä kiinteistöjen ja metsän myyntiä. Hallintosääntötyöryhmä on puolestaan valmistellut organisaatiouudistusta, joka tulee ensimmäisessä vaiheessa vaikuttamaan esimies tasoihin toimialoilla sekä konsernipalveluissa. Uuteen organisaatiorakenteeseen liittyviä päätöksiä on jo tehty ja tähän liittyen on myös käynnistetty esimieskuntaa koskevat ytneuvottelut, joiden tuloksen tiedämme marraskuun alussa. Organisaatiouudistus valmistuu kokonaisuudessaan vasta ensi vuoden keväällä, joten uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat nähtävissä täysimittaisina vasta vuonna Huonosta taloustilanteesta johtuen kaupunki joutui lomauttamaan työntekijöitä ensimmäisen kerran vuonna Lomautuksilta tai niille vaihtoehtona annetuilta palkattomilta vapailta emme ole välttyneet myöskään vuoden 2013 aikana. Mediassa jo pitkään esillä olleet yritysten lomautuksiin tai irtisanomisiin tähtäävät ytneuvottelut ovat nyt saaneet rinnalleen kuntien ja muiden julkisten toimijoiden vastaavat toimenpiteet. Useat kunnat ovat vakavissa talousvaikeuksissa ja hallituksen meneillään olevat rakenneuudistukset, kunta- ja sote-uudistus, näyttäisivät jopa lisäävän erilaisten henkilöstösäästöjen tarvetta. * * * Talousarvion valmistelussa on ollut tavoitteena saada kustannukset 10,0 miljoonaa euroa alle vuoden 2013 talousarvion tason. Tavoitteesta jäätiin 2,1 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2014 veroprosenttia nostettiin 19,75 prosentista 20,75 prosenttiin. Yhteisöverotuoton arvioidaan pysyvän ennallaan. Kiinteistöveroja nostettiin lähelle lain salliman vaihteluvälin puoltaväliä. Veroprosenttien tarkistusten johdosta kokonaisverokertymän arvioidaan olevan noin 9,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Valtionosuuksia on arvioitu kertyvän 91,6 miljoona euroa eli 6,7 enemmän kuin vuonna 2013 johtuen verotulojen tasauksen poistumisesta lähes kokonaan. Vuonna 2014 kaupungin investoinnit ovat samalla tasolla kuin vuonna Rakennusinvestoinneista suurimpia ovat koulujen remontit eli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan suurin investointi on vesi- ja jätevesiverkostojen saneeraus yhteensä noin 1,0 miljoonalla eurolla.

4 3 Henkilöstömenoja on karsittu vuoden 2014 esityksestä yhteensä -7,2 milj. euroa. Yhteistoimintaneuvottelut on syytä käynnistää välittömästi vuoden 2014 alussa tarvittavan henkilöstömenosäästön aikaansaamiseksi. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 henkilöstömenoihin on varattu 155,5 milj. euroa, mikä edellyttää vuoden 2014 hallintokuntien esityksestä (164,1 milj. euroa) 8,6 milj. euron kustannusten tason pysyvää alentumista. Tämä tasapainottamisohjelman valmistelu on syytä aloitta välittömästi talousarvion hyväksymisen jälkeen niin, että merkittävät palveluihin ja palveluverkkoon sekä henkilöstön vähentämiseen (arvio 200 henkilötyövuotta) liittyvät toimenpiteet pitää olla päätöksessä toukokuun 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä lakkautetaan 102 vuosina täyttämättä jätettyä vakanssia, joihin ei ole varattu määrärahaa. Organisaatiouudistuksen myötä kaupungissa aloittaa toimintansa kuljetuspalveluyksikkö, johon keskitetään kaupungin kaikki kuljetuspalvelut koulukuljetuksista joukkoliikenteen tukemiseen. Samoin kaupunkiin perustetaan elinkeino- ja työllisyyspalveluyksikkö, johon puolestaan keskitetään suurin osa kaupungin työllisyyden hoitoon liittyvistä toimenpiteistä. Yksikköjen vakanssit täytetään sisäisinä siirtoina. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu euroa yritysten ja yhteisöjen työllistämistukeen. Kaupunki lähtee yhdessä yritysten kanssa aktiivisiin työllistämistoimiin, tavoitteena 300 työttömän työllistäminen salolaisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Tavoitteena on vähentää kaupungin valtiolle maksamaa työmarkkinatuen kuntaosuutta (sakkomaksu). Kaupungin velkaantuminen jatkuu vuotta 2013 maltillisempana. Ensi vuonna otetaan nettolainaa lisää 5 miljoonaa euroa, jolloin lainaa on vuoden 2014 lopussa noin euroa per asukas. Vuoteen 2013 verrattuna kokonaismenot pienenevät jokin verran. Kokonaismenot vuonna 2014 ovat 398,3 ja tulot 398,6 miljoonaa euroa. Kaikista menoista toimintamenot ovat 368,5 miljoonaa euroa ja toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 106,3 miljoonaa. * * * Pelkästään säästämällä emme saa talouttamme kuntoon. Salo tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja niiden tuhansien tilalle, jotka elinkeinoelämän rajun rakennemuutoksen yhteydessä menetimme. Yritystoiminnan elpyminen tapahtuu kuitenkin hitaasti, vaikka merkkejä siitä on niin Salossa kuin muuallakin. Yritysten näkökulmasta meillä on monia vahvuuksia, jotka eivät ole sidoksissa kaupungin taloustilanteeseen. Sijaintimme on erinomainen ja meillä on sekä osaajia että toimitiloja. Kaupungin aktiivinen myyntityö ja sijoittumispalvelu jatkuvat ensi vuonna Invest in Salo -hankkeen sekä Yrityssalon toimesta. Uusien asukkaiden näkökulmasta sijainti ja asumisen edullisuus tekevät Salosta tälläkin hetkellä houkuttelevan vaihtoehdon esimerkiksi niille, joilla on mahdollisuus tehdä etätöitä tai siirtää oman yrityksensä toiminta kaupunkiimme. Kaupungin asukasluvun käännyttyä laskuun on asukashankintaan panostettava erityisesti.

5 4 Vaikka kaupungin taloustilanne on vaikea tai ehkä juuri siitä syystä, on monimuotoinen kuntalaisaktiivisuus ja yhteistyö lisääntynyt kaupungissamme. Tämä kertoo mielestäni siitä, asukkaat ovat valmiita toimimaan oman yhteisönsä puolesta yhteistyössä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Vastakkainasettelun tilalle on hiljalleen kasvamassa jotakin uutta. Antti Rantakokko Kaupunginjohtaja

6 5 Salon kaupungin perustehtävä Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin, että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Salon kaupungin visio 2020 Salo on hyvien palvelujen ja monipuolisen elinkeinoelämän sekä soveltavan teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Salon kaupungin arvot Asiakaslähtöisyys Rohkeus Oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Kaupungin toiminnan kokonaisuudistus / toimintaohjelma vuosille Tehostamme toimintaamme sekä suhteutamme palvelumme ja organisaatiomme käytettävissä oleviin voimavaroihin 2. Panostamme elinkeinoelämän monipuolistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja myönteiseen väestökehitykseen 3. Saamme taloutemme tasapainoon vuoden 2017 loppuun mennessä

7 6 Yleisperustelut Kaupungin toimintaohjelma vuosille : 1. Tehostamme toimintaamme sekä suhteutamme palvelumme ja organisaatiomme käytettävissä oleviin voimavaroihin 2. Panostamme elinkeinoelämän monipuolistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja myönteiseen väestökehitykseen 3. Saamme taloutemme tasapainoon vuoden 2016 loppuun mennessä. Lähtökohdat vuoden 2014 talousarvion valmistelulle Vuoden 2014 talousarvio on valmisteltu kaupunginhallituksen antamien valmisteluohjeiden ja kehysbudjetin pohjalta. Talousnäkymät Salossa ovat edelleen heikot ja etenkin yhteisöverotulot ovat muutaman viime vuoden aikana pienentyneet voimakkaasti. Samalla työpaikkojen määrä on viime vuosien aikana vähentynyt usealla tuhansilla työpaikoilla ja työttömyysaste on keskimääräistä korkeampi (elokuussa 2013 lähes 3900 työtöntä ja työttömyysaste 14,8 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt muun työttömyyden mukana. Suunnitelmakauden tarkistetut strategiset tavoitteet on käsitelty samanaikaisesti talousarvion laadinnan kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on kaupungin toiminnan ja talouden tasapainon saavuttaminen. Tämä edellyttää tehokkaasti järjestettyjä peruspalveluja, työllisyyden parantamista ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämistä sekä tuloksellista johtamista ja päätöksentekoa. Koska verotulojen aleneminen on erittäin voimakas, on talouden tasapainottaminen lyhyellä aikavälillä mahdotonta. Kaupunginvaltuuston päätös Hallintokuntien esitysten jälkeen vuosikate oli -3,6 milj. euroa. Verot on laskettu korotetuin veroprosentein. Kaupunginhallituksen talousarvioesityksessä vuosikate on 5,5 milj. euroa positiivinen. Kaupunki pystyy rahoittamaan suurimman osan investoinneistaan omalla rahalla. Uutta lainaa on otettava osaan investoinneista ja erääntyvien lainojen lyhennyksiä varten n. 15 milj. euroa. Tavoitteena on, että talouden tasapaino saavutetaan vuoteen 2016 mennessä ja tämä edellyttää myös tulevilta vuosilta erittäin tiukkaa menokuria. Hyväksytyn sopeuttamisohjelman mukaan kaupungin velkaantumien pysähtyy vuoden 2015 aikana. Sopeuttamisohjelman taloudellisena tavoitteena on sopeuttaa toimintakulut suunnitelmakauden aikana sellaiselle tasolle, että ne voidaan kattaa toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä laskennallisilla valtionosuuksilla. Vuosittain vaihteleva yhteisövero sopii investointien rahoitukseen. Hallintokuntien talousarvioesitykset vuodelle 2014 olivat sikäli epärealistisia, että kaupungin vuosikate oli alun perin lähes 4 milj. euroa negatiivinen kun tavoitteeksi oli asetettu +10,0 milj. euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä sopeuttamisohjelmassa on joukko palvelujen sisältöön ja palvelurakenteeseen puuttuvia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet on otettu huomioon lautakuntien talousarvioesityksissä. Hyväksytyt toimenpiteet eivät vielä riitä talouden saamiseksi tasapainoon vuonna Vuoden 2014 aikana on ohjelmaa täydennettävä siten, että valtuuston asettamaan tavoitteeseen päästään. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on laadittu siltä pojalta, että Salon kaupungin verotusperusteet vuonna 2014 ovat seuraavat:

8 7 - Kunnallisvero 20,75 % - Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,55 % - Yleinen kiinteistövero 0,90 % - Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,15 % - Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 3,0 % Salon talousarvion toimintamenot vuonna 2014 ovat yhteensä 368,5 milj. euroa ja tulot 106,3 milj. euroa. Toimintamenojen osuus kokonaismenoista on 92,5 % ja investointien 2,8 %. Rahoitusmenojen osuus on 1,7 %. Tuloista toimintatuottojen osuus on 26,6 %, verotulojen 45,0 % ja valtionosuuksien 23,0 %. Lainanoton osuus tuloista on 4,2 %. Suunnitelmakauden aikana toimintatuotot kasvavat vain hyvin vähän. Vuonna 2012 verotulon tasaus oli18,5 milj. euroa ja vuonna ,6 milj. euroon. Vuodelle 2014 Kuntaliiton laskelmien mukaan Salon kaupunki maksaa edelleen verotulojen tasausta 0,1 miljoona euroa. Vuosien aikana Salon kaupungin arvioidaan olevan tasauksen saaja. Suurimpana haasteena vuosille on menojen sopeuttaminen pysyvästi totuttua selvästi alemmalle tasolle. Kysymys on usean veroprosentin tuoton suuruisesta muutoksesta. Tilannetta ei ratkaista tuloja lisäämällä, vaan menoja sopeuttamalla. Taloussuunnitelmassa vuodelle 2015 henkilöstömenoihin on varattu 155,5 milj. euroa, mikä edellyttää vuoden 2013 talousarvion tasosta 8,5 euron henkilöstökulujen pysyvää alentumista. Tämän tasapainottamisohjelman valmistelu on syytä aloittaa välittömästi niin, että tarvittavat radikaalit palveluihin ja palveluverkkoon sekä henkilöstön vähentämiseen (200 henkilötyövuotta) liittyvät toimenpiteet pitää olla päätöksessä huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Aktiivisilla työllistämistoimenpiteillä pyritään vähentämään kaupungin valtiolle pitkäaikaistyöttömyydestä maksamaa sakkomaksua. Talouden tasapaino vuoteen 2016 mennessä edellyttää, että menot pysyvät realistisesti vuoden 2012 tasolla ja investointiohjelmaa sovitetaan maksukyvyn mukaan. Tiukasta ohjelmasta huolimatta velka tulee lisääntymään vuoden 2013 lopun noin 110 milj. euron tasosta (2.000 euroa/as) ja 115 milj. euroon vuoden 2014 lopussa (2.090 /asukas). Kiinteistöveroprosentteja esitetään nostetavaksi suunnitelmakauden aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Salon talousluvut, toimintakate ja lainat asukasta kohti sekä veroprosentit ovat lähellä maan keskimääräistä. Ilman määrätietoisia toimia Salo on vaarassa lähestyä kriisikunnan tunnusmerkkejä, joita ovat: Kriteeri Talousarvio 2014 Negatiivinen vuosikate +5,5 milj. euroa Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa, jonka arvioidaan nousevan v yli 20,0 prosentin 20,75 % Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin, joka oli e/as (2011) e/as Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista 55,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 49,0 % Taseessa on kertynyttä alijäämää 0 milj. euroa

9 8 Ilman sopeuttamistoimia kaikki mittarit täyttävät kriisikuntakriteerit viimeistään vuonna Keskeiset talousarvioluvut 2014 Talousarvion toimintamenot ovat yhteensä 368,5 milj. euroa ja toimintatulot 106,3 milj. euroa. Toimintakate on siten -262,1 milj. euroa, kun se vuoden 2013 talousarviossa on -267,8 milj. euroa. Toimintakate eli nettomenot paranee 5,7 milj. euroa eli 2,1 %. Henkilöstömenot ovat yhteensä 157,0 milj. euroa eli 42,7 % kaikista toimintamenoista. Henkilöstömenot vähenevät edellisen vuoden talousarvioon nähden 3,3 %. Poistojen arvioidaan muodostuvan vuonna 16,3 milj. euroksi, joten tilikauden alijäämäksi muodostuu 10,7 milj. euroa. Tilikauden tulos on siten voimakkaasti alijäämäinen ja talous on epätasapainossa. Verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2014 yhteensä 179,5 milj. euroa ja lisäys vuoden 2013 talousarvioon verrattuna 5,7 % eli 9,6 milj. euroa. Verotuloista kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 158,5 milj. euroa (lisäys edellisestä vuodesta 4,3 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 8 milj. euroa (sama kuin vuonna 2013) sekä kiinteistövero 13 milj. euroa (lisäys 30 %). Valtionosuuksien arvioidaan olevan vuonna 2014 yhteensä 91,6 milj. euroa, missä on lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 milj. euroa eli 7,9 %. Verotulojen tasauksen arvioidaan olevan 0,1 milj. euroa vuonna Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot vähenevät talousarviovuonna 1,8 milj. euroa eli 1,0 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Opetustoimessa toimintamenot vähenevät 2,9 milj. euroa (3,1 %). Teknisten palvelujen toimintakate paranee vuoden ,5 milj. eurosta 0,6 milj. euroon vuonna Liikelaitosten toimintakate paranee vuodesta 2013 vähän ollen 7,9 milj. euroa vuonna Talousarvion suurimmat yksittäiset palvelukokonaisuudet ovat: milj. euroa Terveyspalvelut 105,6 Perusopetus 46,2 Vanhuspalvelut 39,2 Sosiaalityön palvelut 37,9 Varhaiskasvatus 32,8 Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut 14,6 Tilapalvelut 11,9 Liikelaitos Salon Kaukolämpö 12,4 Toinen aste ja vapaa sivistystyö 10,1 Maaseututoimi 5,1 Edellä luetellut muodostavat yli 85 % kokonaistoimintamenoista. Eri palvelu kokonaisuuksien palvelut ja tuotteet on eritelty talousarvion toimintatietokorteissa. Henkilöstösuunnitelman mukaan uusia vakansseja perustetaan vuonna 2014 yhteensä 15,5 ja 1 vakanssi vakinaistetaan. Lisäykset kohdistuvat terveyspalveluihin, jossa etenkin uuden mielenterveysyksikön perustaminen Kajalakodin yhteyteen edellyttää 9,5 uuden vakanssin perustamista sekä sosiaalityön palveluihin, lastensuojeluun ja kehitysvammahuoltoon. Määräaikaiset toimet ja työsuhteet aiheuttavat vuonna 2014 yhteensä noin 2,2 milj. euron henkilöstömenot. Salon bruttoinvestoinnit vuonna 2014 ovat yhteensä 11,2 milj. euroa, kun ne vuoden 2013 talousarviossa ovat 11,9 milj. euroa. Kun investointitulot ovat 0,8 milj. euroa, jää muulla tavoin rahoitettavaksi nettoinvestoinniksi 10,3 milj. euroa. Vuosikatteen ollessa 5,6 milj. euroa, on investointien omarahoitusaste 0 %. In-

10 9 vestointien rahoittamista ja toimintamenojen alijäämää kattamista varten rahoituslaskelmaan on esitetty otettavaksi lainaa 17,0 milj. euroa ja kun lainoja lyhennetään 12,0 milj. euroa, nousee asukaskohtainen lainamäärä noin euroon asukasta kohti edellyttäen, että kaikki vuodelle 2013 merkityt lainat nostetaan. Investointiohjelma vuodelle 2014 on yhteensä 11,2 milj. euroa. Suurimpana yksittäisenä investointikohteena vuonna 2014 ovat Moision, Armfeltin ja Marian koulujen korjaukset, joihin on varattu vuodelle 2014 yhteensä 3,1 milj. euroa. Muita merkittäviä talonrakennusinvestointeja vuonna 2014 ovat: Moision vanhustentalon peruskorjaus 0,3 milj. euroa Maan hankinta 0,5 milj. euroa Osakkeiden hankinta Turun Ammattikorkeakoulusta 0,5 milj. euroa Ollikkalan koulun saneerauksen loppurahoitus 0,8 milj. euroa Sammutusjärjestelmien asennukset kaupungin kiinteistöihin 0,35 milj. euroa Kunnallistekniikan osalta merkittäviä rakentamiskohteita vuonna 2014 ovat: Uusien alueiden asfaltointi 0,15 milj. euroa Uudelleen päällystettävät kadut 0,5 milj. euroa Kevyen liikenteen yhteys Elmerannantieltä Uhrilähteenkadulle 0,45 milj. euroa Huonokuntoisten kevyen liikenteen väylien ja jalkakäytävien korjaukset 0,2 milj. euroa Katuvalaistuksen saneeraus yhteistyössä SSP:n ja Fortumin kanssa 0,3 milj. euroa Puistojen rakentaminen 0,3 milj. euroa Kaukolämpölaitoksen investoinnit 0,35 milj. euroa Vesihuoltolaitoksen investoinnit 1,6 milj. euroa, joista vesi- ja jätevesiverkoston saneeraukseen käytetään yhteensä 1,0 milj. euroa. Salo on valittu vuonna 2011 äkillisen rakennemuutoksen (ÄRM) alueeksi, joka merkitsee mm. sitä, että kaupunki voi saada joihinkin investointeihinsa avustusta valtiolta.

11 10 Vuosia koskevan taloussuunnitelman perustietoja Suunnitelman perusteet Väestö- ja työpaikat Salon asukasluku vuoden 2012 lopussa oli asukasta. Heinäkuun lopussa 2013 asukasluku oli eli väkiluku on laskenut 119 asukkaalla. Väestön määrän väheneminen on ollut sikäli odotettua, koska kaupungista on vähentynyt työpaikkoja useita tuhansia menneiden lähivuosien aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty Salon väestön kehitys ikäryhmittäin vuosina : Ikäryhmä Vuosi Yht vuotiaat Salossa

12 vuotiaat Salossa Yli 64 -vuotiaat Salossa

13 12 Salon väestöennuste vuoteen 2040: (Lähde: Tilastokeskus 2012) Ikäryhmä Vuosi Yht Väestöennuste 2012, vuotiaat Salossa vuoteen Väestöennuste 2012, vuotiaat Salossa vuoteen

14 13 Väestöennuste 2012, yli 64 -vuotiaat Salossa vuoteen Edellä esitetty Salon väestöennuste on Tilastokeskuksen uusi vuoden 2012 ennuste. Edelliseen ennusteeseen verrattuna (vuodelta 2009) Salon väestön ennustetaan kasvavan huomattavasti hitaammin kuin edellisessä ennusteessa. Syynä on Salossa viime vuosina tapahtunut voimakas elinkeinoelämän taantuminen ja työpaikkojen väheneminen. On erittäin todennäköistä, että vuoden 2012 väestöennuste on Salon osalta ylimitoitettu, sillä siinä ei ole riittävästi otettu huomioon elinkeinoelämässä tapahtunutta negatiivista kehitystä. Työpaikat ja työllisyys Salon työpaikkaomavaraisuus vuoden 2012 lopussa oli noin 79 %. Seuraavassa taulukossa on Salon työpaikkajakautuma elinkeinoittain vuosina : Työpaikat Salossa toimialoittain Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, kuljetus, varastointi ja majoitustoim Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoim Kiinteistöalan toiminta Hallinto- ja tukipalv.toim Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

15 14 Salon työpaikkakehitys oli hyvin myönteinen aina vuoteen 2007 asti, jolloin työpaikkojen määrä oli korkeimmillaan (lähes työpaikkaa). Vuonna 2008 alkoi koko maassa taloudellinen taantuma ja etenkin voimakkaasti elektroniikkateollisuudesta riippuvaisessa Salossa taantuma oli voimakas ja työpaikkojen määrä alkoi laskea. Vuonna 2008 työpaikkamenetykset olivat vielä suhteellisen pieniä, mutta vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni jo lähes työpaikalla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä on vähän lisääntynyt, mutta vuosina negatiivinen suuntaus on voimistunut. Uusin Tilastokeskuksen laatiman tilaston mukaan Salossa oli työpaikkoja vuoden 2011 lopussa noin , jossa on laskua edellisestä vuodesta lähes 600 työpaikkaa. Vuoden 2011 jälkeen työpaikkojen määrän aleneminen on ollut edelleen voimakasta ja arvion mukaan Salon työpaikat ovat vähentyneet vuodesta 2007 vuoteen 2013 yhteensä noin työpaikalla. Salon työpaikat Maa- ja metsätalous 8000 Teollisuus Rakentaminen 6000 Kauppa, kuljetus, varastointi ja majoitustoim. Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoim Kiinteistöalan toiminta Hallinto- ja tukipalv.toim Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sos.palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon

16 15 Salon työvoima ja työttömyys Työvoima Työttömät Tyött.% Tilanne ,4 Tilanne ,0 Tilanne ,8 Tilanne ,5 Tilanne ,2 Tilanne Tilanne Tilanne ,5 13,9 13,1 Tilanne ,6

17 16 Talousarvion sitovuus Sitovuustaso kaupunginvaltuusto Käyttötalousosa Investointiosa Toimielin Proj.ryhmä Proj. yksikkö Tarkastuslautakunta Aineeton käyttöomaisuus Keskusvaalilautakunta Kiinteä omaisuus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Henkilöstö- ja talouspalvelut Talonrakennus Lasten ja nuorten palv. Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palv. Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Hyvinvointipalvelut Kunnallistekniikka Lasten ja nuorten palvelut Kaava-alueet (410) Vapaa-ajan palvelut Terveydenhuollon palvelut Sosiaalityön palvelut Vanhuspalvelut Kaupunkikehityspalvelut Tekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Elinkeino-, kehittämis- ja työll.palv Rakennus- ja ympäristölautakunta Vesilaitoksen johtokunta Irtain omaisuus Kaukolämpölaitos Vesihuoltolaitos Muu kunnallistekniikka (420, 430, 440) Toimialojen muut kohteet (450) Konsernipalvelut Kaupunkikeht. palvelut Hyvinvointipalvelut Lupa- ja valvontapalv. Kaukolämmön johtokunta Sitovuustaso valtuustoon nähden on merkitty tummennetussa kehyksessä

18 17 Talousarvion sitovuus Tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke tai hankinta vaatii kaupunginvaltuuston myöntämän määrärahan, joka tulee hakea etukäteen. Kaikista talousarviomuutoksista on tehtävä ilmoitus talousosastolle. Sisäisiä menoja ei voi käyttää ulkoisten menojen katteena. Vuoden 2014 talousarvio on vuoden 2013 talousarvion tapaan kokonaisuudessaan nettositova. Toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja sitovuustason sisällä osastolta tai yksiköltä toiselle. Perusteluista poikkeava toiminta, hanke, hankinta tai toiminta, jolle ei ole varattu talousarviossa määrärahaa vaativat kuitenkin kaupunginvaltuuston myöntämän lisämäärärahan, joka tulee hakea etukäteen. Poikkeuksena lisämäärärahan hakemiselle ovat sellaiset kesken talousarviovuotta aloitettavat projektiluontoiset toiminnot, joille ei ole varattu talousarviossa määrärahaa. Mikäli kyseessä oleville toiminnoille saadaan menojen katteeksi kokonaisuudessaan ulkopuolinen rahoitus, voidaan tällaiset lisämäärärahaesitykset hyväksyä kaupunginhallituksessa. Talousarviovuoden aikana voi olla perusteltua tehdä toiminnallisia muutoksia, jolloin tulee tarve siirtää määrärahoja sitovuustasolta toiselle. Silloin, kun ei synny lisämäärärahatarvetta, voidaan määräraha siirtää sitovuustasolta toiselle ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Asiasta on kuultava kumpaakin osapuolta. Päätöksen tekee se toimielin, jolle kulloinkin kysymyksessä olevan asian päätösvalta kuuluu. Kaikista talousarviomuutoksista on aina tehtävä ilmoitus taloushallinnolle ja Taitoa Oy:lle. Toimialakohtaiset tuloskortit ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne kuuluvat talousarvion perusteluosaan. Tuloslaskelmaosaan sisältyy valtuustoon nähden sitovia määrärahoja kuten verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot ja satunnaiset erät. Muilta osin tuloslaskelmaosa on luonteeltaan perusteluosaan kuuluva. Investointiosassa on valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot projektiryhmille tai yksiköille. Investointiosassa esitetään investointien kokonaiskustannusarvio, edellisinä vuosina käytetty määräraha sekä ehdotettu talousarviovuoden määräraha. Sitovuustasolta toiselle tehtävistä määrärahasiirroista päättää kaupunginvaltuusto. Tilikauden käyttämätön määräraha ei siirry seuraavalle vuodelle. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat anto- ja ottolainoja koskevat määrärahat ja tuloarviot. Muut erät ovat suunnitelmia rahoituksesta ja sen muutoksista.

19 18 Valtuus tilapäisluoton ottamiseen kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi Hallintosäännön 15 :n mukaan talousjohtaja päättää tilapäisluoton ottamisesta kaupungille maksuvalmiuden turvaamiseksi valtuuston vuosittain vahvistaman enimmäismäärän puitteissa ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaupungin maksuvalmius edellyttää lyhytaikaisen rahoituksen käyttämistä vuoden 2014 aikana. Lyhytaikaisesta rahoituksesta ovat voimassa kuntatodistusohjelmat Kuntarahoituksen, Op Pohjolan, Nordean ja Danskepankin kanssa. Sopimuksilla turvataan rahoitus kaikissa tilanteissa. Yhden kuukauden kassavirta on n. 30 milj. euroa. Kun maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää tilapäisrahoitusta, kuntatodistusohjelmat kilpailutetaan vuorokautta ennen rahoituksen tarvetta. Luottoa otetaan tarvittavaksi ajaksi. Vuotuisen koron hintataso on viimeaikoina ollut alle 1,0 prosentin Henkilöstö- ja talouspäällikölle myönnetään oikeus ottaa lyhytaikaista kassalainaa kuukausittain enintään 30 milj. euroa, joka vastaa n. yhden kuukauden maksuvalmiuden turvaavaa summaa.

20 19 Henkilöstösuunnitelma Uudet virat ja työsuhteet Osasto Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka Sosiaali- ja terveystoimi Palkka /v HKE 2014 TA TERVEYSPALVELUT 2102 Fysioterapian yksikkö Fysioterapeutti Jalkaterapian yksikkö Jalkaterapeutti Toimintaterapian yksikkö Toimintaterapeutti Perniön terveysyksikkö Terveyskeskuslääkäri Päivystys Sairaanhoitaja Yhteiset palvelut Perhetyöntekijä (vakinaist.) Mielenterv. asumispalvelut Sairaanhoitaja ( ) Mielenterv. asumispalvelut Lähihoitaja ( ) Mielenterv. asumispalvelut Sosiaaliohjaaja ( ) Mielenterv. asumispalvelut Laitoshuoltaja ( ) ,5 0, Mielenterv. asumispalvelut Psykiatri (ylilääk.) Avoterveydenhuolto Sairaanhoitaja Terveyspalvelut yhteensä ,5 12, Sosiaalityön palvelut 2767 Kehitysvamm. as.palvelut Hoitaja Kehitysvammahuolto Ohjaaja Kehitysvammahuolto Hoitaja Lastensuojelu Sosiaalityöntekijä Lastensuojelu Sosiaaliohjaaja Sosiaalikeskus Etuuskäsittelijä Sosiaalityön palv. yhteensä Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä ,5 16, Uudet virat ja työsuhteet yhteensä 22,5 16,

21 20 Määräaikaiset toimet ja työsuhteet Osasto / Palkka /v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka HKE 2014 TA Konsernipalvelut Hallinto-osasto Hankekoordinaattori Strateg. kehitt. osasto Ohjelmapäällikkö Henkilöstöosasto Työhyvinvointikoordinaattori Maaseututoimi Maaseutuyksikkö Toimistosihteeri (4,5 kk) Sosiaali- ja terveystoimi TK Yhteiset palvelut Perhetyöntekijä (testam) TK Yhteiset palvelut Perhetyöntekijä, neuvola (testam) TK Yhteiset palvelut Projektityöntekijä (KASTE) ,5 0, TK Yhteiset palvelut Projektityöntekijä (KASTE) ,5 0, Salon toimintayksikkö Sairaanhoitaja (varahenk.) Halikon toimintayksikkö Sairaanhoitaja (varahenk.) Kuusikon toimintayksikkö Terveydenhoitaja (varahenk.) Perniön toimintayksikkö Terveydenhoitaja (varahenk.) Päivystys/Kotisairaala Sairaanhoitaja (varahenk.) Mielenterv. asumispalvelut Ulkotyönohjaaja Vanhuspalveluiden projektit Projektityöntekijä, 5 kk (Teknopro) Vanhuspalveluiden projektit Projektityöntekijä (Tehoa teknologiasta) Työvoiman palvelukeskus Projektipäällikkö (Capulus) Työvoiman palvelukeskus Projektityöntekijä (Capulus) Työvoiman palvelukeskus Projektityöntekijä (Capulus) Työvoiman palvelukeskus Työvalmentaja Työvoiman palvelukeskus Yksilövalmentaja Sosiaalityön palvelut Koululaisten loma-ajan hoitoapu, kv Sosiaalityön palvelut Tilapäishoito Elmeri, kv Sosiaalityön palvelut Hakastaron aamu- ja ip-hoito, kv Sivistystoimi 320 Perusopetus Perusopetus Tuntiopettaja/aineenopettaja Perusopetus Luokanopettaja/erityisluokanop Perusopetus Koulunkäyntiavustaja Perusopetus Klippulan henkilöstö Perusopetus Iltapäivätoiminnan ohjaajat

22 21 Osasto / Palkka /v Kustannukset / vuosi Kustannuspaikka HKE TA aste ja vapaa sivistystyö Lukiokoulutus Määräaikaiset opettajat Musiikkiopisto Määräaikaiset opettajat Kansalaisopisto Määräaikaiset opettajat Kansalaisopisto Projektityöntek. (AKVA-hanke) Kansalaisopisto Projektityöntek. (NuoriOTSOhanke) Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut Liikunnanohjaaja/uimaopettaja, 1- tuntip kk Liikuntapalvelut Uinninvalvojat (Lehmijärvi, uimahalli)) Liikuntapalvelut Jääkenttien hoitajat tuntip Nuorisopalvelut Nuorisotilat Nuorisotilan ohjaaja, 8 kk Työpajatoiminta Starttipajan työvalm. (ulk. rahoit.), kk 4726 Työpajatoiminta Mediapajan työvalm. (ulk. rahoit.) Työpajatoiminta Kahvilan työvalm. (ulk. rahoit.), kk 4714 Erityisnuorisotoiminta Etsivät nuor.työntek. (ulk. rahoitus) Tekninen toimi Kaupunkisuunnittelu Hankevastaava / paikkatietosuunnittelija Määräaikaiset yhteensä

23 22 Nimikemuutokset 2014 Osasto / Lakkautettava vakanssi ja vakanssinro Kustannusvaikutus Kustannuspaikka Kustannuspaikka Perustett. vakanssi 2014 Sosiaali- ja terveystoimi 210 Terveyspalvelut 2050 Salon toimintayksikkö Sairaanhoitaja ( ) Salon toimintayksikkö Terveydenhoitaja TK Yhteiset palvelut Toimistosihteeri ( ) TK Yhteiset palvelut Sairaanhoitaja Halikon toimintayksikkö Osastonhoitaja ( ) Halikon toimintayksikkö Terveydenhoitaja TK sairaala Kylvettäjä ( ) TK sairaala Lähihoitaja Vanhuspalvelut 2443 Kajalakoti Lähihoitaja ( ) 1 Ympärivrk yksiköt Lähihoitaja 2443 Kajalakoti Lähihoitaja ( ) 1 Ympärivrk yksiköt Lähihoitaja 2443 Kajalakoti Lähihoitaja ( ) 1 Ympärivrk yksiköt Lähihoitaja 2443 Kajalakoti Lähihoitaja ( ) 1 Ympärivrk yksiköt Lähihoitaja 2443 Kajalakoti Lähihoitaja ( ) 1 Hintan hoivakoti Lähihoitaja 2443 Kajalakoti Lähihoitaja ( ) 1 Itäinen kotihoito Lähihoitaja 2443 Kajalakoti Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Toimintaterapeutti Kajalakoti Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Fysioterapeutti Kajalakoti Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Fysioterapeutti Kajalakoti Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Fysioterapeutti Kajalakoti Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Fysioterapeutti Hintan hoivakoti Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Fysioterapeutti Itäinen kotihoito Hoivatyöntekijä ( ) 1 Kotihoito Muistihoitaja Kukonkallion hoivakoti Kuntohoitaja ( ) 1 Kukonkallion hoivakoti Fysioterapeutti Nimikemuutokset yhteensä

24 23 Lakkautettavat vakanssit Työyksikkönimi Ammattinimike Vakanssi Lisätietoja yms. numero 1 Muutosjohtajat muutosjohtaja Jätetty täyttämättä alk. 2 Muutosjohtajat muutosjohtaja Jätetty täyttämättä alk. 3 Muutosjohtajat muutosjohtaja Jätetään täyttämättä alk. 4 Muutosjohtajat muutosjohtaja Jätetty täyttämättä alk. 5 Muutosjohtajat muutosjohtaja Jätetty täyttämättä alk. 6 Muutosjohtajat muutosjohtaja Jätetty täyttämättä alk. 7 Hallinto-osaston hallinto hallintopäällikkö Jätetään täyttämättä alk. 8 Asianhallinta toimistosihteeri Jätetään täyttämättä alk 9 Asianhallinta toimistosihteeri Jätetty täyttämättä alk. 10 Asianhallinta toimistosihteeri Jätetty täyttämättä alk. 11 Myyntireskontra toimistosihteeri Jätetty täyttämättä alk. 12 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 1 13 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 2 14 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 3 15 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 4 16 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 5 17 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 6 18 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 7 19 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 8 20 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 9 21 Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna Lomitus vakinaiset maatalouslomittaja Avoinna 16

25 24 Työyksikkönimi Ammattinimike Vakanssi Lisätietoja yms. numero 28 Läntinen terveysasema Sairaanhoitaja Salon toimintayksikkö, terveydenhoitaja 29 TK-yhteiset palvelut Toimistosihteeri TK Yhteiset palvelut, sairaanhoitaja 30 Halikon terveysasema Osastonhoitaja Halikon toimintayksikkö, terveydenhoitaja 31 TK sairaala Kylvettäjä TK sairaala, lähihoitaja 32 Kajalakoti Lähihoitaja Ympärivrk yksiköt, lähihoitaja 33 Kajalakoti Lähihoitaja Ympärivrk yksiköt, lähihoitaja 34 Kajalakoti Lähihoitaja Ympärivrk yksiköt, lähihoitaja 35 Kajalakoti Lähihoitaja Ympärivrk yksiköt, lähihoitaja 36 Kajalakoti Lähihoitaja Hintan hoivakoti, lähihoitaja 37 Kajalakoti Lähihoitaja Itäinen kotihoito, lähihoitaja 38 Kajalakoti Hoivatyöntekijä Kotihoito, toimintaterapeutti 39 Kajalakoti Hoivatyöntekijä Kotihoito, fysioterapeutti 40 Kajalakoti Hoivatyöntekijä Kotihoito, fysioterapeutti 41 Kajalakoti Hoivatyöntekijä Kotihoito, fysioterapeutti 42 Kajalakoti Hoivatyöntekijä Kotihoito, fysioterapeutti 43 Hintan hoivakoti Hoivatyöntekijä Kotihoito, fysioterapeutti 44 Itäinen kotihoito Hoivatyöntekijä Kotihoito, muistihoitaja 45 Kukonkallion hoivakoti Kuntohoitaja Kukonkallion hoivakoti, fysioterapeutti 46 Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuspäällikkö Jätetty täyttämättä alk. 47 Varhaiskasvatuspalvelut erityislastentarhanopettaja Jätetty täyttämättä alk. 48 Kiikalan päiväkoti hoitaja Jätetty täyttämättä 49 Pajulan koulu peruskoulun luokanopettaja Jätetty täyttämättä 50 Sairaalakoulu erityisluokanopettaja Jätetään täyttämättä alk. 51 Mussaaren koulu luokanopettaja Jätetään täyttämättä alk. 52 Nurkkilan koulu luokanopettaja Jätetään täyttämättä alk. 53 Nurkkilan koulu luokanopettaja Jätetään täyttämättä alk. 54 Armfeltin koulu vahtimestari-kiinteistönho Jätetty täyttämättä 55 Perttelin kirjasto kirjaston johtaja Jätetty täyttämättä alk. 56 Perniön kirjasto kirjaston johtaja Avoinna

26 25 Työyksikkönimi Ammattinimike Vakanssi numero Lisätietoja yms. 57 Kiinteistönmuodostus kiinteistösihteeri Jätetty täyttämättä alk. 58 Kiinteistönmuodostus kiinteistösihteeri Jätetään täyttämättä alk. 59 Mittauspalvelut kartoittaja Jätetty täyttämättä alk. 60 Mittauspalvelut erikoisammattimies Jätetty täyttämättä 61 Mittauspalvelut erikoisammattimies Jätetty täyttämättä 62 Suunnittelu suunnittelija Jätetty täyttämättä Rakentaminen työmaamestari Jätetty täyttämättä alk. 64 Rakentaminen erikoisammattimies Jätetty täyttämättä Rakentaminen putkiasentaja, nuorempi Jätetty täyttämättä Rakentaminen erikoisammattimies Siirtynyt Salon Vedelle 08/ Liikenneväylät kunnossapitopäällikkö Jätetty täyttämättä Liikenneväylät katumestari Jätetty täyttämättä alk. 69 Liikenneväylät erikoisammattimies Jätetty täyttämättä Liikenneväylät erikoisammattimies Jätetty täyttämättä Liikenneväylät erikoisammattimies Liikenneväylät erikoisammattimies Jätetty täyttämättä 73 Liikenneväylät erikoisammattimies Jätetty täyttämättä 74 Liikenneväylät erikoisammattimies Jätetty täyttämättä 2009 Työyksikkömuutos alk. ( Varikko); Jätetty täyttämättä alk. 75 Puistot erikoisammattimies Jätetty täyttämättä alk. 76 Puistot erikoisammattimies Jätetty täyttämättä Puistot erikoisammattimies Jätetty täyttämättä Puistot puistomestari Avoinna 79 Talonrakennus erikoisammattimies Jätetty täyttämättä alk. 80 Isännöinti hallinto kiinteistömestari Jätetty täyttämättä 81 Isännöinti Etelä Perniö-Kisko-Särkisalo Kiinteistöhuoltomies Jätetty täyttämättä alk. 82 Isännöinti Länsi II Halikko talonmies Jätetty täyttämättä alk.

27 26 Työyksikkönimi Ammattinimike Vakanssi numero Lisätietoja yms. 83 Koulujen keittiöt ravitsemistyöntekijä Jätetty täyttämättä 84 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä alk. 85 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä 86 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Khall Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä alk. 88 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä alk. 89 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä alk. 90 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä alk. 91 Päiväkotien puhtaanapito laitoshuoltaja Liikuntatoimen puhtaanapito laitoshuoltaja Jätetty täyttämättä alk. 93 Koulujen puhtaanapito laitoshuoltaja Avoinna 94 Päiväkotien puhtaanapito laitoshuoltaja Avoinna 95 Kaupunkisuunn.hallinto osastosihteeri Jätetty täyttämättä 96 Lupa- ja valvontahallinto lupasihteeri Avoinna 97 Rakennusvalvonta lupainsinööri Jätetty täyttämättä alk. 98 Rakennusvalvonta luparakennusmestari Jätetty täyttämättä 99 Eläinlääkintä Kisko-Muurla-Suomusjärvi kaupungineläinlääkäri (eläköitynyt 8/2013) Kvalt uusi alk.; Jätetty täyttämättä alk. 100 Vesijohtoverkosto verkostopäällikkö Salon Vesi jk ; jätetty täyttämättä 101 Vesijohtoverkosto erikoisammattimies Jätetty täyttämättä 102 Keskusjv-puhdist.hoito erikoisammattimies Avoinna

28 27 Kaupunginhallituksen tuloskortti Asiakkaat / kuntalaisten palvelu Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Tehostamme toimintaamme sekä suhteutamme palvelumme ja organisaatiomme käytettävissä oleviin voimavaroihin 1. Ennaltaehkäisevät palvelut ensisijaisia kaikilla palvelusegmenteillä. 2. Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen ja tiedolla johtaminen 3. Palvelujärjestelmä rakentuu avohoitopalveluille 1.1. Kuntouttavan toiminnan lisääminen 1.2. Liikkumattomien kuntalaisten löytäminen yhteistyössä terveyspalvelujen ja työterveyshuollon kanssa ja heidän aktivoimisensa liikkumaan 2.1. Kolmannen sektorin toimijoiden osallistaminen kohdennettujen hyvinvointipalvelujen toteuttamiseen 2.2. Kirjastoautopalveluiden kohdentaminen keskusta-alueen ulkopuolelle Asiakaslähtöisen laskutuksen käyttöönotto varhaiskasvatuksessa 3.1. Avohoitopalveluiden järjestelmällinen kehittäminen tukemaan kuntalaisten omaehtoista selviytymistä Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho Vakanssimuutokset niin, että kullakin kotihoitoalueelle kaksi kuntoutustyöntekijää (ei lisävakansseja) / Soteltk Hoitoon pääsy toteutuu normien mukaisesti kuntouttavissa palveluissa / Soteltk Liikuntaneuvonnan asiakaskontaktien määrä 200 kontaktia/vuosi ja 40 % neuvontaan osallistuneista aloittanut liikunnan, kohdennettuihin ryhmiin 25 % osallistuneista / Vapaa-ajanltk Asiakastyytyväisyyskysely yhteistyön toimivuudesta valitulle kohderyhmälle, tavoite 50 % vastaa kyselyyn ja asiakastyytyväisyys kiitettävällä tasolla / Vapaa-aikaltk Lähikirjaston mahdollisen sulkemisen jälkeen palvelujen tarjoamisesta vastaa kirjastoauto, autojen reittejä muutetaan v aikana/ Vapaaaikaltk Tuntiperusteinen laskutus kattavasti käytössä /Opetusltk Laitospaikkojen määrä alle maan keskiarvon / Soteltk

29 28 Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Panostamme elinkeinoelämän monipuolistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja myönteiseen väestökehitykseen 4. Palvelukäytänteet tukevat omahoitoa ja itsenäistä selviytymistä, palvelujärjestelmä rakentuu avohoitopalveluille 5. Palvelujärjestelmä koostuu kaupungin oman toiminnan ohessa tarkoituksenmukaisista kumppanuuksista sekä markkinoiden tarjoamista täydentävistä palveluista 6. Kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen hyvä yrittäjyysilmapiiri elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamisen määrätietoinen vahvistaminen rakennemuutoksen jatkohoito kaupunki kehityskumppanina 4.1. Tarveharkinnan lisääminen eilakisääteisissä tukipalveluissa 4.2. Asumispalveluja lisätään mielenterveyskuntoutujille 5.1. Kumppanuussopimuksien päivittäminen ja suhteuttaminen resursseihin (mm. A- klinikka, Mielenterveysseura) ja tehostetun palveluasumisen sopimusten kilpailutus 6.1. Tehokkaat, yhden luukun periaatteella toimivat sijoittumispalvelut 6.2. Kaupungin markkinointi 6.3. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun kanssa toteutettavat kehityshankkeet 6.4. Yrityssalon neuvontapalveluihin panostaminen ja palvelukyvyn varmistaminen 6.5. Rakennemuutoksen hoitoon tarvittavien toimenpiteiden kehittäminen, resursointi ja toteuttaminen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho Palvelukustannukset vähenevät verrattuna v / Soteltk Toinen asumispalveluyksikkö käynnistyy Kajalan tiloissa / Soteltk Kustannusvertailun tulokset keskisuurten kaupunkien ryhmässä, tavoitetasona edullisin kolmannes / soteltk Yrityskontaktit 200 kpl, uudet työpaikat 200 kpl / kaupunginhallitus Asukasluvun kehitys, tavoite asukasluvun kasvu/ kaupunginhallitus Kehityshankkeet 3 kpl, syntyvät uudet yritykset 2 kpl / kaupunginhallitus, Yrityssalo Monipuolinen palveluvalikoima ja nopea reagointikyky, asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoite 4,5 (asteikolla 1-5) /Yrityssalo Uudet hankkeet ja työskentelymallit (3 kpl) / kaupunginhallitus, Yrityssalo

30 29 Prosessimittarit Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Tehostamme toimintaamme sekä suhteutamme palvelumme ja organisaatiomme käytettävissä oleviin voimavaroihin Panostamme elinkeinoelämän monipuolistamiseen, työllisyyden paran- 1. Ennaltaehkäisevät palvelut ensisijaisia kaikilla palvelusegmenteillä 2. Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen ja tiedolla johtaminen 3. Selviytymissuunnitelmassa päätettyjen toimenpiteiden toteuttaminen 4. Kaupungin kilpailukyvyn ja vetovoiman kehittäminen toimiva kaavoitus ja 1.1. Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen 2.1. Isompien toimintayksiköiden hyödyntäminen suun terveydenhuollossa Päivähoitoyksiköiden minimikoon tavoitteeksi 3 lapsiryhmää (niin, että kussakin pitäjässä on vähintään yksi päiväkoti) 2.3. Asiakkaiden tarpeen mukaiset palvelut, kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 3.1. Tuntijaon supistaminen lähelle alarajaa (+3 h) 3.2. Palveluverkon mitoittaminen taloudellisten resurssien mukaiseksi, tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen 3.3. Karjaskylän koulun lakkauttaminen 3.4. Varhaiskasvatuksen resurssien tehokkaampi käyttö hoitotarveluokitusta muuttamalla 4.1. Nopea reagointi kaavoitus- ja lupahankkeisiin sekä selkeät aikataululupauk- Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho Vanhuspalveluissa tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkoja käytössä (alkoholidementikot)/ Soteltk Perttelin, Kiikalan, Muurlan ja Kiskon suun terveydenhuollon yksiköt lakkautetaan / Soteltk Vuosittainen vertailuluku /Opetusltk % perusopetuksen päättöluokan oppilaista saa päättötodistuksen / Opetusltk Päätös tuntijaon supistamisesta lautakunnassa, mittarina tuntijaon minimitaso käytössä lv / Opetusltk Vapautuville tiloille osoitetaan kuukauden kuluessa vapautumisesta uusi käyttö tai ne asetetaan myytäväksi / Tekninen ltk Päätös Karjaskylän koulun lakkauttamisesta / Opetusltk Päiväkotien täyttöaste 100 % / Opetusltk Päivähoitopaikan hinta vertailukuntien tasolla / Opetusltk Kaavoitus- ja lupahankkeiden läpimeno hankekohtaisesti asetetuissa tavoiteai-

31 30 Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet tamiseen ja myönteiseen väestökehitykseen lupamenettelyt monipuoliset yrityspalvelut keskitetty työllisyyden hoito kaupungin organisaatiossa set eri palveluille, toiminnan kehittäminen 4.2. Yrityssalon neuvontapalvelut (perustamisneuvonnat, toimivien yritysten kehittäminen, omistajavaihdokset) 4.3. Työllisyydenhoitoyksikön perustaminen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho katauluissa / Kaupunkisuunnittelultk Kaavoitettuja yritystontteja viiden vuoden tarvetta vastaava määrä / kaupunkisuunnittelultk Perustamisneuvonta (500/v), toimivien yritysten neuvonta (3.500/v), kansainvälistymisneuvonta (100/v), tapahtumat (12 tapahtumaa/v), yritysverkostojen ylläpito (4 kpl) / Yrityssalo Työllisyydenhoito-ohjelma valmis 2014 / Kh tai Soteltk Johtaminen, osaamisen kehittäminen ja henkilöstö Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Tehostamme toimintaamme sekä suhteutamme palvelumme ja organisaatiomme käytettävissä oleviin voimavaroihin Panostamme elinkeinoelämän monipuolistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja myönteiseen väestökehitykseen Saamme taloutemme tasapainoon vuoden 2017 loppuun mennessä 1. Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelukokonaisuuksien luominen ja tiedolla johtaminen 2. Edellytysten luominen työllisyyden paranemiselle ja uusille työpaikoille 3. Toiminnan kokonaisuudistus puhtaalta pöydältä (=organisaatiouudistus ja palveluverkkoratkaisut) Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne lain edellyttämälle minimitasolle 2.1. Yritysmyönteisen toimintakulttuurin korostaminen koko organisaation toiminnassa sekä kaupungin toimiminen kehitysalustana / tuotekehityskumppanina 3.1. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muuttaminen vaiheittain minimitasolle eli kaksi hoitajaa ja yksi opettaja per ryhmä / Opetusltk Tuotekehityskumppaneiden ja pilotti-hankkeiden lukumäärä, tavoite 4 kpl / kaupunginhallitus Valtuuston v hyväksymän kokonaisuudistuksen täytäntöönpano / Kh Tavoitteena asiakaslähtöinen, matala ja

32 31 Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet joustava toimialarajoista riippumaton sekä osaamista kannustava organisaatio, joka sopeutuu olemassa oleviin taloudellisiin resursseihin. 3.2 Esimiesten koulutus ja valmennus 3.3. Uudistumista tukevan henkilöstöohjelman toteuttaminen 3.4. Sujuva-ohjelman laajentaminen henkilöstöä koskeviin toimenpiteisiin Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho Päätökset 8,5 milj. euron henkilöstökustannussäästöistä v / Kh Kaikki esimiehet ovat 100 % osallistuneet järjestettyihin koulutuksiin / Kh Määriteltyjen toimenpiteiden toteutus, yksityiskohtaiset määrittelyt henkilöstöohjelmassa / Kh Työyhteisötaitokoulutus: kattavuus, osallistumis-% 60 / Kh Talousmittarit Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet Saamme taloutemme tasapainoon suunnitelmakaudella Toimenpideohjelman toteutumisen seuranta ja talouden raportointi 2. Talouden mittarit suunnitelmakauden aikana selviytymissuunnitelman mukaisesti kriisikuntarajan alle 1.1. Talouslukujen seuraaminen ja vertaaminen ennalta laadittuun talouden tasapainotussuunnitelmaan Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho Hallituksen kuukausiraportti, talousarvion vuosikate / kaupunginhallitus 2.1. Vuosikate Tuloslaskelma, tasapainotussuunnitelmassa määritelty taso / Kh 2.2. Veroprosentti Veroprosentti korkeintaan 0,5 prosenttia yli koko maan painotetun keskiarvon / Kh Kiinteistöveroprosentit lain salliman vaihteluvälin puoleenväliin /kh 2.3. Tilikauden yli- /alijäämä Tase, taseen yli- /alijäämätili positiivinen vuoden 2017 lo-

33 32 Strateginen tavoite Keskeiset keinot Operatiiviset toimenpiteet 3. Kulukurin jatkaminen Mittarit, arviointi ja tavoitetaso 2014 / vastuutaho pussa. Vuosi 2014 on suunnittelukauden ainoa alijäämäinen vuosi, tavoite -10 milj. euroa / Kh 2.4. Velka/asukas Tase, alle maan keskimääräisen / Kh 2.5. Omavaraisuusaste Tase, oma pääoma on yli puolet kunnan koko varoista / Kh 2.6. Suhteellinen velkaantuneisuus Alle 50 % / Kh 3.1. Vaikeutettu rekrytointi ja hankintarajoituksia Hallituksen kuukausiraportti, toimintakulujen kumulatiivinen 12 kuukauden kasvu on negatiivinen / Kh

34 33 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, toiminnan painopistealueet ja perustelut Tarkastustoimi Toimialan perustehtävä Kuntalain 71 ja 75 :n perusteella tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1. Hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen 2. Kuntakonsernin (kunta ja tytäryhteisöt) hallinnon ja talouden tarkastuksen yhteensovittaminen 3. Tiettyjen hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu (poikkeus kunnanhallituksen valmisteluvastuusta) 4. Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 5. Talouden tasapainotuksen toteutumisen arviointi ja taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi (jos taseessa on kattamatonta alijäämää) 6. Pyytää asianosaisten selvitykset ja kunnanhallituksen lausunto tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit - Arviointitoiminnan vaikuttavuus kaupungin toimintoihin - Ennakoiva arviointi - Tilinpäätöksen hyväksymiseen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelyyn liittyvä valmistelu on korkealaatuista - Tilintarkastuksen järjestäminen suunnitelmanmukaisesti - Tilintarkastuksesta saadaan kaupungille lisäarvoa - Arviointitoiminnan jatkuva kehittäminen - Tarkastuslautakunta tukee arvioinnillaan kaupungin toimintoprosessien kehittämistä - Lautakunnalla arvioinnin osaamista - Kokousten hyvä valmistelu - Arvioinnin toteuttaminen kustannustehokkaasti - Tilintarkastuksen toteuttaminen kustannustehokkaasti Mahdollisia riskejä ovat tarkastus-arviointityön laadun heikentyminen tai vähäinen vaikuttavuus, mitkä heijastuisivat kaupungin toimintaan ja talouteen. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Arviointisuunnitelman mukaiset painopistealueet ovat: - kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisten tavoitteiden toteutumisen arviointi - talouden seuranta ja tasapainottamistoimenpiteiden toteuttamisen arviointi - tilivuosittaiset painopistealueet ovat: 2013 Sosiaali- ja terveystoimi 2014 Sivistystoimi 2015 Tekninen toimi 2016 Lupa- ja valvontatoimi

35 34 Lautakunnan menot koostuvat tilintarkastuksesta ja arviointityöstä tilintarkastusyhteisölle maksettavasta palkkiosta sekä lautakunnan kokous- yms. menoista. Tuloja lautakunnalla ei ole. Tarkastuslautakunnan tuloslaskelma 10 Tarkastusltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,7 Palkat ja palkkiot ,7 Henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,6 Toimintakate ,9 Tarkastustoimen toimintatiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Arviointitoiminta Kokoukset Arviointipäivät Arviointikohteet Lautakunnan kulut / kokous Ostopalvelupäivät Ostopalvelun kulut / päivä Tilintarkastuspalvelu Ostopalveluna hankitut tilintarkastuspäivät Kulut / päivä Tarkastustoimi yhteensä Tuotot Kulut Netto

36 35 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnan tuloslaskelma 11 Keskusvaaliltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,0 Henkilöstökulut ,0 Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,0 Toimintakate ,0 Vaalien toimintatiedot TP 2012 TA2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Kunnallisvaalit Kulut / äänioikeutettu 3,13 Tuotot Valtiolliset vaalit Kulut \ äänioikeutettu 5,27 3,38 3,38 Tuotot Vaalit yhteensä Tuotot Kulut Netto Äänioikeutettuja

37 36 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston tuloslaskelma 12 Kaupunginvaltuusto TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,4 Henkilöstökulut ,3 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,3 Toimintakate ,4 Kaupunginvaltuuston toimintatiedot TP 2012 TA2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta 120 Kaupunginvaltuusto Kokoukset ja seminaarit, pj:n kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / asiat / kokous Valtuusto yhteensä Tuotot 0 Kulut Netto Konsernipalvelut Hallintopalvelut Toimialan perustehtävä Hallintopalvelut Hallinnon avainprosessit ja perustehtävät ovat johtamisen ja päätöksenteon tuki ja tiedon hallinta. Hallinnon perustehtävänä on tuottaa asiantuntijapalveluita ja tukipalveluita toimialojen ja toimielinten päätöksenteon tueksi sekä huolehtia laadukkaasta asiakirjahallinnosta. Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalveluiden tuottaminen.

38 37 Tietohallinto Tietohallinto hankkii kaupungin toimialoille, konsernipalveluille, liikelaitoksille sekä tytäryhtiöille tietoteknisen infrastruktuurin sekä vastaa sen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto avustaa toimialoja niiden tietojärjestelmien kehittämishankkeissa. Tietohallinto on myös mukana kuntalaisille suunnattujen sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä yhdessä toimialojen kanssa. Maaseutupalvelut Maataloustukijärjestelmän hallinnointi kuntatasolla, viljelijäneuvonta tuki-, investointi-, eläke- ja hukkakaura-asioissa. Vuokrapeltojen hallinnointi. Lomituspalvelut Lomituspalveluiden tehtävänä on lomituspalvelulain mukaisten velvoitteiden toimeenpano. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Hallintopalvelut Menestystekijänä on keskitetty hallinnon järjestäminen ja koordinointi lainsäädännössä määritellyn hyvän hallintotavan mukaisesti. Asiakirjahallinnon rakenteita kehitetään tavoitteena sähköinen toimintatapa, joka luo perustan kuntalaisten sähköisille palveluille. Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Laadukkaat palvelut Tietohallinto Laadukas ja tarkoituksenmukainen it-infra Kustannustehokas ja käyttäjien tarpeita vastaava palvelutuotanto Onnistuneet kehityshankkeet, joilla mahdollistetaan kaupungin avain- ja palveluprosessien tehostamista Maaseutupalvelut Tukijärjestelmän täysimääräinen hyödyntäminen viljelijöiden koulutuksen, tiedotuksen ja neuvonnan avulla. Hyvä asiakirjahallinto. Koulutettu ja osaava henkilökunta. Sähköisten palveluiden käytön edistäminen. Lomituspalvelut Lomituspalveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Sähköisten hakemusten käytön lisääminen. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Hallintopalvelut Vuoden alussa voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa hallintoa ja tukipalveluita keskitetään hallinto-osastolle. Toiminnan painopisteenä on toteuttaa hallintopalveluiden keskittäminen. Tavoitteena on tuottaa kaikille toimielimille ja toimi-

39 38 aloille laadukas päätöksenteon tuki. Asiakirjahallinnon rakenteita kehitetään siten, että mahdollistetaan sähköinen toimintatapa ja kuntalaisten sähköinen asiointi. Tiedonohjaussuunnitelman valmistelua jatketaan edelleen. Tavoitteena on käynnistää sähköisen arkistoinnin tuotantokäyttö. Edunvalvonta- ja sosiaaliasiamiespalvelut Palvelujen tason säilyttäminen resurssien kiristyessä Tietohallinto Tietohallintopalveluiden järjestämistapaa on selvitetty kaupunginhallituksen antamin valtuuksin. Päätöksiä ei vielä ole tehty siitä, miten tietohallinnon palvelut tullaan järjestämään. Päätökset tehdään vuoden 2014 aikana. Painopisteenä on toteuttaa päätösten mukainen järjestämistapa. Tavoitteena on järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti vähentyneet resurssit huomioon otattaen. Maaseutupalvelut Sähköisten tukihakemusten käytön lisääminen ja sähköisen arkistoinnin onnistunut käyttöönotto. Lomituspalvelut Lomituspalveluiden painopisteenä on Nummi-Pusulan alueen lomituspalveluiden käynnistäminen Salon järjestämänä. Henkilöstö- ja talouspalvelut Toimialan perustehtävä Henkilöstöpalvelut tuottavat asiantuntijapalveluita ensisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle. Talouspalvelut huolehtivat talousohjauksesta ja maksuvalmiudesta sekä talouspalvelujen ja taloudellisen tiedon tuottamisesta johdolle, hallintokunnille sekä viranomaisille. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Henkilöstöpalvelut tuottavat asiantuntijapalveluita ensisijaisesti kaupungin esimiehille ja virkamiesjohdolle. Henkilöstöhallinto ohjeistaa, neuvoo ja opastaa käytännössä palvelussuhteen elinkaaren hallintaan ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä asioissa. Näin varmistetaan työn sujuvuutta yksiköissä ja siten laadukkaiden palveluiden tuottamista kuntalaisille. Henkilöstöjohtamiseen liittyvien käytäntöjen yhdenmukaisuutta ja toimintojen oikea-aikaisuutta varmistetaan omatoimisesti hyödynnettävillä sähköisillä aineistoilla, henkilökohtaisella neuvonnalla ja yksiköihin jalkautumisella. Talouspalvelut vastaa talouden prosessien toimivuudesta sekä ohjeistaa, neuvoo ja opastaa yksikköjä prosessien käytännön toteutuksessa, ylläpitää sähköistä reaaliaikaista raportointijärjestelmää ja tuottaa päätöksenteon tueksi seurantaraportteja sekä kustannuslaskentaa ja tuotteistusta. Talousarvio rakentuu strategiaan ja tuloskortteihin. Määrärahojen käyttötarkoitus ilmenee toimintatietokorteista.

40 39 Talouspalvelut vastaa kirjanpidon ja muiden taloushallinnon perustehtävien ostopalvelusopimusten toteutumisen seuranta. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Henkilöstöosaston määrärahoihin on varattu osaston toimintamenojen lisäksi myös koko organisaation henkilöstön työhyvinvointi, työsuojelu, työterveyshuolto ja keskitetty rekrytointi. Menneet lomautukset ja laaja organisaatiouudistus asettaa tulevina vuosina, mutta erityisesti vuonna 2014 henkilöstöpalveluille erityisiä haasteita. Henkilöstöhallinnon peruspalveluiden, kuten työsuhdeasioiden, työterveyshuollon, rekrytoinnin, koulutuksen ja palkkahallinnon toimivuus on varmistettava edelleen ja näitä tehtäväalueita on kehitettävä. Organisaatiouudistus toteutuu ensi vaiheessa esimieskunnan tiivistämisellä, mikä edellyttää koulutusta ja tukitoimia esimiehille. Organisaation toimintakyvyn varmistaminen edellyttää henkilöstöpalveluilta samantasoisen esimiestyön varmistamista kautta organisaation, esimiesten valmentamista rooliinsa työyhteisön muutoksen tukijoina ja luottamuksen ilmapiirin rakentajina sekä työkykyjohtamisen korostumista osaamisvaatimusten ja jaksamishaasteiden kasvaessa. Työhyvinvointipalveluissa painottuvat Sujuva-toimintamallin laajentaminen ja työhyvinvointihankkeen kohdistuminen esimiehiin. Talousarvio sisältää virkistystoimikunnan perustamisen, eipäätoimisten pääluottamusmiesten palkkauksen siirtämisen henkilöstöhallintoon, vajaatyökykyisten työkokeilun mahdollistavan uuden toimintamallin ja koulutuspaketit irtisanottaville ja kaupungin palvelukseen jääville. Rekrytointipalvelujen keskittämistä jatketaan. Kunnan Taitoa Oy:lle ulkoistetun palkanlaskennan sekä rekrytointiyksikön kustannukset laskutetaan v sisäisenä laskutuksena palvelujen käyttäjille. Talouspalvelujen painopistealueet ovat: Kustannuslaskennan ja tuotteistuksen sekä toimintaa kuvaavien mittareiden edelleen kehittäminen palvelemaan tuloskortteja ja johdon raportointia. Talousarvion, strategiaprosessin ja raportoinnin saumattoman yhteistyön edistäminen. Kuntien yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektiin osallistuminen. Vertailutietojen hankkiminen verrokkikunnista. Konsernivalvonnan liittäminen osaksi toimintaprosesseja. Toimialojen hankintaosaamisen kehittäminen. Talousosaston budjetti koostuu pääasiassa 16 henkilön palkasta ja sosiaalikuluista sekä Taitoa Oy:n ostopalvelusopimuksen mukaisista kuluista sekä verotilityskustannuksista. Työllisyyspalveluyksikköä varten varataan määrärahaa euroa niiden yritysten ja yhteisöjen avustamiseksi, jotka työllistävät salolaisia työttömiä. Määräraha riittänee noin 300 henkilön työllistämiseen. Strategisen kehittämisen osasto Toimialan perustehtävä Salon kaupunki on tehokkaasti toimiva ja laadukkaasti johdettu kuntalaisten palveluorganisaatio. Kaupunki edistää aktiivisesti elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja luo positiivista mielikuvaa.

41 40 Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Strategisen kehittämisen osaston viestinnän ja markkinoinnin keskeisimmät tehtävät ovat informaation välittäminen kaupungin asukkaille ja muille sidosryhmille sekä kaupungin tunnettuuden edistäminen ja ylläpitäminen. Kaupunkiorganisaation kehittämisessä painopisteenä on toiminnan tehostaminen sekä sopeuttaminen taloudellisesti kestävälle pohjalle. Kansainvälisen toiminnan sekä Invest In - toiminnan tarkoituksena on nostaa ja ylläpitää kaupungin toimintakykyä ja vetovoimaisuutta. Yritysten kontaktoinnilla ja paikkakunnalle sijoittumisen tukemisella luodaan uusia työpaikkoja ja parannetaan paikkakunnan elinvoimaisuutta. Paikkakunnan korkeakoulutoiminnan uudistaminen niin, että toiminta tukee elinkeinoelämän rakennemuutoksesta selviytymistä. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Strategisen kehittämisen osaston keskeisiä toimintoja on edistää yritystoiminnan ja ammattitaitoisen työvoiman pysyvyyttä parantamalla yrittämisen edellytyksiä sekä houkutella uusia yrityksiä. Toisaalta organisaation ja johtamisen kehittämisessä pääpaino on tukea toimialoja palveluvalikoiman, palvelutason, palveluverkon sekä palveluiden tuotantomallin sopeuttamisessa taloudellista kantokykyä vastaavaksi. Kaupunkiorganisaation toimintatapojen tehostaminen jatkuu. Viestinnän ja markkinoinnin painopistealueita ovat yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä systemaattisen elinkeinoviestinnän toteuttaminen. Kansainvälinen toiminta koostuu toisaalta elinkeinoelämän KV-valmiuksien tukemisesta ja kehittämisestä. Osaston toimintamenoissa korostuu suuri läpivirtaavan rahan osuus. Rakennemuutostyö jatkuu ja toiminnan volyymi on kasvanut vuodesta Kaupunginhallituksen tuloslaskelma 13 Kaupunginhallitus TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,6 Myyntituotot ,9 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,8 Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,3

42 41 Kaupunginhallituksen toimintatiedot Toiminta Kaupunginhallitus TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset, iltakoulut yms Käsitellyt asiat Kulut / asia / kokous Projektit ja hankkeet Kylien Salo-hanke Kulut Tuotot Infotietona varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Muutosjohtajat Kulut Vakinaista henkilöstöä 3 1 Lähidemokratia Kokoukset Kulut / kokous Sisäinen tarkastus Kulut Vakinaista henkilöstöä Toiminnan tukeminen Tuettuja yhdistyksiä Kulut / yhdistys (keskimäärin) Tuotot Jäsenyydet Suomen kuntaliitto Varsinais-Suomen liitto Työmarkkinalaitos Muut yhdistykset Kulut Tyhjänä ja vajaakäytössä olevat tilat: Omat tilat Tilojen m² Kulut / m² / kk 5,16 7,60 9,63 9,66 Muilta vuokratut tilat Kulut Rira Kulut muut Tuotot Käytössä olevat tilat: Örninkatu 15 Kulut Tuotot Valtionosuuskorvaus Tuotot

43 42 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Kh:n varamääräraha Kulut Satunnaiset kulut Käyttöomaisuuden myyntitappio Tuotot Käyttöomaisuuden myynti Elatustukimaksu Muut erät Yhteensä Kaupunginhallitus yhteensä Tuotot Kulut Netto Konsernipalveluiden toimintatiedot Toiminta Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Hallintopalvelut Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Toimintatuet ja avustukset Kulut Projektit Kulut Tuotot Lakipalvelut; konserni, sipa ja sote Kulut Vakinaista henkilöstöä /tunti 51,14 51,03 51,15 49,91 Tuotot Alue- ja kylätoimikuntatyö Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Palvelupisteet Asiakkaat Kulut / asiakas 8,91 8,81 8,88 8,44 Vakinaista henkilöstöä 2,7 2,7 2,7 2,7 Tuotot 115

44 43 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Henkilöliikennepalvelut Tehtyjen matkojen määrä* Kulut / matka 3,36 3,75 4,05 4,06 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Edunvalvonta ja sosiaaliasiamies Asiakkaat Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Asiahallinta Kulut Tuotot 87 Vakinaista henkilöstöä 10,5 9,5 9,5 9,5 Monistuspalvelut Kopioiden määrä Kulut / kopio 0,08 0,12 0,13 0,13 Vakinaista henkilöstöä 1,5 1,5 1,5 1,5 Tuotot Postitus- ja vahtimestaripalvelut Lähetetty posti kpl Kulut / kpl 1,00 0,91 0,99 0,97 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ajokerrat Kulut / ajokerta 9,24 8,55 8,73 8,55 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tietohallinto Tietohallinnon työasemapalvelut Työasemien määrä Kulut / työasema Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tietohallinnon tietoverkkopalvelut Työasemien määrä Kulut / työasema ,00 24,17 22,45 Vakinaista henkilöstöä Tuotot 4 Ostopalveluna hankitut puhelinpalvelut Liittymien määrä Kulut / liittymä Tuotot

45 44 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Maaseutu- ja lomituspalvelut Maaseutulautakunta Kulut Maaseutuyksikkö Neuvonta ja tukien hallinnointi Asiakkaat (maatilat) Kulut /asiakas Vakinaista henkilöstöä 4,8 4,8 4,4 4,4 Maanvuokraus Kulut Vakinaista henkilöstöä 0,2 0,2 0,2 0,2 Tuotot Lomituspalveluyksikkö Kunnalliset lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut /lomituspäivä Vakinaista henkilöstöä Vakinaiset maatalouslomittajat Ostopalveluna hankitut lomituspalvelut Lomituspäivien määrä Kulut /lomituspäivä Itsejärjestetyn lomituksen korvaukset Lomituspäivien määrä Kulut /lomituspäivä Tuotot Hallintopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Talouspalvelut Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä 3, Kunnallisverotus Kulut /asukas Taloushallinnon palvelukeskus Omana toimintana järjestetty Kulut Tuotot Ostopalveluna hankittu Kulut Tuotot Talous- ja vuosisuunnittelu Kulut /tunti 49,55 53,56 46,39 44,00 Vakinaista henkilöstöä 3,

46 45 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Hankintatoimi Kulut /tunti 41,80 38,65 43,47 47,49 Vakinaista henkilöstöä Toimialojen talouspalvelut Kulut /tunti 28,25 30,46 29,54 27,43 Vakinaista henkilöstöä 5,5 6,0 6,7 6,7 Tuotot Talouspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Henkilöstöpalvelut Kaupungin työntekijöitä Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Työsuojelu Kulut /työntekijä 66,00 59,64 67,57 60,72 Vakinaista henkilöstöä Tuotot 80 Rekrytointiyksikkö Kulut /työntekijä 42,32 37,29 43,24 39,97 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Yhteistoiminta Kulut /työntekijä 65,28 57,40 80,81 78,11 Pääluottamusmiehiä Tuotot Työhyvinvoinnin edistäminen Kulut / työntekijä 62,73 78,36 82,43 77,98 Tuotot Yhteinen koulutus Kulut / työntekijä 0,14 0,17 0,85 0,80 Työterveyspalvelut Kulut / työntekijä Tuotot (Kelan työterveyshuollon korvaus)

47 46 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Työllistäminen Nuorten työllistäminen Kaupungin työllistämät nuoret Kulut /nuori Yritysten kesätyöll.tuella työllistämät nuoret Kulut /nuori Muu työllistäminen Työllistettävien määrä Kulut /työllistetty Tuotot Netto /työllistetty Korvaukset luottamushenkilöille Kulut Oma palkanlaskenta Kulut / työntekijä 88,39 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ostopalveluna hankittu palkanlaskenta Kulut Tuotot / työntekijä Henkilöstöpalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Strategisen kehittämisen palvelut Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot 90 Toimintatuet ja avustukset Maaseudun toimintaryhmät Maakunnalliset toimialahankkeet Markkinointituet Kulut yhteensä Projektit ja hankkeet Määrä kpl Kulut Vakituista henkilöstöä Tuotot Strateginen suunnittelu Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot

48 47 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Ohjelmatyö Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KoKo) Kulut Määräaikaista henkilöstöä 0,5 Tuotot Elinkeinotoiminta Kulut Vakinaista henkilöstöä 1 1 / asukas 1,91 1,64 0,00 0,00 Tuotot Kansainvälinen toiminta Kulut Vakinaista henkilöstöä 1 1 1,25 1,25 Tuotot Viestintä ja markkinointi Viestintä Kulut Vakinaista henkilöstöä 2 2 2,25 2,25 Tuotot Markkinointi Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ostopalveluiden hankinta Yrityssalo Oy Perusrahoitus Osaamiskeskusohjelma + Protomo Rakennemuutos Kv-työ Turun yliopisto It-koulutus Kulut yhteensä Strateginen kehittäminen yhteensä Tuotot Kulut Netto Konsernipalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

49 48 Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Terveyspalveluiden toiminnassa keskitytään lakisääteisten palveluvelvoitteiden toteuttamiseen. Ikärakenteeseen ja sosioekonomiseen tilanteeseen liittyvä palvelutarpeen lisääntyminen, hoitoon pääsyyn liittyvät säädökset ja voimavarat ovat ristiriidassa. Työttömät ovat menettäneet myös työterveydenhuollon palvelut ja siirtyvät merkittävässä määrässä julkisen terveydenhuollon palveluiden käyttäjiksi. Erikoissairaanhoidosta siirretään enenevästi terveyskeskuksen hoidettavaksi vaativia potilasryhmiä kuten ALS/hengityshalvauspotilaat ja Fabryn-tauti -potilaat. Potilaiden vapaus valita hoitava terveyskeskus ja sairaala kotikunnan ulkopuolelta tulevat näkymään muista kunnista tulevien kustannusten lisäyksenä tavalla, joka ei ole vielä arvioitavissa. Lähivuosien haasteena on varmistaa lakisääteisten palveluiden toteutuminen, henkilöstön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen. Terveydenhoitolain mukaista terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa laaditaan kuntien asiantuntijoiden yhteistyönä sairaanhoitopiirin kanssa. Ensihoito- ja sairaankuljetus siirtyivät vuoden 2013 alusta erityisvastuualueen sairaanhoitopiirin velvoitteeksi. Toiminnallisesti muutos oli suuri ja siirtymävaihe meneillään. Sairaanhoitopiirin vastuulla on vuoden 2014 alkaessa sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti organisoitu ensihoito-, ensivaste- ja sairaankuljetusjärjestelmä ja Salon alueella kenttäjohtoyksikkö. Muutos kasvattaa kaupungin kustannuksia. Terveyspalveluiden talousarviossa 2014 osaston toimintakulujen kasvu johtuu palvelutarpeiden ja järjestämisvastuiden kasvusta sekä erikoissairaanhoidon kustannuskasvusta. Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on laskettu sairaanhoitopiirin ilmoittaman 1,8 % nousuprosentin mukaisesti, joka vastaa arvioitua todellista käyttö ja sairaanhoitopiirin ilmoittamaa alustavaa taloussuunnitelmaa. Terveyspalveluiden omassa toiminnassa ei esitetä uusia palvelumuotoja. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja kuntoutuspalveluissa on päästävä asetuksen mukaiselle tasolle. Salon väestöstä lähes 80 % käyttää kaupungin terveyspalveluita vuosittain. Toiminnalliset perustelut ja henkilöstösuunnitelma Omana toimintana järjestettäviä mielenterveyskuntoutujien asumis- ja kuntoutuspalveluita vakiinnutetaan ja toimintaa laajennetaan Kajalan vanhainkotitoiminnan mahdollisesti lakatessa. Tällöin Kajalan yksikköön suunnitellaan 15 paikkaa eri ympärivuorokautisen tuetun palveluasumisen tarpeessa oleville mielenterveyskuntoutujille. Toimintaan esitetään alkaen sairaanhoitaja (1), lähihoitajia (7), sosiaaliohjaaja (1) ja laitoshuoltaja (½). Oman toiminnan lisääntyessä ostopalveluiden määrä vastaavasti vähenee n vuositasolla ja kustannussäästöjä saadaan varsinkin pitkällä aikavälillä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut vuodesta 2015 eteenpäin tulevat kilpailutettavaksi vuoden 2014 aikana. Omana toimintana järjestetyistä palveluista kuntoutuminen mahdollisimman normaaleihin asumispalveluihin toteutuu nykyistä suunnitelmallisemmin. Vaikutukset mielenterveyskuntoutujien toimintakyvyn säilymiseen pitkällä aikavälillä ovat merkittävät.

50 49 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon vähentämiseksi tarvitaan edelleen tiivistä yhteistyötä, toimintakykyä ylläpitävien asumispalveluiden hyödyntämiseksi. Kunnalla on velvoite järjestää mielenterveyskuntoutujille kuntoutumista edistävää työtoimintaa. Kuntoutuspaikkoja tavallisilla työpaikoilla pyritään lisäämään. Mielenterveyskuntoutujien ulkotyöryhmän toimintaa kehitetään ja vakiinnutetaan. Tehtäviä on etsittävä kaupungilta, yrityksistä sekä kolmannelta sektorilta. Ulkotyöryhmää on vuosia hoidettu väliaikaisin järjestelyin, pitkäaikaistyöttömien voimin ja määräaikaisella toimella. Toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen edellytys on yhden määräaikaisen ulkotyönohjaajan toimen perustaminen mielenterveyskuntoutujien avopalveluihin. Avoterveydenhuollon peruspalvelut toteutetaan pääosin lähipalveluiden periaatteella terveysasemilla. Neuvolan perhetyön vahvistamiselle on suuri tarve. Neuvolan perhetyöntekijä (1) ehdotetaan vakinaistettavaksi. Määräaikaisena esitetään edelleen 2 neuvolan perhetyöntekijää testamenttivaroin, jotka riittävät vuodelle Opiskeluterveydenhuollossa on voimavaraongelmia aikuisopiskelijoiden määrän kasvaessa. Toisen asteen ja aikuisopiskelijoiden lääkärintarkastuksia on lisättävä ja tähän on osoitettava henkilöstöä. Sitovat määräykset neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksista vaativat lisävoimavaroja. Tähän liittyen esitetään terveyskeskuslääkärin vakanssia, josta 50 % opiskeluterveydenhuoltoon ja 50 % Perniön yksikköön. Neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa asetuksen vaatimukset ja perheiden vaikeutuneet tilanteet lisäävät palvelutarvetta. Syksyllä 2013 alkava HPV-(papillomavirus) -rokotusohjelma vuotiaille tytöille edellyttää siirtymävaiheessa vuositasolla noin ½ terveydenhoitajan henkilötyövuotta. Osastonhoitajan vakanssi Halikon yksiköstä esitetään muutettavaksi terveydenhoitajan vakanssiksi. Erityisesti diabetes- ja muistihäiriöpotilaiden määrä lisääntyy nopeasti. Terveysasemien lähipalveluiden tarve ja saatavuus ovat epäsuhteessa. Esitetään 1 toimistosihteerin toimen muuttamista sairaanhoitajan toimeksi, kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi, mm. muistihäiriöpotilaiden ja diabeteshoitoon. Hallintokunta on esittänyt kotisairaalaan/päivystykseen yhden sairaanhoitajan toimen, lisääntyvien tehtävien perusteella mm. Fabryn- tauti-potilaiden kotisairaalahoito ja päivystyksen kotiutustiimin tehostaminen, jolloin sairaalahoidoista on mahdollista saada kulupienennystä ja sijaistyöntekijöiden tarve vähenee. Toimen perustaminen on henkilöstösuunnitelmassa siirretty vuodelle Terveyskeskussairaalassa kuntouttavaa työtä ja kotiutuskoordinointia kehitetään, tavoitteena hoitojaksojen lyheneminen ja siirtojen erikoissairaanhoidosta tehostuminen. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään kylvettäjän toimen muutosta lähihoitajan toimeksi. Kuntoutuspalveluiden tarve on kasvanut ja hoitoon pääsyn normien mukaisessa hoidon toteutuksessa on suuria ongelmia. Ostopalveluita on jouduttu lisäämään sekä fysioterapiassa, toimintaterapiassa että puheterapiassa. Hallintokunta on esittänyt kuntoutusyksikköön määräaikaista fysioterapeuttia sekä uusia toimia toimintaterapeutti (1) ja jalkaterapeuttia (1), lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi ja ostopalveluiden vähentämiseksi. Talousarviossa on varauduttu jalkaterapeutin toimeen vuodelle 2014, muut vakanssit on henkilöstösuunnitelmassa siirretty vuodelle 2015.

51 50 Suun terveydenhuollossa toimintaa organisoidaan uudelleen sulkemalla nyt henkilöstöongelmien vuoksi vajaasti toimineet Kiikalan, Kiskon, Muurlan ja Perttelin suun terveydenhuollon toimipisteet, jolloin toiminta tehostuu. Määräaikainen henkilöstö Jotta henkilöstöresurssi voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, sisältyy suunnitelmaan määräaikainen varahenkilöstö, yhteensä 7 määräaikaista hoitajan toimea päivystykseen, kotisairaalaan ja terveysasemille sekä ½ fysioterapeutin voimavara korvaamaan sijaishenkilöresurssia, jolloin vastaava summa säästyy sijaismäärärahoista. Erityisesti kotisairaalassa, avosairaanhoidon vastaanotoilla ja päivystyksessä satunnaiset lyhytaikaiset sijaiset ovat potilasturvallisuuden ja tehokkuuden kannalta ongelma suuren perehdytystarpeen vuoksi. Muita määräaikaisia tehtäviä ovat neuvolan perhetyöntekijät (2) testamenttivaroin sekä projektityöntekijät (alla). Kehittämishankkeet KASTE II-ohjelman mukaisesti v 2013 käynnistyy moniongelmaisten asiakkaiden palvelumuotoiluhanketta, Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2 osa-aikaista hanketyöntekijää perhetyöntekijä hankerahoituksella ja hanke jatkuu vuoteen Taloussuunnitelmassa on varauduttu hankkeen resursointiin 25 % omavastuuosuudella alkaen. Hankkeesta on sosiaali- ja terveysministeriön päätös ja sitä hallinnoin Turun sosiaali- ja terveystoimi. Kaste II ohjelman hankehakemus lasten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuden/ ennakoivan lastensuojelun kehittämiseksi on vireillä alueellisena yhteistyönä, alustavan suunnitelman perusteella hankkeen toteuttaminen edellyttää 2 osa-aikaista projektityöntekijää. Hankinnat ja investointisuunnitelma Tietojärjestelmien kehittämisessä on varauduttava kansalliseen Kanta-arkistoon liittymiseen (kokonaiskustannukset eivät vielä tiedossa), uuteen Effica-raportointijärjestelmään, ja potilastietojärjestelmän välttämättömiin päivityksiin ja toiminnallisuuksien korjaamiseen tulee varata, yhteensä n Irtaimistohankinnoissa on varauduttava välttämättömien kalusteiden ja hoitovälineiden sekä laitteiden (työtuolit, korvalamput, kipupumput, defibrillaattorit, suun terveydenhuollon hoitokoneet yms.) uusimiseen Kuntoutuksen tilat pääterveysasemalla on toistuvia vesivahinkoja ja näistä seuranneita ongelmia. Saneeraushanke on yhteinen sairaanhoitopiirin kanssa. Investointiohjelmassa on varaus tähän saneeraukseen vuodelle 2017, mutta saattaa siirtyä myöhemmäksi osana sairaanhoitopiirin hankkeeseen liittyen, kustannusarvio (1,5 milj.), /m2). Apuvälinehuollon tilat ovat vanhentuneet, vuoden 1984 kunnossa ja nykytoimintaan täysin alimitoitetut hankaloittaen toimintaa. Apuvälinepalveluiden tilatarpeille tulee v 2014 alkaa etsiä ratkaisua osana kaupungin muuta toimitilasuunnittelua. Apuvälinepalvelun tilatarve on noin 500 m2, tulevaisuuden kehittämistarve huomioiden. Tilojen ei tarvitse olla muun terveystoimen yhteydessä. Suun terveydenhuollon pääterveysaseman tilojen saneeraukseen on samoin alustava varaus vuodelle 2017 (yhteinen hanke sairaanhoitopiirin kanssa).

