LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

2 Sisältö 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 7 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 12 Talousarvion seuranta 12 Tuloslaskelma 13 Rahoituslaskelma 15 Verotulot ja valtionosuudet 16 Toimintakatteen kehitys 18 Lainanotto ja antolainat 18 Rahoitustulot ja menot 19 Henkilöstömenot 21 Käyttötalous 23 Investointiohjelma 27 Kokonaismenot ja tulot 30 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 37 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 37 Perusturvapalvelut 41 Sivistyspalvelut 47 Tekniset palvelut 51 Vaalit 55 Tarkastustoiminta 55 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 56 2

3 1. Toimintaympäristö Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen Strategiassa mainittujen haasteiden lisäksi digitalisaatio leimaa yhä enemmän yhteiskunnan toimintatapoja, ja kunnan tulisi pystyä vastaamaan myös näihin haasteisiin Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Asukasluku Muutos- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste , , , , , , , , , ,7 *) Asukasluku , *) arvio Tilastokeskuksen väestöennuste (4/2013) 3

4 Limingan kunta on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2300 asukkaalla eli 23 %. Asukasluvun kasvu on kyseisenä aikana perustunut noin 40 % muuttovoittoon ja 60 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste *) arvio Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100) Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupoksen Saunarantaan sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Vuonna 2016 kunnalla on tavoitteena käynnistää rakentaminen Kirkonrannan alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne on hyvä. Limingassa asuu runsaasti nuorta, työikäistä väestöä. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Viimeisimmän Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (v. 2013) mukaan Limingan väestön keski-ikä (30,6 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 41,9 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,8 % ja koko maassa 16,4 %. Alle 7-vuotiaita oli 16,1 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,7 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 8,7 % ja koko maassa 19,9 %. 4

5 Väestönkasvu sekä lasten ja nuorten suuri määrä tuovat haasteita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti v v v 0-6 v Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 15,8 % 15,8 % 15,8 % % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 21,3 % 21,3 % 21,4 % % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 9,1 % 9,2 % 9,3 % % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 41,6 % 41,6 % 40,4 % 40,2 % 39,8 % % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 4,8 % 5,0 % 4,8 % 4,8 % 4,9 % % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 3,6 % 3,7 % 4,0 % 4,1 % 4,2 % Yhteensä V. 2016, 2017 ja 2020 tavoitteita 1.2. Työpaikat ja työvoima Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 74 % ja 30 %. Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta Limingan työpaikkojen määrä pysyi vuonna 2013 lähes samana kuin edellisvuonna, työpaikkojen määrä laski 2130 työpaikasta 2129 työpaikkaan. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,8 %, kun se edellisvuonna oli 57,9 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vai- 5

6 kuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1214 (32,9 % työssäkäyvistä). Vuonna ,2 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 11,3 % jalostuselinkeinoissa ja 78,6 % palvelualoilla (1,9 % tuntemattomia). Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat kehitys Tavoite Kehitys Tavoite * * v viimeisin tilastokeskuksen tieto Työpaikat ja työvoima Työvoima Työpaikat

7 helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2014 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 10,9 % (v ,7 %). Tammi-lokakuussa 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,7 % samoin kuin vuonna 2014 vastaavana ajanjaksona. Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 9,5 % (v ,6 % ja vuoden 2014 alussa 11,1 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 391, joista miehiä 205 ja naisia 186. Pitkäaikaistyöttömiä oli 95 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 93 ja vuoden alussa 103) ja nuoria alle 25- vuotiaita työttömiä 47 (edellisvuonna 54). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2015 koko maan työttömyysaste oli 12,8 % ja Pohjois- Pohjanmaan 14,6 %. Työttömyysaste Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysasteet ,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Liminka PP- maa Koko maa Maankäyttö ja asuntorakentaminen Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2016 keskittymään kirkonkylässä Okkosenrannan ja Kirkonrannan sekä Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntakeskuksessa on käynnistynyt Temotek Oy:n kerrostalohanke. Kerrostalo valmistuu loppuvuonna Tavoitteena on saada myös toinen kerrostalohanke käyntiin vuoden 2016 aikana. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 7

8 2. Taloudelliset lähtökohdat 2.1. Talouden kehitysnäkymät Suomen talouden tila on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa, ja edelliset vuodet kasvu on ollut nollassa tai negatiivinen. Työttömyys on kasvussa ja työttömyysjaksot pitenevät. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuotteen kasvu olisi kuluvana vuonnakin vain 0,2 %. Vuodelle 2016 Valtiovarainministeriön kasvuennuste on 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Julkinen velka ylittää kuluvana vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina. Myös kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys * 2016* BKT, muutos % -1,4-1,3 0,0 0,2 1,3 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,3 9,0 Inflaatio, % 2,8 1,5 1,0 0,1 1,2 Ansiotason muutos, 3,2 2,1 1,4 1,1 1,1 % Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi vuonna 2014 edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousikin positiiviseksi. Vuonna 2014 vuosikate poistoista oli 107 % (vuonna %). Merkittävin tuloksen parantumiseen vaikuttava tekijä oli liikelaitosten yhtiöittämisen myötä syntyneet kertaluontoiset, satunnaiset tulot. Toimintamenojen kasvu oli noin 0,4 %, mihin vaikutti ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu olisi ollut 1,0 %. Toimintakatteen kasvu oli 1,0 %. Muita positiiviseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä veronkorotukset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt niitä kattamaan. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana. Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden maltillisesti. Kuluvana vuonna sopimuskorotusten sekä viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin 0,6 %. Kunta-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Sopimuskauden toinen jakso alkaa Sopimuskauden toisella jaksolla tulee voimaan alkaen yleiskorotus 0,47 % tai 16 euroa palkkatasosta riippuen. Toisen jakson kustannusvaikutus kunnille on noin 0,57 % palkkasummasta. Kuntien arvioidaan jatkavan säästötoimia ja sopeuttavan henkilöstömenojaan edelleen. Väestön ikääntyminen luo painetta kuntataloudelle lisääntyvän sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän myötä. Palvelujen tarpeen arvioidaan kasvavan vajaalla prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina Palvelujen kysynnän kasvu näkyy kuntien ostopalveluiden käytön lisääntymisessä. Kuntien verorahoitus kasvoi vuonna 2014 yhteensä 1,5 %. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Vuonna 2014 kuntien verotulot yhteensä kasvoivat 2,6 %. Hitaaseen kasvuun vaikuttivat edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisu, tilitysuudistus sekä heikko talouskasvu ja maltillinen 8

9 palkkaratkaisu. Valtionosuudet puolestaan vähenivät 1,1 %. Kuntien verotulojen ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 2,9 %. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva kasvu johtuu muun muassa kunnallisverojen vähennyksiin tehdyistä korotuksista. Kiinteistöverojen kasvu on puolestaan reippaampaa johtuen lakisääteisistä kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen nostosta. Lakisääteisistä korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan kohenna kuntataloutta, sillä nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät myös kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten johdosta kunnallisveron tuotto tulee alenemaan noin 262 miljoonaa euroa ja kuntien yhteisöveron määräaikaisen korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa alentaa kuntien verotuloja noin 258 miljoonaa euroa vuonna Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina tulojen kasvun hidastuessa. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset säästötoimet. Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 296 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta leikkaus on 40 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2015 alusta voimaan astunut valtionosuusuudistus leikkaa neljän vuoden aikana Limingan kunnan valtionosuuksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Tulevalle vuodelle hallituksen budjettiesitys sisältää valtionosuusleikkauksia indeksitarkistusten jäädyttämisen muodossa. Vuonna 2016 jäädytys vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus. Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla. Kuntien menopaineet ovat edelleen suuret. Kuntien lisääntyvät velvoitteet, kuten kasvanut vastuu pitkäaikaistyöttömistä, samanaikaisesti hidastuvan tulokehityksen kanssa luovat haastavan yhtälön useille kunnille. Työttömyyden lisääntyessä, ja etenkin työttömyysaikojen pitkittyessä kuntien menot kasvavat sekä Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuksien muodossa että lisääntyvinä toimeentulotukimenoina. Toimeentulotukimenojen osalta on odotettavissa edelleen kasvua perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen. Siirron on ennustettu nostavan toimeentulotuen kustannuksia, kun yhä useampi toimeentulotukeen oikeutettu jatkossa hakenee toimeentulotukea. Kela sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat arvioineet, että kuntien myöntämää tukea on käytetty vähemmän kuin laki mahdollistaa, ja tuen hakemisen Kelalta ajatellaan olevan helpompaa ja vähemmän leimaavaa. Valtion ja kunnat vastaavat jatkossakin perustoimeentulotuen kustannuksista yhtä suurella rahoitusosuudella: perustoimeentulotuen kustannuksia vastaava valtionosuus vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien toimintaan ja toimintaympäristöön tulee vahvasti vaikuttamaan sote-uudistus, jonka linjauksista hallitus on sopinut kuluvana syksynä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Loput kolme itsehallintoaluetta järjestävät sote-palvelunsa jonkun toisen sote-alueen kanssa yhdessä. Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille alkaen. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista ja valinnanvapautta laajentava lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan yhtä aikaa järjestämisvastuun siirtymisen kanssa Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintoaluelakia. Kevään 2016 lausuntokierroksen jälkeen hallitus päättää lakeja koskevasta yksityiskohtaisesta kannastaan. 9

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi itsehallintoalueille kootaan myös muita tehtäviä: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää tammikuussa 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa tulee käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. (Lähde: VM.) 2.3. Limingan kunnan talousnäkymät Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuonna 2013 kasvuprosentti oli jo pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna ja vuonna 2014 kasvuprosentti oli negatiivinen. Talousarviossa 2016 menot jälleen kasvavat ja lähivuosien haasteena on hillitä menojen kasvua vastaamaan kunnan tulokehitystä. Valtuustoseminaarissa talousarvion laadinnan lähtökohdaksi asetettiin seuraavat taloustavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti (20,5) ja kiinteistöveroprosentit ennallaan - investointien tulorahoitusprosentti > 80 % Tilinpäätöksessä 2014 kunnan toimintakate pieneni 0,6 %, mutta verorahoitus pieneni vielä enemmän, 1,6 %, joten tältä osin taloustavoitteita ei kaikilta osin saavutettu vuonna Talousarvion 2016 osalta tilanne on sama, sillä talousarviossa kunnan toimintakate kasvaa kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta 1,8 % kun verorahoitus kasvaa 1,3 %. Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tämä edellyttää palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Valtuustosopimuksessa on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi ja kunnanhallitus päätti keväällä 2014 perustaa työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Laadittu tasapainotusohjelma hyväksyttiin toimeenpantavaksi talousarvion 2015 yhteydessä. Valtionosuusuudistus on vaikuttanut vuoden 2015 valtionosuuksiin vähentävästi 0,5 milj. euroa. Uudistuksella on sama vaikutus myös vuonna 2016, ja Limingan kunnan valtionosuudet vähenevät jälleen 0,5 milj. euroa. Valtionosuusuudistuksen myötä kunnan kokonaismenetys on 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Kunnan tuottavuusohjelmia on toteutettu jo pitkään, eikä hallintokuntien menoista löydy enää höylättävää valtionosuuksien menetystä paikkaamaan. Uudistuksen myötä menetettävän tulovirran paikkaamiseksi vaaditaan aktiivista toimintatapojen kehittämistä, digitalisaation hyödyntämistä sekä rakenteiden kriittistä tarkastelua. Tasapainotusohjelman päivittäminen tullee ajankohtaiseksi talousarviovuonna. 10

11 Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. V kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 47,8 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 40,9 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä Kunnan talouden tasapainottamiseksi investointitahtia on hillitty, ja talousarviovuoteen ei sisälly suuria investointeja. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 8,6 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 7,4 milj. euroa. Investointien hengähdystauolla pyritään tasapainottamaan kunnan lainamäärää ja korkoriskiä suurten investointien jäljiltä. Kunta joutuu ottamaan lainaa ohjelmakaudella yhteensä 11,5 milj. euroa. Lainamäärä pysyy kuitenkin siedettävällä tasolla, noin e/asukas maltillisten investointien myötä. Sekä talousarviovuonna 2016 että suunnitteluvuosina investoinneista pystytään rahoittamaan omin varoin > 100 %. Talousarviossa 2016 toimintatulot kasvavat 4,4 %, noin 0,3 milj. euroa vuoden 2015 talousarviosta. Toimintamenot kasvavat 2,1 % (noin 1,2 milj. euroa) ja toimintakate 1,8 % kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta. Verorahoitus kasvaa 1,3 % (verotulot 1,5 % ja valtionosuudet 1,0 %) vuoden 2015 tilinpäätösarviosta. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 4,6 milj. euroa, mikä tekee 455 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,0 milj. euroa ja v ,1 milj. euroa. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. Uusi KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje on kiristänyt poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Poistot ovat suunnittelukaudella vuosittain noin 4,0 milj. euroa. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä, joista merkittävin jo vaikuttava muutos on valtionosuusuudistus sekä sen mukanaan tuoma leikkaus 2,6 milj. euroa. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset sekä vaikutukset kuntien verotuloihin, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Merkittävän riskin muodostaa yleisen taloudellisen tilanteen myötä kasvava työttömyys sekä työttömyyden hoitoon liittyvä kuntien vastuu työttömyysturvan osalta. Olennaisen riskin suunnittelukauden jälkeiselle ajalle muodostaa uudet itsehallintoalueet ja sote-uudistus, etenkin sote-uudistuksen rahoitusmalli. 11

12 3. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarvion seuranta Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa ja raportointia. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Sisäisten palveluiden seurantaa tehostetaan vuoden 2016 aikana. 12

13 Tuloslaskelma (ilman sisäisiä eriä) Tuloslaskelma 2014 Tp 1000 e 2015 Tpa 1000 e 2016 Ta e 2017 Ts 1000 e 2018 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,6 12,4 12,7 12,4 12,3 Vuosikate/poistot, % 139,6 123,1 114,8 102,2 103,4 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 90,2 250,9 206,7 130,5 204,2 Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa ~ 420 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 13

14 Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri. Investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Vuosina vuosikate on keskimäärin 155 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta. Talouden tasapainottamiseksi investointien määrää on vähennetty talousarviovuodesta 2015 alkaen. Tuloslaskelma (ml sisäiset erät) Tuloslaskelma 2014 Tp 1000 e 2015 Tpa 1000 e 2016 Ta e 2017 Ts 1000 e 2018 Ts 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 14

15 Rahoituslaskelma Rahoitusosa 2014 Tp 2015 Tpa 2016 Ta 2017 Ts 2018 Ts 1000 e 1000 e e 1000 e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,3 1,9 1,3 1,3 1,3 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti 81,7 226,7 197,9 124,5 190,0 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei ole viime vuosina ollut, vaan investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat olleet poikkeuksellisen suuret investoinnit sekä valtionosuuksien leikkaukset. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä alkaa lähteä parempaan suuntaan vuodesta 2015 lähtien maltillisen investointiohjelman johdosta. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna). 15

16 Verotulot ja valtionosuudet Verotulot, Muutos Kunnan tulovero ,9 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,7 % Kiinteistövero ,8 % Verotulot yhteensä ,5 % Valtionosuudet, Muutos Verotulojen tasaus ,9 % Peruspalveluiden valtionosuus ,3 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo ,0 % Valtionosuudet yhteensä ,0 % * tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio Lokakuussa 2015 valmistuneen vuoden 2014 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 3,6 % (koko maan 3,7 %). Vuonna 2015 suuren maksuunpanon mukaisen tilityksen johdosta (-1,9 milj. euroa) kunnallisverojen kasvu jää noin 2,7 prosenttiin. Vuonna 2016 tuloveron arvioidaan kasvavan hyvin maltillisesti johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä työttömyyden lisääntymisestä. Lisäksi vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten johdosta kunnallisveron tuotto tulee alenemaan noin 262 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Limingan kunnan verotulojen arvioidaan kasvavan vuodesta ,5 %. Verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) on arvioitu kasvavan 1,3 %. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa linjattiin, että Limingan kunnan tuloveroprosenttia nostetaan vuosina ,25 prosenttiyksikkö/vuosi. Olosuhteisiin nähden odotettua suotuisammin kuluneen vuoden 2015 vuoksi veroprosentin korottamispäätöstä kuitenkin lykättiin, ja Limingan tuloveroprosentti on myös vuonna ,5 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,87 (muutos 0,04 % -yksikköä). Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa ja veroprosenttiaan laskee 3 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavien määrä on vuodelle 2016 poikkeuksellisen pieni. Viimeksi korottajia oli näin vähän vuonna Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Taloussuunnitelmaan on laskettu vuodelle 2017 tuloveroprosentin nosto 0,25 prosenttiyksikköä. Vuonna 2016 on kunnille tulossa merkittävä muutos yhteisöverojen osalta. Kuntien määräaikainen, vuosina voimassa ollut yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja tämän seurauksena vuoden 2016 kuntien yhteisövero-osuuden ennakoidaan jäävän noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %. Veroprosenttien korotuksista huolimatta kuntien verotulojen ennustetaan tulevana vuonna vähenevän, kun yhteisöveron korotettu jako-osuus poistuu. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulivat voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa oli noin 40 tuhatta euroa, mutta ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuivat kuitenkin valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit päätettiin nostaa maan keskiarvoon (keskiarvo 2014). Korotuksen laskettiin tuovan kunnalle verotuloja noin 110 tuhatta euroa valtiolle menevän ala- ja ylärajojen nostoon liittyvän osuuden jälkeen. Myös vuodelle 2016 tulee muutoksia kiinteistöverolain määrittelemiin veroprosenttien vaihteluväleihin. Vuoden 2016 alusta alkaen muun asuinrakennuksen veroprosentti saa olla 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen prosenttiyksikköä suurempi (ent. 0,60), voimalaitosten 16

17 veroprosentti saa olla maksimissaan 3,10 % (ent. 2,85 %) ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti enintään 4,00 % (ent. 3,00 %). Limingan kunnan osalta vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit säilytetään vuoden 2015 tasossa, ja näin ollen veroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 % ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat vuodelle 2016*) yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,47 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,11 %. Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit Liminka K-a Koko Suomi (2016)* Lain ala-ja ylärajat Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,47 0,37-0,80 Yleinen kiinteistövero 0,94 1,00 0,80-1,55 Muu asuinrakennus 1,03 1,11 0,80-1,55 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 --> Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 0,00-4,00 Voimalaitokset 2,85 0,00-3,10 * ennakkotieto, Kuntaliiton tiedustelu Limingassa vuoden 2012 valtionosuusleikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eli 23 euroa/asukas. Lisäksi vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin ei tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 296 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 osalta leikkaus on 40 milj. euroa. Leikkaukset jatkuivat Limingan kunnan osalta voimaan astuneessa valtionosuusuudistuksessa. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna vuosille Leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. Tulevalle vuodelle hallituksen budjettiesitys sisältää valtionosuusleikkauksia indeksitarkistusten jäädyttämisen muodossa. Vuonna 2016 indeksikorotusten jäädytys vähentää valtionosuuksia 35 miljoonalla eurolla. Kuntien valtionosuuksia kuitenkin kasvattavat niin hallituksen päätös korvata veroperustemuutoksista kunnille aiheutuva verotulojen menetys kuin valtionosuuksien täysimääräinen kustannusten jaon tarkistus. Kokonaisuudessaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys kohentaa kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan 295 miljoonalla eurolla. Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. 17

18 Toimintakatteen kehitys Valtuusto on asettanut yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 1,8 % vuoden 2015 tilinpäätösarviosta, mutta verorahoitus vain 1,3 % Toimintakate Verorahoitus, Toimintakatteen muutos, % 7,1 % 6,1 % 4,2 % -0,6 % 3,4 % 1,8 % Verorahoituksen muutos, % 3,1 % 2,8 % 10,1 % -1,6 % 1,8 % 1,3 % * tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, 2016 talousarvio 15,0 % Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos % 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % Verorahoituksen muutos, % Toimintakatteen muutos, % Lainanotto ja antolainat Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2015 lainatarve on 3,5 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2016 vanhoja lainoja yhteensä 3,4 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2016 lopussa 21,7 milj. euroa, euroa/asukas. Talousarviossa on varauduttu 250 tuhannen euron antolainan myöntämiseen Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskukselle vanhan virastotalon purkamista varten Lainanotto, Lainojen lyhennys Lainamäärä, Lainamäärä /as Lainojen korot, Lainojen hoitokustannukset, /as tp-tietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja 18

19 Rahoitustulot ja menot Rahoitustulot ja - menot, Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot -0, Yhteensä 217, tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2015 lopussa lainaa yhteensä noin 21,5 milj. euroa. Vuonna 2015 nostettiin pitkäaikaista lainaa 4,0 milj. euroa hyödyntäen matalaa korkotasoa. Taloussuunnitelmaan sisältyy 8,6 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2016 sekä suunnitelmavuosina 2017 ja 2018 > 100 %. Maltillisella investointiohjelmalla on tarkoitus tasapainottaa kunnan taloutta lainamäärän ja korkoriskin osalta suurten investointien jäljiltä. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,6 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,8 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Lainojen korot, 1000 Lainamäärä /as Nettoinvestoinnit, teur Vuosikate, teur Lainojen lyhennykset, teur 19

20 Investointien tulorahoitus % , , , , ,0 0, Vuosikate, teur Nettoinvestoinnit, teur Vuosikate e/asukas Nettoinvestoinnit e/asukas 20

21 Henkilöstömenot Taulukko 5. Henkilöstökulut v Muutos Palkat ,3 % Sosiaalikulut ,3 % Henk. korvaukset Henkilöstökulut yhteensä ,3 % Henkilöstökulut e/asukas ,6 % v tilinpäätöstietoja, 2015 tilinpäätösarvio ja 2016 talousarvio Taulukko 6. Henkilöstökulut tulosalueittain vuonna Henkilöstökulut, Palkat Sosiaalikulut Yhteensä Muutos Yleishallinto ,95 % Perusturvapalvelut ,15 % Sivistyspalvelut ,44 % Tekniset- ja tukipalvelut ,60 % Muut tulosalueet ,61 % Yhteensä ,30 % Taulukko 7. Henkilöstön määrä ja muutokset tulosalueittain v Henkilöstö Lkm % Muutos Muutos Hallinto-osasto 19 3 % -1 3 Perusturvaosasto % 4-4 Sivistysosasto % Tekninen osasto % -2 0 Yhteensä % Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön kokonaismäärän muutokset, jotka on huomioitu talousarviossa: Hallintopalveluissa vuonna 2014 laaditussa talouden tasapainottamisohjelmassa päätettiin jättää kesällä 2015 vapautunut kaavoittajan virka täyttämättä loppuvuodeksi 2015 (-½ htv). Tasapainottamisohjelmasta poiketen virka on täytetty syksyllä 2015, joten talousarviovuodelle 2016 on varattu koko vuoden palkkarahat (vaikutus +½ htv). vuonna 2015 siirrettiin toimistosihteeriresurssia perusturvan puolelle (-½ htv). Vuonna 2016 talousarviovaikutus ulottuu koko vuodelle, joten vaikutus talousarviovuodelle 2016 on -½ htv. kunnan työllistämispalvelut organisoituvat alkaen hallinnon tulosalueen alle. Työllistämispalveluissa työskentelee työllisyysvastaava ja työnsuunnittelija, jotka ovat siirtyneet hallinnon alaisuuteen toisilta tulosalueilta (perusturva, yhteiset). Talousarvioon on varattu määräraha yhden määräaikaisen it-tukihenkilön palkkaukseen 21

22 Perusturvapalveluissa on vapautunut yksi toimistosihteerin virka, joka täytetään osa-aikaisesti 50 % hoitorinki jatkuu kokeiluna, 5 lähihoitajan vakanssia jatkuu määräaikaisena vanhuspalveluissa vähennetään 2 henkilön työpanos laitoshoidon purun myötä 1 ohjaajan vakanssi avopalveluihin 2 työntekijää siirtyy sivistyspalveluihin nuorten työpajatoiminnan siirtyessä sivistystoimen alaisuuteen kehitysvammaisten avohuollon ohjaajien nimikkeet muuttuvat perhetyön esimieheksi ja avopalvelujen esimieheksi Sivistyspalveluissa Kirkonkylällä varhaiskasvatusasiakkaiden lisääntyessä tarvitaan vuoden 2016 alusta yksi uusi päiväkotiosasto (1 lastenhoitaja 10 kk sekä yksi lastenhoitaja ja lastentarhanopettaja 5 kk) oppilasmäärien kasvaessa joudutaan perustamaan uusia opetusryhmiä sekä kirkonkylälle että Tupoksen alueelle (+3 htv syksy 2016 alkaen) kaksi työntekijää siirtyy perusturvapalveluista nuorten työpajatoiminnan siirron mukana. Lisäksi palkataan yksi uusi henkilö. Teknisissä palveluissa ei muutoksia Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. 22

23 Käyttötalous Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 e Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) it-palvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) netto Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Perusturvapalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut it-palvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä

24 Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Varhaiskasvatus- ja sivistyspalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät vuokrat ruokahuoltopalvelut hallintopalvelut it-palvelut liikuntapalvelut yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut yhteensä Tekniset palvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät it-palvelut vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot) yhteensä

25 Tulosalue Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 Vaalit tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) Tilintarkastus tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot) hallintopalvelut (tulot) yhteensä Työllistäminen ja muut jakamattomat erät tulot menot toimintakate, ulkoiset ja sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) Laskennalliset kustannukset hallintopalvelut (menot)

26 Käyttötalous yhteensä Tp 2014 Tpa 2015 Ta 2016 e Ts 2017 Ts 2018 tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset ja sisäiset Sisäiset erät vuokrat (menot) ruokahuoltopalvelut (menot) kuljetuspalvelut (menot) hallintopalvelut (menot) it-palvelut (menot) liikuntapalvelut (menot) vuokrat (tulot) ruokahuoltopalvelut (tulot) puhdistuspalvelut (tulot) kuljetuspalvelut (tulot) liikuntapalvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) it-palvelut (tulot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot hallintopalvelut (menot = tulot) yhteensä

27 Investointiohjelma Toimielin/ Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 e Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus menot tulot netto Irtain ja aineeton kom menot tulot netto Arvopaperit menot tulot 0 netto Perusturvalautakunta Irtain ja aineeton kom menot tulot netto Sivistyslautakunta Irtain ja aineeton kom menot tulot netto Tekninen lautakunta Toimintakeskus/työpaja menot tulot netto Muu talonrakennus menot tulot netto Liikuntapaikat menot tulot netto