LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma

2 Sisältö 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 6 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät 8 3. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 9 Talousarvion seuranta 9 Tuloslaskelma 10 Rahoituslaskelma 12 Verotulot ja valtionosuudet 13 Toimintakatteen kehitys 14 Rahoitustulot ja menot 14 Lainanotto ja antolainat 14 Henkilöstömenot 16 Käyttötalous 18 Investointiohjelma 21 Kokonaismenot ja tulot 24 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 31 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 31 Perusturvapalvelut 34 Sivistyspalvelut 42 Tekniset palvelut 46 Vaalit 50 Tarkastustoiminta 50 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 51 2

3 1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen 1.1. Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Kehitys Kasvu- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste * , Asukasluku , *) arvio Tilastokeskuksen väestöennuste 3

4 Limingan kunta on 2000-luvulla ollut suhteellisesti Suomen voimakkaimmin kasvanut kunta. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3200 asukkaalla eli 52 %. Asukasluvun kasvu on perustunut voimakkaaseen muuttovoittoon, jonka osuus kasvusta on ollut noin 53 %. Luonnollinen väestönkasvukin on Limingassa suuri, henkeä vuodessa. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. Väestönkasvu keskittyi aikaisempina vuosina Tupokseen. Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupokseen sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Uutena alueena on otettu käyttöön Saunarannan aluen kirkonkylän ja Tupoksen välissä. Tupoksen asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 3129 ja kirkonkylän vaikutuspiirissä olevan alueen Tupoksen asukasluku on 2000-luvulla kasvanut 1927 asukkaalla ja muiden alueiden yhteensä 1866 asukkaalla. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista siten, että niiden elinvoima säilyy. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Limingan väestön keski-ikä (30,4 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,8 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 17,4 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,8 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65-vuotta täyttäneiden osuus oli 8,1 % ja koko maassa 18,8 %. Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti rakentaja-onlinen avulla. Näin pysytään ajan hermolla ja tarpeisiin voidaan vastata hyvinkin nopeasti (100) Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 4

5 Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18.9 % 18.5 % 18.3 % 18.1 % 17.5 % 17.4 % 18.0 % 17.5 % 17.5 % % 17.2 % 17.8 % 18.4 % 18.6 % 18.9 % 19.1 % 20.0 % 19.0 % 19.2 % % 4.0 % 4.0 % 4.2 % 4.4 % 4.6 % 4.6 % 4.8 % 4.6 % 4.6 % % 11.1 % 10.4 % 9.8 % 9.2 % 9.2 % 9.2 % 9.6 % 9.2 % 9.4 % % 40.8 % 41.4 % 41.6 % 41.7 % 41.8 % 41.6 % 42.4 % 41.7 % 41.4 % % 4.3 % 4.2 % 4.1 % 4.2 % 4.4 % 4.5 % 4.5 % 4.4 % 4.2 % % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.7 % 3.6 % 3.7 % 3.6 % 3.6 % Yhteensä V. 2014, 2015 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetta kuvaavan tilaston mukaan Limingan väestön koulutustaso oli vuonna 2011 Suomen 9. korkein. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 73,4 % 15-vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 32,5 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 67,7 % ja 28,2 %. Limingan työpaikkojen määrä nousi vuonna 2011 edellisvuoden 1978 työpaikasta 2025 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,2 %, kun se edellisvuonna oli 56,6 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Oulussa työssäkäyviä oli vuonna 2011 yhteensä 1615, Kempeleessä työssäkäyviä 248 ja Raahessa työssäkäyviä 159. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1177 (32,6 % työssäkäyvistä). Liminka tarjosi työpaikan 403 oululaiselle, 132 kempeleläiselle ja 97 tyrnäväläiselle. Vuonna ,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 13,7 % jalostuselinkeinoissa ja 74,4 % palvelualoilla (2,6 % tuntemattomia). 5

6 ,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat Kehitys Tavoite Kehitys Tavoite Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisin. Vuonna 2012 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 8,1 %. Tammi-lokakuussa 2013 keskimääräinen työttömyysaste oli 9,6 % ja vuonna 2012 vastaavana ajanjaksona 8,0 %. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 8,8 % (v ,8 % ja vuoden 2012 alussa 9,4 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 348, joista miehiä 173 ja naisia 175. Pitkäaikaistyöttömiä oli 68 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 48 ja vuoden alussa 51) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 43 (edellisvuonna 38). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2013 koko maan työttömyysaste oli 11,1 % ja Pohjois-Pohjanmaan 13,2 % Nuoret >1 v Työttömyysaste Kuvio: yli vuoden työttömänä olleiden ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys. Kuvio: Limingan työttömyysaste lokakuussa 1.3. Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2014 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 6

7 2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Euroalueen taantuman on ennustettu päättyvän tänä vuonna. Jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä heikkona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Kokonaistuotanto laski vuonna ,1 % ja kuluvan vuoden BKT-ennuste on 0,5 % negatiivinen. Talouden ennustetaan pääsevän kasvu-uralle vuoden lopulla ja vuoden 2014 kokonaistuotannon kasvavan 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen sekä alhaisena pysyttelevä korkotaso. Kuluttajahinnat kohosivat vuonna 2012 keskimäärin 2,8 %. Vuonna 2013 kuluttajahintojen kasvuksi on arvioitu 1,6 % ja vuonna ,1 %. Työttömyys lisääntyy jonkin verran. Vuonna 2013 työttömyysasteen on arvioitu kohoavan 8,3 prosenttiin ja pysyvän vuonna ,2 prosentin tasolla. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys * 2014* BKT, muutos % 3,3 2,7-0,1-0,5 1,2 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,7 69,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 Ansiotason muutos, 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edelleen vuonna 2012 tuntuvasti. Vuonna 2012 vuosikate poistoista oli 71 % ja vuonna %. Toimintamenot kasvoivat noin 5,1 %, verotulot ja valtionosuudet yhteensä 2,5 %. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Tulokehityksen heikentyessä kuntien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Työmarkkinajärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Työllisyys- ja kasvusopimuksen perusteella ennustettu ansiotason kasvu on 1 % vuonna Vuonna 2012 kuntien verotulot kasvoivat 1,3 %. Kuluvana vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan yli 5 %, mikä johtuu poikkeuksellisista yli 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista. Vuonna 2014 verotulojen arvioidaan kasvavan noin prosentin. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi vuonna ,38 prosenttiin ja nousee vuonna ,74 prosenttiin. Vuonna 2013 kuntien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 1,4 %. Valtionosuuksia kasvattavat mm. kuntien uudet tehtävät. Toisaalta valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuosien 2014 ja 2015 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus on 67 euroa/asukas, eli noin 0,6 milj. euroa/vuosi. Valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus uusiutua vuoden 2015 alusta alkaen. Kuntakohtaiset laskelmat pitivät olla kuntien käytössä marraskuussa, mutta laskelmia ei ole vielä saatu kuntien käyttöön. 7

8 Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, minkä vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja investointien toteuttaminen edellyttävät, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä kuntien talouden kannalta on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden toteuttaminen Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri. Menojen kasvu on johtunut paljolti henkilöstömäärän voimakkaasta lisäämisestä. Myös verorahoituksen kasvu on ollut huomattava. Valtuustoseminaarissa valtuusto hyväksyi talousarvion reunaehdot: vuosikatteen suuruuden, lainakaton e/asukas, alustavan investointiohjelman sekä käyttötalouden nettoraamin. Talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti 20,5, kiinteistöveroprosentit vakituisista asuinrakennuksista 0,4 ja yleinen kiinteistövero 0,7 - investointien tulorahoitusprosentti > 50 % Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Investointiohjelman toteuttaminen sekä toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan verorahoituksen kasvua asettavat tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Valtuustosopimuksessa on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Tarkoituksena on käydä läpi kuntaorganisaation kaikki prosessit ja tehtäväkuvat. Kunnan organisaation kehittämisessä keskeisiä ajatuksia ovat itseohjautuvuus ja matala organisaatio. Hallintoa keventämällä pyritään ohjaamaan resursseja itse palvelutuotantoon. Hallintokunnat esittelivät päivitetyt tuottavuusohjelmansa valtuustolle valtuustoseminaarissa syyskuussa. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 34 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 28,4 milj. euroa. Investoinnit pysyvät korkealla tasolla myös tulevina vuosina. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 12,4 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 10,7 milj. euroa. Investointiohjelmasta johtuen kunnan lainamäärä kasvaa merkittävästi suunnitelmakauden aikana. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 13 milj. euroa. Lainamäärä nousee vuoden eurosta/asukas euroon/asukas vuonna Tämän jälkeen lainamäärä lähtee laskuun, mikäli investoinneissa pidetään talouden tasapainon kannalta tarvittava hengähdystauko. Vuonna 2014 investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin 59 % ja vuonna 2015 ja 2016 > 100 %. Lainamäärän kasvu näkyy korkomenojen kasvuna, mikä heikentää tulevien vuosien liikkumavaraa. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyi 6 uutta virkaa/tointa. Henkilöstölisäysten kustannusvaikutukset kohdistuvat myös tulevaan talousarviovuoteen, koska osa tehtävistä on täytetty syksyllä Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy 2 uutta virkaa/tointa. Talousarviossa 2014 toimintatulot laskevat 1,8 %. Lasku johtuu pääasiallisesti Marjalan päiväkodin sulkemisesta sekä tyhjillään olevista liiketiloista. Toimintamenot kasvavat 1,0 % ja toimintakate 1,3 % kuluvan vuoden tilinpää- 8

9 tösarviosta. Verorahoituksen kasvu on 1,5 % (verotulot 2,4 % ja valtionosuudet 0,4 %). Verotulojen kasvuun vaikuttaa pääasiallisesti asukasluvun kasvu. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,7 milj. euroa, mikä tekee 471 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,6 milj. euroa ja v ,5 milj. euroa. Talousarvioraamissa vuosikatetavoitteeksi asetettiin 4,5 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa Uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi poisto-ohje ei juurikaan nostanut suunnitelman mukaisten poistojen määrää vuonna 2013, mutta kylläkin talousarviovuonna 2014 sekä suunnitelmavuosina Lisäksi talousarviovuotta rasittaa kertaluonteinen vanhan terveyskeskuksen jäännösarvon poisto 0,6 milj. euroa. Vuonna 2014 poistot ovat yhteensä 4,1 milj. euroa, vuonna ,2 milj. euroa ja vuonna ,0 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset, valtionosuusriippuvuus, Limingan velkamäärän kasvu, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Koska Limingan kunnan talous on voimakkaasti riippuvainen valtionosuuksista (42 % tuloista), koskettavat mahdolliset lisäleikkaukset merkittävästi Limingan kuntaa. 3. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäiset palvelut tullaan kirjaamaan toteutumiin vuodesta 2014 lähtien kuukausittain ja niiden seurantaa tehostetaan. Olennaisista sisäisten erien poikkeamista on annettava selvitykset osavuotisraporttien yhteydessä. 9

10 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta e 2015 Ts 2016 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 725 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % Vuosikate/poistot, % Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku * Ta 2013 sisältää perusturvan lisämäärärahan 1,2 milj. euroa kohdistettuna palveluiden ostoihin. Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 440 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenot. 10

11 Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina vuosikate on keskimäärin 125,6 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Investointien määrä tullee vähenemään v jälkeen, kun mittavat koulu-, päiväkoti- ja terveyskeskushankkeet on toteutettu. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta e 2015 Ts 2016 Ts Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 725 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä * Ta 2013 sisältää perusturvan lisämäärärahan 1,2 milj. euroa kohdistettuna palveluiden ostoihin. Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 11

12 Rahoituslaskelma 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta e 2015 Ts 2016 Ts Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti > 100 > 100 *v tilinpäätös, talousarvio ja taloussuunnitelma Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei tapahdu, vaan investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat poikkeuksellisen suuret investoinnit. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat Limingassa merkittävästi vuosikatetasoon. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä paranee vuodesta 2015 lähtien, mikäli investoinneissa pidetään talouden tasapainon kannalta tarpeellisia välivuosia mittavissa investoinneissa. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna). 12

13 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, Muutos Kunnan tulovero ,6 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,0 % Kiinteistövero ,0 % Verotulot yhteensä ,4 % Valtionosuudet, Muutos Verotulojen tasaus % Yhden putken valtionosuudet % Järjestelmämuutoksen tasaus % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo % Valtionosuudet yhteensä % tilinpäätöstietoja, 2013 tilinpäätösarvio, 2014 talousarvio Lokakuussa 2013 valmistuneen vuoden 2012 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 5,7 % (koko maan 3,6 %). Maksuunpanon mukainen tilitys oli marraskuussa -1,6 milj. euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna (-2,2 milj. euroa). Vuonna 2013 kunnallisveron kasvu on noin 13,3 %. Korkeaan kasvuprosenttiin vaikuttavat pääasiallisesti kunnallisveroprosentin nosto vuodelle % - yksiköllä sekä asukasluvun kasvu. Vuonna 2014 tuloveron arvioidaan kasvavan 2,6 %. Kaikkiaan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,4 %. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) kasvuksi on arvioitu 1,5 %. Limingan tuloveroprosentti on vuonna ,5 %, kiinteistöveroprosentti vakituisista asuinrakennuksista 0,40 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,70 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,74 (muutos 0,36 %-yksikköä), yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,43 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 %. Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa. Yksikään kunta ei laske tuloveroprosenttiaan. Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Yleisin veroprosentti on 20,50. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuosien 2014 ja 2015 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus on 67 euroa/asukas, eli noin 0,6 milj. euroa/vuosi. Valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus uusiutua vuoden 2015 alusta alkaen. Kuntakohtaiset laskelmat pitivät olla kuntien käytössä marraskuussa, mutta laskelmia ei ole vielä saatu kuntien käyttöön. Valtionosuuksien on arvioitu kasvavan vuodesta ,4 %. Suunnitelmavuosien valtionosuudet on pidetty talousarviovuoden tasossa ennustamisen epävarmuuden vuoksi. Vuodelle 2015 kaavailtuun valtionosuusuudistukseen liittyen kunnat eivät ole saaneet laskelmia nähtäville. Verotuloissa on huomioitu asukasluvun ja ansiotason kasvu. 13

14 Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviossa tavoite toteutuu. Tämä edellyttää kuitenkin hallintokunnilta tarkkaa taloudenseurantaa ja menokuria, koska talousarvio on laadittu erittäin tiukasti eikä siinä ole pelivaraa Toimintakate Verorahoitus, Toimintakatteen muutos, % Verorahoituksen muutos, % tilinpäätöstietoja, 2013 tilinpäätösarvio Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja -menot, Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Yhteensä tilinpäätöstietoja, 2013 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2013 lopussa lainaa yhteensä noin 23 milj. euroa. Vuonna 2013 rahoitustarve on hoidettu pääasiallisesti lyhytaikaisella rahoituksella edullisen korkokannan vuoksi. Taloussuunnitelmaan sisältyy 12,3 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on vuonna % sekä vuosina 2015 ja 2016 > 100 %. Lainanoton myötä korkomenot lisääntyvät tuntuvasti kuluvasta vuodesta. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,6 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,8 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2014 lainatarve on 9 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2014 vanhoja lainoja yhteensä 5,5 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2014 lopussa 26,8 milj. euroa, euroa/asukas. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien antolainojen myöntämiseen Lainanotto, 1000 e Lainojen lyh., 1000 e Lainamäärä, 1000 e Lainamäärä e/as Lainojen korot, 1000 e Lainojen hoitokust., e/as tp-tietoja, 2013 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja 14

15 Nettonvestoinnit Vuosikate ja nettoinvestoinnit, Vuosikate Nettonvestoinnit Lainamäärä e/as Nettoinvestoinnit e/as Vuosikate e/as ,0 9,0 6,0 3,0 0,0 Verorahoituksen ja toimintakatteen muutos %, Verorahoitus Toimintakate Vuosikate Lainojen lyh. 250 Investointien tulorahoitus-% 1000 Lainojen korot, 1000 e

16 Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v Muutos Palkat ,15 % Sosiaalikulut ,6 % Henk.korvaukset Henkilöstökulut yhteensä ,25 % Henkilöstökulut e/asukas ,24 % v tilinpäätöstietoja, talousarviotietoja Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Yleishallinto ,2 % Perusturvapalvelut ,8 % Sivistyspalvelut ,3 % Tekniset- ja tukipalvelut ,2 % Muut tulosalueet ,7 % Yhteensä ,25 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä ja muutokset tulosalueittain v Henkilöstö Lkm % Muutos 2013 Muutos 2014 Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Yhteensä Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Vuonna 2014 sivistyspalveluissa vaikuttaa 2 uutta opettajan virkaa (oppitunnit kahdelle perusryhmälle). Perusopetuksessa erityisopetuksen tunnit on jaettu uudelleen, jolloin samalla palkkakustannuksella on palkattu yksi opettaja. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärän vähennys on 9 määräaikaista henkilöä Marjalan päiväkodin lakkautuksen myötä. Teknisen osaston vähennykseen vaikuttaa eläköityminen. Perusturvapalveluissa ei henkilöstön kokonaismäärä muutu. Talousarvio sisältää seuraavat muutokset vakansseissa: lakkautetaan sairaanhoitajan toimi alkaen lakkautetaan lähihoitajan toimi alkaen lakkautetaan ½ hammashoitajan toimi alkaen lakkautetaan johtavan sosiaalityöntekijän virka alkaen lakkautetaan 1 sairaanhoitajan toimi alkaen lakkautetaan 1 lähihoitajan toimi alkaen perustetaan ½ fysioterapeutin toimi alkaen perustetaan välinehuoltajan toimi alkaen perustetaan toimintaterapeutin toimi alkaen (osittain ostopalvelusta omaksi toiminnaksi, osa kapasiteetista myydään) perustetaan puheterapeutin toimi alkaen (ostopalvelusta omaksi toiminnaksi) 16

17 perustetaan 2 sosiaalityöntekijän virkaa (toinen korvaa johtavan sosiaalityöntekijän viran lakkauttamisen, toisen sosiaalityöntekijän työpanoksesta voidaan myydä muille kunnille ½ työpanosta). muutetaan 1 määräaikainen perhetyöntekijän toimi vakinaiseksi alkaen Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 17

18 Käyttötalous Tulosalue Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 e Ts 2015 Ts 2016 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) it-palvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) netto Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Perusturvapalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut it-palvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä * Ta 2013 sisältää perusturvan lisämäärärahan 1,2 milj. euroa. 18

19 Tulosalue Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 e Ts 2015 Ts 2016 Varhaiskasvatus- ja sivistyspalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut hallintopalvelut it-palvelut liikuntapalvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä Tekniset palvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät it-palvelut vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) yhteensä Vaalit tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot)

20 Tulosalue Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 e Ts 2015 Ts 2016 Tilintarkastus tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) Käyttötalous yhteensä tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset ja sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) hallintopalvelut (menot) it-palvelut (menot) liikuntapalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot = tulot) yhteensä * Ta 2013 sisältää perusturvan lisämäärärahan 1,2 milj. euroa. 20

21 Investointiohjelma Toimielin/investointiryhmä Ta 2014 e 2015 Ts e 2016 Ts e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot tulot netto Irtain omaisuus menot tulot netto Perusturvalautakunta Irtain omaisuus menot tulot netto Sivistyslautakunta Irtain omaisuus menot tulot netto Tekninen lautakunta Terveyskeskus menot tulot netto Muu talonrakennus menot tulot netto Ketunmaan tie menot tulot netto Tupoksen kevyen liikenteen väylä menot tulot netto Teiden ja alueiden rakentaminen menot tulot netto Irtain omaisuus menot tulot netto

22 Toimielin/investointiryhmä Ta 2014 e 2015 Ts e 2016 Ts e Aineeton käyttöomaisuus menot tulot netto Investoinnit yhteensä menot tulot netto Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Kunta luovuttaa maata asuntorakentamista ja yritystoimintaa varten. Luovutusmuotona on tonttien myynti ja vuokraus. Pelkästään myyntiin menevien tonttien luovuttamisesta päättää tekninen osasto. Rivitalotontin hinta on kirkonkylällä e/m 2 ja Tupoksessa e/m 2, omakotitalotontin hinta kirkonkylällä e/m 2, Tupoksessa e/m 2 ja Alatemmeksellä 4-6 e/m 2. Kerrostalotontin hinta on e/kerros-m 2. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjousten perusteella. Liiketontin hinta on e/kerros-m 2 ja teollisuustontin hinta on 5-10 e/m 2. Tonttien vuosivuokrat ovat olleet 10 % myyntihinnasta. Hallitukselle annetaan valtuudet määrätä tonttien vuokrataso suhdannetilanteen mukaan. Kunta lohkoo pääsääntöisesti tontit ja perii lohkomiskustannukset tontin myynnin yhteydessä. Vuonna 2014 tulot sisältävät maanmyyntitulojen lisäksi Tupoksen päiväkotiyksikön sekä Ystäväntien asuntolan myyntitulot. Perusturvalautakunta Irtain omaisuus Varauduttu e-arkiston käyttöönoton edellyttämiin ohjelmisto- ja palvelinhankintoihin. Sivistyslautakunta Irtain omaisuus Varauduttu koulujen atk- ja kalustohankintoihin. Tekninen lautakunta Terveyskeskuksen uudisrakennus Kunnanvaltuusto teki elokuussa 2011 päätöksen, että terveyskeskushanke toteutetaan uudisrakennushankkeena, ei vanhan peruskorjauksena. Terveyskeskuksen suunnittelu käynnistyi syksyllä Hankkeen lopullinen kilpailutus on toteutettu helmikuussa 2013 ja terveyskeskuksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa Uusi terveyskeskus valmistuu aikataulun mukaisesti maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Toiminnot siirretään uuteen terveyskeskukseen asteittain huhtikuun 2014 aikana. Vanhan terveyskeskuksen purkutyöt käynnistyvät toukokuussa. Uuden terveyskeskuksen paikoitusalueet rakennetaan vanhan terveyskeskuksen paikalle. Kokonaisuudessaan terveyskeskushanke on valmis syyskuussa Hankkeen kokonaiskustannusennuste on kalusteineen 10,9 milj. euroa. Muu talonrakennus Sisältää teknisen lautakunnan käyttösuunnitelman yhteydessä hyväksymät talonrakennushankkeet. Pienissä peruskorjauksissa etusijalle asetetaan työt, jotka vaikuttavat rakennuksen peruskuntoon (vesikatto, salaojitus jne.) ja sitä kautta terveydellisiin oloihin. Toissijaisesti parannetaan rakennusten käytettävyyttä. Yleisten teiden hankkeet Tupoksen kevyen liikenteen väylä Vuosina on varauduttu Tupoksen kevyen liikenteen väylän rakentamisen kuntaosuuteen (1,5 milj). Tien rakentaminen on aloitettu kesäkuussa 2013 Limingan kunnan rahoitusosuudella ja tie valmistuu syksyllä

23 MALPE-rahoitus on varmistunut syksyllä 2013 ja ELY-keskus käynnistää hankkeen oman rahoituksensa osalta syksyllä Samassa yhteydessä rakennetaan kevyen liikenteen väylän puuttuva osa Limingan keskustan ja Värminkoskentien välille. Ketunmaan tie Vuosina on varattu yhteensä euroa Ketunmaan tien peruskorjaukseen. Varsinainen tien rakennustyö on valmistunut, ja vuonna 2014 on varauduttu hankkeen loppuosan euroa maksamiseen. Alueiden ja teiden rakentaminen Sisältää katujen rakentamiseen, päällystämiseen, tievalaistuksen rakentamiseen, sekä puistojen ym. yleisten alueiden rakentamiseen liittyvät hankkeet. Tekninen lautakunta päättää kohteista käyttösuunnitelman yhteydessä. Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu vuosittain euroa Aineeton käyttöomaisuus Vuosina on varauduttu vuokra-asunto- ja/tai kumppanuushankkeisiin. Yksityisenä toteutettavat hankkeet Kunnalla on käynnissä hanke, joka toisi kunnantalon kortteliin vanhusten tehostettua palveluasumista. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä Syksyllä 2013 on aloittanut kirkonkylällä yksi uusi yksityinen päiväkoti ja vuoden 2014 alusta aloittaa uusi yksityinen päiväkoti Tupoksessa. 23

24 Kokonaismenot ja tulot Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 e Ts 2015 Ts 2016 Käyttötalousosa menot tulot netto Investointiosa menot tulot netto Tuloslaskelmaosa menot tulot netto Rahoitusosa menot tulot netto Kokonaistalous menot tulot netto Toimintamenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate e/asukas Toimintamenot Rahoitusmenot Investointimenot Kokonaismenot Toimintakate Verorahoitus *) tilinpäätöstietoja, talousarvio 24

25 Limingan kunnan talouden kehitys Asukasluku kasvu-% Tuloveroprosentti Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % e/asukas Toimintamenot muutos % Toimintakate muutos % e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus-% Lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % Kertynyt ylijäämä e/asukas tilinpäätöstietoja, talousarvio 25

26 4. Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Lähtökohtana talousarvion ja taloussuunnitelman laatimiselle on Limingan kuntastrategia vuosille Kuntastrategia perustuu arvoihin, jotka kertovat mitkä seikat koetaan ensisijaisen tärkeiksi kunnan kannalta nyt ja tulevaisuudessa: Luovuus: Esimiehinä ja päättäjinä rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä ja hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Liminka luo aktiivisesti yhteistyöverkostoja. Asukaslähtöisyys: Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän palvelutarpeensa monimuotoisuutta toteuttaen ja kehittäen aktiivisesti asiakaskyselyjä ja tyytyväisyystutkimuksia. Näiden ohjaamana pyrimme tukemaan asukkaiden omaa vastuuta ja ennaltaehkäiseviä toimintoja. Kustannustietoisuus: Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat. Vastuullisuus: Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävämme lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. Limingan visio 2030 Liminka on itsenäinen asukkaan dynaaminen kaupungin ja maaseudun kohtaamispaikka, jossa uusiutuva palveluverkosto luo viihtyisää ja turvallista tulevaisuutta. Liminkalaisuus perustuu yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja ympäristöstä, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja yrittäjyyteen Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita asukkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kunnan rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen huomioidaan kaikissa toiminnoissa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan siirtämällä painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin peruspalveluihin ja laitosmaisesta asumisesta kotona asumiseen. Palveluverkkoa kehitetään järjestämällä kuntalaisille nykyaikaiset palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla. Palvelujen järjestämistä ohjataan erikseen laadittavilla palvelujen järjestämissuunnitelmilla. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. 26