52 51 Vanhuspalvelut Pääterveysaseman kiinteistön kattoremonttiin on varattava n (alustava arvio). Kajalan kiinteistön mielenterveysasumisyksiköksi laajentaminen edellyttää jatkossa joitakin saneeraustarpeita, joista kustannusarviota ei vielä ole valmiina. Kiinteistön turvallisuustason nostamisesta (palonsammutusjärjestelmä) on aiemmin vahvistettu suunnitelma osana koko sosiaali- ja terveystoimen turvallisuussuunnitelmaa. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Vanhuspalveluiden talousarvioesityksen 2014 määrärahavaraukset perustuvat talouden ja toiminnan toteutumiseen puolivuotiskautena Talouden tasapainotusohjelmassa esitetään vanhuspalveluihin kohdentuvina toimenpiteinä seuraavaa: 1. Kajalakodin lakkauttamista nopeutetaan siten, että nykyiset 19 asukasta siirretään vanhuspalveluiden muihin yksiköihin. Vastaanottavien yksiköiden henkilökuntamäärää vahvistetaan osalla Kajalakodin nykyistä henkilökuntaa, joten henkilöstökuluissa ei saavuteta nopeita kustannusvaikutuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutukset ovat euroa, mikä muodostuu sisäisistä kuluista ja henkilökunnan palkoista. 2. Pahkavuoren ryhmäkodin toiminnalle haetaan uutta noin 30 paikan yksikköä. Samassa yhteydessä palvelurakennemuutoksen edistämiseksi lakkautetaan Kukonkallion 12-paikkainen osasto, josta osa sijoittuu hankalasti portaiden taakse ns. vanhaan asuntolaan. Pahkavuoren henkilökunta siirtyy uusiin tiloihin. Kukonkallion osaston lakkautuksen yhteydessä voidaan vanhuspalveluiden sisällä vähentää ko. osaston vakanssimäärä esim. eläköitymisien (n. 5 kpl) yhteydessä. Arvioitu teoreettinen kustannusvaikutus on euroa. Kustannusvaikutuksen toteutuminen on mahdollista aikaisintaan vuonna Vanhuspalveluiden tukipalveluita vähennetään. Salossa on monipuoliset ja kattavat tukipalvelut. Palveluvalikkoa on jonkin verran jo karsittu taloudesta johtuen. Lisäleikkaukset tullaan pääsääntöisesti toteuttamaan asettamalla palveluihin tulorajoja ja tiukentamalla saantokriteereitä. Teoreettiseksi kustannusvaikutukseksi on arvioitu euroa, mikä syntyy vakanssien määrän (n. 5 kpl) vähentämisessä kotihoidossa eläköitymisien yhteydessä. 4. Tehostetun palveluasumisen ostopalveluissa on tarkoituksena luopua noin 10 paikasta vuoteen 2016 mennessä. Asukkaita ei siirretä toisiin yksiköihin, joten arvioidun euron vuositason kustannusvaikutuksen toteutumista ei voida täsmällisesti ennakoida. Voimaan astunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ei arvion mukaan tuota merkittäviä kustannusvaikutuksia kaupungin vanhuspalveluihin vuodelle Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi asettaa osin uusia palveluiden kattavuustavoitteita vuoteen 2017 mennessä. Omaishoidon tuen osuudeksi 75 vuotta täyttäneille esitetään 6-7 % ikäryhmästä, aiemmin 5-6 %. Tehostettua palveluasumista esitetään 6-7 %:lle, aiemmin 5-6 %:lle. Vastaavasti ns. laitoshoidon osuutta suositellaan edelleen vähennettävän, tavoitteena 2-3 % ikäryhmästä.

53 52 Vanhuspalveluiden toiminnan painopiste on ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa ja kotiin annettavissa palveluissa. Ikäkeskustoimintaa hyvinvointia edistävine kyselyineen kehitetään edelleen ja toiminta jatkuu kaupungin omana toimintana hankkeen päättyessä syksyllä Kotihoidon toimintamalleja on kehitetty jatkuvasti ja kehitetään edelleen. Kajalakodin vapaiden vakanssien kuntoutuspainotteisiksi muuttamisen avulla voidaan lähteä luomaan uudenlaista mallia kotona asumiseen sekä tehostaa kotiutusprosesseja. Kaupungin omia ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on parhaillaan käytössä yhteensä 455, joista hoivakotipaikkoja on 260 ja tehostetun palveluasumisen paikkoja 195. Ostopalveluna hankitaan parhaillaan 57 paikkaa. Kajalakodin paikkamäärä on laskenut alkuperäisestä 63: sta määrään 19. EAKR rahoitteinen Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin hanke on saanut jatkorahoituksen vuodelle Tarkoituksena on ottaa hankkeessa luotua uutta tuotetestausprosessia toimintaympäristöineen käyttöön monipuolisemmin vuoden 2014 aikana. Päätavoitteena hankkeessa on uusien teknologisten ratkaisujen testaaminen livig lab-ympäristössä ikääntyneille sopivien hyvinvointiteknologisten ratkaisujen löytämiseksi sekä paikallisen yritystoiminnan lisääminen. Hankkeen ulkopuolinen rahoitusosuus on 70 %. TEKNOPRO-hankkeessa, jossa on keskitytty henkilöstön hyvinvointiteknologisen osaaminen kehittämiseen, siirtyy määrärahoja vuoteen Ulkopuolinen rahoitusosuus on 85 %. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin esitetään yhtä kokoaikaista projektityöntekijän vakanssia koko vuodeksi ja TEKNOPRO-hankkeeseen yhtä kokoaikaista projektityöntekijää noin 5 kuukaudeksi. Uusiin hankkeisiin ei sitouduta. Laatutyöskentelyssä suoritetaan kartoittava auditointi alkuvuodesta ja laaduntunnustusta on tarkoitus hakea syksyllä Vanhuspalveluiden vakanssien kokonaismäärä on 546. Kuluneen toiminnan aikana vanhuspalveluissa on muutettu yhteensä 56 vakanssia koulutetumpaan suuntaan. Talousarviossa 2014 esitetään 14 vakanssia muutettavaksi osittain koulutetumpaan suuntaan. Muutoksen kustannusvaikutus on yhteensä euroa vuositasolla. Näistä neljä muutosvakanssia Kajalakodista on suunniteltu ympärivuorokautisen hoidon mitoituksen korjaamiseksi nykytilannetta paremmin vastaavaksi. Vanhuspalveluiden kehittäminen kotihoitopainotteiseksi ja terveyskeskussairaalan paikkojen käytön muuttuminen lääketieteellistä hoitoa vaativien yksiköksi on muuttanut merkittävästi ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden hoitoisuutta raskaampaan sekä saattohoitoa painottavaan suuntaan. Hoitoajat on huomattavasti lyhentyneet. Henkilökuntalisäyksiä ei ole tehty kuluneina vuosina varahenkilöjärjestelmän kehittämisen lisäksi. Salossa henkilökuntamitoituksen keskiarvo on 0,54 tehostetussa palveluasumisessa, hoivakodeissa 0,58 ja dementiayksiköissä 0,62. Valtakunnallisen seurannan mukaan tehostetussa palveluasumisessa henkilökuntamitoitus on noussut 0,57:stä 0,65:een vuosien aikana. Vastaavasti vanhainkodeissa mitoitus on noussut 0,64:stä 0,65:een. Lisäksi Kajalakodin vakansseista esitetään muutettavaksi yksi vakanssi toimintaterapeutiksi, yksi vakanssi muistihoitajaksi ja viisi vakanssia fysioterapeuteiksi ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi. Talonrakennusinvestoinneissa jatketaan edelleen Moision vanhustentalon peruskorjausta vanhusten vuokra-asunnoiksi. Vuoden 2013 aikana 22 asuntoa saneerattiin, lisäksi uusittiin kaikki runkoviemärit ja vesijohdot. Peruskorjaus jäi kesken vuonna 2013 määrärahoista johtuen. Jäljellä on 12 asunnon saneeraus, johon tekninen toimi esittää varattavaksi euroa. Aiemmin suunnitelmissa ollut euron kalustemääräraha poistetaan tarpeettomana. Hintan hoivakodin tur-

54 53 vallisuustason nostoon automaattisen sammutusjärjestelmän asentamiseen ja osoitteellisen palohälytysjärjestelmän asentamiseen on varattu määrärahaa. Paukkulakodin lähes 20 vuotta vanhan osan 11 suureen asuntoon tehdään saneeraus tarkoituksena muuttaa tiloja vastaamaan paremmin nykyistä asukaskuntaa. Kustannusarvio on euroa. Varavoimalähteiden hankinta vanhuspalveluiden yksiköihin on käynnistynyt ja vuoden 2014 osuus määrärahoineen selviää myöhemmin tekniseltä toimelta. Sosiaalityön palvelut Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö turvaa viimesijaisen toimeentulon sekä tukee ja auttaa pitkäaikaistyöttömiä ja syrjäytymisvaarassa olevia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen, mikä on alkanut heijastua selkeästi myös toimeentulotukiasiakkuuksissa erityisesti uusien asiakkaiden määrän kasvuna. Toimintavuoden aikana tullaan entistä enemmän tiivistämään eri yhteistyötahojen keskinäistä yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä. Työvoiman palvelukeskuksen toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua ja toteuttamista vaikeuttaa vakinaisten työnsuunnittelijoiden puuttuminen. Palvelukeskuksen työnsuunnittelijat ovat itsekin tehtävissään työllistettyinä. Hallintokunnan toimintavuoden talousarvioesitys pitää sisällään esityksen kolmen työvalmentajan (nykyiset työllistetyt työnsuunnittelijat) vakanssin perustamisesta. Tästä esityksestä henkilöstösuunnitelmaan on sisällytetty vain yksi määräaikainen. Lisäksi henkilöstösuunnitelma sisältää yksilövalmentajan (eniten tukea tarvitsevat) ja työvalmentajan määräaikaisen vakanssin, koska tarkoituksena on laajentaa toimintaa niin, että työmarkkinatuen sakkomaksua saadaan todella pienennettyä. Nykyisillä resursseilla voidaan lieventää vain pitkäaikaistyöttömien määrän nousun aiheuttamaa työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua. Valtiovallan työllistämisuudistukset tulevat myös todennäköisesti vaikuttamaan erittäin voimakkaasti kuntien talouteen ja työllistämisen hoitoon. Suuri muutos on pitkäaikaistyöttömien työttömyyspäivien lasku 500:sta 300:aan. Samalla uudistuksessa korostetaan aktivointien voimakasta tehostamista ja Työvoiman palvelukeskuksien, sosiaalitoimen, terveydenhuollon, työvoimaviranomaisten ja Kelan erittäin läheistä yhteistyötä. Tämä edellyttää sosiaalitoimelta voimavaroja ja mahdollisuuksia paneutua aktivointisuunnitelmien tekemiseen ja asiakaslähtöiseen yksilökohtaiseen sosiaalityöhön. Yhteyksiä yhdistyksiin ja eri järjestöihin on luotu ja yhteistyötä edelleen kehitetään. Merkittävä yhteistyötaho on myös Salon työnantajat, joihin yhteyksiä rakennetaan erityisesti Capulus -hankkeessa, joka saanee jatkoa vuodelle Peruslähtökohtana on työttömien ja heidän perheittensä elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioon ottaminen. Salo -työllistämislisän jatkamista ja lisän ehtojen muuttamista arvioidaan kevään 2014 aikana. Nykytilanteessa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työajasta valtaosa kuluu toimeentulotukihakemusten käsittelyyn ja lain edellyttämiä palvelusuunnitelmia asiakkaille ei ole ehditty tehdä riittävästi. Aluehallintovirasto on kiinnittänyt huomiota asiaan ja kehottanut kaupunkia hoitamaan asian lainmukaisella tavalla. Avi seuraa myös toimeentulotukihakemusten käsittelyaikoja ja asiakkaiden vastaanotolle pääsyaikoja. Etuuskäsittelyn lisääminen on yksi keino vapauttaa sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia aktivointiin ja asiakassuunnitelmien tekemiseen. Hallintokunta esittää yhtä uutta etuuskäsittelijän virkaa ja määräaikaista kesälomasijaista. Niihin ei henkilöstösuunnitelmassa ole varattu määrärahaa.

55 54 Lastensuojelutyö Lastensuojelussa painopistealueina vuonna 2014 on lastensuojelulain mukaisissa määräajoissa pysyminen, palvelurakenteen muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi, huostaanottojen vähentäminen pitkällä aikavälillä, perhehoidon lisääminen sijaishuollossa sekä lastensuojeluyksikkö Paavolan toiminnan edelleen kehittäminen. Lisäksi perheohjauksen sekä arviointityön menetelmiä, joita on kehitetty vuosina , juurrutetaan käytäntöön. Lastensuojelulain mukaan sosiaalityöntekijän on välittömästi lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen arvioitava lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ratkaistava, onko asiassa ryhdittyvä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelulaissa mainitut määräajat ovat ehdottomia. Määräaikoja ei voida ylittää rikkomatta samalla lastensuojelulakia. Valvira ja aluehallintovirastot valvovat määräaikojen noudattamista. Aluehallintovirasto seuraa määräaikojen toteutumista valvonta-asiana ja ellei tilannetta saada kuntoon vuoden 2013 loppuun mennessä, on uhkasakon asettaminen vuoden 2014 aikana todennäköistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä henkilöstösuunnitelmassa vuosille on vuodelle 2014 yksi sosiaalityöntekijän virka sekä yksi sosiaaliohjaajan vakanssi. Suunnitelmissa on esitetty jälkihuollon sosiaalityöntekijää sijaishuollon tiimiin. Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeuksien vuoksi olisi järkevää perustaa sosiaaliohjaajan vakanssi. Jälkihuollon sosiaaliohjaaja voisi huolehtia myös nuorten toimeentulotuesta. Lisäksi ohjaajan avulla voitaisiin vähentää nyt ostopalveluna hankittavia jälkihuollon tuen ja tukiasumisen kustannuksia. Tällä hetkellä sijaishuollon sosiaalityöntekijät hoitavat sijaishuoltoon liittyvän sosiaalityön lisäksi myös jälkihuoltonuorten asioita. Sosiaaliohjaajaresurssi vapauttaa sosiaalityöntekijän työaikaa mm. dokumentointiin. Toinen sosiaaliohjaajan vakanssi esitetään perustettavaksi avohuoltoon, jolloin avohuollossa olisi neljä sosiaaliohjaajaa tekemässä perheohjausta ja arviointityötä. Tällä hetkellä perheohjausta on hankittu ostopalveluna. Sosiaaliohjaajien vakanssien kustannukset katetaan vähentämällä ostopalvelujen kustannuksia. Aluehallintoviraston määräys lastensuojeluviranomaisen toiminnan saattamiseksi lainmukaiseksi tarvitaan lisäksi yksi sosiaalityöntekijän ja yksi sosiaaliohjaajan vakanssi arviointitiimiin. Arviointitiimin työparin lisäyksellä saadaan lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat lainmukaisiksi (edellyttäen, että lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu taittuu) Tulevina vuosina suunnitelmissa on tarvittaessa perustaa vielä kaksi sosiaalityöntekijän vakanssia, toinen avohuoltoon ja toinen sijais- ja jälkihuoltoon ja yksi sosiaaliohjaajan vakanssi avohuoltoon. Lautakunnan esityksestä poiketen määrärahaa on henkilöstösuunnitelmassa varattu yhden sosiaalityöntekijän ja kahden sosiaaliohjaajan vakanssiin. Ostopalveluiden käyttöä vähennetään myös lastensuojeluyksikkö Paavolan avulla. Lastensuojeluyksikkö Paavolan toimintaa kehitetään yhteistyössä muun lastensuojelun kanssa. Paavolan kriisi- ja vastaanottoyksikköön tehdään pääosa kiireellisistä sijoituksista sekä avohuollon sijoituksista. Intensiivisen arviointijakson aikana tehdään laaja-alainen tilanneselvitys lapsen ja perheen elämästä, Tehokkaan intervention avulla pyritään pysäyttämään tilanne, etsitään perheen voimavarat sekä tehdään jatkosuunnitelma. Tavoitteena on, että perhe selviytyy jatkossa avohuollon tuella ja huostaanotolta vältytään.

56 55 Paavolan perhekuntoutusyksikössä annetaan mm. laitosmuotoista perhekuntoutusta sekä tehdään vanhemmuuden arviointeja. Lisäksi henkilökunta tekee perhekuntoutusta myös asiakkaiden kotona Huostaanoton jälkeen sijaishuollon tiimi työskentelee tiivisti huostaan otettujen lasten ja näiden vanhempien kanssa. Työn tavoitteena on perheiden jälleenyhdistyminen ja huostaanottojen purkaminen. Sosiaalipäivystys toteutetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti vakituisten sosiaalityöntekijöiden tekemänä (oman työn ohella) vapaamuotoisena varallaolona. Vammaistyö Vuonna 2014 tullaan jatkamaan kehitysvammahuollon suunnitelman mukaisia toimenpiteitä. Omaa toimintaa kehittämällä ja lisäämällä pyritään välttämään uusia laitossijoituksia. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska osalle asiakkaista ryhmäkotimuotoinen asuminen tai asuminen kotona ei sovellu. Tuolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää asuminen laitoksessa. Lisäksi ostetaan määräaikaisia hoito- ja kuntoutusjaksoja sekä muita erityisosaamista vaativia palveluja tukemaan ja täydentämään omia palveluja. Tällä hetkellä laitoshoidossa on 21 salolaista henkilöä. Toisen tukiasumisen ohjaajan työpanoksen ansiosta on voitu lisätä yksilöllistä asumista hankkimalla uusia tukiasunnoiksi sopivia huoneistoja sekä lisäämällä asumisvalmennusta, asumiskokeiluja ja muuttovalmennusta. Tällä hetkellä tukiasumisen piirissä on nelisenkymmentä asiakasta. Asumispalveluissa paikat ovat lisääntyneet Anjalan toiminnan alettua 14 paikalla. Anjalassa voi asua henkilöitä, jotka tarvitsevat melko vähän tukea ja ohjausta asumisessaan. Muihin ryhmäkoteihin voidaan sijoittaa myös enemmän tukea tarvitsevia henkilöitä. Kaikki ryhmäkodit ovat tällä hetkellä täynnä ja lähivuosina tarvitaan lisää varsinkin autismin kirjoon kuuluvien ja moni- ja vaikeavammaisten asumista. Ryhmäkodeissa asukkaat vanhenevat ja tarvitsevat yhä enemmän hoitajan apua toimissaan. Nyt monessa ryhmäkodissa esim. aamutoimet hoituvat työkeskusten ohjaajien toimesta, mikäli asukkaita jää pois työtoiminnasta ikääntymisen ja eläkkeelle siirtymisen vuoksi, joudutaan ryhmäkoteihin palkkamaan lisää henkilökuntaa aamuvuoroihin. Ryhmäkotien henkilökunta on mitoitettu niin pieneksi, että yhdenkin hoitajan poissaolo vaatii aina sijaisen palkkaamisen. Näistä syistä johtuen tulevina vuosina tarvitaan lisää henkilökuntaa asumispalveluihin, jotta kaikille asukkaille voidaan taata turvallinen ja laadukas asuminen. Henkilöstösuunnitelmaan vuosille kirjatuilla lisäyksillä voidaan taata nykyisten olemassa olevien ryhmäkotien toiminta. Jatkossa tulemme kuitenkin tarvitsemaan kokonaisen uuden paikkaisen ryhmäkodin, johon voimme sijoittaa asumaan moni- ja vaikeavammaisia sekä autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä. Lisäksi meidän on varauduttava tarjoamaan vahvasti autettua asumista nyt laitoksessa asuville henkilöille viimeistään vuonna Työ- ja päivätoiminnan piirissä on noin 150 henkilöä, joista Salon työ- ja toimintakeskuksessa 95 henkilöä. Tulevina vuosina työ- ja päivätoimintaan tulee vuosittain 4-5 koulunsa tai opiskelunsa päättävää uutta asiakasta, jotkut heistä ovat hoidollisesti hyvinkin vaativia ja haastavia. Kuusikodin asukkaiden muutettua Anjalaan, tilat jäivät tyhjiksi, syksyllä 2013 tiloissa käynnistetään yhden ryhmän päivätoiminta ja erilaiset ryhmät, kuten senioriryhmä. Uusista asiakkaista ja toiminnoista johtuen nykyinen henkilökuntamäärä ei enää tulevaisuudessa tule riittämään, vaan myös työ- ja päivätoimintoihin tarvitaan lisää ammattitaitoista henkilökuntaa.

57 56 Hakastaron aamu- ja iltapäivähoito jatkuu samanmuotoisena kuin vuonna 2013, jolloin järjestämisvastuu siirtyi vammaistyölle. Asiakkaita palvelun piirissä on 24 ja hoitajina toimivat Hakastaron koulun koulunkäyntiavustajat, jotka näin saavat lisäystä muuten vajaihin työtunteihinsa. Tilapäishoidon ja koululaisten loma-ajanhoidon tarve kasvaa edelleen. Tilapäishoitoyksikkö Elmerissä on neljä vakituista hoitajan vakanssia, mutta edelleen joudutaan käyttämään jonkin verran määräaikaisia työntekijöitä varsinkin viikonloppuisin, jotta voidaan taata asiakkaiden turvallinen hoito. Tilapäishoidon asiakkaiden hoidollisuus ja määrä vaihtelee ja suurin tarve keskittyy viikonloppuihin ja lomaaikoihin. Elmerin tilapäishoidossa käy noin 30 asiakasta. Tilapäishoitoa järjestetään myös kehitysvammahuollon muissa yksiköissä ja koululaisten loma-ajan hoito tapahtuu suurelta osin Hakastarossa koulunkäyntiavustajien toimesta. Vammaispalveluissa asiakasmäärät palveluasumisessa ja henkilökohtaisessa avussa ovat edelleen kasvussa. Samoin kuljetuspalveluiden asiakasmäärä lisääntyy ja asiakkaiden käyttämät matkat pitenevät, joten kustannukset nousevat. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ja matkanhallintajärjestelmä tullaan kilpailuttamaan. Matkanhallintajärjestelmän käyttöönotto tulee lisäämään kustannuksia noin euroa vuodessa, mutta toisaalta se helpottaa huomattavasti toimistosihteerin töitä. Kuljetuspalveluihin tulee lisää kustannuksia noin euroa vuodessa Taxidatan välitysmaksusta, jota ei saa periä asiakkaalta. Nämä vammaisten palvelut perustuvat ns. subjektiiviseen oikeuteen. Omaishoidon tuen määräraha on pidetty ennallaan. Tuen myöntämisperusteita on tiukennettu ja siirrytty kahteen maksuluokkaan vanhustenhuollon mallin mukaan. Kaikille myöntämisperusteet täyttäville hakijoille on voitu tuki myöntää määrärahojen puitteissa. Kasvatus- ja perheneuvola Sosiaalihuoltolain 17 määrittää kunnan tarjoaman kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut; asiantuntija-avun antamista sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Palveluihin on matala kynnys, koska lähetettä ei tarvita. Seudullinen palvelujen rakenne on näkynyt viimeisen viiden vuoden aikana perheneuvolatyössä perheiden hoitokäyntien sekä ja verkostoneuvottelujen lisääntymisenä. Työn tavoitteena on asiakkaiden yhtenäisten hoitosuunnitelmien toteutuminen tekemällä yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa ja sopimalla työnajosta. Asiakaslähtöiset tutkimus- ja hoitopalvelut räätälöidään perheiden tarpeista käsin laadullisesti, moniammatillisesti ja tavoitteellisesti. Kasvatus- ja perheneuvolassa työskennellään useilla rajapinnoilla ja yhteistyökumppaneita on peruspalveluista erikoissairaanhoitoon. Työkäytäntöjä päivitetään säännöllisesti vuosittain eri yhteistyötahojen kanssa. Nopeutettu aika suunnataan vauva- ja pikkulapsiperheille, jolloin perheet saavat avun oikea-aikaisesti. Ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä järjestetään resurssien mukaan lapsille ja heidän vanhemmilleen. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuonna Vuonna 2010 alkanutta laatujärjestelmän työstämistä jatketaan asetetuista kehittämiskohteista resurssien mukaan sosiaalipalvelujen asettamassa aikataulussa.

58 57 Palveluja myydään muiden kuntien Saloon sijoitettujen, huostassa olevien lastenja sijaisvanhempien palveluihin. Seudullisesti lastenpsykiatripalveluista on pulaa ja lastenpsykiatrinen asiantuntijuus lapsiperheiden peruspalveluissa tulee turvata. Vuoden 2014 talousarvioon on varattu määräraha lastenpsykiatrin konsultaation ostopalveluun. Työn kuormittavuutta vähentää ja työntekijöiden ammattitaitoa ylläpitää ja tukee sekä yksilöhoitoihin ja perhetyöhön saatava työnohjaus/konsultaatio että työntekijöiden henkilökohtainen työnohjaus. Laadullisen työn peruspilarina on koulutussuunnitelman mukaisesti riittävän määrärahan turvaaminen työn edellyttämiin koulutuksiin. Toiminta kaupungin Tehdaskatu 1 tiloissa käynnistyy Toiminnan kannalta uuden toimitilan käyttöön ottaminen vuoden alussa on tarkoituksenmukaista. Vilhonkatu kiinteistön vuokrasopimus päättyy 4/2014. Talousarvioon varataan Tehdaskatu 1:n käyttökustannusten lisäksi Vilhonkadun neljän kuukauden vuokra. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloslaskelma 20 Sosiaali- ja terveysltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,8 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,0 Henkilöstökulut ,1 Palkat ja palkkiot ,5 Henkilösivukulut ,4 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,2 Soten toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset Kulut / kokous Toimialahallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut

59 58 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Kerhotilan ylläpito Kulut Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Projektit ja hankkeet Kulut Tuotot Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Terveyspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Kanttiinipalvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä 3 3 3,5 3,5 Tuotot Toimintatuet ja avustukset Kulut Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Ennaltaehkäisevä terveystyö Terveyden edistäminen, terveyskasvatus, päihdetyö Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Terapia- ja asiantuntijapalvelut Ravitsemusterapia Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot 252 Avohoito Lääkärikäynnit sisältäen röntgen, laboratorio ym. tutkimukset Kulut / käynti Tuotot

60 59 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Aikuisneuvontakäynnit Kulut / käynti 21,72 28,54 29,81 28,20 Tuotot Neuvolakäynnit Kulut / käynti 93,71 89,36 100,00 97,23 Tuotot Kouluterveydenhoidon käynnit Kulut / käynti 30,16 50,77 52,38 50,93 Tuotot Avohoidon henkilökunta Lääkärit Hoitajat 86,5 86,5 87,5 87,5 Muut Päivystys ja kotisairaala Päivystyskäynnit, ympärivuorokautiset Kulut / käynti 82,34 84,94 83,33 82,03 Vakinaista henkilöstöä 15,5 15,5 15,5 15,5 Tuotot Kotisairaalan hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6,5 6,5 Tuotot Ostopalveluna hankitut palvelut Sairaankuljetus Kulut Kuntoutuspalvelut Fysioterapiakunt. käynnit Kulut / käynti 45,46 65,29 62,01 54,98 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Puheterapiakäynnit Kulut / käynti 85, ,59 89,78 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Toimintaterapiakäynnit Kulut / käynti 79, Vakinaista henkilöstöä Tuotot Fysiatriakäynnit Kulut / käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot

61 60 Toiminta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kuntoutuspalvelujen sos.työn käynnit Kulut / käynti Suunterveydenhuollon palvelut Hammaslääkäri- ja hoitajakäynnit Kulut / käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot Suuhygienistikäynnit Kulut / käynti 41,61 47,64 47,10 45,84 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Työterveyshuolto Työterveyshuollon käynnit Kulut / käynti 97,97 99,09 98,82 96,19 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Terveyskeskussairaala Terv.keskussairaalan hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ostopalveluna hankittu erikoissairaanhoito TYKS Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut SAS Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut (sis. eläkevak.) Psykiatria Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Kulut Muut yksiköt Kulut Ensihoito ja sairaankuljetus Kalliin hoidon tasaus ja erit.velv. maksu Kulut yhteensä Mielenterveystyön palvelut Poikkeus- ja kriisitilannevalmius Kulut Tuotot

62 61 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Depressiohoitokäynnit Kulut / käynti 74,85 yhdistetty alla olevaan palveluun Vakinaista henkilöstöä 3 Tuotot Miel.terv.kuntoutuksen asiakaskäynnit Kulut / käynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot Palveluasumisen hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Tuotot Päivätoiminnan toimintapäivät Kulut / toimintapäivä / kävijä 11,09 11,24 11,43 11,20 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Työtoiminnan toimintapäivät Kulut / toimintapäivä / asiakas 54,54 47,30 48,57 47,70 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Mielenterveystyön laitospalvelut Eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu Miel.terv. edistämisen asiakaskäynnit Ostetut palvelut Kulut /käynti 47,21 59,35 67,39 67,39 Tuotot Psykologikäynnit Kulut / asiakaskäynti Vakinaista henkilöstöä Tuotot Päihdetyö Korvaushoidon hoitokäynnit Kulut / hoitokäynti 64,40 78,75 70,83 67,46 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Terveyspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

63 62 Vanhuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Vanhusneuvosto Kokoukset Kulut Projektit Kulut Henkilöstöä 2,5 4 1,5 1,5 Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Saadut avustukset Sotilasvammalain mukainen korvaus valtiolta Tuotot Neuvontapalvelut Asiakkaat Kulut / asiakas 31,24 67,17 56,32 52,37 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Omaishoidontuki Asiakkaat Omaishoidontuki Tuen myöntämisen muut kulut Kulut yhteensä Vakinaista henkilöstöä 1,6 1,6 1,6 1,6 / asiakas Kotihoito Käynnit Kulut / käynti 28,38 27,66 26,71 25,94 Tunnit / h (asiakkaan luona käytetty, sisältäen hoitotarvikkeet) 86,95 80,87 84,40 81,98 Asiakkaat Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Tilapäisen kotihoidon asiakkaat Vakinaista henkilöstöä 183,5 183, Tuotot Kotihoidon tukipalvelut Asiointi-, ateria, -sauna- ja vaatehuoltopalvelut Asiakkaat Kulut Vakinaista henkilöstöä

64 63 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Ostopalveluna hankitut palvelut Turvapuhelin ja siivous Asiakkaat Kulut Tuotot Vanhusten päivätoiminta Toimintapäivät Kulut / toimintapäivä 124 Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu päivätoiminta Toimintapäivät Kulut / toimintapäivä 62,07 62,07 Tuotot Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopäivät Hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Tuotot Vanhainkotihoito Hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Vakinaista henkilöstöä Tuotot Vanhuspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto vuotta täyttäneiden määrä 5313 Bruttokulut / yli 75-vuotiaat Sosiaalityön palvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Vammaisneuvosto Kokoukset Kulut / kokous Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut

65 64 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Kasvatus- ja perheneuvola Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Toimeentulotuki, ei maahanmuuttajat Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut / kotitalous Tuotot Työmarkkinatuen kuntaosuus Kelalle Pitkäaikaistyöttömiä Kulut Työvoiman palvelukeskus Palvelukeskustoiminta Asiakkaita Kulut / asiakas Kuntouttava työtoiminta Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Maahanmuuttajapalvelut Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Toimeentulotuki Tuen piirissä olevat kotitaloudet Kulut / kotitalous Tuotot

66 65 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Päihdehuolto Ostopalveluna hankitut avopalvelut Käynnit Kulut / käynti 70,88 86,67 81,67 81,67 Ostopalveluna hankitut laitospalvelut Hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Ostopalveluna hankitut asumispalvelut Hoitopäivät Kulut / hoitopäivä Muut aikuissosiaalityön ostopalvelut Käynnit Kulut / käynti Tuotot Lastensuojelutyö Lastenvalvonta Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lastensuojelu Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Avohuolto Asiakkaita Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu avohuolto Asiakkaita Kulut / asiakas Tuotot Sijaishuolto Asiakkaat Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu sijaishuolto Asiakkaat Kulut / asiakas

67 66 Toiminta Jälkihuolto Ostopalveluna hankittu jälkihuolto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Asiakkaat Kulut / asiakas Tuotot Vammaistyö Vammaispalvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Vammaisavustukset Asiakkaat Erityinen järjestämisvelvollisuus Muut avustukset Kulut yhteensä /asiakas Tuotot Vammaisten omaishoidontuki Asiakkaat Kulut / asiakas Tuotot Kehitysvamm. asumispalvelut Asiakkaat Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Ostopalveluna hankittu asumispalvelu Asiakkaat Kulut / asiakas Tuotot Kehitysvamm. työ- ja päivätoiminta Asiakkaat Kulut / asiakas Vakinaista henkilöstöä Tuotot Sosiaalityönpalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Lasten ja nuorten palvelut Toimialan perustehtävä Sivistystoimi on kuntalaisen elinikäinen kumppani. Kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin mahdollistamisella tarkoitetaan sivistystoimen palveluja joita ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön, nuorison, liikunnan, kulttuurin ja kirjaston palvelut.

