TeknoLiteracy - Lasten teknologiaperustaiset oppimisympäristöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TeknoLiteracy - Lasten teknologiaperustaiset oppimisympäristöt"

Transkriptio

1 TeknoLiteracy - Lasten teknologiaperustaiset oppimisympäristöt Polar Active ja Activarium uuden teknologian hyödyntäminen pienten lasten fyysisen aktiivisuuden tutkimuksessa ja fyysisen aktiivisuuden edistämisessä formaaleissa ja informaaleissa oppimisympäristöissä Keväällä 2012 käynnistyi Polar Active -tutkimus yhteistyössä Kasvatustieteiden tiedekunnan Future School Research 2nd Wave -hankkeen, Oulun liikuntalääketieteellisen klinikan ja Polar Electro Oy:n kanssa ensiluokkalaisten lasten fyysisestä aktiivisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on lasten oppimisympäristöjen tutkiminen toiminnallisuuden ja liikkumisen näkökulmista, sillä varsin usein lasten liikkuminen koulussa rajoittuu liikuntatunteihin eikä lasten luonnollista tarvetta liikkua tueta riittävästi muulloin koulupäivän aikana. Tutkimuksessa on kiinnostuttu toisaalta siitä, miten liikuntateknologian integroiminen lasten oppimisympäristöihin vaikuttaa lasten fyysisen aktiivisuuden määrään ja toisaalta teknologiaa tarkastellaan uudenlaisena metodologisena työkaluna ensiluokkalaisten lasten fyysisen aktiivisuuden tutkimisessa. Tutkimuksessa luotava teoreettinen viitekehys luo yhteyksiä terveystieteen ja kasvatustieteen välille ja antaa molemmille tieteille uudenlaista ymmärrystä terveyden ja kasvatuksen välisestä suhteesta. Myös tutkimuksessa käytettävät monitieteiset metodiset lähtökohdat ja ratkaisut edistävät muita monitieteisiä tutkimushankkeita. Tutkimus-ja kehittämishankkeen toteutus Tutkimuksessa oli mukana kolme 1. luokkaa, yhteensä 55 oppilasta (36 poikaa ja 19 tyttöä) ja heidän opettajansa. Myös vanhemmat osallistuivat tutkimukseen vanhempainilloissa ja täyttämällä kotona yhdessä lastensa kanssa kuvallista aktiivisuuspäiväkirjaa. Tutkimuksessa mitattiin oppilaiden liikunta-aktiivisuuden määrää koulupäivän aikana ja vapaa-ajalla uuden teknologian avulla. Tutkimuksessa hyödynnettiin uusinta liikuntateknologista sovellusta, Polar Active aktiivisuusmittaria, joka on suunniteltu erityisesti pienille lapsille. Aktiivisuusmittausteknologian avulla saadaan aivan eri tavalla mitattua lasten aktiivisuutta kuin esimerkiksi kyselyiden perusteella. Lisäksi tutkittiin lasten unen määrää ja unirytmiä, joka tallentui aktiivisuusmittareihin. Teknologia oli huomaamatonta ja lapset pitivät ranteessaan kellon kaltaista ranneketta ympäri vuorokauden. Suurin osa lapsista piti mittaria kädessään koko tutkimuksen ajan ja vain muutama oppilas keskeytti tutkimuksen, koska aktiivisuusmittari aiheutti esimerkiksi allergiaa. Teknologian lisäksi tutkimuksessa käytettiin laadullisia menetelmiä kuten vanhempien ja lasten pitämiä päiväkirjoja sekä opettajien haastatteluja, joilla täydennettiin kuvaa lasten liikkumisesta ja levosta. Tutkimuksessa saatiin hyviä kokemuksia uuden teknologian hyödyntämisestä pienten lasten fyysisen aktiivisuuden ja unenmäärän tutkimuksessa. Tutkimus pienten lasten kanssa on kuitenkin hyvin erilaista kuin tutkimuksen tekeminen aikuisten parissa ja siksi tutkimuksen tekemisen kaikissa vaiheissa onkin edellytetty tutkijoilta erityistä sensitiivisyyttä ja eettisten näkökulmien pohdintaa. Ennen tutkimusaineiston keräämistä haettiin ja saatiin tutkimukselle lupa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimuseettisestä toimikunnasta. Mukaan rekrytoitiin tutkimushankkeesta kiinnostuneita opettajia ja heille järjestettiin perehdytykset tutkimuksessa käytettävään teknologiaan ja hankkeen tavoitteisiin. Aineistonkeruun onnistumisen kannalta oli myös tärkeää saada tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmat motivoitua mukaan tutkimukseen. Vanhemmille järjestettiin tutkimuskouluilla vanhempainillat, joissa kerrottiin tutkimuksesta ja sen aineistonkeruusta. Vanhemmat saivat myös mahdollisuuden kysyä vapaasti tutkimukseen liittyvistä asioista ja muutama vanhempi lähestyi tutkijaa vielä myöhemmin myös sähköpostilla. Kun vanhemmat ja lapset olivat molemmat antaneet omat tutkimuslupansa, järjestettiin lapsille aloitustilaisuus, jossa leikin avulla tutustuttiin aktiivisuusmittarin käyttöön ja annettiin lasten vapaasti kokeilla liikkumista aktiivisuusmittarin

