PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.3.

Transkriptio

1 PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ ALKAEN PHSOTEY Ensihoitokeskus

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen hallinnollinen käsittely 4 2. Ensihoidon palvelutasoon liittyvät säädökset ja ohjeet Terveydenhuoltolaki Ensihoitopalvelun järjestäminen Ensihoitopalvelun sisältö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Ensihoitopalvelun tehtävät Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Ensihoitopalvelun riskialueluokat Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Tavoittamisaikojen määrittely Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Johtamisjärjestelmä Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Ensihoitopalvelun järjestämistapa Päijät-Hämeen sote-kuntayhtymän alueella Yleistä Esitys ensihoitopalvelun järjestämiseksi alkaen Järjestämistapa Ensihoidon yksiköt Nopean vasteen yksiköt Hoitolaitossiirrot Ensihoidon vastaanottopalvelut Ensihoitopalvelun tehtävät ja strategiset tavoitteet Ensihoitopalvelun tehtävät Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet Ensihoitopalvelun sisältö ja saatavuus Riskianalyysi ja riskialueet Tavoitteet potilaan tavoittamisajoista Varautuminen erityis- ja ruuhkatilanteisiin sekä valmiudennosto 21 Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 2

3 6. Ensihoitopalvelun johtaminen Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri Ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö Ensihoitokeskuksen kenttäjohtaja Henkilöstön koulutusvaatimukset Ensivasteyksikkö Perustason ensihoidon yksikkö Hoitotason ensihoidon yksikkö Vaativan hoitotason ensihoidon yksikkö Kenttäjohtaja Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi Hätäkeskukselle annettava ohjeistus koskien ensihoitopalvelun käyttöä Virka-apu Pelastustoimi Poliisi Sosiaalitoimi ja kotipalvelu Tukipalvelut Infrastruktuuri Ajoneuvot Laskutus Tietoliikenne Laitehankinnat Apteekki- ja kulutustavara Raportointi 28 Liitteet LIITE 1. Ensihoidon kustannustenjako LIITE 2. Päijät-Hämeen ensihoidon kehittäminen. Selvitysmiehen raportti Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 3

4 1. JOHDANTO JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirsi kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi alkaen. Toimintakokonaisuutta kutsutaan ensihoitopalveluksi, ja se kytkettiin kiinteäksi osaksi terveydenhuollon päivystyspalveluja. Ensihoitopalvelu on nykyisin terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista, ensihoidosta ja tarvittaessa kuljetuksesta. Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelun sisältöä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (PHSOTEY) vastaa sairaanhoitopiirille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata laadukas ja mahdollisimman tasaarvoinen ensihoitopalvelu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella. Saman riskialueluokan asukkaille tulee tuottaa samantasoiset ensihoitopalvelut. Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaa yhtymän ensihoitokeskus, joka toimii ensihoitopalvelun järjestämisvastuussa olevana yksikkönä. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri yhdessä ensihoitopäällikön sekä ensihoito- ja päivystyskeskuksen johtajan kanssa vastaa palvelutasopäätöksen valmistelusta. Yhtymän hallitus päätti teettää ulkopuolisen selvityksen ensihoidon tilasta Päijät- Hämeessä. Yhtymän johtaja asetti tammikuussa 2014 ensihoidon selvitykselle ohjausryhmän sekä päätti tilata selvityksen FinnHEMS oy:ltä. Loppuraportti valmistui Selvityksen johtopäätöksiä on hyödynnetty palvelutasopäätöksen valmistelussa. Ensihoidon palvelutasopäätös esitetään hyväksyttäväksi toistaiseksi voimassa olevana alkaen. Tuleva valtakunnallinen SOTE -linjaus vaatinee ensihoidon palvelutasopäätökseen muutoksia aikaisintaan 2017 alusta lähtien. Palvelutasopäätösluonnos lähetettiin kuntiin lausuttavaksi lokakuussa Palvelutasopäätösehdotus esitettiin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän hallitukselle hyväksyttäväksi PHSOTEY valtuusto käsittelee palvelutasopäätöksen XX Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 4

5 2. ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemään alueensa ensihoidon palvelutasosta päätöksen. Terveydenhuoltolain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta (340/2011) säädetään yksityiskohtaisemmin palvelutasopäätöksen laatimisesta. Sairaanhoitopiiri vahvistaa palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja palvelutasopäätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja lisätä yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden välillä. Lakiuudistuksen tavoitteena on myös kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Terveydenhuollon palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava sen vastuulla olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Lisäksi alueen terveydenhuollon palvelut on järjestettävä riittävän lähellä asukkaiden omia yhteisöjä, jollei palvelujen alueellinen keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun sisällöstä ja tehtävistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensihoitopalvelusta. Asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin myös hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja silloin, kun potilaan tilan edellyttämän hoidon ja valvonnan turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää potilaan kuljettamiseen mainitussa asetuksessa tarkoitettua ensihoitopalvelun yksikköä. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä asiakirjoissa sovitaan muun muassa yhteistyöstä terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Säännöksiä täydentää valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 5

6 erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava miten kiireellinen sairaanhoito toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu. Vuonna 2015 voimaan tuleva päivystysasetus edellyttää ensihoidon ja päivystyshoidon syvempää ja saumatonta yhteistyötä potilasturvallisuuden parantamiseksi. Ensihoitokeskuksen toiminnasta erityisvastuualueella on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata ja valvoa yhdessä sen alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa, että yhtenäiset hoidon perusteet toteutuvat alueella. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia Terveydenhuoltolaki 1362/ Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön 2) tarvittaessa potilaan, hänen läheistensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin 3) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa ja Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 6

7 4) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaiselle, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/ Ensihoitopalvelun tehtävät 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi 9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisissa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoidon palvelutasopäätöksessä sovittu 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito) Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 7

8 Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Palvelutasopäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat (STM Opas Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä 2011): 1. turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokaltaan) samanlaisille alueille samantasoinen ensihoitopalvelu (yhdenvertaisuusperiaate) 2. tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti 3. tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä vasteajassa. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskiluokkiin 5 :ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille kussakin 6 :n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa Ensihoitopalvelun riskialueluokat Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen yhden neliökilometrin kokoiset alueet jaetaan viiteen riskialueluokkaan alueella muodostuvien keskimääräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan. Riskialueluokat esitetään taulukossa Taulukko Ensihoitopalvelun riskialueluokat. Riskialueluokka 1 Riskialueluokka 2 Riskialueluokka 3 Riskialueluokka 4 Riskialueluokka 5 enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie alueella ei ole vakinaista asutusta Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 8

9 Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokat esitetään taulukossa Taulukko Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat. A-luokan tehtävä korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä D-luokan tehtävä avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi Tavoittamisaikojen määrittely Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja B- tehtäväkiireellisyysluokassa 8 minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä hälytyksestä. C- luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D-luokan tehtävissä 2 tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B -tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä on ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. 2) Perustason ensihoidon yksikössä: Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 9

10 a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. 3) Hoitotason ensihoidon yksikössä: a) Ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Asetuksen voimaan tullessa ( ) on hoitotason ensihoitajana toimivien osalta siirtymäsäännös kelpoisuusvaatimuksissa ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa kenttäjohtajan päätöksellä Johtamisjärjestelmä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautisesti ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa toiminta-alueensa tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden antamisesta ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen 2) usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 10

11 3) tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaiset pykälän 11 mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. Ensihoidon kenttäjohtajat toimivat ensihoitopalvelun operatiivisina esimiehinä ja heillä on myös erilaisia henkilöstöhallintoon ja yleiseen työnjohtoon liittyviä tehtäviä. Kenttäjohtajan merkitys korostuu usean yksikön tehtävissä ja moniviranomaistehtävissä, joissa ensihoitopalvelulla tulee olla toimiva johtamisjärjestelmä. Kenttäjohtaja hoitaa tehtäviään tilanteesta riippuen johtokeskuksesta tai liikkuvasta johtoyksiköstä. Kenttäjohtajan toimenkuva edellyttää ensihoitojärjestelmän laaja-alaista tuntemusta ja käytännön kokemusta sekä ensihoidon johtamiskoulutusta (30 op). Koska kenttäjohtajilta odotetaan myös hoitotason ensihoidon osaamista, lähtökohtana on, että kenttäjohtajat täyttävät myös nämä kelpoisuusvaatimukset. Ensihoidon kenttäjohtaja toimii sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun alueellisena ympärivuorokautisena toiminnallisena esimiehenä. Kenttäjohtaja toimii monipotilastilanteissa ja moniviranomaistehtävissä tilannepaikan ensihoidon johtajana. Kenttäjohtaja toimii hätäkeskuksen tukena ruuhkatilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää tarjolla olevien ambulanssien määrän ja hätäkeskus joutuu asettamaan kiireellisiä ensihoitotehtäviä jonoon. Vuoden 2011 alussa voimaan astuneen uudistetun hätäkeskuslain (692/2010) 11 :n mukaan vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyy hätäkeskuksesta vastaanottavalle viranomaiselle, sen tehtäviä hoitavalle yksikölle tai muulle päivystyspisteelle, kun tämä on vastaanottanut ilmoituksen tai tehtävän. Koska hätäkeskuspäivystäjä ei ole osa terveydenhuoltojärjestelmää, kenttäjohtaja pystyy näissä tilanteissa tukemaan hätäkeskuspäivystäjää ensihoidon tehtävien suorittamisjärjestykseen asettamisessa. Lisäksi tilanteissa, joissa syntyy alueellisia ambulanssityhjiöitä, ensihoitopalvelun kenttäjohtaja voi määrätä lisäyksiköitä valmiuteen tai yksiköiden valmiussiirtoja tavoittamisviiveiden lyhentämiseksi. Sairaanhoitopiiri sopii käytännöistä ensihoidon kenttäjohtajien ja hätäkeskusten välisessä yhteistyössä. Kenttäjohtajan voi tarvittaessa määrätä potilaan kuljettamisesta myös muulla kuin ensihoitopalvelun kulkuvälineellä, jos esimerkiksi potilaan tila tai maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittaessa kenttäjohtaja voi pyytää virka-apua muilta viranomaisilta liittyen ensihoitopalvelussa esille tulevien tehtävien suorittamiseen. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 11

12 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Ensihoitoasetuksen 8 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin sovellettiin asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 :n 2 momentissa säädetään henkilöt, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. 3. ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA PÄIJÄT-HÄMEEN SOTE-KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA 3.1 Yleistä Sairaanhoitopiiri voi terveydenhuoltolain 39 :n 2 momentin mukaan valita säännöksessä mainituista järjestämistapavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimman tavan järjestää ensihoitopalvelu. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun kokonaan tai osassa aluettaan: 1) omana toimintana, 2) yhteistoiminnassa toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa, 3) yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa tai 4) tekemällä sopimuksen palvelujen tuottamisesta yksityisen tai muun palveluntuottajan kanssa. Terveydenhuoltolain mukaisesti palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota ensihoidon potilasturvallisuuteen, laatuun, alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja hoitoprosessien kehittämiseen yhdessä alueellisen yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu tulee järjestää kiinteässä yhteistyössä alueen päivystävien terveydenhuollon yksiköiden kanssa osana akuuttilääketieteellistä päivystystoimintaa. Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon ydintoimintaa. Ensihoitopalvelun tulee liittää tiiviiksi kokonaisuudeksi muun akuuttisairaanhoidon ja kotisairaanhoidon kanssa, jolloin yhä niukkeneva terveydenhuollon henkilöstö- ja osaamisresurssi pysyy alueellisesti terveydenhuollon mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Ensihoitopalvelu on alueellinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. Ensihoidon kenttäjohtaja vastaa alueellisen resurssin käytöstä yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa ja tarvittaessa turvaa ensihoitovalmiuden valmiussiirroilla tai lisävalmiuden perustamisella. Naapurisairaanhoitopiirien ensihoidon resursseja hyödynnetään tehokkaasti yhtymän reuna-alueilla. Kenttäjohtaja huolehtii palvelutason toteutumisesta mahdollisuuksien rajoissa ja voi tarpeen mukaan joustaa ensihoidon yksiköiden toiminta-aikaa niin, että kuntamaksuosuudet eivät ylittyisi. Akuutti24:n aloittaessa toimintansa päijäthämäläisten päivystyspalvelut keskitettiin keväällä 2012 käynnistyneeseen alueelliseen yhteispäivystyskeskukseen. Jotta haja-asutusalueiden lähipalveluita voidaan tukea ja edelleen kehittää uudessa päivystysmallissa, vaaditaan ensihoitopalveluilta uudenlaisia toimintamuotoja. Kauempana yhteispäivystyskeskuksesta Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 12

13 sijaitsevilla alueilla ensihoitopalvelua kehitetään kohti vaativaa hoidon tarpeen arviota, pientoimenpiteiden tekemistä jo asukkaiden kotona ja tiivistetään yhteistyötä kotipalvelujärjestelmän kanssa (EVA -toiminta). Tämän toteuttamiseksi tarvitaan edelleen lisäkoulutusta sekä ajattelutavan muutosta. Toiminnassa voidaan hyödyntää kaikkia alueen hoitotasoisia ensihoitoyksiköitä. Uuden palvelutasopäätöksen mukaisesti ensihoitopalvelun päätoimiset hoitotason ensihoitajat siirtyvät yhtymän ensihoitokeskuksen työntekijöiksi liikkeenluovutuksella ja vastavuoroisesti päätoimiset perustason ensihoitajat siirtyvät pelastuslaitoksen työntekijöiksi liikkeenluovutuksella. Näin turvataan ammattitaitoisen ensihoitohenkilöstön käyttö ensihoidon ja päivystyksen monipuolisiin akuuttisairaanhoidon tehtäviin päivittäisessä toiminnassa, ruuhkatilanteissa sekä poikkeusoloissa. Järjestely mahdollistaa myös tehokkaamman työnjohto- ja lähiesimiestoiminnan kehittämisen sekä joustavamman tavan liikutella ensihoitajia yksiköiden ja asemien välillä tarpeen mukaan. Työkiertoa kehitetään ja osa henkilöstöstä koulutetaan ristiin toimimaan joustavana henkilöstöresurssina loma-aikojen, sairauslomien ja muiden poissaolojen sekä ruuhka- ja erityistilanteiden varalta. Näin terveydenhuolto saa parhaan synergian alueella toimivista erityiskoulutetuista hoitoalan ammattilaista. Järjestely säästää lisäksi ylityökustannuksissa merkittävän summan vuositasolla. Päijät-Hämeen alueella ei ole kattavaa 24/7 ensihoitolääkäripäivystystä eikä lääkärihelikopteritoiminta yllä sairaanhoitopiirimme alueelle merkittävissä määrin. Vaativan ensihoidon alueellisella kehittämisellä pyritään turvaamaan alueen asukkaiden vakavien sairastapausten ja vammojen tehokas ja turvallinen ensihoito. Koska vaativia tilanteita tulee hajautetussa mallissa yhdelle ensihoitajalle vastaan harvoin, ensihoidon tason nostamiseksi ja laadun varmistamiseksi keskitetään kiireellisten tehtävien hoitoa hälytysohjeella vaativan hoitotason yksiköille. Tähän toimintaan osallistuvalle henkilöstölle järjestetään säännöllistä lääkärijohtoista erikoiskoulutusta ja työnkiertoa akuuttisairaanhoidon alueella ammattitaidon ylläpitämiseksi ja työssä kehittymisen mahdollistamiseksi. Yhteistyötä lähisairaanhoitopiirien kanssa syvennetään kustannusten hallitsemiseksi erityisesti Padasjoki Kuhmoisten sekä Hartola Joutsan alueilla. Siirtoyksikkö erillisenä tulosyksikkönä lakkautetaan ja sen ensihoitoyksiköt siirretään ensihoitopalvelun yksiköiksi. Järjestely tuo lisää joustavuutta ensihoitopalvelun toimintaan ja kustannukset kohdentuvat kunnille oikeudenmukaisemmin käyttötarpeen mukaan. 3.2 Esitys ensihoitopalvelun järjestämisestä alkaen Järjestämistapa Vuosina 2013 ja 2014 aloitettua ensihoitokeskuksen ja pelastuslaitoksen kumppanuutta jatketaan, mutta rajapintaan tehdään tuottavuutta edistäviä muutoksia. Ison muutos on se, että ensihoitokeskuksessa on koko hoitotason henkilöstö ja vastaavasti pelastuslaitoksessa perustason henkilöstö. Vaativa ensihoito ja kenttäjohto luonnollisesti ovat edelleen ensihoitokeskuksen toimintaa. Muutoksessa kevennetään pelastuslaitoksen hallintorakennetta ja hyödynnetään synergiaa pelastustoimeen pitämällä pelastajat edelleen osana perustason ensihoitoa. Ensivasteen laadullinen kehittäminen mahdollistuu pelastajien ensihoidon ammattitaidon tukemisella. Osana muutosta kehitetään ensihoidon kaluston hankintaa ja jatkossa harkitaan ajoneuvojen ostoa osana yhtymän vuosittaisia investointipäätöksiä, jotta kaluston kustannukset Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 13

14 vuositasolla ovat mahdollisimman edulliset. Uuden kumppanuuden ajatuksena on säästää kuntarahoitusta mahdollisimman paljon asiakkaiden hyväksi perustyöhön, jolloin ambulanssien valmiustuntien määrää voidaan lisätä. Sysmä Hartolan sairaankuljetus Oy:n sopimus on loppumassa helmikuussa Tämä alue tulee myös mukaan alueelliseen järjestelmään ja samalla työtekijöille tarjotaan mahdollisuus siirtyä ensihoitokeskuksen tai pelastuslaitoksen palvelukseen sen mukaisesti ovatko hoitotason vai perustason työntekijöitä. Hoitotason henkilöstö on säännöllisessä työ- ja koulutuskierrossa akuuttisairaanhoidon alueella. Myös halukkaille päivystyksen hoitajille annetaan ensihoidon perehdytystä. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot. Näin lääke- ja tarvikekustannukset voidaan minimoida. Tämä tuottaa taloudellisia säästöjä ensihoitopalvelun kustannusrakenteessa. Tuotantotapa mahdollistaa myös henkilöstön tehokkaan perehdytyksen sekä joustavan ja nousujohteisen urakierron ensihoitopalvelussa. Yhtymä tekee Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa muutokset yhteistoimintasopimukseen. Oleelliset muutokset koskevat henkilöstön siirtoja sekä hallinto- ja huoltotyöhön käytettävää työpanosta. Yhteistoimintasopimuksessa molempien osapuolten vastuut määritellään sekä sovitaan toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmästä sekä kustannusten jakautumisesta. 15 minuutin varallaolovalmiudesta luovutaan kokonaan. Kaikki ensihoitopalvelun yksiköt ovat välittömässä lähtövalmiudessa valmiusaikanaan. Yöaikaan haja-asutusalueiden ensihoitovalmiutta tehostetaan kustannustehokkaasti ns. NOVA -yksiköillä (ks ) tulevina vuosina Ensihoidon yksiköt Päiväaikaan valmiudessa on enimmillään 20 kuljettavaa ensihoitopalvelun yksikköä ja yöaikaan 10 yksikköä, jolloin alueellisesti tuotetaan valmiustuntia vuodessa. Osa-aikaisten yksiköiden valmiusaikaa harvaan asutuilla alueilla nostetaan 2 tunnilla, jolloin katetaan noin % ensihoidon tehtävistä. Yöaikaan siirtokuljetuksia keskussairaalasta ei hoideta pois lukien hätäsiirrot. Kenttäjohtajalla on oikeus säädellä osa-aikayksiköiden valmiusaikaa tarpeen vaatiessa tunnin välillä ensihoitopalvelun ruuhkatilanteissa ja muissa erityistilanteissa. Päijät-Hämeen alueen toimintamallit ja hoitokäytännöt tuntevien hoitotasoisten ensihoitajien riittävyyden turvaamiseksi myös kesälomakaudella, miehitetään yksi pohjoisen alueen ja yksi eteläisen alueen ensihoitoyksikkö lähtökohtaisesti H+H tasoiseksi. Tämä toimintamalli myös edesauttaa vaativien kotiin vietävien palveluiden turvaamisen mahdollisissa hoitotason henkilöstövajeissa. Lisäksi ensihoitopalvelussa huomioidaan ja mahdollistetaan Lahden alueen perusteltu ensihoitoyksiköiden tason alentaminen (H+P -> P+P tasoiseksi). Ensihoitopalvelussa voidaan tilapäisesti ja lomakauden henkilöstötarpeiden johdosta miehittää kaksi pääsääntöisesti siirtokuljetuksia arkisin hoitavaa osa-aikaista (PH131 ja PH132) ensihoitoyksikköä sekä yksi Lahdessa ympärivuorokauden valmiutta ylläpitävä ensihoitoyksikkö P+P tasoiseksi. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 14

15 Taulukko Kuljettavat ensihoitopalvelun yksiköt alkaen Tavoitetaso Yksikkötunnus Valmiusaika H+H PH h kaikkina päivinä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+H PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+H PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH h kaikkina päivänä H+P PH131 8 h arkisin H+P PH132 8 h arkisin Nopean vasteen yksiköt (NOVA -yksiköt) Ensihoitokeskus on hakemassa ulkopuolista rahoitusta nopean vasteen yksikön (NOVA -yksikkö) perustamista varten alueelle tukemaan EVA- ja ensihoitotoimintaa harvaan asutuilla seuduilla. NOVA -yksikön miehittää kokenut hoitotason ensihoitaja ja se varustetaan hoitoyksikön hoitovarusteilla ja riittävillä tutkimusvälineillä. NOVA -yksikköön voidaan sijoittaa lisäksi peruspalvelukeskuksen kotisairaanhoitaja tai jopa lääkäri, jolloin se tuottaa EVA -palveluita ja yöaikaan yksikkö päivystää alueella, jossa ensihoidon yövalmius on niukka lyhentäen hoidon aloitusviiveitä. NOVA -yksikköä käytetään myös ensivasteyksikkönä lähimmän yksikön periaatteella hätäkeskuksen resurssina sekä valmiussiirtoihin kenttäjohtajan päätöksellä Hoitolaitossiirrot Erikseen sovituilla kriteereillä kiireettömät potilaskuljetukset jaotellaan tuotettavaksi ambulanssilla, invataksilla ja taksilla. Toimintaa koordinoi virka-aikaan ensihoidon tilannekeskuksen (TIKE) ajojärjestelijä. Päivystysaikana toiminta järjestetään ensihoidon kenttäjohtajien kautta. Siirtämällä siirtoyksikön resurssi ensihoitopalvelun käyttöön saadaan joustava ja logistisesti tehokkaampi tapa järjestää hoitolaitossiirrot alueella. Kiireelliset siirrot terveyskeskuksista ja muista hoitolaitoksista tuotetaan lähimmällä tarkoituksenmukaisella ensihoitoyksiköllä. Samoin paluukuljetuksissa hyödynnetään koko resurssia tarkoituksenmukaisesti. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 15

16 3.2.5 Ensihoidon vastaanottopalvelut (EVA -palvelut) Ensihoidon vastaanottopalvelut sisältävät peruspalvelukeskusten kanssa erikseen sovittavia tukitehtäviä potilaiden kotona tai hoitolaitoksissa kuten antibioottitiputukset ja muiden lääkehoitojen toteuttaminen, vaativa hoidon tarpeen arviointi ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut, pientoimenpiteet sekä päivystysosaston tukeminen kotiutusprosessissa. Edellytyksenä toiminnan kehittämiselle ovat yksiköiden kohtuullinen kuormitusaste (alle 30 %) sekä nykyistä integroidumpi kotiutushoitajien, kotisairaanhoidon ja ensihoidon alueellinen yhteistyö. EVA -palveluiden täysmääräinen hyödyntäminen edellyttää joustavaa palvelutuotantoa ja toteutuu parhaiten edellä kuvatulla NOVA -mallilla, jossa NOVA -yksikkö tuottaa pääosan aikataulutetuista palveluista ja ensihoitoyksiköt tukevat toimintaa. NOVA toiminnan käynnistäminen edellyttää ulkopuolista lisärahoitusta eikä sisälly ensihoidon raamiin vuodelle ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 4.1. Ensihoitopalvelun tehtävät Terveydenhuoltolain 39 ja 40 :n ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta 2 :n määrittävät Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitopalvelun. PHSOTEY valtuusto päättää tällä palvelutasopäätöksellä, että ensihoitopalvelun tehtävät ovat: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 5) virka-avun antaminen muun muassa poliisille ja pelastusviranomaisille, niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi; 6) ensivastetoiminnan järjestäminen osana ensihoitopalvelua; 7) hoitolaitosten välisten kiireettömien aikatilaustehtävien ja muiden siirtokuljetusten suorittaminen yhtymän alueella; 8) yhteistyö peruspalvelukeskusten kanssa kotiin ja hoito- tai hoivalaitoksiin vietävien palveluiden (EVA palvelut) kehittämiseksi Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet PHSOTEY ensihoitokeskus järjestää ensihoitopalvelun niin, että riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samantasoiset alueet saavat samantasoista palvelua. Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen luomalla hyvä toiminnallinen kokonaisuus ilman Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 16

17 kuntarajoja. Kriittisesti sairastuneet tai vammautuneet potilaat tavoitetaan lääketieteellisesti arvioiden hyväksyttävällä viiveellä koko maakunnan alueella. Hyväksyttävää on kuitenkin, että ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin erityistilanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat. Tavoitteena on ensihoitopalvelun vaikuttavuus ja tehokkuus sekä kustannusten läpinäkyvyys. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein. Kustannustehokkuutta haetaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ensihoitopalvelua ja terveydenhuollon yhteistoimintaa tehostamalla. Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, vaikuttavaa ja oikea-aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille, keskittyen erityisesti väestön informoimiseen, hoidon tarpeen arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Ensihoitopalvelun painopisteenä on keskittyminen vaikuttaviin hoitopolkuihin yhdessä erikoissairaanhoidon erikoisalojen ja päivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden alueellisen yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu toimii saumattomasti osana koko alueen terveydenhuollon päivystystoimintaa muodostaen palvelukokonaisuuden oman alueen perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja vuodeosastotoimintojen kanssa tilanteissa, joissa potilaan hoidon tarpeen arvion jälkeen ei ole kyse välitöntä hoitoa vaativasta tilanteesta. Tavoitteena on tuoda erikoissairaanhoidon erityisosaaminen hoidon tarpeen arviossa osaksi perusterveydenhuollon päätöksentekoa, jolla hillitään osaltaan jatkuvasti kasvavaa erikoissairaanhoidon tarvetta. Ensihoitopalvelu pyrkii osaltaan edistämään alueellisesti kotiin annettavien palveluiden kehittämistä. Ensihoidon resursseja hyödynnetään jatkossa enemmän kotisairaanhoidon ja kotipalvelun rajapinnoissa. Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää alueen ensihoidon osaamista laaja-alaisesti huomioiden alueen väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu järjestää säännöllistä elvytys- ja hätätilanteiden koulutusta yhteistyössä alueen jäsenkuntien päivystysorganisaatioiden kanssa koko alueen tarpeisiin. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka tarjoten henkilöstölleen dynaamisen ammatillisen ja nousujohteisen kehittymismahdollisuuden. Tavoitteena on varmistaa tulevaisuudessakin ammattitaitoisen ensihoitohenkilöstön saatavuus alueella. 5. ENSIHOITOPALVELUN SISÄLTÖ JA SAATAVUUS Terveydenhuoltolaissa määritelty ensihoitopalvelu sisältää aiemmin kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa potilaan kiireellisestä tilanarviosta ja tarvittaessa ensihoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Päivystystoimintoja keskitettäessä korostuu potilaiden hoidon tarpeen arviointi ja tarkoituksenmukaisen hoitoon Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 17

18 ohjauksen merkitys, mikä vähentää turhien potilassiirtojen ja siten syntyvien ambulanssityhjiöiden määrää. Tällä palvelutasopäätöksellä PHSOTEY päättää, että toimintojen kokonaiskoordinaation ja synergiaetujen vuoksi myös kaikki kiireettömät potilassiirrot hoidetaan ensihoitopalvelun käytössä olevilla yksiköillä. Tavoitteena on koko kuljetuskapasiteetin hyödyntäminen ja tehokas logistiikka. Hätäkeskukset eivät enää välitä kiireettömiä siirtokuljetuksia, vaan ne koordinoidaan ensihoidon tilannekeskuksen kautta. Erityisvastuualueen ensihoidon ohjausryhmässä on sovittu, että sairaanhoitopiirien sisäisen siirtokuljetuslogistiikan hoitavat sairaanhoitopiirit itse ja Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiikka ohjaa osaltaan sairaaloiden välisiä siirtokuljetuksia. 5.1 Riskianalyysi ja riskialueet Ensihoidon riskianalyysi on toteutettu STM:n ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti. Riskianalyysin pohjana oleva riskikennojaottelu on toteutettu väestötietoihin; (väestötiheys, ikärakenne ja sairastuvuusindeksi) ja Hätäkeskuslaitokselta saatuihin tehtävätilastoihin sekä tieverkoston liikennetietoihin perustuen. Riskiruutujen tehtäväennustemallin korrelaatio toteutuneisiin ensihoitotehtäviin on korkea. Merkittäviä poikkeamia muodostavat lähinnä suuret työpaikat 3 riskiluokan alueilla ja monitoimitilat 4 riskiluokan alueilla. Näitä suuria yrityksiä ovat Koskisen Oy Kärkölässä ja Versowood Group Oy Vierumäellä. Lisäksi Vierumäellä sijaitsevaa Suomen urheiluopistoa alueineen voidaan hetkellisten ihmismassojen johdosta pitää riskikohteena suhteellisen kaukana ensihoitopalvelun yksiköistä. Lahden kaupungin alueella on lisäksi pienkauppakeskukset Karisma Lahden Karistossa sekä Kärkkäinen Lahden Renkomäessä. Näiden monitoimitilojen riskianalyysi on korkeampi kuin 4- riskiluokka antaa ymmärtää. Ohjeen mukaisesti alue on jaettu viiteen riskiluokkaan. Korkeimman riskiluokan (1) kennoja tulee ainoastaan Heinolan ja Lahden kaupunkien ydinkeskustoihin ja toiseksi korkeinta riskiluokkaa (2) kaikkiin suurempiin keskuksiin. 3 -riskiluokkaa esiintyy lähinnä pienemmissä taajamissa ja suurempien keskusten ympärillä. 4 -riskiluokkaa siellä, missä on harvaa asutusta tai vilkkaasti liikennöity tie ja 5 -riskiluokkaa lähinnä asumattomilla alueilla, joita alueella suhteellisen paljon. Taulukko 5.1. Riskialueiden jakautuminen kunnittain Riskiluokat (lkm) Kunta yhteensä Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Myrskylä Nastola Orimattila Padasjoki Pukkila Sysmä yhteensä Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 18

19 Kartta riskialueluokista Päijät-Hämeessä. Punainen = riskiluokka 1, oranssi = riskiluokka 2, keltainen = riskiluokka 3, vihreä = riskiluokka 4 ja harmaa = riskiluokka 5. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 19

20 5.2. Tavoitteet potilaan tavoittamisajoista ENSIHOITOKESKUS Ensihoitopalvelun saatavuus riippuu ensihoitoon suunnitellun rahoituksen lisäksi ensihoitoyksiköiden lähtövalmiudesta, asemapaikoista ja tehtävämääristä (päällekkäistehtävät) sekä kuormitusasteesta. Suurimman haasteen tasapuolisen valmiuden suunnittelussa alueellamme muodostavat 2 -riskialueet, joita on kaikissa suuremmissa taajamissa. Lääketieteellisten kriteerien mukaan hyväksyttävät potilaiden tavoittamisajat turvataan sijoittamalla näille riskialueille vähintään osavuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa oleva ensihoitoyksikkö. Valmiutta tuetaan hiljaisempina aikoina harvemmalla, mutta riittävällä verkostolla ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevilla ensihoitoyksiköillä. Vaativan hoitotason yksiköt sijoitetaan alueelle siten, että ne sijoittuvat alueensa asutuskeskittymään ja vapaana ollessaan tavoittavat potilaat 30 minuutissa. Vaativan hoitotason yksiköt toimivat erityistilanteissa aluevastuussa omalla ensihoitoalueellaan. Ensihoitopalvelun saatavuus perustuu MapInfo-/GRoute-ohjelmistoilla laskettuihin ajoaikoihin sekä hätäkeskuksen tehtävätilastointiin ja siitä saatuun tavoittamisviivearvioon eri riskiluokissa. Näiden pohjalta on määritelty ensihoitoyksiköiden tarvittavat asemapaikat ja yksiköiden toimintavalmiusajat. Tavoitteellista osuutta (%) on arvioitu suhteessa ensihoitopalvelun toimintaalueeseen, lähtövalmiuteen ja tehtävämääriin. Ensihoitopalvelun tavoitetason tulee olla riskialueluokittain sama koko sairaanhoitopiirin alueella. Palvelutasopäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivastetasoisella yksiköllä A- ja B -tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Lisäksi määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan ensihoitopalvelun yksiköllä C - tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutin ja D -tehtäväkiireellisyysluokassa kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Lisäksi on päätettävä, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan hoitotasoisella ensihoitoyksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä A - ja B -kiireellisyysluokan tehtävissä, mikäli potilaan hoito sitä edellyttää. Ensihoitopalvelun saatavuuden palvelutaso tavoittamisajan mukaan riskiluokka-alueittain (hätäkeskuksen hälytyksestä ensihoitopalvelun yksikkö kohteessa) esitetään taulukossa 5.2. Taulukko 5.2. Palvelutasopäätöksen mukaiset tavoittamisprosentit 8.0 M kuntarahoituksella ja alueellisella toimintamallilla (siirrot integroitu toimintaan) Riskialueluokka A / B C D Vähintään EVY Hoitotaso Ambulanssi Ambulanssi 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min Ei määritellä Ei määritellä Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 20

21 5.3 Varautuminen erityis- ja ruuhkatilanteisiin sekä valmiudennosto Ensihoitopalvelulla tulee olla riittävä määrä varayksiköitä käytössään normaalien huolto-, katsastus- ja korjaustoimenpiteiden varalta, jotta sovittu palvelutaso voidaan turvata vuoden jokaisena päivänä. Käytännössä heti käyttöön otettavia varayksiköitä tulee olla yksi kutakin kolmea päivittäisessä valmiudessa olevaa ensihoitoyksikköä kohden. Tätä vähäisempi määrä vaarantaa palvelutason toteutumisen alueella. Varavalmiudesta sekä mekanismista niiden mobilisoimiseksi sovitaan yhteistoimintasopimuksessa pelastuslaitoksen kanssa. Ilta- ja yöaikaiseen valmiudenlisäykseen käytetään alueelle tämän palvelutasopäätöksen mukaisesti sijoitettuja tunnin päivävalmiudessa olevia yksiköitä sekä vara-autoja. Päätöksen henkilöstön paikalle kutsumiseen hälytystyönä vapaavuorolaisista tekee ensihoitopalvelun kenttäjohtaja. Poikkeusoloissa kaikki ensihoitopalvelun yksiköt pyritään miehittämään valmiuteen ja lisäkapasiteettia hankitaan ensihoitopalvelun valmiussuunnitelmassa erikseen kuvattavalla tavalla. 6. ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN Lähtökohtana on ensihoitopalvelun johtaminen ja kehittäminen siten, että toiminta-alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelutasopäätöksen mukaiset ensihoitopalvelut sekä ensihoitopalvelun koordinointi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan muuhun toimintaan. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri ja ensihoitopäällikkö johtavat ensihoitopalvelua sekä vastaavat ensihoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena on voimavarojen oikea ja tarkoituksenmukainen suuntaaminen potilaan laadukkaan ensihoidon toteuttamiseksi. Ensihoidon ylilääkäri, ensihoitopäällikkö ja kenttäjohtajat vastaavat ensihoitopalvelun viranomaisyhteistyöstä tärkeimpien sidosryhmien, mm. alueen terveyskeskusten, kotisairaanhoidon, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja sosiaalitoimen sekä AVI:n ja TAYS - erva-alueen ensihoitokeskuksen kanssa Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri 1) johtaa ensihoitopalvelua kokonaisuutena 2) vastaa ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä valmius- ja varautumissuunnittelusta 3) vastaa ohjeiden laatimisesta ensihoitopalvelun toimintaan sekä päivittäistoiminnan että päivittäistoiminnasta poikkeavien erityistilanteiden osalta 4) vastaa ensihoitopalvelun hälytysohjeiden laatimisesta Hätäkeskuslaitokselle 5) vastaa virka-apusopimusten laatimisesta muiden viranomaisten kanssa 6) vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä asioissa 7) vastaa ensihoitopalvelun taloudesta ja sen suunnittelusta Ensihoidon palvelutasopäätösesitys lokakuu 2014 Sivu 21