68 67 Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Sivistystoimen palvelukeskus Sivistystoimen palvelukeskuksessa tehtävillä ja valmistelluilla opetuslautakunnan päätöksillä hoidetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä toisen asteen ja vapaan sivistystyön tarvitsema hallinto, jonka tehtävänä on johtaa ja tukea aktiivista ja kehittyvää salolaista koulutusta. Sivistystoimen palvelukeskus tarjoaa asiantuntijapalveluja myös muille sivistystoimen osastoille sekä koordinoi opetuslautakunnan lisäksi myös vapaa-ajanlautakunnan työskentelyä (toimialajohtaja, hallintopäällikkö). Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen osasto tuottaa lasten päivähoitoa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa. Lisäksi osasto tuottaa esiopetusta, varhaiserityiskasvatusta sekä varhaiskasvatuksen avoimia palveluja (avoin päiväkoti-, leikkikoulu- ja leikkipuistotoimintaa). Keskimäärin päivähoidossa on alle 3-vuotiaista 28 % ja 3-5 -vuotiaista 70 %. Esiopetukseen osallistuu noin 96 % ikäluokasta. Luvuissa ei ole mukana leikkikoulutoiminta, yksityinen päivähoito eikä seurakunnan päiväkerhotoiminta. Varhaiskasvatuksen haasteena on suunnitella ja kohdentaa palvelut asiakaslähtöisesti sekä kustannustehokkaasti koko kaupungin alueella. Kaupungin työllisyystilanteen takia kokopäivähoidon tarve on vähentynyt. Osapäivä- ja osaviikkohoidon kysyntään päiväkodeissa pyritään vähentämään edelleen mm. maksupolitiikalla ja avoimia palveluja tarjoamalla kuten myös niitä kehittämällä ja lisäämällä. Osaviikkohoidossa on 22,62 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista, joka vaikuttaa alentavasti päiväkotien käyttöprosentteihin. Ryhmäperhepäivähoidosta luovutaan vähitellen palveluverkkoselvityksen mukaisesti taloudellisilla perusteilla. Perhepäivähoidon varajärjestelmä on vakiintunut osaksi päiväkotitoimintaa. Tätä varten on perustettu yksi ryhmäperhepäiväkoti vuonna 2011 eli Tähtöset Perniöön ja kaksi päiväkotiryhmää eli Nuppula Rappulaan ja Havunkadun ryhmä Palometsän päiväkodin alaisuuteen. Näiden lisäksi jokaisella päiväkodilla on lapsiryhmittäin nimetyt perhepäivähoidon varalapset. Havunkadun ryhmä lopettaa toimintansa vuoden 2013 lopussa. Avoimilla palveluilla ja leikkikoulutoiminnalla on päivähoidon rinnalla pyritty vastaamaan perheiden muuttuneisiin palvelun tarpeisiin. Vuonna 2012 avoimessa päiväkodissa on ollut käyntejä n ja lapsia ollut leikkitoiminnan piirissä kaikkiaan 80. Hyväksytyn palveluverkkoselvityksen lyhyen aikavälin tavoitteena on saada 60 % 0-6 -vuotiaista lapsista jonkin varhaiskasvatuspalvelun piiriin. Pitkällä aikavälillä suunnittelun perustana on, että 100 % yli 3 -vuotiaista lapsista on jonkin varhaiskasvatuspalvelun piirissä. Sopeuttamisohjelman mukaisesti pyrkimyksenä on saada olemassa olevat tilat tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön yhdistämällä pieniä filiaaliyksiköitä vähintään 3 -ryhmäisiksi päiväkodeiksi kun toiminnallisesti mahdollista ja tiloja käytössä. Ryhmien yhdistämisen periaatetta ei kuitenkaan toteuteta vanhojen kuntakeskusten alueilla eli näissä alle 3 -ryhmäisissä päiväkodeissa toiminta jatkuu normaalisti. Lisäksi henkilöstörakenteen muutos kahdesta lastentarhanopettajasta ja yhdestä hoitajasta lain edellyttämälle minimitasolle eli yhteen lastentar-

69 68 hanopettajaan ja kahteen hoitajaan toteutetaan luonnollisen poistuman mukaisesti. Koska päivähoitolasten määrä ei ole ollut samankaltaisessa nousussa kuten aiemmin, on sopeuttamistoimia voitu toteuttaa jo kuluvan vuoden aikana. Toimintaa on voitu tiivistää vähitellen lopettamalla ryhmäperhepäivähoitokoteja sekä perhepäivähoidon varahoitoryhmiä. Tuulenpesän ryhmäperhepäiväkodin toiminta on lopetettu kevään 2013 aikana ja Havunkadun ryhmän toiminta päättyy tämän vuoden 2013 lopussa. Perhepäivähoidon varahoito on voitu suurimmalta osin toteuttaa osana päiväkotitoimintaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärärahoista on vähennetty sopeuttamisohjelman mukaisesti 1,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota laadittaessa. Tästä 1,4 milj. eurosta täyttämättä olevien 20 vakanssin osuus kattaa noin Lisäksi henkilöstömäärärahoista on leikattu , joka säästö pyritään saamaan aikaan muilla sopeuttamisohjelmassa mainituilla keinoilla (henkilöstörakenteen muuttaminen, tuntiperusteinen laskutus, kolmeryhmäiset päiväkodit). Sopeuttamisohjelman mukaisesti on suunnitteilla yhdistää esimerkiksi Perniön varhaiskasvatuspalveluja siten, että saadaan vähintään kaksi pientä yksikköä ja mahdollisesti avoimen päiväkodin toimintaa yhteen kiinteistöön. Tämän yhdistämisen tavoitteena on myös saada terveellisemmät tilat lasten sekä henkilökunnan käyttöön. Kaivolan päiväkodissa on ollut ongelmia sisäilmassa, joten varataan talousarvioon euroa suunnittelua varten. Investointisuunnitelmasta poistetaan Saktan tilojen käyttöönotto varhaiskasvatuksen käyttöönottoon. MLL:n lastenhoitoavustusta varten on talousarviossa varattu euroa, millä hankitaan iltahoitoa lapsille, jotka kotiin annettavan palvelun turvin voivat jäädä pois vuoropäiväkodeissa järjestettävästä ilta-/yöhoidosta. Aineiden ja tarvikkeiden hankintaan on varattu määrärahaa 72 euroa/lapsi. Esiopetuksen koulutarvikkeisiin on varattu 100 euroa/lapsi. Varaudutaan talousarviossa sähköisten palveluiden kehittämiseen. Perusopetuspalvelut Perusopetuksen osastolla tuotetaan lakisääteisiä opetuspalveluja noin oppivelvollisuusikäiselle. Kolmiportainen erityisopetus on osa perusopetusta samoin kuin kuraattori- ja psykologipalvelut, avustajapalvelut sekä koululaisten iltapäiväkerhotoiminta. Perusopetuksessa organisoidaan myös koulukuljetuksia yli lapselle. Perusopetuksen henkilöstömäärä on 611. Perusopetuksen keskeisenä yleisteemana lukuvuonna on talouden sopeuttaminen ja siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Perusopetuksen laatutyötä jatketaan vuosittain kansallisen laatukriteeristön mukaisten kehittämisalueiden valinnalla. Valittujen kehittämisalueiden mukaan valitaan edelleen ne käytännön toimet, joilla mainittujen osaalueiden laatua parannetaan jokaisessa kouluyksikössä toimintavuoden aikana. Toimintaympäristön muutoksista Säästöjä haetaan rakenteellisilla muutoksilla ja niitä seuraavilla oppilaskohtaisten kustannusten pienentymisellä. Perusopetuksen sopeuttamisohjelman keskeisiä tekijöitä ovat Laurin koulun hajautusratkaisu, Karjaskylän koulun lakkauttaminen ja tuntijaon pudottaminen valtakunnalliseen minimitasoon erikseen tehtävien päätösten mukaan. Kuntaliitoksen jälkeen koulujen tuntikehystä on myös pienennetty jokaisena toimintavuonna ja pieneksi muodostuneita opetusryhmiä yhdistetty aina mahdollisuuksien mukaan. Laurin koulun hajauttamispäätöksellä tavoitellaan koulutilojen käytön tehostumista, henkilöstösäästöä sekä sisäisten kustannusten pienenemistä. Vuoden 2014 aikana toteutettava yläkouluverkon rakenteellinen muu-

70 69 tos edellyttää täydennysrakentamista Moision ja Armfeltin kouluille. Nämä kustannukset on eritelty investointiosassa. Karjaskylän koulun lakkauttaminen on myös suunnitelmassa elokuusta 2014 lukien. Oppilaat sijoittuvat lähialueella sijaitseviin Alhaisten ja Keskustan kouluihin ja kolme opettajaa avoimeksi tuleviin tehtäviin alakouluissa. Salon perusopetuksen tuntijakoa ollaan pienentämässä kansalliseen minimiin. Tällä tavoitellaan henkilöstösäästöä, jonka määrä riippuu vielä osittain ministeriössä avoimena olevista lopullisista tuntimääristä. Muutos kohdistuu lähinnä alakoulujen oppilaiden saamaan opetuksen määrään perusopetuksen aikana. Iltapäiväkerhotoiminnan menot laskevat edelleen toimintoja tehostamalla ja palvelutuotannossa hyödynnetään vain kaupungin oman henkilöstön, erityisesti koulunkäyntiavustajien työpanosta. Kumppanuus Salon seurakunnan kanssa on muuntumassa niin, että seurakunta tarjoaa kerhotoiminnalle ainoastaan muutamia sisällöllisiä tuokioita, eikä seurakunnan tiloja eikä henkilöstöä ole jatkossa enää säännöllisessä toiminnassa mukana. Koulun kerhotoimintaa rahoitetaan opetushallituksen avustuksen turvin. Tietotekniikkaan varattava summa on tietoisesti jätetty lähelle nykytasoa jotta koulujen laitekantaa ei päästetä kohtuuttomasti vanhenemaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksia perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiselle ei ole voitu hakea koska kaupungissa on lomautettu opetushenkilöstöä. Toinen aste ja vapaa sivistystyö Toisen asteen ja vapaan sivistystyön osasto tuottaa lukiokoulutusta päivälukioissa ja aikuislukiossa. Lisäksi osasto tuottaa kansalaisopiston ja musiikkiopiston palvelut sekä avoimen yliopiston ja taiteen perusopetuksen palveluja. Osaston yhteistyöllä järjestetään laadukasta elinikäistä oppimista ja annetaan valmiuksia jatko-opintoihin. Osaston alaisuudessa toimii kolme päivälukiota, joissa opiskelijoita 935. Aikuislukiossa opiskelijoita on n Kansalaisopiston netto-opiskelijamäärä vuositasolla on 6.700, brutto-opiskelijamäärä Kansalaisopiston opetustunnit vuodessa ovat h. Musiikkiopiston opiskelijamäärä on 500. Musiikkiopiston varsinaisten opiskelijoiden määrä väestöpohjasta on vain 0,4 %, mikä on puolet alle valtakunnallisesta keskiarvosta. Kansalaisopistolle on löydettävä uudet hallinto- ja päiväopetustilat lähtien, sillä Moision koulun tilojen muuttaminen perusopetuksen käyttöön aloitetaan keväällä. Toiminnallisesti on järkevää sijoittaa tuleviin opiston tiloihin kaikki suunnittelijaopettajat sekä päätoimiset kieltenopettajat ja apulaisrehtori samaan kiinteistöön. Tällä hetkellä edellä mainittu henkilöstö on hajasijoitettuna Moision koulun tilojen ahtauden vuoksi. Osaston tulot muodostuvat kansalais- ja musiikkiopiston kurssi- ja opiskelijamaksuista, aikuislukion myyntituotoista, toisen asteen oppilaitosyhteistyön tuotoista ja musiikkiopiston tuottamasta musiikkileikkikoulutoiminnasta. Päiväkodeissa toteutettava musiikkileikkikoulutoiminta kustannetaan kokonaan musiikkileikkikoulun vuosimaksutuotoilla. Talousarviossa varaudutaan kansalaisopiston kurssimaksujen korottamiseen. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella : - Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa - Sähköisen arvioinnin ja oppiainerajat ylittävän ilmiöpohjaisen opetuksen kehittäminen

71 70 - Virtuaalisen oppimisympäristön kehittäminen - Lukiokoulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen (Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen) - Lukiokoulutuksen ja yliopistoyhteistyön tiivistäminen - Systemaattinen oman toiminnan arviointi (laatutyö) - Taiteen perusopetuksen ja kouluyhteistyön sekä kulttuuritoimen yhteistyömuotojen vahvistaminen Opetuslautakunnan tuloslaskelma 31 Opetusltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,6 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,2 Muut toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,1 Palkat ja palkkiot ,7 Henkilösivukulut ,3 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,6 Toimintakate ,4 Sivistystoimen toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Opetus-, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta alk. TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / käsitelty asia / kokous Toimialahallinto Kulut Vakituista henkilöstöä 3,1 3,1 2,5 2,5 Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Sivistystoimen palvelukeskus yhteensä Tuotot Kulut Netto

72 71 Varhaiskasvatuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Tuotot Vakinaista henkilöstöä Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kaupungin osarahoituksella tuotetut palvelut / MLL Tilapäinen lastenhoitoapu tuntia Kulut / h 0,00 20,83 20,83 20,83 Lastenhoitokurssit kpl Äitien Virtapiiri - vertaisryhmät kpl Päiväkotihoito Laskennalliset hoitopaikat Lapsia Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut / laskennallinen hoitopaikka / lapsi / läsnäolopäivä 77,09 77,27 74,38 72,18 Vakinaista hoitohenkilöstöä Ostopalveluna hankitut hoitopaikat Kulut / lapsi Täyttöaste Tuotot Esiopetus Laskenn. esiopetuksen vaatimat hoitopaikat Oppilaita Läsnäolopäivät Kulut / oppilas / läsnäolopäivä 33,29 23,89 27,78 27,14 Vakinaista hoitohenkilöstöä Ostopalveluna hankitut opetuspaikat Kulut / oppilas Tuotot Perhepäivähoito Laskennalliset hoitopaikat Lapsia Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut / hoitopaikka (keskiarvo1.1 ja 31.12) / lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) / läsnäolopäivä 87,11 65,94 73,88 72,19

73 72 Toiminta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista hoitohenkilöstöä Täyttöaste Tuotot Ryhmäperhepäivähoito Laskennalliset hoitopaikat Lapsia keskiarvo 1.1/ Läsnäolopäivät täysinä päivinä Kulut / hoitopaikka (keskiarvo 1.1 ja 31.12) / lapsi (keskiarvo 1.1 ja 31.12) / läsnäolopäivä 89,39 55,34 81,88 80,01 Vakinaista hoitohenkilöstöä Tuotot Avoimet palvelut Avoin pväkoti, kerho- ja leikkitoiminta Käyntikerrat Kulut / käyntikerta 29,46 28,57 19,59 19,15 Vakinaista hoitohenkilöstöä 6,0 10, Tuotot Koti- ja yksityisenhoidontuki ja kuntalisä Kotihoidontuen, kuntalisän ja osittaisen hoitorahan hakijat Lapsia Kulut / asiakas / lapsi Yksit.hoidontuen ja kuntalisän hakijat Lapsia Kulut / hakija / lapsi Varhaiskasvatus yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot ja arvonalennukset Päivähoitopalvelujen käyttäjien % -osuus 59 % 52 % 52 % Esiopetukseen osallistuvien % -osuus 92 % 97 % 97 % Alle 6-vuotiaat, joista päivähoidossa vuotiaat, joista esiopetuksessa

74 73 Perusopetuspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Infotietona: osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista henkilöstöä 5,8 5,8 5,9 5,9 Kulut Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Perusopetus, yleisopetus Oppilaita Kulut / oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Ostopalveluna hankittu opetus Kulut Oppilaita /oppilas Ostopalveluna hankittu esiopetus Kulut Tuotot Perusopetus, erityisluokat Oppilaita Kulut / oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Tuotot Perusopetus, erityskoulut Anjala, Hakastaro ja Meritalo Oppilaita Kulut / oppilas Opetushenkilöstöä Oppilaita/opettaja Opetusryhmien keskikoko Tuotot Aamu- ja iltapäivätoiminta Osallistujien määrä Kulut / osallistuja Toimintatuntien määrä / toimintatunti 35,77 48,06 36,43 35,64

75 74 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Ohjaava henkilöstö Osallistujia/ohjaaja Tuotot josta toimintatuella hankittu toiminta Salon Seurakunnalta Osallistujien määrä 83 Toimintatuntien määrä Oppilashuolto Asiakaskäynnit Kulut / asiakaskäynti Vakituista henkilöstöä Tuotot Lasten ja nuorten leiritoiminta Osallistujia Kulut / osallistuja Henkilöstöä Tuotot Perusopetus yhteensä Tuotot Kulut Netto Oppilaiden kokonaismäärä aste ja vapaan sivistystyön osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista henkilöstöä 1,20 1,45 1,5 1,5 Tuotot 358 Kulut Ammatillinen koulutus kulut Koko summa on eläkemenoperusteista maksua Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Muut yhteensä Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä 0,1 3 3 Tuotot Lukio Opiskelijoita yhteensä* Lukion varsinaiset opiskelijat Aineopiskelijat Ammatillisen tutkinnon suorittajat

76 75 Toiminta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut / varsinainen opiskelija Opetuskurssien lukumäärä / opetuskurssi Kurssia / opiskelija (lukion päättävät) ** 80,0 80, Opetushenkilöstöä (pääkoulun mukan) Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 4,8 4,8 4,8 4,8 Tuotot Aikuislukio Opiskelijoita yhteensä Kulut Lukion varsinaiset opiskelijat Perusasteen opiskelijat Aineopiskelijat / vars. opiskelija (sis.prusasteen opisk.) Opetustunnit / opetustunti Suoritettu kurssi / opiskelija *** Opetushenkilöstöä / toistaiseksi otetut Opetushenkilöstö/ määräaikaiset Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) Kokonaisopiskelijamäärä/opettaja Tuotot Kansalaisopisto Opiskelijat Kulut / opiskelija Opetustunnit / opetustunti 96,77 87,95 95,24 92,95 Kurssilaisia / kurssilainen Taiteen perusopetus opiskelijoita kursseja Opetushenkilöstöä (päätoimiset) 8 8 7,5 7,5 Hallintohenkilöstö (rehtorit ja kanslistit) 6 5,5 5,5 5,5 Tuotot Musiikkiopisto Opiskelijat josta musiikkileikkikoululaisia valmennus-,perus- ja opistotason opiskelijoita Kulut / opiskelija Opetustunnit / opetustunti 71,25 73,34 78,35 76,35 Opetushenkilöstöä Tuotot aste, musiikkiopisto ja kansalaisopisto yhteensä Tuotot Kulut Netto

77 76 Toiminta Musiikkiopiston varsinaisten opiskelijoiden %-osuus väestöpohjasta 0,45 % * sisältäen aineopiskelijat ** lukiossa kursseja oltava väh. *** aikuislukiossa kursseja oltava väh. Opetushenkilöstössä mukana kansliahenkilökunta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vapaa-ajan palvelut Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Kulttuuripalvelut Kunnan tehtävänä on lain mukaan edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Yleisen kulttuuritoiminnan tehtävänä on tukea taiteen harjoittamista, harrastamista ja kotiseututyötä, taidepalvelusten käyttöä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Tehtävää toteutetaan Kulttuuriasian yksikön toiminnan kautta kulttuuriyhdistyksille ja kulttuurialojen eri toimijoille myönnettävin avustuksin sekä näiltä ostetuin kulttuuripalveluin. Myös valtionapua nauttivien ja valtionapukelpoisten museoiden toimintaa säädetään lailla. Museoiden tehtävänä on huolehtia taide- ja kulttuuriperinnön vaalimisesta tallentamalla sitä kokoelmin ja tutkimalla sekä saattamalla em. perintö nähtäville näyttelyin ja muilla saavutettavissa olevin keinoin taidekasvatus- ja museo-opetuksellisin menetelmin. Tehtävää toteuttavat Salon taidemuseo Veturitalli ja Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU. Salon taidemuseon toiminta tapahtuu Veturitallissa ja sen hallinnoimia taidekokoelmia on runsaasti sijoitettuina kaupungin palvelupisteisiin. SAMUn toiminnan päätila, jonne tuleva elektroniikkakokoelmien perusnäyttely rakentuu, on SAMUn tiloissa kulttuurikeskus Astrumissa. SAMUn muita tiloja ovat paikallismuseokohteet kuudessa eri kaupunginosassa. Yleisten kulttuuripalvelujen strategiset menestystekijät ovat: - monipuolisten yleisten kulttuuripalvelujen takaaminen ja saavutettavuus eri väestö- ja ikäryhmille tasapuolisesti joka puolella Salon kaupungin taajamakeskuksia - yhdistysten omatoimisen toiminnan mahdollistaminen avustuksia jakamalla - ammatillisen kulttuuritoiminnan edistäminen ostopalveluin säännöllisen, monipuolisen kulttuuritarjonnan takaamiseksi - kulttuuripalvelujen järjestäminen kaupungin omasta organisaatiosta käsin edistämään toiminnan pitkäjänteisyyttä ja tasapuolisuutta kulttuurikentässä Museopalvelujen strategiset menestystekijät ovat: - säännöllisen ja korkeatasoisen näyttelytoiminnan mahdollistaminen taidemuseo Veturitallissa Salon vetovoimatekijänä ja Salon kulttuuri- ja tuotantohistoriallisen museo SAMUn perusnäyttelyn saaminen valmiiksi - riittävien museaalisten kokoelmasäilytystilojen aikaansaaminen - museoiden kehittäminen avoimena oppimisympäristönä - museotoimintojen suhteuttaminen olemassa oleviin taloudellisiin ja toiminnallisiin resursseihin

78 77 Painopistealueet tulevana suunnitelmakautena : Yleisessä kulttuuritoiminnassa: - laadukkaitten kulttuuritapahtumien tuottaminen - kulttuuritapahtumissa oman ohjelmatuotannon säilyttäminen - kolmannen sektorin toimijoiden enenevä osallistuminen kulttuuripalvelujen tuottamiseen - kaupungin hallintokuntien yhteistyön tiivistäminen toimialarajojen ylitse Museopalveluissa: - taidemuseo Veturitallin toiminnan turvaaminen - Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museo SAMUn perusnäyttelyn valmistaminen ja näyttelytoiminnan aloittaminen - taidemuseon tekniikkatilojen laajennus vuokraamalla, että nykyiset tilat saadaan riittämään ja turvallisiksi vaihtuvien näyttelyjen väliaikaisena varastointitilana - taidemuseon yleisöpalvelutilojen muuntaminen näyttely-, konsertti- ja tapahtumatoimintaan Kivan vuokrasopimuksen päätyttyä 2014 vuoden lopussa. Lähtökohtana talousarviossa vuodelle 2014 on kaupungin kokonaistaloudellinen tilanne säästöohjelmineen. Salon kulttuuri- ja museopalvelujen vakinaisen henkilöstön määrä ei ole kasvanut toiminnassa määriteltyihin tasoihin ja vastaavia toimintoja järjestäviin kuntiin sekä vertailukuntiin verrattuna. Lisäksi kaupungin omat säästöohjelmat ovat vuodesta 2013 lähtien supistaneet henkilöstöä 13>11,25. Säästöohjelmassa tavoiteltujen supistettujenkin palvelujen pitäminen ennallaan edellyttää vähintään nykyistä henkilöstömäärää. Kaupungin kulttuuripalvelujen toimintamenot 2013 olivat koko kaupungin toimintamenoista 0,46 %. Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut tarjoavat perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan kuntalaisille. Erityisesti lähikirjastoista on muodostunut kuntalaisille yhä merkittävämpi kohtaamispaikka omalla toiminta-alueellaan, koska ne alkavat olla ainoita vapaasti käytettäviä palveluja kaupungin keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana huolimatta vuonna 2012 suoritetuista aukioloaikojen leikkauksista ja kesän 2013 kiinnioloista huolimatta. Salon kaupungin talousvaikeudet lisäävät työttömyyttä ja sitä kautta muun muassa aikuisten uudelleen kouluttautumista Salossa. Nämä molemmat näkyvät kirjaston käytön lisääntymisenä. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika tuo lisää asiakkaita kirjastoille ja esimerkiksi kirjaston työasemien käyttö kasvaa selvästi taloudellisesti vaikeina aikoina. Perinteisesti taloudellisesti huonot ajat ovat lisänneet kirjastojen käyttöä, mikä Salossa tulee tarkoittamaan todellista haastetta resurssien riittämiselle; miten vastata kasvavaan palvelun kysyntään yhä niukkenevilla henkilöresursseilla? Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto tulevat jatkossakin vaikeuttamaan palvelun järjestämistä ja palvelujen järkevää mitoitusta. Painopistealueet tulevana budjettikautena resurssien puitteissa: - kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen - kirjaston käyttöjärjestelmän uusiminen vuosina lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut - palvelun hyvä tavoitettavuus - henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen - yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa

79 78 Elokuussa 2013 toimintansa aloittanut kirjastotyöryhmä jatkaa työskentelyään. Työryhmän tavoitteena on arvioida, miten laajaa kirjastoverkkoa kaupungissa voidaan tulevaisuudessa ylläpitää ja millä tavoin kirjastopalveluita tullaan kuntalaisille tarjoamaan. Tällä hetkellä talousarvioesitys ei sisällä kirjastoverkkoon kohdistuvia supistuksia. Kiikalan ja Muurlan kirjastojen toiminta yhdistetään alkaen siten, että kirjastoilla on yhteinen työntekijä ja aukioloajat sovitaan sen mukaan. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut järjestää palveluja, joilla mahdollistetaan kaupunkilaisten omaehtoinen liikunnan harrastaminen erilaisilla liikuntapaikoilla sekä osallistuminen ohjattuun liikuntaan. Seuratyötä tuetaan antamalla tiloja maksutta seurojen käyttöön sekä maksamalla erilaisia avustuksia toiminnan tukemiseksi. Kuntalaisten terveyttä edistetään kohdistamalla ohjatun liikunnan palveluja erityisesti niihin liikuntaryhmiin ja toimintoihin, joita urheiluseurat eivät Salossa tarjoa. Palvelujen tarjoaminen perustuu liikuntalakiin, jossa todetaan ( 2) seuraavasti: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunnan vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn tiedotetaan ja järjestetään aiheeseen sopivia tapahtumia yhteistyössä eri hallintokuntien ja yhdistysten kanssa. Kuntalaisten on halutessaan mahdollisuus päästä yksilölliseen liikuntaneuvontaan, jossa henkilön liikuntatottumukset ja liikunnan harrastamisen esteet kartoitetaan ja pyritään löytämään henkilölle sopivia palveluja liikuntaharrastuksen aloittamiseksi tai lisäämiseksi. Kaupunginvaltuuston/-hallituksen tuloskortissa kohdassa yksi todetaan, että ennaltaehkäisevät palvelut ovat ensisijaisia kaikilla palvelusegmenteillä. Liikuntapalvelujen osalta liikkumattomille ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kuntalaisille suunnattu liikuntaneuvonta on vuoden 2014 osalta nostettu tuloskorttiin seurattavaksi ja kehitettäväksi ennaltaehkäiseväksi palveluksi. Tuloskortin kohtaan 1.2. on kirjattu vuoden 2014 operatiiviseksi toimenpiteeksi seuraavaa: Liikkumattomien kuntalaisten löytäminen yhteistyössä terveyspalvelujen ja työterveyshuollon kanssa ja heidän aktivoimisensa liikkumaan. Mittarien, arvioinnin ja tavoitetason osalta tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2014 liikuntaneuvonnan asiakaskontaktien määrä on 200 kontaktia per vuosi ja 40 % neuvontaan osallistuneista on aloittanut liikunnan (tai lisännyt liikunnan määrää). Lisäksi kohdennettuihin liikuntaryhmiin osallistuu 25 % liikuntaneuvontaan osallistuneista. Tavoitteen toteutumisen osalta vastuutaho on vapaa-ajan lautakunta. Liikuntapalveluissa liikuntaneuvontaa on vanhan Salon osalta toteutettu vuodesta 2006 asti ja sitä on kehitetty vuosien varrella. Vuodesta 2009 alkaen liikuntaneuvonnan asiakaskohtaiset tiedot on viety myös terveyspalvelujen Effica - potilastietojärjestelmään yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Liikuntaneuvonnan haasteena on löytää kuntalaiset, jotka saisivat suurimman hyödyn liikuntaneuvonnasta esim. oman työ- ja toimintakykynsä säilyttämiseksi. Vuoden 2014 osalta liikuntapalvelujen yhteistyötä terveyspalvelujen eri osastojen kanssa pyritään edelleen tiivistämään.

80 79 Liikuntapalvelujen suurimpana tulevaisuuden haasteena on saada liikunta pysyväksi osaksi erilaisia ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja koko kaupunkitasolla ja eri hallintokunnissa. Alueellisten liikuntapaikkojen osalta tavoitteena on, että Urheilupuiston kenttäalueen uudistaminen alkaa vuonna 2015 siten, että peruskorjauksesta tehdään tarkat suunnitelmat ja suunnitteluun osoitetaan määrärahat vuodelle 2015 ja peruskorjaukseen osoitetaan määrärahat vuosille Lähiliikuntapaikkojen osalta tavoitteena on, että lähiliikuntapaikkoja (esim. kuntoradat ja ladut, palloilu- ja luistelukentät, kuntosalit ja liikuntasalit), ylläpidetään kattavasti eri puolilla kaupunkia. Riskinä on, ettei laajalla alueella sijaitsevia liikuntapaikkoja saada käytettävissä olevalla vähenevällä työvoimalla pidetyksi hyvässä ja turvallisessa käyttökunnossa. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen aiheuttamat suurimmat muutokset palvelujen tuotantoon on kerrottu seuraavassa tekstissä. Seuraavat palvelut lakkautetaan liikuntapalvelujen ylläpitäminä palveluina: Neljän kuntoradan lakkauttaminen on ollut esillä kaupungin laatimassa vuosien selviytymissuunnitelmassa ja mainitut kuntoradat on esitetty lakkautettavaksi vuosina 2013 (Maalu) ja 2014 (Valhoja, Härjänvatsa, Kaivola). Lakkautettavien kuntoratojen osalta suurin säästö syntyy tulevien investointikustannusten poistumisena. 1) Maalun valaistu kuntorata (2,6 km) lakkautetaan 2) Valhojan valaistu kuntorata (1,5 km) lakkautetaan 3) Härjänvatsan valaistu kuntorata (1,8 km) lakkautetaan 4) Kaivolan valaistu kuntorata lakkautetaan Kustannustaso laskee pysyvästi myös seuraavien toimenpiteiden vuoksi: 5) Vuoden 2013 aikana yksi liikuntapaikkojen hoitajan vakanssi on jätetty täyttämättä 6) Salon Jäähalli Oy:n kaupungin vuosiavustus käyttökustannuksiin vuonna 2014 on ) Yhdistysten avustuksia leikataan. 8) Lämmitettävän keinonurmen lämmitysaikaa lyhennetään. Tulokertymää lisätään seuraavin toimenpitein: Hintojen tarkistaminen 9) Kaikki ohjatun liikunnan hinnat (saliryhmät ja vesiliikunta) on korotettu syksyllä 2012 tai keväällä 2013 ns. eläkeläisliikuntakorttia lukuun ottamatta. Eläkeläisliikuntakortin vuosihintaa korotetaan 25 eurosta 35 euroon. Uimahallin sisäänpääsymaksut on korotettu ja maksut ovat vertailukuntien tasoa. Korotusta ei esitetä. 10) Korotetaan kuntosalien vuosikorttien hintoja n. 10 %. Lisätuloja tulee n vuodessa. 11) Korotetaan saunojen tilavuokria uusimpien ja liikuntapalveluille sisäisen vuokran suhteessa kalliimpien saunojen osalta (Kokkila ja Nummijärvi). Pienimpien saunojen tilavuokria lasketaan hieman (Märy ja Naarjärvi) 12) Vuokrasopimukset seurojen varasto- ja huoltotiloista tehty valtuuston päätöksen mukaan, uusia tuloja tulee vuodessa.

81 80 Investoinnit Ainoana rakennusinvestointina on Urheilupuiston peruskorjaus. Urheilupuiston peruskorjaus on hyväksytty mukaan investointisuunnitelmaan vuoden 2013 talousarviokäsittelyn yhteydessä siten, että hyväksytyssä I vaiheessa peruskorjataan yleisurheilukenttä ja lämmitettävä keinonurmi. Tulevaisuudessa suunnitellussa II vaiheessa näiden kenttien väliin rakennetaan uusi katsomo, jonka yhteyteen tulevat uudet pukuhuone-, huolto- ja varastotilat. II vaihetta ei esitetä vielä mukaan investointisuunnitelmaan. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa ja mahdollistaa ennaltaehkäisevästi avoimia ja kohdennettuja palveluja salolaisille nuorille. Nuorisopalvelujen tehtävänä on nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen edistäminen sekä mahdollisuuksien rakentaminen mielekkääseen vapaa-aikaan. Nuorisopalvelut on jaettu kolmeen yksikköön: lähipalvelut, erityisnuorisotyö sekä nuorten pajatoiminta. Painopistealueet: - nuorten elinolojen parantaminen - nuorten osallistaminen ja kuuleminen - nuorten tarpeita vastaavat palvelut - monipuolisten palvelujen nuorten keskus - osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö tekee tuloksellista työtä muuttuvassa ympäristössä. Nuorisopalvelujen vuoden 2014 keskeisimpinä tavoitteina on Steissin remonttien loppuun saattaminen sekä Steissin palvelujen kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vapaa-aikalautakunnan tuloslaskelma 41 Vapaa-ajan lautakunta TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,0 Henkilöstökulut ,3 Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut ,8 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,2 Muut toimintakulut ,3 Toimintakate ,8

82 81 Kulttuuripalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Vapaa-aikalautakunta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista henkilöstöä Kulut Tuotot 959 Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Projektit ESR päättyy Kulut Henkilöstöä 0,5 Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Kulut Vakituista henkilökuntaa 0,5 0,5 Yleiset kulttuuripalvelut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet Tapahtumat ja tilaisuudet Kulut / tapahtumat, tilaisuudet Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 5,18 6,47 5,75 5,43 Kulttuurituotteiden saavutettavuus Kulut Vakinaista henkilöstöä 0,8 0,8 0,25 0,25 Tuotot / asukas 4,01 1,92 0,70 0,68 Taidemuseopalvelut Yleisöpalvelutoiminta (Veturitalli) Kävijämäärä Kulut / kävijä 26,24 27,72 27,96 26,52 Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 10,55 10,06 10,22 9,70 Taidekokoelmatyö Kulut Kokoelman teosmäärä (sis.luonnokset) Kokoelmasta kunnan tiloissa esillä 47 % 43 % 45 % 45 % Vakinaista henkilöstöä / asukas 1,40 1,53 1,49 1,36 SAMU, tuot. ja kulttuurihist. museopalvelut Kulttuuriperinteen säilyttäminen (kokoelmat) Kokoelmien kokonaismäärä, josta luetteloidut esineet ja valokuvat Kulut / kokonaismäärä 2,90 1,29 2,62 2,32

83 82 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 3,52 2,75 3,31 2,92 Kulttuuriperinteen välittäminen Toimintatunnit Kulut / tunti 81, Vakinaista henkilöstöä Tuotot / asukas 4,05 5,51 5,27 4,91 Kulttuuripalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Netto / asukas 29,37 32,03-31,04-29,13 Kirjastopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Vapaa-aikalautakunta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Projektit Projektien määrä 1 Kulut Henkilöstöä 0,3 Pääkirjasto Lainat pääkirjasto Lainat laitoskirjasto Kulut / laina 2,41 2,12 2,06 1,98 Käynnit / käynti 5,74 5,07 4,82 4,63 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lähikirjastot Lainat Kulut / laina 2,93 2,78 2,64 2,39 Käynnit / käynti 7,51 5,56 5,27 4,77 Vakinaista henkilöstöä Tuotot 0 Kirjastopalvelut Lainat Kulut / laina 1,26 1,55 1,03 0,98

84 83 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Käynnit / käynti 3,14 4,27 2,84 2,69 Vakinaista henkilöstöä Kirjastopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot- ja arvonalennukset Liikuntapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Vapaa-aikalautakunta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Projektit Projektien määrä 1 1 Kulut Tuotot Myönnetyt toimintatuet Seuroja ja järjestöjä Tuettuja seuroja kpl Harjoituskertoja Kulut / tuettu seura / harjoituskerta 0,48 0,40 0,44 0,39 / asukas 2,69 2,20 2,20 1,96 Ulkoliikuntapaikat alkaen yhdistetty ulkoliikunta-alueet ja liikuntareitit Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella Oman toiminnan kulut Ostopalvelujen kulut Kulut yhteensä kesäkausi talvikausi / kesäliikuntapaikka / talviliikuntapaikka Vakinaista henkilöstöä 8 8 / asukas 19,26 18,12 Tuotot Ulkoliikunta-alueiden hoito (sis. keinonurmi) alkaen yhdistetty ulkoliikunta-alueet ja liikuntareitit Liikuntapaikkoja kpl kesäkaudella Liikuntapaikkoja kpl talvikaudella Oman toiminnan kulut (seuranta 2012 alk.) Ostopalvelujen kulut (seuranta 2012 alk.) Kulut yhteensä

85 84 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta kesäkausi talvikausi / kesäliikuntapaikka / talviliikuntapaikka Vakinaista henkilöstöä 7,5 7,5 / asukas 19,79 17,31 Tuotot Liikuntareittien hoito alkaen yhdistetty ulkoliikunta-alueet ja liikuntareitit Reittejä kesäkaudella / km Reittejä talvikaudella / km Oman toiminnan kulut (seuranta 2012 alk.) Ostopalvelujen kulut (seuranta 2012 alk.) Kulut kesäkausi talvikausi / km / kesäkausi / km / talvikausi Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 Tuotot 896 Jäähallit Aukiolotunnit (ei sis. halliyhtiön tunteja) Kulut (sis. halliyhtiön kuluja) Kaupungin jäähallin kulut / aukiolotunti Varausaste % (seuranta 2012 alk.) 82 % 90 % 90 % 90 % Vakinaista henkilöstöä Tuotot Uimahalli Aukiolotunnit vuodessa Kävijämäärä Kulut / aukiolotunti / asiakas 8,36 7,77 7,96 7,71 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Saunalliset uimarannat Aukiolotunnit Kulut / aukiolotunti 73,82 78,46 74,70 133,49 Kausityöntekijät hlötyövuosina 0,0 0,5 0,0 0,0 Uimapaikat Kulut / uimaranta Tuotot Liikuntahallit ja kuntosalit: Liikuntahallit ja Ollikkalan kuntosali Aukiolotunnit vuodessa Kulut / aukiolotunti 70,32 66,30 66,26 65,06 Vakinaista henkilöstöä 9,5 8,5 7,5 7,5 Varausaste % (seuranta 2012 alk.) Tuotot

86 85 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Valvomattomat kuntosalit Kulut (ei. sis. Kisko ja Kuusjoki) / kuntosali Koulujen salit Aukiolotunnit / vuosi Kulut / aukiolotunti 10,08 9,89 12,68 12,68 Varausaste%, illat ja viikonloput 78 % 78 % Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Tuotot Ohjattu liikuntatoiminta Oman toiminnan kulut Ostopalvelujen kulut Kulut yhteensä Asiakkaita Ryhmiä / asiakas 5,42 5,06 5,07 4,92 / ryhmä Vakinaista henkilöstöä Määräaikaista henkilöstöä (hlötyovuosina) 3,2 2,2 1,6 1,6 Tuotot Liikuntapalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Nuorisopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Vapaa-aikalautakunta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista henkilöstöä Kulut Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Nuorisovaltuusto jäseniä Kokoukset Kulut / kokous Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Myönnetyt toimintatuet ja avustukset Tuettujen yhteisöjen toimijoiden määrä Kulut / toimija 12,40 11,41 11,41 9,41

87 86 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Nuorisotyön lähipalvelut Nuorisotyö, tapahtumat, leirit, retket, bänditoiminta Kulut / alle 29 v 50,09 51,76 49,77 48,27 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Leirikeskus Käyttövuorokaudet / oma käyttö Käyttövuorokaudet / ulkopuolisten käyttö Kulut / käyttövuorokausi Tuotot 0 Erityisnuorisotyö Etsivätyö, yksilötyö, ryhmätoiminta Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot 0 Työpajatoiminta Osallistuneiden määrä Kulut / osallistuja Vakinaista henkilöstöä Tuotot Nuorisopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Kulut / alle 29-vuotias asukas 92,02 88,76 94,73 90,61 Alle 29-vuotiaat Hyvinvointipalveluiden tuloslaskelma Hyvinvointipalvelut yhteensä TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,3 Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,1 Muut toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,9 Henkilöstökulut ,6 Palkat ja palkkiot ,7 Henkilösivukulut ,4 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,2

88 87 Kaupunkikehityspalvelut Tekniset palvelut Toimialan perustehtävä Tekninen toimiala/hallinto Teknisen toimen hallinnossa valmistellaan toimialan yhteiset asiat sekä osallistutaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ja teknisen lautakunnan asioiden valmisteluun ja em. lautakuntien päätösten toimeenpanoon. Hallinto vastaa Halikon virastotalon palvelupisteen toiminnasta. Hallintoon on keskitetty asteittain tehtäviä toimialan eri osastoilta. Tilapalvelujen osasto Tilapalvelukeskus koostuu neljästä yksiköstä: Isännöintiyksikkö, talonsuunnitteluyksikkö, talonrakennusyksikkö sekä kiinteistöjen hoito- ja kunnossapitoyksikkö. Jokainen yksikkö vastaa omalta osaltaan kaupungin omistamien kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta, vuosikorjauksista sekä uudisrakennuskohteiden rakennuttamisesta ja suunnittelusta. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Kaupungin perustehtävästä johdettu osaston perustehtävä on järjestää ravitsemis- ja puhtaanapidon peruspalveluja niin, että Salossa on hyvä elää ja asua. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Tekninen toimi/hallinto Hallinnon henkilöstö kouluttautuu aktiivisesti koko kaupungin käyttöön hankittujen ohjelmien käyttäjiksi ja uusien toimintojen toteuttajiksi ja edelleen opastavat toimialan muiden osastojen henkilöstöä. Henkilöstö joustaa eri tilanteissa ja on ottanut hoitaakseen muiden osastojen kiireellisiä tehtäviä mm. pitkien poissaolojen aikoina. Tilapalvelujen osasto Palvelurakenteen muutoksen tuomat haasteet toimitilojen osalta sekä organisaatiouudistuksen ja kiinteistönhoidon tulevan toimintatavan valinnan tuomat muutokset tulevat toimeenpantaviksi suunnittelukaudella. Henkilöstöresurssien supistuminen eläköitymisen myötä tulee vaikeuttamaan tilapalveluille määriteltyjen tehtävien hoitoa. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Rapuosaston strategia on järjestää perustehtävä strategisia menestystekijöitä hyödyntäen hyvin. Näitä menestystekijöitä ovat tehokkuus, taloudellisuus, teknologian hyväksikäyttö ja panostus työntekijöihin. Menestystekijämme toteuttavat tuloskortin näkökulmia ja valtuustokauden kriittisiä menestystekijöitä seuraavasti: 1. Panostus työntekijöihin toteuttaa johtamisen, henkilöstön, oppimisen ja laadukkaan elämän näkökulmaa 2. Taloudellisuus toteuttaa tasapainoisuuden näkökulmaa 3. Tehokkuus, taloudellisuus, teknologian hyväksikäyttö ja työntekijöihin panostus toteuttaa hyvin toimivien peruspalvelujen näkökulmaa

89 88 4. Teknologian hyväksikäyttö todentuu monipuolisen elinkeinoelämän, johtamisen ja henkilöstön näkökulmassa Toimialan riskit Teknisen toimialan merkittävimmät riskit ovat kiinteistökantaan liittyvät korjausinvestoinnit. Mikäli korjausinvestointeihin ei ole tarpeeksi määrärahaa, vaikuttaa se rakennusten kuntoa huonontavasti. Toinen merkittävä riskitekijä on säiden ääri-ilmiöiden lisääntyminen (äkilliset rankkasateet tai lumipyryt). Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Tekninen toimi/hallinto Vuonna 2014 jatketaan Halikon virastotalossa toimivien eri osastojen tehtävien ja toimintojen tiivistämistä ja yhdenmukaistamista. Suurimmat menot aiheutuvat aluepelastuslaitokselle maksettavista maksuosuuksista. Tilapalvelujen osasto Toimintamenot koostuvat henkilöstön palkkakuluista, kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon liittyvistä ostopalvelujen kustannuksista sekä sähkö- ja lämpöenergian hankintamenoista. Tilapalvelujen osaston sopeuttaminen meneillään olevan kiinteistönhoidon toimintatavan selvitystyön ja organisaatiouudistuksen tuomiin muutoksiin, sekä kiinteistöjen muutostöiden toteuttaminen vastaamaan palveluverkon muutoksia ovat keskeisimmät suunnittelukauden tehtävät. Ravitsemis- ja puhtaanapitopalvelut Osaston tulot koostuvat pääosin sisäisistä ruoka-, ateriapalvelu- ja siivoustuntituloista ja myös ulkoisista tuloista. Tulot kattavat menot myös vuonna 2014 niin, että toimintakate kattaa myös poistot ja arvonalentumiset. Osaston menot koostuvat pääosin henkilöstömenoista, kolmannes aineista ja tarvikkeista (mm. elintarvikkeet ja puhdistusaineet), palvelujen ostoista (ruokakuljetukset, toimistopalvelut, Atk jne.) ja muista kuluista (vuokrat). Tehokkuutta, taloudellisuutta ja tuloksia mitataan ateriasuoritteiden ja siivoustuntien määrällä ja hinnalla. Ateriasuoritteita odotetaan kertyvän , siivottuja neliöitä noin ja ylläpitosiivoustunteja 870 päivässä. Talousarvioraami vuodelle 2014 vastaa lähes toteumaa 2013, mikä tarkoittaa toimintaan kohdistuvia vähennyksiä. Rapuosaston ja kiinteistönhoidon tukipalveluiden tärkein tavoite ja tehtävä vuodelle 2014 ovat valitun toimintatavan järjestelyjen käynnistäminen niin, että toimintatapa on käytössä vuoden 2015 alussa.

90 89 Teknisen lautakunnan tuloslaskelma 51 Tekninen ltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,6 Henkilöstökulut ,8 Palkat ja palkkiot ,2 Henkilösivukulut ,2 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,4 Toimintakate ,8 Teknisen toimialahallinnon toimintatiedot Toiminta Tekninen lautakunta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / asia / kokous Toimialahallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä 6,5 6,5 6 6 Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet Jätevesiosuuskunnat Kulut Monistus Tulosteet, kopiot, (karttakopiot m 2 ) kpl Kulut / kpl 0,21 0,14 0,15 0,15 Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0 0 Tuotot V-S aluepelastuslaitos Kulut / asukas 70,54 73,06 75,59 73,77 Tuotot Väestönsuojelu Kulut / asukas 0,06 0,10 0,02 0,02 Tuotot

91 90 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Teknisen toimen hallinto yhteensä Tuotot Kulut Netto Tilapalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista henkilöstöä Kulut Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Talonsuunnittelu Asukasluku, Kulut /asukas 6,07 5,31 5,94 5,58 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Talonrakennus Asukasluku, Kulut / asukas 5,61 6,24 6,27 5,99 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Isännöinti Isännöinti ja kiinteistöjen valvonta Kulut Isännöidyt kiinteistöt m² Etävalvotut kiinteistöt (LVI) kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot Talonmiespalvelut Kulut Palvelua saavat kiinteistöt m² Vakinaista henkilöstöä Tuotot Torialueet m² Kulut / m² 10,83 9,74 9,81 9,81 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kiinteistöjen käyttömenot Käytössä olevat kiinteistöt, m² Kulut / m² / kk 2,25 2,14 2,17 2,07 Tuotot

92 91 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Tyhjät ja vajaakäytössä olevat kiinteistöt, m² Kulut / m² / kk 7,06 7,60 10,39 8,93 Tuotot Kiinteistöjen vuosikorjaukset Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Tilapalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot Netto Pinta-ala yhteensä, m Kaikki kiinteistöt, / m² / kk (ilman poistoja) 3,71 3,37 3,42 3,25 Kaikki kiinteistöt, poistot, / m 2 / kk 2,17 2,04 2,02 2,02 Kaikki kiinteistöt, menot yht. / m² / kk 5,87 5,40 5,45 5,27 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto Ravitsemuspalvelut TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Puhtaanapitopalvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Ravitsemuspalvelut Monitoimikeittiö Kimara ja muut kokopäivä- hoitolaitosten keittiöt palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut / suorite 3,90 3,43 3,71 3,48 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Salon keskuskeittiö palvelukeittiöineen Suoritteet* Kulut / suorite 3,14 3,28 2,99 2,83 Vakinaista henkilöstöä Tuotot

93 92 Toiminta Valmistavat koulujen ja päiväkotien keittiöt palvelukeittiöineen TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Suoritteet* Kulut / suorite 3,19 3,39 3,57 3,40 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ravitsemuspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Puhtaanapitopalvelut Koulujen puhtaanapito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 1,76 1,77 1,91 1,82 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Päiväkotien puhtaanapito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 3,34 3,48 3,59 3,38 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Liikuntatoimen puhtaanapito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 1,59 1,46 1,34 1,26 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Nuorisotoimen puhtaanapito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 0,92 0,76 0,85 0,81 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kirjastojen puhtaanapito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 1,78 2,21 1,35 1,29 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Virast. ja tstojen puht.pito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 0,74 1,35 1,55 1,49 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Muut kohteet puht.pito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 0,39 0,45 0,90 0,86 Vakinaista henkilöstöä Tuotot

94 93 Toiminta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Liikelaitosten puhtaanapito, siivousala m Kulut / m 2 / kk 3,17 3,42 3,43 3,28 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Yhteiset palvelut Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot ja arvon alentumiset Ravitsemuspalvelut Puhtaanapitopalvelut Yhteensä Netto *Suoritteen mittana on yksi ateriasuorite, joka sisältää osuudet valmistuksesta, jakelusta, tarjoilusta ja jälkitöistä. Tavanomainen lounas saa arvon yksi (1) ateriasuorite, aamupala, välipala ja iltapala 0,5 Erikoisruokavalion lounas saa arvon 1,5, aamupala, välipala ja iltapala 0,75 Alueellinen jätehuolto Toimialan perustehtävä Jätehuoltolautakunta toimii jätelain mukaisena jätehuoltoviranomaisena Salossa, Paimiossa, Sauvossa ja Kemiönsaaressa. Sen vastuulle kuuluu asumisessa ja julkisissa palveluissa syntyneen jätteen jätehuolto mukaan lukien jätevesilietteet. Jätehuoltolautakunta valmistelee ja hyväksyy jätehuoltomääräykset, jätetaksat sekä -maksut, päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, vastaa jäterekisterin ylläpidosta, antaa lausuntoja muille viranomaisille ja käsittelee muistutukset jätemaksuista. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Jätelautakunnan tavoitteena on valmistella ja tehdä päätöksiä niin, että toimialueella on toimiva ja tehokkaasti järjestetty jätehuolto. Salossa, Paimiossa ja Sauvossa on päätetty jatkaa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta ja lakkauttaa kunnan paikkaava jätteenkuljetus portaittain alkaen. Paikkaava jätehuollon loppuminen tarkoittaa, että nykyinen jätehuoltopalvelu lakkaa n taloudelta toimialueella. Jätehuoltolautakunnan on seurattava näiden talouksien jätehuoltosopimustilannetta ja tarvittaessa kehotettava näitä liittymään jätehuoltoon solmimalla sopimus jonkin alueella toimivan yrittäjän kanssa.

95 94 Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Vuonna 2014 jätehuoltolautakunta saattaa valmisteilla olevat jätehuoltomääräykset voimaan, pitää yllä ja päivittää jäterekisterin tietoja, luo sako- ja umpikaivolietteen kiinteistökohtaiselle keräykselle seurannan jäterekisteriin Salon, Paimion ja Sauvon alueille sekä täydentää jäterekisteriin Kemiönsaaren tietoja sako- ja umpikaivolietteen keräyksen osalta. Jätelautakunnan kulut muodostuvat henkilöstökuluista ja hallintoon liittyvistä kuluista. Kaikki kulut katetaan jätemaksutulolla. Jätelautakunnan tuloslaskelma 55 Jätehuoltoltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,9 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8 Henkilöstökulut ,9 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,2 Toimintakate ,1 Alueellisen jätehuollon toimintatiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Jätehuoltolautakunta Kokoukset ja seminaarit Käsitellyt asiat Kulut / asiat , / kokous Jätelakiin perustuvat viranomaistehtävät Kulut / asukas 0,71 1,55 1,64 1,57 Tuotot Jätehuolto yhteensä Tuotot Kulut Netto

96 95 Maankäyttöpalvelut Toimialan perustehtävä Kiinteistö- ja mittauspalvelut Kiinteistönmuodostus tarkoittaa kunnan lakisääteisten kiinteistöinsinöörin ja kiinteistörekisterinpitäjän tehtäviä. Tehtäviin kuuluvat myös yksityistie- ja osoiteasiat sekä kaupanvahvistus kaupungin tekemissä kaupoissa. Tonttipalvelu hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, valmistelee maanhankintaan ja luovutukseen sekä tonttien ja muiden maa alueiden varauksiin ja vuokrauksiin liittyviä asioita mukaan lukien tonttimarkkinointi. Tehtäviin kuuluvat myös viljelypalstat sekä talous- ja virkistysmetsien hoito ja puun myynti. Paikkatietopalvelu vastaa kaupungin paikkatietojärjestelmästä tuottamalla kartta- ja rekisteripalveluja, internet karttapalvelua, geodeettisia laskentapalveluja ja sisäistä paikkatietokoulutusta. Mittauspalvelu tuottaa mm. karttojen ylläpidon, rakennusvalvonnan, kunnallistekniikan ja kiinteistönmuodostuksen edellyttämiä maastomittauksia. Yhdyskuntatekniset palvelut Yhdyskuntateknisten palveluiden osaston pääsääntöisenä tehtävänä on pitää kaupungin katuverkko, puistot ja muut yleiset alueet laatutason vaatimassa kunnossa, sekä suunnitella, rakentaa ja rakennuttaa uutta infraa sekä saneerata vanhaa. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoituspalvelut Kaupunkisuunnittelu vastaa maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta ja siihen liittyvien lupahakemusten valmistelusta sekä kaupunkikuvan kehittämisestä. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Kiinteistö- ja mittauspalvelut Palvelut muodostuvat lakisääteisistä tehtävistä ja muista kaupungin toimintaedellytysten vaatimista tehtävistä. Haasteena on tuottaa nämä palvelut kustannustehokkaasti prosesseja koko ajan kriittisesti tarkastellen. Yhdyskuntatekniset palvelut Palvelujen tuottamisen kulujen (palkat, sähkö, polttoaineet, rakennusmateriaalit) noustessa ja samalla budjetin raamien pienentyessä edellisistä vuosista, suurimmaksi haasteeksi tulee pitää kuntalaisille tuotetut palvelut totutulla tasolla. Toimintoja pyritään edelleen kehittämään ja tiivistämään, jotta tavoitteet pystytään täyttämään. Kaupunkisuunnittelu ja kaavoituspalvelut Ammattitaitoinen ja monialainen henkilökunta mahdollistaa tehokkaan maankäytönsuunnittelun Salon kaupungin omien tavoitteiden mukaisesti. Ulkopuolisia konsulttipalveluja käytetään vain sellaisiin erityistehtäviin, joihin pysyvää henkilökuntaa ei ole järkevää palkata. Asumisen, yritystoiminnan, palvelujen ja virkistyksen tarpeisiin varaudutaan maankäyttösuunnitelmissa niin, että yhdyskuntarakenne toimii kustannustehokkaasti niin hitaan kuin tarvittaessa myös nopean väestökasvun olosuhteissa. Kaupungin elinvoiman palautuminen ja uusi nousu edellyttää

97 96 sekä nykyisten elinkeinotoimintojen ylläpitoa ja kehittämistä että uusien yritysten sijoittumista Saloon. Kaupunkirakenteen toimivuus, ympäristön viihtyisyys, maisemallinen kauneus ja hyvät liikenneyhteydet ovat alueen vetovoimaisuuden perustekijöitä. Kaupungin eri osien tulevaisuutta suunnitellaan niiden omien vahvuuksien pohjalta. Merellinen Salo, Järvien Salo, Jokien Salo ja kaupunkimainen keskusta-alue tarjoavat hyvät lähtökohdat alueelliselle erikoistumiselle ja olemassa olevien voimavarojen hyödyntämiselle. Salon nousu keskisuurten kaupunkien joukkoon, sekä sen sijainti E18 kehityskäytävässä, pääkaupunkiseudun ja Turun maakuntakeskuksen välissä, luo suotuisan perustan kaupungin kehitykselle. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Kiinteistö- ja mittauspalvelut Tavoitteena on, että vähentyneet resurssit priorisoidaan siten, ettei palvelutaso laskisi merkittävästi laajemmin vaikuttavissa tehtävissä. Maanvuokra-, palvelujen myynti- ja puunmyyntitulojen hankkimiseen kiinnitetään koko ajan huomiota. Henkilökunnan määrän vähentymisen myötä osaston suurimman kuluerän muodostamat henkilöstömenot on saatu pienenemään kuten muutkin toimintakulut. Muut kulut koostuvat mm. tila- ja leasingvuokrista sekä ohjelmistojen käyttöoikeusmaksuista. Palvelujen ostot käsittävät lähinnä tulojen hankkimisesta koituvia menoja. Tuloista maanvuokratuotot muodostavat merkittävimmän osan, mutta myös puunmyyntituloja on saatu väliaikaisesti kasvatettua merkittävissä määrin. Maanhankintaan budjetoitua määrärahaa ei ole suunnittelukaudella tarvetta, eikä tarkoitus käyttää uusien tonttialueiden raakamaan hankintaan. Määrätyissä tapauksissa voi tulla tilanteita, että on perusteltua tehdä aiempia maanomistuksia täydentäviä maakauppoja, jotka mahdollistavat kaupungin kehityksen edellyttämän johdonmukaisen maankäytön suunnittelun ja toteutuksen. Maanhankintaan varattua määrärahaa tarvitaan myös, kun kaupunki on mm. velvollinen maksamaan lunastuskorvauksia tai hankkimaan omistukseensa asemakaavan mukaisia yleisiä alueita. Vuoden 2014 toimintakuluiksi on budjetoitu 1,8 milj. euroa ja toimintatuotoiksi 4,6 milj. euroa, joten osaston budjetoitu toimintakate on 2,7 milj. euroa positiivinen. Yhdyskuntatekniset palvelut Vuoden 2009 talousarvioon verrattuna vuoden 2014 toimintakulut ovat 1,4 milj. euroa pienemmät ja toimintakate on parantunut 0,7 milj. eurolla. Henkilökunnan määrä on pienentynyt 16 henkilöllä (53:sta 37:ään), eikä kesäaikana puistojen kunnossapidosta vastanneita kausityöntekijöitä palkata. Tämän suuruisella toimintakulutasolla pystytään pitämään kaupungin katuverkko ajettavassa kunnossa sääolosuhteiltaan normaalina vuotena. Kesäajan hoidossa joudutaan harventamaan puistonurmikoiden leikkuuta sekä katuvalojen paloaikoja supistetaan keskikesän ja -yön ajoilta. Talousarvioon varataan määrärahaa nykyisten elohopealamppujen vaihtamiseksi ledvaloihin. Kesäkukkaistutusten toteutus pidetään minimissä. Kaupunkisuunnitteluosasto Kaupunkisuunnittelussa toiminnan painopiste on vuoden 2014 aikana edelleen toiminnan sopeuttamisessa kaupungin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ja edellytysten luomisessa tulevalle elinkeinotoiminnan elpymiselle. Konsulttityön osuutta vähennetään. Maankäyttösopimuksia laaditaan tarvittaessa maapoliittisen ohjelman periaatteita noudattaen. Kaupunkisuunnitteluosastossa avoinna olevaa

98 97 kaavoitusarkkitehdin tointa ei esitetä tässä vaiheessa täytettäväksi, vaan kaavoitusohjelma supistetaan vastaamaan käytössä olevia henkilötyöresursseja. Strategisen yleiskaavallisen ohjelman tarkistus- ja täydennyskierros jatkuu, ja siihen liittyvän toteutusohjelman laadinta käynnistetään vuoden 2014 aikana. Yritysalueiden profilointia yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa jatketaan, keskustan kehittämistä tuetaan kaupunkisuunnittelun keinoin ja maaseutualueilla tarjotaan mahdollisuudet kylien maankäytön kehittämiseen osayleiskaavoituksen avulla. Hajalan kyläosayleiskaava sekä tuulivoimalaosayleiskaavat saatetaan päätökseen ja Teijo-Mathildedalin osayleiskaavatyö käynnistetään. Keskustan osayleiskaava saatetaan loppuun, ja kaupan kehittämisen tueksi laaditaan kaupallinen palveluverkkoselvitys. Edistetään aktiivisesti kantatie 52:n tiesuunnitelman käynnistämistä Ely-keskuksen toimesta ennen vuoden 2014 loppua. Keskustan asemakaavojen uusimista jatketaan keskustan osayleiskaavan suuntaviivojen pohjalta. Meriniityn asemakaava muutetaan vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain uusia säädöksiä. Saatetaan ajan tasalle myös muita kiireellisiä asemakaavoja resurssien puitteissa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloslaskelma 56 Kaupunkisuunnittelultk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Henkilöstökulut ,5 Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Avustukset ,6 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,4 Kiinteistö ja mittauspalvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä 0,5 0,5 0,5 0,5 Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Myönnetyt toimintatuet Yksityistiekulut josta avustuksia Avustettavia teitä km / km

99 98 Toiminta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Tielautakunnan toimituksia / v Tuotot Tonttipalvelut Maa- ja vesialueet Kulut Kaupungin pinta-ala (km 2 ) / km Tonttien varaus (kpl / v) Luovutusilmoitukset (kpl / v) Vakinaista henkilöstöä 5,3 4,3 4,3 4,3 Tonttivuokratuotot Talousmetsät Metsää (ha) Kulut Vakinaista henkilöstöä 2,2 2,2 2,2 2,2 Kuluista 55% kohdistuu talousmetsiin ja 45 % muihin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin Kulut / ha 57,15 29,24 30,17 28,65 Tuotot / ha Tuotot Kiinteistönmuodostuspalvelut Kulut Toimitusmääräykset kpl Kaupanvahvistuksia kpl Osoitteenmuutospäätöksiä kpl Palvelutapahtumien määrä /vuosi / toimenpide 98,37 56,91 63,94 60,14 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Mittauspalvelut Kulut Mittaustapahtumien lukumäärä kpl / v / kaupungin km Vakinaista henkilöstöä Tuotot Paikkatietopalvelut Kulut Koulutus- ja opastustapahtumien määrä kpl Ylläpidettävää opaskarttaa km² / kaupungin km ,63 85,71 81,69 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Kiinteistö- ja mittauspalvelut yhteensä Tuotot Kulut Netto

100 99 Yhdyskuntateknisten palvelujen osaston toimintatiedot Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Vakinaista henkilöstöä 2,5 2,5 2,5 tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Kunnallistekniikan suunnittelu Kulut Vakinaista henkilöstöä / asukas 8,11 8,80 8,46 8,06 Tuotot Kunnallistekniikan rakentaminen Kulut Vakinaista henkilöstöä Kunn. tek. rakentamisen investoinnit, Kulut / investointi 0,11 0,11 0,11 0,10 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapidetyt tiet, m Kulut Vakinaista henkilöstöä 15,0 13, / kunnossapito m 2 (brutto) 1,14 1,10 1,05 1,01 Tuotot Ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen Siirretyt ajoneuvot Kulut / ajoneuvo Tuotot 0 Katuvalaistuksen ylläpito Valaisinyksiköt Kulut / valaisinyksikkö 58,68 55,19 68,37 104,20 Tuotot Vanhojen kaatopaikkojen ja maankaatopaikkojen hoito ja tarkkailuohjelman toteutus Vanhat kaatopaikat ja maankaatopaikat Kulut / kaatopaikka Tuotot Venepaikat kpl Kulut / venepaikka 76,41 96,90 92,73 92,56 Tuotot Puistot Ylläpito, ha Kulut / ha Puistometsät ha Puistot ha

101 100 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Maisemapellot ha Leikkipaikat kpl Vakinaista henkilöstöä Tuotot Matonpesupaikat Matonpesupaikat, kpl Kulut / matonpesupaikka Tuotot 0 Muut yleiset alueet Ha Kulut / ha Tuotot Kunnallistekniikka yhteensä Tuotot Kulut Netto Kaupunkisuunnitteluosaston toimintatiedot Toiminta Kaupunkisuunnittelulautakunta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / asia / kokous Osaston hallinto Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Hallinto Kulut Projektit Projektien määrä Kulut Henkilöstöä Tuotot Oma kaupunkisuunnittelu Kulut Henkilöstökulut Tila-laite ja muut kulut Vakinaista henkilöstöä ,5 10,5 Tuotot / asukas 12,78 13,55 13,90 13,05 Ostopalveluna hankittu suunnittelu Kulut Tuotot / asukas 2,33 4,45 3,66 3,66

102 101 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Kaupunkisuunnittelu yhteensä Tuotot Kulut Netto /asukas/netto -17,54-19,68-18,93-18,07 Kaupunkikehityspalveluiden tuloslaskelma Kaupunkikehityspalvelut yhteensä TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,5 Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,4 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,8 Muut toimintakulut ,1 Toimintakate ,7 Lupa- ja valvontatoimi Lupa- ja valvontaosasto kuuluu rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuuteen. Osastoon kuuluvat rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- sekä ympäristöterveydenhuollon yksikkö. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu sijaitsevat Halikon virastotalossa ja ympäristöterveydenhuolto vuokratiloissa Rummunlyöjänkadulla. Toimialan perustehtävä Osaston tehtävänä on huolehtia kunnassa tarvittavasta toimialansa ohjauksesta ja neuvonnasta ja vastata lautakunnan toimialan viranomaisvalvonnasta Salon kaupungissa sekä sopimuksella suureläinpäivystyksen osalta Liedon kanssa. Rakennusvalvonnan tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. Toiminnan tulee tukea ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelun tehtävänä on valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan

103 102 asukkaille terveellinen, viihtyisä ja luonnontaloudellisesti kestävä ympäristö. Yksikön perustehtävä on ympäristönsuojelulakiin ja maa-aineslakiin perustuvien lupien valmistelu ja niiden perusteella tapahtuva viranomaisvalvonta, asiantuntijatehtävät lausunnonantajana ja valmistelutehtävissä mm. maankäytönsuunnittelussa ja luonnonsuojeluasioissa, jätehuollon valvonta sekä jätevesilausunnot. Ympäristöterveydenhuoltoon sisältyy terveysvalvonta sekä eläinlääkintähuolto. Terveysvalvonnan tehtävänä on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. - valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset - valvontakohteisiin suoritettavat tarkastukset - lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien kieltojen ja määräysten antaminen - varautuminen erityistilanteisiin Eläinlääkintähuollon tehtävänä on tarjota peruseläinlääkäripalveluja, valvoa eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta sekä huolehtia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Osaava henkilöstö ja laadukas palvelu. Henkilöstö on ammattitaitoista ja mahdollisuuksien mukaan ylläpitää ammattitaitoaan lainsäädännön muuttuessa. Vaadittavan ammattiosaamisen laaja-alaisuuden vuoksi tuetaan henkilöstön erityisosaamisen kehittämistä. Samalla huolehditaan siitä, että osaaminen tulee koko toimialan käyttöön. Toimialan merkittävä riskitekijä on lakisääteisen viranomaisvalvonnan tason ylläpitäminen hyvänä. Erikoistilanteet ja resurssien väheneminen voi vaikuttaa viranomaisvalvonnan heikkenemiseen sekä sitä kautta erilaisiin riskeihin. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Henkilöstösäästöt vaikuttavat osaltaan lupa- ja valvontaosaston tarkastuskäyntien määrään ja priorisointiin sekä lupien käsittelyajan pitenemiseen. Menoista pääosa koostuu henkilöstökuluista sekä pieneläinpäivystyksen ostopalvelusta. Valvontaeläinlääkärin virasta aiheutuvat menot on sisällytetty kokonaisuudessaan valtiolta saataviin korvauksiin. Osaston tulot muodostuvat lupa- ja valvontamaksuista sekä tarkastus-, näytteenotto- ja hyväksymispäätösmaksuista. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta käyttää Tekla GIS -paikkatietojärjestelmän rakennusvalvontasovellusta. Järjestelmässä on rajapinnat muihin kuntajärjestelmiin ja valtion rekistereihin. Järjestelmään hankitaan sovellus sähköiseen asiointiin, kun muualta saadut kokemukset osoittavat järjestelmän toimivaksi. Yksikkö on mukana ympäristöminiteriön SADe -hankkeessa (sähköinen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma). Ympäristönsuojelu Käynnissä oleva ympäristönsuojelulain uudistaminen aiheuttaa valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien käyttöönoton nykyistä laajemmin. Ympäristönsuojeluyksikkö käyttää Tekla GIS -paikkatietojärjestelmän ympäristönsuojelusovellusta, jonka perustietojen täydentäminen jatkuu.

104 103 Kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset mennessä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen mukaisesti. Tämä määräaika aiheuttaa erityispanostusta koko osastolla. Ympäristöterveydenhuolto Elintarvikevalvonnassa otettiin vuoden 2013 aikana käyttöön uusi valtakunnallinen Oiva-hymy -valvontakulttuuri. Oiva-hymy -tulosten julkistamisen edellytyksenä on, että jokaisella kuntayksiköllä on tietojärjestelmä, joka kommunikoi valtakunnallisen järjestelmän kanssa. Tämä tuo terveysvalvonnan vuosittaisiin ATKkustannuksiin huomattavan lisän, jonka suuruuteen yksikkö itse ei pysty vaikuttamaan. Hyötyeläinyksiköiden koon kasvun myötä praktiikka on muuttunut sairaanhoitokäynneistä koko karjaa kattavaan ennaltaehkäisevään työskentelyyn. Ajallisesti pitkäkestoinen käynti sitoo henkilöresursseja yhteen paikkaan. Sekä valtakunnallinen että alueellinen eläinlääkintähuollon ohjelma velvoittaa kuntia kehittämään eläinlääkintähuollon toimintaa riittävän palvelutason turvaamiseksi. Keväällä 2012 alkanut uudelleenjärjestelyn suunnittelutyö jatkuu edelleen vuonna Laki edellyttää kuntia järjestämään eläinlääkäreiden päivystyksen. Vakanssien vähetessä päivystyksen järjestäminen muodostuu haasteelliseksi. Eläinlääkäripalvelut on keskitetty syyskuun 2013 alusta Halikkoon ja Perniöön. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tuloslaskelma 70 Rakennus- ja ympäristöltk TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,3 Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,4 Henkilöstökulut ,5 Palkat ja palkkiot ,1 Henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,0 Toimintakate ,3 Lupa- ja valvontaosaston toimintatiedot TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Rakennus- ja ympäristölautakunta Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / asia / kokous

105 104 Toiminta Osaston hallinto TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Toimikunnat ja työryhmät Kaupunkikuvatoimikunta Kokoukset 1 6 Käsitellyt asiat 6 50 Kulut / käsitelty asia / kokous Lakipalvelut; tekninen sektori Kulut Vakinaista henkilöstöä Tuotot Rakennusvalvonta Rakentamiseen liittyvät luvat, kpl Kulut / käsitelty lupa Vakinaista henkilöstöä Tuotot Ympäristönsuojelu Tarkastukset, luvat, lausunnot ja ilmoitukset Kulut / suorite Vakinaista henkilöstöä ,5 8,5 / asukas 12,03 11,36 12,34 11,69 Tuotot Löytöeläimet Kulut / löytöeläin 81, Tuotot Ympäristöterveydenhuolto Terveysvalvonnan tarkastukset ja luvat Kulut / tarkastus ja lupa Vakinaista henkilöstöä 7 7 6,5 6,5 Tuotot Eläinlääkinnän tarkastukset ja käynnit Kulut / tarkastus ja käynti 140,06 89,59 115,72 108,73 Vakinaista henkilöstöä Tuotot Lupa- ja valvontaosasto yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot ja arvon alentumiset -790

106 105 Liikelaitokset Liikelaitos Salon Vesi Toimialan perustehtävä Liikelaitos Salon Vesi toimittaa asiakkailleen hyvälaatuista puhdasta vettä ja huolehtii jätevesien viemäröinnistä ja puhdistamisesta sekä asumisympäristön kuivatusvesien johtamisesta toiminta-alueellaan siten, että vesistöt ja muu ympäristö säilyvät puhtaina. Liikelaitos hoitaa taloutensa kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit - Kilpailukykyiset taksat muihin vesihuoltolaitoksiin nähden huomioiden taloudelliset tavoitteet. - Liikelaitoksen talouden pitäminen erinomaisessa kunnossa. - Varmistetaan kaupungin vesihuoltoa toteuttamalla vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet aikataulun mukaisesti. - Varmistetaan, että viemärilaitoksen koko toiminta on lakien ja laitosten ympäristölupien edellyttämällä tasolla. - Yhdistetään taloudellisten mahdollisuuksien mukaan alueen vesihuoltoverkostot. - Varmistetaan kuluttajille puhtaan veden korkea laatu saneeraamalla vesijohtoverkosto valvontajärjestelmineen samalle tasolle koko toiminta-alueella. - Verkostotiedot siirretään sähköiseen muotoon mahdollisimman nopeasti. Vesihuoltoverkostojen paikka, koko, materiaali, ikä ja kuntotiedot on oltava kaikkien toimijoiden tiedossa, jotta laitostoimintaa voidaan hoitaa. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja -tulojen perustelut suunnittelukaudella Vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui ajanjaksolle Suunnitelma ohjaa kaupunkialueen vesihuollon kehitystä sekä liikelaitoksen toimintaalueella, että haja-asutusalueella. Puhtaan veden osalta tärkeä tehtävä on huolehtia jatkuvasti siitä, että koko toiminta-alueella tarjotaan asiakkaille laadukasta ja määräykset täyttävää puhdasta vettä. Em. tarkoituksessa saneerataan vesijohtoverkostoa ja vesihuollon valvontajärjestelmät parannetaan samantasoisiksi Salon veden toiminta-alueella. Viemärilaitoksen osalta saneerataan viemäriverkostoa erillisviemäröinnin lisäämiseksi ja vuotovesien vähentämiseksi. Lisäksi korjataan viemäriverkoston pumppaamoita. Käyttömenot, vesihuolto: Vesilaitoksen osalta toimintamenot sisältävät hallinnon ja kunnossapitotoimen henkilöstökulut, toimitila- ja laitevuokrat, ottamoiden ja pumppaamoiden sähkömaksut, verkostonhoidon työaineet, kemikaalikustannukset, kuljetuskustannukset jne. Viemärilaitoksen toimintamenot koostuvat jätevedenpuhdistamoiden, pumppaamoiden ja putkistojen käyttö- ja kunnossapidosta. Käyttötulot, vesihuolto: Vesihuollon taksaan kuuluvat käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu. Käyttömaksun suuruus on puhtaan veden osalta 1,20 /m3 (alv 0 %) ja jätevesimaksu 2,0 /m3 (alv 0 %). Liittymismaksu määräytyy kiinteistön kerrosalan mukaan.

107 106 Liikelaitos Salon Veden tuloslaskelma 80 Vesihuoltolaitoksen johtokunta TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,8 Myyntituotot ,1 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,3 Palkat ja palkkiot ,8 Henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,4 Vesihuollon toimintatiedot Toiminta Vesilaitoksen johtokunta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / asia / kokous Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 7 6,7 6,7 6,7 Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut yhteensä Vedenjakelu Veden myynti, m Kulut sis. johtokunta ja hallinto / m 3 0,63 0,56 0,54 0,52 Vesijohtoa, km 1426, Vuotovesi, % Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, Perusmaksu, Liittymismaksu, Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Jäteveden puhdistus ja viemäröinti Jäteveden käsittely, laskutettavat m Jäteveden käsittely (sis. sadevedet ), m Kulut sis.johtokunta ja hallinto / m 3 0,96 0,90 0,85 0,83

108 107 Toiminta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Viemäriä, km Sadevesiviemäriä, km Puhdistamot, kpl Pumppaamot, kpl Vuotovesi, % Jätevesitaksa, / m 3, alv 0 % 2,00 2,00 2,00 2,00 Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu, Perusmaksu, Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Vesihuolto yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot, Korvaus peruspääomasta, ja % 5,41 % 4 % 4,5 % 4,5 % Liikelaitos Salon Kaukolämpö Toimialan perustehtävä Liikelaitos Salon Kaukolämpö toimittaa asiakkailleen kilpailukykyiseen hintaan kaukolämpöä. Kaukolämpölaitoksen toiminta-aluetta laajennetaan palvelujen kysynnän mukaisesti. Kilpailukykyisyys on välttämätöntä, koska liikelaitos kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa markkinoilla. Perittävät maksut tulee olla mieluummin alle valtakunnan keskitason. Liikelaitoksen on lisäksi toimittava kaupunginvaltuuston antamien talousarviotavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2014 Liikelaitos Salon Kaukolämmön korvaus peruspääomasta on 20 %. Toimialan strategiset menestystekijät ja merkittävimmät riskit Kilpailukykyiset taksat muihin energian tuottotapoihin nähden sekä valtakunnan energialaitosten keskiarvotaksoihin nähden. Uusiutuvan energian osuutta lisätään mahdollisuuksien mukaan. Kaukolämpöverkoston kunnossapitäminen oikeaaikaisella saneeraamisella. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut suunnittelukaudella Käyttömenot, kaukolämpölaitos: Kaukolämmön käyttömenoista yli 95 % koostuu energian ostokustannuksista. Energia tuotetaan pääosin biopolttoaineilla. Käyttötulot, kaukolämpölaitos: Kaukolämmön taksat määräytyvät kolmen eri verkoston osalta yhtenäisten taksakaavojen mukaisesti. Kaukolämmön taksa sisältää käyttömaksun, perusmaksun sekä liittymismaksun.

109 108 Liikelaitos Salon Kaukolämmön tuloslaskelma 82 Kaukolämmön johtokunta TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,8 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,9 Toimintakate ,3 Kaukolämmön toimintatiedot Toiminta Kaukolämmön johtokunta TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Kokoukset Käsitellyt asiat Kulut / asia ,00 50,00 50,00 / kokous Osaston hallinto Vakinaista henkilöstöä 3,3 3,3 3,3 3,3 Infotietona: varhe- ja eläkemenoperust. eläkevak.maksukulut Kulut Lämmön myynti, MWh Kulut sis. johtokunta ja hallinto / MWh 61,80 59,25 59,36 59,25 Lämmön osto, MWh Oma tuotanto, MWh Päästökauppa, t/co Lämpöjohtoa, km Lämpökeskuksia, kpl Liittymiä, kpl Kaukolämpötaksan keskiarvo, / MWh Vakinaista henkilöstöä Kulutusmaksu Perusmaksu Liittymismaksu Muut tuotot Tuotot yhteensä

110 109 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 Toiminta Kaukolämpö yhteensä Tuotot Kulut Netto Poistot, Korvaus peruspääomasta, ja % 16 % 20 % 20 % 20 % Liikelaitosten tuloslaskelma Liikelaitokset yhteensä TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,3 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,6 Palkat ja palkkiot ,9 Henkilösivukulut ,4 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,6

111 110 Salon kaupungin tuloslaskelma SALON KAUPUNKI TP2012 TA2013 HKE2014 TA2014 TA% Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,0 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,9 Muut toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,1 Henkilöstökulut ,3 Palkat ja palkkiot ,2 Henkilösivukulut ,7 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,1 Toimintakate ,1

112 111 Tuloslaskelma perusteluineen ja verorahoitus Tuloslaskelma 2014 TP 2012 TA 2013 HKE 2014 TA 2014 SV2015 SV2016 SV2017 M-% M-% M-% M-% M-% M-% M-% Toimintatuotot ,5 % ,0 % ,1 % ,1 % ,1 % ,9 % ,8 % Myyntituotot ,3 % ,6 % ,9 % ,0 % ,5 % ,8 % ,7 % Maksutuotot ,4 % ,5 % ,5 % ,3 % ,5 % ,3 % ,5 % Tuet ja avustukset ,9 % ,0 % ,7 % ,9 % ,4 % ,0 % ,1 % Muut toimintatuotot ,2 % ,8 % ,5 % ,5 % ,0 % ,9 % ,0 % Toimintakulut ,0 % ,7 % ,3 % ,1 % ,5 % ,8 % ,4 % Henkilöstökulut ,6 % ,1 % ,0 % ,3 % ,2 % ,0 % ,0 % Palkat ja palkkiot ,6 % ,3 % ,2 % ,2 % ,3 % ,0 % ,0 % Henkilösivukulut ,8 % ,5 % ,5 % ,7 % ,0 % ,0 % ,0 % Palvelujen ostot ,4 % ,3 % ,0 % ,3 % ,0 % ,7 % ,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 % ,2 % ,6 % ,8 % ,9 % ,3 % ,7 % Avustukset ,6 % ,8 % ,9 % ,3 % ,0 % ,9 % ,0 % Muut toimintakulut ,5 % ,6 % ,3 % ,1 % ,5 % ,5 % ,0 % Toimintakate ,7 % ,1 % ,3 % ,1 % ,3 % ,9 % ,4 % Verotulot ,8 % ,8 % ,7 % ,7 % ,8 % ,4 % ,5 % Valtionosuudet ,3 % ,9 % ,9 % ,9 % ,9 % ,1 % ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,8 % ,6 % ,2 % ,2 % ,5 % ,0 % ,7 % Korkotuotot ,3 % ,6 % ,0 % ,0 % 100 0,0 % 100 0,0 % 100 0,0 % Muut rahoitustuotot ,9 % ,8 % ,0 % ,0 % ,2 % ,0 % ,0 % Korkokulut ,9 % ,7 % ,5 % ,5 % ,3 % ,5 % ,1 % Muut rahoituskulut ,8 % ,8 % ,5 % ,5 % ,2 % ,5 % ,0 % Vuosikate ,4 % ,5 % ,8 % ,2 % ,3 % ,2 % ,2 % Poistot ja arvon alentumiset ,4 % ,7 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,0 % Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,7 % ,6 % ,8 % ,1 % ,6 % ,4 % Varausten ja rahastojen muutos ,1 % ,2 % 0 0 Tilikauden yli/alijäämä ,2 % ,1 % ,6 % ,0 % ,6 % ,4 % 6 550

113 112 Salon kaupungin tuloslaskelma 2014 Perustelut Toimintatuotot Myyntituotot Käyttötalousosan myyntituotot Maksutuotot Käyttötalousosan maksutuotot Tuet ja avustukset Sis. mm. työllistämiskorvaukset Muut tuotot Tonttien ja rakennusten vuokrat Käyttötalousosan muut tulot Käyttötalouden toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Palkat, kokous- ym. palkkiot, luontaisedut Henkilöstösivukulut Sosiaaliturvamaksut ja muut työnantajan sivukulut Eläkevakuutusmaksut ja eläkkeet Palvelujen ostot Sis. mm. kuntayhtymien maksuosuudet Aineet, tarvikkeet ja tavarat Tarvike- yms. ostot käyttötaloudessa Avustukset Sosiaaliset ja vapaaehtoiset avustukset Muut toimintakulut Sisäiset ja ulkoiset vuokrat Muut käyttötalouden kulut Käyttötalouden toimintamenot yhteensä Toimintakate Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla Verotulot Verotulot on jaettu seuraavasti: Kunnan tulovero yhteisövero ja kiinteistövero Kunnan tulovero on arvioitu 20,75 %:n pohjalta. Kiinteistöveron tuotto on laskettu seuraavasti: Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,90 %, vapaa-ajan asunto 1,15 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Valtionosuudet Valtionosuudet on laskettu Sisäministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetushallituksen antamien ennakkotietojen mukaan. Verotulojen tasausjärjestelmässä ei tapahdu muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Tasausleikkuri on 37 %:ssa eli tasausrajan yli menevästä osasta verotuloja tasataan 37 %.

