momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Palautekyselyn tuloksia (Elokuu 2007)

Transkriptio

1 Palautekyselyn tuloksia (Elokuu 27) Laatinut: Virpi Lahti

2 1 Johdanto Palautekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa projektin saavutuksia ja vaikuttavuutta. Kysely koostui vastaajien taustatiedoista sekä tiedottamiseen, projektin organisoimiin tilaisuuksiin sekä tuotettuun materiaaliin liittyvistä kysymyksistä. Palautekysely suunnattiin projektin eräänä kohderyhmänä olleelle oppilaitosten henkilökunnalle. Kysely toteutettiin Internetissä osoitteessa ja kyselystä tiedotettiin opettajia ja muuta henkilökuntaa muun muassa elokuun alussa oppilaitosten aloitus/koulutuspäivillä ja kahteen kertaan sähköpostitse. Kyselystä tiedotettiin seuraavien oppilaitosten henkilöstöä: Sedun oppilaitokset (SeAol, Sepo, Taiku, Mame sekä Kapo), Härmänmaan ammatti-instituutti, Kurikan ammattioppilaitos ja Ähtärin ammatti-instituutti. 2 Tulokset 2.1 Taustatiedot ESR-momu-toko Monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutusprojektin palautekysely oli vastattavissa Internetissä osoitteessa elokuussa 27. Palautekyselyn ensimmäinen osio koostui kysymyksistä (1 6), joilla selvitettiin vastaajin taustatietoja. Palautekyselyyn vastasi 97 henkilöä. 3,9 vastaajista oli miehiä ja 63,9 naisia. Vastaajista 5,2 ei ilmoittanut sukupuoltaan. Sukupuolijakauma on esitetty kuvassa mies nainen ei vastattu Kuva 1. Vastaajien sukupuolijakauma (N=97) Vastaajilta tiedusteltiin myös heidän ikäänsä. Iältään vuotiaita vastaajista oli 3,9 ja 4 vuotta täyttäneitä oli 67. Alle 25-vuotiaita oli 1 vastaajista ja saman verran jätti ilmoittamatta ikänsä. Kuvassa 2 nähdään ikäjakauma v. täyttänyt v. alle 25 v. ei vastattu Kuva 2. Vastaajien ikäjakauma 1

3 Kysymyksessä 3. tiedusteltiin vastaajan toimenkuvaa vaihtoehtoina olivat opettaja, hallinnon tehtävät, oppilashuolto tai muuta henkilökuntaa. Opettajia oli 76,3 vastaajista, hallinnossa työskenteli 7,2 ja oppilashuollossa 6,2. Muuta henkilökuntaa olivat muun muassa atk-tuki & sivutoiminen opettaja, laitoshuoltaja, esr-kouluttaja, elintarvikkeen varastonhoitaja, keittiö ja opinto-ohjaaja & osastonjohtaja. Kuvassa 3 on esitetty vastaajien sijoittuminen toimenkuvan mukaan opettaja hallinto oppilashuolto muu ei vastattu Kuva 3. Vastaajien toimenkuva Kysymyksessä 4 tiedusteltiin onko vastaaja toiminut työssäoppijoiden ohjaajana. 68 vastaajista on toiminut työssäoppimisen ohjaavana opettajana. Sen sijaan 28,9 ei ole ollut työssäoppijoiden ohjaajana, ja 3,1 ei vastannut tähän kysymykseen. Kuvassa 4 on esitetty tämä jakauma ohjaa ei ohjaa ei vastattu Kuva 4. Työssäoppimista ohjaavien opettajien osuus vastaajista Seuraavassa kysymyksessä (5) pyydettiin vastaajia kertomaan, missä oppilaitoksessa he työskentelevät. Muutama vastaaja työskenteli kahdessa tai kolmessa oppilaitoksessa, mutta suurin osa ilmoitti työskentelevänsä yhdessä oppilaitoksessa. Eniten vastauksia tuli Seinäjoen ammattioppilaitoksesta (Keskustan, Kotitalouden ja Törnävän toimipisteet), Seinäjoen palvelualojen oppilaitoksesta (molemmat toimipisteet) ja Kurikan ammattioppilaitoksesta. Tähän ei ole laskettu suhteellista vastausprosenttia. Kuvioon 5 on koottu oppilaitokset ja määrällinen jakauma niissä. 2

4 ei vastattu Hami Kapo Kurikan AOL Mame - Ilmajoki Mame - Tuomarniemi Muu SeAol - Keskusta SeAol - Kotitalous SeAol - Törnävä Sepo - Liikeala Sepo - mol. - Kapo Sepo - Sos. ja terv.ala Taiku - Ilmajoki Taiku - Jurva Ähtärin AIT Kuva 5. Vastaajien ilmoittamat oppilaitokset, jossa he työskentelevät Kuudennessa kysymyksessä selvitettiin vastaajien edustamaa alaa tai perustutkintoa. Eniten vastauksia saatiin sosiaali- ja terveysalalta (14,4 ), cateringalalta (1,3 ) ja liikealalta (9,3 ). Eri alojen prosentuaalinen jakauma nähdään kuvassa 6. 3

5 ei vastattu Tekstiili- ja vaatetusala Sosiaali- ja terveysala Sähköala Rakentaminen Puuala Pintakäsittelyala Metsäala Matkailuala Maatalous LVI-ala Liikeala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Kone- ja metalli Hallinto Elintarvike- ja laboratorio Elektroniikka- ja tietol. Catering Autoala Yhteiset opinnot Kuva 6. Vastaajien edustamat alat Tiedotus Projektin tiedotukseen liittyvät kysymykset löytyvät kyselylomakkeen osiosta Tiedotus kysymykset 7 1. Kysymyksessä 7 vastaajilta tiedusteltiin, tietävätkö he mikä projekti on ESR-momu-toko. 79,4 vastaajista tiesi, mikä projekti on kyseessä.,5 :lle vastaajista ei vielä ollut selvinnyt, mikä ESR-momu-toko on. 5,2 vastaajista jätti tämän kysymyksen väliin. Kuvassa 7 on esitetty tietämyksen jakautuminen. 4

6 tunnettiin ei tunnettu ei vastattu Kuva 7. ESR-momu-tokon tunnettavuus Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, mistä he ovat saaneet tietoa projektista. Tietoa vastaajat saivat eri kanavista, ja sama vastaaja oli saanut tietoa useiden eri kanavien kautta. Projektin toiminnasta tiedotettiin eri oppilaitoksissa tiedotustilaisuuksissa, ja yli 6 vastaajista olikin saanut tiedon projektista tuota kautta. Sähköposti oli tavoittanut yli puolet vastaajista. Vastaajien esimiehet olivat toimineet tiedottajina reilu 35 vastaajista ilmoitti saaneensa tietoa projektista esimieheltään. Myös projektin esitteistä ja koulutustilaisuuksien kautta tieto saavutti vastaajia. Projektin kotisivuilla kertoi vierailleensa vajaa 3 vastaajista. Kuvassa 8 on havainnollistettu eri kanavien kautta saavutettu tiedotus. tiedotustilaisuus sähköposti esite koulutustilaisuus esimies projektin kotisivut puhelin muu ei vastattu Kuva 8. Projektin tiedottamiseen käyttämät väylät ja vastaajien tiedonsaanti 5

7 9. kysymyksessä haluttiin selvittää, kuinka kotisivut ovat tavoittaneet. Vastausvaihtoehdoiksi oli annettu seuraavat vaihtoehdot: kuukausittain, pari kertaa projektin aikana ja en kertaakaan. Noin 1 vastaajista ilmoitti käyneensä kotisivuilla kuukausittain, puolet vastaajista oli vieraillut sivuilla pari kertaa koko projektin aikana ( mennessä projektin kotisivuilla oli vieraillut 142 kävijää). Noin 4 vastaajista ei ollut käynyt sivuilla kertaakaan. Osa vastaajista ei ollut vastannut lainkaan tähän kysymykseen. Kuvassa 9 nähdään kotisivuilla vieraillen määrät kuukausittain pari kertaa en kertaakaan ei vastattu Kuva 9. Vierailut projektin kotisivuilla Kysymyksellä 1 haettiin vastaajien mielipiteitä projektin tiedottamisesta. Vastaajat saivat arvioida asteikolla 1 3 (1=eri mieltä, 2=en osaa sanoa ja 3= samaa mieltä) tiedottamisen riittävyyttä ja tavoittavuutta. Suurin osa vastaajista kertoi tiedostuksen olleen riittävää (samaa mieltä 62,9 ). Samoin vastaajat olivat saaneet tarvitsemaansa tietoa projektista ja tieto on ollut tarpeellista (samaa mieltä 67 ). Joukossa oli myös muutamia sellaisia vastaajia, jotka olisivat kaivanneet yksityiskohtaisempaa tietoa (samaa mieltä 1,3 ), tieto ei ollut tavoittanut (samaa mieltä 13,4 ) tai sähköpostia oli tullut liikaa (samaa mieltä 8,2 ). Kuitenkin suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että tiedotus oli tavoittanut vastaanottajan (samaa mieltä 58,8 ), ilmeisesti sähköpostia tuli sopivasti (samaa mieltä 56,7 ) ja tiedotus oli ollut tarpeeksi yksityiskohtaista (samaa mieltä 57,7). Tiedottamiseen liittyviä mielipiteitä voi tarkastella kuvasta 1. 6

8 yksityiskohtaisempaa tiedostusta enemmän sähköpostia liikaa ei tavoittanut tarpeellista tietoa sain tarvitsemaani tietoa riittävästi tietoa =eri mieltä 2= eos 3=samaa mieltä ei vastattu Kuva 1. Tiedottamisen toimivuus 2.3 ESR-momu-tokon toiminta Vastaajien tietämystä projektin toiminnasta tiedusteltiin kyselyn osiossa ESR-momu-tokon toiminta kysymykset Kysymyksessä 11 tiedusteltiin, kuinka moneen projektin järjestämään esittely- ja tiedotustilaisuuteen vastaaja oli osallistunut. Vaihtoehtoina olivat 1 tilaisuus, 2 4 tilaisuutta, 5 tai useampi tilaisuus tai en ole osallistunut. 13,4 vastaajista oli osallistunut 1 projektin järjestämään tilaisuuteen, 46,5 kahdesta neljään tilaisuuteen ja 5 tai useampaan tilaisuuteen oli osallistunut 11,3 vastaajista. Lisäksi 24,7 vastaajista ilmoitti, ettei ollut osallistunut yhteenkään tilaisuuteen. 4,1 vastaajista oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. Kuvassa 11 voimme nähdä projektin järjestämiin esittely- ja tiedotustilaisuuksiin osallistumisen. ei vastattu Tilaisuuksien määrä en ole osallistunut 5 tai enemmän 2-4 tilaisuutta 1 tilaisuus Kuva 11. Osallistuminen projektin järjestämiin esittely- ja tiedotustilaisuuksiin 7

9 Kysymyksessä 12 esiteltiin projektin järjestämät/hankkimat koulutustilaisuudet ja tiedusteltiin, mihin tilaisuuksiin vastaajat olivat osallistuneet. Näitä tilaisuuksia olivat (suluissa vastaajien määrä): Oikeita töitä tähtäimessä ammattitaito! seminaari (1,3 ) OPE1 S25 k26, valmennus työpaikkaohjaajien kouluttamiseen (SeAol, Sepo, Hami, Kurikka) (19,6 ) Tietoverkot työssäoppimisessa ja työpaikkaohjaajien koulutuksessa seminaari (6,2 ) Työssäoppiminen työssä oppiminen seminaari (9,3 ) Anna mun näyttää, mitä mä osaan seminaari (23,7 ) Työpaikkaohjaajakoulutukset (verkossa, lähi/teemapäivät) (18,6 ) Tieto- ja viestintätekniikka työssäoppimisen ohjaamisessa 6 op (Jyväskylän AMK, OPH) (3,1 ) Kuvassa 12 nähdään vastaajien osallistuminen eri koulutustilaisuuksiin. ( päätösseminaari Mobiilioppimista turvaverkossa oli kyselyn jälkeen.) TVT työssäoppimisen ohjaamisessa 6 op TPO-koulutukset Anna mun näyttää, mitä mä osaan Työssäoppiminen - työssä oppiminen Tietoverkot TO:ssa jatpo-koulutuksessa OPE1 Oikeita töitä - tähtäimessä ammattitaito Kuva 12. Projektin koulutustilaisuuksiin osallistuminen Projektin toiminnassa mukana olemista vastaajilta tiedusteltiin kysymyksessä ,9 vastaajista ilmoitti olleensa projektin toiminnassa mukana ja vastaavasti 7,1 ilmoitti, ettei ollut osallistunut toimintaan. Toimiminen projektissa on esitetty kuvassa kyllä en ei vastattu Kuva 13. Projektin toiminnassa mukana oleminen 8

10 Vastaajilta tiedusteltiin halukkuutta toimia työpaikkaohjaajakouluttajana kysymyksessä 14. Vain 12,4 olisi halunnut toimia työpaikkaohjaajien kouluttajana ja 41,2 oli sitä mieltä, ettei halunnut toimia kouluttajana. 39,2 vastaajista ei osannut kertoa kantaansa kouluttaja-asiassa. 7,2 sivuutti tämän kysymyksen. Kuvassa 14 nähdään kouluttajahalukkuus kyllä ei eos ei vastattu Kuva 14. Vastaajien halukkuus toimia työpaikkaohjaajien kouluttajana Kysymyksessä vastaajat saivat sanallisesti kertoa, mikä mahdollisesti oli esteenä kouluttajana toimimiselle. Tärkeimmäksi esteeksi kouluttajana toimimiselle koettiin ajanpuute (1 vastaajaa), samoin työmäärä omassa työssä (1 vast.) Pari vastaaja ilmoitti suoraan, ettei työpaikkaohjaajien kouluttaminen kiinnosta. Seuraavassa muutamia suoria lainauksia vastauksista: Organisointi epäselvää omassa yksikössä täysi työllisyys, koululla paljon tunteja Muutamia kertoja olen ollut yhteydessä projektin vetäjään, mutta hyvin nihkeästi olen saanut sieltä yhteydenottoja takaisinpäin. Liian paljon töitä; tähän ei ole ollut aikaa panostaa. Aika ei riitä! kysymyksessä 16 tiedusteltiin, oliko projektin kautta koulutettu työpaikkaohjaajia vastaajan omalla alalla. 56,7 vastaajista kertoi, että heidän alallaan oli koulutettu työpaikkaohjaajia tämän projektin kautta. 12,4 mukaan työpaikkaohjaajia ei ollut koulutettu ja 28,9 vastaajista ei tiennyt, oliko työpaikkaohjaajia koulutettu vai ei. Kuvasta nähdään, onko työpaikkaohjaajia vastaajien mielestä koulutettu omalla alalla tämän projektin kautta kyllä ei eos ei vastattu Kuva. Vastaajan omalla alalla koulutettu työpaikkaohjaajia projektin kautta 9

11 Kysymyksessä 17 vastaajat saivat pohdittavakseen, miksi omalla alalla ei ole momu-tokon puitteissa koulutettu työpaikkaohjaajia. Ajanpuute, kiire ja yritysten pieni koko mainittiin useammassakin vastauksessa syyksi siihen, ettei järjestettyihin koulutuksiin osallistuttu. Seuraavassa on muutamia suoria lainauksia vastauksista: Projektin luoma malli ei sovellu alallemme. työpaikat maatiloilla niin erilaisia kuin yrityksissä, sekä työssäoppimispaikat vaihtuvat usein, joten ei ole mielekästä tiloille kouluttaa heitä "liikaa" yksikköni ei ole ollut riittävästi yhteistyössä projektin kanssa, ei ole käyttänyt projektia hyväkseen, kouluttautujia ainakin aiemmin on ollut hyvin tarjolla sos.ja terveysalalla koulutuksiin Pienet yritykset, yrittäjillä ei aikaa, eivätkä näe tarpeelliseksi kiire työmailla, työnantajat laskee kaiken rahassa, varsinkin pienemmät, isot firmat on ok Vapaaehtoisten vetäjien puutteesta. Seuraavien kysymysten kautta haluttiin selvittää, mitä mieltä vastaajat olivat projektissa tuotetusta materiaalista. Kysymyksessä 18 vastaajat saivat arvioida projektissa tuotettua materiaalia. Materiaalit ja vastausten tulokset on eritelty taulukossa 1. Materiaalin jäljessä olevan luku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia vastaajista oli tutustunut kyseessä olevaan materiaaliin, sekä heidän arvionsa tuotetusta materiaalista (1=tyydyttävä, 2=hyvä ja 3=erinomainen). Kuvassa 16 nähdään arvioinnin jakautuminen. Suuri osa vastaajista on jättänyt arvioimatta materiaalia. Taulukko 1. Projektissa tuotettuun materiaaliin tutustuminen ja materiaalin arviointi Materiaali Vastaajista () tutustunut Vastaajien () arvio materiaalista materiaaliin Projektin esitteet: ,2 21, ,1 16,5 Opas työssäoppimisen ohjaamiseen tpo ,5 26,8 Opas oppisopimusopiskelijan työpaikkakouluttajalle ,4 8,2 Oppaaseen liittyvät luentodiat ,4 5,2 Työpaikkaohjaajakouluttajan koulutusmateriaali ,5 18,6 Verkkokurssi työpaikkaohjaajien koulutukseen 1 1,3 6,2 Verkkokurssi opiskelijoille (vapaasti valittava kurssi) 1-5,2 8,2 1

12 Verkkokurssi (opiskelija) Verkkokurssi (TPO) Kouluttajan materiaali Luentodiat Opas (oppisopimus) Opas Projektin esitteet =tyydyttävä 2=hyvä 3=erinomainen ei vastattu Kuva 16. Vastaajat arvioivat projektissa tuotettua materiaalia Tässä yksi suora lainaus materiaalin laadusta: Se että kohdan 18 perusteella, tekijöiden mielestä tuotettu aineisto on aina ollut laadultaan vähintäänkin tyydyttävää - laatu pysynee jatkossakin korkealla, kun kritiikin esittämistä ei sallita Vaikuttavuus ja jatkuvuus Kysymyksessä 19. vastaajilta tiedusteltiin, mitä projektista on jäänyt parhaiten heidän mieleensä. Tämä kysymys oli avoin ja siihen sai vastata sanallisesti. 45 vastaajaa (N=97) vastasi tähän kysymykseen. Sanalliset vastaukset luokiteltiin seuraavanlaisiin luokkiin (kuva 17): 11

13 yhteistyön lisääntyminen työpaikkojen ja oppilaitosten välillä koulutuksen järjestämisen monimuotoisuus projektin nimi, kummallinen kirjainyhdistelmä verkkokurssit tiedottaminen TPO:jien kouluttaminen (tärkeys, vaikeus) tuotettu materiaali ja oppaat Kuva 17. Projektista mieleen jääneitä asioita Mainintojen kplmäärä Seuraavassa on koottu muutamia suoria lainauksia vastauksista, joissa oli pohdittu projektista mieleen jääneitä asioista: Verkkokurssien kehittäminen työssäoppimiseen liittyen Osallistujamäärät (=koulutetut työpaikkaohjaajat) ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi - miksi? Se kuinka vaikeaa on saada osallistujia koulutukseen työelämästä. Yhteistyön kehittäminen yritysten ja oppilaitosten välillä hyvä tiedottaminen ja erikoinen nimi Opiskelu on monimuotoista ja joustavaa, tärkeää saada tpo-ohjaajajärjestelmä mallinnettua pysyväksi toimintatavaksi, oppilaitoksessa opsikelijat voivat suorittaa verkkokurssina tai lähioperuksena sekä voivat hyödyntää oppimiskokemuksia etätehtäviä tehdessä Moninaiset mahdollisuudet kouluttaa työpaikkaohjaajia Vastaajilta tiedusteltiin myös arviota siihen, onko projekti ollut heidän mielestään tarpeellinen (kysymys 2). Vastaajista 65 oli sitä mieltä, että projekti on ollut tarpeellinen. 3 vastaajista ei nähnyt projektia tarpeelliseksi ja 29 ei ilmaissut kantaansa (eos). Kuviossa 18 näemme mielipiteiden jakautumisen. Suora lainaus yhden vastaajan kommentista: Yksi projekti muiden projektien joukossa 12

14 kyllä ei eos ei vastattu Kuva 18. Projektin tarpeellisuus Avoimessa kysymyksessä 21 vastaajat saivat kuvailla, millaista hyötyä projektista on heidän mielestään ollut. Seuraavaan taulukkoon (2) on luokiteltu 48 sanallisesta vastauksesta hyötyjä, joita on koettu saatavan projektista. Taulukko 2. Koetut hyödyt projektista Hyödyt projektista Mainintojen määrä Koulutetut työpaikkaohjaajat 19 Työssäoppimisen kehittäminen + ammattiosaamisen näytöt 12 Työelämäyhteistyön lisääntyminen 7 Valmiit materiaalit 4 Resurssi 3 Ei osaa sanoa 4 Seuraavaan luetteloon on koottu suoria lainauksia vastauksista, joissa on pohdittu mahdollisia projektista saatuja hyötyjä: lisää koulutettujen TPO:en määrää, tekee tunnetuksi TO-periaatteita Työssäoppimisen ohjaaminen otetaan vakavammin Tiedotuksen kautta jää varmasti enemmän asioita ainakin "hautumaan", vaikkei itse koulutusta olisikaan ollut juuri sillä hetkellä... Oppilaiden ohjaus paranee! Resurssit työssäoppimiskäytänteiden kehittämiseen. Konkreettinen hyöty näkyy ammattitaitoisemmassa työyhteisössä Kysymyksessä 22 tiedusteltiin vastaajilta, kuinka he ovat omasta mielestään edistäneet projektia. Vastausvaihtoehtoina olivat seuraavat vaihtoehdot: olen toiminut kouluttajana olen kertonut projektista yhteistyökumppaneille olen osallistunut projektin toimintaan en ole osallistunut projektin toimintaan mitenkään. 13

15 Kuvasta 19 voidaan havaita vastausten jakautuminen eri vaihtoehtojen välillä. Osallistumalla toimintaan Tiedottamalla yhteistyökumppaneille Kouluttajana Ei mielestään mitenkään Ei vastattu Kuva 19. Vastaajan mielipiteitä omasta toiminnasta projektin edistämisessä Tähän kysymykseen oli mahdollisuus vastata myös vaihtoehtojen ulkopuolelta omin sanoin. Seuraavassa esitellään, kuinka vastaajat muutoin ovat edistäneet projektia. kertomalla projektista opiskelijoille osallistumalla koulutukseen ja saamalla siitä todistuksen kouluttamalla työpaikkaohjaajia momu-tokon materiaalin avulla osallistumalla koulutuksiin Lopuksi vastaajia pyydettiin antamaan vinkkejä, kuinka työpaikkaohjaajien koulutus tulisi projektin päättymisen jälkeen tulevaisuudessa järjestää. 5 vastaajaa kertoi ehdotuksensa tähän ja heidän sanallisista vastauksista on luokiteltu seuraavat ryhmät. Taulukko 3. Työpaikkaohjaajien koulutus jatkossa Työpaikkaohjaajien koulutus tulevaisuudessa Mainintojen määrä Työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla 17 Alakohtaisesti, toimialoittain, osastoittain 4 Yhteisiä koulutustilaisuuksia oppilaitoksella 4 Projekti jatko 3 Opiskelijoiden kouluttaminen työpaikkaohjaajiksi 1 Ei osaa sanoa 5 Seuraavaan luetteloon on kerätty suoria lainauksia vastuksista, kuinka työpaikkaohjaajien koulutus tulisi järjestää projektin päättymisen jälkeen: 14

16 Maatalousalalla toivottavasti jatketaan kuten ennenkin eli jokainen työpaikkaohjaaja koulutetaan ennen to-jaksoa yhden päivän verran sen suurempaa "koulutusmeteliä" pitämättä Yksiköittäin, vastuuhenkilöiden kautta, opettajien tuntisuunnitelmissa huomioiden palkattu työpaikkaohjaajakouluttaja, joka käy työpaikoissa kouluttamassa. Tavoitteena voisi olla autoritaarisen oppimiskulttuurin muutos sekä kankeuden voittaminen mitä tulee työmäärien mitoitukseen. Opettajien kesken tulisi olla tiimejä, jotka kehittävät OPH:n pakollisena määräyksenä tavoitteellisesti tpo-ohjaajakoulutuksen m osastoittain PIDETTÄISIIN HUOLI KOULUTUKSESTA JA MATERIAALIN PÄIVITYKSEEN PERUSTETTAI- SIIN NELJÄN VUODEN VÄLEIN TYÖRYHMÄ JOKA ANALYSOISI JA KEHITTELISI MATERIAALIN AJAN MYÖ- TEN TULLEITTEN PALAUTTEIDEN JA TOIVOMUSTEN MUKAAN ("TOIVOMUS/PALUTELAATIKKO" OLISI Nyt synnytettyjä hyviä käytänteitä ja toimintatapoja tulisi jatkaa. Luotuja henkilösuhteita työelämän ja oppilaitosten kesken työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen liittyen samoin. Se on koulutuksen järjestäjien järjestettävä. Pienyritysvaltaisella alueella se on ehkä parhaiten toteutettavissa viemällä koulutusta työpaikoille pienissä erissä.