Seuraavassa kuvataan perusturvalautakunnalle ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi, joilla hoidon saatavuutta kyettäisiin parantamaan.

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Toimenpiteet suun terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi. PETUR 38 Taustaa Suun terveydenhuollossa hammaslääkäreiden määrä on yksilöllisten ratkaisujen myötä vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Tavanomaisia rekrytointitoimenpiteitä on toteutettu tehostetusti jo pitkään, mutta tuloksia ei ole saatu. Vähentymisen ennakoidaan vielä jatkuvan, sillä elokuusta 2013 alkaen on tiedossa yhden hammaslääkärin siirtyminen toisen kunnan palvelukseen ja toinen hammaslääkäri on siirtymässä yksityisvastaanotolle Äänekoskelle. Siten suun terveydenhuollossa tulee syksyllä olemaan 3,6 hammaslääkäriä virassa tai toimessa, kun vakansseja on yhdeksän. Näistä yksi tekee hallintoa ja vastaa oikomishoidoista ja sen toteutuksesta. Jäljelle jäävällä 2,6 hammaslääkärin työpanoksella ei voida hoitaa edes lakisääteisiä velvoitteita. Suun terveydenhuollon hoitotyön voimavarat ovat lähes vakanssipohjien mukaiset. Tosin syksylle ennakoidaan kuuden suuhygienistin vakanssista vain neljän olevan kliinisessä työssä. Hammashoitajien 10 vakanssista 9 on tehtäviään hoitamassa ja nykyisellään heidän työpanostaan suunnataan korostetusti myös ennaltaehkäisevään työhön. Silti sanotuilla työjärjestelyillä ja esimerkiksi olemassa olevien suuhygenistien koulutukseen perustuvalla työpanoksella ei tilannetta kyetä riittävästi hallitsemaan. Yllä kuvatulla henkilöstömäärällä kaupunki ei kykene vastaamaan suun terveydenhuollon hoidon saatavuutta koskeviin vaatimuksiin. Hoidon saatavuutta ei kyetä turvaamaan asetetussa määräajassa ja odotettavissa on, että jono vielä nykyisestäkin kasvaa ja jonotusaika pitenee. Myös suun terveydenhuollon päivystysvelvoitteen täyttäminen vaarantuu, koska mm. opiskelijoita ei voida päivystystyössä käyttää. Seuraavassa kuvataan perusturvalautakunnalle ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi, joilla hoidon saatavuutta kyettäisiin parantamaan. Rekrytointi Suora rekrytointi on pitkällä tähtäimellä kestävin vaihtoehto turvata palvelujen toimivuus. Ongelmana kuitenkin on, etteivät rekrytoinnit tahdo tuottaa nykyisessä valtakunnallisessa hammaslääkäreiden työmarkkinatilanteessa tulosta. Nuoret, vastavalmistuneet hammaslääkärit ohjautuvat joko yksityissektorille tai rekrytointifirmojen palvelukseen. Virkaiältään vanhempia hammaslääkäreitä ei myöskään ole ns. vapailla työmarkkinoilla. Tilanteen uskotaan jossain määrin helpottavan, kun Itä-Suomen yliopistosta valmistuvat ensimmäiset hammaslääkärit, mikä on ajankohtaista aikaisintaan v Uuden terveyskeskuksen

2 valmistuessa kannattaa panostaa erityisesti tähän ryhmään ja pyrkiä esimerkiksi järjestämään tutustumiskäyntejä hammashuoltoon. Yhteyksiä tätä ajatellen on luotukin ja suun terveydenhuollon edustus osallistui keväällä 2012 uuden hammasklinikan avajaisiin Kuopiossa. Suoraa hammaslääkäreiden rekrytointia jatketaan säädöksiin perustuvin ilmoitusmenettelyin sekä sähköisen rekrytoinnin että ammattilehden kautta tavoitteena vakanssien mahdollisimman kattava täyttöaste. Seuraavassa kuvattavia muita täydentäviä toimenpiteitä esitetään toteutettavaksi määräaikaisena esim saakka. Ko. toimenpiteiden avulla hammaslääkäreiden vakanssit pyritään pitämään lähes täytenä siten, että seuraavin keinoin hankittava täydentävä työpanos mukaan lukien käytettävissä olisi n. 7-9 hammaslääkärin henkilötyövuotta vastaava työpanos. Hammaslääkäripalvelujen ostaminen ja mahd. kilpailuttaminen. Hammashuollolla on tällä hetkellä voimassa oleva sopimus kahden hammaslääkäreitä vuokraamalla välittävän yrityksen kanssa. Näiden kautta on saatukin hetkittäin hammaslääketieteen kandidaatteja (terveyskeskustyökelpoinen opiskelija) töihin. Nämä yritykset eivät ole kuitenkaan voineet tarjota hammaslääketieteen lisensiaatteja (valmis hammaslääkäri). Syynä on ollut se, ettei valmiita hammaslääkäreitä heidän kauttaan ole ollut tarjolla. Viime aikoina on tullut yhteydenottoja, joissa tarjotaan ulkomailla, pääsääntöisesti ETA-alueella valmistuneita hammaslääkäreitä töihin. He ovat joko jo Suomessa työskenteleviä tai tänne töihin haluavia valmiita hammaslääkäreitä. He eivät halua tulla lyhytaikaiseen työhön, vaan toivovat yleensä vähintään 4-6 kk työjaksoa. Näin pitkän ja kustannuksiltaan suhteellisen merkittävän sopimuksen tekemiseen ei vastaavalla hammaslääkärillä eikä terveydenhuollon vastuualueen esimiehellä ylilääkärillä nykyisellään ole oikeutta. Lisäksi tulee vastaan kaupungin hankintasäännön mukainen kilpailutusraja, , joka tulee täyteen jo muutaman kuukauden sopimuksella. Pienehköjen sopimusten kilpailutusvelvoite tuottaa byrokratiaa, ja lisäksi hidastaa merkittävästi palvelun hankintaa. Sopimusverkostoa olisi laajennettava muihin toimijoihin. Jos suomalaisia hammaslääkäreitä ei ole saatavilla palvelujen turvaamiseksi, on syytä lähteä selvittämään yhteistyömahdollisuuksia myös ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. ETA-alueelta tulevien ja siellä koulutettujen hammaslääkäreiden osalta ei nykyisellään ole mitään muodollisia erillisiä työvoiman liikkuvuusvaatimuksia, ei myöskään esimerkiksi kielitaidon osalta.

3 Kaupungin hankintasäännön sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluhankintojen kilpailutusvelvoiteraja, nykyisellään euroa, tulee mahd. pikaisesti päivittää ja yhdenmukaistaa ao. palvelujen nykyiseen kansalliseen kynnysrajaan euroa ( 8). Samalla tulisi tarkastella hankintasäännön tulos- ja vastuualue-esimiesten toimivaltuuksia näiltä osin ( 29). Osatoimintojen hankkiminen kilpailuttamalla Arkipäivystys on kaikkein aikaavievin ja raskain osa hammaslääkärin työnkuvasta. Koska vapaita aikoja ei aikuisväestölle voida tarjota, kuormittuu päivystys kohtuuttomasti. Tässä työvoimatilanteessa hammaslääkäripäivystyksen hankkiminen ulkopuoliselta toimijalta olisi varteenotettava vaihtoehto. Se voitaisiin toteuttaa yhden tai useamman toimijan avustuksella. Mikäli henkilöstömäärä syksyllä vähenee ennakoidulla tavalla, päivystyksen hoitaminen omalla hammaslääkärityövoimalla on fyysisen ja henkisen kuormittavuuden huomioon ottaen mahdoton tehtävä. Järjestelmään liittyvät edut: mahdollisuus järjestää hammaslääkäripäivystys maanantaista perjantaihin ilman oman henkilöstön (hammaslääkärit) työpanosta töissä olevan henkilöstön päivystyskuormittumisen väheneminen ja työn monipuolistuminen, minkä voi ennustaa merkittävästi edistävän työssä jaksamista mahdollistaa lapsipotilaiden ei kiireellisen hoidon jatkumisen Äänekosken keskuskoululla ja Suolahden hammashoitolassa voi toimia rekrytoinnissa positiivisena houkuttimena mahdollistaa opiskelijoiden käytön ei kiireellisessä potilastyössä Haitat: kustannukset mahdollisesti korkeahkot. On huomioitava myös päivystyksen kautta syntyvät potilasmaksutuotot, jotka ovat kiireetöntä vastaanottotoimintaa korkeammat jatkohoitopalvelujen saatavuus ja hoitojen jatkuvuus jää edelleen ongelmaksi ostopalvelun toimitusvarmuus ja henkilökunnan vaihtuvuus varmistettava Valtakunnassa tiedetään kokeillun hammaslääkäripäivystystä yhteistyössä yksityishammaslääkäreiden kanssa, eli yksityiset tahot ovat ottaneet vastuulleen päivystyksen hoitamisen esim. tiettyinä päivinä. Äänekoskella toimivien yksityisten hammaslääkäreiden ei tunnustelujen, tiedossa olevan tarjonnan määrä sekä taustana mainittu hammaslääkärityövoiman liikkuvuussuunta huomioon ottaen voida arvioida olevan kuitenkaan halukkaita tähän. Valmistellaan erikseen kesäkauden 2013 aikana suun

4 terveydenhuollon arkipäivien hammaslääkäreiden päiväpäivystyspalvelun hankinta ulkopuoliselta toimijalta. Ratkaisu voi olla määräaikainen, esimerkiksi n. 2 vuotta. Palveluseteli suun terveydenhuollossa Palvelusetelillä voi hankkia aikuisten hammashoidon palveluita. Toiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle. Hoidontarpeen kriteerit täyttävällä asiakkaalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee kyseinen palvelu järjestää. Esim. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa palveluseteliä hyödynnetään eniten päivystysasiakkaiden jatkohoidossa. Palveluseteli ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi kiireellisessä hoidossa. Kunnalla on velvollisuus pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Palvelusetelin saanut potilas voi valita yksityishammaslääkärin valitsemalla palvelun tuottajan terveyskeskuksen hyväksymistä yksityishammaslääkäreistä. Tiedot tuottajista, palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla vertailulomakkeella sekä kaupungin verkkosivuilla. Yksityishammaslääkäri toteuttaa terveyskeskushammaslääkärin tekemän kirjallisen hoitosuunnitelman, johon kirjataan terveyskeskuksessa potilaan tarvitsema hoito toimenpidenimekkeittäin (koodit). Potilas itse varaa ajan hammashoitoon valitsemaltaan palvelusetelituottajayksityishammaslääkäriltä ja toimittaa kaikki palveluseteliin liittyvät asiakirjat yksityishammaslääkärille. Mikäli hoitosuunnitelmaa joudutaan perustelluista syistä muuttamaan, yksityishammaslääkäri kertoo kustannusten mahdollisesta lisääntymisestä potilaalle. Merkittäviin muutoksiin yksityishammaslääkärin tulee pyytää lupa terveyskeskuksesta. Palvelusetelin arvo määräytyy potilaan tarvitsemien hoitojen mukaan ja seteli kattaa osan yksityishammaslääkärin hoidosta. Potilaalle jää maksettavaksi omavastuuosuus, josta ei saa Kela-korvausta. Potilas maksaa suoraan yksityishammaslääkärille omavastuuosuuden. Tämä osuus vaihtelee yksityishammaslääkärin hoitohintojen mukaan. Se on yleensä jonkin verran suurempi, kuin mitä hän maksaisi vastaavasta hoidosta terveyskeskuksessa. Potilas vastaa peruuttamattoman poisjäännin kustannuksista. Palveluseteli on voimassa 6 kuukautta myöntämispäivämäärästä. Terveyskeskus on palvelusetelillä annettavan hoidon osalta henkilörekisterilain mukainen rekisterinpitäjä. Tiedot yksityishammaslääkärin antamasta hoidosta kirjataan terveyskeskuksen potilasrekisteriin. Järjestelmään liittyvät edut: pystytään tarjoamaan hammashoitopalveluja lyhemmällä

5 aikavälillä hampaiston kokonaistilanne ei pitkän hoitojonon myötä huonone ja todennäköisesti päästään vähäisemmillä hoitotoimenpiteillä paine jonon kasvuun helpottaa henkilöstön työkuvan muuttuminen mielekkäämmäksi Haitat: palvelun tuottajiksi sitoutuvia yksityishammaslääkäreitä saattaa olla vaikea löytää ja heitä jouduttaneen hakemaan myös Äänekosken ulkopuolelta seteliyrittäjien hankinta ja hyväksymismenettely vie aikaa setelin kohdentamisen kriteerit, palvelujen vertailulomakkeet, hintalaskurit, setelien arvonmääritykset ym. vaativat monen osaajan työpanosta ennen käyttöönottoa terveyskeskushammaslääkäreiltä hoitosuunnitelman tekeminen ym. käytänteet vievät aikaa ja ovat pois omassa hoidossa olevien potilaiden hoidosta matkustamisnäkökohdat esim. Jyväskylään Valmistellaan erikseen kesäkauden 2013 aikana suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönotto tavoitteena määräaikainen kahden vuoden kokeilu sekä asian yksityiskohtaisempi linjaaminen perusturvalautakunnan kesäkuun kokouksessa. Palvelujen rajaaminen Säädökset, joista merkittävimpänä voimaan astunut terveydenhuoltolaki säätelevät myös suun terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan viranomaisvalvontajärjestelmän tehtävänä on arvioida, että toiminta on näiltä osin riittävää. Kaupungin on tehtävä parhaansa velvoitteista suoriutumiseksi, ja organisaatiolla on oltava valmius antaa selvityksiä, viime kädessä uhkasakkovelvottein. Ne toiminnan arkeen kohdistuvat rajaukset ja tehtäväsiirrot, jotka on ammatillisesti arvioiden ollut mahdollisuus toteuttaa yleisön hoidonsaatavuussäädösten ja henkilöstön ammatillisen osaamisen sekä voimavarojen puitteissa, on jo toteutettu. Äänekosken kaupunki Perusturva/suun terveydenhuolto pitäytyy pyrkimyksessään suoriutua perustehtäviensä julkisoikeudellisista velvoitteista ja etsii uusia palvelun tuottamistapoja niin, että kuntalaisten peruspalvelut näiltä osin tulisivat mahdollisimman hyvin toteutetuiksi. Työnjako ja uudelleenorganisointi Koska hammaslääkärityövoimaa ei rekrytoinnin kautta ole pystytty

6 hankkimaan, va. vastaava hammaslääkäri on erikseen ehdottanut ja hakenut täyttölupaa yhden suuhygienistin palkkaamiseksi määräajaksi, avoinna olevaa hammaslääkärin toimea hyödyntäen. Määräaikaisuus voisi olla yhden vuoden mittainen tai kunnes hammaslääkärivajetta on saatu korjattua edellä määritellyllä tavoin. Tämän ylimääräisen suuhygienistín työpanosta voidaan kohdentaa suuhygienistien hoitojonon purkuun ja muutoinkin aikuisten hammashoitopalveluiden saatavuuden parantamiseen niiltä osin, kuin se asianomaisen toimenkuvan kautta on mahdollista. Lisäksi suunnitellaan uudenlaisen suuhygienisti-hammaslääkäri ryhmätyönä toteutettavan vastaanottopalvelun organisointia. Tällöin yksi hammaslääkäri toimii 2-3 suuhygienistin kanssa yhdessä tehden yksinkertaisempaa paikkaushoitoa, joka muutoin kuormittaa arkipäivystystä. Potilaat tulisi valita etukäteen ja he olisivat ns. lohkeamapotilaita. Tällaisesta mallista on kokemusta ainakin yhdessä terveyskeskuksessa Suomessa. Toiminta on aika- ja kustannustehokasta sekä asiakasystävällistä. Tällä hetkellä suun terveydenhuolto ei pysy juurikaan aikuisväestölle tarjoamaan muuta kuin ensiapuhoitoa. Kokeilu edellyttää, että hammaslääkäriresursseja on siinä määrin käytössä, että yksi oma hammaslääkäri on muutaman kerran kuukaudessa irrotettavissa työhön. Työskentelytapa vaatii myös sisäistä koulutusta ennen toiminnan aloittamista. ' Kaupungin vakanssien täyttölupamenettelyn mahdollisuuksia käytetään jatkossakin suun terveydenhuollon osalta mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi ainakin vuosien talousarviovalmistelun henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon kuvatut jo henkilöstöhallinnon jatkovalmistelussa olevat näkökohdat. Perusturvajohtajan ehdotus: (Valmistelu: va. vastaava hammaslääkäri Tuula Juutistenaho p ja ylilääkäri Tapio Tammela p ). Perusturvalautakunta merkitsee tiedokseen annetun selostuksen suun terveydenhuollon palvelujen kokonaistilanteesta. Lautakunta hyväksyy kaikki edellä ehdotetut toimenpiteet toteutettaviksi siten, että - käynnistetään kilpailutusmenettely suun terveydenhuollon päiväpäivystyksen hankkimiseksi ulkopuoliselta toimijalta - valmistellaan perusturvalautakunnan kesäkuun kokoukseen tarkennettu esitys palvelusetelin käyttöönotosta - esitetään kaupunginhallitukselle hankintasäännön mahdollisimman nopeaa tarkistamista selostusosan mukaisesti niin että voidaan nykyistä joustavammin ja nopeammin hankkia

7 terveydenhuollon ostopalvelua, kun hoidon saatavuus on vakavasti vaarantumassa - puolletaan yhden suuhygienistin määräaikaista rekrytointia koskevaa täyttölupaa yllä esitetyn toimintamallin toteuttamiseksi - hankitaan hammaslääkärityövoimaa vuokrafirmoilta äkilliseen tarpeeseen mahdollisimman nopeasti. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin tiedoksi, että ylilääkäri Tapio Tammela ja vastaava hammaslääkäri Tuula Juustistenaho osallistuivat kokoukseen asiantuntijoina tämän asian osalta PETUR 76 Toukokuun perusturvalautakunnan kokouksen jälkeen on tehty seuraavat toimenpiteet: suun terveydenhuollon päiväpäivystys on kilpailutettu ja asia on rat kaistavana perusturvalautakunnan kokouksessa hankintasääntö on tarkistettu, mikä on mahdollistanut joustavam man ja nopeamman ostopalvelujen käytön ostopalveluna on tällä hetkellä käytettävissä 4 hammaslääkäriä ja li säk si on saatu suoralla työsopimuksella yksi mää räai kainen ham mas lää kä ri. Osa heis tä tekee osa-aikaista työtä määräaikaisen suuhygienistin täyttölupa on saatu palvelusetelin toimintaohje on valmisteltu Tilanne suun terveydenhuollossa on yllä kerrotuilla toimenpiteillä kevään jäl keen jon kin ver ran parantunut, mutta hoitojono en edelleen pisim pään jo not ta neilla asiakkailla n. 12 kuukautta. Jonon purkami nen yl lä mai nitul la re surssilla vie aikaa ja kaikki keinot käytetään edelleen jono tusai ko jen saattamiseksi lain mukaiselle tasolle. Palvelusetelin toiminta-ohje on valmistunut ja se on esityslistan liitteenä. Toiminta-ohje määrittelee yleiset palvelusetelin käyttämisen periaatteet. Setelin toimenpidekohtaiset hinnat tuodaan erikseen lau ta kun nan käsiteltäväksi sen jälkeen, kun on tiedossa toimintaan halukkaita yrittäjiä. Toiminta-ohjeessa on määritelty mm. palveluseteliyrittäjän hyväksymistä koskevat kriteerit, palvelusetelin myöntämisprosessi, palvelusetelijärjestelmän pii riin kuu lu vat asiakkaat ja toimenpiteet, joihin seteli voidaan myöntää. Lisäksi on määritelty kaupungin vastuut setelin

8 myöntäjänä, palvelutuottajan vastuut ja asiakkaan rooli palvelusetelin käyttäjänä. Keskeisimmät periaatteet palvelusetelin käytössä suun terveydenhuollon palveluihin ovat: palvelusetelin vastaanottaminen on asiakkaalle vapaa ehtoista. Asia kas voi kieltäytyä palvelusetelistä, ja jäädä julki sen suun tervey denhuollon palvelujen piiriin jonoon, joka ete nee normaalin jonotus järjestyksen mukaan asiakkaalle annetaan mahdollisen palvelusetelin myöntä misen yh tey dessä asiaa koskevat kirjalliset ohjeet asiakas itse valitsee palvelun tuottajan hyväksyttyjen palvelusetelintuottajien listalta palvelusetelin myöntämisestä päättää aina julkisessa terveydenhuollossa toimiva hammaslääkäri ja seteli myönnetään ham mas lää kä rin hoito suun nitelman mukaiseen toimenpiteeseen Perusturvajohtajan ehdotus: Palvelusetelin käyttöönotto tapahtuu alkuvaiheessa pienimuotoisena niin, että seteli voidaan hammaslääkärin harkinnan mukaan myöntää päivystyksessä hoidetun potilaan jatkohoitoon. Jatkohoito voi olla juurihoitoa ja/tai paikkausta tai hampaan poisto. Setelin myöntämi seen ei ole erillistä määrärahaa, vaan kustannukset katetaan suun terveydenhuollon budjetin puitteissa. Setelin käyttöä kuitenkin seu rataan sitä varten rakennetulla seurantajärjestelmällä siten, että vas taava hammaslääkäri saa ajantasaisen tiedon sekä käytön määrän että kus tan nusten hallintaa varten. Palveluseteli otetaan tässä vaiheessa käyttöön korvaamaan hammaslääkäripulasta johtuvaa työvoimaresurssin vajetta. Oma hammas lää kä ri työvoima on kuitenkin ensisijainen keino turvata palvelut, jo ten se telin käyttö rajataan tai lopetetaan, mikäli hammaslääkärien va kanssit saadaan täytettyä eikä palkkausrahasta jää säästöä ko. toi mintaa varten. 1. Hyväksytään liitteenä oleva palvelusetelin toiminta-ohje. 2. Haetaan halukkaita palveluseteliyrittäjiä lehti-ilmoituksel la Ääne koskelta, Laukaasta, Saarijärveltä ja Jyväskylästä. 3. Valtuutetaan vastaava hammaslääkäri hyväksymään hakijoiden jou kosta toi min ta-oh jeen mu kai set kriteerit täyt tävät palveluseteli yrit tä jät. 4. Tuodaan palvelusetelihinnasto myöhemmin erikseen päätettäväk si.

9 Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että vs. vastaava hammaslääkäri Tuula Juutistenaho osal lis tui ko kouk seen asiantun tijana tämän asian osalta