2 kanssa. Mittari osoittautui helppokäyttöiseksi ja lapset eivät tarvinneet sen käyttämiseen aikuisten apua, vaan oppivat melko nopeasti toisiaan opettaen, miten lukea aktiivisuutta mittarista. Lasten fyysisen aktiivisuus tutkimuksen aikana Tutkimustulosten mukaan ensiluokkalaiset lapset ovat aktiivisempia koulupäivinä kuin kotipäivinä. Pojat ovat keskimäärin aktiivisempia (94 min) kuin tytöt (74 min). Koulupäivinä pojat aktiivisia keskimäärin 99 min ja tytöt 78 minuuttia. Päivittäinen kokonaisaktiivisuus koulupäivinä on keskimäärin 92 minuuttia ja kotipäivinä 80 minuuttia. Kokonaisaktiivisuus kertyy reippaasta, tehokkaasta ja tehokas + intensiteetin liikkumisesta, mikä tarkoittaa esimerkiksi pihaleikkejä, pallopelejä tai hyppynarun hyppelyä. Pelkkä paikallaan seisoskelu ei siis riitä kerryttämään päivittäistä kokonaisaktiivisuutta. Tutkimuksen tulosten mukaan kokonaisaktiivisuusaika jää siis jälkeen kansallisesta fyysisen aktiivisuuden suosituksesta, joka on ensiluokkalaisille lapsille 2 tuntia fyysistä aktiivisuutta päivittäin. Myös uusimpien kansallisen Liikkuva koulu -tutkimustulosten mukaan lapset eivät saavuta tavoitetta. Tutkimustulokset haastavatkin asiantuntijat pohtimaan, onko suositus tällaisenaan motivoiva, kun suurimmalle osalle lapsista 120 minuuttia päivässä on mahdoton saavuttaa. Tutkimuksen tuloksista ei voitu todentaa teknologian suoranaista vaikutusta lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Liikuntateknologian avulla on kuitenkin mahdollista innostaa lapsia olemaan fyysisesti aktiivisia, kunhan tavoitteet asetetaan realistisiksi ja kannustaviksi. Activarium innosti silminnähden lapsia kerryttämään aktiivisuutta: omien kalojen ja akvaarion yhteisöllinen koristelu aktiivisuuspisteillä innostivat opettajia ja oppilaita yhdessä miettimään, miten fyysistä aktiivisuutta voi lisätä niin koulussa kuin kotona. Lasten unenmäärä Tutkimuksessa mukana olleet lapset nukkuvat tulosten mukaan riittävästi. Suositus tämänikäisille lapsille on 10 tuntia unta vuorokaudessa. Koulupäivinä oppilaat rauhoittuvat nukkumaan noin puoli tuntia aikaisemmin kuin kotipäivinä. Koulupäivinä oppilaat menivät nukkumaan keskimäärin klo 21:30 ja kotipäivinä klo 22:00. Niin aktiivisuusmittareista saadun kuin kotona täytettyjen aktiivisuuspäiväkirjojen tutkimustulokset olivat samansuuntaisia unenmäärän osalta. Koulupäivän aikainen fyysinen aktiivisuus Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että liikuntatunnit eivät suinkaan ole aktiivisimpia ajanjaksoja koulupäivien aikana. Näyttää siltä, että korkeimmat aktiivisuudet lapsille koulupäivien aikana kertyy ruokataukojen aikana. Luultavasti tämä pitkä välitunti innostaa lapsia liikkeelle. Liikuntatunnit ovat ruokataukojen jälkeen aktiivisimmat ajanjaksot koulupäivän aikana. Seuraavaksi eniten lapsia aktivoivat koulumatkat, välitunnit ja vasta viimeisenä perinteiset oppitunnit. Nämä tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, että lapset istuvat oppitunneilla edelleen suurimman osan ajasta ja nykyinen pedagogiikka ei saa lapsia irti pulpeteista. Tämä haastaakin jokaisen kasvattajan

3 omalla kohdallaan pohtimaan, miten itse voisi olla lisäämättä lasten istumista ja inaktiivista aikaa. Toki rauhoittumista ja keskittymistä vaativia harjoituksia koulussa tulee edelleenkin harjoitella, mutta tärkeää olisi tarjota lapsille myös mahdollisuuksia irtautua pulpeteista ja antaa lasten oppia myös liikkeessä. Activarium ja aktiivisuusmittarit hyvänä opetuskäytänteenä Voit tutustua Activariumin-liikuntapelin toimintaperiaatteeseen katsomalla siitä tehdyn videon tästä: Aktiivisuusmittaushanke luokan yhteishengen nostattajana Activarium-peliä ja aktiivisuusmittareita voi hyödyntää ykkösluokkalaisten oppilaiden kanssa esimerkiksi muutaman viikon pituisina ajanjaksoina. Yksi tutkimukseen osallistuneista opettajista toi esille, että neljä viikkoa on liian pitkä aika ykkösluokkalaisille seurata aktiivisuuksia ja lapset kyllästyivät katselemaan samoja asioita yhä uudestaan aktiivisuusmittareista ja akvaariosta. Toisaalta taas huomattiin, että innostus syntyi aktiivisuuden mittausta kohtaan uudestaan, kun pelkän aktiivisuusmittarin ja polargofit-verkkopäiväkirjan käytön jälkeen luokassa otettiin myös käyttöön Activarium. Tutkimuksellisista syistä kaksi luokkaa sai käyttöönsä akvaarion vasta tutkimusaineiston keräämisen jälkeen, ja vaikka lapset olivat jo tutkimusjakson lopulla mielellään luovuttamassa aktiivisuusmittareita pois, syntyi innostus jatkaa mittareiden käyttöä, kun heille kerrottiin tarkemmin Activariumista. Oppilaat silmin nähden innostuivat uudestaan aktiivisuuden kerryttämisestä, kun luokka otti käyttöönsä myös Activariumin. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien haastatteluista kävi ilmi, että yksi syy osallistua TeknoLiteracy-tutkimukseen oli se, että tällaisen yhteisen projektin toivottiin luovan ensiluokkalaisten keskuuteen yhteishenkeä. Activariumilla on hyvät mahdollisuudet yhteishengen nostattamiseen, sillä pelissä oppilaat ja opettaja voivat yhdessä kertyneillä aktiivisuuspisteillä rakentaa akvaarioon pyramidia tai muuta valitsemaansa rakennelmaa sekä koristella akvaariota aarrearkuin ja kasvein. Periaatteena on siis, että lasten ja opettajan fyysisellä aktiivisuudella on mahdollista vaikuttaa luokkahuoneen yhteiseen akvaarionäkymään. Tutkimukseen osallistunut opettaja toi haastattelussa esille, että Activarium onnistui hänen mielestään hyvin nostamaan luokan yhteishenkeä. Aktiivisuustietojen siirto verkkopäiväkirjaan tapahtui kätevimmin opettajan toimesta Lasten aktiivisuusmittareihin kertynyt aktiivisuusaika siirrettiin luokissa opettajan toimesta päivittäin polargofit.comverkkopäiväkirjaan. Oppilaat toivat aamuisin aktiivisuusmittarinsa opettajan pöydälle erilliseen laatikkoon, ja opettaja siirsi aktiivisuudet verkkopäiväkirjaan oppitunnin aikana ja jakoi mittarit oppilaiden käyttöön uudestaan heti siirron jälkeen. Opettajat kokivat, että siirto onnistui helposti ilman suurta työtä tai teknisiä ongelmia. Kolmessa luokassa tarkasteltiin hieman eri tavoin fyysistä aktiivisuutta: yhdessä luokassa hyödynnettiin pelkästään aktiivisuusmittaria, toisessa luokassa luettiin lisäksi verkkopäiväkirjasta opettajan kanssa aktiivisuusmittariin kertynyttä dataa ja kolmannessa luokassa käytettiin myös Activarium-peliä. Activarium-luokassa oli koko tutkimuksen ajan isolla TV-näytöllä näkyvillä luokan yhteinen akvaarionäkymä. Oppilaat ja opettaja käyttivät noin kaksi kertaa viikossa 15 minuuttia kerrallaan akvaarion kalojen pistetilanteen katseluun ja akvaarion yhteiseen koristeluun. Opettajien mukaan oppilaat vertailivat kaikissa luokissa päivittäin aktiivisuusmittareihin kertynyttä aktiivisuutta ja tulivat näyttämään myös opettajille, kuinka paljon aktiivisuutta heille oli kertynyt. Luokissa myös keskusteltiin välillä yhdessä, miten aktiivisuutta voisi kerryttää kotona ja koulussa.

4 Ensiluokkalaiset lukijat haasteellisten käsitteiden ja lukujen ympäristössä Kun tarkastellaan uuden teknologian oppimisympäristöä, jossa hyödynnettiin aktiivisuusmittaria, polargofit.compäiväkirjaa ja Activarium-peliä lapsilähtöisyyden näkökulmasta, voidaan todeta, että aktiivisuusmittari oli eniten lapsilähtöinen ja helppokäyttöinen. Oppilaat ottivat mittarit käyttöönsä itseohjautuvasti ja pienen opetustuokion jälkeen kokeilemalla itse ja opettamalla toinen toisiaan oppivat nopeasti, miten mittaria luetaan. Luokkiin jätettiin aktiivisuusmittareiden käytöstä kertova seinäjuliste ja lakana, josta lapset pystyivät halutessaan tarkistamaan, miten aktiivisuuksia pystyy mittarista lukemaan. Opettajan mukaan lapset kertoivat nopeasti, että lakana seinällä on turha, koska mittari oli niin helppokäyttöinen. Eräs opettaja kertoi, että aktiivisuusmittarin käyttö oli helppoa sellaisillekin oppilaille, joille lukeminen oli vielä hidasta. Tää on jännä juttu, että silloin kun me otettiin ne (aktiivisuusmittarit) ja te olitte täällä sitten sitä työtä tekemässä ja kun te lähditte ja se jäi se lakana siihen, missä oli tän mittarin ohjeistukset että mistä painelet ja niin edelleen ja varmaan oli tunti mennyt ja joku huomasi, että se on käytävässä se lakana ja tuli mulle sanomaan, että tuon voi ottaa ihan hyvin pois, että tää on niin yksinkertainen Tutkimuksen aikana huomattiin, että erityisesti Activarium ja polargofit.com sisälsivät haastavia lukuja ja käsitteitä, joita ensiluokkalaisten on vielä vaikea ymmärtää. Activariumissa esimerkiksi ilmaistiin pistemäärät kymmeninä tuhansina, jotka eivät ole vielä ymmärrettäviä lukuja ensiluokkalaisille. Opettajat kaipasivatkin peliin enemmän konkreettisia tapoja ilmaista aktiivisuutta, kuten esimerkiksi siten, että pisteiden sijaan oppilaat saisivat pyramidiin rakennuspalikoita, joita voi yhdessä laahata tietokoneen hiirellä pyramidiin. Näin oppilaat voisivat ymmärtää paremmin, miten paljon aktiivisuutta on luokalle kertynyt. Onnistumisen kokemuksia kuitenkin koettiin, vaikka lukemisen ympäristö oli haasteellinen. Luokassa, jossa hyödynnettiin aktiivisuusmittarin lisäksi verkkopäiväkirjaa, muodostui aktiivisuuden keskiarvon tarkastelu verkkopäiväkirjasta merkittäväksi asiaksi ykkösluokkalaisille. Opettaja kuvasi haastattelussa, kuinka hänestä alussa tuntui haastavalta ja hassulta edes yrittää selittää ykkösluokkalaisille, mitä keskiarvo tarkoittaa. Neljän viikon aikana luokka oli kuitenkin aina kiinnostunut kysymään opettajaltaan, mikä on meidän keskiarvo ja opettaja uskoikin onnistuneensa selittämään vaikean käsitteen lapsille, niin että he sen jollain tavalla ymmärsivät ja siitä syntyi lopulta yhteisöllisyys verkkopäiväkirjan käyttöä kohtaan. Ne jotenkin sen oivalsi, koska musta oli jotenkin niin hellyttävää, että varmaan kolme viimeistä viikkoa tehtiin sillä tavalla, että mikä meidän keskiarvo on. Tuli tämmöinen niinkö yhteisöllisyys Positiivista tässä luokassa oli, että aktiivisuusmittaria ja päiväkirjaa ei hyödynnetty oppilaiden erojen korostamiseen, vaan tärkeimmäksi tavoitteeksi tuli kerryttää yhdessä koko luokan keskiarvoa. Opettajan mielestä verkkopäiväkirjaa voisi kuitenkin kehittää enemmän lapsilähtöisemmäksi, esimerkiksi aktiivisuuskäyrien lisäksi siellä voisi olla enemmän kuvallisia tapoja havainnollistaa lapsille liikkumisen määrää. Tavoitteena teknologiaperustaisissa oppimisympäristöissä tulisi olla lapsilähtöisyys ja ensiluokkalasten toimijuuden vahvistaminen Vaikka aktiivisuusmittari osoittautui lapsilähtöiseksi, sisälsivät verkkopäiväkirja ja Activarium edelleen asioita, jotka vaativat aikuisen läsnäoloa teknologian käytössä. Näyttää siltä, että vaikeat käsitteet ja kuvaajat tekivät työskentelystä uuden teknologian parissa edelleen melko opettajajohtoista. Tämän vuoksi erilaisia oppimispelejä ja lapsille suunnattuja uusia teknologioita on syytä testata lasten, opettajien ja vanhempien kanssa ja ottaa heidät mukaan suunnittelutyöhön jo varhaisvaiheessa. Vain lapsilähtöisyys huomioimalla, voidaan saada teknologiatuetut oppimisympäristöt oppimisen kannalta mielekkäiksi. Opettajat toivat esille, että vaikka lapsilla oli tunnukset omaan verkkopäiväkirjaan ja he saivat vapaasti kirjautua myös kotona katsomaan omia aktiivisuuksiaan, ei moni lapsi tehnyt tätä, koska tietokone kotona oli rikki tai vanhemmilla ei ollut aikaa auttaa. Opettajien mielestä tulevaisuudessa olisikin tärkeä tehdä teknologiasta lapsiystävällisempää ja niin helppoa, että lapset voivat itse kirjautua palveluun ja olla itse toimijoita aikuisten sijaan.

5 Kyllä mää niinku lasten puheesta oon sen johtopäätöksen tehnyt, että kaikki on ollut periaatteessa aikuisen varassa, että sieltä käyvät katsomassa, mutta sitten itse mittarin muuten käyttäminen niin mää sanoisin, että se on lapsen oma juttu, että varmaan vanhemmat on ollut ehkä niitä, jotka on kattoneet vierestä, että miten se toimii Tutkimuksen toteuttaminen vei opettajilta vapautta hyödyntää teknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla Tutkimusasetelmallisista syistä tutkimukseen osallistuneille opettajille annettiin selkeät ohjeet siitä, miten aktiivisuusmittareita ja akvaariota tulisi luokassa hyödyntää. Tarkoituksena tutkimuksessa oli selvittää, onko teknologialla vaikutusta lasten liikunta-aktiivisuuteen, minkä vuoksi opettajien vapaudet suunnitella uuden teknologian hyödyntämistä oman luokkansa kanssa olivat rajoitetut. Opettajat toivat esille haastatteluissa, että aktiivisuusmittaus-projekti jäi nyt tutkimuksellisista syistä hieman irralliseksi muusta opetuksesta. Tämä on harmillista ja osoittaa myös, miten tutkimus välttämättä vaikuttaa tutkimusympäristöön ja oppimistilanne ei muotoudu täysin luonnolliseksi. Periaatteessa siis, kun halutaan tutkia, miten uusi teknologia muuttaa oppimisympäristöä ja oppimista, voi ongelmaksi muotoutua se, että tutkimusasetelma jo itsessään muokkaa oppimisympäristöä ja oppimisen mahdollisuuksia tutkimusympäristössä. Opettajien kokemusten mukaan aktiivisuusmittareita, verkkopäiväkirjaa ja Activariumia olisi mahdollista hyödyntää pedagogisesti monipuolisesti ja niiden käytön ympärille voisi esimerkiksi integroida useita oppiaineita. Yhteyksiä nähtiin muun muassa ympäristö- ja luonnontietoon sekä liikuntaan ja terveystietoon. Opettajat toivat esille, että he mielellään voisivat kokeilla esimerkiksi aktiivisuustietojen siirtämistä verkkopäiväkirjaan heti liikuntatuntien jälkeen ja heti seuraavalla tunnilla voitaisiin yhdessä tarkastella, minkälaisia aktiivisuuksia edellisellä liikuntatunnilla saatiin. Meilläkin on nyt semmonen luonnontutkijan päiväkirja, niin itellä kävi just mielessä, että just senkin ympärille ihan eri tavalla vois suunnitella joitakin retkiä ja missä kerättäis samalla vähän liikuntaa, mutta missä opiskeltais myös joitakin luonnontieteiden asioita. Haastatteluissa opettajat toivat myös esille, että lapset ovat tottuneet vapaa-ajallaan pelaamaan pelejä, jotka koko ajan kehittyvät ja muuttuvat vaativimmiksi pelatessa. Activariumissa aktiivisuuspisteillä on mahdollista koristella omaa kalaa ja rakentaa yhteistä akvaariota, mutta on hyvä pohtia, kuinka kauan tämä motivoi lapsia jatkamaan liikkumista ja akvaarion käyttöä. Lapset kyselivätkin opettajilta Activariumia käytettäessä Mitä tuolla maiseman takana on ja voiko siellä käydä kurkkaamassa? Tämä lapsen kommentti kuvaa hyvin lapsille luontaista uteliaisuutta ja antanee hyviä ideoita pelien suunnittelijoille tehdä pelistä vieläkin moniulotteisemman ja motivoivamman. Opettajat antoivat kuitenkin positiivista palautetta pelin visuaalisesta ilmeestä ja heidän mielestään se oli ensiluokkalaisille sopiva. Opettajat kokivat sparraamisen ja keskustelun tärkeimmäksi liikkumiseen motivoivaksi tekijäksi Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, miten teknologia motivoi lapsia liikkumaan. Alkuinnostuksen jälkeen opettajat kokivat, että innostus kuitenkin tasaantui ja sen jälkeen korostui keskustelujen ja sparraamisen rooli. Tutkimuksessa mukana ollut opettaja toi esille, että hän olisi mielestään voinut vaikuttaa oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen vielä enemmän sparraamalla oppilaita, mutta koska tarkoituksena oli tutkia sitä, miten teknologia itsessään motivoi lapsia liikkumaan, yritti opettaja olla itse liikaa vaikuttamatta sanallisesti lasten liikkumiseen. Mutta opettajan mukaan lasten liikkumiseen tutkimusjakson aikana vaikutti selkeästi se, että hän keskusteli heidän kanssaan liikkumisesta ja siitä, miten aktiivisuutta voisi saada lisää esimerkiksi ulkona leikkimällä ja pelaamalla. Opettajat toivat myös esille, että lapsien joukossa on niitä, jotka tarvitsevat ohjaamista ulkopelien ja leikkien pariin tai muuten he jäävät sisälle istumaan. Pelkkä teknologia ei siis saanut lapsia liikkeelle pitkällä aika välillä opettajien haastattelujen perusteella, vaan opettajalla oli merkittävä rooli liikkumaan kannustamisessa neljän viikon tutkimusjakson aikana.

6 2 tuntia fyysistä aktiivisuutta on liian kova aktiivisuutavoite ensiluokkalaisille Tutkimushankkeessa päädyttiin asettamaan aktiivisuusmittareihin tavoitteeksi kansallinen liikunta-aktiivisuussuositus, joka on 2 tuntia fyysistä aktiivisuutta päivittäin ensiluokkalaisille lapsille. Opettajien mukaan 120 minuutin aktiivisuustavoite osoittautui kuitenkin liian kovaksi suurimmalle osalle ykkösluokkalaisista. Opettajat pohtivat muun muassa sitä, että pedagogisesti olisi mielekkäämpää asettaa aktiivisuustavoite esimerkiksi ensimmäisenä viikkona 60 minuuttiin ja nostaa tavoitetta seuraavana viikkona 90 minuuttiin. Uuden liikuntateknologian oppimisympäristössä syntyy kilpailua Opettajat toivat esille, että joidenkin oppilaiden välille syntyi kilpailua aktiivisuusmittareita ja Activariumia käytettäessä. Opettajien mukaan riippuu kuitenkin paljon oppilasryhmästä, miten paljon kilpailua syntyy. Opettajat pitivät tärkeänä, että heillä olisi enemmän vaikutusmahdollisuuksia Activariumin toimintaominaisuuksiin. Opetus kun on suunniteltava aina ryhmästä käsin ja jokaisen ryhmän kanssa asioita on tehtävä hieman eri tavalla. Nykyisellään Activariumissa näkyy oppilaiden nimet ja pisteet kaikille, kun rakennetaan yhteistä rakennusta ja niitä ei voi ottaa pois asetuksista. Opettajan mielestä toiselle ryhmälle vertailu voi olla luonteva motivaation lähde, mutta toiselle oppilasryhmällä tällainen ei toimi ollenkaan, vaan seurauksena voi olla pahimmassa tapauksessa kiusaamista. Myös pelkkä aktiivisuusmittari aiheutti luonnollisesti kilpailua, johon eräs opettaja koki tarpeelliseksi myös puuttua. Opettajalla on siis merkittävä rooli siinä, ettei negatiivista kilpailua lasten keskuuteen synny uutta liikuntateknologiaa sisältävissä oppimisympäristöissä. Kun opettaja puuttui varhaisessa vaiheessa tällaiseen negatiiviseen kilpailuun, lapset alkoivatkin kiinnostua enemmän luokan yhteisestä keskiarvosta, eikä vertailu ollut enää tärkeintä. *Opettajat ja lapset on otettava varhaisessa vaiheessa mukaan liikuntapelien ja teknologian suunnitteluun, jotta uudesta teknologiasta saadaan lapsilähtöistä ja jotta teknologian hyödyntäminen oppimisessa muodostuu pedagogisesti mielekkääksi. *Lapsen kehitystaso on otettava huomioon liikuntateknologian ja pelien suunnittelussa. *Uuden teknologian oppimisympäristöjen suunnittelussa on otettava tavoitteeksi lapsen oman toimijuuden tukeminen ja vanhojen opettajajohtoisten rakenteiden purkaminen. *Pedagogisesti toimiva uusi oppimisteknologia antaa mahdollisuuden opettajalle ja oppilaille tehdä yksilöllisiä asetuksia laitteisiin ja peleihin itsenäisesti ja helposti (esimerkiksi nimien muokkaus, pisteiden esitystapa ja aktiivisuustavoite). *Opettajan rooli keskustelijana ja ohjaajana uuden teknologian oppimisympäristössä on merkittävä niin liikkumiseen kannustamisessa kuin liiallisen kilpailun ehkäisemisessä. *Uusi liikuntateknologia voi nostattaa yhteishenkeä luokassa, kun keskitytään tarkastelemaan luokan fyysisen aktiivisuuden keskiarvoa ja tai akvaarion yhteistä rakennelmaa yksittäisten oppilaiden pisteiden tarkastelun sijaan. *Kenttäkokeellisessa interventiotutkimuksessa, jossa tarkoituksena on tutkia uuden liikuntateknologian yhteyksiä lasten liikunta-aktiivisuuteen, on haasteena tutkimusasetelman vaikutus pedagogiseen toimintaympäristöön ja opettajan vapauteen hyödyntää liikuntateknologiaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla.

Teknologia liikunnallistamisen tukena

Teknologia liikunnallistamisen tukena Teknologia liikunnallistamisen tukena Liikkuva koulu kiertue 2012 Ville Uronen Koulutuspäällikkö, LitL, KM Polar Electro Finland Oy Sisältö: 1. Onko liikuntatunneilla sykettä? 2. Miksi liikuntateknologiaa

Lisätiedot

Teknologia lisää liikuntaa

Teknologia lisää liikuntaa Teknologia lisää liikuntaa Ari-Matti Rautomäki - Virtuaaliopetuksen Teknologiaa pidetään yhtenä lapsia ja nuoria eniten passivoivana asiana. Tietokoneet, älypuhelimet, tabletit ja muut vastaavat laitteet

Lisätiedot

FSR 2nd Wave Tulevaisuuden koulu toisen aallon harjalla

FSR 2nd Wave Tulevaisuuden koulu toisen aallon harjalla FSR 2nd Wave Tulevaisuuden koulu toisen aallon harjalla ITK-päivät Hämeenlinnassa, 19.4.2012 Laura Palmgren-Neuvonen Henna Mikkola Oulun yliopisto Future School Research Center FSR Oulun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Teknologia lisää liikuntaa

Teknologia lisää liikuntaa Teknologia lisää liikuntaa Ari-Matti Rautomäki - Aktiivisuushanke Teknologiaa pidetään yhtenä lapsia ja nuoria eniten passivoivana asiana. Tietokoneet, älypuhelimet, tabletit ja muut vastaavat laitteet

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttö oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä

Liikuntateknologian mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttö oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä Liikuntateknologian mahdollisuuksien kartoittaminen ja käyttö oppimisympäristöjen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä Mitä on liikuntateknologia? Minkä lisäarvon se tuottaa liikunnanopetukseen? Kansanterveydellinen

Lisätiedot

Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy

Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy Liikuntateknologia oppilaan ja opettajan apuna Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2010 Ville Uronen Polar Electro Finland Oy Tavoite: Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 Ylipainon

Lisätiedot

Oppilaat liikkumaan teknologian avulla

Oppilaat liikkumaan teknologian avulla Liikunta ja oppiminen Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Oppilaat liikkumaan teknologian avulla Ari-Matti Rautomäki Liikuntateknologian hyödyntäminen liikunnanopetuksessa ops 2016 Liikunnan opetuksessa

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Polar Education. Aktiivisuushankkeen ja muiden kokemusten esittelyä. Fyysinen aktiivisuuden edistäminen aktiivisuusmittarin avulla

Polar Education. Aktiivisuushankkeen ja muiden kokemusten esittelyä. Fyysinen aktiivisuuden edistäminen aktiivisuusmittarin avulla Polar Education Liikkuva Koulu seminaari Tampere 2015 Ville Uronen, LitL, KM, Polar Electro Finland Sisältö: Teknologia liikunnanopetuksessa Aktiivisuushankkeen ja muiden kokemusten esittelyä Fyysinen

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Julkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa

Julkinen loppuraportti Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Julkinen loppuraportti 29.3.2019 Happia Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Oulun kaupungin nopeiden kokeilujen ohjelma I, Syksy/2018 Kokeilun esittely Kokeilussa Happia Oy kehitti yhdessä Hintan

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008): 10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville

Teknologia liikunnanopetuksessa 2009/ Ari-Matti ja Ville Lähtöajatus hankkeelle Liikunnanopetus tarvitsee uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia oppimisympäristöjä. Teknologiaa on kaikkialla yhä enemmän ja se on useimmista lapsista ja nuorista erittäin kiinnostavaa.

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen, Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015 Riku Ruotsalainen, riku.ruotsalainen@vu.nl Opettajien kokemukset mahdollisuudesta osallistua suunnitteluun Tapaamiset arkkitehtien kanssa:

Lisätiedot

Ääni Company Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Ääni Company Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Julkinen loppuraportti 12.6.2019 Ääni Company Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena on testata

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt 4.6.0 Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Anna-Liisa Kyhälä, Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 4.6.0 Tutkimusaineisto 009: Projektissa

Lisätiedot

00003 VASTAUSLÄHETYS TUNNUS Haluan liittää jäseneksi myös seuraavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet: Sukunimi Etunimi Syntymäaika

00003 VASTAUSLÄHETYS TUNNUS Haluan liittää jäseneksi myös seuraavat samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet: Sukunimi Etunimi Syntymäaika Voit liittyä Suomen Ladun jäseneksi osoitteessa www.suomenlatu.fi/liity tai palauttamalla tämän lomakkeen postitse. Haluan liittyä Suomen Ladun jäseneksi. Jäsenyhdistykseni on (Mikäli jätät yhdistyksen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä Raila Oksanen, johtava konsultti, FCG Konsultointi Mikko Kaira, toimialajohtaja, FCG Suunnittelu ja tekniikka FCG Suunnittelu ja tekniikka 24.9.2018

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän

Lisätiedot

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry Juha Virtanen Koululiikunnan kehittäjä Juha.virtanen@liiku.fi 0440-595204 LIIKUNTA ON ENEMMÄN KUIN

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus, Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta ANTTI BLOM, antti.blom@oph.fi JOHANNA KUJALA, johanna.kujala@oph.fi Liikkuva opiskelu -seminaari 12.9.2018 WWW. LIIKKUVAOPISKELU. FI Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuus

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa lasten oppimisympäristöön? kokemuksia testileikkikentältä

Tieto- ja viestintätekniikkaa lasten oppimisympäristöön? kokemuksia testileikkikentältä Tieto- ja viestintätekniikkaa lasten oppimisympäristöön? kokemuksia testileikkikentältä Hyvönen, P., Juujärvi, M., & Latva, S. Tieto- ja viestintätekniikkaa lasten oppimisympäristöön Tavoitteena on rakentaa

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti

Lisätiedot

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön

Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta Vähintään 2 tuntia päivässä Vanhempainilta Silmät auki ja menoksi Tutkimukset osoittavat, että valtaosa lapsista liikkuu vähemmän, mitä heidän tasapainoinen kehityksensä edellyttää ja vähemmän, mitä vanhemmat

Lisätiedot