114 113 Salon kaupungin tuloslaskelma 2014 Perustelut Ennakkotietojen mukaan maksetaan edelleen verotulon tasausta vuonna 2014 noin 0,1 milj. euroa. Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Antolainojen ja talletusten korot Muut rahoitustuotot Kuntayhtymien peruspääomalle maksettavaa korkoa, korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta sekä muita rahoitustuottoja joita ovat mm. viivästyskorot ja verotilityskorot. Korkokulut Pankkilainojen korot Muut rahoituskulut / Liikelaitosten korvaus peruspääomasta, pankkipalvelumaksut yms. Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Se ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikuitteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Ennen vuosikatetta esitetään vain säännönmukaisen toiminnan tuotot ja kulut. Satunnaisten tuottojen ja kulujen siirtämisellä vuosikatteen jälkeen taataan vuosikatteen vertailtavuus eri vuosien ja eri kuntayksiköiden kesken. Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Satunnaiset tuotot ja kulut: Satunnaiset tuotot Mm. tonttien ja muun omaisuuden myynnistä saatavat kirjanpitoarvon ylittävät voitot. Satunnaiset kulut +/- 0 Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) 0 Tilikauden yli- /alijäämä

115 114 Verorahoitus ja ulkoiset toimintatuotot TP 2011 TP 2012 Tp-enn TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Verotulot ,5 % ,8 % ,3 % ,1 % ,7 % ,6 % ,1 % Veroprosentti 18,75 % 19,5 % 19,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % siitä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet ,7 % ,0 % ,4 % ,1 % ,1 % ,0 % ,9 % Toimintatuotot (ulkoiset) ,8 % ,2 % ,3 % ,8 % ,2 % ,4 % ,0 % Yhteensä % % % % % % % Verotulon tasaus Verorahoitus TP 2011 TP 2012 Tp-enn TA 2014 TS 2015 TS 2016 Kunnallisvero Yhteisövero

116 115 Investointisuunnitelma Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Kiinteä omaisuus 150 Kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet, tontit Käyttöomaisuus, osakkeet Kiinteä omaisuus yhteensä Talonrakennus Sos. ja terv.toimen hankkeet Moision vanhustentalon peruskorj Lastensuojeluyksikkö Pääterv.aseman hammash. saneeraus Pääterv.aseman kuntoutusosaston peruskorj Isohärjänmäen asumisyks. muutostyöt Paukkulakodin kiertovesiputkien korj Kasvatus- ja perheneuvolan muutostyöt Läntinen terveysasema, vesivahingon korjaus Helmen (Anjalankatu 14) korjaukset Mielenterveysosaston muutostyöt Alholan hoivakodin pihan korjaustyöt Pääterveysaseman apuvälinelainaamo Vanhuspalvelujen hoivayksiköt turvallisuustaso Sos. ja terv.toimi yhteensä

117 116 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Sivistystoimen hankkeet 3201 Karjalankatu 6 muutostyöt Moision/Armfeltin koulun 3202 muutostyöt Ollikkalan koulun saneeraus Hermannin koulun muutostyöt Kiskon nuorisotilojen ja kirjaston tilajärjestelyt Suomusjärven kirjaston korjaus Hähkänän koulun laajennus ja muutostyöt Kuusjoen kirjasto Kiikalan ent. kunnantalon korjaus varhaiskasvatuksen tiloiksi Nuorisotilojen saneeraukset Asemakatu 2 saneer. päiväkodiksi Muurlan kunnantalon saneeraus 3225 päivähoidon käyt- töön Mesikämmenen päiväkodin laajennus Päiväkoti Sinilinnun laajennus 3230 Salon lukio Kaivolan pk:n laajennus ja korjaus Moision koulun laajennus ja muutostyöt Armfeltin koulun laajennus ja muutostyöt Marian koulun korjaus Sivistystoimi yhteensä Teknisen toimen hankkeet Sammutusjärj. asentaminen Jakelukeitt. saneeraustyöt

118 117 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Vuohensaaren kehittäminen Energiasäästökorjaukset Kiinteistöjen hälytysjärj Halikon kunnanviraston jäähdytysjärjestelmä Perniön ent. kunnantalon tilajärjestelyt Keskuskeittiön saneeraus Särkisalokodin muutostyöt Tekninen toimi yhteensä Talon rakennus yhteensä Kunnallistekniikka 410 Kaava-alueet 4005 Kaivola Kuuskallio (Pertteli) Niinistönkadun saneeraus Metsäjaanun teollisuusalue Satumaan katujärjestelyt (Salo) Uudet kaava-alueet (Suomusjärvi) Muurlan keskusta Kiikala Eskolan alue Riikin teollisuusalue, Riihitie Halikko Hirvikallio Kokoojakatu Tupuri - MT Kaapinmäki ja Pärnän- Somerikon alue Hähkänän teoll.alue, Talmuntien jatkaminen Uudet kaava-alueet Kaava-alueet yhteensä

119 118 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Muu kunnallistekniikka 420 Liikenneväylät 4200 Uusien alueiden asfaltointi Uudelleen päällyst. kadut Liikenneväylät yhteensä Muut kohteet 430 Katuinfran saneeraus 4300 Liikenneturvallisuuskohteet Katujen kuivatus Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät Kameravalvonnan laajennus Liikennevalojen saneeraus KLV-yhteys Elmerannantie- Uhrilähteenkatu Havun- ja Tehdaskadun jalkakäyt. saneeraus Venemestarinkadun liittymä Salonkadun kiertoliittymä Jäänpidätysrakenteet 4318 (suunnittelu 2013) Vilhonkadun saneeraus Annankadun- Katrineholminkadun väli Muu katurakentaminen Katuinfran saneeraus 430 yht Katuvalaistus 4450 Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Katuvalaistuksen saneer. (HQ-valaisimien vaihto) Katuvalaist. saneeraus yhd. SSP/Fortum Katuvalaistus yht

120 119 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Tiehallinnon hankkeet 4470 Pengertien aukko Ruokolinnan ja Isosuon yksit.tien muuttaminen maantieksi (Salon osuus) Viitoituksen parantaminen Tiehallinnon yhteishankkeet Tiehallinnon hankkeet 432 yht Muut kohteet yhteensä Puistot 4500 Vähätalon viheralueet Heikkokuntoiset puistot Leikkipaikkojen peruskunnostus Viitanlaakson viherrakentaminen Viitannummen rantapuisto Pernämetsän-Somerikon leikkipaikka Taajamien asuinympäristön parantaminen Perhepuiston peruskunnostus Uudet ja kunnostettavat puistot Puistot yhteensä Muu kunnallistekniikka yhteensä Toimialojen muut kohteet 450 Sivistystoimen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus Halikon koulukeskuksen liikuntapaikka

121 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Ollikkalan koulun pihan korjaus Sivistystoimen muut kohteet yhteensä Kunnallistekniikka yhteensä Irtain omaisuus 620 Sosiaali- ja terveystoimi 6201 Moision vanhustentalo Terveystoimen irtain: * Pääterv.asema; kävelykehikkö * Suun terv.huolto; 3 hammashoitoyks./vuosi * Kuusikon lääk.vast.otoille defibrillaattorit 6213 Tiipilän palvelukeskus Paavolan lastensuojeluyksikön kalusteet Potilashälytysjärjestelmä (Alppilakoti) Potilashälytysjärjestelmä (Alholan hoivakoti) Sos. ja terv.toimi yhteensä Sivistystoimi 6403 Peruskoulujen yhteiset Toinen aste ja vapaa sivistystyö Salon kirjasto (kirjastoauto) Liikuntatoimen irtain Hermannin koulu Ollikkalan koulu Varhaiskasvatuksen irtain Nuorisotilojen irtain

122 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Mesikämmenen päiväkodin irtaimisto Kiskon kirjasto- ja nuorisopalveluiden irtaimisto (Kiskola) Pääkirjaston palvelutiski Sivistystoimi yhteensä Tekninen toimi 6602 Materiaalihallinto Ravitsemispalvelut Tilapalvelukeskus Tekninen toimi yht Irtain omaisuus yhteensä Liikelaitokset 700 Kaukolämpölaitos 7000 Koneet ja laitteet Kaukolämpöverkoston rakent Lämpökeskuksen laajentaminen Kaukolämpölaitos Kaukolämpölaitoksen irtain 7500 Kaukolämpölaitoksen irtain Kaukolämpölaitoksen irtain yht Kaukolämpölaitos yhteensä Vesihuoltolaitos 810 Uusien alueiden vesihuolto 8005 Kaivola (Pertteli) Somerontien yritysalue 0

123 122 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Metsäjaanun teollisuusalue Kaapinmäki ja Pärnän- Somerikon alue Uudet kaava-alueet (Suomusjärvi) Jokivarsialue (Muurla) Halikon Riikin teollisuusalue, Riihitie Halikko / Hirvikallio Kiikalan Eskolan alue Venemestarinkadun liittymä Uusien kaava-alueiden vesihuolto Uusien alueiden vesihuolto yht Vesihuollon saneeraus 8200 Vesijohtoverkoston saneeraus Viemäriverkoston saneeraus Salon jv-puhd. saneeraus Vesijohtoverkoston uvlaitteet Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä Vesihuoltoverkoston kartoitus Vedenottamot Iiliken jätevesipumppaamon saneeraus Vesihuollon saneeraus yhteensä Haja-asutusalueiden vesihuolto 8401 Hajalan alue Haukkalan vesihuolto Rekijoen vesihuolto Kuusjoki-Pertteli viemärihuolto

124 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Kuusjoenperä-Kirkonkylä siirtoviemäri Teijo-Salo viemäri (valtio maksaa 30 %) Teijon alueen vesihuollon kehittäminen Ylönkylä-Nurkkila vesihuoltolinja (Perniö) Viemäriverk.laaj. toimintaalueiden lähialueilla Haja-asutusalueiden vesih. yht Vesihuoltolaitoksen irtain 8700 Vesihuoltolaitoksen irtain Vesihuoltolaitoksen irtain yht Vesihuoltolaitos yhteensä Liikelaitokset yhteensä Investointimenot yhteensä Investointitulot Investointiavustukset ja -osuudet Käyttöomaisuuden myynti, tontit Käyttöomaisuuden myynti, metsä Käyttöomaisuuden myynti, rakennukset Käyttöomaisuus, osakkeet Käyttöomaisuus, koneet ja kalusteet Hermannin koulun saneeraus Laurin koulun valtionosuuden palautus Metsäjaanun teoll.alue

125 124 Selitys TP 2011 TP 2012 TA 2013 Kust. yht. HKE 2014 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS Urheilupuiston peruskorjaus Ollikkalan koulun pihan korjaus Kirjastoauton valtionosuus Viemäriverkoston saneeraus Jäänpidätysrakenteet Teijo-Salo viemäri Yhteensä Investoinnit, netto

126 125 Investointisuunnitelman 2014 perustelut Hanke TA 2014 Investointiosan perustelut Kiinteä omaisuus Maa- ja vesialueet, tontit Raaka- ja tonttimaan ostoon Käyttöomaisuus, osakkeet Varaus Turun ammattikorkeakoulun osakkeiden ostamista varten. Koko hankintahinta1,5 milj. euroa 3 v aikana. Talonrakennus Sosiaali- ja terveystoimen talonrakennus Moision vanhustentalon peruskorjaus Määräraha usean vuoden kestäneen saneeraustyön loppuun saattamiseksi 3029 Mielenterveysosaston muutostyöt Saniteetti- ja keittiötilojen korjaukset vastaamaan muuttuvan toiminnan tarpeita. Sivistystoimen talonrakennus Ollikkalan koulun saneeraus Peruskorjaustyön loppurahoitus 3204 Hermannin koulun muutostyöt Normaaliluokka muutetaan kotitalousopetukseen ja erityisopetukseen soveltuvaksi Kaivolan päiväkodin laajennus ja korjaus Peruskunnostus ja ilmastoinnin uusiminen 3233 Moision koulun laajennus ja peruskorjaus Laurin koulun lakkauttamisesta johtuva Moision koulun laajennus neljällä luokkatilalla sekä nykyisin kansalaisopiston käytössä olevien tilojen ottaminen koulun käyttöön. Lisäksi vanha musiikkiluokka muutetaan opetuskäyttöön soveltuvaksi Armfeltin koulun laajennus ja peruskorjaus Laurin koulun lakkauttamien edellyttää Armfeltin koulun laajentamista neljällä luokkatilalla sekä muita pienehköjä muutostöitä Marian koulun korjaus Kosteusvaurioiden korjaaminen Teknisen toimen talonrakennus Sammutusjärjestelmän asentaminen

127 126 Hanke TA 2014 Paloilmoittimien ja sammutusjärjestelmien asentaminen eri kiinteistöihin. Määräys toimenpiteisiin tullut palotarkastusten yhteydessä Vuohensaaren kehittäminen Vuohensaaren kehittäminen yhteistyössä palveluntuottajan kanssa Energiasäästökorjaukset Kaupungin kiinteistöjen energiasäästökorjauksia. Kaupungilla voimassa oleva sopimus energiasäästöjen parantamisesta Kiinteistöjen hälytysjärjestelmät Kaupungin kiinteistöihin uusitaan hälytysjärjestelmiä, vuosittainen määräraha Särkisalokodin muutostyöt Kh:n tehdyn päätöksen mukaan Särkisalossa olevia kaupungin palveluja keskitetään Särkisalokotiin. Rakennukseen tulevat kirjasto/palvelupiste, kuntosali, kansalaisopiston kudontatila, päivähoito, nuorisotila sekä kokoustila. Kunnallistekniikka Kaava-alueet Riikin teollisuusalue, Riihitie Katua vesihuoltoineen rakennettaan noin 200 m. Uusia teollisuusrakennuspaikkoja syntyy 5 kpl Hähkänän teollisuusalue, Talmuntien jatkaminen Katua rakennetaan n. 150 m. Mahdollistaa teollisuusrakennusten rakentamisen Uudet kaava-alueet Uusien kaava-alueiden rakentaminen äkillisten tarpeiden johdosta. Liikenneväylät Uusien alueiden asfaltointi Uusien kaava-alueiden asfaltointi Uudelleen päällystettävät kadut Vanhojen katujen uudelleen päällystys ja paikkausasfaltoinnit. Muut kohteet Katuinfran saneeraus Liikenneturvallisuuskohteet Liikenneturvallisuustyöryhmässä ja aloitteissa esille tulevien turvallisuuden parantamishankkeiden toteuttaminen ja suurempien kohteiden suunnittelu.

128 127 Hanke TA Katujen kuivatus Vanhojen hulevesikaivojen korjaaminen ja uusien kaivojen rakentaminen Huonokuntoiset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät Huonokuntoisten jalkakäytävien ja kevyenliikenteen väylien kunnostus KLV-yhteys Elmeranta-Uhrilähteenkatu Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Postintieltä Elmerannantien vartta Salaistentielle ja edelleen Uhrilähteenkadulle. Rakennettava pituus on 1800 m Vilhonkadun saneeraus, Annankadun-Katrineholminkadun välillä Katurakenteen painumisesta johtuen, etenkin jalkakäytävä ja pyörätie ovat erittäin huonossa kunnossa ja liikuntaesteisille vaikeita liikkua. Korjaus käsittää jk/pp-tien korottamisen, tasaamisen ja uuden pinnoitteen. Katuvalaistus Uuden katuvalaistuksen rakentaminen Uusien kaava-alueiden katuvalaistuksen rakentaminen 4452 Katuvalaist. saneeraus yhd. SSP/Fortum Katuvalaistuksen saneeraus yhteistyössä SSP:n ja Fortumin kanssa. Alueen kaapelointi uusitaan yhtä aikaa. Tielaitoksen hankkeet Viitoituksen parantaminen Kaupungin katuverkolla sijaitsevan opastuksen uusimista. Tähän kuuluvat Astrum-keskuksen opastuksen uusimisen yhteydessä tulevat muutokset, jotka ovat noin Tiehallinnon yhteishankkeet Tielaitoksen kanssa tehtävät vuosittaiset yhteishankkeet, esim. liikennevalot, bussikatokset tms. yhteislaitteiden huolto ja kunnossapito. Puistot Heikkokuntoiset puistot Erilaisten vaurioiden ym. korjaaminen ja muu viimeistely keskeisillä viheralueilla eri puolilla kaupunkia Leikkipaikkojen peruskunnostaminen Heikkokuntoisten leikkivälineiden uusiminen ja muu leikkipaikkojen kunnostus kaupungin ylläpitämillä puistoleikkipaikoilla eri puolilla

129 128 Hanke TA 2014 kaupunkia Viitanlaakson viherrakentaminen Viitanlaakson asuinalueen hulevesien käsittelyn suunnittelu ja rakentamisen käynnistäminen. Mahdollisen muun viherrakentamisen perustöiden käynnistäminen Taajamien asuinympäristön parantaminen Taajamien asuinympäristöjen peruskunnostus (istutukset, kalusteet, käytävät) Perhepuiston peruskunnostus Perhepuiston rakennetun leikkipaikan peruskunnostusta sekä muun puiston jatkorakentaminen. Tavoitteena on eri ikäryhmien yhdessäoloa ja toimintaa palveleva kokonaisuus, jossa huomioidaan kaikkien eri ikäryhmien liikunnalliset ja sosiaaliset tarpeet. Vuoden 2014 konkreettisina tavoitteina on olevan leikkipaikan peruskunnostustöiden jatkaminen sekä Vähäjoen länsipuolen käytävien ja alueiden perustustöiden käynnistäminen. Toimialojen muut kohteet Sivistystoimen muut kohteet 4600 Urheilupuiston peruskorjaus Määräraha vuodelle 2014 on urheilupuiston peruskorjauksen rakennesuunnitteluun ja varsinainen peruskorjaus on suunniteltu tehtäväksi vuosina Mahdollinen valtionapu hankkeeseen selviää marraskuussa Irtain omaisuus Sosiaali- ja terveystoimen irtain Terveystoimen irtain Kolmen uuden hammashoitoyksikön hankinta Sivistystoimen irtain Peruskoulujen yhteiset Erilaisen pienirtaimiston hankintaan ei peruskouluihin Toinen aste ja vapaa sivistystyö Erilaisen pienirtaimiston hankintaan varattu määräraha Liikuntatoimen irtain Ollikkalan kuntosalin kaluston hankintaan Ollikkalan koulun irtain

130 129 Hanke TA Varhaiskasvatuksen irtain Nuorisotoimen irtain Hankinnat kohdistuvat Nuorten keskus Steissin bänditilojen liikuntaalueen irtaimistohankintoihin. Teknisen toimen irtain Ravitsemispalvelut Ruokahuollon laitehankinnat asennuksineen: Salon keskuskeittiön tunneliastianpesukone ja muiden valmistus- ja palvelukeittiöiden akuutit tarpeet. Liikelaitokset Kaukolämpölaitos Kaukolämpöverkoston rakentaminen Kaukolämpölaitoksen verkoston laajentuminen Palometsän alueelle ja talojohtojen rakentaminen Kaukolämpölaitoksen irtain Mm. kaukolämpömittareiden kaukoluentajärjestelmän hankinta. Vesihuoltolaitos Uusien alueiden vesihuolto Riikin teollisuusalue, Riihitie Halikko, Riikin teollisuusalueen vesihuollon rakentaminen Riihitien alueelle, uusia teollisuusrakennuspaikkoja syntyy 5 kpl Uusien kaava-alueiden vesihuolto Kaupungin eri osien uusien kaava-alueiden vesihuollon rakentaminen. Vesihuollon saneeraus Vesijohtoverkoston saneeraus Vuosittainen saneerausraha vesijohtoverkoston ja laitosten saneeraukseen ja uudistamiseen. Uudessa Salossa vesijohtoverkosto on osin vanhaa ja se tulee saneerata. Saneeraus ennaltaehkäisee vuotoja ja vahinkoja Viemäriverkoston saneeraus Vuosittainen saneerausraha viemärijohtoverkoston ja laitosten saneeraukseen ja uusimiseen. Uudessa Salossa viemäriverkosto on osin vanhaa ja se tulee saneerata. Saneeraus ennaltaehkäisee vuotoja ja vahinkoja Vesijohtoverkoston uv-laitteet Vesijohtoverkoston UV-laitteiden hankinta veden puhdistusta varten. Kohteita mm. Halikon, Perttelin, Kuusjoen alue.

131 130 Hanke TA Vesilaitoksen automaatiojärjestelmä Vesilaitoksen automaatiojärjestelmän laajennus koko Salon kaupungin alueelle Vesihuoltoverkoston kartoitus Kaupungin alueen maanalaisten vesihuoltoverkostojen tietokannat ovat erittäin heikot Vedenottamot Vesilaitoksen vedenottamojen tekniikkatilojen korjaus. Haja-asutusalueiden vesihuolto Hajalan alue Hajalan alueen vesihuollon parantaminen Rekijoen vesihuolto Rekijoen alueen vesihuollon parantaminen Teijo-Salo viemäri (valtio maksaa 30%) Alueen vesihuollon kehittäminen ja runkolinjan rakentaminen. Vesihuollon irtain Vesihuoltolaitoksen irtain Asiakkaille asennettavat ja vaihdettavat vesimittarit ja vesilaitoksen mittalaitteiden hankinta. Kaikki investoinnit yhteensä

132 131 Rahoituslaskelma perusteluineen Toiminnan rahavirta TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyv. vastaavien hyödykk. luov.tulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Valuuttakurssimuutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutoks Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

133 132 Salon kaupungin rahoituslaskelma 2014 Perustelut Tulorahoitus Vuosikate Siirtyy tuloslaskelmasta. Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit Vuoden 2014 talousarvioon otettujen investointien rahoitus esitetään rahoituslaskelmassa. Rahoitusosuudet investointimenoihin Suurimmat tuotot kiinteistöjen ja tonttien myynnistä saatavat tulot. Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Antolanasaamisten lisäykset 0 Sosiaalisen luototuksen määräraha Antolainasaamisten vähennykset Sosiaalisen luototuksen takaisinmaksut. Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Talousarviolainojen ohjelmien mukaiset lyhennykset vuodelle Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 Saamisten muutos Sisältää jälkirahoitteisten valtionosuuksien kokonaismäärän Lyhytaikaisten saamisten muutos 0 Korottomien velkojen muutos Sisältää mm. kaukolämmön liittymismaksut. Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos

134 133 Liitteet Kokonaismenot ja -tulot TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintamenot Investoinnit Rahoituskulut Lainojen lyhennykset Menot yhteensä Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot Investointitulot Lainanotto Tulot yhteensä Varojen reaalimuutos Kassavarat Lainat Lainojen muutos

135 134 Toimintamenojen jakautuminen lautakunnittain 2014 % Tarkastusltk 0,0 % Keskusvaaliltk 0,0 % Kaupunginvaltuusto 0,1 % Kaupunginhallitus 6,7 % Sosiaali- ja terveysltk 49,7 % Opetusltk 24,3 % Vapaa-ajan lautakunta 3,3 % Tekninen ltk 8,4 % Jätehuoltolautakunta 0,0 % Kaupunkisuunnittelultk 2,3 % Rakennus- ja ympäristöltk 0,7 % Vesihuoltolaitoksen johtokunta 0,9 % Kaukolämmön johtokunta 3,4 % Yhteensä 100,0 % Toimintamenot 2014 Rakennus- ja ympäristöltk 0,7 % Kaup.suunnitt. ltk 2,3 % Vesihuoltolait. johtok. 0,9 % Kaukolämmön johtok. 3,4 % Kaupunginhall. 6,7 % Vapaa-ajan lautakunta 3,3 % Tekninen ltk 8,4 % Opetusltk 24,3 % Sosiaali- ja terveysltk 49,7 %

136 135 Toimintatulojen jakautuminen lautakunnittain 2014 % Keskusvaaliltk 0,1 % Kaupunginhallitus 12,6 % Sosiaali- ja terveysltk 21,0 % Opetusltk 5,3 % Vapaa-ajan lautakunta 1,3 % Tekninen ltk 32,2 % Jätehuoltolautakunta 0,1 % Kaupunkisuunnittelultk 4,6 % Rakennus- ja ympäristöltk 0,6 % Vesihuoltolaitoksen johtokunta 8,3 % Kaukolämmön johtokunta 13,9 % Yhteensä 100,0 % Toimintatuotot 28,2 % Verotulot 47,6 % Valtionosuudet 24,3 % Yhteensä 100,0 % Kaukolämm. johtokunta 13,9 % Toimintatulot 2014 Kaup.hallitus 12,6 % Vesih.lait. johtokunta 8,3 % Rakennus- ja ympäristöltk 0,6 % Sosiaali- ja terveysltk 21,0 % Tekninen ltk 32,2 % Opetusltk 5,3 %

137 136 Rahoitus 2014 Valtionosuudet 24,3 % Toimintatuotot 28,2 % Verotulot 47,6 % Toimintamenot menolajeittain 2014 % Henkilöstökulut 42,6 % Palvelujen ostot 38,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8,2 % Avustukset 4,9 % Muut toimintakulut 5,8 % Toimintakulut 100,0 % Toimintamenot menolajeittain 2014 Avustukset 4,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8,2 % Muut toimintakulut 5,8 % Henkilöstökulut 42,6 % Palvelujen ostot 38,4 %

138 137 Toimintatulot tulolajeittain 2014 % Myyntituotot 52,8 % Maksutuotot 17,6 % Tuet ja avustukset 4,4 % Muut toimintatuotot 25,2 % Toimintatuotot 100,0 % Toimintatuotot 2014 Muut toimintatuotot 25,2 % Myyntituotot 52,8 % Tuet ja avustukset 4,4 % Maksutuotot; 17,6 %

139 138 Investointimenot 2014 % Kiinteä omaisuus 9,0 % Talonrakennus 45,5 % Kunnallistekniikka 21,8 % Irtain omaisuus 5,9 % Kaukolämpölaitos 3,1 % Vesihuoltolaitos 14,7 % Investointimenot yhteensä 100,0 %

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 EHDOTUS

TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 EHDOTUS EHDOTUS TALOUSARVIO VUODELLE 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus:

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus:

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talousarvio vuodelle 2014 Taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 investointiohjelma vuosille 2014-2018. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. www.salo.

Talousarvio vuodelle 2014 Taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 investointiohjelma vuosille 2014-2018. Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. www.salo. Talousarvio vuodelle 2014 Taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 investointiohjelma vuosille 2014-2018 Kaupunginjohtaja Antti Rantakokko 1. Lähtökohdat 2. Toimintatuotot ja -kulut 3. Kaupunginjohtajan esitys

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2013 2017

TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2013 2017 TALOUSARVIO VUODELLE 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE 2013 2017 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talouden näkymät 2015-2018. Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti. www.salo.fi

Talouden näkymät 2015-2018. Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti. www.salo.fi Talouden näkymät 2015-2018 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti 4 000 Verotulot, /as. 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Salo 40001-100000 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus:

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto

Henkilöstösuunnitelma 2016 2018 Yhteenveto Yhteenveto Henkilöstösuunnitelman yhteenveto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TASU 2017 TASU 2018 Yleishallinto htv htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. htv henk.kust. Vakinaiset Yleishallinto 54,31 50,83

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020

TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi kirjaamo@salo.fi Y-tunnus:

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS

TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUS TALOUSARVIO VUODELLE 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 INVESTOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2020 Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 1 Tuloslaskelma Tammikuu-Kesäkuu 2014 Laskenn. toteuma 50 % 19.8.2014 Tot 1-6/2014 TA 2014 Tot 2014-TA Tot % Tot 1-6/2013 2013 TP 510 Varhaiskasvatus 5001 Varhaiskasvatuksen hall. Toimintatuotot 0 0 0

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan katsaus

Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginjohtajan katsaus Yleinen taloustilanne ei tällä hetkellä eikä myöskään lähitulevaisuudessa osoita sellaisia elpymisen merkkejä, että vastuullisesti talouttaan hoitavalla kaupungilla olisi mahdollisuuksia

Lisätiedot

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA Kankaanpään kaupunki TA 2016 Käyttösuunnitelma 1 (12) TALOUSARVIO 2016 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA (KS 2016) 10 VAALIT -18 000-18 000 Palkat ja palkkiot 13 289 Eläkekulut 1 992 Muut henkilösivukulut

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille 2013 2016 ja talousarvion laadintaohjeet

Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille 2013 2016 ja talousarvion laadintaohjeet Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille 2013 2016 ja talousarvion laadintaohjeet Strategiset lähtökohdat vuosille 2013 2016: Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Ilman mittavia rakenteellisia

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot