SAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SAVITAIPALEEN KUNTA VALMIUSSUUNNITELMA

2 2 1. TARKASTUS- JA PÄIVITYSMERKINNÄTMERKINNÄT Päivämäärä Tarkastaja Huomautukset Eeva Heikka Suunnitelman laajennus ja ajantasaistus Erik Forstén Suunnitelman päivitys

3 3 SISÄLLYSLUETTELO: 1. TARKASTUS- JA PÄIVITYSMERKINNÄT 2 2. KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA 4 3. YLEISTÄ Perustiedot Savitaipaleen kunnasta Kunnan ylläpitämä valmius normaaliolojen häiriötilanteiden varalta Suunnitelman tarkoitus Laatimis- ja ylläpitojärjestelmä Vastuu ja hyväksyminen 6 4. SUUNNITTELUOHJEET TOIMIALOILLE 6 5. POIKKEUSOLOJEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET HALLINTOKUNTIEN TEHTÄVIIN Ohje- ja johtosäännöt sekä työjärjestykset 7 6. NORMAALIAIKAISET HÄIRIÖTILANTEET JOIHIN VARAUDUTAAN 8 7. SEURAAVAT TOIMINNOT PYRITÄÄN HOITAMAAN POIKKEUSOLOISSA Suuronnettomuustilanteissa Taloudellisessa kriisissä Kiristynyt kansainvälinen tilanne Sodanuhkatilanteessa Sota Sodan jälkitila 9 8. VALMIUSTILAT Perusvalmius Tehostettu valmius Täysvalmius POIKKEUSOLOJEN JOHTAMISTOIMINNAN YLEISJÄRJESTELYT VIESTIYHTEYDET VALMIUS- JA PELASTUSSUUNNITELMAT JOHTAMISPAIKAT JA JOHTAMINEN Kunnan johtokeskus Lohkon johtokeskus MATERIAALIHANKINNAT VÄESTÖNSUOJELUN TOIMEENPANOVAIHEESSA VARAUKSET Vap-menettely Moottoriajoneuvovaraukset Julkisten rakennusten varaaminen YHTEISTOIMINTATAHOT TIEDOTTAMINEN TOIMITILAT LIITTEET 15

4 4 2. KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA Valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Tämä valmiussuunnitelma kuvaa perusmenettelyt, joiden avulla Savitaipaleen kunta valmistautuu erityistilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tämä valmiussuunnitelma muodostuu yleisestä osasta, toimialakohtaisista osista sekä kunnan toimintoihin liittyvien virastojen ja laitosten turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista. Suunnitelmaa täydentävät yhteistyöviranomaisten valmiussuunnitelmat. Viranomaisten varautumista ja valmiussuunnittelua säätelevät lait ja asetukset sekä valtionhallinnon periaatepäätökset, joiden mukaan kunnan sekä muiden viranomaisten velvollisuutena on varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumisen ja valmiussuunnittelun säädökset: Puolustustilalaki /1083 Valmiuslaki (1552/2011) Pelastuslaki (379/2011) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 (YTS, Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta ) Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta Etelä-Karjalan aluepelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille Toimialakohtaiset säädökset kirjataan toimialojen valmiussuunnitelmiin. 3. YLEISTÄ 3.1. Perustiedot Savitaipaleen kunnasta Sijainti: Etelä-Suomen lääni, Etelä-Karjalan maakunta, pohjoisessa kunta rajautuu Etelä-Savoon. Valtatie 13 kulkee kunnan alueen läpi ja on merkittävin liikenneväylä alueella. Suurin taajama, Kirkonkylä, sijaitsee luonnonarvoiltaan rikkaan Kuolimojärven rannalla. Osa kunnasta on saaristoista Suur-Saimaan aluetta, jossa sijaitsee myös Saimaan syväväyliä. Naapurikuntia ovat Taipalsaari, Lemi, Luumäki, Kouvola (Valkeala) ja Mikkeli (Suomenniemi). Savitaipale sijaitsee Salpausselän alueella ja on siksi maastoltaan mäkistä sekä lukuisten järvien ja jokien pilkkomaa aluetta.

5 5 Aluekoko: Kokonaispinta-ala 694 km2. Vesipinta-ala 153 km2 Rantaviivaa 995,9 km Väestö henkilöä Ikäjakauma: - alle 15 vuotta 11 % v 54 % - yli 64 v 34 % 3.2. Kunnan ylläpitämä valmius normaaliolojen häiriötilanteiden varalta Normaaliolojen häiriötilanteiden varalta kunta ylläpitää jatkuvaa valmiutta varavoiman osalta kunnan elintärkeissä toimipaikoissa. Varavoiman piirissä ovat lämpö- ja vesihuolto, terveyskeskus ja kunnantalo. Varavoiman olemassaolo varmistaa toiminnan jatkumisen keskeytyksettömästi sähkönjakeluun liittyvissä häiriötilanteissa. Samoin kunta pitää yllä laitteistojaan ja kalustoaan siten, että reagointi häiriötilanteisiin olisi mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa. Myös henkilöstön tietoja ja taitoja pyritään pitämään ajan tasalla Suunnitelman tarkoitus Suunnitelmassa esitetään, miten kunnan toiminnot mukautetaan mahdollisimman pienin muutoksin erityistilanteiden ja poikkeusolojen olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin. Valmiussuunnitteluvelvollisia ovat kaikki toimialat ja yksiköt, jotka osallistuvat kunnan vastuulla olevien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen tai joille suunnitteluvelvoite on muulla perusteella määrätty Laatimis- ja ylläpitojärjestelmä Kunnanhallitus vastaa valmiussuunnitelmasta ja alaistensa toimialojen ohjeistamisesta. Viranhaltijana valmiussuunnittelusta vastaa kunnanjohtaja yhdessä poikkeusolojen johtoryhmän kanssa apunaan valmiussuunnittelutehtävään määräämänsä henkilö (valmiussuunnittelija). Suunnitelma päivitetään vähintään kerran kahdessa vuodessa ellei lainsäädännöstä tai muista pakottavista syistä muuta johdu. Kunnanhallitus hyväksyy valmiussuunnitelman sekä määrittää sen, millaisiin tilanteisiin eri lakien ja määräysten lisäksi Savitaipaleen kunnassa varaudutaan.

6 6 Ao. lautakunta vastaa toimialansa valmiussuunnitelman laatimisesta. Kunkin toimialan päällikkö huolehtii oman toimialansa suunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Päivityksessä noudatetaan samaa aikataulua kuin yleisen osan tarkistuksessa. Osastopäälliköt vastaavat työ- ja toimipaikkakohtaisten pelastustoimilain 10 :n tarkoittamien pelastussuunnitelmien laatimisesta. Toimialasuunnitelmien muutokset on toimitettava valmiussuunnittelijalle, joka kunnanjohtajan apuna koordinoi koko kunnan valmiussuunnittelua. Kaikki varautumiseen liittyvät valmiussuunnitelmat on koottu Savitaipaleen kunnan tietojärjestelmien H-asemalle ja paperiversioita säilytetään kunnantalon arkistossa. Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa julkaistaan myös kunnan internetsivuilla, Etelä-Karjalan-valmiussuunnitteluyhteisön (=KuntaTURVA) sivustoilla ja kunnan henkilöstölle tarkoitetulla Y-asemalla. Valmiussuunnitelman yleinen osa on julkinen asiakirja mutta toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat sisältävät tietoja, jotka ovat viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, 24) perusteella salassa pidettäviä tietoja. Toimialakohtaiset, salaiseksi määritellyt, valmiussuunnitelmat merkitään viranomaiskäyttöön merkinnällä Vastuu ja hyväksyminen Varautuminen normaaliaikaisiin häiriöihin perustuu viranomaisten tehtäviä koskeviin lainsäännöksiin, joiden mukaan tehtävät on hoidettava kaikissa olosuhteissa. Viranomaisten velvollisuus varautua poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan esim. kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten itsenäisten laitosten tulee varautumisella varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Myös muussa lainsäädännössä kuin valmiuslaissa on asetettu nimenomainen varautumisvelvollisuus. Kunnanhallitus hyväksyy valmiussuunnitelman yleisen osan. Ao. lautakunnat hyväksyvät toimialojen valmiussuunnitelmat ja pelastussuunnitelmat. Päivittäistavarahuollon sekä poikkeusolojen ja kriisitiedottamisen suunnitelmat hyväksyy kunnanhallitus. 4. SUUNNITTELUOHJEET TOIMIALOILLE Kunnalle kuuluvat tehtävät pyritään hoitamaan kunnan hallintoorganisaatiolla niin pitkään kuin mahdollista myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Päätöksentekomenettelyä voidaan lainsäädännön sallimissa puitteissa keventää muuttamalla mm. kokousten päätösvaltaisuutta ja kool-

7 7 lekutsumista koskevia määräyksiä, samoin kuin siirtämällä päätösvaltaa alemmille päätöksentekotasoille ja virkamiehille. Kunnanhallitus voi tilanteen mukaisesti määritellä uudelleen alaistensa toimistojen ja laitosten tehtäviä ja toimintaa ottaen huomioon poikkeusolot ja valtion mahdollisesti määrittämät erityistehtävät. Kunnan toiminnot ryhmitellään poikkeusoloihin varautumisen perusteella seuraavasti: A. toiminnot, joiden jatkuvuus on erityisen tärkeää ja jotka normaalitehtäviensä lisäksi ovat saaneet tai saavat erityistehtäviä, B. toiminnot, joita jatketaan normaalisti, mutta joita voidaan tarvittaessa supistaa, C. toiminnot, jotka voidaan pääosin keskeyttää ainakin määräajaksi, D. toiminnot, jotka valmistautuvat evakuoitaviksi. Valmiussuunnitelman laativat toiminnot, jotka kuuluvat ryhmiin A, B ja D. Kaikki virastot ja laitokset laativat pelastussuunnitelmat, mikäli ne täyttävät pelastustoimilain mukaiset tunnusmerkit. 5. POIKKEUSOLOJEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET HALLINTOKUNTIEN TEHTÄ- VIIN Kunnan normaaliolojen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tehtävät ja niiden merkitys on esitetty tämän suunnitelman liitteenä. Yksityiskohtaiset selvitykset tehtävämuutoksista ja uusista tehtävistä sisältyvät toimialakohtaisiin valmiussuunnitelmiin. 5.1 Ohje- ja johtosäännöt sekä työjärjestykset Normaalia demokraattista päätöksentekomenettelyä ja hallintoa toteutetaan niin kauan kuin mahdollista. Jos olosuhteet tai toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät, niin normaalimenettelystä poiketaan seuraavasti: Kunnanvaltuusto: Päätösvallan ja päätöksentekomenettelyyn liittyvien asioiden muuttaminen lainsäädännön ja toimivaltaisten viranomaisten antamien oikeuksien ja määräysten puitteissa. Tarvittaessa kunnanvaltuuston päätösvaltaa siirretään kunnanhallitukselle erikseen määriteltävissä asioissa.

8 8 Päivittäistavarahuollon ohjesäännön ja päivittäistavarahuoltotoimiston johtosäännön hyväksyminen ja vahvistaminen voimassaolevan lainsäädännön perusteiden mukaisesti. Kunnanhallitus: Tekee tarvittavat muutokset alaisensa hallinnon järjestelyihin toimivaltansa puitteissa. Tarvittaessa kunnanhallituksen päätösvaltaa siirretään kunnanjohtajalle ja muille viranhaltijoille erikseen määriteltävissä asioissa. Operatiivista toimintaa poikkeusoloissa johtaa kunnan johtokeskus, joka käytännössä muodostuu kunnan johtoryhmästä täydennettynä tarvittavilla asiantuntijoilla (liite). Johtokeskus perustetaan silloin, kun tilanne ja olosuhteet edellyttävät keskitettyä johtamistoimintaa, tarkoituksenmukaisia toimitiloja sekä tehokkaita johtamis- ja hälytysyhteyksiä. Kunnanhallitus vahvistaa johtokeskuksen työjärjestyksen. Lauta- ja johtokunnat: Päättävät toimivaltansa puitteissa alaistensa laitosten ja niiden henkilökunnan asioiden hoidon yksinkertaistamiseksi annettavista ohjeista. Johtavat viran- ja toimenhaltijat: Ratkaisevat heille kuuluvat asiat toimivaltansa puitteissa. 6. NORMAALIAIKAISET HÄIRIÖTILANTEET JOIHIN VARAUDUTAAN YTS-strategian mukaiset uhkakuvat: Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhat Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhat Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö Savitaipaleen kunnan ensisijainen painopiste varautumisessa ovat häiriötilanteet, joiden voidaan olettaa esiintyvän todennäköisimmin Savitaipaleen kunnassa ja joissa johtovastuu on ensisijaisesti kunnalla.

9 9 7. SEURAAVAT TOIMINNOT PYRITÄÄN HOITAMAAN POIKKEUSOLOISSA 7.1 Suuronnettomuustilanteissa: normaalitoimintoja jatketaan mahdollisimman laajasti, tiedotus- ja valistustoimintaa lisätään, henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahingot minimoidaan, johtamistoimintaa tehostetaan tarpeen mukaan, tehostetaan suojaamis-, pelastamis-, ja huoltotoimia, tarvittaessa voimavaroja kootaan koko maakunnan alueelta sekä pyydetään virka-apua puolustusvoimilta, pidetään yllä elintärkeät lakisääteiset palvelut tärkeysjärjestyksessä, toteutetaan tarvittaessa evakuointi aluepelastuslaitoksen johdolla ja johtamisjärjestelmät, yhteiskunnan keskeiset tuotannolliset yksiköt ja infrastruktuurin toimivuus sekä pelastustoimen tukeminen pyritään turvaamaan 7.2 Taloudellisessa kriisissä: normaalitoimintaa jatketaan siinä laajuudessa kun se on mahdollista, lakisääteiset palvelut ylläpidetään tärkeysjärjestyksessä, kulutussuosituksia annetaan tarvittaessa ja tilanteen vaatiessa perustetaan päivittäistavarahuollon organisaatio jota kautta toteutetaan säännöstelytoimenpiteet. 7.3 Kiristynyt kansainvälinen tilanne: annetaan käskettäessä ohjeita julkiselle sektorille ja kansalaisille kulutuksen vapaaehtoisesta rajoittamisesta ja säästötoimista, hallinnon ja muiden tärkeiden toimipaikkojen vartiointi ja kulunvalvonta järjestetään ja laitossuojeluvalmiutta kohotetaan kunnan omissa toimipaikoissa 7.4 Sodanuhkatilanteessa: normaalitoimintoja jatketaan normaalilla tai supistuneella henkilöstöllä, lakisääteiset palvelut ylläpidetään mahdollisimman laajasti tärkeysjärjestyksessä, päivittäistavarahuolto perustetaan ja säännöstelytoimiin ryhdytään tilanteen vaatiessa, laitossuojeluvalmiutta kohotetaan kunnan omissa toimipaikoissa, tärkeimmät siviilihallinnon kohteet, johtamispaikat, energia- ja vesihuolto, tiedonsiirtojärjestelmät ym. elintärkeiden kohteiden suojaustoimet hoidetaan yhdessä muiden viranomaisten ja puolustusvoimien kanssa, väestöä koulutetaan varautumaan sodan varalle, väestönsuojat laitetaan suojauskuntoon ja puuttuva suojelumateriaali hankitaan ja suoritetaan tarvittaessa vapaaehtoinen siirtyminen ja evakuointi aluepelastuslaitoksen suunnitelmien mukaisesti.

10 Sota: toimitaan kuten sodanuhkatilanteessa, kaikki organisaatiot tehostavat valmiuttaan tilanteen vaatimalla tavalla, suoritetaan tarvittaessa vapaaehtoinen siirtyminen ja evakuointi aluepelastuslaitoksen suunnitelmien mukaisesti, elämisen perusedellytykset turvataan, johtamisjärjestelmät, yhteiskunnan keskeiset tuotannolliset yksiköt ja infrastruktuurin toimivuus sekä pelastustoimen tukeminen pyritään turvaamaan. 7.6 Sodan jälkitila: toimitaan vielä poikkeusolojen lainsäädännön antamin lisävaltuuksin ja pyritään palaamaan vähitellen normaalitoiminnan tilaan. 8. VALMIUSTILAT 8.1 Perusvalmius: Lähtökohta on, että normaaliajan organisaation avulla hallitaan myös kriisitilanteita. Toiminnan aloittamisessa pyritään hyvän suunnittelun ja koulutuksen avulla välttämään tarpeettomia viiveitä. Toiminta on nähtävä kokonaisuutena, jossa erilaisin keinon pyritään tavoitteeseen mahdollisimman joustavasti mutta kuitenkin järjestelmän mukaisesti. Valmiutta kohotetaan liukuvasti tilanteen ja tarpeen mukaan. Selvää ja jyrkkää jakoa perusvalmiuteen, tehostettuun valmiuteen ja täysvalmiuteen ei tehdä. Seuraavassa on kuitenkin esimerkinomaisesti kuvattu, miten valmiuden kohottaminen kolmiportaisesti voi tapahtua. Valmiustiloja ovat perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on valmiustila, joka luodaan ja ylläpidetään jo normaaliaikana. Perusvalmiudessa toteutetut toimenpiteet muodostavat perustan valmiuden kohottamiselle poikkeusoloissa. valmiussuunnitelman ja sen osana yksityiskohtaisen suojelusuunnitelman laatiminen, omatoimisen suojelun suunnittelu ja organisoiminen, johtamispaikkojen ja väestönsuojien rakentaminen sekä niiden ylläpitäminen, johtamis-, valvonta-, ja hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen sekä niiden toimintakunnon ylläpitäminen, henkilöstön, ajoneuvojen, työkoneiden ja huonetilojen varaaminen, vesihuoltoon varautuminen, energia- ja lämpöhuoltoon varautuminen, materiaalihankintaan ja päivittäistavarahuoltoon varautuminen, evakuointeihin varautuminen, tiedotus ja koulutus ja vastuuhenkilöiden valmiuden ylläpito.

11 Tehostettu valmius Tehostettu valmius on valmiustila, jossa ylläpidetään alan jatkuva johtamisvalmius, ja jossa valmiutta on kohotettu tarkoituksena hallita uhkaava tai jo syntynyt häiriö- tai erityistilanne. suunnitelmien yksityiskohtainen tarkistaminen ja täydentäminen, kunnanhallitus vahvistaa johtokeskuksen työjärjestyksen sekä määrittelee, mahdolliset muutokset eri hallintokuntien tehtäviin, johtamispaikkojen varustaminen ja tilanteen vaatiessa osittain miehittäminen, puuttuvien viestiyhteyksien kytkeminen, puuttuvan materiaalin hankkiminen, henkilöstötarkistukset, henkilöstön koulutus ja ohjeiden anto kuntalaisille ja henkilöstölle 8.3 Täysvalmius Täysvalmius on valmiustila, jossa kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja keskitetään häiriö- tai kriisitilanteen aiheuttamien vaikutusten ehkäisemiseksi ja niistä selviytymiseksi. Valmiuslakiin ja puolustustilalakiin sisältyvät valmiuden kohottamistoimet edellyttävät käyttöönottovaiheessa asetusta, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä. suunnitelmat tarkistetaan, toimintaorganisaatio perustetaan tarvittavassa laajuudessa, johtamispaikat, kalusto, suojelumateriaali, ajoneuvot, hälytys- ja viestivälineet, suunnitelmat ja tiedostot otetaan käyttöön ja niiden toiminta testataan, johtamispaikoilla on ympärivuorokautinen päivystys ja tilanteen mukaan toimitaan joko päivystysvalmiudessa tai työskentelyvalmiudessa, henkilöstön koulutusta jatketaan ja kunnan asukkaille annetaan toimintaohjeita ja järjestetään toimintaharjoituksia. 9. POIKKEUSOLOJEN JOHTAMISTOIMINNAN YLEISJÄRJESTELYT perustetaan kunnan johtokeskus kunnanjohtajan päätöksellä ja vahvistetaan kunnan johtokeskuksen työjärjestys, jossa määritellään johtokeskuksen ja sen henkilöstön tehtävät sekä tehdään tarvittavat päätösvallan muutokset hallintosääntöön sekä tuetaan tarvittaessa väestönsuojelun toimintaorganisaation perustamisessa

12 VIESTIYHTEYDET Viestiyhteyksinä käytetään dataverkkoa, Virve-viranomaisverkkoa, yleistä puhelinverkkoa, matkapuhelimia, telefaksia ja tarvittaessa lähettejä. 11. VALMIUS- JA PELASTUSSUUNNITELMAT Suunnittelun lähtökohtana on, että poikkeusolojen ja normaaliolojen suunnitelmia yhdistetään niin paljon kuin se on mahdollista ja järkevää johtamisen ja toiminnan kannalta. Suunnittelun yhtenäistämiseksi on valmiuslaissa ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS, Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta ) kuvattu tilanteet, joihin on etukäteen varauduttava ja selvitetty varautumisen periaatteet. Normaalitoiminnasta poikkeavaa on kunnan johtokeskuksen perustaminen ja toimintaorganisaation muodostelmien vahvistaminen ja osin perustaminen sekä alueellisen johtokeskuksen (lohko) perustaminen ja omatoimisen suojelun saattaminen täyteen valmiuteen. Yli neljän asunnon asuintalot, yritykset, laitokset ja virastot laativat pelastustoimiasetuksen mukaisen pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelman pohja on saatavissa sähköisessä muodossa Etelä-Karjalan aluepelastuslaitoksen internetsivulta kohdasta riskien hallinta/omatoiminen varautuminen. 12. JOHTAMISPAIKAT JA JOHTAMINEN 12.1 Kunnan johtokeskus Kunnan johtokeskus on sijoitettu suojatiloihin kunnantalon alakertaan sekä varustettu ja kalustettu niin, että se voidaan ottaa käyttöön välittömästi. Johtokeskukset saatetaan toimintaan silloin, kun tilanne edellyttää keskitettyä johtoa, suojattuja toimitiloja sekä johtamis- ja hälytysyhteyksiä. Johtaminen on päätöksenteossa tarvittavien tietojen hankkimista, tilanteeseen vaikuttavien tekijöiden arviointia, päätösten tekemistä, niiden toimeenpanemista ja toteutuksen valvomista. Normaaliajan johtamis- ja päätöksentekomenettelyä noudatetaan niin kauan, kun se on mahdollista. Jatkuvaan johtokeskustyöskentelyyn siirrytään vasta, jos tilanne sitä edellyttää. Kunnan johtokeskuksen tehtävänä on erityisesti: tarvittavan tilannekuvan ylläpito (kunnan kartta liitteenä), varoitus- ja hälytystoiminnasta huolehtiminen, yhteydenpito yhteistoimintaviranomaisiin,

13 13 tärkeimpien kunnan lakisääteisiä palveluja koskevien päätösten tekeminen tiedottaminen ja muu kuntalaisten ohjaaminen. Kunnan lakisääteistä palvelutoimintaa hoidetaan toimistoista niin kauan kun se on turvallista. Tarvittaessa toiminnan johtamispaikat siirretään suojattuihin tiloihin Lohkon johtokeskus Savitaipaleen kunta muodostaa yhden suojelulohkon aluepelastuslaitoksen suunnitelman mukaisesti. Lohkon johtokeskus toimii aluepelastuslaitoksen alaisuudessa ja sen perustaminen edellyttää valmiuslain voimaantuloa. Kunnan johtokeskus tekee lohkon johtokeskuksen ja aluepelastuslaitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä väestön suojaamisessa ja elinolosuhteiden turvaamisessa. 13. MATERIAALIHANKINNAT VÄESTÖNSUOJELUN TOIMEENPANOVAIHEESSA Valmiuslain 3 :ssä ja puolustustilalain 1 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa hankitaan väestönsuojelun tarpeeseen se materiaali, joka on suunniteltu hankittavaksi vasta tässä vaiheessa sekä materiaali, jota ei ole ennakkoon onnistuttu hankkimaan. Osa hankittavasta materiaalista on sellaista, jota myös puolustusvoimat tarvitsee. 14. VARAUKSET Vap-menettely Vap-menettelystä (yhteiskunnan ja talouselämän kriisiajan tarpeisiin varattava henkilöstö) saa ohjeita Etelä-Karjalan sotilasalueen aluetoimistosta ja Etelä-Karjalan Aluepelastuslaitokselta. Varaus myönnetään asetuksessa mainituille henkilöille ja tärkeysluokitetuille tuotantolaitoksille voimassa olevien ohjeiden mukaan. Kunta tekee varausesitykset puolustusvoimille. Varaukset tarkistetaan 2 vuoden välein valmiussuunnitelman päivityksen yhteydessä. Kunta ilmoittaa varauksesta Vap-henkilöille. Viljelijöiden Vap-varaukset hoitaa Etelä-Karjalan maaseututoimi Moottoriajoneuvovaraukset Poikkeusolojen kuljetustarpeisiin varataan moottoriajoneuvoja organisaatioiden pysyvään käyttöön sekä tilataan kuljetuspalveluja. Varauksia tehtäessä noudatetaan Liikenne- ja viestintäministeriön ohjeita.

14 14 Moottoriajoneuvovaraukset tarkistetaan henkilövarausten tarkistamisen yhteydessä kahden vuoden välein. Varausmenettelyllä varmistetaan, että ajoneuvo on varaajan käytettävissä poikkeusoloissa. Ajoneuvojen luovuttamisesta päättää valtioneuvosto valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien nojalla. AVI (Aluehallintovirasto) ja maanpuolustusalueen esikunta sopivat ajoneuvojen käyttöönottotoimista joko sotilasviranomaisten tai pelastusviranomaisten toimenpitein Julkisten rakennusten varaaminen Aluepelastuslaitos on varannut rakennukset ja tilat väestönsuojelutarkoituksiin. Tätä varten pelastusviranomaisilla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada viranomaisen hallussa olevista rekistereistä tietoja rakennuksista, kiinteistöistä ja huonetiloista. Väestönsuojelua varten vastuullinen viranomainen saa myös ylläpitää rekisteriä väestönsuojeluun, evakuoitavien sijoittamiseen sekä virastojen ja laitosten väliaikaisiksi toimipaikoiksi soveltuvista tiloista. Valtion ja kuntien viranomaiset ja laitokset sekä teollisuuslaitokset ja yritykset voivat varata toimintansa jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavia vaihtoehtoisia tiloja. Tilat osoittaa väestönsuojelusta vastaava pelastusviranomainen. Rakennusten varaamisessa noudatettavat periaatteet: 1. Aluepelastuslaitos inventoi alueella olevat poikkeusolojen käyttöön soveltuvat julkiset rakennukset ja muut tilat kuntaan evakuoitavien ihmisten ja laitosten sijoittamista sekä johtokeskusten ja yksiköiden sijoituspaikkoja varten. Kunnat varaavat rakennukset omaan käyttöön AVI:lta yhteistyössä aluepelastuslaitoksen kanssa. 2. AVI ylläpitää kuntakohtaisten rekisterien perusteella erityisesti lukumääräisiä tiedostoja sijoituspaikkojen määrästä ja laadusta kunnissa. Poikkeusolojen vaihtoehtoisten toimitilojen varaamiseksi laitokset osoittavat esityksensä AVI:lle. Laitoksille varatut tilat merkitään AVI:n ylläpitämään väestönsuojelun kiinteistörekisteriin. 3. Puolustusvoimat tekevät omat rakennusten ja tilojen varausesityksensä AVI:lle. 4. Keskushallinnon tilavarauksista huolehditaan pääosin erikseen. 5. AVI ratkaisee varaukset yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa siten, että sotilaalliset valmiusnäkökohdat otetaan huomioon.

15 15 6. AVI ilmoittaa varauspäätöksestä varaajalle. 15. YHTEISTOIMINTATAHOT 16. TIEDOTTAMINEN 17. TOIMITILAT 18. LIITTEET Normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tärkeimpiä yhteistoimintatahoja ovat eri tilanteiden mukaan: Etelä-Karjalan poliisilaitos, Etelä-Karjalan aluepelastuslaitos, Itä-Suomen Sotilaslääni, Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Etelä-Karjalan Radio, Eksote (sosiaali- ja terveyspiiri), Lappeenrannan Energia Oy, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Myrkytystietokeskus, Destia Tieliikennelaitos, Tietomaakunta ekarjala, TeliaSonera, Savitaipaleen Osuuspankki, SPR Savitaipaleen osasto ja Savitaipaleen seurakunta (yhteystiedot liitteenä). Puolustusvoimien tavanomaista virka-apua voidaan pyytää kunnan toimialaan kuuluvissa tehtävien toteuttamisessa silloin, kun kunnan omat voimavarat kyseisessä tilanteessa ovat riittämättömät ja tarvitaan puolustusvoimien erikoishenkilöstöä ja -välineistöä. Kriisiviestintä ja siihen liittyvä tiedottaminen on tehostettua viestintää poikkeuksellisessa tilanteessa. Kriisiviestinnässä noudatetaan Savitaipaleen kunnan poikkeusolojen ja kriisitiedottamisen suunnitelmaa. Kunnan johtokeskuksessa työskentelee tiedotuspäällikkö (hallintojohtaja, joka vastaa myös normaaliajan tiedottamisesta), jolle on määrätty varahenkilö. Näiden lisäksi tarvitaan toimialoille yhteyshenkilöt, jotka huolehtivat sisäisestä tiedottamisesta sekä pitävät yhteyttä johtokeskukseen. Kunnanvaltuusto ja -hallitus toimivat kunnantalolla. Muille hallintokunnille järjestetään tarvittaessa varatoimipaikka. Kunnan poikkeusolojen johtokeskus on kunnantalon alakerrassa väestösuojassa. Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat Poikkeusolojen aiheuttamat muutokset toimintoihin Poikkeusolojen aiheuttamat muutokset henkilöstöön Poikkeusolojen organisaatio Poikkeusolojen johtokeskusorganisaatio Yhteistoimintatahojen yhteystiedot Kunnan kartta

16 16