TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2017

Transkriptio

1 Tornion kaupunki Suensaarenkatu Tornio Puh Tiedote TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2017 Vuosi 2017 oli Tornion kaupungin taloudessa selvästi odotettua myönteisempi. Tilinpäätös toteutui kokonaisuutena talousarviota parempana ja tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Käyttötaloudessa ulkoisia toimintatuloja kertyi 17,4 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 0,27 miljoonalla eurolla ja oli 2,7 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Toimintamenoja kertyi vuonna 2017 yhteensä 131,7 miljoonaa euroa, mikä oli 1,3 miljoonaa euroa talousarviota enemmän sekä noin 3,2 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 43,8 miljoonaa euroa. Tämä alitti talousarvion 0,98 miljoonalla eurolla ja oli 1,2 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat edellisvuoden 29,0 miljoonasta eurosta 30,5 miljoonaan euroon. Kustannukset kasvoivat 4,9% ja ylittivät talousarvion 3,4 miljoonalla eurolla. Vuosikate oli 7,5 miljoonaa euroa eli 341,5 euroa/asukas (vuonna 2016 vuosikate oli 6,2 miljoonaa euroa eli 283,4 euroa/asukas). Tilikauden tulos on 1,8 miljoonaa euroa positiivinen. Tämän jälkeen taseeseen kertyy ylijäämää 14,7 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 83,2 miljoonaa euroa eli euroa/asukas. Summa kasvoi edellisvuodesta 115 euroa asukasta kohti. Yhteisöverotulot olivat 3,2 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän. Kiinteistöverot olivat 6,7 miljoonaa euroa, mikä oli talousarvion mukainen. Valtionosuuksia kaupunki sai 38,6 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 miljoonaa euroa (-2,9%) vähemmän kuin edellisvuonna. Verorahoitus oli yhteensä 121,8 miljoonaa euroa eli 0,7 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2017 veroprosentti oli 21%. Lainaa oli euroa asukasta kohden, kun edellisenä vuonna määrä oli euroa. Lainakanta oli vuoden 2017 lopussa 50,4 miljoonaa euroa. Tornion lainakanta on pienempi kuin kunnissa keskimäärin (2 921 euroa/asukas). Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2017 tilinpäätöksessä euroa/asukas. Vuonna 2016 luku oli euroa asukasta kohti. Investointien menot olivat 8,6 miljoonaa euroa, tulot 1,8 miljoonaa euroa ja netto 6,7 miljoonaa euroa. 1

2 Yleiset kehityspiirteet ja toimintojen kehittäminen Kaupungin toimintojen keskeiset muutokset liittyivät vuonna 2017 hallinnon rakenteisiin sekä viranhaltija- että luottamushenkilöorganisaatiossa. Tornion kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan kesäkuussa. Hallintosäännön päivittämisen yhteydessä uudistettiin organisaatio- ja lautakuntarakennetta. Organisaatioiden yksiköiden nimet muutettiin vastaamaan paremmin kunnan palvelutehtävää. Lautakuntarakennetta uudistettiin siten, että koulutus- ja sivistyslautakunnat yhdistettiin sivistyslautakunnaksi ja nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnat elämänlaatulautakunnaksi. Myös uusi kaupunginvaltuusto aloitti toimikautensa kesäkuussa. Uudet konserniohjeet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa Vuonna 2017 aloitettiin myös omistajapolitiikan uudistaminen. Työ valmistuu vuonna Hankintaohje uudistettiin huhtikuussa ja vieraanvaraisuus- ja edustuskäytännöt marraskuussa. Tornion kaupungin uuden kaupunkistrategian valmistelu aloitettiin tammikuussa Kevään aikana tehtiin muun muassa selvitys edellisen kaupunkistrategian toteutumisesta, toimintaympäristöanalyysi sekä kysely valtuustokauden tuloksista. Syyskaudella työtä jatkettiin useilla seminaareilla, työpajoilla, kuntalaiskyselyillä sekä muilla strategisen suunnittelun menetelmillä. Uuden kaupunkistrategian luonnos valmistui vuodenvaihteessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden strategian helmikuussa Kaupungin viestintää resursoitiin muun muassa rekrytoimalla viestintäsuunnittelija. Keskeisenä tehtävänä viestinnän suhteen oli vuonna 2017 Tornion kaupungin internet-sivujen uudistaminen. Kaupungille nimettiin myös tietosuojavastaava. Tietosuojavastaavan nimeämisellä vastataan Euroopan Unionin uudistetun tietosuoja-asetuksen (2016/679) voimaan tuloon ( ). Tornion kaupungintalolla avattiin elokuussa 2017 VIRTU-piste, joka toimii asiakaspalvelupiste Kompassin yhteydessä. VIRTU-pisteen avulla vastataan tulevaisuudessa lisääntyvään sähköiseen asiointitarpeeseen eri viranomaisten kanssa. Sivistyspalveluissa perustettiin uusi tapahtumatuottajan toimi. Tapahtumatuottajan työhön kuuluu kulttuuri- ja vapaa-ajantapahtumien järjestäminen ja kehittäminen. Varhaiskasvatuksessa siirryttiin palvelusetelin myötä käyttämään yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Kaupungissa aloitti elokuussa 2017 yksityinen päiväkoti Touhula. Uudistuksella vastattiin kasvaneeseen varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään. Hyvinvointipalvelujen toimialueella valmistauduttiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen osallistumalla Länsi-Pohjan sote-projektiin ja Länsi-Pohjan yhteisyrityksen valmisteluun erikoissairaanhoidon säilyttämiseksi alueella ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Toimiala osallistui myös Lapin sote-valmisteluun. Toimintaa kehitettiin STM:n kärkihankkeissa (toimiva kotihoito ja omaishoitajien palvelut, lapsiperheiden muutosohjelma). Paikallisesti yhteistyötä kehitettiin järjestöjen, esimerkiksi Hopeakirstuhankkeen kanssa. Perheille parasta työniloa työntekijöille -hankkeessa yhteistyö tiivistyi varhais-kasvatuksen (yhteiset 2-vuotistarkastukset) ja koulutoimen kanssa. Vanhus- ja hoitopalveluissa avattiin Arpelaan uusi kymmenpaikkainen pienkoti Rauhala. Se helpotti hieman ruuhkaa ikäihmisten asumispalveluihin. Palvelusetelitoiminta laajeni ympärivuorokautisiin asumispalveluihin. Seudullisessa yhteistyössä tehostettiin ikäihmisten palveluneuvontaa. Siirtoviivepäivien välttämiseksi ostettiin vuodeosasto- ja kuntoutuspalveluja Saarenvireestä ja Simon terveyskeskuksesta. Tästä huolimatta siirtoviivepäiviä syntyi 126. Sosiaalityön ja vammaispalvelujen alueella perustoimeentulon siirto Kelalle sujui lähes ongelmitta. 2

3 Lapin työllisyyskokeilu aloitti toimintansa elokuussa ja työllisyyskokeilun työntekijät työskentelevät sosiaalitoimistossa. Neuvolan, kotipalvelun ja lastensuojelun perhetyö yhdistettiin samaan tiimiin ja samalla kaikki perhetyö muuttui maksuttomaksi lapsiperheille. Kehitysvammaisten asumispalveluihin avattiin Etappitie 1:n asumisyksikkö, mikä helpotti kehitysvammahuollon asumistilannetta. Uudessa yksikössä on vakituisten asuntojen lisäksi tukiasuntoja ja intervallipaikkoja. Elikeinot Tornioon perustettiin vuonna 2017 kaikkiaan 104 yritystä (2016: 82), yrityksiä lakkasi 40 (43) ja nettoyritysperustanta oli +64 yritystä (39). Suurin osa eli vajaa 60 % perustetuista yrityksistä oli toiminimiä. Tornion osuus Kemi-Tornion ja Ylitornion yritysten nettolisäyksestä oli 44 %. Suomen Yrittäjät julkaisi elinkeinopoliittisen mittariston (ELPO). Tornio sai elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi 6,9, mikä ylitti Lapin kuntien keskimääräisen tuloksen (6,5) sekä koko maan keskiarvon (6,7). Seuraava ELPO-tutkimus tehdään vuonna Mittavin Torniossa rakenteilla oleva investointi viime vuonna oli Pohjoismaiden suurimman LNG-terminaalin rakentaminen Röyttään. Terminaalin täyttäminen aloitettiin marraskuussa Nesteytetyn maakaasun toimitusten asiakkaille on määrä alkaa alkuvuodesta Terminaalin läheisyyteen valmistellaan uutta Arctio-teollisuusaluetta. Alueen osayleiskaava valmistuu loppuvuodesta Arctiossa voidaan hyödyntää LNG:tä. Uusia asemakaavoja valmistui vuoden 2017 aikana kaksi. Kivirannalle tehtiin asemakaavamuutos Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistaman Keroputaan sairaala-alueen eteläosaan, jossa julkisten palvelujen korttelialuetta muutettiin asuinpientalojen korttelialueeksi. Kromitien risteysalueen asemakaavamuutos mahdollistaa Kromitien ja Thurevikinkadun risteysalueen liittymä- ja kevyen liikenteen alikulkujärjestelyjen toteuttamisen yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen kanssa. Järjestelyt parantavat risteysalueen liikenneturvallisuutta. Rakentamisen volyymin osalta vuosi 2017 oli nousujohteinen. Rakennuslupia myönnettiin k-m2, mikä on korkein määrä viiteen vuoteen. Vuotuinen asuntotuotanto sen sijaan laski kolmannekselle edellisvuoteen verrattuna. Alue- ja seutuyhteistyö Tornion kaupunki on osallistunut aktiivisesti sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun väliaikaisessa toimielimessä ja lukuisissa työryhmissä, esimerkiksi ICT-, kiinteistö- ja kuntataloustyöryhmässä. Valmistelu on ollut luonteeltaan valmistelun valmistelua varsinaista lainsäädäntöä odotelleessa. Valmistelu on vienyt kuitenkin paljon työaikaa toimintojen kehittämistyöstä. Joitakin valmistelussa tehtyjä selvityksiä (esimerkiksi kiinteistöt ja sopimuslistaukset) on voitu hyödyntää omassa toiminnassa. Länsi-Pohjan sote-projektissa päädyttiin valmistelemaan valinnanvapauslakiluonnosten pohjalta yhteisyhtiömallia. Malli kilpailutettiin neuvottelumenetelmällä ja yhteistyökumppaniksi valikoitui Mehiläinen, jonka kanssa päätettiin perustaa seutukuntien valtuustojen päätöksellä Mehiläinen Länsi-Pohja Oy. Yhteisyhtiön perustamisen rinnalla käytiin kolmeen otteeseen Lapin sisällä neuvotteluja ns. Lapin mallista, joka olisi mahdollistanut kaksi päivystävää erikoissairaalaa. Viimeisessä 3

4 neuvotteluvaiheessa mukana olivat ministerin nimeämät selvitysmiehet Hannes Manninen ja Maija Rask. Valtioneuvostolta ei saatu kuitenkaan lupausta erillisestä Lapin mallista ja yhteisyhtiö päätettiin perustaa ennen kuin tiukennettu rajoituslaki astui voimaan Tornion kaupungin, Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n välinen kolmikantaan perustuva kumppanuussopimus hyväksyttiin ja allekirjoitettiin joulukuussa Sopimuksen tavoitteena on tiivistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Sopimus on voimassa kolme vuotta. Teknisellä toimialalla käynnistettiin vuonna 2017 seudullisen liikennemallin päivitystyö. Mallissa esitetään ajoneuvoliikenteen lisäksi kävely ja pyöräliikenne, ja sen avulla laaditaan ennuste vuoden 2030 tilanteesta. Ennustetta voidaan käyttää muun muassa maankäytön suunnittelussa. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää mahdollisten vaihtoehtoisten liikenteenohjaustapojen toimivuustarkasteluissa. Sivistyspalveluissa seutuyhteistyön merkittävin saavutus, uusi seutukunnallinen opetussuunnitelma, otettiin käyttöön myös yläkoulujen 7. -luokkalaisten osalta syksyllä Alaluokat olivat siirtyneet uuteen opetussuunnitelmaan jo vuotta aiemmin. Kansainvälinen yhteistyö Tornion kaupungin merkittävin kansainvälisen yhteistyön painopiste on ollut viime vuosina pohjoismaisessa yhteistyössä erityisesti olemassa olevien yhteistyöorganisaatioiden ja rakenteiden kautta. Torniolla on myös kattava ystävyyskaupunkiverkosto. Keskustelu yhteisen Kielikoulun tulevaisuudesta nousi esiin tilakysymyksen, koulun suosion laantumisen ja kustannusrakenteen takia. Taustalla on myös aleneva oppilasmäärä molemmissa kaupungeissa. Tilanne aiheutti hämmennystä osittain siksi, että oikeastaan ensimmäisen kerran rajayhteistyöhön luoduista rakenteista keskusteltiin ja ne jopa kyseenalaistettiin. Päätöksiä asian suhteen tehdään vuonna Keskustelu nosti esiin sen, että Kielikoulun konseptia on päivitettävä. Tornion kaupungin henkilöstö Kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa 1 376, josta vakinaisia oli 979. Vakinaisten määrä väheni 18 henkilöllä, kokonaismäärä 27 henkilöllä. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 1 281, kun edellisvuoden luku oli Vähennys tapahtui sekä vakinaisten että määräaikaisten osalta. Työllisyysvaroin palkatun henkilöstön osuus lisääntyi, koska TE-toimisto panosti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Työllistettyjä oli vuoden vaihteessa 51. Lähes kaikki työllisyysmäärärahat kohdennettiin yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin pitkäaikaistyöttömiin. Heidän työttömyytensä on kestänyt yli kolme vuotta ja kunta maksaa 50 70% Kelan työmarkkinatukimaksuista. Lisätietoja Kaupunginjohtaja Timo Nousiainen Puh timo.nousiainen@tornio.fi Talousjohtaja Anne Vuorjoki Puh anne.vuorjoki@tornio.fi 4

5 TORNION KAUPUNGIN VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa TP 2016 TP 2017 TP17-TP16 TA 2017 TP 2017 TA-ero Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot yhteensä Kunnallisverotulot Kiinteistöverotulot Yhteisöverotulot **Verotulot e /as Valtionosuudet ** Valtionosuudet e/as Rahoituserät Vuosikate **Vuosikate e/as Yli/alijäämä tilikaudelta Taseessa kert. ylijäämä(+) Lainakanta, 1000 e *Lainakanta e/as Konsernilainakanta, 1000 e *Konsernilainat e/as Investoinnit, brutto, 1000 e * bruttoinv. e/asukas Investoinnit, netto, 1000 e * nettoinv. e/asukas Asukasluku Tuloveroprosentti 20,5 21 0,