TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Julkaisuvapaa

Transkriptio

1 TORNION KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Julkaisuvapaa Yleiset kehityspiirteet ja toimintojen kehittäminen Tornion kaupungin väkiluku oli yhteensä henkilöä (-129 henkilöä). Väestön vähenemiseen vaikutti ennen kaikkea nettomuuttotappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Vuonna 2015 luonnollinen väestönlisäys oli Torniossa hieman edellistä vuotta suurempi, kun syntyneiden määrä kasvoi ja kuolleisuus hieman pieneni. Elinkeinoelämässä oli vuonna 2015 useita myönteisiä piirteitä. Tornion Röyttän LNGterminaalin rakentaminen käynnistyi kesällä ja joulukuussa varmistui Lapin Kullan teollisuusalueelle pitkään kaavailun elämyspuiston toteutuminen. Alueelle sijoittuu useita toimijoita mm. sisäaktiviteettipuisto sekä ravintola. Merkittävä matkailullinen hanke liittyi Torandaan, jossa palveluiden ja toimintojen kehittäminen jatkui koko vuoden ajan. Kaupan alalla Kromitien liittymään sijoittuva Motonet eteni rakennusvaiheeseen. Lisäksi Rajalla -kauppakeskukseen varmistui vuoden aikana useita pienempiä liikkeitä sekä suurimpana toimijoina Anttilan tavaratalo ja BioREx elokuvateatteri. Elinkeinojen murros on jatkunut edelleen, sillä elokuussa Lappli-talot ilmoitti sulkevansa Tornion Laivaniemen talotehtaan syksyn kuluessa ja siirtävän tuotannon kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaalle Pyhännälle. Enimmillään Tornion tehtaan vähennystarpeeksi ilmoitettiin 41 työntekijää. Syyskuussa Nanso ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut ja harkitsevansa Tornion ja Nokian tuotantoyksiköiden lakkauttamista. Joulukuun alussa Nanso ilmoitti lopettavansa Nokian tehtaan, mutta Tornion tehtaan kohtalo siirtyi vuoden 2016 puolelle. Nanso tiedotti lopettavansa Tornion tehtaan syksyllä 2016, mikä johtaa 104 henkilön työsuhteen päättymiseen Torniossa. Tornion työllisyystilanne jatkui haastavana ja työttömyysaste oli Torniossa joulukuun lopussa ,5 %, kun se koko maassa oli 14,4 %. Työttömyys vähentyi 0,2% edellisestä vuodesta. Työttömyyden rakenne on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Uusia asemakaavoja valmistui Torniossa vuoden 2015 aikana neljä kappaletta. Rakentamisen volyymin osalta vuosi 2015 oli parempi kuin edellisvuosi. Vuotuinen asuntotuotanto laski hieman Torniossa 2015 edellisvuoteen verrattuna (2015: 79 kpl, 2014: 86 kpl). Käytännössä vuoden 2015 asuntotuotanto tarkoittaa, että 26 uuden yksittäisomakotitalon lisäksi rakennusluvan sai kaksi uutta asuinkerrostaloa.

2 Kuntalaisten valinnanvapauden lisäämiseksi hyvinvointipalveluissa otettiin käyttöön palveluseteli useissa palveluissa (kotihoito, henkilökohtainen apu, dialyysihoito ja diabeetikkojen jalkojen hoito). Ikäihmisten palvelurakenteen muutostyötä jatkettiin edelleen muuttamalla painopistelauetta ennaltaehkäiseviin ja avohuollon palveluihin. Alue- ja seutuyhteistyö Seudullisista palveluista valmistettavana oli vuonna 2015 Kemi-Tornio alueen joukkoliikenteen kunnallisen viranomaisen toiminnan organisointi. Seutukunnan kuntien kesken laadittiin sopimus, jonka mukaan Lapin ELY-keskukselta siirtyneet kunnalliset joukkoliikenneviranomaistehtävät hoidetaan isäntäkuntamallilla vuoden 2016 alusta lukien. Tornion kaupungin alaisuudessa olevan ympäristöterveysjaoston toimialaa päätettiin laajentaa ko. viranomaistehtäviin ja jaoston nimi muutettiin ympäristöterveysja joukkoliikennejaostoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ( 63) kokouksessaan jaoston uuden johtosäännön. Tornio oli yhtenä omistajakuntana mukana Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnassa koko vuoden ajan, sekä teki ammattikorkeakoulun kanssa hankeyhteistyötä. Vuoden lopussa 2015 nousi esille Rovaniemen kaupungin ja Lapin yliopiston suunnasta ajatus tiivistää yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä maakunnassa uusien omistusjärjestelyiden kautta. Neuvottelut jatkuvat vuoden 2016 puolella. Meri-Lapin erityinen kuntajakoselvitys toimitettiin Kuntajakoselvittäjät päättivät esittää Kemin, Keminmaan ja Simon kunnille uuden kunnan perustamista ja yhdistämistä alkaen. Tornion kaupunginvaltuusto merkitsi selvitysmiesten esityksen tiedoksi Lappian osalta vuonna 2015 varjosti koulutuskuntayhtymän säästöpaineet, jotka johtuvat mm. koulutuspaikkojen ja valtion rahoituksen leikkaamisesta. Vuosille kohdentuvat leikkaukset, tarkoittavat Lappian osalta 365 koulutuspaikan vähentämistä ja arviolta 6,5 miljoonan säästötarvetta. Koulutuskuntayhtymän säästösuunnitelmat johtivat Kolarin sekä Keminmaan kuntien suunnitelmiin erota Lappiasta. Sivistyspalveluissa seutuyhteistyö jatkui uuden opetussuunnitelmatyön puitteissa. Syksyllä 2016 alakouluilla käyttöön otettavaa opetussuunnitelmaa valmistellaan yhteistyössä Tornion, Kemin, Keminmaan, Tervolan ja Simon kanssa. Vuonna 2015 sovittiin yhteiset seudulliset linjauksen koskien lähinnä tuntijakoa, arvostelua ja teknisiä seikkoja, kuten yhteisiä todistuspohjia.

3 Rajayhteistyö toimi vuonna 2015 useilla kansainvälisillä foorumeilla edellisten vuosien tapaan (mm. Perämerenkaari, Tornionlaakson neuvosto). Tornio Haparanda rajayhteistyössä keskeisin toiminnallinen kehittämistavoite saavutettiin, kun vuonn 2000 edellisen kerran hyväksytty rajayhteistyön pääsopimus saatiin uudistettua. Uudistuksen yhteydessä Provinssin organisaatiota selkeytettiin ja tarkennettiin. Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi pääsopimuksen ja pääsopimukseen oleellisesti liittyvä lähivuosien toimintasuunnitelma hyväksyttiin Tornion kaupunginvaltuustossa Tornion kaupungin henkilöstö Henkilöstön määrä on arvioitu vuosittain tilanteen mukaan. Kokonaishenkilöstömäärä oli 1 411, josta vakinaisia oli Vakinaisten määrä oli vähentynyt 16 henkilöllä, kokonaismäärän vähentyessä 19 henkilöllä. Kokonaishenkilöstömäärä laski 2 henkilöllä keskushallinnossa, hyvinvointipalveluissa laski 3 henkilöllä, Sivistyspalveluissa kokonaishenkilöstömäärä kasvoi 10 henkilöllä ja teknisessä keskuksessa laski 10 henkilöllä. Työllistettyjä oli vuoden vaihteessa 25, jossa vähennystä edellisvuoden tilanteeseen oli 14 Lähes kaikki työllisyysmäärärahat kohdennetiin yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin pitkäaikaistyöttömien eli heidän työttömyytensä on kestänyt yli 3 vuotta. Henkilötyövuosien laskentatapa on muuttunut vuoden 2013 alusta lukien. Vuonna 2014 henkilötyövuosien määrä oli 1 296,5 vuotta ja vuonna 2015 henkilötyövuodet olivat 1 317,6 työvuotta. Henkilötyövuosien määrä kasvoi 21,1, joka johtuu pääasiassa vuoden aikana työllisyysvaroin palkatusta henkilöstöstä. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 50,9 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on pysynyt lähes samana vuodesta 2009 lukien. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 47,7 vuotta. Talouden toteutuminen 2015 Tilinpäätös 2015 toteutui kokonaisuutena talousarviota huonompana johtuen mm. erikoissairaanhoidon menojen kasvusta 1,4 milj. eurolla talousarvioon nähden sekä verotulojen 0,6 milj. euron vähenemisestä. Käyttötalouden osalta toimintakate oli 0,58 milj. euroa huonompi kuin talousarviossa. Hyvinvointipalvelujen nettomenoissa oli ylitystä 2,3 milj. euroa. Teknisten palvelujen, sivistyspalvelujen ja keskushallintopalvelujen osalta onnistuttiin talousarviota paremmin.

4 Suurimmat ylitykset kohdistuivat hyvinvointipalveluissa erikoissairaanhoidon menojen ylitykseen 1,4milj. euroa Käyttötaloudessa ulkoisia toimintatuloja kertyi 18,9 milj. euroa, mikä ylitti talousarvion eurolla ja oli 0,3 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Toimintamenoja kertyi vuonna 2015 yhteensä 134 milj. euroa, mikä oli 1,7 milj. euroa talousarviota ja 2,26 milj. euroa (1,7 %) edellisvuotta enemmän. Palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 45,5 milj. euroa, joka alitti eurolla talousarvion ja oli 0,3 milj. euroa (0,7 %) edellisvuotta enemmän. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat edellisvuoden 27,4 milj. eurosta 28,0 milj. euroon. Lisäystä oli 2,0 % ja ylitti talousarvion 1,4 milj. eurolla. Verotuloja saatiin yhteensä 79,4 milj. euroa eli e/as (lisäystä edelliseen vuoteen 90 euroa). Yhteisöverotulot olivat 3 milj. euroa, lisäystä talousarvioon 0,6 milj. euroa. Kiinteistöverot olivat 4,9 milj. euroa, vähennystä talousarvioon euroa. Valtionosuuksia kaupunki sai 37,5 milj. euroa (lisäystä edelliseen vuoteen 0,3 milj. euroa eli 0,8 %). Verorahoitus oli yhteensä 116,0 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Vuoden 2015 veroprosentti on 20,50%. Vuoden 2015 vuosikate on 1,5 milj. euroa positiivinen eli 66 euroa/asukas (v vuosikate oli 1,7 milj. euroa ja 76 e/as). Tilikauden tulos on 3,95 milj. euroa negatiivinen ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä on 3,91 milj. euroa. Tämän jälkeen taseeseen kertyy ylijäämää 10,0 milj. euroa. Tornion kaupungin lainakanta vuoden 2015 tilinpäätöksessä on 56,3 milj. euroa, mikä on euroa/asukas (ed. vuonna 50,0 milj. euroa ja e/as). Vuoden 2015 lainakanta on Torniossa kuntien keskimääräistä lainakantaa e/asukas 255 e/asukas pienempi. Kuntakonsernin lainakanta on vuoden 2015 tilinpäätöksessä euroa/asukas (v oli 4739 e/as). Investointien toteutuminen 2015 Tornion kaupungin investointien menot olivat 6,98 milj. euroa, tulot olivat 2,4 milj. euroa, netto 6,7 milj. euroa. Merkittävin investointi oli Putaan koulun peruskorjaus Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Timo Nousiainen Puh timo.nousiainen@tornio.fi

5 TORNION KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA 1000 euroa TP 2014 TP 2015 TP15-TP14 TA 2015 TP 2015 TA-ero Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot yhteensä Kunnallisverotulot Kiinteistöverotulot Yhteisöverotulot **Verotulot e /as Valtionosuudet ** Valtionosuudet e/as Rahoituserät Vuosikate **Vuosikate e/as 76,2 65,9-10,3 120,8 65,9 55 Yli/alijäämä tilikaudelta Taseessa kert. ylijäämä(+) Lainakanta, 1000 e *Lainakanta e/as Konsernilainakanta, 1000 e *Konsernilainat e/as Investoinnit, brutto, 1000 e * bruttoinv. e/asukas Investoinnit, netto, 1000 e * nettoinv. e/asukas Asukasluku Tuloveroprosentti 20,5 20,5 0 20,5 20,5 0