nomat Lahjaksi! Lahjakortit Nro 29/2017 Iin Kemikalio-tekstiili ja luontaistuote Haminantie 8, Ii p

Transkriptio

1 jaklu kaikkiin talouksiin iissä - Suraava IiSanomat nro 1 ilmstyy Matriaali siihn toivotaan olvan toimituksssa to mnnssä. nomat Puoluista riippumaton paikkakunnan oma lhti Nro 29/2017 Lahjaksi! * Escadan uusi tuoksu Clbrat N.O.W dp * Angora slänlämmittimt * Hrkuttluun: Forsman jouluaromikahvi * Talvntaika valkoinn&vihrä t * Chocoksin suklaat Lahjakortit Jouluviikon aukioloajat: su klo ma-p klo 9-17 la klo 9-14 aattona suljttu Iin Kmikalio-tkstiili ja luontaistuot Haminanti 8, Ii p Jönssi-poni toivottaa hyvää joulua Ylirannan ratsutilan Jönssi-poni valmistautuu joulun vittoon. Iiläisill lapsill tuttu ja rakas 21-vuotias Jönssi vittää jouluaan rauhallisissa mrkissä. Jouluruokaan kuuluvat normaalin ruuan lisäksi omnat ja porkkanat. Niitä i kuitnkaan sovi nauttia liikaa, tti tul vatsanvääntitä.

2 2 nro 29/2017 OULUN HIIPPAKUNNALLE Valo pimydn kskllä Kulunn vuodn aikana oln surannut milnkiinnolla kuvin prustlla tapahtuvaa ihmistn välistä vistintää sosiaalisssa mdiassa. Mitn paljon kuvat krtovatkaan ilman sanoja. Eräs silmiinpistävä piirr kuva-ainistossa on ollut maismakuvin paljous, mutta myös niidn kskltä rottuva auringon nousun tai sn laskun maisma. Tyynn vdn pinnall piirtyvä auringon kajo tai mrn syliin vaipuva päivä on välittänyt tuntita ja kokmuksia uskomattoman määrän. Oln kysynyt itsltäni, mitä kaikka tämä vistintä mrkitskään. Oln its niitä ihmisiä, jotka ivät väsy katslmasta tällaisia maismia. Minull aurinko, mri ja vsi ovat yhdssä kuva ikuisuudsta, joka tarjoaa välähdyksn toissta todllisuudsta. Kuvissa on läsnä odotusta ja myöntistä kaipausta. Rukoustakin. Eltty vuosi Suomi-kodissamm on ollut täynnä juhlaa, kiitosta ja kunnianosoitusta hill, jotka raknsivat tämän maan työllään ja ajatuksillaan. Tahdomm myös rityissti kiittää hitä, jotka omalla hnglläänkin ja sitä uhatn voittivat osaksmm vapaan isänmaan. Suomi 100 on arvo, joka luo auringon nousun kaltaista kajastusta. Kaiksta myöntisyydstä huolimatta ltyt juhlavuodn Lotta Vuorma kuukaudt ovat samalla sisältänt varjoja, jotka ovat synnyttänt tulvaisuudn suhtn huolta ja turvattomuuttakin. Ilon ja kiitollisuudn kintrillä ovat ristillt maailmanlaajuist uhkatkijät ja kotikutoist onglmat, jotka ovat hikntänt kiitollisuudn tuntita. Ikään kuin lämän takaovsta olisi astunut sisään myös uusi todllisuus, johon mm ol tottunt. Kuvat kulkvatkin rukouksn virtaa pitkin. Sillä, missä aurinko kultaa sanattomasti paljon, on läsnä pyyntö, ttä huominn olisi hyvän Jumalan siunaama ja saisimm valtaa toivon ja rohkudn omaavina ihmisinä. Joulun aika tuo lähllmm myös uusia ja samalla tuttuja kuvia. Kynttilät syttyvät ja muistuttavat juhlan lähisyydstä. Tutuksi on tullut myös virsi, jota on kulunn vuodn aikana paljon laulttu: Suo, Hrra toivon kynttilöidn loistaa, tyynksi, lämpimäksi likki luo. Valaist pimän, voit plot poistaa. Jää kskllmm Kristus, rauha suo! Maailmankirjallisuudsta on milni jäänyt krtomus kahdsta ihmisstä, jotka istuivat äänttöminä rannalla katslln auringonsiltaa hiipivää aurinkoa. Histä sanottiin joksnkin näin: h istuivat ja odottivat, titämättä itskään, mitä odottivat. Siinä oli kuvan slitys, kuin pähkinänkuorssa. Joulun kynttilät virittävät odotuksn ja kaipauksn likin, hhkuksikin sitä joku voisi luonnhtia. Olmm onnkkaita, sillä mill krrotaan, ktä saamm odottaa ja mitä kaikka odotuksmm sisältää Katst saadaan suunnata sydämn silmin kohti Btlhmin tallia, jonn Jumala ilmstyy kskllmm. Pini lapsi kylmän maailman kskllä on kuva toivosta ja tulvaisuudn rohkasta kohtaamissta. Kristuksssa Jumala its otti askln pimydn ja tuhovoimin voittamisksi. Simssä uinuva lapsi on vastakohta kaikll sill, joka vi katsmm vain kohti laskvaa aurinkoa. Kristuksssa loistaa armon aurinko, joka nous kaikka pimyttä ja turvattomuutta vastaan. Hän on rauhan ruhtinas, joka lupauksnsa mukaan on kanssamm joka päivä. Hänn valossaan m nämm valon. Siunattua joulun aikaa toivottan, advntin alla a.d Samul Salmi Oulun hiippakunnan piispa Joulu Joulu on ihanaa, rauhan aikaa... Siinä i turhaan kota, olvan taikaa Lastn silmät, kilpaa tähtin kanssa säihkyvät... On viimin tullut aika, jolloin arjn kiirt pois väistyvät Kulkustn ääni, ilmoill kantaa... Oman ihanan julistuksn ja joulutunnlman s antaa Joulun lmpys, milmm valtaa... Muisttaan rakkautta ja hllyyttäkin antaa... Nyt i ol oika aika murhita kantaa Joulu on ilon ja valon juhla Ihanaa Joulun odotusta kaikill! - Hanna Maaria - iin alu Sanajumalanpalvlus su klo 10 Iin kirkko. 3. advnttisunnuntai, aih Thkää ti Kuninkaall. Ruotsalainn Tapani, kanttorina Jaakkola Markku. Kolhti Raamattujn ja Uusin tstamnttin painattamisksi ja jakamisksi Suomn Gidonit ry. Lastn kaunimmat joululaulut su klo 12 Iin kirkko. Kaunimmat joululaulut su klo 18 Iin kirkko. Kolhti Suomn Lähtyssura ulkomaantyö. Diakoniatoimisto on suljttu Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18 Iin kappli. CANTIO LAUDIS -KUORON JOULU- KONSERTTI ti klo 19 Iin kirkko. N. 50 hngn skakuoro Oulusta, johtaa MuM, diplomikuoronjohtaja Olli Hikkilä. Ei ohjlmamaksua. Iin kirkkohrranvirasto on avoinna k klo Kirkkokuoro k klo 14 Iin surakuntasali. Prhkrhon jouluaika. P i prhkrhoa. To klo lastn itsnäisyyspäivän juhla, p i prhkrhoa. Viikolla 50 lastn joulukirkkoviikko, prhkrhot osallistuvat lastn joulukirkkoihin (i krhoja surakuntatalolla). Prhkrhot jatkuvat joulun jälkn viikolla 2. Päivystävä pappi hoito-osastolla to klo Iin mislaulajin konsrtti p klo 18 Iin kirkko. Aattokirkko su klo 15 Iin kirkko. 4. advnttisunnuntai, Jouluaatto, Hrran syntymä on lähllä. Soronn Pkka, kanttorina Savolainn Eija. Kolhti: Nimikkokohd Suomikirkko-työ Japani (SLEY). Jouluyön mssu su klo 23 Iin kirkko. 4. advnttisunnuntai, Hrran syntymä on lähllä. Soronn Pkka, kanttorina Tiina Tuomikoski. Kolhti oman surakunnan diakoniarahasto. Joulukirkko ma klo 10 Väli-Olhavan kirkkosali. Jouluaamu, Joulupäivä. Kinnunn Matti, kanttorina Tuomikoski Tiina. Kolhti Oman surakunnan diakoniarahasto. Tapaninpäivän mssu Hoiva-osastolla ti klo 13 Tapaninpäivä, Kristuksn todistajat. Ruotsalainn Tapani, kanttorina Savolainn Eija. Aattokirkko su klo 18 Iin kirkko. 1. sunnuntai joulusta. Pyhä prh. Ruotsalainn Tapani, kanttorina Savolainn Eija. Musiikkiryhmä Stphani Archr, alttonokkahuilu. Kolhti Murmanskin kirkon rakntaminn, Inkrin vanklis-lutrilainn kirkko Katso lisätitoja ja tapahtumia Kuivanimn alu Sanajumalanpalvlus su klo 12 Kuivanimn kirkossa. 3. Advnttisunnuntai, Thkää titä Kuninkaall. Tapani Ruotsalainn, kanttorina Eija Savolainn. Kolhti Raamattujn ja Uusin tstamnttin painattamisksi ja jakamisksi, Suomn Gidonit ry. Kaunimmat Joululaulut su klo 18 Kuivanimn kirkossa. Kaunimmat Joululaulut kajahtavat kirkoissa tänä jouluna jo 45. krran. Jouluun kuuluu antamisn ilo. Niin myös Kaunimpiin Joululauluihin. Kräyksn avulla autamm hikoimmassa asmassa olvia khitysmaissa. Tänä vuonna sijoitamm nuoriin. Surakunnat kräävät tilaisuudssa kolhdin Suomn Lähtyssuran ulkomaantyöhön. Joulukonsrtti to klo 19 Kuivanimn kirkossa. Oulun konsrvatorion kirkkomusiikkiopisklijoidn joulukonsrtti. Konsrtissa joululauluja kuoron, solistin ja soittajin sittämänä. Kuoron johtajana Christian Ahlskog. Vapaa pääsy. Diakoniatoimisto on suljttu Lisätitoja alla olvaan katso Iin alun ilmoitukst ja Nuortn joululiri p Törmälässä.

3 nro 29/ Haminan koulun Suomi 100 -gaala vitttiin Valtarin koulussa Tässä sittään Tuiki tuiki tähtönn -laulua. Eskarilaist sittävät Asikkalan puist rattaat -sävlmää. Haminan koulun Suomi 100 -gaalaa pidttiin Valtarin koulussa maanantaina Tilaisuus oli jattu kahtn osaan, jossa nsimmäisssä oliva 0-2 -luokkalaist ja toisssa 3-6 -luokkalaist. Esityksiin osallistuivat lähs kaikki koulun oppilaat. Valmistauduimm juhlaan monta kuukautta. Millä on pääasiassa musiikkisityksiä. Kysyimm vanhmmilta, mitkä ovat kaunimpia koululauluja ja raknsimm niidn pohjalta ohjlman. Haminan koulun opttaja Anna Jokinn krtoo. Pinimmät sittivät muun muassa Asikkalan puist rattaat- ja Tuiki tuiki tähtönn -sävlmät. Koulun tapahtumatiimi oli valmistanut ohjlman. Esitystn lomassa nähtiin vidoita, joissa lapst ja aikuist krtoivat Suomsta ja suomalaisuudsta. Titääksni tällaista gaalaa i ol nnn järjsttty. Toivottavasti vastaava järjsttään toistkin, Jokinn sanoo. Nyt järjstttävä tilaisuus korvasi printisn joulujuhlan. Suklaakonvhdit maistuivat juhlaylisöll Haminan koulun rhtori Jari-Jukka Joklan milstä tilaisuus oli onnistunut. Esiintymässä kävi lasta. Yhtnsä tilaisuudssa oli 430 lasta ja viraita oli toinn mokoma. Molmmat juhlat mnivät rittäin hyvin. Väkimäärä oli mill suuri yllätys. Olimm tilannt 800 suklaakonvhtia ja n kaikki mnivät, Jokla krtoo. Haminan koulun opttaja Anna Jokinn valmistautuu gaalaan. Haminan koulun rhtori Jari-Jukka Jokla pitää juhlapuhtta. Valtarin koulun juhlasali oli täpötäynnä ylisöä molmmissa gaaloissa. Joululauluja Kuivanimn joulukonsrtissa Kuivanimn asman liikuntasalissa kuultiin rakkaimpia joululauluja sunnuntaina Ohjlmassa oli plimannin sityksiä ja yhtislaulua. Kuultavana oli kaikkin tuntmia tunnlmallisia ja rippaita sävlmiä, kutn Kulkukst, Kuuraparta, Sylvian joululaulu ja yhtislauluna sittty Sydämni joulun tn. Ylisöä oli noin 70 hnkä li nmmän kuin viim vuosina on ollut. Konsrtissa siintyivät Unto Kukka (mandoliini), Kalvi Sumén (basso), Raimo Hntonn (kitara) Esko Holappa (harmonikka), Ann Ripula (harmonikka ja nokkahuilu), skä laulajat Kyllikki Kaarr, Slina Ylitalo, Lna Hntonn, Anita Tuuttu, Vikko Viinamäki, Mikko Karhu Vijo Kauppila ja Paavo Kaarr. Ylisöä oli noin 70 hnkä. Plimannit soittavat joululauluja.

4 4 nomat nro 29/ a t s n u l u k Rauhallista Joulua ja n m m ä t a t Kii sta toivot Hyvää Uutta Vuotta 2018 vuod Nst Nlosparkki Avoinna joka päivä 6-23 Kirkonkylänti 7 A Kuivanimi Puh Kauppati 6, Ii Koninti 4 a, Ii (08) , p. (08) Avoinna: ma-p 9-17, la korjaamopalvlut autotarvikkt hydrauliikkaltkut työkalut öljynvaihdot aikaa varaamatta Mtsurityö/Pihapalvlu Kauko Mriläinn p Rmontin kskltä pyöränsuuntauslaittt. Pyydä tarjous! UUTUUS! 3D Autokidas Ii toivottaa hyvää joulua kaikill! rnkaat kaikill till Puh Olhavan Kotiranta Ky Iin Putkiasnnus Goman Valtarinti 6, Ii Pntinti 26, Ii, p HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! VEDESTÄ UUSIUTUVAA KOTIMAISTA SÄÄTÖVOIMAA Simon Aptkki Kuivanimn MODURA OY p PMP:n väki toivottaa kaikill hyvää joulua ja rauhallista vuodnvaihdtta POHJATUTKIMUS- JA MITTAUSPALVELU OY

5 nro 29/ Katja Körkkö on voittoisa pizzan paistaja Iin Kotipizzan yrittäjä Katja Körkkö tykkää pitsoista. Ovat n vaan niin hyviä. Syön pizzaa päivittäin, hän krtoo. Vaikka Katja on ollut kysisn ruoan kanssa tkmisissä päivittäin, i kyllästyminn pitsaan ol yllättänyt. Päinvastoin. Hän haluaa kohota pizzamaailman huipull Las Vgasin Pizza MM-kilpailussa. Maailmanmstaruuskisoihin kokoontuvat pizzamaailman huiput. Katja on jo muutaman krran käynyt kisaamassa Las Vgasissa pizzakilpailuissa. Viimksi sijoitus jäi (sadasosin) kahdn sadasosan päähän pronssista ja skunti sitsmän sadasosaa kultamitalista. Näyttää siltä, ttä nyt saadaan Suomn (nsimmäinn) oma maajoukku ja pääsmm yhdssä harjoittlmaan Hlsingissä, hän arvioi. Maailmanmstaruuskultamitalin lisäksi palkintona on maintta ja kunniaa. Maintta ja kunniaa hän on jo aimmin niittänyt Suomssa. Siitä ovat todistina Iin Kotipizzan sinällä olvat mitalit, pokaalit ja kunniakirjat Pizza Gams -kilpailuista. Niitä on toistakymmntä. Pizzan paisto on taidtta ja kulinarismia siinä missä muukin ruoan valmistaminn, Körkkö kityttää. Hän krtoo, ttä hyvä pizza syntyy pinistä yksityiskohdista (ja), hyvästä ammattitaidosta livonnassa ja laadukkaista raaka-ainista. S syntyy myös tomaattikastikkn oikasta vahvuudsta ja oikanlaissta lvityksstä. Pohja-tomaatti-juusto -yhdistlmästä syntyy pizzan maku. Juusto laittaan all. Pohja voi olla vhnää tai ruista. Lopuilla täyttillä koristllaan ja mausttaan tuot. Myös uuni ja sn oikat säädöt ovat suurssa roolissa, kutn pizzataikinan oika nostatuskin. Jokaisn lipojan täytyy olla ammattiylpä omasta työstään niin, ttä h tkvät pizzan oikasti hyvin. S pitää tarjoilla sn asiakkaill ylpästi, Körkkö tiivistää. Kansainvälisillä kisakntillä mnstyminn on tuonut mukanaan myös kansainvälistä näkyvyyttä. Minua pyydttiin ainoana suomalaisna Pizza World Association -sivull. S oli hino fiilis. Oli kunnia saada olla dustamassa suomalaista ammattitaitoa pinn pohjoisn kylän tyttönä maailmanlaajuisilla pizzamstaridn sivuilla, Katja arvioi. Katja Körkkö i oikastaan Katja Körkkö on työnsä äärssä Iin Kotipizzassa. ol plkkä yrittäjä, vaan multiyrittäjä. Kotipizzamaailmassa multiyrittäjäksi kutsutaan hnkilöä, jolla on nmmän kuin yksi paikka Koitipizza-ravintolaktjussa. Tällä htkllä Katjalla on kaksi Kotipizza-ravintolaa. Toinn on Iissä ja toinn Kiimingissä. Aimmin hänllä oli vilä yksi Kotipizzaravintola myös Idaparkissa. Iin Kotipizzan omistajaksi ja yrittäjäksi hän tuli Alun prin hän tuli alall 2003 Kiimingin Kotipizzassa. Sn jälkn surasi töitä Norjassa kalathtaalla. Norjavuosini aikana Kiimingin Kotipizza oli siirtynyt Iihin. Lomarissullani kävin katsomassa paikkaa ja kysäisin likilläni yrittäjältä, ttä myisitkö minull tämän ravintolan. Hän krtoi ravintolan olvan myynnissä. Minun piti lähtä takaisin Norjaan, ja mitin viisi minuuttia. Päätin ostaa ravintolan, Katja krtoo. Hänn omistamansa Kotipizza-ktjuun kuuluvat ravintolat Iissä ja Kiimingissä ovat asiakkailtaan rilaist. Kiimingin ravintola on kyläpaikka, jossa käyvät nimmäksn kyläläist. Iissä asiakkaina ovat iiläistn lisäksi ison tin varrlta tulvat asiakkaat, jotka voivat olla kotoisin kaukaakin. Hillä saattaa olla kuusi tuntia ajoaikaa dssä ja saman vrran takana. H haluavat ruuan nopasti ja laadukkaasti. Sanoisin, ttä 70 prosnttia asiakkaistamm tul tin päältä, Katja sanoo. Iissä suosituin tuot on IIN Kotipizzan talon pizza, jossa on savuporoa, aurajuustoa ja ananasta. Myös lankkupizzoja syödään kovasti. Monstrit ovat nostant suosiota koko ajan. Kotzon on puolstaan tuottna raikas klassikko, joka i tuota ähkyä ajon ajaksi, Katja krtoo. Mutta mikä on Katjan oma lmpipizza? Minun lmpipizzaani tul ppproni, kbab-lihaa, punasipulia ja hrkkusiniä. Lisäksi siinä pitää olla hirvittävän paljon valkosipulia, Katja naurahtaa. Trä Tkniikka on vuodn yrittäjä Iissä Jann Kaikkonn Trä Tkniikan vrstaassa. Iin Yrittäjät valitsivat Trä Tkniikka Oy:n vuodn yrityksksi tänä vuonna. Yritys kskittyy vannsahojn ja höyläystrin huoltoon ja valmistuksn. Myös hakkuridn, jäänhoitokonidn, paprilikkurin ja kuttridn suorat trät kuuluvat Trä Tkniikan osaamisn piiriin. Yrityksn toimitusjohtaja Jann Kaikkonn krtoo, ttä Trä Tkniikka on toiminut vuodsta Silloin Trä Tkniikka kskittyi vain vannsahantriin. Tuolloin saha- ja vistotollisuutta oli runsaasti Iin lähiympäristössä. Töitä on piisannut. Tmm puutollisuutn trähuoltoja. Suurimmaksi osaksi huollamm ja valmistamm vannsahan triä höyläämöill ja sahalaitoksill. Asiakkainamm on myös jonkun vrran yksityisiä hnkilöitä, jotka ovat kotinikkarita, Kaikkonn sanoo. Prustamisn aikoihin Jannn isä Prtti Kaikkonn oli töissä yrityksssä. Hän siirtyi yrittäjäksi ja Trä Tkniikan johtoon Nykyisin Prtti on läkkllä. Jann puolstaan tuli töihin 1998 ja lopullinn sukupolvnvaihdos thtiin Tämä on ihan sopivan kokoinn tila toiminnallamm. Ii on hyvä paikka yrittää. Nlosti mn virssä, jotn yhtydt ovat kunnossa, Kaikkonn krtoo Trän troituksssa on monta vaihtta Vannsahan triä käyttään puun halkaisuun. Niitä käyttävät simrkiksi panlin ja ulkovuorilautojn tkijät. Trä tul yrityksn nauhana, jonka jälkn s käy läpi usan työvaihn. Ensin trä puhdisttaan. Sn jälkn katsotaan, mitä träll pitää thdä. Silloin tarkastamm, pitääkö hitsata rpämiä vai mnkö trä plkällä troitukslla. Samalla katsomm, pitääkö trä jännittää. Jos hammas on katki, niin joissakin tapauksssa sn voi uusia. Joissakin tapauksissa trä mn silloin roskiin. Työvaihissa ovat troitus, jännitys, tyssäys ja sivuhionta. Tyssäys on vannsahanträn hampaan kärkn thtävä lvitys. Hampaan katkamisn aihuttavat ylisimmin puussa olvat päpuhtaudt, kutn naulat, kivt ja jopa luodit. Trin matriaalit ovat himan khittynt vuosin varrlla. Niihin on tullut kovamtallia ja stlliittiä. Nkin kuitnkin tylsyvät kovassa käytössä. On olmassa titnkin myös timanttitriä. Niitäkin täytyy troittaa, Kaikkonn titää. Yrityksn markkina-alun on koko Pohjois-Suomi Haapavsi-Kuhmo -linjalta pohjoisn. Asiakaskuntamm on vakiintunut. Ivalossa taitaa olla pohjoisin asiakkaamm. Trät kuljttaan mill rkkarahtina, Kaikkonn krtoo. Iin Vuodn yrittäjäpalkinto luovutttiin Trätkniika Oy:ll yrittäjin ja lionsklubin yhtisssä itsnäisyysjuhlassa Urhilutalossa. Iin kunnan ja Iin Yrittäjin luovuttaman palkinnon ottivat vastaan yrittäjä Jann Kaikkonn ja puoliso Anu Kaikkonn.

6 6 nomat nro 29/ a t s n u l Rauhallista Joulua ja u k m m n a t ä t o t v i i i o K dsta t Hyvää Uutta Vuotta 2018 o vu Kaunushoitola Outi Kirstinharjunti 11, Ii p Pini pala taivasta Hanna Ikonn Oijärvnti Yli-Olhava P Iin Taksipalvlu Oy Olmm avoinna klo 8-20 Osttaan ja noudtaan kaiknlaista mtalliromua Iin Kiintistö- ja Jäthuolto V. Paakkola Oy p Palukanti 22, Ii Aamupala klo Lounas klo Klan suorakorvausmatkat numrosta Puhlun hinta 1,16 + ppm/min. KUNTO KLUBI KUNTOSALI & HIERONTAPALVELUT KUNTOSALI & HIERONTAPALVELUT Kauppati 12, Ii P Kauppati 12, Ii P UTACON OY Mrkittävä mtalliromun kirrättämö Varastoti 9, Utajärvi Puh , sakari.kantojarvi@utacon.fi palvlut@mrihlmi.fi Rynkynti 9, Kuivanimi Mtsäkonurakointi Pntti Soikko Kuivanimi Iin Puu- ja Mtallituot Hyvää joulua ja mnstyksllistä uutta vuotta Kylmäkomppania Oy / Kodinkon Komppis ( Päiväkoti Pikku-Iida Haminanti 5, Päiväkoti Ida Valpuri Lanssiti 3, Iin Taksikyyti Hannu Ukkola p Vistämönti 57, Ii puh Iin Vihrät toivottaa kaikill hyvää joulua ja mnstystä vuodll 2018! Pyörät huoltoon suoraan kotiovltasi! Iin Sosialidmokraatit ry Huollot/Korjaukst Kuljtuspalvlu/Etähuolto TERÄ TEKNIIKKA OY Hrmoratahiroja Sirkka Jaara Kskusta Iin kunnallisjärjstö Halliti 24, Ii Puh myynti@tratkniikka.fi Iin Yritys toivottaa Alarannan kyläyhdistys Kuivajonti Oijärvi Säikänti Ii Tilitoimisto Trttu Rousu Maalismaanti Jakkukylä p info@linan.fi YLIRANNAN RATSUTILA

7 nro 29/2017 nomat 7 - Oulunkaarn juhlissa kätltiin juhlaviraat Juhlan avaussanat lausui Kall Pakann. Trvtuliaismaljat on kohotttu. Oulunkaarlla Osataan -tmaan kuuluva Suomi 100 -juhla järjstttiin maanantaina Iin Urhilijoidn talolla. Kysssä olivat linnan juhlia jäljittlvä tapahtuma, johon osallistui noin 100 kutsuvirasta, asiakkaita ja yhtistyökumppanita. Kaikki viraat kätltiin linnan juhlin tapaan, ja kättlijöinä toimivat Susanna Ojala ja Niko Tiiro. Millä oli asiakkaidn kanssa palavri, jossa mitimm, mitn tmpaismm Suomi 100 -tmaa. H h- dottivat tällaista linnan juhla tyyppistä tapahtumaa, Oulunkaarn työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Tarja Prttunn sanoo. Työ- ja päivätoiminnan skä asumispalvlujn tiimit olivat mukana juhlin suunnittlussa ja järjstämisssä. Martat ja Lions Ladyt hoitivat kahvituksn ja tarjoilun. Iin Kotipizza puolstaan tarjosi viraill pitsat. Iin KMarkt ja S-Markt tkivät juhlaan piniä makislahjoituksia. Tanssja tahditti ja tilai- Mirva Salmla pitää juhlapuhtta. suudn juonsi Jouni Kokkonimi. Hänn sästäjänään toimi Iikka Hrnbrg. Emm ol nnn järjstänt työ- ja päivätoiminnan piirissä näin isoa tilaisuutta itsnäisyyspäivä-tmalla. Toki paljon muita isoja yhtisiä sudullisiakin tilaisuuksia on ollut, Prttunn krtoo. Pidtään toisistamm huolta Oulunkaarn prhpalvlujohtaja Mirva Salmla mainitsi juhlapuhssaan, ttä asumisn liittyvät asiat kotaan milkkäiksi Oulunkaarn asiakkaidn kskuudssa. Usimpin toivna on asua omassa asunnossa riittävän tun turvin. Myös asuinkavrin mrkitys on suuri. Jokaislla on oikus rakastaa ja tulla rakasttuksi. Jokainn tarvits ystäviä ja kavrita, ikä ktään saa jättää yksin, Salmla muistutti. Kunnanjohtaja Ari Alatossava puolstaan totsi puhssaan, ttä sata vuotta sittn Suomn itsnäistys- Kunnanjohtaja Ari Alatossava saapuu juhlaan. Kättlijöinä toimivat Niko Tiiro ja Susanna Ojala. sä maailma oli ri näköinn kuin nykyisin. Silloin Suomi oli köyhä maa, jossa oli nälkää, työttömyyttä ja jopa kurjuutta. Sn aikaistn päättäjin on täytynyt thdä rohkita päätöksiä. Itsnäisyys tarkoittaa, ttä millä on mahdollisuus khittää itsämm ja sitä kautta yhtisöä, jossa toimimm. Eräs tärkimmistä asioista on, ttä pidämm toisistamm huolta. Silloin asiat mnvät ntistäkin parmpaan suuntaan, Alatossava sanoi. Juhlat onnistuivat suun- nitlmin mukaan ja osallistujat olivat tyytyväisiä ohjlmaan. Asiakkaat viihtyivät loppuun saakka. Saimm paljon positiivista palauttta. Emm ol vilä suunnitllt, ttä järjstämmkö tällaisn tilaisuudn vastaisuudssakin. Erilaisia tmajuhlia järjstämm kuitnkin varmasti, Tarja Prttunn arvioi. Kättlyvuorossa on Oulukaarn Tarja Prttunn. a t s n u l u k n Kiittä toivotamm vuodsta Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2018 Salra Oy Iin Kokoomus Raknnusliik Marki Tmi Vasmmistoliiton Iin osasto ja valtuustoryhmä Yli-Iin Puu ja Turv Mauri Pirttikoski Härmänkuja 63, Ii Puh

8 8 nro 29/2017 Markku Koskla jatkaa Iin Yrittäjin puhnjohtajana Syyskokouksn osallistujat kokoontuivat kokouksn päättksi yhtisn kuvaan. Iin Nuorna Yrittäjänä palkittiin Tikkaskodit Oy, yrittäjänä Tuija Alikoski ja puoliso Joni Alikoski. Yrittäjäyhdistyksn sihtrinä toiminut Hikki Hlkoski ja puhnjohtaja Markku Koskla kiittlivät toisiaan kulunn vuodn aikana hyvästä yhtistyössä toimimissta. Yrittäijn ja lionsklubin yhtisssä Suomi 100 v itsnäisyysjuhlassa palkittiin Iin Vuodn Yrittäjänä Trätkniikka Oy. Palkinnon otti vastaan yrittäjä Jann Kaikkonn ja puoliso Anu Kaikkonn. Palkintoa olivat luovuttamassa Annli Klasila, Markku Koskla, Ari Alatossava ja Johanns Tuomla Iin kunnasta skä Hikki Hlkoski. Timanttinn yrittäjäristi luovutttiin Ero Tuomlall yli 30 vuodn yksityisyrittäjänä toimimissta. Iin Yrittäjin puhnjohtajana jatkaa Markku Koskla. Syyskokouksssa Iin Urhilutalolla hallituksn valittiin uutna Tuija Alikoski, Juho Tauriainn ja Himo Turunn. Hallituksssa jatkavat Joona Östrbrg, Riitta Paakkola, Anna Turtinn, Ero Tuomla ja Hikki H- Itsnäisyysjuhlan aluksi Lionsklubin dustajat Hannu Pakonn ja Hannu Kaisto laskivat sppln urhilutalon pihalla sotaan lähtnidn muistomrkill. lkoski, joka on toiminut myös sihtrinä. Toimintasuunnitlmassa on kirjattu tavoittna olvan vuonna 2018 paikallistn pintn ja kskisuurtn yritystn ja yrittäjin dun ajaminn, järjstötoiminnan vahvistaminn skä toimialunsa taloudllistn, hnkistn ja sosiaalistn voimavarojn kasvattaminn. Syyskokouksssa julkisttaan vuodn yrittäjäpalkinnon saaja yhdistyksn valintaprustidn mukaissti. Lisäksi valitaan ja palkitaan all 35-vuotias Iin Nuori Yrittäjä. Jäsnt voivat sittää asioita hallituksn käsitltäväksi. Hallitus tul kutsumaan kokouksiinsa kunnan lin- kinotoimn virkailijoita ja luottamushnkilöitä tai muun alan rikoistuntijoita riippun kokouksissa käsitltävästä asiasta. Yhtistyötä kunnan luottamushnkilöidn ja virkamistn kanssa jatktaan pitämällä yhtyttä Iin kunnanhallituksn ja yrittäjävaltuutttuihin. Toimitaan aktiivissti Iin kunnan linkino-ohjlman laatimisssa ja sn totuttamisssa. Iin lukion oppilaidn yrittäjätapahtumaan osallistutaan lukiolaistn hdoilla ja pidtään koulutoimn yhtyttä, osallistutaan mahdollisuuksin mukaan Iin markkinoill, järjsttään kvät- ja mahdollissti syysrtki, jatktaan kuntayhtistyötä, osallistutaan Iin yritystoiminnan khittämishankkisiin ja osallistutaan nuorisokasvatuksn ri projktin puittissa. Kokouksn jälkn siirryttiin vittämään Iin lionsklubin ja Yrittäjin yhtistä Suomi 100 vuotta itsnäisyysjuhlaa ja sn prään vapaamuotoismpaa pikkujoulua. Juhlassa Iin kunta ja Iin Yrittäjät palkitsivat Iin Vuodn Yrittäjänä Trätkniikka Oy, yrittäjänä Jann Kaikkonn. Iin Nuorna yrittäjä palkittiin Tuija Alikoski Tikkaskodit Oy ja luovutttiin timanttinn yrittäjäristi Ero Tuomlall, yritys Iin Hikka ja Sora. Juhlapuhn Suomn It- snäisyydn vaihista piti astknikko Hikki Paakkari, Suomi 100 vuotta nuorn silmin näkökulmaa valotti lukiolainn Iida Koskla. Kuorolaulua sitti Iin Mislaulajat Markku Kosklan johdolla. Trvtuliaispuhn piti lions-prsidntti Hannu Pakonn ja tilaisuudn juonsi lion Hannu Kaisto. Juhlaan kuului juhlaillallinn, jonka jälkn siirryttiin vittämään vapaamuotoismpaa pikkujoulua, jossa oli mm. arpajaist. Musiikista vastasi Ari Purala Group orkstri. Himo Turunn Juhlasalin dustalla paloi Suomn 100 -vuotisn itsnäisyydn kunniaksi 100 kynttilää.

9 nro 29/ Kiittän kulunsta vuodsta toivotamm Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta Kuivanimn Eläkknsaajat ry Yrittäjät Kuivanimi 1969 Iin Eläkläist ry. Myllykankaan kyläyhdistys ry Lions Club Ii Punainn Risti Iin osasto Jakkukylän Kyläyhdistys ry Joulukuu Muistoissa aina joulukuu, kuin iln ollut olisi. Jo virinyt siitä vuosi, silti odotttu ja uusi. Htkn näkyy päivän kajo, pimys voittanut valon. Mutta tallin simstä loistaa ihmistn miliin taivaallinn valo. Joulukuun tuntt kuussta, kuusi on pystyttty sisäll. Saa olla lapsnmilinn ja syödä vaikka yöllä. Joulu tuo hyvän tahdon lähtit, poron, pukin ja tontut. Käyvät joulun aattona ajlulla, jakavat lahjat lapsill. Joulun toivotukst saapunt, vuosi sittn vaipunut. Edssä on pitkä vuosi ja jälln tul UUSI JOULU! - Pntti Lppänn

10 10 nro 29/2017 Toivotamm Hyvää Joulua ja Onnkasta Uutta Vuotta 2018 Kuivanimn Salssa uusi myymäläpäällikkö Hyvää joulua ja onnllista uutta vuotta 2018! Toivottaa Mika Hast Lämmin joulutrvhdys kaikill ystävill ja hyvä uutta vuotta 2018! Saila ja Olavi Toivotamm kaikill iiläisill ystävillmm skä yhtistyökumppanill hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta 2018 Eila Lahtinn ja Himo Turunn Jnni Suhonn työnsä äärssä Kuivanimn Salssa. Rauhallista Joulua ja Mnstystä Vuodll 2018 kuntalaisill! Pidtään jatkossakin yhtyttä. Harri Sanaksnaho Joulumyyjäist Kuivanimllä Iiläinn Jnni Suhonn on Kuivanimn Saln uusi myymäläpäällikkö. Jnni aloitti työnsä lokakuun alussa. Ensimmäinn työpaikka oli Arina-konsrnissa 2011 Limingantullin Prismassa. Sillä Jnni työskntli kassalla. Oltuaan Limingantullissa pari vuotta, hän tuli töihin Iin S-Marktiin. Kun olin sillä ollut vähän aikaa, sain tuotryhmävastaavan paikan. Minull tuli siinä tilausvastuuta ja opin paljon asioita. Sittn simihni kysyi, olnko kiinnostunut simiskoulutukssta, Jnni krtoo. Hän mni ksällä 2015 Arinan tiimivtäjävalmnnuksn, joka ksti vuodn. Koulutuksn jälkn hän siirtyi Sal Hrukkaan palvluvastaavaksi. Opin töissä tätä Sal-puolta, joka on aivan ri maailma kuin S-Markt. Sittn Suhonn huomasi, ttä Kuivanimn Salssa on myymäläpäällikön paikka auki. Hain sitä, koska asun Iissä ja Kuivanimll työmatka i ol pitkä. Kävi hyvä tuuri, ja sain paikan, Jnni krtoo. Asiakkaat tulvat tutuiksi Hän kuvail työtä Salssa hktismmäksi kuin S-Marktissa. Työntkijä on Salssa moniosaaja: Täytyy hallita kassahommat, kuormanpurkaukst ja tilaukst. Sal on toimintastratgialtaan pinmyymälä. Sn valikoimat pyritään pitämään kuluttajill osuvina, niin ttä kaupasta löytyy kaikill sitä mitä halutaan, ja rikoistuottita saadaan tilaamalla. Kokonaisuus täytyy olla täällä paljon parmmin hallinnassa kuin S-Mark- tin puollla. Täällä thdään kaikka monipuolissti, Jnni arvioi. Kuivanimläistn kulutustottumukst ivät hänn milstään juurikaan poikka iiläisistä. Asiakkaat ovat hyvin samantyylisiä kummassakin taajamassa. Ehkä Kuivanimllä ollaan vähän nmmän maasudulla kuin Iissä. Täällä tunntaan ihmist hnkilökohtaismmin ja jutustllaan paljon. Pikkuhiljaa oln tullut tutuksi ihmisill täällä. Toisaalta täytyyhän kuivanimläistnkin oppia tuntmaan minut, Jnni krtoo. Joulukiirt on nyt Joulukiirt alkavat painaa pääll pikkuhiljaa kauppamaailmassa. Kinkkuja, laatikoita, kalkkunoita, torttutäyttitä ja muita hrkkuja kuljttaan rkkakaupalla myymälöihin ympäri Suomn, myös Kuivanimll. Nyt joulun alla on toivottu simrkiksi ruislipäainsta ja livontatarvikkita. Muutn toivotaan ihan trmospullosta lähtin lusikoihin. Millä on myynnissä jonkin vrran kotitaloustavaroita ja simrkiksi pinkonbnsiiniä, hikoitusmursktta ja lasinpsunstttä. Asummhan täällä maasudulla, Jnni tuumaa. Kuivanimn Salssa on kuusi työntkijää, joista kaksi on krralla töissä. Sal on auki viikolla ja arkna kllo 8-21 ja sunnuntaina kllo Tulvaisuus näyttää valoisalta. Nyt suunnittlmm nsi kvättä ja ksää. Oln kuullut, ttä Kuivanimn pitäjämarkkinoilla on vilskttä. Varaudumm silloin kiirisn aikaan, Jnni naurahtaa. ILMOITA IISAN KIRPPIS MAKSUTON yksityishnkilöidn kirpputori info@iinlhti.fi Myytävänä Vilan musta juhlamkko. Koko S. Siisti ja hjä, 4. P ILMAISEKSI Valaisin. Lvys n. 50 cm. Korkus n cm, johtoa rilu mtri. Mukaan saa ktjua joka sopii johdon kanssa ripustuksn. Hinta 25. P Iiläinn yrittäjä! IiSanomat on hyvä ilmoituskanava tarjota omia palvluitaan iiläisill. Ota yhtyttä p ! PSSY:n Kuivanimn osaston onnistunt joulumyyjäist olivat Myynnissä oli livonnaisia, käsitöitä, arpoja ja kahvia ja asiakkaita kävi kymmnittäin. Kiitämm lämpimasti osallistujia ja lahjoittajia toimintamm tukmissta syöpätyön hyväksi. Kulunsta vuodsta kiittän ja hyvää tulvaa vuotta toivottan! Syöpäkrholaist ja Kaarina ja Arja Iisan kirppis on yksityishnkilöill tarkoitttu kirpputori, jossa voi myydä, ostaa, lahjoittaa maksutta tavaraa. Myös löytötavarasta ja kadonnsta voi ilmoittaa maksutta. Kiintistöt, maa- ja mtsäpalstat ja asunnot (myynti- ja vuokrausilmoitukst) ovat maksullisia, 22 uroa (sis. alv 24%). Iisan kirpputorill ilmoitukst toimittaan sähköpostilla (info@iinlhti. fi) tai kirjllä (IiSanomat, Korpiti 6, Pudasjärvi). Ilmoituksiin mukaan puhlinnumro (ja lähttässä oma nimi, jota i julkaista lli riksn halua) Puhlimlla soittuista ilmoituksista primm 15 uroa ( sis. alv 24 %). Kuvallisista ilmoituksista primm 10 uron (sis. alv 24 %) kuvankäsittlymaksun. Ilmoitusrivjä olisi hyvä olla korkintaan n Sama ilmoitus laittaan maksutta kolm krtaa. Suraava IiSanomat nro 1 ilmstyy Matriaali siihn toivotaan olvan toimituksssa to mnnssä.

11 nro 29/ Turvallista kulkmista ja likkiä! Pohjois-Iin koulun oppilaat saivat lahjoituksna huomioliivit Miht vasmmalta alkan: vastaava mstari Juho Tyni, urakoitsija Apsilon Oy:n toimitusjohtaja Antti-Pkka Koskla skä PutkiPok Oy:n toimitusjohtaja Ossi Ukkola lahjoittivat yhdssä 110 kpl Tmrxiltä hankittuja huomioliivjä kaikill Pohjois-Iin koulun oppilaill ja hnkilökunnall. Lahjoitusta vastaanottamassa rhtori Tuomas Oja (kuvassa oikalla). Pohjois-Iin koulun pihamaalla on parhaillaan käynnissä uudn noin 600 nliön liikuntasalin raknnustyöt. Sisäonglmaist vanha liikuntasali ja tknisn työn tilat on purttu pois marraskuussa ja tilall raknntaan talvn aikana kaksi uutta optustilaa ja vanhaa huomattavasti isompi liikuntasali. Urakoitsija Apsilon Oy:n toimitusjohtaja Antti-Pkka Koskla vastaava mstari Juho Tyni skä PutkiPok Oy:n toimitusjohtaja Ossi Ukkola lahjoittivat yhdssä 110 kpl Tmrxiltä hankittuja huomioliivjä kaikill Poh- jois-iin koulun oppilaill ja hnkilökunnall. Lahjoituksn vastaanoton yhtydssä rhtori Tuomas Oja opasti lapsia turvallisn koulumatkaan ja olmaan rityinn valpas kun koulun pihapiirissä raknnuskont työskntlvät. Oppilaat ja hnkilökunta lupautuivat käyttämään huomioliivjä kouluun tultassa ja pihalla liikuttassa. Liiknnturvallisuudsta kskustllaan Iin kouluissa säännöllissti lastn kanssa. Opttajat muistuttavat hijastintn käytöstä skä valvovat pyöräilykypärän ja -valon käyttöä. Monitoimitilan rakntaminn maksaa noin 1,2 miljoonaa uroa ja tilat valmistuvat nsi ksänä. Pohjois-Iin koululla on prusoptuksn vuosiluokat Monitoimitilan rakntaminn maksaa noin 1,2 miljoonaa uroa ja tilat valmistuvat nsi ksänä. Virkkulantill jalankulku- ja pyöräti Pohjois-Pohjanmaan ELYkskus totuttaa yhtishankkna Iin kunnan kanssa Virkkulantill (Maanti 8511) välillä Pohjois-Iin koulu - Raasakan voimalaitos jalankulku- ja pyörätin. Koululta noin 80 mtrin matka raknntaan korotttuna asfalttipintaisna väylänä. Rakntamiskustannukst jakautuvat puoliksi valtion ja kunnan kskn. Raknnuttaja toimii Elykskus, joka jatkossa myös ylläpitää väylää. Rakntaminn käynnistyy nsi vuonna. Kvyn liikntn väylän tarv on nousut voimakkaasti sill turvallisuusslvityksissä. Kunnanhallitus ja Pohjois-Iin kyläyhdistys ovat osaltaan sittänt väylän tarpn kiirllisyyttä. Virkkulanti on mutkaisn kapa ja sn liikntstä mrkittävä osa on raskasta rahtiliiknnttä. IIN MIESLAULAJAT JA SOLISTIT JOULUKONSERTTI Iin kirkossa prjantaina klo Ohjlma 10. Trvtuloa! METSÄALAN KOKONAISURAKOINTIA kannolta thtaall Soita Muovialan työt mm. rakntaminn ja tankkin ja säiliöidn korjaukst - Pinkonidn huollot ja korjaukst - Kirvsmistyöt, tollisuudn ja raknnustn kunnossapidot Ota yhtyttä! Marki Tmi Mauri Pirttikoski Härmänkuja 63, Ii Puh Matti Kumpulainn: Jäitä hattuun Iin päättäjät Pitkän linjan kunnallispoliitikko ja iiläinn yrittäjä Matti Kumpulainn katsoo kummksun Iin nykyistä mnoa. Välillä mininki hirvittää 16 kautta Iin kunnanvaltuustossa istunutta mistä. Nyt mnnään liian lujaa. Invstoinnit mnvät liian rajua liikttä. Emm kstä 8 miljoonan invstointja ja vlkamäärän nousua. Jossakin vaihssa, kun korot lähtvät nousuun, olmm Oulun sylissä. Jos s nyt nää silloin huolii mitä, Kumpulainn jyrähtää. Hän ottaa simrkiksi kunnan runsaan kyläkouluvrkoston, joka vi runsaasti määrärahoja loputtomin korjauksinn ja rmonttinn. Kumpulaisn Iissä pitäisi luopua homkouluista skä niidn korjauksista ja rakntaa yksi iso koulukomplksi. Totta kai pint koulut ovat hyviä, mutta pitää ottaa huomioon, ttä olmm pini kunta, hän linjaa. Myös Sot-sotku kummastuttaa häntä, kutn lu- kuisia muitakin kansalaisia. Nyt pitäisi ottaa jäitä hattuun ja odotlla, mitä todllisuudssa tapahtuu. Jos yksityinn pörssiyhtiö tul kuntaan, s i tul ilman voitonhalua. N ottavat vain krman päältä. Päättäjin pitäisi ottaa nyt asioista slvää ja vääntää rautalangasta kaikill slväksi, missä mnnään. S on kuitnkin vaikaa, koska koko valtakunnassa i tunnuta tidttävän, missä mnnään, Kumpulainn ihmttl. Hallja yrityksill Luottamustoiminsa ohlla hän on ollut prustamassa Kuivanimn yrittäjäyhdistystä 36 vuotta sittn ja Mrihlmäkin. Tällä htkllä Kumpulainn on yrittäjäyhdistyksn varapuhnjohtaja. Puhnjohtajana hän oli kymmnn vuotta. Kuivanimn yrittäjäyhdistyksn prustamisn aikoina Kuivanimi oli varsin ri näköinn kuin nykyisin. Turkistarhaus oli silloin kova sana. Itskin olin tarhaajana. Parhaana vuonna Kuivanimltä lähti maailmall parikymmntätuhatta nahkaa. Kuivanimllä oli kymmnkunta tarhaa. Kaikissa oli kttuja, yhdssä oli minkkjä, Kumpulainn krtoo. Sudun yrittäjäkunta on voimakkaasti harvnnut 70- ja 80-lukujn ajoista. Kumpulaisn milstä kunnan tyhjiksi jäänt tollisuustilat pitäisi saada hyötykäyttöön uusill yrittäjill. Iilaakso voisi ottaa slvää hallin yksityisiltä omistajilta, voisivatko nämä vuokrata hallja yrittäjill. Sitä kautta voisimm löytää yritystoimintaa, joka i ol sijaintipaikasta kiinni, vaan siitä, ttä on yhtydt, Kumpulainn arvioi. Iissä ja Kuivanimllä on muutamia tyhjän panttina sisovia tollisuushallja ja pinmpiä tiloja. Pinistä tyhjilln jäänistä liiktiloista voitaisiin Kumpulaisn milstä thdä simrkiksi asuntoja. Työpaikka on ainoa sikka, joka pitää nuort täällä. Tänn pitäisi saada yrityksiä, jotka työllistävät. Palvluyritykst ovat yksi vaihtohto. Toinn vaihtohto on nrgia. Millä on Kuivanimllä valtavat määrät risukoita. N voisivat tuoda monll lipää. Turvtuotanto on mnossa alaspäin, mutta s pitäisi saada nostttua muun nrgiatuotannon rinnall, Kumpulainn sanoo. Mrihlmn liiknnyhtydt takkuavat Mrihlmn rakntaminn aloitttiin 2002 ja suraavana vuonna olivat paikan avajaist. Kumpulainn on surannut alusta lähtin paikan vaihita ja yrittäjävaihdoksia. Mrihlmn prustamisida tuli Kuivanimn kunnanjohtaja Khukslta 90-luvun loppupuollla. Väki pitäisi saada pysähtymään tänn, sillä Mrihlmn on vaika tulla. Liiknnjärjstlyt pitäisi saada toimimaan. Alikäytävän alta ivät mahdu ds Matti Kumpulainn on hänll tutussa ympäristössä, Mrihlmssä. matkailuautot, hän sanoo. Pintä valoa nähdään uudn nlostin suunnittlun myötä. Kumpulainn suhtautuu kuitnkin suunnitlmiin varauksllissti. Kun maan hallitus taas vaihtuu, i voida titää mitä tapahtuu. Voi olla, ttä nlostin rmontti pannaan jäihin, ja ttä khä kolmosn tläpuolll saadaan taas joku uusi hino tunnli, Kumpulainn tuumaa.

12 12 nro 29/2017 Itsnäisyyspäivän juhlassa muistttiin vtraanja Iin Mislaulajat sittävät Finlandia-hymniä. Kunnanjohtaja Ari Alatossava pitää juhlapuhtta. Kirkkohrra Tapani Ruotsalainn lausui surakunnan trvist. Iin Valtarin koulun saliin oli krääntynyt kskiviikkona noin 225 hnkilöä juhlimaan 100-vuotiasta Suoma. Tilaisuudn olivat järjstänt Iin kunta ja Ii-Instituutti liiklaitos. Yhtistyössä toimivat Iin surakunta, nuorisovaltuusto ja lukion oppilaskunta Juontajana toimi Valttri Paakki, ja Haminan koulun lapsikuoron kajautttua Kallioll kukkulall -sävlmän saliin lausui kirkkohrra Tapani Ruotsalainn surakunnan trvhdyksn. Olmm Iissä saant vittää kahdt satavuotisjuhlat tänä vuonna. Satavuotiaita yhdistävät iloisuus, positiivisuus ja hyvä huumorintaju. Toivoisin mill tästä tnpäin samaa kiitollisuutta, joka vanhmmassa polvssa on ollut. Iloinn, toivikas kiitollisuus vi tnpäin. Siitä mitä vanhmmat sukupolvt osaavat mitä opttaa. S lähntää mitä toisiimm ja tk kansastamm vahvan. Kiittäkäämm rityissti vanhmpia sukupolvia ja nnn kaikka vtraanisukupolva, kirkkohrra Ruotsalainn sanoi. Juhla jatkui Iin Lausuntaryhmän ja Iin Mislaulajin juhlallisilla sityksillä. Lausuntaryhmän ohjlmistossa oli muun muassa Eila Kivikk ahon koskttava Juna Pohjoissta, jonka sitti Kirsti Hanhla. Mislaulajat kajauttivat komasti Frdrik Paciuksn sävltämän ja Emil von Qvantnin sanoittaman Suomn laulun skä Jan Sibliuksn sävltämän ja V.A.Kosknnimn sanoittaman Finlandia-hymnin. Näidn jälkn Sija Aho lousui oijärvläisn Jouko Pääkkölän kirjoittaman runon. Kunnanjohtajan katsaus historiaan Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava loi katsauksn Suomn historiaan juhlapuhssaan. Historia i toista itsään, mutta siitä voi oppia. Sanotaan, ttä jokainn aikakausi kirjoittaa historian uusiksi, oman näköisksn. Juhlimm tänään satavuotiasta Suoma. Dmokraattista, avointa ja itsnäistä Suoma, josta on tullut monssa suhtssa myös suunnan näyttäjä maailmall. Suomi on raknnttu yhdssä koulutukslla, sivistyksllä, kulttuurilla ja työllä. Tältä prustalta on hyvä lähtä luottavaissti kohti suraavaa sataa vuotta. M suomalaist olmm aina janonnt vapautta ja halunnt pois ikn alta. Oma maa, oma tupa, oma lupa -ilmaisu kuvastaa kansamm luonntta. Sidämm sivistynsti rilaisuutta, arvostamm sovinnaisuutta, koska juuri sovinnollisuus antaa sn voiman ja ymmärryksn, mikä tarvitaan kansakunnan hydn turvaamisksi. Midän on rohkasti tartuttava hikomman kätn, kannustttava ja tuttava toisiamm. Tämän päivän Suomssa jokaislla pitää olla oikus tunta itsnsä arvosttuksi, Alatossava sanoi. Vtraanit kukitttiin Iissä on tällä htkllä 35 sotimm vtraania. Juhlaan olivat olivat saapunt Lippa-Maija Anttila, Maunu Vijola, Maria Kalva, Väinö Vijola, Eini Ruikka, Laina Tuunainn ja Elsa Saukkola. Vtraanit kukitttiin ja h saivat pitkät ja raikuvat aplodit. Tilaisuudn jälkn Ii-Instituutin tapahtumavastaava Riitta Räinä oli iloinn onnistunsta ja juhlavasta tilaisuudsta. Vidoimm juhlan suorana liv-lähtyksnä maailmall, Räinä sanoi. Hän krtoi, ttä ylnsä Iin itsnäisyysjuhliin osallistuu noin 100 hnkä, mutta tällä krtaa varauduttiin runsaampaan osallistujamäärään. Tilaisuudn jälkn järjtttiin iltapäivätanssit ja nuorisoll suunnatut tanssit. Molmpia tahditti Mirlla Bänd. Illan lopuksi nähtiin vilä partiolaistn soihtukulku, joka saapui Iin kirkkoon. Sija Aho lausuu runoa. Mirlla Bänd tahditti itsnäisyysjuhlatanssja. Riitta Räinä oli tyytyväinn onnistunsn tilaisuutn. Tilaisuudn juontajana oli Valttri Paakki. (lastn kuoro) Haminan koulun lapsikuoro kajauttaa Kallioll kukkulall -sävlmää.

13 nro 29/ Itsnäisyyspäiväuhlaan saapunita vtraanja muistttiin kukilla ja raikuvilla aplodilla. Valtarin koulun sali täyttyi isnäisyyspäivän juhlaviraista. Valon tuoja -patsaan jalustan tki iiläinn Urpo Ronkainn Tällainn pallo oli nnn hiontaa. Kuva: Urpo Ronkainn. Pallon puolikas on valmiina. Kuva: Urpo Ronkainn. Pallo on valmistumassa. Kuva: Urpo Ronkainn. Valon tuoja -patsas sijaits Hlsingin Kasarminorilla. Kuva: Urpo Ronkainn Hlsingin Kasarmintorill pystytttiin taitilija Pkka Kauhasn Valon tuoja -patsas marraskuun lopussa. Patsas sisoo mtallisn pallon päällä. Kysisn jalustan on thnyt iiläinn puristinmis ja konasntaja Urpo Ronkainn. Nykyisin hän on läkkllä. Ronkainn oli parikymmntä vuotta töissä puristinmihnä rilaisissa mtallithtaissa. Hän rikoistui kylmäpuristustöihin. Ronkaisn tkmiä mtalliosia on Pkka Jylhän suunnittlmassa Urho Kkkonn -monumntissa Lähd, joka sijaits Hakasalmn puistossa Finlandia-talon virssä. Lisäksi Ronkaisn valmistamia mtalliosia on Rijo Hukkasn Laulupuuttoksssa, joka on Musiikkitalon dustalla Hlsingissä. Laulupuut tunntaan myös Hauki-patsaana. Taidmaailmassa ansaitun mainn takia hän sai kutsun Valon tuojan jalustan valmistuksn viim vuodn lokakuussa. Olin lokakuun lopusta joulukuun puoln väliin töissä Halikossa Iin Konpajan listoilla. Rissasin silloin Iin ja Halikon väliä, Ronkainn sanoo. Valmis pallo säväytti Jalustan valmistaminn oli vaativaa työtä. Pallo on valmistttu 12-millisstä ruostumattomasta träksstä. Palloon mni kuusi träspalaa, jotka kylmäpuristttiin ja hitsattiin yhtn. Tämän jälkn pallo hiottiin kiiltäväksi, jolloin hitsaussaumat poistuivat. Lvyt olivat valmiina paikalla, kun tulin Halikkoon ja pääsin hti työhön käsiksi. Taitilija Kauhann kävi joulukuun alussa katsomassa työn distymistä ja tapasin hänt silloin, Ronkainn krtoo. Ronkainn kutsuttiin Valon tuoja -toksn paljastustilaisuutn marraskuun lopussa. Sillä hän tapasi muun muassa pääministri Juha Sipilän. Kättlin häntä Säätytalolla. Näin myös prsidntti Niinistöä samassa tilaisuudssa, sillä kaikki prsidntit olivat paikalla, hän krtoo. Pallon alaosassa on ikkunoita, joidn takana on kuvia talvisodasta. Ronkainn i osallistunut ikkunoidn tai kuvin asttluun. En nähnyt palloa sn koommin, kun s lähti hiontaan. Olihan s hino näky valmiina, Ronkainn krtoo. Laulupuut thtiin monssa paikassa Ronkainn ryhtyi mtallin kylmäpuristushommiin vuonna Hänn tkmiään ruostumattomasta träksstä valmistttuja kylmäpuristuspalloja on nähtä- Urpo Ronkaislla on kädssään kynttilänjalka, jonka hän on valmistanut. vänä simrkiksi Hlsingin länsisatamassa. Hän oli valmistamassa myös Olkiluoto kolmosn kattolvyjä, vnäläisiä kaasuklloja ja monia muita vaativia mtallitöitä. Hänn kotoaan löytyy vain yksi omatkmä mtallityö, kynttilänjalka. Haun mtalliosat ovat 40-millistä trästä ja filt ovat kahdksanmtrisiä. Haukifilt thtiin Halikossa ja n kuljtttiin Iin Konpajall hitsattavaksi. Myös pää ja pyrstö asnnttiin paikalln Iissä. Toksn pää oli thty valamalla aikaismmin muualla, Ronkainn muistl. Mutta lähtkö mis vilä läkpäiviltään toistamisn taidmtallitöihin kysyttässä? Kyllä lähdn tkmään kaikki taidmtallityöt, jos niitä vain tarjotaan. Tykkään kovasti kysisstä hommasta. S on sopivan haastavaa työtä.

14 14 nro 29/2017 Tauno Kova 60 vuotta Iiläinn yrittäjä, yhdistys- ja urhilumis skä vaikuttaja Tauno Kova täytti 60 vuotta joulun alla. Mrkkipäivää vitttiin prhn parissa. Noin 44 vuodn työurall on mahtunut monnlaista. Työhön Kova pääsi tutustumaan Iijon uiton myötä nuorukaisna. Olin 14-vuotias ja vuosi oli Työskntlin ksän ja pitkäll talvn jolla. Olin vääränä, li kräsin väärät puut tukkin joukosta. Syksyllä toimin saksipoikana. Vdin karannita tukkja suomuun rannall. Kuskasin myös traktorivinssin saksia tukkiin, jonka jälkn traktorikuski kiskoi tukit kyytiin, Kova muistl. Hän kävi armijan 1974 vapaahtoisna. Suraavana vuonna olivat vuorossa Kmpln puutarhaoppilai- toksn opinnot. Työt prhn kukka- ja hautauspalvlussa jatkuivat armijan jälkn. Arkkuvrhoilua ja hautakiviä Hautauspalvlun toimt tulivat isä-arvon maailmaan 60-luvun alkupuollla. Silloin Arvo Kova toimi suntiona Iin surakunnassa. Hän välitti hautauspalvluita Iihin Haukiputaan kautta. Yrityksn nsimmäinn arkkujn kuljtuksn suunnitltu auto hankittiin 60-luvun puolssa välissä, jolloin Arvo Kova ryhtyi hoitamaan hautauspalvluja Iissä itsnäissti. Puistotin varrlla olvaan taloon muutin 6-vuotiaana. Sillä asui silloin nljä prhttä. Isällä oli talon alakrrassa arkkuvrhoomo, Kova muistl. Hän oppi käsityötaitoja myös kysisssä arkkuvrhoomossa. Tauno hoiti arkkuvrhoilua 70- ja 80-luvulla vljinsä kanssa tukkutoimintana Oulussa. Arkkuja välitttiin Oulun ja Lapin läänin aluill. Vuonna 1987 hän siirtyi täysipainoissti työskntlmään Iihin. Silloin kuvaan tulivat hautakivt, joidn kaivrruksn Tauno Kova prhtyi koulutuksn kautta. Surun luonn on muuttunut Tauno Kova on pitkän uransa aikana saanut prspktiiviä surutyöhön ja siihn, mitn ihmist kohtaavat kuolman. Hänn mukaansa suru saattaa nykyisin olla tääntynyt ihmisistä. S johtuu siitä, ttä prht ovat usin hajaantunt jo varhaisssa vaihssa. Kukaan i kuitnkaan voi käydä läpi toisn surua, jokaisn täytyy thdä s its. Kun mntin äitini ja isäni, niin huomasin, ttä raaka ammattitaitokaan i auta surussa. Suru tul vääjäämättä aina, Kova krtoo. Hautauspalvluammatissa tarvitaan psykologista osaamista ja ihmistuntmusta. Taitoa vaaditaan simrkiksi siinä, kuinka surva ihminn saadaan purkamaan omat tuntmuksnsa. Silloin täytyy olla aikaa ja kykyä kuunnlla ihmistä: s vi prosssia kskustlutasolla tnpäin. Ihmisll paras lääk suruun on s, ttä hän voi krtoa omista tuntmuksistaan ivätkä n jää hänn sisälln. Työni on aina ollut luottamuksllista. Järjstötoiminta kaipaa nuoria ihmisiä, tti midän vanhojn tarvits aina olla kaikka vtämässä. Oln aina ollut valmis antamaan sijaa nuormmill, nkä ol koskaan jäänyt yhtn paikkaan kovin pitkäksi aikaa. Toiminta i disty ja khity, jos samat ihmist ovat mukana päättämässä koko ajan. Järjstö- ja luottamusthtäviä on piisannut Tauno Kova on ollut monssa järjstössä ja luottamusthtävässä mukana. Iin Yrittäjät ry:ssä hän on toiminut lukuisissa thtävissä puhnjohtajuutta myötn ja ollut järjstämässä yhdistyksll monia tapahtumia. Lisäksi hän on ollut mukana Iin Lions Clubissa, Iilaakso Oy:n toiminnassa, Iin Urhilijoissa, Karhun yksityistin hoitokunnassa ja Iin kunnanvaltuustossa. Järjstötoiminta kaipaa nuoria ihmisiä, tti midän vanhojn tarvits aina olla kaikka vtämässä. Oln aina ollut valmis antamaan sijaa nuormmill, nkä ol koskaan jäänyt yhtn paikkaan kovin pitkäksi aikaa. Toiminta i disty ja khity, jos samat ihmist ovat mukana päättämässä koko ajan, hän krtoo. Iin kunnanvaltuustossa hän istui yhdn kaudn. Lähdin mukaan hyvinvointikysymystn takia. Jokainn yrittäjä titää, ttä jos työntkijät voivat hyvin, syntyy tulosta. Pyrin vimään kuntasktorill tätä Tauno Kova vittää joulunsa kotonaan prhn parissa. ajatusta. Saavutimmkin Parmpi työyhtisö -slvityksn kuntaan. Iin kunnassa on töissä todlla paljon hyviä ihmisiä, jotka tkvät paljon töitä yhtisn hyvän tn, Kova sanoo. Hänn mukaansa hallintouudistusta tulisi jatkaa niin, ttä lautakuntia, johtokuntia ja hallituksia tulisi kvntää yhdistämällä niitä. Nykymnolla tuhrautuu paljon aikaa kokouksiin ja pöytäkirjoihin. Valtuuttuilla pitäisi olla laaja näkökulma päätöksiin. Kokonaisuus pitäisi nähdä niin, ttä millä kaikilla olisi hyvä olla täällä. Jos ihmistn hyvinvointia saadaan kohnnttua, niin s näkyy asiakkaittn vähnmisnä sot-puollla. Sittn pystytään kohdntamaan apu sitä tarvitsvill, Kova linjaa. Trvtuloa liikuntahalli Tauno Kova harrastaa sulkapallon plaamista. Niinpä hän toivottaakin trvtullksi Iihin suunnittilla olvan liikuntakskuksn. Siitä pitäisi Kovan milstä thdä tarpksi mittava, ttä sinn mahtuisivat mahdollisimman mont sisäplit, kutn simrkiksi tnnis. Liikuntahalli on ollut minull ykkösasia juuri ihmistn hyvinvointiin liittyn. Ihmist pitää saada liikkumaan., Kova sanoo. Työthtävin vähntyssä tul nljän lastnlapsn läsnäolo näkymään ntistä nmmän hänn lämässään. Tuln olmaan mukana nmmän hidän harrastuksissaan. Asumm vaimoni kanssa vilä jonkun aikaa tässä isossa huushollissa, mutta muutamm jossakin vaihssa pinmpään asuntoon. Ksämökkimm Antinltossa on läpi vuodn asuttava. Tulmm vittämään paljon aikaa myös sillä. Talvlla sn virstä lähtvät mahtavat hiihtoladut, Kova khuu. Tulvaisuudssa hän aikoo harkita maakuntavaalihdokkuutta. Lähdn mukaan, jos kon ttä minusta voi olla apua. Voi kuitnkin olla, ttä sinn voivat osallistua vain kunnanvaltuuttut. Katsotaan nyt, mitä tulman pitää, Tauno Kova hymähtää. Joulu kuluu vaimon, lastn ja lastnlastn parissa rauhallisissa mrkissä. Ei nää hössötystä. Syömm hyvin ja nautimm. Kuuntlmm joulumusiikkia ja katsomm jouluohjlmaa tlvisiosta. Milijoululauluni on Sydämni joulun tn. Iijokisuun vrkko- ja vihluvat 2018 Myynnissä ja voimassa. Ota uusi kalasit. Talvivrkoissakin oltava nimi ja osoittito. Lisätitoa:

15 nro 29/ Satuja ja saippuakuplia kirjaston lastnlauantaissa Itsnäisyyspäivän juhlan pöytäliina oli isänmaallinn. Itsnäisyyspäivän juhla Emmintuvalla Iin hoiva ja palvluasunnoilla, Emmintuvalla, vitttiin itsnäisyyspäiväjuhlaa Itsnäisyyspäiväjuhlan suunnittlu aloitttiin lokakuussa. Lokakuun aikana sovimm hoitajista pinn ryhmän, joka alkoi organisoimaan itsnäisyyspäiväjuhlan suunnittlua. Suunnittlua ja idointia totutttiin vapaahtoistyön näkökulmasta, koko työyhtisön kanssa. Vapaahtoistyötä pidtään tärkänä asukkaidn arjssa, sillä vapaahtoistyöntkijät tuovat kuulumisia myös talon ulkopuollta skä voivat omalta osaltaan tuottaa iloa asukkaillmm. uhrauksnsa on mahdollistanut mill kaikill itsnäisn Suomn. Juhlaamm osallistui yhtnsä noin 90 ihmistä. Ohjlmassa oli puhita, runoja, kuorolaulua, yksinlaulua skä yhtislaulua. Lopussa oli vapaata yhdssäoloa, josta kaikki nauttivat hyvin tarjottavin lomassa. Iin hoiva ja palvluasuntojn, Emmintuvan asukkaat ja hoitajat haluavat lausua sydämllisn kiitoksn lahjoittajill, joidn ansiosta saimm vittää arvokkaan juhlan ja miliinpainuvan iltapäivän. Lahjoittajat osoittivat omalla panoksllaan arvostusta ikäihmisiämm kohtaan. Vapaahtoistyötä pidtään tärkänä asukkaidn arjssa, sillä vapaahtoistyöntkijät tuovat kuulumisia myös talon ulkopuollta skä voivat omalta osaltaan tuottaa iloa asukkaillmm. Sähköpostits lähstyimm Iin ja ympäristökuntin yrittäjiä ja ri järjstöjä. Myös yksityist hnkilöt saivat titoa tätä kautta tapahtumastamm. Yritykst ja ri järjstöt lähtivät mukavasti mukaan suunnittlmaan juhlaamm. Saimm usita lahjoituksia ja lisäksi paikanpääll tuli muutamia toimijoita. Myös koulut lähtivät mukaan suunnittluun. Juhlan ohjlma ja tarjottavat saatiin järjstttyä vapaahtoistyön voimin. Lahjoittajin ja toimijoidn aktiivisuudn ansiosta saimm myös kotihoidon asiakkaista virailijoita juhlaamm. Juhlamm oli Suomi100-tmalla täydllissti, sillä juhlaamm osallistui kaksi 100-vuotiasta hnkilöä. 100-vuotiaidn kohtaaminn oli täynnä rimua ja iloa skä hrsyvää naurua. Juhlan tärkin sanoma oli kiitollisuus vtraanill, sillä hidän Vapaahtoistyöhön osallistuivat: Studio Salama, Ii Rautio Ilkka Tmi, taksi Ii Iin taksikyyti, Hannu Ukkola PT Pohjantko Oy S-Markt, Ii K-Markt, Ii Kalaliik H.Kuha, Ii Pohjois-Suomn Työturva koulutus Kotipizza, Ii Orint kbab, Ii Kuljtusliik Backman Ky, Ii Kärkkäinn, Ii Iin Lions Club Iin Kukkakauppa A.Kova Iin yläast ja Iin lukio Huilinki, Ii Tmi Päivi Päkkilä, Jakkukylä Iin Eläkläist ry Sanna Koivisto, Ii Lojr Oy Fazr/ Oili Kalliorinn Eläkkll jäänyt hoitaja Aino. Kiitämm myös juhlaviraita ja toivomm kaikill rauhaisaa joulua ja mnstystä vuodll Asukkaidn ja hoitajin puolsta: Hillvi Turpinn, Vs palvlusimis Valtarin koulun sali täyttyi lauantaina iloisista kiljahduksista ja juoksuasklista, kun kysyttiin: Kuka plkää sirkuslijonaa? Asialla oli sirkuskoulu Oulun Tähtisirkus, joka järjsti sirkustyöpajan Iihin. Ensin oli vuorossa taapropaja, jossa 1-4 -vuotiaat lapst vanhmpinn pääsivät touhuamaan. Sn jälkn oli vuorossa workshop-tyylistä puuhaa kaiknikäisill. Silloin halukkaat pääsivät kokilmaan sirkusvälinitä: Hulahula-vantt pyörivät, lautasia tasapainoiltiin tikun nokassa ja yksipyöräisllä ajamista kokiltiin Sirkustaitojn opttaminn lapsill ja nuorill on ollut kauan maailmalla tavanomainn toimintatapa, sirkusohjaaja Roni Himo slittää. Tähtisirkus on thnyt runsaasti kouluvirailuja ympäri Oulun lähisutuja, ja nyt h saapuivat nsimmäistä krtaa Iihin. Tällaisia työpajoja on ollut millä lähs joka viikon- Iin kirjastossa vitttiin lauantaina Kansainvälistn satujn ja saippuakuplin päivää. Kirjastoon oli kutsuttu skä vnäläinn ttä ruotsalainn sadunlukija, jotka lukivat oman maansa satuja lapsill omalla äidinkilllään. Samat sadut luttiin sittn uudstaan myös suomksi. Satuhtkn jälkn kirjaston lastnosastolla alkoi vnäläisn saippuakuplataitilija Tanja Grosimovan saippuakuplasitys. Taitilija aloitti pinistä kuplista dtn aina vain isompiin, kunns lopulta kuplat olivat niin suuria, ttä niidn sisään saattoi mnnä sisomaan. Halukkaita kuplaan mnijöitä krtyikin lopulta jonoksi asti. Esitys kokonaisuudssaan oli intraktiivinn. Skä lapst ttä aikuist pääsivät halutssaan kokilmaan rikokoistn kuplin tkmistä rilaisilla välinillä, kutn mattopiiskasta ja kärpäslätkästä thdyillä puhaltimilla. Saippuakuplashow kiinnosti iiläisprhitä niin, ttä lastnosasto oli ääriään myötn täynnä väkä. Esitys järjstttiin yhtistyössä Suomi- Vnäjä -suran Iin osaston ja kirjaston Plasttaan iltasatu! lukuintoa lapsiprhill ja päivähoidon työntkijöill -hankkn kanssa. Saippuakuplat kiinnostivat lapsia Iin kirjastossa. Kuka plkää sirkuslijonaa? Aino-Kaisa Hämäläinn, Ronja Kränn ja Marilla Lskinn tasapainoilvat lautasilla. loppu, Himo totaa. Iiläinn Aino-Kaisa Hämäläinn (10v) tuli sirkustyöpajaan kavrin pyynnöstä. Kokilin jonglöörausta, yksipyöräisllä ajamista, huivin hittlmistä ja hulavanntta. Yksipyöräisllä ajamisssa lnsin pffallni. Ei käynyt kipästi, Aino-Kaisa nauraa. Mont vanhmmat innostuivat kokilmaan lastn kanssa sirkusvälinitä. Amalia Vikström (vas.) ja Hidi Krohns kokilvat hula-vanntta Roni Himon opastuksssa. Roni Himo on Valtarin koulun salissa. Taustalla likkivät taaproikäist vanhmpinn.

16 16 nro 29/2017 Kuivanimn joulumarkkinoilla piisasi vilskttä Airi Ikonn (vas.) annostli halukkaill joulupuuroa. Soili Pitiläinn sai lautasllisn. Kuivanimn nuorisosurantalolla oli lähs tungosta lauantaina 9. joulukuuta printisissä joulumarkkinoissa. Järjstäjänä oli tuttuun tapaan Kuivanimn Nuorisosura ry. Yhdistyksn puhnjohtaja Raimo Ikonn arvl, ttä paikall saapui nlisnsataa markkinavirasta. Sisällä on 27 myyntipaikkaa ja ulkona on kolm, Ikonn krtoo. Tänä vuonna ylisö sai nauttia ilmaissta riisipuurosta, jota nuorisosuralaist olivat kittänt viitisnkymmntä litraa. Sn suraksi oli kittty skahdlmäsoppaa, jota mni ämpärikaupalla. Lisäksi paikalla viraili lastn rimuksi joulupukki, joka jakoi karkkia. Krran tunnissa arvottiin joulukinkku. Kotisutuyhdistys, läkliitto, pari koululuokkaa ja nuorisosura myivät arpoja. Kinkun voittivat Irja Ojala, Jnni Viinamäki, Eva Holappa, Säd Ikonn ja Eva Mittunn. Luokkartkill rahaa Kuivanimn ysiluokka kräsi kväällä Saksaan suuntautuvall luokkartkll varoja myymällä arpoja, livonnaisia, käsitöitä ja koruja. Päävoittona oli hrkku- ja kukkakorja. Vanhmmat, mummot ja opisklijat ovat thnt kymmniä käsitöitä tänn, Ann Väätämöinn osti Raimo Ikoslta arvan. myyntipöydän äärssä ollut Paula Pivlin sanoo. Kuudsluokkalaist myivät käsitöitä, jouluhrkkuja ja trnimaitoa. Viimksi mainitulla oli kova kysyntä, sillä maito loppui hti kskn. Sitä hattiin kuitnkin lisää Jokikylästä. Myimm nsimmäisn rän sitsmässä minuutissa, Sirpa Varanka krtoo. Kuutosluokkalaist rissaavat kväällä katsomaan pääkaupungin vilskttä. Lähdmm katsomaan duskuntataloa sisältäpäin, kuutosluokkalainn Siiri Khus ilmoittaa. Markkinoidn lopuksi Raimo Ikonn laski, ttä markkinaviraita kävi lauan- tain aikana noin 500. Nlosparkinkin parkkipaikkakin oli aivan täynnä, Ikonn krtoi. Joulumarkkinoilla on pitkä prinn Kuivanimllä. Alkujaan markkinat järjsti surakunta, mutta tilaisuudn vtovastuu siirtyi Nuorisosurall kolmisnkymmntä vuotta sittn. Tuija Mittunn ostaa ysiluokkalaistn arpaa. Pöydän äärssä ovat Paula Pivlin ja Juuso Muhonn. Joulupukki avusti kinkkuarvontaa. Irja Ojala on voitanut joulukinkun. Tirnapojat siintyivät joulumarkkinoilla: Luukas Klasila (nihti), Eli Maaninka (Hrods), Hanna Klasila (murjaanin kuningas) ja Hikki Klasila (mänkki). Kuudsluokkalaist kräsivät rahaa luokkartkn. Pöydän äärssä sisomassa Sirpa Varanka (vas.), Aino Pakann ja Siiri Khus. Nuorisosuran sali täyttyi markkinaviraista.

17 nro 29/ Palvluhakmisto. Iiläistn parhaat palvlut! AutoKatsastus, -myynti, -korjaamo, -huolto ja -tarvikkt korjaamopalvlut autotarvikkt hydrauliikkaltkut hydrauliikkal Kauppati 6, Ii (08) , Avoinna: ma-p 9-17 työkalut Mobil-öljynvaihdot UUTUUS! 3D pyöränsuuntauslaittt. Pyydä tarjous! rnkaat kaikill till Ilmoita Palvluhakmistossa. Ota yhtyttä p ! Hyvinvointia ihmisltä, ihmisll Fysiotrapia Jalkahoidot Kosmtologia Hironta Kuivanimn Fysiotrapia & Kaunudnhoito tilitoimistoja Tilitoimisto Simo Salonn Oy HAMMASLÄÄKÄRI- JA HAMMASHOITOLAPALVELUT valokuvauspalvluita painotuottita Furkan Iissä toimivat hammaslääkärit: Jnni Alaranta Rain Oikarinn Arttu Jaakkola Larissa Tursas H A M M A S L Ä Ä K Ä R I K E S K U S OULULAISTA OSAAMISTA YLI 30 VUOTTA oulu: Kirkkokatu 27 A, 3 krs, p iin pist: Valtarinti 2, p Ei toimistomaksua NETTIAJANVARAUS hironta fysikaalinn hoito kuntosalipalvlut LVI- ja sähköpalvluja Kaiknlaist sivunvalmistusja painopalvlut kauttamm. Myös valokuvauspalvlut. VKK-Mdia Oy Puh vkkmdia@vkkmdia.fi Puh info@iinlhti.fi Laitakuja 4, Ii (Liikuntakskus Movn talon päädyssä) - 60 min fysiotrapia 50 - Kotikäynnit yli 80 vuotiaill 10 km sätllä 60 TARJOUS! VARAA AIKA puh tai nttiajanvarauksn kautta Fysiotraputit Liisa Tuikkann ja Tiina Vuononvirta Marko Vittikoski, sähkö- ja LVI-asntaja puh lampotalovittikoski.fi lampotalovittikoski.fi Suraava Iisanomat on nro 1 ja joka ilmstyy Yrittäjä! Ilmoita Palvluhakmistossa. Ota yhtyttä p ! Lu IiSanomat ntistä: Toivotamm lukijoillmm tunnlmallista ja hyvää joulua skä rauhallista ja onnkasta uutta vuotta 2018 IiSanomat/Iin Lhti Oy:n ja VKK-Mdia Oy:n hnkilökunta: Himo, Eila, Riikka, Jyri-Jussi, Katariina ja Prtti

18 18 nro 29/2017 Kunnanhallitus nimsi virkoja Iin kunnanvaltuusto kokoontuu klo 17.00, Mrihlmi, Kuivanimi Käsitltävät asiat: 1 Kokouksn laillisuudn ja päätösvaltaisuudn totaminn 2 Pöytäkirjantarkastajin valinta 3 Katsaus valmistluastn asioihin 4 Pirttijärvn palstan suojlu Luontolahjani satavuotiaall kampanjassa 5 Kuivanimn Vsi Oy:n yhdistäminn Iin kunnan tassn ja dlln Iin vsiliiklaitoksn tassn 6 Iin kunnan omistamat vsi- ja vimärivrkostot skä jättnkäsittlylaitokst / siirto Iin vsiliiklaitoksll 7 Lisämäärärahasitykst pruskorjausinvstointihin 8 Määrärahan siirtäminn katujn päällystämisstä katujn valaistuksn 9 Lausunto Sorosntin skä valtati 4 ja Lipojantin liittymin liiknnvalojn raknnussuunnitlmasta / invstointimääräraha 10 Tidonantoasiat 11 Valtuustoaloittt 12 Kiirllisnä käsitltävät asiat Kokouksn tarkastttu pöytäkirja pidtään ylissti nähtävänä Iin kunnanvirastolla virka-aikana. Iissä Iin kunta Kunnanvaltuuston kokous Tijo Lids Iin kunnanvaltuuston puhnjohtaja Iin kunnanhallitus päätti prustaa määräaikaisn hnkilöstösuunnittlijan viran vuosill 2018 ja Palkattavan hnkilön kskist thtäväkokonaisuudt ovat muun muassa palkkausjärjstlmän khittäminn, työllistämisn palkkatuki- ja IiRkry-tuki -hakmustn käsittly ja palvluohjaus yrityksill ja yhtisöill skä palkkatulla työllistttävin koulutustn järjstäminn ja kouluttajana toimiminn. Thtäväkohtaisksi palkaksi asiantuntijathtäväll muodostuu 2 982,25 kuukaudssa. Kunnanhallitus päätti jatkaa myös määräaikaisn järjstlmä- ja sovllusasiantuntijan thtävän määräaikaa vuodn 2018 loppuun. Lisäksi kunnanhallitus päätti prustaa vsiliiklaitoksll kuudn kuukaudn määräaikaisn toimistosihtrin thtävän vuodll Kunnanhallitus päätti myös prustaa kaksi prhpäivähoitajan tointa, joidn sijaintipaikka on vuodn alusta Jakun ryhmäprhpäiväkoti. Lisäksi kunnanhallitus prusti yhdn vakituisn päivähoitajan thtävän, jonka sijoituspaikka on Jakun ryhmäprhpäiväkoti skä yhdn määräaikaisn ryhmäavustajan thtävän saakka. Liiknnvalot hyväksyttiin Sorosntin ja Lipojantin ristyksn Kunnanhallitus päätti hyväksyä liiknnvalojn rakntamisn valtatill 4 Sorosn tin ja Lipojantin liittymiin ja osallistuu liiknnvalojn raknnuskustannuksiin 50 prosntin osuudlla. Hank on tarkoitus totuttaa nsi vuonna. Alustava kustannusarvio on uroa. Karhun asmakaavaa laaditaan Kunnanhallitus päätti käynnistää asmakaavan laatimisn Karhun saarn kskiosan alull, kuuluttaa asmakaavan muutoksn virilltulosta skä asttaa osallistumis- ja arviointisuunnitlman nähtävill 30 vuorokaudn ajaksi. Asmakaavoituksn tavoittna on Karhun saarn asuinalun totuttamisn mahdollistaminn saarn kskiosaan. Iin surakunnan omistuksssa olva alu on tällä htkllä rakntamaton ja sn pinta-ala on noin 18 hhtaaria. Alu kuuluu Natura ohjlmaan, jotn suunnittlussa kiinnittään rityistä huomiota saarn luontoarvoihin. Asmakaavalla tarknntaan saarn kskiosan osalta alull vuodn 2018 aikana laadittavan osayliskaavan tarkistuksn ratkaisuja. Lisämäärärahaa korjauksiin Kunnanhallitus päättää sittää kunnanvaltuustoll, ttä Iin työkskuksn vsikaton uusimisn myönntään lisämääräraha suuruudltaan uroa. Nikkarin päiväkodin lisätilojn käyttöönottoon myönntään lisämäärärahaa uroa ja asman koulun vsikaton uusimisn ja lattiakorjauksiin myönntään lisämäärärahaa uroa. Lisäksi katujn valaisuun varataan uron lisämääräraha. Illinsaarn tila ostttiin Kunnanhallitus päätti, ttä Iin kunta ostaa Illinsaarssa sijaitsvan tilan Kuivakari kauppahintaan uroa. Tilan pinta-ala on 0,217 ha ja sillä sijaits hikkokuntoinn loma-asunto ja talousraknnuksia. Tila sijaits Illinsaarn itäosassa ranta-alulla ja s on Iin kskustaajaman osayliskaavassa osoitttu lomaraknnuksn raknnuspaikaksi. Tilan itärunassa on kuntorata, ikä tilall kulkua voida järjstää ylittämättä kuntorataa. Vanhus- ja vammaisnuvoston puhnjohtajat nimttiin Kunnanhallitus nimsi Iin vanhus- ja vammaisnuvoston puhnjohtajaksi toimikaudll Pkka Kosklan Eläkliiton Kuivanimn yhdistyksstä ja varapuhnjohtajaksi Salm Tannisn Iin Eläkknsaajat ry:stä. Polvisuon ympäristövaikutustn arviointi riittävä Iin kunta pitää Polvisuon turvtuotantoalun laajnnuksn ympäristövaikutustn arviointislostusta riittävänä. Polvisuon turvtuotantoalull suunnitllaan turvtuotannon lisäalutta, joka liittyy olmassa olvaan turvtuotantoalusn. Alu sijoittuu Oijärvn tläpuolll. Hankkn tarkoituksna on nrgiaturpn tuotanto pääosin lähiympäristön tollisuudn ja yhdyskuntin käyttöön. Hankkn suunnitllaan tuottavan nrgiaturvtta Oulun, Kmin ja Tornion voimalaitoksill. Nlostin parannusta kannattaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-kskus on laatinut valtatill 4 parantamissuunnitlman välill Kllo Räinänprä. Nykyinn lväkaistati Kllon ja Kiiminkijon välillä muuttaan kaksiajorataisksi moottoritiksi. Kiiminkijon ja Räinänprän välill raknntaan kskikaitllinn jatkuva 2+1 -ohituskaistati, joka on moottoriliiknnti. Haukiputaantin liittymään valtatill kanavointi, jossa on tlästä tullssa vasmmall kääntymiskaista. Pohjoissta tullssa oikall kääntyväll liikntll tul rillinn kaista. Hankkn kustannusarvio on 30,3 miljoonaa uroa ja sn arvioitu rakntamisaikataulu on Iin kunta pitää nlostin parannussuunnitlmaa hyvänä ja totuttamisklpoisna. Kunnanhallituksn milstä rakntaminn parantaa liikntn turvallisuutta ja sujuvuutta mrkittävästi. Iin hlluntaisurakunta toivottaa siunattua joulunaikaa ja kaikka hyvää tulvaan vuotn! Iin hlluntaisurakunta Uskonti 1, Ii Joulujuhla su klo Kaunimmat joululaulut k klo 18 Jouluinn satutuokio Joulukalntrin 19. luukun yllätys! Niss ja Nass -tontut lukvat jouluisia satuja Pintä napostltavaa Trvtuloa! Tapahtuman järjstää kirjaston Plasttaan iltasatu! lukuintoa lapsiprhill ja päivähoidon työntkijöill -hank.

19 nro 29/ Yhdistykst toimivat on kympin palsta. Surat ja yhdistykst voivat ilmoittaa tulvasta toiminnastaan palstalla ja hinta on 10 uroa + alv. Sähköposti: info@iinlhti.fi Kympin palsta on tarkoitttu yhdistyksill toiminnallistn tapahtumin ilmoittamisn; viikottaista tai kuukausittaista toimintaa. Esim. sääntömääräisill vuosikokouksill yms., ja suurmmill ylistötilaisuuksill on maksullista ilmoitustilaa dullissti muualla lhdn sivuilla. Yhdistykst toimivat Nro Yli-Olhavan Maamissuralla Oijärvnti 1091 Yli-Olhava kinkkubingo su klo 18 Joulutorttukahvitarjoilu! 5 9 Arvontaa Maxibingo 100, Irtol. 50, Vihko: 5*kinkku ja 1*50. Lopuksi 1*100 bingo 1 Kinkkubingo Tapahtumia Suralla tulossa: La klo 14 Jättibingo (huom. aika) La klo 21 tanssit Mikko Tapio La 6.1. klo 21 Tanssit Souvarit Puoluista riippumaton paikkakunnan oma lhti Jaklu: 4500 kpl, yritykst ja taloudt Iin alulla skä Jakkukylään. Julkaisija: Iin Lhti Oy/VKK-Mdia Oy Piisilta 1, Ii sähköposti: info@iinlhti.fi Vastaava toimittaja: Himo Turunn vkkmdia@vkkmdia.fi Ilmoitusmyynti: Riikka Takalo riikka@iinlhti.fi Sivunvalmistus: VKK-Mdia Oy Eila Lahtinn ila.lahtinn@vkkmdia.fi Painopaikka: Suomalainn Lhtipaino Oy, Kajaani Piisilta 1 toimisto varmimmin avoinna to klo Muulloin sovi tapaamissta p Kiitos! Lhdn sivulla on 6-palstaa Palstakoot: 1 p 40 mm 2 p 83 mm 3 p 127 mm 4 p 170 mm 5 p 214 mm 6 p 257 mm 1 sivu 257x355 mm Bingo Trvtuloa! Kuivanimn Suralla, Kirkonkylänti 17 Kuivanimi Tarjoamm ma klo torttukahvit! 5 x atriakinkku 2 x pr51, 780 /mp Olhavan koululaist, päiväkrholaist ja hnkilökunta, kiitoksmm Till Suomi 100 vuotta itsnäisyyspäivän ikimuistoissta, lämminhnkisstä juhlasta. Tidän kaltaisiinn Suomi voi luottaa! Kutsuviraat Suurmmista ilmoituksista kysy tarjous Hinnat: Etusivu 1,40 pmm Takasivu 1,30 pmm Sisäsivut 1,20 pmm (hintoihin lisätään alv 24 %) Tilaushinta muuall 12 kk 50,00 Hinta sisältää alv. 10%. YRITTÄJÄ! Ota yhtyttä ja kysy tarjousta ilmoittlusta. IiSanomat ilmstyy joka toinn viikko (parittomina viikkoina). Suraava IiSanomat, nro1, j ilmstyy to Ainiston toivotaan olvan toimituksssa milllään viimistään to Suraava Iisanomat on nro 1 jäsnyritys ja joka ilmstyy Virhstä, joka johtuu sim. päslvästä käsikirjoitukssta tai puhlinvälityksssä sattunsta väärinkäsityksstä lhti i vastaa. Mikäli ilmoitusta i tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (sim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista, lhti i vastaa ilmoittajall mahdollissti aihutuvasta vahingosta. Lhdn vastuu ilmoituksn poisjäämisstä tai julkaismissta sattunsta virhstä rajoittuu nintään ilmoitukssta makstun maksun määrän palauttamisn. Muistutus virhllisstä ilmoitukssta on thtävä lhdll 8 vrk:n kulussa ilmstymispäivästä. 7 Trvtuloa! Markku Nikkasn nnätystahti jatkuu Markku Nikkann on mis, jota i lauhalla pall. Kuva Prtti Paaso-Rantala. Vitimm Eläkliiton Kuivanimn yhdistyksn Puurojuhlaa tiistaina Asman liikuntahallin krhotiloissa. Tarjosimm jäsnillmm riisipuuroa, soppaa, kinkkulpää skä torttukahvit piparin ja kon- sa. Milnkiintoista odottaa tammmikuun lopun juoksua. Toisksi nopimmin kympin kirsi Limingan ikämis Tatu Korhonn. Purvan kova tuuli i jäädyttänyt ikä hidastanut Markku Nikkasta, joka nappasi kolmannn voiton Iin Yrityksn rilun kuukaudn mittaisll joulutauoll jäävässä tstijuoksusarjassa. Kahdn viikon takainn aika parani kaksi skuntia ja samalla Jouni Holapan kuukausinnätys skunnilla. Lyhyissä housuissa taivalta thnyt voittaja i kaivannut linimnttjä risilln ja tki historiaa juoksmalla ksäkamppissa joulukuus- Tutuista kilpakumppanista Kyösti Kujala oli tällä krtaa Hikki Tiiroa kiirismpi. Kaksi kovaa trniviikkoa alla tuntuivat Hikin juoksussa niin kuin pitääkin. All 40:n minuutin ivät muut htintkään. ONMKYU:n Marika Krohns juoksi hyvän ajan naistn nopimpana. PH Tulokst Miht 10 km 1) Markku Nikkann Tam Oksitosiini kk. 2) Kyösti Kujala Ii 38.53, 3) Hikki Tiiro IiY 39.20, 4) Elis Rankka 41.30, 65) Jann Esklinn Oulu 42.51, 6) Juho Hiltunn ONMKYU M40 10 km 1) Jorma Puurunn PuU M45 10 km 1) Tatu Korhonn LNM 38.27, 2) Mika Mörsäri Kminmaa 41.17, 3) Tuvo Kuusla Kmi M50 10 km 1) Pkka Kukkula IiY 41.49, 2) Pkka Kuokkann IiY 44.53, 3) Jari Mriläinn HauV 48.33, 4) Vsa Savolainn HauH M55 10 km 1) Ismo pudas IiY 42.33, 2) Timo Krohns ONMKYU 45.13, 3) Arto Hand Iisu M60 10 km 1) Aulis Kaasi- Trvhdys! Lions Club Iin Suomi 100-juhlin arpajaistn suraavat voittoarvat ovat vilä lunastamatta: Sri R Nr 29 (punaraita) - Karkkiämpäri Sri R Nr 58 (punaraita) - Karkkiämpäri Sri T Nr 58 (valkoinn) - Sammutin Sri L Nr 24 (kltainn) - Kulta-Aalto koru Sri R Nr 38 (punaraita) - 5 minuutin ostoskärrykirros K-Markt Iissä (i alkoholi, tupakka, lhdt, ainoastaan lintarvikkt). Kauppakirros totutuu hlmikuun 2018 alussa kun K-Marktin uudt kauppiaat Mari ja Markus Rajanimi pääsvät vauhtiin. Palkinnot ovat noudttavissa Hiushuon Lumosta arkisin kllo Onnittlut kaikill voittajill ja kiitos tustann! Eläkliiton Puurojuhlassa lämmin tunnlma vhdin kra. Puuroon oli titnkin piilotttu mantlit ja hitä, joill mantlit sattuivat puuron skaan, muistttiin pinllä lahjalla. Paikall oli saapunut runsas joukko, likkä 68 jäsntä. Juuri ja juuri mahduimm Eläkliiton Puurojuhlassa viraillut kappalainn Matti Kinnunn sai kotiin vimisiksi Suomi100 sukat ja tonttutyttöluudan. nn ONMKYU 45.30, 2) Rijo Hummastnnimi OlsH 50.19, 3) Esko Takalo OlsH M65 10 km 1) Pkka Kuivalainn Ii 51.30, 2) Jouko Lyytikäinn KMaKi M70 10 km 1) Kauko Mriläinn OlsH 50.53, 2) Alpo Talvnsaari KMaKi 53.41, 3) Erkki Manninn OlsH 54.08, 4) Alpo Plkonn OsVa M75 10 km 1) Ero Hanni KMaKi 51.23, 2) Paavo Takalahti KMaKi Naist 10 m 1) Marika Krohns ONMKYU 43.11, 2) krhotiloihin.tunnlma oli lämmin ja rntoutunut. Viraanamm oli kappalainn Matti Kinnunn, hänn johdollaan lauloimm joululauluja ja Kinnunn lauloi yksin pari laulua. Lopuksi toimihnkilöitä Marjo Vsala Oulu N50 10 km 1) Irmli Suorsa KuivA 45.41, 2) Kati Kuivalainn Ii 52.02, 3) Sirpa Laitinn Ii N55 10 km 1) Kariina Kauppinn ONMKYU N60 10 km 1) Kaarina Länkinn LuLu Miht 5 km 1) Antro Mikkonn KoskRi (M70) Naist 5 km 1) Suvi Lämsä Tam Oksitosiini 28.16, 2) Ritva Ylisiurua ONMKYU/ kkm (N60) kukitttiin ja viras sai kotiin vimisiksi Suomi100 sukat ja tonttutyttöluudan. Trvisin Ann Väätämöinn yhd. puh.johtaja

20 20 nro 29/2017 Iin Uudn vuodn vastaanotto su klo 18 Aattokirkko Iin kirkossa, Puistoti 2 Musiikkipainottinn Aattokirkko klo 19 Uudn vuodn vastaanotto Iin ympäristötaidpuistossa, Pappilanti 16 Taikashow, Taikuri Alfrndo Iin surakunnan trvhdys, Tapani Ruotsalainn, rovasti Iin kunnan trvhdys, Tijo Lids, kunnanvaltuuston puhnjohtaja Tulishow, Taikuri Alfrndo Suomn laulu ja Finlandia-hymni, miskuoro Pohjan laulu Tarjolla lämmintä mhua ja makisia! Toivotamm kaikill Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta! klo 20 Ilotulitus Iin ympäristötaidpuiston ranta-alulla Alull tunnlmaa luo ja valoa pimydn kskll tuo ympäristötaidpuiston uusi valotaidtos! Valotaidtos Loiistava on taitilija Kari Alosn suunnittlma. Huomio! su Iin Ympäristötaidpuistoon kannattaa saapua ajoissa kävlln ja jättää auto suraavill P-aluill: Iin kirkko, Nättpori, Iin kunnanvirasto, Iin tori, Iin työväntalo, ntinn Iin Matkahuolto. Kiitos ja trvtuloa kaikill! Järjstäjä: Iin kunta ja Iin surakunta Lisätitoja: Riitta Räinä p