Tybyhteison kehittamiseen varauduttu eurolla

Transkriptio

1 KANSAINVALINEN I(OHTAUSPAIKKA TORNION KAUPUNGIN TILlNPAATOSTIEDOTE 2009 VUOSI 2009 LYHYESTI: Raja 200 vuotta merkkivuosi toteutui onnistuneesti Tornion yleiskaava 2021 hyvaksyttiin kv Tornion kuntastrategia 2021 hyvaksyttiin kv Vakiluku vaheni ensimmaisen kerran seitsemaan vuoteen (61 henkiloa) Kuntajakoselvityspaatbs kv Tilinpaatbs toteutui talousarviota 3,358 milj. euroa parempana Vuosikate positiivinen 11,534 milj. euroa (TA 7,204 milj. e) Tilinpaatbs ylijaamainen 6,862 milj. euroa (TA 3,504 milj. e) Lainakanta pieneni euroon/asukas (1 819 e/as v. 2008) Investointitaso toteutui bruttona 6,703 milj. euroa ja nettona 5,752 milj. euroa (256 e/as) Uusi hallintorakenne alkaen ollut toiminnassa Laman vaikutukset ja tulopohjan romahtaminen eivat nakyneet viela tulokertymissa Henkilostbn hyvinvointihanke (Aino Active) kaynnistyi marraskuussa Tybyhteison kehittamiseen varauduttu eurolla Vuonna 2009 Tornion kaupungin tyollisyystjlanne on ollut koko vuoden likimain 2%-yksikkoa korkeampi Ikuin vuonna Vuoden 2009 keskimaarainen tyottomyysaste oli 13,6 %, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 11,3 %. Asukasluvun kehitys on vuodesta 2002 ollut Torniossa ilahduttavasti positiivista aina viime vuoteen saakka. Vuoden 2009 aikana vi:ikiluku vaheni ennakkotietojen mukaan 61 henkilolli:i ja vuoden lopussa oli torniolaisia henkiloa (v kasvu oli 114 henkiloa). Helmikuun 2010 ennakkotietojen mukaan Tornion vakiluku on kasvanut vuoden alusta 23 henkilolla. Tornio/Haaparanta Rajalla- Pa Gransen alueen toteuttaminen ja kauppakeskuksen valmistuminen on ollut yksi keskeinen vahvasti kilpailuasemaa edistanyt asia. Rajalla- Pa Gransen alueen rakentaminen ~a E4-tien siirto nakyvat mybnteisina kuvassa. tornion. aupunki@tqrnjo,fi WINW. QmiQ.fj

2 II TOIFINIOH-jAP~'RIlLND'A KANSAINVAUN'F.N KOIfTAUSPMKlCA Elinkeinoelamassa vuosi 2009 oli yritysten lukumaaralla mitattuna positiivinen: kaupunkiin perustettiin 95 uutta yritysta, kun lopettaneiden maara oli 54 eli nettolisaystii tapahtui 41 yritystii (vuonna 2008 netto +89). Vuoden 2008 loppupuolella taantuman negatiiviset vaikutukset alkoivat vaikuttaa ja mm. Outokumpu pysaytti investointeja ja aloitti kattavat saastotoimenpiteet, jotka jatkuivat vuoden 2009 syyskuun loppupuolelle laajoina lomautuksina. Talouden toteutuminen 2009 Tilinpaatbs 2009 toteutui kokonaisuutena talousarviota selvasti parempana johtuen verotulojen merkittavasta kasvusta talousarvioon verrattuna. Kayttotalouden osalta toimintakate oli noin euroa huonompi kuin talousarviossa. Hyvinvointipalvelujen nettomenoissa oli ylitysta 1,03 milj. euroa, kun taas vastaavasti sivistyspalvelujen osalta nettomenoissa oli alitusta 0,77 milj. euroa. Henkilotyovuodet ovat vahentyneet seuraavasti: v oli 1237 henkilbtyovuotta, v.2007 toteutui 1182 henkilotyovuotta ja v henkilotyovuotta seka v toteutui 1157 henkilotyovuotta. Kokonaishenkilostomaara oli 1329, josta vakinaisia oli Vakinaisten maara nousi edellisvuodesta seitsemalla henkilolla, kokonaismaaran laskiessa seitsemalla. Kayttotaloudessa toimintatuloja kertyi 22,81 milj. euroa, mika ylitti lahinna Kejo-sahkonmyynnin ansiosta talousarvion 0,93 milj. eurolla, mutta oli 0,58 milj. euroa edellisvuotta vahemman. Toimintamenoja kertyi vuonna 2009 yhteensa 117,03 milj. euroa, mika oli 1,01 milj. euroa talousarviota ja 3,68 milj. euroa (3,3 %) edellisvuotta enemman. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensa 38,62 milj. euroa, joka alitti 0,02 milj. eurolla talousarvion, mutta ali 1,47 milj. euroa (3,9 %) edellisvuotta enemman. Erikoissairaanhoidon kus~ tannukset vahenivat edeljisvuoden 22,14 milj. eurosta 21,55 milj. euroon. Vahennys oli 2,7 % ja alitti talousarvion 0,46 milj. eurolla. Hoitoketjujen toimivuuden ja ns. siirtoviivepotilaiden osalta vuosi 2009 oli huomattavasti parempi edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2009 siirtoviivepotilaita oli keskimaarin 0,91 paiva, kun vastaavasti vuonna 2008 oli 4,9/paiva.

3 TORNrIOI~PAlI:UlINDA ICANSAINVALINIlN KOHTAUSPAIKJ<A ei nostanut kunnallisveroa eika kiinteistoveroja vuodelle Verotuloja saatiin yhteensa 72,60 milj. euroa eli 3237 e/as (kasvu 3,28 milj. e eli 4,7%). Yhteisoverotulot kasvoivat 5,77 milj. euroon, kasvua 0,55 milj. euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 34,00 milj. euroa (kasvu 4,16 milj. e eli 13,9 %). Verorahoitus oli siis yhteensa 106,59 milj. euroa, mika on 7,44 milj. euroa eli 7,5 % edellisvuotta enemman. Vuoden 2009 vuosikate on erittain hyvaa tasoa: 11,53 milj. euroa positiivinen eli 514 euroa/asukas (v ,45 milj. euroa ja 376 e/as). Tilikaudelta 2009 toteutuneella 6,86 milj. euron ylijaamalla saadaan kartutettua taseeseen 9,99 milj. euron ylijaama. Tornion kaupungin lainakanta vuoden 2009 tilinpaatoksessa on 30,97 milj. euroa, mika on 1381 euroa/asukas (ed. vuonna 40,90 milj. euroa ja e/as). Vuoden 2009 lainakanta on Torniossa kuntien keskimaaraista 1875 e/asukas lainamaaraa 11,08 milj. euroa pienempi. Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2009 tilinpaatbksessa 4409 euroa/asukas (v oli 4900 e/as). Investointien toteutuminen Vuoden 2009 investoinnit toteutuivat paaosin suunnitelmien mukaisesti. Kiintean omaisuuden osalta maanhankintaa suoritettiin alkuvuodesta huomattavasti enemman kuin talousarviossa oli varauduttu. Syyna maanhankinnan vilkastumiseen oli maaliskuun 2009 loppuun saakka kestanyt verohuojennus. Investointimenot olivat bruttona 6,70 milj. euroa eli 299 e/as. Merkittavimmat investoinnit olivat: Putaan liikuntahallin laajennuksen aloittaminen: Laajennuksen kokonaiskustannukset ovat 2,3 milj. euroa, josta vuodelle 2009 oli 0,42 milj. euroa. Hankkeeseen on saatu valtionavustusta 0,6 milj. euroa. Karungin kivikoulun peruskorjauksen aloittaminen: Peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat 1,1 milj. euroa, josta vuonna 2009 kaytettiin 0,41 milj. euroa. Porthanin koulun vesikatto uusittiin, Naatsaaren koululle uusittiin ilmastointi, Kivirannan koululle uusittiin ikkunoita, Seminaarin koululle uusittiin porrashissi, Terveyskeskuksen peruskorjaus saatettiin loppuun tornion.k.aumjnki@ ornio.fi www. tqrn~o!fi

4 ---PARANIDA KANSAINVAI.JNl!N KOHTAUSI'AIKJ(A Rajalla- alueelle investointeja 0,74 milj. eurolla, johon tuloja/avustuksia 0,53 milj.euroa. Interreg- seka EAKRrahoituksella jatkettiin Rajatorin, -kanavan ja paikoitusalueen rakennustoita seka Rajakaaren viimeistelytoita. Julkiseen kayttoomaisuuteen 1,95 milj. euroa: Kromitien alikulkutunneli + ulkoilureitin siirto, Koivuluodon venesatamahanke, katujen ja teiden peruskorjausta (mm. Sampsantien, Roantien, Linnaistenkadun ja Castreninkadun osalta) seka paallysteiden uusimista. Ammattikoulun/Lansirannan kentalle rakennettiin tekonurmi. Vuoden 2010 nakymat Kuntaliitto ennustaa, etta vuonna 2010 kaikkien kuntien taloustilanne huononee merkittavasti. Vuonna 2009 lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntaliitto on huolestunut kuntapalvelujen tuottamisesta jatkossa ja se on kin laatinut erillisen kuntapalvelujen vuosien pelastusohjelman, jossa edellytetaan valtion osallistuvan kuntapalvelujen pelastamiseen lisaamalla kuntien tuloja 500 miljoonalla eurolla viimeistaan vuonna Lapin Kullan tehtaan toiminnan loppuminen syyskuussa tuo suuria haasteita korvaavien tyopaikkojen saamiseksi viela vaikeassa taloustilanteessa. Outokumpu odottaa valtakunnallista paatosta tuleviin energiaratkaisuihin, jotta se uskaltaa kaynnistaa suunnittelemansa laajennusinvestoinnit tuleville vuosille. Kayttotalouden osalta kuluva vuosi on haasteellinen mm. sosiaalityon maararahojen ja vanhuspalveluiden henkilostomaararahojen riittavyyden suhteen seka hoitoketjujen toimivuuden/erikoissairaanhoidon menojen osalta. Suunnitelmavuodet 2011 ja 2012 tulevat olemaan talouden tasapainotuksen kannalta merkittavasti vaikeampia. tornion.kaupun i@tornio.fi

5 'OR'::-jNICJIHA,PAI"A~IDA ICANSAJNVA.LINIIN KOHTAUSPAIKKA TORNION KAUPUNGIN VUODEN 2009 TILlNPAATOKSEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa TP 2008 TP 2009 TP09-TP08 Muutos% TA 2009 TP 2009 TA-ero % Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate ~erotulot yhteensa Kunnallisverotulot Ki inteistoverotulot Yhteisoverotulot "Verotulot e las ~altionosuudet ** Valtionosuudet e/as Rahoituserat \fuosikate **Vuosikate e/as Yli/alijaama tilikaudelta S O, ,5 % ,2 % ~ ,7 % ,7 % ,2% 5,3% 10,6 % 5,0% 13,9 % ,2 % ,9 % -1 22~ ,6 % ,9% ,1 % ,2% -0,9 % -0,1 % 5,7% 4,5% 1,1 % 25,5% 6,5% 0,4 % 1,2 % 31,5 % 60,1 % 61,4 % 95,8 % Taseessa kert. ylijaama(+) Lainakanta, 1000 e *Lainakanta e/as Konsernilainakanta, 1000 e *Konsernilainat e/as Investoinnit, brutto, 1000 e * bruttoinv. e/asukas Investoinnit, netto, 1000 e * nettoinv. e/asukas ~sukasluku Tuloveroprosentti ,00 % 20,00 % ,00% 219,2 % -24,3 % -24,1% -10,3% -23,4 % -23,1% -25,7 % -25,5 % -0,27 % 0,0 % 663~ I ,00 % Oil ,00 % 103,4 % -30,4 % -29,9 % -15,6 % -14,9 % -10,6% -9,9 % -0,77 % 0,0%