LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

2 Sisältö 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät 9 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 11 Talousarvion seuranta 11 Tuloslaskelma 12 Rahoituslaskelma 14 Verotulot ja valtionosuudet 15 Toimintakatteen kehitys 16 Rahoitustulot ja menot 17 Lainanotto ja antolainat 17 Henkilöstömenot 19 Käyttötalous 21 Investointiohjelma 24 Kokonaismenot ja tulot 28 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 35 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 35 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 44 Tekniset palvelut 45 Vaalit 50 Tarkastustoiminta 50 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 53 2

3 1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste * , Asukasluku , *) arvio Tilastokeskuksen väestöennuste 3

4 Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3100 asukkaalla eli 48 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin puolet muuttovoittoon ja puolet luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupokseen sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Uusimpana alueena on otettu käyttöön Saunarannan alue kirkonkylän ja Tupoksen välissä. Vuonna 2015 kunnalla on tavoitteena käynnistää kaavoitus Ahtikarin ja Kirkonmäen alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,1 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 19,6 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 8,9 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,4 % ja koko maassa 19,4 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100)

5 Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,3 % 16,7 % 16,9 % % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 20,6 % 20,3 % 20,0 % % % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,7 % % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 41,3 % 41,5 % 41,8 % % % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 4,3 % 4,1 % 3,7 % % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % Yhteensä V. 2015, 2016 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2012 Suomen 7. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 74,0 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 33,0 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 68,5 % ja 28,7 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta Limingan työpaikkojen määrä nousi vuonna 2011 edellisvuoden 1978 työpaikasta 2025 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,2 %, kun se edellisvuonna oli 56,6 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2011 yhteensä 1615, Kempeleessä työssäkäyviä 248 ja Raahessa työssäkäyviä 159. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1177 (32,6 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 403 oululaiselle, 132 kempeleläiselle ja 97 tyrnäväläiselle. Vuonna ,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,7 % jalostuselinkeinoissa ja 74,4 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). 5

6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite * * v viimeisin tilastokeskuksen tieto Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2013 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 9,7 %. Tammi-lokakuussa 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % ja vuonna 2013 vastaavana ajanjaksona 9,6 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 10,6 % (v ,8 % ja vuoden 2013 alussa 9,4 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 430, joista miehiä 200 ja naisia 230. Pitkäaikaistyöttömiä oli 93 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 68 ja vuoden alussa 76) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 54 (edellisvuonna 43). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2013 koko maan työttömyysaste oli 12,2 % ja Pohjois-Pohjanmaan 14,3 %. Työttömyysaste Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät

7 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2015 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

8 2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuote laski vuonna ,2 %. Vuosi oli toinen perättäinen taantuvan talouskasvun vuosi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote ei kasva kuluvana vuonna. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymistä lienevät syitä vaimealle talouskehitykselle. Vaikutukset Suomen taloudelle ovat merkittävät, mikäli Ukrainan kriisi pitkittyy. Vuodelle 2015 Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kasvuksi 1,2 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän vaimeasti, ja kasvuodotukset kohdistuvat viennin piristymiseen. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin pysyvän yhä entisellä tasolla (noin 8,5 %) ja kuluttajahintojen kasvuksi arvioidaan 1,5 prosenttia. (Lähde: Kuntaliitto: Kuntataloustiedote 3/2014; VM Suhdannekatsaus) Taulukko 4. Kansantalouden kehitys * 2015* BKT, muutos % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Ansiotason muutos, 2,7 3,2 2,2 1,4 1,2 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate nousi vuonna 2013 kahden heikomman vuoden jälkeen. Vuonna 2013 vuosikate poistoista oli 100 % ja vuonna %. Toimintamenot kasvoivat noin 2,8 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 5,6 %. Vuosi 2013 oli kuitenkin poikkeuksellinen verotulojen kasvun osalta. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, josta ensimmäinen on voimassa saakka. Sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla on tullut voimaan yleiskorotus 20 euroa alkaen. Vuoden 2015 korotuksen 0,3 % ovat sopijapuolet sopineet käytettäväksi muuan muassa peruspalkkojen tarkistukseen ja jaksotyömääräysten uudistamiseen. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvoivat 6,7 %. Vuosi oli poikkeuksellinen verotulojen osalta koko kuntakentässä. Kasvun selittäviä tekijöitä olivat muun muassa tilitysuudistus, jako-osuuksien oikaisut sekä tuloveroprosenttien nostot. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvu tippuu reippaasti vuoteen 2013 verrattuna. Kunnallisverojen kasvuksi Kuntaliitto arvioi kuluvalle vuodelle 1,4 %, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alusta veroprosenttejaan. Vuoden 2015 kasvuennuste jää 1,2 prosenttiin johtuen kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvusta. Heikko talouskehitys ja valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista nostaa kunnallisveroprosenttiaan vuodelle ensi vuodelle. Kaksi vuotta peräkkäin veroprosenttia korottaneita kuntia on 42, mikä kuvastaa kuntatalouden vaikeutunutta tilannetta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna ,74 prosenttiin ja nousee vuonna ,84 prosenttiin. Vuonna 2014 kuntien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 2,3 %. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuk- 8

9 siin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuonna 2015 uudet peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta ovat 296 miljoonaa euroa. Leikkauksesta 108 miljoonaa euroa muodostavat kiinteistöverojen rajojen noston sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva valtionosuusuudistus leikkaa ennakkolaskelmien mukaan Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvava vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoden 2015 kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos jää negatiiviseksi, jolloin kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen. Valtionosuusuudistuksen lisäksi toisen suuren muutoksen kuntakenttään tuo sote-uudistus. Sote-uudistus muuttaa palvelurakennetta niin, että jatkossa sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Limingan kunta kuuluu Pohjoiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa voi olla 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava. Valtuustoseminaarissa valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskei- 9

10 nen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Valtuustosopimuksessa on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi. Valtionosuusuudistus vie Limingan kunnalta valtionosuuksia 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Uudistuksen myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 43,9 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 37,5 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä ja pihatyöt saatettiin loppuun syksyllä. Talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja, vaan vuorossa on hengähdystauko suurista investoinneista. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 9,1 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 6,7 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkomenojen kasvua suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin vuoden 2014 tasolla, noin e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2015 että suunnitteluvuosina investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviovuosi tuo mukanaan tiettyjä henkilöstövaikutuksia. Yleishallinnossa kesällä 2015 vapautuva kaavoittajan virka jätetään täyttämättä loppuvuodeksi. Tuottavuuden näkökulmasta perusturvapalveluissa siirretään ostopalveluna järjestetty hoitorinki kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä edellyttää viiden määräaikaisen hoitajan toimen perustamista. Hoitotyötä tullaan myös organisoimaan uudelleen. Samalla uudistetaan nimikkeitä jolloin säästetään yksi osastonhoitajan vakanssi. Vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kotihoidossa otetaan käyttöön palveluseteli. Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuksen henkilöstövähennykset ovat syksyllä henkilötyövuotta, eli 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkodin työntekijää. Vähennykset tehdään hyödyntämällä eläköitymisiä ja irtisanoutumisia. Samoin perusopetuksen henkilöstövähennykset ovat 9 henkilötyövuotta. Perusopetuksen luokkakokoja on suurennettu alkaen ja tuntikehys on laskettu valtakunnalliseen minimiin (222 t.). Syksyllä 2015 on kuitenkin perustettava kaksi uutta opetusryhmää oppilasmäärän kasvaessa, jolloin nettovähennys on 7 henkilötyövuotta. Nuorisotoimessa on irtisanoutunut yksi nuorisotyöntekijä keväällä Toimea ei täytetä uudella työntekijällä, vaan nuorisosihteeri siirretään työllisyyssuunnittelijan tehtäviin ja nuorisotoimen suunnittelu- ja hallintotehtäviä vähennetään (-1 htv). Musiikki- ja kansalaisopiston hallintoa ja toimintoja kevennetään siten, että valtionosuus kattaa kustannukset täysimääräisesti. Kansalaisopiston rehtorin tehtävät on siirretty alkaen kirjasto- ja kulttuurijohtajalle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhdistää musiikkiopiston rehtorin tehtävä lukion rehtorin tehtävään (- 1 htv). Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisessä toimessa henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen myötä vapautuvien virkojen täyttämättä jättämisellä (maanmittausteknikko, työmaamestari, puistosuunnittelija) ja yhdistelemällä tehtäviä. Talousarviossa 2015 toimintatulot laskevat 5,3 %, noin 0,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviosta. Lasku johtuu pääasiallisesti kunnan kehittämishankkeiden päättymisestä vuoden 2014 lopussa, sotilasvammalain mukaisten korvausten vähenemisestä sekä käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Toimintamenot laskevat 1,4 % (noin 0,8 milj. euroa) ja toimintakate 0,8 % kuluvan vuoden talousarviosta. Verorahoitus laskee 0,7 % (verotulot +1,1 % ja valtionosuudet -2,9 %) vuoden 2014 tilinpäätösarviosta. Verotulojen kasvuun vaikuttaa pääasiallisesti kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,0 milj. euroa, mikä tekee 398 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,8 milj. euroa ja v ,8 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,0 milj. euroa. 10

11 Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje kiristää poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Uuden poisto-ohjeen vaikutukset alkavat näkymään täysimääräisesti vuoden 2015 talousarviosta alkaen. Vuonna 2015 poistot ovat yhteensä 4,0 milj. euroa, vuonna ,8 milj. euroa ja vuonna ,7 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien lisävastuu työttömyysturvan osalta. Lisävastuu tuo merkittäviä paineita kunnan työllistämistoiminnalle. 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2015 aikana. 11

12 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 13,1 12,6 12,7 12,9 Vuosikate/poistot, % 223,9 113,5 100,0 100,1 103,6 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 68,8 58,8 222,6 105,8 104,2 Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 440 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 12

13 Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina vuosikate on keskimäärin 125,2 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Investointien määrä vähenee merkittävästi talousarviovuonna. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta e 2016 Ts 2017 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 13

14 Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta e 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 2,9 0,9 1,1 1,0 1,1 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti 71,7 61,5 242,8 155,0 128,6 *v tilinpäätös, talousarvio ja taloussuunnitelma Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä paranee vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna). 14

15 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, Muutos Kunnan tulovero ,0 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,3 % Kiinteistövero ,1 % Verotulot yhteensä ,1 % Valtionosuudet, Muutos Verotulojen tasaus ,4 % Peruspalveluiden valtionosuus ,2 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,8 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo ,0 % Valtionosuudet yhteensä ,9 % * tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, 2015 talousarvio Lokakuussa 2014 valmistuneen vuoden 2013 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 9,8 % (koko maan 3,9 %). Maksuunpanon mukainen tilitys oli marraskuussa ennätyksellisen suuri -2,6 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna (-1,6 milj. euroa). Vuonna 2014 kunnallisveroja kertyy noin 1,5 % vähemmän kuin vuonna Muutokseen vaikuttanee pääasiallisesti poikkeuksellinen vertailuvuosi 2013, jolloin toteutettiin muuan muassa tilitysuudistus. Vuonna 2015 tuloveron ei arvioida juurikaan kasvavan johtuen asukasluvun kasvun hidastumisesta, yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,1 %, mistä pääosa juontaa juurensa kiinteistöveroprosenttien nostosta maan keskiarvoihin. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu laskevan 0,7 % valtionosuusleikkausten vuoksi. Limingan tuloveroprosentti on vuonna ,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,84 (muutos 0,10 % -yksikköä). Osana talouden tasapainottamisohjelmaa on päätetty, että tuloveroprosenttia nostetaan suunnitteluvuosina ,25 prosenttiyksikköä/vuosi. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa. Yksikään kunta ei laske tuloveroprosenttiaan. Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulee voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa on noin 40 tuhatta euroa. Ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuvat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit on päätetty nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotus tuo kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 %. Uutena veroprosenttina määrättiin voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat yleinen kiinteistöveroprosentti 0,99, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,46 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,07 %. 15

16 Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit Liminka % K-a % Vakituinen 0,43 0,46 Muu kuin vakituinen 1,03 1,07 Yleinen 0,94 0,99 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Voimalaitokset 2,85 Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Leikkaukset jatkuvat Limingan kunnan osalta voimaan astuvassa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna neljälle vuodelle. Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Valtionosuuksien on arvioitu laskevan vuodesta ,9 %. Kuvio 1. Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna sekä toimintakate että verorahoitus pienenee kuluvasta vuodesta, mutta verorahoitus vähenee 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin toimintakate Toimintakate Verorahoitus, Toimintakatteen muutos, % 3,6 % 7,1 % 6,1 % 4,2 % 1,9 % -0,8 % Verorahoituksen muutos, % 6,5 % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,8 % -0,7 % * tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio 16

17 Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, e Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot -16-0, Yhteensä , tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2014 lopussa lainaa yhteensä noin 25 milj. euroa. Vuonna 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa, sillä vuoden 2013 rahoitustarve hoidettiin kokonaan lyhytaikaisella rahoituksella ja vuonna 2014 erääntyi normaalien lainanlyhennysten lisäksi 2,0 milj. euron kertalyhenteinen laina. Taloussuunnitelmaan sisältyy 9,1 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2015 suunnitelmavuosina 2016 ja 2017 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainojen ja korkomenojen osalta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,7 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,9 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2015 vanhoja lainoja yhteensä 3,6 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2015 lopussa 24,6 milj. euroa, euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen Lainanotto, 1000 e Lainojen lyh., 1000 e Lainamäärä, 1000 e Lainamäärä e/as Lainojen korot, 1000 e Lainojen hoitokust., e/as tp-tietoja, 2014 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja 17

18 Nettonvestoinnit Vuosikate ja nettoinvestoinnit, Vuosikate Nettonvestoinnit Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as Vuosikate Lainojen lyh. 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3,0 Verorahoituksen ja toimintakatteen muutos %, Verorahoitus Toimintakate 300 Investointien tulorahoitus-% 1000 Lainojen korot, 1000 e

19 Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v Muutos Palkat ,73 % Sosiaalikulut ,51 % Henk.korvaukset Henkilöstökulut yhteensä ,89 % Henkilöstökulut e/asukas ,22 % v tilinpäätöstietoja, talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Yleishallinto ,59 % Perusturvapalvelut ,03 % Sivistyspalvelut ,78 % Tekniset- ja tukipalvelut ,28 % Muut tulosalueet ,56 % Yhteensä ,89 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä ja muutokset tulosalueittain v Henkilöstö Lkm % Muutos Muutos Hallinto-osasto 21 3,1 0-1 Perusturvaosasto ,4 0 4 Sivistysosasto , Tekninen osasto ,6 6-5 Yhteensä , Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa kesällä 2015 vapautuvan kaavoittajan viran täyttämättä jättäminen loppuvuodeksi (1/2 htv) toimistosihteeriresurssin siirtäminen perusturvan puolelle (1/2 htv) Perusturvapalveluissa perustetaan 5 hoitajan määräaikaista tointa lakkautetaan yksi osastonhoitajan virka lakkautetaan vuoden 2015 aikana maksimissaan 3,4 hoitajan vakanssia 19

20 Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuspalvelut -9 htv syksy 2014, 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkotityöntekijää perusopetus -9 htv syksy 2014, +2 htv syksy 2015 nuorisotoimi -1 htv, nuorisosihteeri työllisyyssuunnitteluun kansalaisopiston rehtorin tehtävien siirto kirjasto- ja kulttuuritoimen johtajalle, syksy 2014 musiikkiopisto, selvitetään mahdollisuutta yhdistää rehtorin tehtävät lukion rehtorin tehtävään (-1 htv) o Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisissä palveluissa työmaamestari -0,5 htv puistosuunnittelija -0,5 htv mittausteknikko -1 htv Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 20