LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016-2017"

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

2 Sisältö 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät 9 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 11 Talousarvion seuranta 11 Tuloslaskelma 12 Rahoituslaskelma 14 Verotulot ja valtionosuudet 15 Toimintakatteen kehitys 16 Rahoitustulot ja menot 17 Lainanotto ja antolainat 17 Henkilöstömenot 19 Käyttötalous 21 Investointiohjelma 24 Kokonaismenot ja tulot 28 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 35 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 35 Perusturvapalvelut 38 Sivistyspalvelut 44 Tekniset palvelut 45 Vaalit 50 Tarkastustoiminta 50 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 53 2

3 1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste * , Asukasluku , *) arvio Tilastokeskuksen väestöennuste 3

4 Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3100 asukkaalla eli 48 %. Asukasluvun kasvu on viimeisen kymmenen vuoden aikana perustunut noin puolet muuttovoittoon ja puolet luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupokseen sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Uusimpana alueena on otettu käyttöön Saunarannan alue kirkonkylän ja Tupoksen välissä. Vuonna 2015 kunnalla on tavoitteena käynnistää kaavoitus Ahtikarin ja Kirkonmäen alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,1 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 19,6 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 8,9 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,4 % ja koko maassa 19,4 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100)

5 Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18,5 % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,3 % 16,7 % 16,9 % % 17,8 % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 20,6 % 20,3 % 20,0 % % % 4,0 % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,7 % % 10,4 % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % % 41,4 % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 41,3 % 41,5 % 41,8 % % % 4,2 % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 4,3 % 4,1 % 3,7 % % 3,7 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,6 % 3,7 % 3,7 % Yhteensä V. 2015, 2016 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2012 Suomen 7. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 74,0 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 33,0 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 68,5 % ja 28,7 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta Limingan työpaikkojen määrä nousi vuonna 2011 edellisvuoden 1978 työpaikasta 2025 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,2 %, kun se edellisvuonna oli 56,6 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2011 yhteensä 1615, Kempeleessä työssäkäyviä 248 ja Raahessa työssäkäyviä 159. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1177 (32,6 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 403 oululaiselle, 132 kempeleläiselle ja 97 tyrnäväläiselle. Vuonna ,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,7 % jalostuselinkeinoissa ja 74,4 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). 5

6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite * * v viimeisin tilastokeskuksen tieto Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2013 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 9,7 %. Tammi-lokakuussa 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % ja vuonna 2013 vastaavana ajanjaksona 9,6 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 10,6 % (v ,8 % ja vuoden 2013 alussa 9,4 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 430, joista miehiä 200 ja naisia 230. Pitkäaikaistyöttömiä oli 93 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 68 ja vuoden alussa 76) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 54 (edellisvuonna 43). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2013 koko maan työttömyysaste oli 12,2 % ja Pohjois-Pohjanmaan 14,3 %. Työttömyysaste Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät

7 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2015 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

8 2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuote laski vuonna ,2 %. Vuosi oli toinen perättäinen taantuvan talouskasvun vuosi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote ei kasva kuluvana vuonna. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymistä lienevät syitä vaimealle talouskehitykselle. Vaikutukset Suomen taloudelle ovat merkittävät, mikäli Ukrainan kriisi pitkittyy. Vuodelle 2015 Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kasvuksi 1,2 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän vaimeasti, ja kasvuodotukset kohdistuvat viennin piristymiseen. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin pysyvän yhä entisellä tasolla (noin 8,5 %) ja kuluttajahintojen kasvuksi arvioidaan 1,5 prosenttia. (Lähde: Kuntaliitto: Kuntataloustiedote 3/2014; VM Suhdannekatsaus) Taulukko 4. Kansantalouden kehitys * 2015* BKT, muutos % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 Inflaatio, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Ansiotason muutos, 2,7 3,2 2,2 1,4 1,2 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate nousi vuonna 2013 kahden heikomman vuoden jälkeen. Vuonna 2013 vuosikate poistoista oli 100 % ja vuonna %. Toimintamenot kasvoivat noin 2,8 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 5,6 %. Vuosi 2013 oli kuitenkin poikkeuksellinen verotulojen kasvun osalta. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, josta ensimmäinen on voimassa saakka. Sopimuskauden ensimmäisellä jaksolla on tullut voimaan yleiskorotus 20 euroa alkaen. Vuoden 2015 korotuksen 0,3 % ovat sopijapuolet sopineet käytettäväksi muuan muassa peruspalkkojen tarkistukseen ja jaksotyömääräysten uudistamiseen. Vuonna 2013 kuntien verotulot kasvoivat 6,7 %. Vuosi oli poikkeuksellinen verotulojen osalta koko kuntakentässä. Kasvun selittäviä tekijöitä olivat muun muassa tilitysuudistus, jako-osuuksien oikaisut sekä tuloveroprosenttien nostot. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvu tippuu reippaasti vuoteen 2013 verrattuna. Kunnallisverojen kasvuksi Kuntaliitto arvioi kuluvalle vuodelle 1,4 %, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alusta veroprosenttejaan. Vuoden 2015 kasvuennuste jää 1,2 prosenttiin johtuen kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvusta. Heikko talouskehitys ja valtionosuusleikkaukset näkyvät vuoden 2015 kunnallisveroprosenteissa. Noin kolmannes kunnista nostaa kunnallisveroprosenttiaan vuodelle ensi vuodelle. Kaksi vuotta peräkkäin veroprosenttia korottaneita kuntia on 42, mikä kuvastaa kuntatalouden vaikeutunutta tilannetta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna ,74 prosenttiin ja nousee vuonna ,84 prosenttiin. Vuonna 2014 kuntien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 2,3 %. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuk- 8

9 siin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuonna 2015 uudet peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta ovat 296 miljoonaa euroa. Leikkauksesta 108 miljoonaa euroa muodostavat kiinteistöverojen rajojen noston sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva valtionosuusuudistus leikkaa ennakkolaskelmien mukaan Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvava vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Kuntaliiton ennusteen mukaan vuoden 2015 kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos jää negatiiviseksi, jolloin kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen. Valtionosuusuudistuksen lisäksi toisen suuren muutoksen kuntakenttään tuo sote-uudistus. Sote-uudistus muuttaa palvelurakennetta niin, että jatkossa sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Limingan kunta kuuluu Pohjoiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jossa voi olla 5 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja luoda sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Kunnat maksavat sosiaali- ja terveysalueille asukaslukuun ja väestön palvelutarpeisiin perustuvan maksun. Alustavien laskelmien mukaisesti verrattuna nykyisiin menoihin kuntien rahoitusosuuden arvioidaan muuttuvan suurimmalla osista kunnista alle 200 euroa/asukas. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohti vuodessa. Tarkennetut kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan yhdessä hallituksen esityksen kanssa. Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, sillä kustannuksiin vaikuttavat myös tuleva valtionosuusuudistus ja mahdollisesti monikanavarahoitusmalliin tehtävät uudistukset Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava. Valtuustoseminaarissa valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskei- 9

10 nen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Valtuustosopimuksessa on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevan valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi. Valtionosuusuudistus vie Limingan kunnalta valtionosuuksia 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Uudistuksen myötä kunnanhallitus päätti kokouksessaan perustaa erityisen työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työryhmä, johon kuuluivat kunnanhallitus, puheenjohtajisto, lautakuntien puheenjohtajat sekä johtoryhmä, laativat talouden tasapainottamisohjelman vuosille Ohjelmaa käsiteltiin valtuustoseminaarissa syyskuussa ja se hyväksyttiin kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyssä lokakuussa toimeenpantavaksi talousarvion yhteydessä. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 43,9 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 37,5 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä ja pihatyöt saatettiin loppuun syksyllä. Talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja, vaan vuorossa on hengähdystauko suurista investoinneista. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 9,1 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 6,7 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkomenojen kasvua suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin vuoden 2014 tasolla, noin e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2015 että suunnitteluvuosina investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviovuosi tuo mukanaan tiettyjä henkilöstövaikutuksia. Yleishallinnossa kesällä 2015 vapautuva kaavoittajan virka jätetään täyttämättä loppuvuodeksi. Tuottavuuden näkökulmasta perusturvapalveluissa siirretään ostopalveluna järjestetty hoitorinki kunnan omaksi toiminnaksi. Tämä edellyttää viiden määräaikaisen hoitajan toimen perustamista. Hoitotyötä tullaan myös organisoimaan uudelleen. Samalla uudistetaan nimikkeitä jolloin säästetään yksi osastonhoitajan vakanssi. Vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja kotihoidossa otetaan käyttöön palveluseteli. Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuksen henkilöstövähennykset ovat syksyllä henkilötyövuotta, eli 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkodin työntekijää. Vähennykset tehdään hyödyntämällä eläköitymisiä ja irtisanoutumisia. Samoin perusopetuksen henkilöstövähennykset ovat 9 henkilötyövuotta. Perusopetuksen luokkakokoja on suurennettu alkaen ja tuntikehys on laskettu valtakunnalliseen minimiin (222 t.). Syksyllä 2015 on kuitenkin perustettava kaksi uutta opetusryhmää oppilasmäärän kasvaessa, jolloin nettovähennys on 7 henkilötyövuotta. Nuorisotoimessa on irtisanoutunut yksi nuorisotyöntekijä keväällä Toimea ei täytetä uudella työntekijällä, vaan nuorisosihteeri siirretään työllisyyssuunnittelijan tehtäviin ja nuorisotoimen suunnittelu- ja hallintotehtäviä vähennetään (-1 htv). Musiikki- ja kansalaisopiston hallintoa ja toimintoja kevennetään siten, että valtionosuus kattaa kustannukset täysimääräisesti. Kansalaisopiston rehtorin tehtävät on siirretty alkaen kirjasto- ja kulttuurijohtajalle. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta yhdistää musiikkiopiston rehtorin tehtävä lukion rehtorin tehtävään (- 1 htv). Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisessä toimessa henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen myötä vapautuvien virkojen täyttämättä jättämisellä (maanmittausteknikko, työmaamestari, puistosuunnittelija) ja yhdistelemällä tehtäviä. Talousarviossa 2015 toimintatulot laskevat 5,3 %, noin 0,4 milj. euroa vuoden 2014 talousarviosta. Lasku johtuu pääasiallisesti kunnan kehittämishankkeiden päättymisestä vuoden 2014 lopussa, sotilasvammalain mukaisten korvausten vähenemisestä sekä käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Toimintamenot laskevat 1,4 % (noin 0,8 milj. euroa) ja toimintakate 0,8 % kuluvan vuoden talousarviosta. Verorahoitus laskee 0,7 % (verotulot +1,1 % ja valtionosuudet -2,9 %) vuoden 2014 tilinpäätösarviosta. Verotulojen kasvuun vaikuttaa pääasiallisesti kiinteistöveroprosenttien nosto maan keskiarvoon. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,0 milj. euroa, mikä tekee 398 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,8 milj. euroa ja v ,8 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,0 milj. euroa. 10

11 Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje kiristää poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Uuden poisto-ohjeen vaikutukset alkavat näkymään täysimääräisesti vuoden 2015 talousarviosta alkaen. Vuonna 2015 poistot ovat yhteensä 4,0 milj. euroa, vuonna ,8 milj. euroa ja vuonna ,7 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien lisävastuu työttömyysturvan osalta. Lisävastuu tuo merkittäviä paineita kunnan työllistämistoiminnalle. 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2015 aikana. 11

12 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 13,1 12,6 12,7 12,9 Vuosikate/poistot, % 223,9 113,5 100,0 100,1 103,6 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 68,8 58,8 222,6 105,8 104,2 Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 440 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 12

13 Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina vuosikate on keskimäärin 125,2 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Investointien määrä vähenee merkittävästi talousarviovuonna. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2013 Tp 2014 Ta 2015 Ta e 2016 Ts 2017 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 702 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 13

14 Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2013 Tp 1000 e 2014 Ta 1000 e 2015 Ta e 2016 Ts 1000 e 2017 Ts 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 2,9 0,9 1,1 1,0 1,1 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti 71,7 61,5 242,8 155,0 128,6 *v tilinpäätös, talousarvio ja taloussuunnitelma Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä paranee vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna). 14

15 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, Muutos Kunnan tulovero ,0 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,3 % Kiinteistövero ,1 % Verotulot yhteensä ,1 % Valtionosuudet, Muutos Verotulojen tasaus ,4 % Peruspalveluiden valtionosuus ,2 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,8 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo ,0 % Valtionosuudet yhteensä ,9 % * tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, 2015 talousarvio Lokakuussa 2014 valmistuneen vuoden 2013 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 9,8 % (koko maan 3,9 %). Maksuunpanon mukainen tilitys oli marraskuussa ennätyksellisen suuri -2,6 milj. euroa, mikä oli 1,0 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna (-1,6 milj. euroa). Vuonna 2014 kunnallisveroja kertyy noin 1,5 % vähemmän kuin vuonna Muutokseen vaikuttanee pääasiallisesti poikkeuksellinen vertailuvuosi 2013, jolloin toteutettiin muuan muassa tilitysuudistus. Vuonna 2015 tuloveron ei arvioida juurikaan kasvavan johtuen asukasluvun kasvun hidastumisesta, yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,1 %, mistä pääosa juontaa juurensa kiinteistöveroprosenttien nostosta maan keskiarvoihin. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu laskevan 0,7 % valtionosuusleikkausten vuoksi. Limingan tuloveroprosentti on vuonna ,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,84 (muutos 0,10 % -yksikköä). Osana talouden tasapainottamisohjelmaa on päätetty, että tuloveroprosenttia nostetaan suunnitteluvuosina ,25 prosenttiyksikköä/vuosi. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa. Yksikään kunta ei laske tuloveroprosenttiaan. Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulee voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa on noin 40 tuhatta euroa. Ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuvat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit on päätetty nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotus tuo kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 %. Uutena veroprosenttina määrättiin voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat yleinen kiinteistöveroprosentti 0,99, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,46 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,07 %. 15

16 Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit Liminka % K-a % Vakituinen 0,43 0,46 Muu kuin vakituinen 1,03 1,07 Yleinen 0,94 0,99 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 Voimalaitokset 2,85 Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Leikkaukset jatkuvat Limingan kunnan osalta voimaan astuvassa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna neljälle vuodelle. Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Valtionosuuksien on arvioitu laskevan vuodesta ,9 %. Kuvio 1. Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna sekä toimintakate että verorahoitus pienenee kuluvasta vuodesta, mutta verorahoitus vähenee 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin toimintakate Toimintakate Verorahoitus, Toimintakatteen muutos, % 3,6 % 7,1 % 6,1 % 4,2 % 1,9 % -0,8 % Verorahoituksen muutos, % 6,5 % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,8 % -0,7 % * tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio 16

17 Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, e Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot -16-0, Yhteensä , tilinpäätöstietoja, 2014 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2014 lopussa lainaa yhteensä noin 25 milj. euroa. Vuonna 2014 nostettiin pitkäaikaista lainaa 5,0 milj. euroa, sillä vuoden 2013 rahoitustarve hoidettiin kokonaan lyhytaikaisella rahoituksella ja vuonna 2014 erääntyi normaalien lainanlyhennysten lisäksi 2,0 milj. euron kertalyhenteinen laina. Taloussuunnitelmaan sisältyy 9,1 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2015 suunnitelmavuosina 2016 ja 2017 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainojen ja korkomenojen osalta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,7 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,9 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2015 vanhoja lainoja yhteensä 3,6 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2015 lopussa 24,6 milj. euroa, euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen Lainanotto, 1000 e Lainojen lyh., 1000 e Lainamäärä, 1000 e Lainamäärä e/as Lainojen korot, 1000 e Lainojen hoitokust., e/as tp-tietoja, 2014 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja 17

18 Nettonvestoinnit Vuosikate ja nettoinvestoinnit, Vuosikate Nettonvestoinnit Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as Vuosikate Lainojen lyh. 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0-3,0 Verorahoituksen ja toimintakatteen muutos %, Verorahoitus Toimintakate 300 Investointien tulorahoitus-% 1000 Lainojen korot, 1000 e

19 Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v Muutos Palkat ,73 % Sosiaalikulut ,51 % Henk.korvaukset Henkilöstökulut yhteensä ,89 % Henkilöstökulut e/asukas ,22 % v tilinpäätöstietoja, talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Yleishallinto ,59 % Perusturvapalvelut ,03 % Sivistyspalvelut ,78 % Tekniset- ja tukipalvelut ,28 % Muut tulosalueet ,56 % Yhteensä ,89 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä ja muutokset tulosalueittain v Henkilöstö Lkm % Muutos Muutos Hallinto-osasto 21 3,1 0-1 Perusturvaosasto ,4 0 4 Sivistysosasto , Tekninen osasto ,6 6-5 Yhteensä , Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa kesällä 2015 vapautuvan kaavoittajan viran täyttämättä jättäminen loppuvuodeksi (1/2 htv) toimistosihteeriresurssin siirtäminen perusturvan puolelle (1/2 htv) Perusturvapalveluissa perustetaan 5 hoitajan määräaikaista tointa lakkautetaan yksi osastonhoitajan virka lakkautetaan vuoden 2015 aikana maksimissaan 3,4 hoitajan vakanssia 19

20 Sivistyspalveluissa varhaiskasvatuspalvelut -9 htv syksy 2014, 4 perhepäivähoitajaa ja 5 päiväkotityöntekijää perusopetus -9 htv syksy 2014, +2 htv syksy 2015 nuorisotoimi -1 htv, nuorisosihteeri työllisyyssuunnitteluun kansalaisopiston rehtorin tehtävien siirto kirjasto- ja kulttuuritoimen johtajalle, syksy 2014 musiikkiopisto, selvitetään mahdollisuutta yhdistää rehtorin tehtävät lukion rehtorin tehtävään (-1 htv) o Vaihtoehtona on myös musiikki- ja kansalaisopiston osalta toiminnan siirtäminen isommille harteille ja paikkojen ostaminen. Teknisissä palveluissa työmaamestari -0,5 htv puistosuunnittelija -0,5 htv mittausteknikko -1 htv Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 20

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014-2015 Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018

LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018 Sisältö 1. Toimintaympäristö 3 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen 3 1.2. Työpaikat ja työvoima 5 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

LIMINKA. Ketterä kasvattajakunta Oulun seudulla

LIMINKA. Ketterä kasvattajakunta Oulun seudulla LIMINKA Ketterä kasvattajakunta Oulun seudulla 1 Toimintaympäristö Muuttuva toimintaympäristö haastaa kunnan muuttumaan ja kehittymään jatkuvasti. Toimintaympäristön muutoksien ennakointi korostuu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443

NAANTALI ESITTÄÄ JO VUODESTA 1443 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen kansantalouden ja julkisen talouden kehityksen asettamat lähtökohdat kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015 2018 taloussuunnitelman laatimiselle ja toimeenpanolle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2011-2013 (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) Talousarvio 2011 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 115 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2010-2012 (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) Talousarvio 2010 Kunnanvaltuusto 16.12.2009 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate

TULOSLASKELMAOSA. Toimintakate 130 TULOSLASKELMAOSA Toimintakate Toimintakate kuvaa toimintakulujen ja -tuottojen välistä erotusta, joka kunnallistaloudessa on aina miinusmerkkinen, koska verotulot ja valtionosuudet esitetään tuloslaskelmassa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot