Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010"

Transkriptio

1 Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan YLEISTÄ Esitämme, että sisältösuunnitelmaan lisätään alla listatut kappaleet. Lisäysehdotukset on merkitty tekstissä lihavoituina ja kursivoituina ja kommentit ranskalaisilla viivoilla. Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan Erityissäätiöt UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA (Toimeenpanosuunnitelma ja vastuutahot, Seuranta ja arviointi, Mittarit) Kommentit sisältävät niin otsikoihin liittyviä kysymyksiä, järjestöjen näkemyksiä otsikoiden aiheista kuin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toivomme, että linjauksen painoarvo ja tarkoitus määritellään selkeästi. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Linjauksen sijoittamiseksi tämänhetkiseen globaaliin viitekehykseen sen johdannossa on todettava ne mittavat haasteet niin köyhyyden, eriarvoisuuden kuin ilmastouhkien torjumiseksi, joiden eteen kansainvälinen yhteisö mukaan lukien valtiot ja kansalaisliikkeet ponnistelevat määrätietoisesti. Työ tapahtuu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin keinoin, mutta esimerkiksi köyhyyden poistaminen, ihmisarvoisen elämän ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä luonnonvarojen vaaliminen ovat teemoina yhteisiä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien kehityskysymysten parissa työskentelevien toimijoiden toiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tässä Accran toimintaohjelma ja sitä seuraavat poliittiset askeleet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyötä, strategista kumppanuutta sekä tiedon ja kokemusten jakamista täytyy kehittää. Siksi kansalaisjärjestölinjauksen kantavina teemoina pitäisi olla vuoropuhelun lujittaminen kohti strategista kumppanuutta ja edellytysten luominen vahvalle kansalaisyhteiskunnalle niin Suomessa kuin etelässä. Keskeisten käsitteiden, toimijoiden, yhteyksien ja tavoitteiden määrittely Linjauksessa käytetyt käsitteet tulee määritellä selkeästi ja niiden käytön on oltava johdonmukaista. Esimerkiksi tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat toisiinsa liittyviä käsitteitä, jotka helposti myös sotkeutuvat keskenään käytössä. Järjestöt ovat itsenäisiä poliittisia toimijoita, Accran toimintaohjelman hengen mukaisesti Ministeriön ja järjestöjen välinen suhde on muutakin kuin rahoitussuhde. Olisi toivottavaa, että yhteistyö kehittyisi vielä enemmän kohti aitoa poliittista vuoropuhelua Järjestökentän moninaisuus ja laajuus on rikkaus, joka liittyy olennaisesti kansalaisyhteiskunnan vahvuuteen.

2 Suomen julkisen kehitysyhteistyön ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kohdentuminen sekä keskinäinen suhde (tämänhetkisen tilanteen lyhyt erittely ja visualisointi). Ulkoministeriön varoin tuettavan järjestöjen työn tavoitteiden on oltava linjassa kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa Keskeisten kohdemaiden kansalaisyhteiskunnan kehitystaso ja siihen vaikuttaminen (tiivis taustoitus mahd. kv-vertailuja ja indeksejä hyödyntäen) Millaisin mittarein kansalaisyhteiskuntien kehitystasoa tullaan mittaamaan? Arvioinnin välineiden on oltava mahdollisimman monipuolisia, jotta vältytään liian yksipuoliselta kuvalta. Tulee myös muistaa, että parhaimmillaankin erilaisiin indekseihin perustuvat arviot ovat vain suuntaa-antavia. Mittareiden lisäksi on pyrittävä kuvaamaan kunkin valtion viitekehys mahdollisimman hyvin. Varottava, ettei kehitysapu tuota vain tarvepohjaisia palveluita (koulutus ja terveys), vaan vahvistaa kohdemaan kansalaisyhteiskuntaa kestävästi ja ihmisoikeusperustaisesti Kansalaisyhteiskuntien ja demokratian kehityksen tukeminen Suomessa ja etelässä on tärkeää: suomalaiset järjestöt voivat vahvistaa etelän kumppaniensa kapasiteettia toteuttaa niiden erilaisia rooleja (edunvalvonta, palvelut, poliittinen vaikuttaminen, globaalikasvatus jne.) mahdollisimman monipuolisesti Suomalaisille kansalaisjärjestöille kohdennettavan valtionavun perimmäinen tarkoitus ja tavoite: tukea kohdemaiden kansalaisyhteiskuntien kehitystä erit. paikallisten toimijoiden kapasiteetin vahvistamisen kautta (ottaen erit. huomioon avun vaikutusten kestävyys) julkisen vallan tuottamien palvelujen täydentäminen paikallisten politiikkalinjausten suuntaisesti (valtiolla järjestämisvelvollisuus, kansalaisjärjestöillä voi olla tätä täydentävä rooli) - Huomioitava myös tilanteet, joissa täydentävyys liittyy sellaisiin palveluihin, joita ei ole tarjolla tai joihin ei olla valmiita investoimaan (jos esimerkiksi taloudellinen kehitys ajaa PRSP:ssä muiden kestävään kehitykseen tähtäävien toimintojen ja palveluiden yli). yhteensopivuus ja tuki julkiselle kehitysyhteistyölle - Järjestöjen työ ei ole jatke julkiselle kehitysyhteistyölle, eikä sitä voida nähdä keinona täydentää kahdenvälisen yhteistyön puutteita millään sektorilla. - Aitoa täydentävyyttä ja synergioita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin, mutta kuitenkin niin että järjestöjen itsemääräämisoikeus säilyy. suomalainen lisäarvo Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan - Suomalaisille on tarjottava tietoa kehityskysymyksistä ja keinoja toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. - Kansaisten tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä ja osallistaminen toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta takaa kansalaisten tuen kehitysyhteistyölle ja edistää merkittävää globaalien kehitystavoitteiden, esimerkiksi vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Samalla se kasvattaa suomalaisista aktiivisia, vastuuta kantavia maailmankansalaisia sekä vahvistaa suomalaisten osallisuutta ja demokratian toteutumista. - Toimeenpanee Euroopan komission Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) -asiakirjassa jäsenmaita koskevia suosituksia.

3 Kansainvälisen kehityspoliittisen yhteistyön viitekehys (Pariisin julistus ja Accran toimintaohjelma yleistasolla) Pariisin julistuksen suositukset eivät sovellu sellaisenaan järjestöjen työhön. Tämän vuoksi järjestöillä on oma tuloksellisuusprosessinsa (Open Forum for CSO Development Effectiveness) Järjestöt ovat mukana Accran jälkeisen agendan rakentamisessa myös OECD/DAC:n työryhmien myötä Viimeaikaisia politiikan ohjauksen suuntauksia keskeisissä vertailumaissa Vaikuttamistyötä rajoittava Ruotsin malli on järjestöjen kannalta epätoivottava kehityssuunta. Vaikuttamistyötä on saatava tehdä myös verovaroilla. Voisiko tästä aiheesta tuottaa erillisen analyysin, joka palvelisi myös muiden kuin järjestöjen tarpeita? Yhteys/jatkumo edelliseen linjaukseen On todella tärkeää, että uuden ja vanhan linjauksen yhtymäkohdat sekä mahdollisten muutosten taustat ja perustelut kirjoitetaan auki. KEHITYSMAIDEN KANSALAISYHTEISKUNTIEN VAHVISTAMINEN Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys ja mahdollisuudet Kansalaisjärjestöjen työssä on joustavuutta ja liikkumavaraa. Järjestöt voivat toteuttaa erilaisia pilottihankkeita ja soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja. Kansalaisjärjestöillä on kyky ymmärtää kumppaneitaan, järjestöt omaavat suorat yhteydet etelään. Järjestöjen itsenäisyyden ja asiantuntijuuden tunnustaminen ja tukeminen on tärkeää. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö edistää suoria kontakteja kehitysmaihin, lisää tietoisuutta kehitysmaiden tilanteesta ja tarpeista sekä vahvistaa kehitysyhteistyön kannatuspohjaa Suomessa tarjoamalla globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvää tietoa ja osallistumismahdollisuuksia. Kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen myös Suomessa on tärkeää kehitysyhteistyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen toteuttamaa globaalikasvatusta tulee tarkastella oikeuslähtöisesti: kansalaisilla on oikeus tietää maailman asioista ja osallistua toimintaan globaalin yhteisvastuun edistämiseksi. Järjestöjen rooli muutoksen aikaansaamisessa ja globaalin vastuun kysymysten arkipäiväistämisessä on merkittävä. Järjestöjen Suomessa ja kansainvälisesti toteuttama vaikuttamistyö on osa toiminnan kokonaisuutta, jolla edistetään köyhyyden vähentymistä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista osallistumismahdollisuuksien kautta. Samoin kuin hanketyössä, järjestökentän monimuotoisuus on rikkaus myös vaikuttamistyössä ja kehityskasvatuksessa: dynaaminen kansalaisyhteiskunta voi osallistua poliittiseen keskusteluun ja edistää globaaliin vastuuseen kasvamista laaja-alaisesti monilla eri areenoilla ja monista eri teemoista.

4 Kapasiteetin luominen kohdemaissa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn edellytykset Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ etelän kumppanien kapasiteetin vahvistamiseksi edellyttää poliittista ja taloudellista tukea. Odotukset, edellytykset ja resurssit muokattava sen mukaisiksi, että pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat kaiken työn lähtökohtia. Tarkennettava, tarkoitetaanko tässä yhteydessä suomalaisjärjestöjen pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä kapasiteetin kehittämiseksi vai edellytysten luomisesta etelän kumppanien pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle työlle. Järjestöjen toiminnan uudelleen kohdentaminen (kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja palvelujen tarjoamista koskevien toimintojen välinen suhde) Kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen ja palveluiden tarjoamiseen liittyvien toimintojen välisestä tasapainosta on käytävä avointa ja perusteellista keskustelua. Palveluntuotannosta leikkaaminen esimerkiksi yleispätevän ja yhtäläisen linjauksen nojalla saattaa aiheuttaa merkittäviä aukkoja esimerkiksi jonkin kohdemaan sosiaali- ja terveyssektorilla. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia voidaan mitata vain pitkällä aikavälillä ja paikoin ainoastaan välillisin indikaattorein. Kohtuuttomien vaatimusten välttämiseksi ulkoministeriön on mukautettava esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin vaatimukset tähän. KANSALAISJÄRJESTÖJEN MERKITYS KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö osana laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta Onko kyse pelkästään kontekstinasettelusta? Mukaan myös globaalikasvatusnäkökulma?: Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) ja GENEn (Global Education Network Europe) maakohtaiset suositukset. Politiikkajohdonmukaisuus Kansainvälisen yhteisön yhteiset tavoitteet: vuosituhattavoitteet, YK:n sopimukset ym.? Ks. kohta MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä. Accran toimintaohjelman soveltaminen Open Forum for CSO Development Effectiveness -prosessi huomioon! NORDIC+ yhteistyö, Donor Group, EU:n strukturoitu dialogi jne Suomen toiminnan yhteensopivuus ja vaikuttaminen (ml. hallinnon ja järjestöjen yhteistyö) kyseisiin prosesseihin Nordic+ on positiivinen aloite, joka tulee nähdä mahdollisuutena, jonka kautta myös avunantajamaat voivat saada syvempää kokemusta etelän kansalaisyhteiskunnista. On kuitenkin varottava, ettei Nordic+:n myötä luoda keinotekoista kansalaisyhteiskuntaa esimerkiksi keskittämällä tukea kustannustehokkuuden nimissä vain suurten pääkaupunkiseuduilla toimivien järjestöjen työhön.

5 MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä Miten eroaa kohdasta Politiikkajohdonmukaisuus? VALTIONAVUN MYÖNTÄMISEN PERUSPERIAATTEET Yhteensopivuus, täydentävyys ja tuki kehityspoliittisen ohjelman, linjausten ja muiden suuntaviivojen kanssa (ml. MDG:t, ja kohdemaiden omat PRSP:t) Mikäli kansalaisjärjestölinjaus on johdonmukaisessa suhteessa kehityspoliittiseen ohjelmaan, ei siinä linjattavia suuntaviivoja välttämättä tarvitse kirjata linjauksessa uudelleen. Mihin raja vedetään esimerkiksi köyhyydenvähentämisohjelmien prioriteettien suhteen? On olemassa tilanteita, joissa muut kansalliset tavoitteet jäävät PRSP:ssä jalkoihin, kun taloudellinen kehitys ajaa kaiken yli. Miten tällaisissa tilanteissa toimitaan? Olisiko mahdollista että aukko järjestöille voisi löytyä juuri noista kansallisista prioriteeteista, jotka ovat kuitenkin marginalisoituneet mahdollisten nopeiden voittojen ja taloudellisen kehityksen tieltä? Maiden omat eri toimalapolitiikkalinjaukset koulutus, terveys, ympäristö, maatalous jne. Onko kappaleesta tarkoitus tulla toteava vai määrittelevä? Kansalaisjärjestöjen toiminnan tehokkuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja kestävyys Kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee tarkastella ennen kaikkea suhteessa Etelän hyödynsaajiin ja kansalaisyhteiskuntien vahvistumiseen. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ovat usean, eri sektoreilla ja eri tavoin työskentelevän toimijan työn aikaansaannosta. Apuinstrumenttien tehokkuuden sijaan on keskityttävä työn pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja joustavuuden sekä innovatiivisuuden lisäämiseen. Keskeisimpinä lähtökohtina tulee aina olla järjestöjen omat tavoitteet ja Etelän kumppanien aito omistajuus. Tuloksekas työ vaatii aikaa ja resursseja. Kestäviä tuloksia ja vaikutuksia saadaan aikaan panostamalla järjestökentän toiminnan suunnitteluun ja suunnitelmallisuuteen. Raportointiin keskittymisen sijaan on korostettava suunnittelun merkitystä ja edistettävä järjestöjen mahdollisuutta tehdä pitkäjänteistä työtä. Open Forum for CSO Development Effectiveness / järjestöjen tuloksellisuusprosessi tulee määrittämään järjestöjen työn tuloksellisuutta niiden omista lähtökohdista käsin. Politiikkajohdonmukaisuus Johdonmukaisuus kehityspoliittisen ohjelman kanssa ensiarvoisen tärkeää. Läpileikkaavat ja muut priorisoidut teemat Teemat ja vaatimukset niiden huomioimisen suhteen on määriteltävä selkeästi. Läpileikkaavien teemojen huomioimiseen tarvitaan resursseja. Esimerkiksi yhteistyön

6 tiivistämisestä järjestöjen kesken ja järjestöjen toteuttaman ja julkisen kehitysyhteistyön välillä, niin Suomessa kuin kentällä, voisi olla hyötyä. Hallinnollisen joustavuuden lisääminen haettaessa rahoitusta humanitaarisen työn ja kehitysyhteistyön raja-alueella (ns. jatkumo) konfliktin jälkeisissä tilanteissa on tarpeen. Tuen hakemisesta olisi tehtävä joustavampaa ja kevyempää, koska nopea reagointi on tärkeää. Koska konfliktin jälkeen ollaan erittäin haasteellisessa tilanteessa ja toimijoita on varsin niukasti, tulisi jatkumohankkeiden omavastuun olla jossain humanitaarisen avun (0%) ja kehitysyhteistyön (15%) välillä. Kumppanuusjärjestö-järjestelmä Uusien kumppanuusjärjestöjen hakumenettelystä tarvitaan selkeä ja läpinäkyvä käytäntö. Pienet ja keskisuuret järjestöt (ml. pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamisen linjaaminen) Raportointia olisi kevennettävä päällekäisten tilintarkastusten välttämiseksi. Talousraportoinnin yksityiskohtaisuus tarkasteluun: riittäisikö budjettilinjaperustainen raportointi? Toiminta-avustuksen tai korirahoituksen antaminen etelän kumppaneille olisi tehtävä mahdolliseksi (käytännön yhdenmukaistaminen PYM-rahoituksen suhteen). Lisärahoitusta hakukierroksen ulkopuolella tarpeen niin vaatiessa? Mahdollisuus hakea tukea erillisestä rahoitusikkunasta yksivuotiselle suunnitteluhankkeelle, arvioinnin tekemiseen tai esimerkiksi inflaation tm. syyn takia parantaisi työn laatua. Tällaiselle hakuprosessille toivottaisiin kevyempää käsittelyä niin, että rahoitus olisi suunnitteluhankkeiden osalta käytettävissä hyvissä ajoin ennen seuraavaa hakukierrosta (esim. Concept note- tyyppinen käsittely) Budjetointiohjeiden tulisi olla selkeät ja niiden osalta tarvittaisiin tarkempaa ohjeistusta. Voisiko haun dl olla pienten järjestöjen osalta vasta syksyllä? Budjetointipohja on uudistettava -> kohti yhtenäisiä käytäntöjä eri rahoittajien kesken Hankkeeseen sisältyvästä tiedotustyöstä tarvitaan selkeämpi ohjeistus. Erityissäätiöt - puuttuu sisältösuunnitelmasta! Viestintä- ja kehityskasvatustuki Tuen osuus olisi saatava kasvuun kohti kansainvälisiä suosituksia (UNDP: 3% ODA:sta) Ulkoasiainministeriö on suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän globaalikasvatustyön merkittävin taloudellinen tukija. Viestintä- ja kehityskasvatustuki on tukimuoto, jonka avulla suomalaiset kansalaisjärjestöt voivat tiedottaa kehityskysymyksistä ja tarjota ihmisille välineitä vaikuttaa ja osallistua toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tällä hetkellä tukea myönnetään järjestöjen 1-vuotisiin kehityskasvatus- ja tiedotushankkeisiin sekä 2-vuotisiin kehityskasvatushankkeisiin, joissa mukana opetusta tai ohjausta. Globaalikasvatukselle kansainvälisesti ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi useampivuotista (2-3-vuotista) tukea tarvitaan tmyös muuhun globaalia vastuuta edistävään toimintaan kuin kehityskasvatukseen. Useamman kerran vuodessa tai jatkuvasti haettavissa oleva pienhanketuki ajankohtaisiin

7 kampanjoihin ja tiedotukseen olisi tarpeellinen ja mahdollistaisi nopean reagoinnin akuuteissa tilanteissa (esim. luonnonkatastrofit). Pienhanketuen haku- ja raportointimenettelyt olisivat kevyemmät. Hankkeiden tekeminen etelän kumppanin kanssa varmistaa aidon kehitysmaanäkökulman esilletulon kehityskasvatus- ja viestintähankkeissa. Yhteistyö etelän kumppanin kanssa globaalikasvatuksessa mahdolliseksi muutoinkin kuin vierailijan muodossa. (<- Hankkeita yhteistyössä etelän järjestön kanssa) Laajan ja tehokkaan tiedon ja materiaalinlevityksen mahdollistamiseksi yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tulisi tehdä mahdolliseksi. Yhteistyön kautta voitaisiin saavutaa uusia kohderyhmiä ja ulkopuolisia resursseja hankkeelle. VKK-tuen ehdoissa korostetaan uusia innovaatioita eikä muulle kuin lyhytkestoiselle, projektimuotoiselle toiminnalle ole tarjolla rahoitusta. Hyvien ja toimivien, tarpeeseen vastaavien käytäntöjen tukeminen ns. jatkuvina hankkeina tulisi mahdollistaa hallinnollisesti. EU:n komission rahoitusinstrumentit (hakumenettely+kansallinen tuki) Konferenssimatkatuki Hankevalmistelumatkatuki Tukea olisi saatava perustellusti myös kahta viikkoa pidemmille valmistelumatkoille. Etelän omistajuutta voitaisiin lisätä siten, että etelän kumppanin ja tärkeiden sidosryhmien osallistaminen olisi mahdollista tällä tuella. Vastavuoroisuutta tulisi myös tukea, esimerkiksi niinettä etelän kumppani voisi perustelluissa tapauksissa käydä hankevalmistelumatkalla Suomessa. Suhtautuminen INGOihin Miten INGOt luokitellaan? KATTOJÄRJESTÖJEN ROOLI Katto- ja yhteistyöjärjestöjen rooli ja asema on tunnustettava. Palvelujen merkitys ja kohdentaminen, laatu, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen KANE:n kansalaisjärjestöjen neuvonta- ja tukipalveluja koskeva selvitystyö HALLINNON JA VUOROVAIKUTUKSEN TEHOSTAMINEN UM:n ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen: Järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen tiivistäminen Reilut pelisäännöt, aito vuorovaikutus ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen ovat edellytyksiä kansalaisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön väliselle toimivalle yhteistyölle. Päätöksenteon on oltava perusteltua ja läpinäkyvää, niin Suomessa kuin suhteessa Etelän kumppaneihin.

8 Kansalaisjärjestöillä on oltava oikeus ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua niiden työhön liittyviin päätöksenteko-, kehittämis- ja uudistusprosesseihin. Järjestöjä tulee kuulla myös tukimuotoja, hakuohjeita sekä haku- ja raportointilomakkeita uudistettaessa. Kansalaisjärjestöt tulee osallistaa myös niiden toimialaa käsitteleviin poliittisiin prosesseihin ja niiden asiantuntemusta tulee hyödyntää. Molemminpuolinen vuoropuhelu sekä palautteen antaminen ja saaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja kehitysyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden takaamisen kannalta. Osallistamisen on oltava merkityksellistä ja vaikutusmahdollisuuksien aitoja. Monipuolisilla menetelmillä taataan mahdollisimman laaja osallistuminen, esimerkiksi kommentoinneissa voi hyödyntää niin keskustelutilaisuuksia, kyselyitä, verkkokeskustelua kuin sähköistä kommentointiakin. Osallistumismahdollisuuksien parantamisessa selkeät ohjeistukset ja aikataulut ovat keskeisiä työkaluja. Keskusteluun, kommentointiin ynnä muuhun on varattava riittävästi aikaa. Tarkastusmatkojen ja tilintarkastusten toteuttamisessa pyrittävä voimaannuttamiseen virheiden osoittamisen sijaan. Ulkoministeriön lisäksi opetusministeriöllä on ollut viime vuosina keskeinen rooli globaalia vastuuta edistävien poliittisten tavoitteiden määrittelyssä sekä toimeenpanossa (mm. Kansinvälisyyskasvatus toimenpideohjelma vuodelta 2007). Toivomme ministeriöiden välille tiiviimpää vuoropuhelua, selkeämpää työnjakoa ja yhteisten poliittisten tavoitteiden määrittelyä myös jatkossa. Toivommem myös, että kansalaisjärjestökenttä osallistetaan globaalikasvatusta ohjaaviin poliittisiin prosesseihin mahdollisimman laajasti (ei vain opetusministeriön toimialaan liittyen) ja että teemat kytketään kehityspolitiikkaan ja sen yhteydessä määriteltyihin tavoitteisiin (kuten MDG:t). Järjestöjen keskinäisen oppimisen tiivistäminen temaattisissa ja käytäntöjä koskevissa kysymyksissä Keskinäisen oppimisen tehostamiseksi esimerkiksti temaattisille foorumeille voisi olla tarvetta. Kepan, Kehyksen, Fididan, Somaliaverkoston ym. kattojärjestöjen roolin tärkeyden tunnustaminen on tärkeää järjestöjen välisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. UM:n ja järjestöjen yhteistyön tiivistäminen kv-yhteistyöfoorumeilla (erit. avun tuloksellisuus -keskustelu) Järjestöjen yhteishankkeiden edistämien Yhteishankkeiden edistämiseksi tarvitaan selkeää ohjeistamista, esimerkiksi. valmistelumatkojen osalta (miten eri järjestöt jakavat omavastuuosuuden, voiko suunnitelu- tai monitoirointimatkaa tehdä usemman kuin kahden ihmisen voimin ym.) On tärkeää linjata, millaisia reunaehtoja käytännön toteutuksessa tullaan noudattamaan. Järjestöjen tulee voida tehdä yhteistyötä niin Suomessa kuin kentällä. Yhteistyötä tulisi voida tehdä myös kahdenvälisten hankkeiden ja järjestöjen hankkeiden kesken. Yhteishankkeissa tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi yritysyhteistyön mahdollisuudet. Yhteistyön tulee olla järjestölähtöistä ja omaehtoista. Järjestöt itse määrittelevät ja valitsevat yhteistyökumppaninsa, eikä ministeriön saa pitää sitä tukensa ehtona.

9 Pienten ja keskisuurten hankkeiden valtionavustusten hallinnointi Lähtökohtaisesti pienten ja keskisuurten hankkeiden hallinnoinnin tulisi jatkossakin pysyä ulkoministeriössä. Ministeriön resursseja hallinnointiin olisi lisättävä. Hankkeiden hallinnointi ministeriön toimesta lisää julkishallinnon kontakteja ja tarttumapintaa järjestöjen työhön ja edistää näin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikäli hankehallinnon ulkoistaminen kuitenkin tulee jälleen ajankohtaiseksi, olisi Kepa- ja järjestövetoisen erillisen juridisen yhteistyötoimijan, -yhdistyksen tai -säätiön perustaminen vaihtoehdoista paras. Sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin mahdollistaminen on järjestöjen puolelta erittäin tervetullut uudistus. Sähköisen asioinnin suhteen olisi pyrittävä siihen, että etelän kumppanilla ja suomalaisella järjestöllä olisi mahdollisuus esimerkiksi täyttää suunnitelmia yhdessä. UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA Toimeenpanosuunnitelma, vastuutahot Seuranta ja arviointi Mittarit

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström, Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä Eeva Hellström, 12.5.2016 Vision Europe Summit 2015: Redesigning European Welfare States Ways Forward Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2015 2 Sitra Eeva

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä Merja Hanhela Puheenjohtaja Mikä ihmeen Opintokeskukset ry? 1. Kirjaa itsellesi ylös kolme sanaa, jotka tulevat ensiksi mieleen Opintokeskukset ry:stä 2. Kerätään sanoja

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtioneuvoston kanslia Kokeilevat kunnat ja alueet seminaari

Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtioneuvoston kanslia Kokeilevat kunnat ja alueet seminaari Kokeilutoiminnoilla irti esteistä ja tieto jakoon Kaisa Lähteenmäki-Smith Valtioneuvoston kanslia Kokeilevat kunnat ja alueet seminaari 2.12.2015 Hyvin kokeiltu on puoliksi tehty! 5-10 kokeilua Seuranta:

Lisätiedot

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus LUONNOS

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus LUONNOS Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus LUONNOS 070610 Sisältö 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Keskeiset käsitteet ja toimijat... 2 1.2 Kansalaisyhteiskunnan roolit ja monet kasvot... 3 1.3 Yhteys edelliseen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Kehitysyhteistyövaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 15.12.2011 2011/2192(INI) MIETINTÖLUONNOS komission ulkoisen avun hallinnoinnin hajauttamisesta päätoimipaikasta edustustoille ja sen vaikutuksista

Lisätiedot

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vaikuttavuusvalmentamo 29.10.2016 Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV Vallitsevia trendejä keskitetyn ja paikallisen julkisen palvelun suhteen muutos, edustuksellisesta demokratiasta osallistavaan

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus Sisältö Esipuhe 3 1 Lähtökohdat 5 1.1 Keskeiset käsitteet ja toimijat 5 1.2 Kansalaisyhteiskunnan roolit ja monet kasvot 6 1.3 Yhteys edelliseen linjaukseen

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle

Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle Eväitä kestävän kehityksen toimikunnan uudelle kaudelle Ryhmätöiden tulokset / Kestävän kehityksen kohtaamo 1.2.2016 Ryhmätöiden aiheet 1. Työtavat kokouksissa ja niiden ulkopuolella 2. Kestävä kehitys

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN

SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN 1 SLU:N NÄKEMYKSET KUNTA- JA PALVELURAKENTEESEEN Timo Laitinen Puheenjohtaja Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 6.-7.9.2006, Hyvinkää 2 Liikunta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Kehyslakiluonnos (poliittinen

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot