1 Johdanto. 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto. 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI VALMIUSSUUNNITELMA YLEINENN OSA Kaupunginkanslia

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen Valmiussuunnittelun valtakunnallisia taustoja Lappeenrantaa ja Etelä-Karjalaa koskevat keskeisimmät uhka-arviot Valtakunnalliset uhkamallit Uhkamallit Etelä-Karjalassa Miten me vastaamme uhka-arvioihin Toiminta häiriötilanteissa Yhteiset asiat Johtaminen Tilannekuvan ylläpito Kriisiviestintä Poikkeusolojen erityispiirteet Poikkeusolojen piirteitä Kaupungin johtokeskus Varaukset ja työvoiman käyttö Suojelulohkot Evakuoinnit Päivittäistavarahuolto Valmiusmateriaali Toimialojen valmiussuunnittelu Jatkotoimenpiteet ja kehittämisen painopisteet... 18

3 3 1 Johdanto Lappeenrannan kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa on edellisen kerran päivitetty siten, että kaupunginjohtaja on hyväksynyt sen Tällä suunnitelmalla ajantasaistetaan em. suunnitelma. Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa on hyväksytty aiemmin v kaupungin riskienhallintaohjelma sekä Lappeenrannan seutukunnan sisäisen turvallisuuden ohjelma. Näistä sisäisen turvallisuuden ohjelma tarkastelee turvallisuusasioita ennen kaikkea yksilön näkökulmasta ja ennaltaehkäisyä painottaen siten, ettei yksilön turvallisuutta uhkaavia olosuhteita pääsisi syntymään. Riskienhallintaohjelma tarkastelee uhkien ja riskien välttämistä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ennen kaikkea kaupunkiorganisaation kannalta. Tämä valmiussuunnitelma puolestaan pyrkii kuvaamaan, mitkä ovat keskeisimpiä Lappeenrannan kaupunkia uhkaavia häiriötilanteita, miten me voisimme välttää noiden tilanteiden syntymistä sekä miten meidän tulisi toimia, mikäli häiriötilanteita kaikesta huolimatta syntyy. 2 Mitä on valmiussuunnittelu ja varautuminen Valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on taata mahdollisimman vakaa ja häiriötön palvelutaso niin normaaliolojen pienissä häiriötilanteissa, erityistilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Tämä valmiussuunnitelma kuvaa perusmenettelyt, joiden avulla Lappeenrannan kaupunki valmistautuu tähän haasteeseen. Turvallisuuden hallintaa on tarkoitus toteuttaa yhteiskunnassa koko ajan: normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Valmiuslain 12 :n mukaan kunnilla on varautumisvelvollisuus. Lain mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta 2012 määritellään kokonaisturvallisuuden käsite ja siihen liittyvät muut keskeiset käsitteet sekä täsmennetään hallinnonalojen vastuita kokonaisturvallisuuden osa-alueista. Kokonaisturvallisuuden käsite otetaan käyttöön kuvaamaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Laaja turvallisuuden hallinta kattaa ennakollisen varautumisen, erilaisten häiriö- ja kriisitilanteiden johtamisen sekä niistä toipumisen. Tavoitteena on korostaa kokonaisturvallisuuden hallinnan kaikkia osa-alueita ja niiden keskinäisiä suhteita ja luoda entistä systemaattisempi tapa hallita turvallisuutta.

4 4 Käsitteitä Seuraavassa määritellään eräitä keskeisimpiä valmiussuunnittelun ja varautumisen käsitteitä sen mukaan, miten ne on esitetty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sekä Puolustusministeriön julkaisussa Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa 2012: Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi valmiussuunnittelu, tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut, koulutus, valmiusharjoitukset sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaukset. Valmiussuunnittelu Organisaation varautuminen tavalla, missä voimavarojen käyttö ja toiminta suunnitellaan sekä priorisoidaan häiriötilanteen vaatimusten mukaisesti ottamalla huomioon myös valmiuslain tarkoittamat poikkeusolot. Poikkeusolot Poikkeusoloja ovat valmiuslaissa ja puolustustilalaissa säädetyt tilanteet, joiden hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin tai voimavaroin. Poikkeusoloissa voidaan ottaa käyttöön ja käyttää valmiuslaissa säädettyjä toimivaltuuksia. Häiriötilanne Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. Kokonaisturvallisuus Kokonaisturvallisuus määritellään valtioneuvoston periaatepäätöksessä kokonaisturvallisuudesta. Sillä tarkoitetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistoimintana. Valmiussuunnittelun ja varautumisen sisältö Kaikkinensa valmiussuunnittelun ja varautumisen tarkoituksena on varmistaa keskeisimpien tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös erilaisia häiriötilanteita kohdattaessa tai jopa estää noiden häiriötilanteiden syntyminen (esim. sähkö- tai vesihuoltoverkon jatkuva ylläpito, tietoturvapäivitykset ym.). Tärkeätä on arvioida, mitä ovat keskeisimmät, yleisimmät tai vaikutuksiltaan vaarallisimmat uhkakuvat ja suunnitella toimintamalleja, erityisesti yhteistoiminnan järjestelyjä noissa tilanteissa.

5 5 Kuitenkin vähintään yhtä tärkeätä on luoda sellaisia toimintamalleja, että voidaan kohdata myös ennalta arvaamattomia uhkia ja häiriötilanteita. Haastavat häiriötilanteet ovat yleensä monimuotoisia ja aina toisistaan jollain tavalla poikkeavia, joten etukäteen on vaikeata luoda aivan täsmällisiä toimintamalleja tai vastuita. Ratkaisevaa on uhkakuvien toistuva uudelleen arviointi, säännöllinen harjoittelu ja ajattelutapa, jossa ollaan valmiita kohtaamaan mitä erilaisimpia tilanteita toimintakyky säilyttäen. Häiriötilanteiden hallinnan tehtävät ja tavoitteet voidaan määritellä myös esim. seuraavalla Pelastusopiston kuntien valmiussuunnitteluohjeessa vuodelta 2012 esitettävällä tavalla: o kunnan asukkaiden ja siellä oleskelevien turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen, o häiriötilanteen muiden seurausten minimointi oikea-aikaisilla ja oikein mitoitetuilla vastatoimenpiteillä, o kunnallisten toimijoiden johtamis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, o kunnan toimintojen ja alueen muiden toimijoiden toiminnan yhteensovittaminen, o kunnan tuottamien elintärkeiden toimintojen ja palveluiden tuottamisen edellytysten varmistaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko, o pelastustoiminnan ja muiden tarvittavien toimintojen tehokkaan suorittamisen tukeminen osoittamalla kalusto-, henkilöstö-, ja tilaresursseja pelastustoimen ja muiden viranomaisten avuksi, o häiriötilanteen akuutin vaiheen jälkeen toipumisvaiheeseen liittyvä päätöksenteko esimerkiksi resurssien käytöstä ja toipumistoimenpiteiden yhteensovittaminen, o jatkuva yhteydenpito ja tiedon välittäminen viranomaisiin ja muihin toimijoihin eri hallinnontasoilla ja -aloilla, mukaan lukien yhteistoiminnan muiden kuntien, ylikunnallisten toimijoiden (kuten esim. pelastuslaitos, kuntayhtymät jne.) elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa, o tilannetietojen kokoaminen, välittäminen ja analysointi sekä tilannekuvan muodostaminen kunnan alueelta yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja tahojen kanssa, o tilanteen edellyttämän oikea-aikaisen viestinnän organisoiminen ja toteutus omalle henkilöstölle ja kansalaisille, o ohjeiden antaminen väestölle esimerkiksi muuttuvista palveluista ja o tilanteen mukainen uutistiedottaminen. 3 Valmiussuunnittelun valtakunnallisia taustoja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 (YTS) on keskeinen periaatepäätös valmiussuunnittelun valtakunnallisia taustoja koskien. Se on hyväksytty valtioneuvostossa Se perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen kattaen yhteiskunnan varautumisen sekä

6 6 kriisijohtamisen normaali- ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmiksi tehtäviksi nimetään Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen. Periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta antaa perusteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmiuslaki 2012 Uusi valmiuslaki ( /1552) otettiin käyttöön Valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiuslaissa säädetään viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana sekä varautumisvelvollisuudesta. Lisäksi laissa säädetään viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin. Pelastusopiston ohje kunnille varautumisesta ja valmiussuunnittelusta 2012 Malli ja tämä suunnitelman laatimiseen liittyvä ohje on suunnattu kunnille ja siinä on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti kuntakonsernin yhteisen valmiuden kehittämisen näkökulma. Malli ja ohje on kehitetty siten, että ne tarjoavat hyvän lähtökohdan kuntien valmiuden aidolle kehittämiselle ja kokonaisvaltaiselle varautumiselle. Yhden ainoan, kaikille sopivan lähestymistavan määrittäminen tuskin on mahdollista, mutta mallia ja ohjetta voidaan hyödyntää esimerkiksi vertailupohjana jo olemassa olevien toimintatapojen ja suunnitelmien tarkastelussa. Tässä Lappeenrannan kaupungin valmiussuunnitelman yleisessä osassa on soveltuvin osin hyödynnetty Pelastusopiston ohjetta. Muita tärkeitä valtakunnallisia aineistoja ovat esim: o Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta 2012 o Hallbergin komitean mietintö 2010 o Puolustusministeriön ohje kunnille varautumisesta ja valmiussuunnittelusta Lappeenrantaa ja Etelä-Karjalaa koskevat keskeisimmät uhka-arviot 4.1 Valtakunnalliset uhkamallit Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS) vuodelta 2010 on esitetty seuraavat keskeisimmät valtakunnalliset uhkamallit:

7 7 o voimahuollon vakavat häiriöt o tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat o kuljetuslogistiikann vakavat häiriöt o yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt o elintarvikehuollonn vakavat häiriöt o rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt o julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen o väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt o suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat o terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus o rajaturvallisuudenn vakavat häiriöt o poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen n painostuss sekä o sotilaallisen voiman käyttö. Yhteiskunnan varautumista suunnitellaan siten, että pystytään toimimaan ja turvaamaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot noissa uhkamallien mukaisissa mahdollisissa häiriötilanteissa. Seuraavassa YTS 2010:n periaatekuvassa on o esitetty erilaisten uhkamallien suhde yksilön, yhteiskunnan tai globaalin yhteisön kannalta: - M a a k u n n a l l 4.2 Uhkamallit Etelä-Karjalassa Maakunnallisessa ja paikallisessa varautumisessa pyritään soveltuvin osin vastaamaan edellä mainittuihin valtakunnallisiin uhkakuviin kuvaamalla, mitä nuo uhkakuvat voisivat konkreettisemmin tarkoittaa meillä.

8 8 Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan sihteeristöltä EKTURVA:lta valmistui vuonna 2011 raportti Yhteistoiminta laajassa ja pitkäkestoisessa normaaliolojen häiriötilanteessa Etelä-Karjalan maakunnassa. Raportissa sihteeristö selvitti yhteistoimintaan liittyviä järjestelyjä normaaliolojen laajassa ja vakavassa häiriötilanteessa Etelä- Karjalan maakunnan alueella. Sihteeristön raportissa arvioitiin seuraavien uhkamallien ja tilanteiden olevan keskeisimpiä Etelä-Karjalaa koskevia uhkia. Samojen uhkakuvien arvioidaan olevan myös Lappeenrantaa koskevia keskeisimpiä uhkia. Laaja ja pitkäkestoinen sähkönjakelun häiriö (Yhteiskunnan turvallisuusstrategia YTS 2010 Voimahuollon vakavat häiriöt) Lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat tällä hetkellä riippuvaisia jollakin tavalla sähköstä. Laajamittainen ja pitkävaikutteinen sähkökatko vaatii eri viranomaisten yhteistyötä. Sähkö-katko koskettaa suurta joukkoa ihmisiä ja on jatkunut pitkään ennen kuin sähkönjakelu saadaan käynnistettyä. Sähkönjakeluhäiriön pitkittyessä katkos aiheuttaa myös kerrannaisvaikutuksia (televiestijärjestelmät kaatuvat akkujen loputtua, ruokahuollon ongelmat kylmäsäilytysketjujen katkettua, vedenjakelun katkeaminen sekä ongelmat jäteveden suhteen.) Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Lappeenrannan Energia Oy Käyttöveden saastuminen (YTS 2010 Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt) Suurta ihmisjoukkoa koskeva käyttöveden saastuminen johon ei nopeasti löydetä ratkaisua (vrt. Nokian tapaus). Mahdollisia aiheuttajia voivat olla itse vesijohtoverkon ongelmat (putki-rikot, hulevesien pääsy vesijohtoverkkoon, jätevesien pääsy vesijohtoverkkoon ) tai vedenottopaikan saastuminen (pohjaveden saastuminen, järviveden saastuminen). Kerrannaisvaikutuksina voivat olla laajat epidemiat sekä tuotantokatkot ruoanvalmistuslaitoksissa ja suurtalouskeittiöissä. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuolto sekä LPR seudun ympäristötoimi Laaja kemikaalionnettomuus (YTS 2010 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat) Onnettomuus aiheuttaa ihmisten evakuointia sekä alueen eristämistä ja puhdistamista. Mahdollisia onnettomuuden aiheuttajia Etelä-Karjalassa saattavat olla kemikaalijunan onnettomuus jonkun taajaman läheisyydessä (Vainikkala,

9 9 Luumäki, Taavetti) tai kemikaaleja käyttävässä teollisuudessa tapahtuva onnettomuus. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: E-K Pelastuslaitos, LPR seudun ympäristötoimi ja EKSOTE Laaja ympäristöonnettomuus (YTS 2010 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat) Mahdollisia aiheuttajia voivat olla ulkopuolelta saapuva laskeuma, vesistön tai maaperän saastuminen. Saattavat aiheuttaa laajojen alueiden evakuointia ja mittavia puhdistustoimia. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: LPR seudun ympäristötoimi, E-K pelastuslaitos ja EKSOTE Tietoverkko-ongelmat (YTS 2010 Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyberuhkat) Merkittävien tietoverkkojen solmukohtien häiriöt voivat aiheuttaa tietojärjestelmien hallinnassa ongelmia (jopa viranomaisverkoissa) sekä kaupan ja teollisuuden logistiikan ongelmia. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Saita Oy ja LPR tietohallintojohto Ihmishenkiä runsaasti vaativa suuronnettomuus (YTS 2010 Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat) Mahdollisia aiheuttajia alueellamme ovat henkilöjunaonnettomuus, tieliikenneonnettomuus jossa mukana busseja/rekkoja, lento-onnettomuus taajama alueella sekä henkilölaivaonnettomuus. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: E-K pelastuslaitos ja EKSOTE Laaja epidemia aalto (YTS 2010 Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt) Viranomaisten itsensä sairastuminen aiheuttaa tarpeen varajärjestelmien käyttöön ja viran-omaisten toimintojen yhdistämiseen. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Eksote

10 10 Laiton maahantulo ja ihmiskauppa (YTS 2010 Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt) Laiton maahantulo ja ihmiskauppa ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, joiden syntymekanismi voi käynnistyä esimerkiksi sosiaalisen eriarvoisuuden, terveystilanteen, aseellisen konfliktin, etnisten syiden tai paremmaksi kuvitellun elämän tavoittelussa. Laittoman maahantulon ja laajempien väestöliikkeiden lähtömaita ovat konfliktialueet ja elintasoltaan länsimaita selvästi heikommat valtiot. Suomi on houkutteleva laittoman maahantulon kohde- ja kauttakulkumaa, jolloin uhkana on tulevaisuudessa yhä laajempi yhteiskunnan rakenteiden ja viranomaiskontrollin ulkopuolella elävä väestönosa. Laiton maahantulo ja maassa oleskelu luovat kasvualustaa muille uhkille, kuten harmaalle taloudelle, laittomalle työnteolle ja terrorismille. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa maakunnan viitekehyksessä alueelle saapuisi lyhyessä ajassa luvattomasti jopa kymmeniä tuhansia suojelua pyytäviä ulkomaalaisia. Maahantulijoiden tutkinta, majoittaminen sekä elintarvike- ja terveydenhuollon järjestäminen sitoisivat merkittävästi yhteiskunnan voimavaroja. Ennakkovarautumisesta ja häiriötilanteen alkuvaiheen hoidosta päävastuussa: Kaakkois-Suomen Rajavartiosto (KSR) 5 Miten me vastaamme uhka-arvioihin Valmiussuunnittelussa ja varautumisessa on tärkeätä arvioida, mitä ovat keskeisimmät, yleisimmät tai vaikutuksiltaan vaarallisimmat uhkakuvat ja suunnitella toimintamalleja, erityisesti yhteistoiminnan järjestelyjä noissa tilanteissa. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeätä on luoda sellaisia toimintamalleja, että voidaan kohdata myös ennalta arvaamattomia uhkia ja häiriötilanteita. Haastavat häiriötilanteet ovat yleensä monimuotoisia ja aina toisistaan jollain tavalla poikkeavia, joten etukäteen on vaikeata luoda aivan täsmällisiä toimintamalleja tai vastuita. Ratkaisevaa on uhkakuvien toistuva uudelleen arviointi, säännöllinen harjoittelu ja ajattelutapa, jossa ollaan valmiita kohtaamaan mitä erilaisimpia tilanteita toimintakyky säilyttäen. Toimintaan mahdollisissa uhka-arvioiden mukaisissa tai muissa häiriötilanteissa tai niiden torjumiseen varaudutaan ennakolta tapahtuvalla varautumisella, joka käsittää mm. alla esitettäviä toimenpiteitä: o suunnittelu = valmiussuunnittelu yleissuunnittelu toimialakohtainen suunnittelu o koulutus o harjoittelu o viranomaisyhteistyö o henkilöstövaraukset o kalustovaraukset

11 11 o vastuiden määrittely tilanteen alkuvaiheessa tilanteen laajentuessaa o toimintaprosessien mietintä o hälytysjärjestelyjen kuntoon saattaminen o palvelusopimukset 6 Toiminta häiriötilanteissa Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan EKTURVA:n sihteeristö on laatinut suunnitelmann yhteistoiminnasta laajassa ja pitkäkestoisessa normaaliolojen häiriötilanteissa Etelä-Karjalassa (2012). Suunnitelmassa häiriötilanteella tarkoitetaan eri syistä johtuvaa ja aiheutuvaa tilannetta, joka ylittää tavanomaisen ja jonka hoitamiseen eivät yksittäisen toimialan/organisaation resurssit ole riittävät. Lisäksi tilanteen hoitaminen edellyttää normaalista poikkeavia johtamis- ja muita järjestelyitä. Lappeenrannan kaupungissa, sen toimialojen välisessää sekä muiden yhteistoimintakumppaneiden välisessä yhteistoiminnassa noudatetaan soveltuvin osin em. EKTURVA:n raportissa esitettyjä e periaatteita. Häiriötilanteenn hoitamisen prosessikuvaus esitetään tiivistetysti seuraavassa. Kuva: Etelä-Karjalan turvallisuust s- ja valmiustoimikunta EKTURVA 2012 marraskuu Keskeiset toimintavaiheet laajoissa häiriötilanteissa o Ennakkotiedon välittäminen Mikäli on olemassa pieniäkin viitteitä siihen, että häiriötilanne laajenee, tilanteesta on välitettävä ennakkotieto tärkeimmille

12 12 yhteistoimintatahoille, että yhteistoimintatahot voivat ryhtyä valmistelemaan omia toimenpiteitään Tämä on erittäin tärkeä toimenpide. Yhteistoimintatahot eivät pysty aloittamaan toimintaansa, jos heillä ei ole tietoa tilanteesta. Ennakkotietoa on mieluummin välitettävä liikaa kuin liian vähän Vastuu ennakkotiedon välittämisestä on sillä toimijalla, jonka vastuualueeseen tilanteen alkuvaiheen hoitaminen kuuluu o Tilannekuvan ylläpitäminen Tilanteesta on ylläpidettävä tilannekuvaa, että tiedetään, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa ja osataan suunnitella omia toimenpiteitä sen mukaan Tilannekuvan ylläpidon aloittaa tilanteen alkuvaiheen vastuullinen toimija. Tilanteen laajentuessa tilannekuvan ylläpidon yhteistoiminnasta sovitaan erikseen toimijoiden kesken o Valmiuden kohottaminen Ennalta on sovittu ohjeelliset hälytysrajat. Viimeistään niiden ylittyessä tai uhatessa ylittyä, on hälytettävä yhteistoimintaverkosto ja eri toimijoiden on kohotettava valmiuttaan o Yhteistoiminnan käynnistäminen Yhteistoimintaa käynnistettäessä on sovittava mm. seuraavista asioista: Johtaminen, johtamispaikka ja johtamisen tuki Yhteistoimintaosapuolten tehtävät ja roolit Tilannekuvan ylläpito ja jakaminen Tiedottaminen ja tiedottamisen vastuut Resurssien käyttö o Tilanteen aikainen toiminta Eri toimijat toimivat yhteistoiminnassa sen mukaan, mitä edellä on sovittu Keskeistä on sopia johtamis- ja tiedottamisvastuista o Paluu normaalitilaan Kun tilanne on vakiintunut, on suunniteltava paluu normaalitilaan 7 Yhteiset asiat 7.1 Johtaminen Lappeenrannan kaupungin johtaminen on pyrittävä järjestämään normaalein johtamismenettelyin kaikissa tilanteissa. Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa johtamista tukevat eri alojen asiantuntijat, mutta

13 13 perusorganisaatio ja johtamisvastuu tulee pitää samana kaikissa tilanteissa mahdollisimman pitkään. Kunnallista päätöksentekomenettelyä voidaan tarpeen mukaan ja lain sallimissa puitteissa keventää muuttamalla mm. kokouksien päätösvaltaisuutta ja koollekutsumista koskevia määräyksiä. Valmiuslain (1080/1991) tarkoittamissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella siirtää kunnallista päätösvaltaa alemmille organisaatiotasoille sekä virkamiehille. Normaalia demokraattista päätöksentekomenettelyä ja hallintoa tulee kuitenkin toteuttaa niin kauan kuin mahdollista. Viranhaltijajohtoryhmän tehtävät erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Viranhaltijajohtoryhmän tehtävänä on johtaa Lappeenrannan kaupunkia ja sovittaa yhteen toimialojen tehtäviä eri häiriötilanteissa. Johtoryhmää laajennetaan kaupunginjohtajan päätöksellä tarpeen mukaan muilla Lappeenrannan kaupungin viranhaltijoilla, yhteistyöviranomaisilla tai muilla asiantuntijoilla (julkinen, yksityinen tai kolmas sektori). Keskeisten viranhaltijoiden osalta luodaan ja ylläpidetään hälytysjärjestelyjä, joilla johtoryhmä saadaan tarvittaessa kutsuttua nopeasti koolle tai ainakin käynnistämään välittömät toimet keskeisten viranhaltijoiden toimesta. Tässä tarkoituksessa hyödynnetään esimerkiksi puhelinten tekstiviestihälytysryhmiä, joitten käytön edelleen tehostamista selvitetään. Periaatteena hälytyksissä pidetään, että kukin johtoryhmän jäsen vastaa ennen kaikkea oman sektorinsa toimivuudesta, mutta kuka tahansa johtoryhmän jäsen voi hälyttää johtoryhmän tarpeelliseksi arvioimassaan laajuudessa. Tärkeänä konkreettisena toimenpiteenä tässä tarkoituksessa ylläpidetään keskeisistä omista toimijoista sekä yhteistyökumppaneista yhteystietoluetteloa. Tärkeimmät yhteystiedot löytyvät suoraan Wintran erityistilanneohjeista. Muut tärkeät yhteystiedot löytyvät vanhan intran dokumenttienhallintaosiosta yleisistä dokumenteista kohdasta Kriisi- ja erityistilanneohjeet. Toimialojen johtaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Toimialan johtoryhmän tehtävänä on toimialajohtajan johdolla hoidettava oman toimialansa tehtävät eri häiriötilanteissa. Johtoryhmää laajennetaan toimialajohtajan päätöksellä tarpeen mukaan. 7.2 Tilannekuvan ylläpito Laajoissa ja monimuotoisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa korostuu oikean tilannekuvan tarve. Päätöksentekijöillä pitää olla tieto tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista, eri toimijoiden toimenpiteistä, tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista, omista toimenpiteistä ja omista käytettävissä olevista resursseista. Tilannekuvaa tarvitaan päätöksenteon tueksi.

14 14 Linjaorganisaatio itsessään tuottaa tilannekuvaa. Laajoissa tilanteissa linjaorganisaation johdon resurssit sitoutuvat kuitenkin hyvin pitkälti konkreettiseen operatiiviseen johtamiseen. Tällöin saatetaan tarvita johdon tueksi erillistä tilanneryhmää, joka avustaa johtoa ja tuottaa päätöksenteon tueksi ajan tasalla olevaa tilannekuvaa. Tilanneryhmä tulee koota ja kasvattaa tilanteen vaatimassa laajuudessa. Pienemmissä tilanteissa tilanneryhmä voi olla kooltaan vain muutama henkilö. Laajoissa tilanteissa tilanneryhmä voi olla laajuudeltaan jopa joitain kymmeniä henkilöitä sisältäen tilannekuvaosan ja viestiliikenneosan. Laajoissa tilanteissa tilanneryhmän johtajana toimii turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö. 7.3 Kriisiviestintä Oikean tiedon saatavuus ja luotettava tilannekuva luovat edellytykset päätöksenteolle. Tehokas, oikea-aikainen ja luotettava ulkoinen ja sisäinen viestintä ovat olennainen osa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa. Häiriötilanteissa on tärkeää käyttää joustavasti ja kattavasti kaikkia viranomaisten käytössä olevia viestintävälineitä ja kanavia. Kriisiviestintä ja siihen liittyvä tiedottaminen on tehostettua viestintää poikkeuksellisessa tilanteessa. Kriisiviestinnässä noudatetaan Lappeenrannan kaupungin kriisiviestintäsuunnitelmaa, joka kokonaisuutena löytyy intran dokumenttien hallinta-osiosta. Kriisiviestinnässä keskeisenä painopisteenä on suuremman vaaran ja lisävahinkojen välttäminen sekä tarpeettoman huolen hälventäminen, korvaavista palveluista tiedottaminen, toimintaohjeiden antaminen sekä väärän tiedon leviämisen estäminen. Keskeistä on, että kuntalaisille välittyy mahdollisimman nopeasti hallittu, täsmällinen tieto siitä, mitä on tapahtunut, mistä se johtuu ja mitä asialle ollaan tekemässä ja miten kuntalaisten pitäisi toimia. Lappeenrannan kaupungin II kaupunginsihteeri johtaa ja vastaa yhteistyössä kaupungin johdon kanssa erityistilanteiden tiedotusjärjestelyistä kuntalaisille, aluehallintoviranomaisille, muihin yhteistyöviranomaisiin ja tiedotusvälineisiin. 8 Poikkeusolojen erityispiirteet 8.1 Poikkeusolojen piirteitä Poikkeusolot ovat erityisen vakavia häiriötilanteita ja poikkeusolotilanteet on tyhjentävästi määritelty valmiuslain / :ssä. Määrittelyn sisältö on esitetty tämän asiakirjan luvussa 3 kohdassa Valmiuslaki.

15 15 Poikkeusoloissa toiminta käynnistetään samojen periaatteiden mukaisesti kuten normaaliajan häiriötilanteissakin huomioiden poikkeusolojen aiheuttamat lainsäädäntömuutokset (valmiuslaki & puolustustilalaki) sekä niihin liittyvät valtiohallinnon päätökset. Poikkeusoloihin johtava tilanne syntyy yleensä hitaasti. Tyypillisenä esimerkkinä vähitellen kiristyvä kansainvälinen poliittinen tilanne, joka johtaa myös sotilaallisiin uhkailuihin Suomen lähialueella. Poikkeusolojen julistaminen edellyttää myös Suomen ylimmän valtiojohdon tekemiä päätöksiä. Ilman valtiojohdon tekemiä päätöksiä toimitaan aina normaaliolojen lainsäädännön pohjalta ja normaaliolojen valtuuksilla, vaikka tilanne sinällään olisi kuinka hankala ja vaativa häiriötilanne. 8.2 Kaupungin johtokeskus Lappeenrannan kaupungin toimintaa johdetaan normaaleissa toimipisteissä niin pitkään kuin se on mahdollista ja turvallista. Poikkeusoloja varten Lappeenrannan kaupunki varautuu perustamaan poikkeusoloihin soveltuvan johtokeskuksen (valmiuslaki 120 ). Poikkeusolojen johtokeskus varustetaan siten, että se voidaan ottaa käyttöön perusosiltaan välittömästi ja kokonaisuudessaan 2-3 vuorokauden kuluessa. Johtokeskuksen tilojen on mahdollistettava pitkäaikainen työskentely. Kaupungin johtokeskuksen tehtävänä poikkeusoloissa on erityisesti: o Yleistilanteen johtaminen o Yhteydenpito muihin johtoportaisiin sekä yhteistoimintaviranomaisiin o Tarvittavan tilannekuvan ylläpitäminen o Omatoimisen suojelun johtaminen o Pelastustoiminnan tukeminen o Tiedottaminen ja muu kuntalaisten ohjaaminen 8.3 Varaukset ja työvoiman käyttö Lappeenrannan kaupunki esittää ajoittain puolustusvoimille listan sellaisista asevelvollisista henkilöistä, joita kaupunki tarvitsee poikkeusolojen aikana oman organisaationsa palvelukseen. Kaupungin henkilövarauslistaa ylläpitää henkilöstöhallinto (turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö), joka välittää henkilövaraukset suoraan puolustusvoimille. Puolustusvoimat voi myöntää listan henkilöille vapautuksen aseellisesta palveluksesta mahdollisessa kriisitilanteessa. Myönteisen päätöksen jälkeen nämä henkilöt ovat kaupungin käytössä myös kriisiajan poikkeusoloissa.

16 16 Poikkeusolojen lainsäädäntö mahdollistaa lisäksi työvoiman laajemman hankkimisen työkykyisen väestön keskuudesta. Toimialat suunnittelevat etukäteen ulkopuolisen työvoiman mahdollisen tarpeen. 8.4 Suojelulohkot Väestönsuojelun johtamista varten poikkeusoloissa pelastustoimen alue on jaettu suojelulohkoihin. Vastuu aluejaon muodostamisesta on pelastuslaitoksella ja suojelulohko-organisaatio muodostetaan Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Suojelulohko-organisaatiot perustetaan, kun valmiuslain soveltamisedellytykset ovat voimassa tai on selvää, että ne ollaan saattamassa voimaan. Lappeenrannan kaupungin lohkojako saadaan Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. 8.5 Evakuoinnit Evakuoinnit voidaan jakaa o kohde-evakuointeihin o laajamittaiseen evakuointiin Kohde-evakuoinnissa evakuoidaan väestö tietyn kohteen välittömästä läheisyydestä. Laajamittainen evakuointi tulee yleensä esiin poikkeusoloissa, jolloin väestöä siirretään turvallisemmille alueille tyhjentämällä laajoja asuinalueita, kaupunginosia tai jopa useita kuntia samanaikaisesti. Etelä-Karjalan pelastuslaitos laatii ja ylläpitää evakuointisuunnitelmia yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Suunnitelmat sisältävät myös väestön vastaanottosuunnitelman, joka laaditaan yhteistyössä kaupungin kanssa. Pelastuslaitos johtaa laajamittaisten evakuointien toteuttamista. Kohdeevakuointeihin määräys tulee yleensä pelastuslaitokselta tai poliisilta, jolloin he johtavat kyseisen evakuoinnin toteuttamista. Lappeenrannan kaupunki vastaa virastojen ja laitosten kohdeevakuointien suunnitelmista (pelastussuunnitelmat) ja niihin liittyvistä evakuoidun henkilöstön majoituksesta, muonituksesta, vaatetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta perushuollosta tarvittaessa. Lisäksi Lappeenrannan kaupunki huolehtii tiedottamisesta ja muista niille soveltuvista tehtävistä siten kuin niistä on yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa sovittu.

17 Päivittäistavarahuolto Lappeenrannan kaupunki valmistautuu perustamaan poikkeusoloja varten päivittäistavarahuolto-organisaation. Organisaation tehtäviin kuuluu kulutukseen liittyvä ohjaus, valistus ja neuvonta, sääntelystä ja säännöstelystä annettujen määräysten valvonta, tarvittaessa ostokorttien jakelun järjestäminen sekä säännöstelyn alaisten tavaroiden tuotannon ja jakelun valvonta. Organisaatio muodostetaan päivittäistavarahuollon johtajasta sekä päivittäistavarahuoltotoimistosta. Päivittäistavarahuoltoon liittyvästä valmiussuunnittelusta vastaa Etelä-Karjalan hankintapalvelut yhteistyössä Saimaan Tukipalvelut Oy:n ruokapalvelut-yksikön kanssa. Päivittäistavarahuoltoon kytkeytyy kiinteästi myös Eksoten sosiaalitoimi. 8.7 Valmiusmateriaali Valmiusmateriaali koostuu niistä laitteista ja välineistä, joilla valmiusorganisaation eri muodostelmat varustetaan poikkeusolojen varalle. Pääasiallisesti on pyrittävä käyttämään hyödyksi päivittäisessä käytössä olevaa materiaalia ilman suuria valmiusvarastoja. Päivittäiseen käyttöön soveltumaton, mutta erityistilanteissa ja poikkeusoloissa välttämätön materiaali hankitaan ja varastoidaan normaaliaikana. Toimialat vastaavat oman valmiusvarastonsa hankinnasta ja ylläpitämisestä sekä huomioivat tämän budjetoinnissaan. 9 Toimialojen valmiussuunnittelu Yksityiskohtaisempi valmiussuunnittelu tehdään toimialoilla, yhtiöissä ja tarvittaessa työpaikkatasolla. Toimialajohtajat ja yhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että kussakin yksikössä valmiussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Jokainen toimija vastaa omien tehtäviensä mahdollisimman häiriöttömästä toimivuudesta niin erilaisissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa sekä näihin tilanteisiin ennakkovarautumisesta ja mahdollisesta ennaltaehkäisystä. Keskeisimpien yksiköiden tärkeimpiä tehtäviä häiriötilanteisiin ennakkovarautumisessa ja niiden hoidossa ovat: Konsernihallinto: o Seuranta, että eri yksiköt hoitavat valmiussuunnitteluvelvoitteensa o Valmiussuunnitelman yleisen osan ylläpito o Laajojen tilanteiden yleisjohtaminen o Tiedottaminen laajoissa tilanteissa

18 18 Tekninen toimi o Katujen ja teiden kunnossapito, auraus ja raivaus o Kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapito ja korjaus Kasvatus- ja opetustoimi o Kasvatus- ja opetustoimen ylläpitäminen kaikissa olosuhteissa o Tilojen luovuttaminen johtamispaikoiksi ja majoitustiloiksi pelastuslaitoksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla Lappeenrannan Energia Oy o Energia- ja vesihuollon ylläpitäminen Etelä-Karjalan pelastuslaitos o Pelastustoiminta o Kuntien varautumisen tukeminen erikseen sovittavalla tavalla o Evakuointien suunnittelu ja johtaminen Eksote o Terveydenhuollon ylläpitäminen o Sosiaalipalveluiden ylläpitäminen, erityisesti vanhusten asumispalvelut Saimaan Talous ja Tieto Oy (Saita Oy) o Tietojärjestelmien ja tietoverkkojen ylläpito o Tietoturvallisuudesta huolehtiminen Saimaan Tukipalvelut Oy (Satu Oy) o Koulujen, päiväkotien ja laitosten ruokahuollosta vastaaminen Etelä-Karjalan hankintapalvelut o Päivittäistavarahuollosta vastaaminen poikkeusoloissa 10 Jatkotoimenpiteet ja kehittämisen painopisteet Suunnitelmien ylläpito ja ajantasaistus o Kukin toimiala ja yhtiö ylläpitävät omia valmiussuunnitelmiaan ja ajantasaistavat niitä valtuustokausittain Koulutus ja harjoittelu o Lappeenrannan kaupunki vaikuttaa osaltaan aktiivisti siihen, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI ja Etelä-Karjalan turvallisuusja valmiustoimikunta EKTURVA järjestävät määräajoin laajempia valmiusharjoituksia (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä) o Lappeenrannan kaupunki osallistuu näihin harjoituksiin aktiivisti o Lappeenrannan kaupunki huolehtii osaltaan siitä, että Etelä- Karjalan pelastuslaitos järjestää vuosittain pienempiä, teemakohtaisia valmiusharjoituksia (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä)

19 19 o Lappeenrannan kaupunki osallistuu näihin harjoituksiin aktiivisti o Toimialat ja yhtiöt järjestävät omia harjoituksia tarpeidensa mukaan o Kaupungista osallistuu vuosittain muutamia henkilöitä eri toimijoiden järjestämille yleisille valmiussuunnittelun kursseille Yhteistoimintajärjestelyjen ylläpito o Yhteistoimintajärjestelyjä muiden viranomaisten kanssa ylläpidetään kaupunkitasolla Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan EKTURVA:n kautta (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä) o Kukin toimiala ja yhtiö ylläpitävät omia tarpeellisia yhteistoimintajärjestelyjään Hälytysjärjestelyjen ylläpito ja harjoittelu o Hälytysjärjestelyjä muiden viranomaisten kanssa ylläpidetään kaupunkitasolla EKTURVA:n kautta (päävastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä) o Kukin toimiala ja yhtiö ylläpitävät omia tarpeellisia hälytysjärjestelyjään o Toimialat ja yhtiöt ylläpitävät omia sisäisiä päivystys- ja hälytysjärjestelyjään Ostopalvelusopimuksiin maininnat velvoitteista häiriötilanteissa o Ostopalvelusopimuksiin on otettava tarkoituksenmukaisella tavalla maininnat, että palveluntuottajan pitää varmistaa palveluiden tuottamismahdollisuus myös erilaisissa häiriötilanteissa. Soveltuvia mallisopimuslausekkeita löytyy esim. Huoltovarmuuskeskuksen SOPIVA-mallisopimusehdoista Seurataan kansallisten hankkeiden etenemistä ja mahdollista käyttökelpoisuutta meille: o Huovi-portaali = Huoltovarmuuskeskuksen työkalu jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen, tulossa Kunta-Huovi, seurataan Kunta-Huovi hankkeen etenemistä ja otetaan tuote käyttöön, mikäli se osoittautuu toimivaksi, seurantavastuu turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä o Katakri = kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö, kehitetty ennen kaikkea yritysten tietoturvallisuustasojen arviointiin, uudistumassa juuri versioon III, jossa tietietoturvallisuussuositukset vastaavat valtionhallinnon VAHTI-suosituksia, seurataan hankkeen etenemistä ja otetaan mahdollisesti käyttöön soveltuvin osin, seurantavastuu tietohallintojohtajalla sekä turvallisuus- ja riskienhallintapäälliköllä o Tietoturvasta toteutetaan myös erillinen hanke Seurataan turvallisuusviranomaisten toimialueiden muutoksia ja ylläpidetään yhteistyösuhteita myös uusiin toimijoihin o Puolustusvoimat, poliisi, pelastuslaitos, AVI

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia - Jaakko Pekki 23.9.2014 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia,

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA

Tilannekuvia kriisityöstä 2015 EKTURVA. yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa. Valmiuspäällikkö Joni Henttu EKTURVA Tilannekuvia kriisityöstä 2015 yhteistoimintaa Etelä-Karjalassa Valmiuspäällikkö Joni Henttu Kokonaisturvallisuutta Etelä-Karjalassa KOKONAISTURVALLISUUS ETELÄ- KARJALASSA Kokonaisturvallisuus on tavoitetila,

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016

Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lapin sairaanhoitopiirin Asiakasraati 23.2.2016 Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Turvallisuuspäällikkö sairaalassa Riskienhallintaa Turvallisuussuunnittelua Sisäisen kokonaisturvallisuuden kehittämistä

Lisätiedot

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti

STM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila

SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen?

Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus. Varautuminen? Palveluiden häiriöttömyys ja toimitusvarmuus Jaakko Pekki 20.11.2015 Varautuminen? Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Jari Aalto Lääninvalmiusjohtaja Pelastusosasto Lapin lääninhallitus Lapin lääni hätäpuhelut 2005 n. 233 000 puhelua vuodessa. n. 149 000 hätäpuhelua vuodessa.

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Sähkön säännöstelysuunnitelman ajanmukaistaminen Käyttötoimikunta 28.9.2011 Reima Päivinen

Sähkön säännöstelysuunnitelman ajanmukaistaminen Käyttötoimikunta 28.9.2011 Reima Päivinen Sähkön säännöstelysuunnitelman ajanmukaistaminen Käyttötoimikunta 28.9.2011 Reima Päivinen 28.9.2011 1 Päivitetty vuoden 2000 version pohjalta, pääasiallisena syynä valmiuslakiuudistus. Suunnitelma on

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain (10/2015) nojalla: 1

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna 3.-4.10.2013 Johtaja Taina Rautio

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas

Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016 Mikkeli Vesihuoltolaitoksen varautumisopas Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681) Vesihuoltolaitoksen palvelujen

Lisätiedot

2. Kuntien valmiussuunnitelmien lainsäädännöllinen perusta? 3. Mitä tarkoitetaan huoltovarmuudella ja miten sitä toteutetaan?

2. Kuntien valmiussuunnitelmien lainsäädännöllinen perusta? 3. Mitä tarkoitetaan huoltovarmuudella ja miten sitä toteutetaan? Kriisi- ja valmiuslainsäädäntö Valinnainen kurssi 22.4.2015 1. Valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottomekanismi? 2. Kuntien valmiussuunnitelmien lainsäädännöllinen perusta? 3. Mitä tarkoitetaan huoltovarmuudella

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 Kuntaliitto ja paikallinen yhteistoiminta varautumisessa Hotelli Vantaa Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA

VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA VARAUTUMISEN JA VALMIUSSUUNNITTELUN YHTEENSOVITTAMINEN KESKUS-, ALUE- JA PAIKALLISHALLINNON TASOLLA Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 26.9.2011 Kuopio Hallitusneuvos Matti Piispanen Turvallisuus-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009 30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.

Lisätiedot

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen...

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa

Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojelu kuntien valmiussuunnittelussa Väestönsuojeluseminaari 30.5.2012 Yliopettaja Jussi Korhonen, Pelastusopisto www.pelastusopisto.fi Kunnan varautumisen ulottuvuuksia Normaalista poikkeavat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Tapani myrsky

Tapani myrsky Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Turvaa maaseudulle-hanke

Turvaa maaseudulle-hanke INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Turvaa maaseudulle-hanke Turvallisuutta älykkäästi - seminaari Kylien pelastusryhmä-pilotista Turvaa maaseudulle-hankkeeksi ja edelleen pysyväksi toimintamalliksi

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot