PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone nro 115. Otsikko Sivu

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta AIKA kello 15:30-18:45 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 12 Pöytäkirjan tarkastaminen 4 13 Toimeentulotuen soveltamisohjeet alkaen 5 14 Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna Vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma Terveyskeskuksen kuntosalimaksut v Toimenpiteet suun terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi Äänekosken kaupungin lausunto osallistumisesta työllistymistä 38 edistävään monialaiseen yhteispalveluun 19 Perusturvajohtajan viranhaltijapäätökset Ilmoitusasioita 42

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tuominen Marke 15:30-18:45 puheenjohtaja Flink-Liimatainen Piia 15:30-17:55 jäsen Hakonen Eero 15:30-18:45 jäsen Holopainen Simo 15:30-18:45 jäsen Hytönen Markku 15:30-18:45 jäsen Hänninen Seppo 15:30-18:45 jäsen Korhonen Jani 15:30-18:45 jäsen Lång Kyllikki 15:30-18:45 varapuheenjohtaja Tuikka Minna 15:30-18:45 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kh:n puheenjohtaja Närhi Merja kaupunginhallituksen edustaja Tuononen Matti vs.kaup.johtaja MUU Kolehmainen Raija 15:30-18:45 perusturvajohtaja Männistö Anja 15:30-18:45 talouspäällikkö, sihteeri Markkanen Outi 15:30-17:25 sosiaalityön johtaja Paananen Saara 15:40-17:25 vs. palvelujohtaja ALLEKIRJOITUKSET Marke Tuominen Puheenjohtaja Anja Männistö Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Eero Hakonen Simo Holopainen PÖYTÄKIRJA klo YLEISESTI Äänekosken kaupungin sosiaalitoimi NÄHTÄVILLÄ Hallintokatu 4

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen PETUR 11 Kuntalain mukaan lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, perusturvalautakunnan päättä mäl lä ta val la. Tämä kokouskutsu on postitettu Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus voi määrätä toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksissa. Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjan tarkastaminen PETUR 12 Hallintosäännön 41 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Perusturvalautakunta on kokouksessaan päättänyt, et tä lautakunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi pöytäkirjantarkastajaa ko kousta seuraavan viikon maanantaihin klo mennessä. Ehdotus: Päätös: Perusturvalautakunta valitsee tämän kokouksen pöytäkirjan tar kas tajiksi Eero Hakosen ja Simo Holopaisen. Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet alkaen PETUR 13 Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva, muihin etuuksiin ja tukiin nähden viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo sekä edistää itsenäistä selviy tymistä. Toimeentulotuen myöntäminen perustuu voimaan tulleeseen lakiin toimeentulotuesta ( /1412) ja siihen myöhemmin tulleisiin säädösmuutoksiin. Toimeentulotukea voi saada kunnassa vakinaisesti oleskeleva henki lö, jo ka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeenmukaista toimeen tu loa an sio työl lään, yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan ja varoistaan, hä neen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai en sisijai sen sosi aaliturvan kautta. Koska toimeentulotuki on lain mu kaan vii mesi jai nen tukimuoto selvitetään ennen tuen myöntämistä henkilön tai per heen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuk si muista tu lon lähteistä (opintotuki, asumistuki, työttömyysturva, elä ke jne.). Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva on oikeutettu matkakorvaukseen. Toimeentulotuen määrä on laissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä tarpeellisen suuruisina muut pe rus me not, joi ta ovat 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot 3) kotivakuutusmaksu sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita lain mukaan ovat 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin perusmenoihin sisältyvät asumisesta aiheutuvat menot 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lapsen harrastustoimintaan liittyviä erityisiä menoja. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Kunta myöntää ehkäisevää toimeentulotukea päättämiensä pe-

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta rusteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut toimeentulotukilain soveltamista koskevan oppaan vuonna Oppaassa korostetaan mm. sitä, että ehkäisevä toimeentulotuki tulee nähdä osana kunnan laajempaa ehkäisevän tuen kokonaisuutta. Kunnilla on mahdollisuus antaa omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta. Ohjeet eivät kuitenkaan saa rajoittaa viranhaltijoiden harkintaa päätettäessä perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen tai olla ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Ohjeiden lähtökohtana tulee olla yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen. Ohjeilla ei voida sivuuttaa lain säännöksiä. Toimeentulotuen nykyinen rahoitus ja rakenne tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Kunnalle suoritetaan edelleen valtionosuutta perustoimeentulotuen rahoit tamiseen 50 % perustoimeentulotuen kustannuksista. Täydentävän ja ehkäisevän toimeen tulotuen maksaa kunta ja valtion osallistuu kustannuk siin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus järjestelmän puitteissa. Sen sijaan kunnan vastuu työmarkkinatuesta laajeni vuoden 2015 alusta. Kunta maksaa yli 300 pv passiivista työmarkkinatukea saaneiden kuntalaisten työmarkkinatuesta puolet ja yli 1000 pv passiivista työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta 70 %. Toimeentulotukihakemus tulee käsitellä 7 vrk aikana sen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa heti eli käytännössä samana tai seuraavana arkipäivänä. Sosiaalitoimistoissa on päivystysaika ma - pe klo kiireellisiä toi meentulotukiasioita varten. Täydentävän ja ehkäisevän toi meentulotuen hakemukset työntekijät käyvät läpi so siaa lityön tiimissä, jo ka on joka maanantai. Asian esit telee ja päätöksen te kee asiaa hoitava viranhaltija. Kiireelliset täydentävän ja ehkäisevän tuen hakemukset käsitellään välittömästi toisen sosiaalityöntekijän/esimiehen kanssa. Perusturvan organisaatiossa toimeentulotukityö hoidetaan sosiaalityön tulosalueella siten, et tä päätöksiä tekevät etuussihteerit, monialaisen yhteispalvelupisteen palveluohjaajat sekä sosiaalityöntekijät. Toimeentulotukilain 13 mukaan kunta myöntää päättämiensä perustei den mukaisesti ehkäisevää toimeentulotukea. Äänekosken perusturvalautakunta on vahvistanut toimeentulotuen soveltamisohjeet Tuolloin päätettiin, että toimeentulotukea myönnetään voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sosiaali- ja terveysministeriön antaman soveltamissoppaan yleisiä pe ri-

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: aat teita noudattaen. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä päätettiin 2007 seuraavaa: Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään 1. Henkilön tai perheen aktivointia tukeviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisin perustein. 2. Henkilön tai perheen asumisen turvaamiseksi erityisin perustein. 3. Ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi. 4. Muihin henkilön tai perheen omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin mm. kriisitilanteissa Ehkäisevä toimeentulotuki on kertaluonteista ja sillä on tarkoi tus auttaa henkilö tai perhe tilapäisen kriisin yli silloin kun perustoimeentulotuki tai täydentävä toimeentulotuki ei tule kysymykseen tai ei ole riittävää. Tukea myönnettäessä täytyy olla oletus, että hen kilö tai perhe pystyy kertaluonteisen avun jälkeen selviytymään tilanteesta omatoimisesti. Asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiseksi eh käi se vää toi meentu lotukea myön net täessä ha ke mukset käsitellään aikuis- ja perhesosiaalityön tiimissä. (sosiaalityön johtaja Outi Markkanen ) Toimeentulotukilain soveltamisessa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisopasta (Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2013:14) sekä liitteenä olevaa toimeentulotukiohjetta vuodelle Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistui kokouseen asiantuntijana tämän asian kohdalla Liite nro 1 Toimeentulotukiohje 2015

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Toimenpiteet vanhuspalvelulain voimaantulon johdosta vuonna 2015 PETUR 14 Vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) tuli voimaan Laaja-alainen laki käsittelee iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamista, palvelujen laatua toimintayksiköissä ja kunnan velvoitteita palveluiden järjestämisessä. Lain tavoitteena on tukea ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista, parantaa mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa. Vanhuspalvelulain tavoitteena on myös parantaa mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta palvelujen käyttöön yksilöllisesti ja ajoissa sekä vahvistaa iäkkään henkilön omaa yksilöllistä mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöön. Vanhuspalvelulaissa säädetään: iäkkään henkilön palveluntarpeisiin vastaamisen yleisistä periaatteista, palveluntarpeiden selvittämisestä ja palvelukokonaisuuden suunnittelusta, ikäihmisten osallistumisesta palveluita koskevaan päätöksentekoon, pitkäaikaisen hoidon toteuttamisen periaatteista, sosiaalipalveluiden järjestämisen aikarajoista. Iäkkään ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on huomioitava myös muu lainsäädäntö mm. sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki ja muu erityislainsäädäntö. Vanhuspalvelulain velvoitteista osa tuli voimaan heti , osa ja viimeisimmät velvoitteet tulivat voimaan alkaen. Aikaisemmin voimaan tulleet velvoitteet ja niihin vastaaminen on käsitelty perusturvalautakunnassa iltakoulutyyppisesti syksyllä Ne on koottu myös tämän pykälän liitteeksi. Osa velvoitteista astui voimaan , ja niitä koskeva selvitys on seuraava: 1. Kunnan käytössä on oltava riittävästi monipuolista asiantuntemusta ja erityisosaamista (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, gerontologia, geriatria, hoito- ja sosiaalityö, lääkehoito, ravitsemus, monialainen kuntoutus sekä suun- ja terveydenhuollon alalla) Äänekosken kaupungilla, Arjen tuen vastuualueella on viimeisten vuosien aikana kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että henkilöstön osaamista on pyritty täydennyskoulutuksien, uusien rekrytointien ja uudenlaisten toimintatapojen avulla viemään yhä enemmän asiakaslähtöiseen ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaan suuntaan. Tavoitteena on ollut lisätä moniammatillista kohtaamista

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta ja yhteistyön merkitystä osana asiakkaan palvelukokonaisuutta. Arjen tuen henkilöstöä on koulutettu Geroartisti Taina Semin johdolla asiakaslähtöiseen kohtaamiseen, voimavarat huomioivaan hoitotyöhön ja elämän merkityksiä korostavaan lähestymistapaan. Koulutus on kestänyt lähes kaksi vuotta. Hoito- ja palvelusuunnitelmakaavake on muokattu uudelleen ja painopisteenä on fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset voimavarat huomioiva kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kuntoutus on noussut erityisen tärkeäksi ja kotiin menevät palvelut ovat olleet ensisijaisia. Rekrytoinneissa kuntouttavaan hoitotyöhön on kiinnitetty erityistä huomiota. Perusturvassa on kartoitettu vastaavan fysioterapeutin toimesta kuntouttavan työotteen toteutumista Äänekosken kaupungin perusturvan eri yksiköissä ja sen pohjalta on toteutettu koulutusta eri toimipisteissä. Kuntouttavan hoitotyön uudenlaisia käytäntöjä kehitetään joka yksikössä, mutta erityisenä painopisteenä on vuoden 2014 aikana ollut lyhytaikaishoidon yksiköiden toimintatapojen uudistaminen. Säännöllisesti lyhytaikaishoitoa käyttävät asiakkaat ovat riskiryhmä suhteessa pitkäaikaiseen palveluasumiseen ja laitoshoitoon joutumisessa. Kuntolaan on perustettu 4 sairaalasta kotiutuvan kuntoutuspaikkaa, jotta turvataan sairaalan akuuttitoimintaa. Säännöllisesti lyhytaikaishoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoitojaksoilla tarkoituksena on tavoitteellisuuden ja fyysisen kunnon ylläpitäminen ja paraneminen, arjen kuntoutuksen esille nostaminen sekä asiakkaan että hänen läheistensä sitouttaminen kuntoutumista ylläpitävään ja edistävään toimintaan. Ikäihmisten määrän lisääntymiseen perustuva budjettimäärärahan kasvu on jaettu Arjen tuen ja terveydenhuollon kesken turvaamaan ikäihmisille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Arjen tuen vastuualueella on kehitetty erityisesti seniorineuvola ja seniorikeskustoimintaa niillä alueilla, joilla terveysasemat ovat lopettaneet toimintansa. Tavoitteena on ollut turvata ikäihmisten palveluiden saatavuutta ja lisätä matalankynnyksen palveluita ikäihmisille. Lisäksi määrärahan avulla on käynnistetty mm. kotihoidon yöpartiotoimintaa, jonka avulla kotiin suunnattavaa palvelua on voitu järjestää ympärivuorokautisesti myös avohuollon asiakkaille. Kotihoidon yöpartiotoiminta tarjoaa turvaa myös muille asiakasryhmille kuin ikäihmisille. Moniammatillista yhteistyötä on lisätty terveystoimen ja Arjen tuen välillä, esim.yhteistyöpalaverit terveyskeskuksessa. Palveluprosessit on kuvattu ja asiakasohjausta on selkiytetty. Yksiköiden sairaanhoidollista osaamista on vahvistettu muuttamalla vapautuneita vakansseja sairaan- ja lähihoitajan vakansseiksi ja toteuttamalla mm. sairaanhoitajien työkiertoa terveyskeskuksessa ja hoitajien työkierto sairaanhoitajien mukana. Lisäksi sairaanhoidollista osaamista on vahvistettu palveluissa vuorokauden

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta ajoista riippumatta, esim. yöpartiotoiminta. Geriatrista osaamista hankitaan ostopalveluna osana terveystoimen toimintaa, mutta geriatrisen osaamisen riittävä saanti on haaste ikäihmisten palveluita järjestettäessä. Muistihoitaja toimii Äänekosken kaupungilla kokopäiväisesti ja Arjen tuen yksiköissä työskentelee lähes 10 muistihoitajan koulutuksen käynyttä työntekijää. Suun terveydenhuolto on vuoden 2014 aikana alkanut kartoittaa Arjen tuen yksiköiden asukkaita kotikäynnein suun terveyteen liittyvissä asioissa. Yhteistyötä terveystoimen kanssa tehdään tämän asian osalta. Ravitsemuksen osalta yhteistyöpalavereita kaupungin keittiöiden kanssa pidetään muutaman kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Arjen tuen työyksiköissä ravitsemussuosituksista on pidetty koulutusta henkilöstölle. Palautetta ateriapalveluista kerätään vuosittain ja toimintaa pyritään kehittämään annettu palaute hyödyntäen. 2. Kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle tarvittaessa vastuutyöntekijä, jonka tehtävänä on seurata yhdessä iäkkään kanssa palvelusuunnitelman toteutumista, olla tarvittaessa yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaaviin ja muihin tahoihin tarpeisiin vastaamiseksi sekä neuvoa ja auttaa iäkästä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijällä on oltava sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 :ssä tarkoitettu kelpoisuus. Vanhuspalvelulain mukaiseksi vastuutyöntekijäksi Äänekosken kaupungilla on nimetty sosiaalityöntekijä Sirkka-Liisa Lindgren alkaen. Hänen tehtävänään on tältä osin huolehtia vastuutyöntekijää tarvitsevien asiakkaiden palvelukokonaisuuden turvaamisesta ja hänelle tarkoitettujen etuuksien myöntämisestä. Lain tarkoituksena on ollut korostaa sitä, että iäkkäällä olisi ympärillään tarvittavaa tukiverkostoa. Tarkoituksena ei ole nimetä kaikille iäkkäille vastuutyöntekijää vaan esim. eri yksiköiden omahoitajan tehtävät ovat hyvin samankaltaisia kuin vastuutyöntekijän velvollisuudet. Vastuutyöntekijän nimeämisestä on sovittu siten, että mikäli tarvetta ilmenee, pidetään ennen vastuutyöntekijän nimeämistä yhteistyössä moniammatillinen palaveri, jotta kaikilla tarvittavilla tahoilla on tieto vastuutyöntekijän nimeämisestä. Vastuutyöntekijän tarve voi olla joko tilapäistä tai pysyvää ja tarvetta vastuutyöntekijälle tulee aina arvioida, kun palvelusuunnitelmaa ja palvelukokonaisuutta mietitään.

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: 3. Palveluntuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma, joka on pidettävä julkisesti nähtävillä (päivitys palautteen pohjalta). Vanhuspalvelulain 23 määräsi myös julkisen palvelutuotannon omavalvontasuunnitelman laatimisen alkaen. Äänekosken kaupungin Arjen tuen yksiköt ovat laatineet yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat vuoden 2014 loppuun mennessä. Arjen tuen tilaajaorganisaatio on laatinut omavalvontasuunnitelman asiakasohjauksen toteuttamisesta. Omavalvontasuunnitelmien tulee olla julkisesti nähtävillä sekä yksikössä että muutoin helposti luettavissa kaupungin nettisivuilla. Arjen tuen vanhuspalveluiden suunnitelmat ovat koottuna luettavissa kaupungin nettisivuilla yksikkökohtaisesti, lisäksi ne ovat kaikkien luettavissa yksiköissä. Omavalvontasuunnitelmat on laadittu siten, että ensin on tehty yksiköiden esimiesten ja tilaajatiimin yhteistyönä yhtenäinen pohja, jota yksiköt ovat omaa omavalvontasuunnitelmaa laatiessa voineet hyödyntää. Kaupungilla on paljon yhteisiä toimintakäytäntöjä, joita yhteiseen pohjaan on koottu. Yksiköiden esimiehet ovat käyneet omissa työyhteisöissään läpi omavalvontasuunnitelman eri osioita ja valmistelleet yksikön käytänteitä henkilöstön kanssa yhteistyössä. Omavalvontasuunnitelman tulee sisältää laajasti tietoa yksiköiden käytännöistä ja toimintatavoista sekä annetuista ohjeista. Omavalvontasuunnitelma on käytännön työkalu työyksiköissä ja tarkoituksena on, että sitä päivitetään vuosittain muuttuvien työtapojen ja käytänteiden vuoksi. Yhteisesti yksiköiden kanssa on sovittu, että päivittäminen tapahtuu vuosittain marraskuun loppuun mennessä ja yksikön esimiehet ovat vastuussa omien yksiköidensä suunnitelmien päivittämisestä. (valmistelu vs. palvelujohtaja Saara Paananen, ) Perusturvalautakunta merkitsee tiedokseen vanhuspalvelulain velvoitteet ja selvityksen ko. velvoitteisiin vastaamisesta Äänekoskella. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että vs. palvelujohtaja Saara Paananen osallistui kokoukseen asiantuntijana tämän asian kohdalla Liite nro 2 Vanhuspalvelulain pääasiallinen sisältö

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelma PETUR 15 Talousarvio-ohjeiden mukaan lautakunnan on tarvittaessa vah vis tetta va talousarvion käyttösuunnitelma, jolla tarkennetaan vas tuu alueiden määrärahan käyttöä ja tuloarvion saavuttamista lautakunnan päät tä mäl lä tulosyksikköjaotuksella. Lautakunta päättää talousarvion määrärahojen ja tavoitteiden puitteis sa omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käy tös tä sekä asettaa tarkennetut toiminnalliset ja taloudelliset tu losta voit teet. Lautakunta voi delegoida käyttösuunnitelman laadinnan osak si tai kokonaan alaisilleen viran- tai toimenhaltijoille. Perusturvalautakunta on kokouksessaan käsitellyt pe rustur van vuoden 2015 talousarvioesityksen ( 68). Lisäksi pe rus tur valau ta kun nal le on kokouksessa esitetty tiedoksi kau pungin val tuus ton käsittelyyn viety talousarvioesitys, jossa toimialan netto me no ja oli karsittu euroa lautakunnan esitykseen ver rat tuna. Koko perusturvan toimialan talousarvio hyväksyttiin seuraavasti: Perusturvalautakunta Lautakunnan ta-esitys Karsittu ta-esitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vastuualueiden talousarviot hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa seuraa vas ti: Hallinto Lautakunnan ta-esitys Karsittu ta-esitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyspalvelut Lautakunnan ta-esitys Karsittu ta-esitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: Sosiaalityö ja työelä mään kunt. palve lut Lautakunnan ta-esitys Karsittu ta-esitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Arjen tuki Lautakunnan ta-esitys Karsittu ta-esitys Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Talousarvion käyttösuunnitelmalla ei tässä vaiheessa ole syytä muut taa em. vastuualueiden välistä määrärahajakoa muuta kuin siltä osin, että korjataan Arjen tuen vastuualueelle liian suurena ja terveyskeskussairaalan liian pienenä budjetoitua ateriapalveluihin varattua määrärahaa. Eli pienennetään Arjen tuen määrärahaa euroa ja li sätään vastaavasti sairaalan määrärahaa. Säästöistä johtuen kaikilla vastuualueille tulee olemaan suuria vaikeuk sia selvitä palvelujen tuottamisesta vuoden 2015 taloarviomäärärahoilla. Vuoden 2015 karsittu talousarvio on pienempi kuin määrärahojen käyttö v Näin ollen ei ole perusteltua tehdä käyttösuunnitelmalla muutoksia vastuualueiden välillä. Määrärahojen si to vuus ta sok si on kaupunginvaltuustossa päätetty vastuualueen net to me no jen yhteissumma. Jokaisen vastuualueen sisällä on vuoden aikana py rit tä vä siihen, että säästöjä löytyy jo tiedossa olevien me no mää rä ra ha yli tys ten ja tulojen alitusten kattamiseen. Perusturvalautakunta päättää, että kaupunginvaltuuston hyväksymä vuoden 2015 talousarvio on myös talousarvion käyttösuunnitelma muilta osin paitsi Arjen tuen vastuualueelta siirretään euroa Terveyspalveluihin. Päätös: Hyväksyttiin

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Terveyskeskuksen kuntosalimaksut v 2015 PETUR 16 Perusturvalautakunta on kokouksessaan vahvistanut mm. terveyskeskuksen järjestämiin kuntosaliryhmiin osallistuville asiakasmaksut vuodelle Toimintaa on sen jälkeen muutettu ja mm. itsenäisesti kuntosalilla kävijöille ei ole määritelty asiakasmaksua. Samoin on tarvetta kuukausimaksulle, koska osa asiakkaista käy ohjauksen jälkeen esim. vain kuukauden eikä koko lukukautta. Perusturvajohtajan ehdotus: Liitteenä on esitys terveyskeskuksen kuntosalimaksuista. Perusturvalautakunta hyväksyy terveyskeskuksen kuntosalimaksut liitteen mukaisesti. Päätös: Hyväksyttiin Liite nro 3 Terveyskeskuksen kuntosalin asiakasmaksut v. 2015

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Toimenpiteet suun terveydenhuollon palveluiden turvaamiseksi 275/ /2014 PETUR Taustaa Suun terveydenhuollossa hammaslääkäreiden määrä on yksilöllis ten ratkaisujen myötä vähentynyt merkittävästi viimeisen vuoden ai kana. Tavanomaisia rekrytointitoimenpiteitä on toteutettu tehostetus ti jo pitkään, mutta tuloksia ei ole saatu. Vähentymisen ennakoidaan vielä jat kuvan, sillä elokuusta 2013 al kaen on tiedossa yh den ham maslää kä rin siirtymi nen toi sen kun nan palve lukseen ja toi nen hammaslää käri on siirty mässä yksi tyis vas taanotol le Ääne kos kelle. Siten suun ter vey den huollossa tulee syksyllä olemaan 3,6 ham maslääkäriä vi rassa tai toimessa, kun vakansseja on yhdeksän. Näistä yksi te kee hal lin toa ja vas taa oiko mis hoi doista ja sen toteu tuksesta. Jäljelle jääväl lä 2,6 ham mas lää kärin työ panoksel la ei voi da hoitaa edes lakisääteisiä velvoitteita. Suun ter veydenhuol lon hoi totyön voimava rat ovat lähes vakanssipohjien mukaiset. Tosin syksylle ennakoidaan kuuden suuhygienistin va kans sista vain neljän olevan klii ni ses sä työs sä. Ham mas hoi tajien 10 va kans sista 9 on teh täviään hoi ta massa ja nykyisellään heidän työpa nostaan suun na taan koroste tus ti myös en nal taeh käisevään työhön. Silti sa notuilla työjär jestelyillä ja esimerkik si olemassa olevien suuhy genisti en kou lutuk seen perus tu valla työpa nok sella ei tilan netta kyetä riittä västi hallitse maan. Yllä kuvatulla henkilöstömäärällä kaupunki ei kykene vastaamaan suun ter vey den huol lon hoi don saatavuutta koskeviin vaatimuksiin. Hoidon saatavuutta ei kyetä turvaamaan asetetussa määräajassa ja odotettavissa on, että jono vielä nykyisestäkin kasvaa ja jonotusaika pitenee. Myös suun terveydenhuollon päivystysvelvoitteen täyttäminen vaarantuu, koska mm. opiskelijoita ei voida päivystystyössä käyt tää. Seuraavassa kuvataan perusturvalautakunnalle eh do tuksia jat kotoimenpiteiksi, joilla hoidon saatavuutta kyettäisiin pa ranta maan. Rekrytointi Suora rekrytointi on pitkällä tähtäimellä kestävin vaihtoehto turvata

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta palvelujen toimivuus. Ongelmana kuitenkin on, ett ei vät rek ry toin nit tah do tuot taa ny kyi ses sä val takunnallisessa ham maslää kä reiden työ mark kina tilan tees sa tu losta. Nuoret, vasta val mistuneet hammaslää kärit oh jautu vat jo ko yk sityis sektorille tai rekry tointifirmo jen palveluk seen. Virka iältään van hem pia hammas lääkä reitä ei myöskään ole ns. va pailla työmark ki noilla. Tilanteen us ko taan jos sain määrin helpotta van, kun Itä-Suo men yli opistosta val mistuvat ensimmäiset hammas lääkärit, mikä on ajan kohtaista aikaisintaan v Uuden terveys keskuksen valmis tuessa kannattaa pa nostaa erityisesti tähän ryh mään ja pyrkiä esi merkiksi järjestämään tutustu miskäyntejä hammashuoltoon. Yh teyk siä tätä ajatellen on luotukin ja suun terveydenhuollon edustus osal listui ke väällä 2012 uuden ham masklinikan avajaisiin Kuopios sa. Toimenpide-ehdotus: Suoraa hammaslääkäreiden rekrytointia jat ke taan säädöksiin perustuvin ilmoi tus me nette lyin sekä sähköisen rekrytoinnin että am mat tileh den kautta ta voit teena vakanssien mah dollisimman kattava täyttö aste. Seuraavassa kuvattavia muita täydentäviä toimenpiteitä esitetään toteutettavaksi määräaikaisena esim saak ka. Ko. toimenpiteiden avulla ham mas lää kä reiden vakanssit py ri tään pi tä mään lä hes täy tenä si ten, et tä seu raa vin kei noin han kit ta va täy den tävä työ panos mukaan lukien käytet tä vissä olisi n. 7-9 ham mas lää kä rin hen ki lö työ vuot ta vastaava työ pa nos. Hammaslääkäripalvelujen ostaminen ja mahd. kilpailuttaminen. Hammashuollolla on tällä hetkellä voimassa oleva sopimus kahden hammaslääkäreitä vuok raamalla välittävän yrityksen kanssa. Näiden kautta on saatukin het kittäin hammaslääketieteen kandidaatteja (terveyskeskustyökelpoi nen opiskelija) töihin. Nämä yritykset eivät ole kuitenkaan voineet tarjota hammaslääketieteen lisensiaatteja (valmis hammaslääkäri). Syynä on ollut se, ettei valmiita ham mas lääkäreitä heidän kauttaan ole ollut tarjolla. Viime aikoina on tullut yh tey den ottoja, jois sa tarjotaan ulkomailla, pääsääntöisesti ETA-alueella val mistuneita hammaslääkäreitä töihin. He ovat joko jo Suo messa työsken televiä tai tänne töihin haluavia valmiita hammas lääkäreitä. He eivät halua tulla lyhytaikai seen työ hön, vaan toivovat yleensä vähintään 4-6 kk työ jaksoa. Näin pitkän ja kus tan nuksil taan suhteellisen merkittävän so pi muk sen te ke-

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta mi seen ei vas taa valla hammaslää kärillä eikä tervey den huollon vastuu alueen esi miehellä ylilääkärillä nykyisellään ole oi keutta. Li säksi tu lee vas taan kaupungin hankintasäännön mukainen kilpailu tusraja, , jo ka tulee täyteen jo muutaman kuukauden sopi muksella. Pie neh kö jen sopi musten kilpailutusvelvoite tuottaa byro kratiaa, ja lisäk si hi das taa merkittävästi palvelun hankintaa. So pi mus ver kos toa oli si laa jen net tava mui hin toi mi joi hin. Jos suo malaisia ham mas lää kä reitä ei ole saatavilla palvelujen turvaamiseksi, on syytä lähteä selvittämään yhteistyömahdollisuuksia myös ulkomaa lais ten toimijoiden kanssa. ETA-alu eelta tu le vien ja siellä koulutet tu jen ham mas lääkä reiden osalta ei nykyi sel lään ole mitään muodol li sia erillisiä työ voi man liik kuvuusvaa ti muksia, ei myöskään esimer kiksi kie litaidon osalta. Toimenpide-ehdotus: Kaupungin hankintasäännön sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluhankintojen kilpailutusvel voiteraja, nykyisellään euroa, tulee mahd. pikaisesti päivittää ja yhdenmukaistaa ao. palvelujen nykyiseen kan sal li seen kynnysrajaan eu roa ( 8). Samalla tulisi tarkas tella hankinta säännön tulos- ja vastuu alue-esimiesten toimivaltuuk sia näiltä osin ( 29). Osatoimintojen hankkiminen kilpailuttamalla Arkipäivystys on kaikkein aikaavievin ja raskain osa hammaslääkärin työnkuvasta. Koska va paita aikoja ei aikuisväestölle voida tarjota, kuormittuu päivystys kohtuuttomasti. Tässä työvoimatilanteessa hammaslääkäripäivystyk sen hankkiminen ulkopuoliselta toimijalta oli si var teenotettava vaihtoehto. Se voitaisiin to teut taa yh den tai useam man toimijan avustuksella. Mikäli henkilöstömäärä syksyllä vähenee ennakoidulla tavalla, päivystyksen hoi ta mi nen omal la hammaslääkärityövoimalla on fyysi sen ja henki sen kuor mit ta vuuden huomi oon ot taen mahdoton tehtä vä. Järjestelmään liittyvät edut: mahdollisuus järjestää hammaslääkäripäivystys maa nantaista per jantaihin ilman oman henkilöstön (hammaslääkä rit) työ panosta töissä olevan henkilöstön päivystyskuormittumisen vä heneminen ja työn monipuolistuminen, minkä voi ennustaa merkittävästi edistävän työssä jaksamista mahdollistaa lapsi potilaiden ei kiireellisen hoidon jatkumisen

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Ääne kosken kes kuskoululla ja Suolahden hammashoitolassa voi toimia rekrytoinnissa positiivisena houkuttimena mahdollis taa opiskelijoiden käytön ei kiireellisessä potilastyössä Haitat: kustannukset mahdollisesti korkeahkot. On huomioitava myös päi vystyksen kautta syntyvät potilasmaksutuotot, jotka ovat kiireetöntä vastaanottotoimintaa korkeammat jatkohoitopalvelu jen saatavuus ja hoitojen jatkuvuus jää edelleen ongelmaksi ostopalvelun toimitusvarmuus ja henkilökunnan vaihtu vuus varmistettava Valtakunnassa tiedetään kokeillun hammaslääkäripäivystystä yhteistyössä yksityishammas lääkäreiden kanssa, eli yksityiset tahot ovat ot ta neet vas tuul leen päivystyksen hoita misen esim. tiettyinä päivinä. Ää ne kos kella toimivien yksityisten hammaslääkäreiden ei tunnustelu jen, tie dossa olevan tarjonnan määrä sekä taustana mainittu hammas lää kärityö voiman liikkuvuus suunta huomioon ottaen voida arvioida ole van kui tenkaan halukkaita tähän. Toimenpide-ehdotus: Valmistellaan erikseen kesäkauden 2013 aikana suun terveydenhuollon arkipäivien ham maslääkäreiden päiväpäivystyspalvelun hankinta ulkopuoliselta toimijalta. Ratkaisu voi olla mää räaikainen, esimer kik si n. 2 vuot ta. Palveluseteli suun terveydenhuollossa Palvelusetelillä voi hankkia aikuisten hammashoidon palveluita. Toiminta perustuu lakiin sosi aali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009. Palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuotta malle palvelulle. Hoidontarpeen kriteerit täyttävällä asiakkaalla on kui ten kin oi keus kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kun nan tulee ky sei nen palvelu järjestää. Esim. Jy väs ky län yhteis toi min ta-alu een ter veys kes kuk sen suun ter veyden huol los sa palve luseteliä hyö dyn ne tään eni ten päivys tys asiak kaiden jatkohoidossa. Palvelu seteli ei kui ten kaan so vellu käy tettä väksi kii reel li sessä hoi dossa. Kunnalla on velvollisuus pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Palvelusetelin saanut potilas voi valita yksityishammas-

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta lääkärin valitsemalla palve lun tuottajan terveyskeskuksen hyväksymistä yksityishammaslääkä reistä. Tiedot tuottajis ta, pal ve luista ja niiden hin noista tulee olla julkisesti saatavilla vertai lu lo makkeella sekä kau pungin verkkosivuilla. Yksityishammaslääkäri to teuttaa terveyskes kushammaslääkärin tekemän kirjallisen hoito suunnitelman, johon kirjataan terveyskeskuksessa potilaan tarvitse ma hoito toimenpide nimekkeittäin (koodit). Potilas itse varaa ajan hammashoitoon valit semaltaan palvelusetelituottajayksityishammas lääkäriltä ja toimittaa kaikki palveluseteliin liittyvät asiakirjat yksityis hammaslääkärille. Mi käli hoitosuunnitelmaa joudutaan perustelluista syistä muuttamaan, yksityishammaslääkäri kertoo kustannusten mahdollisesta lisäänty misestä potilaalle. Merkittäviin muutoksiin yk sityishammaslääkärin tulee pyytää lupa terveyskeskuksesta. Palvelusetelin arvo määräytyy potilaan tarvitsemien hoitojen mukaan ja seteli kattaa osan yksityishammaslääkärin hoidosta. Potilaalle jää mak settavaksi oma vastuuosuus, josta ei saa Kela-korvausta. Potilas maksaa suoraan yksityishammaslääkärille omavastuuosuu den. Tämä osuus vaihtelee yksityishammaslääkärin hoitohintojen mukaan. Se on yleensä jonkin verran suu rempi, kuin mitä hän maksaisi vastaa vasta hoi dosta terveyskeskuk sessa. Potilas vastaa peruuttamatto man pois jäännin kustannuksista. Palveluseteli on voimassa 6 kuukautta myöntämispäivämäärästä. Terveyskeskus on palvelusetelillä annettavan hoidon osalta henkilörekisterilain mukainen re kisterinpitäjä. Tiedot yksityishammaslääkärin antamasta hoidosta kirjataan terveyskeskuksen potilasrekisteriin. Järjestelmään liittyvät edut: pystytään tarjoamaan hammashoitopalveluja lyhemmäl lä aikavälillä hampaiston kokonaistilanne ei pitkän hoitojonon myötä huonone ja todennäköisesti päästään vähäisemmillä hoitotoimenpiteillä paine jonon kasvuun helpottaa henkilöstön työku van muuttumi nen mielekkäämmäksi Haitat: palvelun tuottajiksi sitoutuvia yksityishammaslääkäreitä saat taa olla vaikea löytää ja heitä jouduttaneen hakemaan myös Ää nekos ken ul ko puo lel ta seteliyrittäjien hankinta ja hyväksymismenettely vie aikaa setelin kohdentamisen kriteerit, palvelujen vertailulomakkeet, hintalaskurit, setelien arvonmääritykset ym. vaa ti vat mo nen

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta osaa jan työ pa nos ta en nen käyt töön ottoa terveyskes kushammaslääkäreiltä hoitosuunnitelman tekeminen ym. käytän teet vievät aikaa ja ovat pois omassa hoidossa olevien potilai den hoidosta matkustamisnäkökohdat esim. Jy väskylään Toimenpide-ehdotus: Valmistellaan erikseen kesäkauden 2013 aikana suun terveydenhuollon palvelusetelin käyt töönotto tavoitteena määräaikainen kahden vuoden kokeilu sekä asian yksityiskohtaisempi linjaaminen perusturvalautakunnan kesä kuun kokouksessa. Palvelujen rajaaminen Säädökset, joista merkittävimpänä voimaan astunut terveydenhuoltolaki säätelevät myös suun terveydenhuollon toimintaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan viranomaisvalvontajärjestelmän tehtävänä on arvioi da, että toiminta on näiltä osin riittävää. Kaupungin on tehtävä parhaansa velvoitteista suoriutumi seksi, ja or ganisaatiolla on oltava valmius antaa selvityksiä, viime kädessä uh kasak ko vel vot tein. Ne toiminnan arkeen kohdistuvat ra jaukset ja tehtävä siir rot, jot ka on ammatillisesti arvioiden ollut mah dollisuus toteuttaa yleisön hoi don saatavuussäädösten ja henki löstön am ma tillisen osaamisen se kä voimavarojen puitteissa, on jo to teu tet tu. Toimenpide-ehdotus: Äänekosken kaupunki Perusturva/suun terveydenhuolto pitäytyy pyrkimykses sään suoriutua perustehtäviensä julkisoi keu del li sista velvoitteista ja etsii uusia palvelun tuottamistapoja niin, et tä kun talaisten peruspal velut näiltä osin tulisivat mahdollisimman hy vin toteutetuiksi. Työnjako ja uudelleenorganisointi Koska hammaslääkärityövoimaa ei rekrytoinnin kautta ole pystytty hankkimaan, va. vastaava hammaslääkäri on erikseen ehdottanut ja hakenut täyttölupaa yh den suu hy gienistin palkkaamiseksi määräajaksi, avoin na ole vaa ham maslääkärin toimea hyödyntäen. Mää räai kai suus voi si olla yhden vuo den mittai nen tai kun nes hammaslääkärivajetta on saatu korjattua edellä määri tellyllä ta voin. Tämän ylimääräisen suuhygienistín työpanosta voidaan kohdentaa

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta suuhygienistien hoitojo non purkuun ja muutoinkin aikuisten hammashoitopalveluiden saa tavuuden parantamiseen niiltä osin, kuin se asianomaisen toimen kuvan kautta on mahdollista. Lisäksi suun nitellaan uudenlaisen suu hygienisti-hammaslääkäri ryhmätyönä toteutettavan vastaanottopal velun organisointia. Tällöin yksi hammaslääkäri toimii 2-3 suuhy gienistin kanssa yhdessä tehden yksinkertaisempaa paikkaushoitoa, joka muutoin kuormittaa arkipäivystystä. Potilaat tulisi valita etukä teen ja he olisivat ns. lohkeamapotilaita. Tällaisesta mallista on kokemusta ainakin yhdessä terveyskeskuksessa Suomessa. Toiminta on aika- ja kustannustehokasta sekä asiakasystävällistä. Tällä het kellä suun terveydenhuolto ei pysy juurikaan aikuisväestölle tarjoa maan muuta kuin ensiapuhoitoa. Kokeilu edellyttää, että hammas lääkäriresursseja on siinä määrin käytössä, että yksi oma hammaslääkäri on muutaman kerran kuukau dessa irrotettavissa työ hön. Työskentelytapa vaatii myös sisäistä koulutus ta ennen toimin nan aloittamista. ' Toimenpide-ehdotus: Kaupungin vakanssien täyttölupamenettelyn mahdollisuuksia käytetään jatkossakin suun ter veydenhuollon osalta mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi ai nakin vuosien talousarviovalmistelun henkilöstösuunnitte lussa otetaan huomioon kuvatut jo henkilöstö hallinnon jatkovalmiste lussa olevat näkökohdat. Perusturvajohtajan ehdotus: (Valmistelu: va. vastaava hammaslääkäri Tuula Juutistenaho p ja ylilääkäri Tapio Tammela p ). Perusturvalautakunta merkitsee tiedokseen annetun selostuksen suun terveydenhuollon palvelujen kokonaistilan teesta. Lautakunta hyväksyy kaikki edellä ehdotetut toimenpiteet toteutettavik si si ten, että - käynnistetään kilpailutusmenettely suun terveydenhuollon päiväpäi vys tyk sen hank ki mi seksi ul ko puoli sel ta toi mi jal ta - valmistellaan perusturvalautakunnan kesäkuun kokoukseen tarken net tu esi tys palvelusetelin käyttöönotosta - esitetään kaupunginhallitukselle hankintasäännön mahdolli simman no peaa tar kis ta mista selostusosan mukaisesti niin että voidaan ny kyistä joustavammin ja nopeammin hankkia terveydenhuollon os-

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta topalve lua, kun hoi don saatavuus on vakavasti vaarantumassa - puolletaan yhden suuhygienistin määräaikaista rekrytointia koskevaa täyttölupaa yllä esitetyn toimintamallin toteuttamiseksi - hankitaan hammaslääkärityövoimaa vuokrafirmoilta äkilliseen tarpeeseen mahdollisimman nopeasti. Päätös: Hyväksyttiin. PETUR Merkittiin tiedoksi, että ylilääkäri Tapio Tammela ja vastaava hammaslääkäri Tuula Juustistenaho osallistuivat kokoukseen asiantuntijoina tämän asian osalta Toukokuun perusturvalautakunnan kokouksen jälkeen on tehty seuraavat toimenpiteet: suun terveydenhuollon päiväpäivystys on kilpailutettu ja asia on rat kaistavana perusturvalautakunnan kokouksessa hankintasääntö on tarkistettu, mikä on mahdollistanut joustavam man ja nopeamman ostopalvelujen käytön ostopalveluna on tällä hetkellä käytettävissä 4 hammaslääkäriä ja li säk si on saatu suoralla työsopimuksella yksi mää räai kainen ham mas lää kä ri. Osa heis tä tekee osa-aikaista työtä määräaikaisen suuhygienistin täyttölupa on saatu palvelusetelin toimintaohje on valmisteltu Tilanne suun terveydenhuollossa on yllä kerrotuilla toimenpiteillä kevään jäl keen jon kin ver ran parantunut, mutta hoitojono en edelleen pisim pään jo not ta neilla asiakkailla n. 12 kuukautta. Jonon purkami nen yl lä mai nitul la re surssilla vie aikaa ja kaikki keinot käytetään edelleen jono tusai ko jen saattamiseksi lain mukaiselle tasolle. Palvelusetelin toiminta-ohje on valmistunut ja se on esityslistan liitteenä. Toiminta-ohje määrittelee yleiset palvelusetelin käyttämisen periaatteet. Setelin toimenpidekohtaiset hinnat tuodaan erikseen lau ta kun nan käsiteltäväksi sen jälkeen, kun on tiedossa toimintaan

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta halukkaita yrittäjiä. Toiminta-ohjeessa on määritelty mm. palveluseteliyrittäjän hyväksymistä koskevat kriteerit, palvelusetelin myöntämisprosessi, palvelusetelijärjestelmän pii riin kuu lu vat asiakkaat ja toimenpiteet, joihin seteli voidaan myöntää. Lisäksi on määritelty kaupungin vastuut setelin myöntäjänä, palvelutuottajan vastuut ja asiakkaan rooli palvelusetelin käyttäjänä. Keskeisimmät periaatteet palvelusetelin käytössä suun terveydenhuollon palveluihin ovat: palvelusetelin vastaanottaminen on asiakkaalle vapaa ehtoista. Asia kas voi kieltäytyä palvelusetelistä, ja jäädä julki sen suun tervey denhuollon palvelujen piiriin jonoon, joka ete nee normaalin jonotus järjestyksen mukaan asiakkaalle annetaan mahdollisen palvelusetelin myöntä misen yh tey dessä asiaa koskevat kirjalliset ohjeet asiakas itse valitsee palvelun tuottajan hyväksyttyjen palvelusetelintuottajien listalta palvelusetelin myöntämisestä päättää aina julkisessa terveydenhuollossa toimiva hammaslääkäri ja seteli myönnetään ham mas lää kä rin hoito suun nitelman mukaiseen toimenpiteeseen Palvelusetelin käyttöönotto tapahtuu alkuvaiheessa pienimuotoisena niin, että seteli voidaan hammaslääkärin harkinnan mukaan myöntää päivystyksessä hoidetun potilaan jatkohoitoon. Jatkohoito voi olla juurihoitoa ja/tai paikkausta tai hampaan poisto. Setelin myöntämi seen ei ole erillistä määrärahaa, vaan kustannukset katetaan suun terveydenhuollon budjetin puitteissa. Setelin käyttöä kuitenkin seu rataan sitä varten rakennetulla seurantajärjestelmällä siten, että vas taava hammaslääkäri saa ajantasaisen tiedon sekä käytön määrän että kus tan nusten hallintaa varten. Palveluseteli otetaan tässä vaiheessa käyttöön korvaamaan hammaslääkäripulasta johtuvaa työvoimaresurssin vajetta. Oma hammas lää kä ri työvoima on kuitenkin ensisijainen keino turvata palvelut, jo ten se telin käyttö rajataan tai lopetetaan, mikäli hammaslääkärien va kanssit saadaan täytettyä eikä palkkausrahasta jää säästöä ko. toi mintaa varten.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan ehdotus: 1. Hyväksytään liitteenä oleva palvelusetelin toiminta-ohje. 1. Haetaan halukkaita palveluseteliyrittäjiä lehti-ilmoituksel la Ääne koskelta, Laukaasta, Saarijärveltä ja Jyväskylästä. 1. Valtuutetaan vastaava hammaslääkäri hyväksymään hakijoiden jou kosta toi min ta-oh jeen mu kai set kriteerit täyt tävät palveluseteli yrit tä jät. 1. Tuodaan palvelusetelihinnasto myöhemmin erikseen päätettäväk si. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että vs. vastaava hammaslääkäri Tuula Juutistenaho osal lis tui ko kouk seen asiantun tijana tämän asian osalta PETUR Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta on saapunut päivättynä Äänekosken kaupungin kunnanhallitukselle osoitettu selvityspyyntö: Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa Äänekosken terveyskeskuksissa. Selvityspyyntö perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viimeisimmän lokakuussa 2013 tekemän selvityksen tuloksiin jatkuvista ongelmista toteuttaa kiireetöntä hammashoitoa kuuden kuukauden enimmäisajassa Äänekosken terveyskeskuksessa sekä kaupungin internetsivuillaan terveydenhuoltolain edellyttämällä tavoin ilmoitettua tammikuulla 2014 hammaslääkärin vastaanotolle pääsevän 13 kuukaudessa. Aluehallintovirastojen ja Valviran kiireettömän hoitoonpääsyn valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan aluehallintovirastot selvittävät eräänä painotusalueena suun terveydenhuollon järjestämistä toimintatapanaan pyytää selvitykset kunnallishallituksilta. Selvityspyynnön toimittamisen määräaikaa aluehallintoviraston Jyväskylän toimipaikkaan mennessä on puhelinkeskustelulla ylitarkastaja Maarit Penttilä/Tammela jatkettu

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta saakka. Selvityspyynnössä kunnanhallitukselle tulee ilmetä ainakin: 1. Yksityiskohtainen selvitys ongelman syistä ja laajuudesta terveysasemakohtaisesti 2. Toimenpiteet, joihin terveyskeskus on ryhtynyt ongelman korjaamiseksi 3. Selvitys hoidon toteutumisen omavalvonnasta (mm. millä tavoin terveyskeskus seuraa tarpeellisen hoidon toteutumista suun terveydenhuollossa 3-6 kk:ssa terveysasemittain, kenen vastuulla on seuranta ja kuinka poikkeamiin puututaan 4. Ajantasainen tilanne suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonosta, kuinka monta potilasta on jonottanut hoitoa yli kuusi kuukautta 5. Millaisella aikataululla suun terveydenhuolto saatetaan lain edellyttämälle tasolle? Asiantuntijalautakunnan ominaisuudessa perusturvalautakunta lausuntonaan kaupunginhallitukselle toteaa asiakokonaisuudesta seuraavaa: Selvityspyyntönäkökohtien 1. ja 2. osilta lautakunta saattaa tiedoksi tämän asiakohdan johdanto-osuudessa todetut seikat hammaslääkäripalvelujen tilakuvasta ja toimenpiteistä asian tilan korjaamiseksi. Perusturvalautakunnan omaehtoisesti kokouksessaan laajasti jo käsiteltyä ja linjattua toimenpiteitä on pöytäkirjasta ilmenevien seikkojen lisänä todettava, että samalla päivämäärällä 75 perusturvalautakunta hyväksyi arkipäiväaikaisia päivystyksellisiä hammaslääkäripalveluja koskenutta kilpailutuskierrosta koskevan esityksen, jolla on turvattu yhden päiväpäivystysvakanssin volyymilla hammaslääkäripalveluita Äänekosken terveyskeskukseen vuosille , optiovuoden 2016 käytöstä päätetään toukokuun 2015 loppuun mennessä. Lisäksi on sittemmin tehty ylilääkärin virkamiespäätöksellä hankintapäätös vuodeksi 2014 erityisesti jonon purkuun panostavan sekä myös muuta hammashuollon palvelua antavien hammaslääkäreiden toimittamisesta ja tämäkin hankintapäätös toteutuu parhaillaan arjessa. Kaikkiaan ns. vanhat hammaslääkärityövoiman toimittamista koskeneet aiempien vastaavien hammaslääkäreiden laatimina huomioon ottaen kuluneen kevään 2014 aikana Äänekosken terveyskeskukseen on

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta toimitettu hammaslääkärityövoimaa vaihtelevasti neljän eri palveluja välittävän yrityksen kautta. Edelleen perusturvalautakunta on päätöksellään osaltaan hyväksynyt yleisperiaatteet vastaavan hammaslääkärin virkatyön ostopalvelusta Liikelaitos Saarikalta, jolloin työajatuksena on suunnata vastaavan hammaslääkärin tehtäviä hoitavan hammaslääkärin työpanosta entistä vaikuttavammin suoraan kliiniseen työhön. Sanottu aiesopimus ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytännössä toteutunut. Vielä perusturvalautakunta on tuoreella päätöksellään hyväksynyt lopullisesti soveltamisohjeet ja hinta-arvon suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöönotolle. Ostohammaslääkärityövoimaa on kokonaisuutena käytetty jonon purkuun ym. toimintaan niin paljon kuin on ollut saatavilla ja työtuoleja on ollut vapaana. Tähän ovat vaikuttaneet toisaalta olemassa olevien suuhygienistien työtilatarpeet, toisaalta pääterveysaseman tilaterveydelliset ongelmat, jotka ovat rajoittaneet eräiden työhuoneiden käyttöä. Äänekoskelle on valmistumassa kuluvan kevään aikana kokonaan uusi terveyskeskusrakennus, johon hammashuollon toiminnot ensi vaiheessa aikuisväestön osalta keskittyvät. Äänekosken terveyskeskuksella on kunnallishistoriallisin taustoin nykyisellään työtilat yhteensä neljällä eri terveysasemalla uuden Äänekosken kaupungin alueella: Äänekoskella, Suolahdessa, Konginkankaalla ja Sumiaisissa. Hammaslääkärityövoiman aiemmin kuvatusti ratkaisevasti vähennyttyä on toiminnot käytännössä noin vuoden ajan jo jouduttu lähinnä aikuisikäluokkien osalta keskittämään Äänekoskelle. Sanottujen taajamien alueella annetaan toistaiseksi kuitenkin edelleen koululaisten hammashuoltoa. Lisäksi Äänekosken taajamassa Koulunmäen koululla on oma hammashoitola, sekin päivittäin edelleen toimien. Parhaillaan terveyskeskuksen yhdeksästä hammaslääkärivakanssista on hoidettuna vakinaisesti kolme siten, että yksi hoitaa myös va. vastaavan hammaslääkärin tehtäviä. Viime vuosina toimista ja viroista on irtisanoutunut yhteensä viisi hammaslääkäriä ja yksi on pitkällä sairauslomalla. Vakinaiset vakanssitäytöt eivät samana ajanjaksona ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistuneet.