Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010"

Transkriptio

1 Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan YLEISTÄ Esitämme, että sisältösuunnitelmaan lisätään alla listatut kappaleet. Lisäysehdotukset on merkitty tekstissä lihavoituina ja kursivoituina ja kommentit ranskalaisilla viivoilla. Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan Erityissäätiöt UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA (Toimeenpanosuunnitelma ja vastuutahot, Seuranta ja arviointi, Mittarit) Kommentit sisältävät niin otsikoihin liittyviä kysymyksiä, järjestöjen näkemyksiä otsikoiden aiheista kuin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toivomme, että linjauksen painoarvo ja tarkoitus määritellään selkeästi. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Linjauksen sijoittamiseksi tämänhetkiseen globaaliin viitekehykseen sen johdannossa on todettava ne mittavat haasteet niin köyhyyden, eriarvoisuuden kuin ilmastouhkien torjumiseksi, joiden eteen kansainvälinen yhteisö mukaan lukien valtiot ja kansalaisliikkeet ponnistelevat määrätietoisesti. Työ tapahtuu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin keinoin, mutta esimerkiksi köyhyyden poistaminen, ihmisarvoisen elämän ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä luonnonvarojen vaaliminen ovat teemoina yhteisiä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien kehityskysymysten parissa työskentelevien toimijoiden toiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tässä Accran toimintaohjelma ja sitä seuraavat poliittiset askeleet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyötä, strategista kumppanuutta sekä tiedon ja kokemusten jakamista täytyy kehittää. Siksi kansalaisjärjestölinjauksen kantavina teemoina pitäisi olla vuoropuhelun lujittaminen kohti strategista kumppanuutta ja edellytysten luominen vahvalle kansalaisyhteiskunnalle niin Suomessa kuin etelässä. Keskeisten käsitteiden, toimijoiden, yhteyksien ja tavoitteiden määrittely Linjauksessa käytetyt käsitteet tulee määritellä selkeästi ja niiden käytön on oltava johdonmukaista. Esimerkiksi tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat toisiinsa liittyviä käsitteitä, jotka helposti myös sotkeutuvat keskenään käytössä. Järjestöt ovat itsenäisiä poliittisia toimijoita, Accran toimintaohjelman hengen mukaisesti Ministeriön ja järjestöjen välinen suhde on muutakin kuin rahoitussuhde. Olisi toivottavaa, että yhteistyö kehittyisi vielä enemmän kohti aitoa poliittista vuoropuhelua Järjestökentän moninaisuus ja laajuus on rikkaus, joka liittyy olennaisesti kansalaisyhteiskunnan vahvuuteen.

2 Suomen julkisen kehitysyhteistyön ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kohdentuminen sekä keskinäinen suhde (tämänhetkisen tilanteen lyhyt erittely ja visualisointi). Ulkoministeriön varoin tuettavan järjestöjen työn tavoitteiden on oltava linjassa kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa Keskeisten kohdemaiden kansalaisyhteiskunnan kehitystaso ja siihen vaikuttaminen (tiivis taustoitus mahd. kv-vertailuja ja indeksejä hyödyntäen) Millaisin mittarein kansalaisyhteiskuntien kehitystasoa tullaan mittaamaan? Arvioinnin välineiden on oltava mahdollisimman monipuolisia, jotta vältytään liian yksipuoliselta kuvalta. Tulee myös muistaa, että parhaimmillaankin erilaisiin indekseihin perustuvat arviot ovat vain suuntaa-antavia. Mittareiden lisäksi on pyrittävä kuvaamaan kunkin valtion viitekehys mahdollisimman hyvin. Varottava, ettei kehitysapu tuota vain tarvepohjaisia palveluita (koulutus ja terveys), vaan vahvistaa kohdemaan kansalaisyhteiskuntaa kestävästi ja ihmisoikeusperustaisesti Kansalaisyhteiskuntien ja demokratian kehityksen tukeminen Suomessa ja etelässä on tärkeää: suomalaiset järjestöt voivat vahvistaa etelän kumppaniensa kapasiteettia toteuttaa niiden erilaisia rooleja (edunvalvonta, palvelut, poliittinen vaikuttaminen, globaalikasvatus jne.) mahdollisimman monipuolisesti Suomalaisille kansalaisjärjestöille kohdennettavan valtionavun perimmäinen tarkoitus ja tavoite: tukea kohdemaiden kansalaisyhteiskuntien kehitystä erit. paikallisten toimijoiden kapasiteetin vahvistamisen kautta (ottaen erit. huomioon avun vaikutusten kestävyys) julkisen vallan tuottamien palvelujen täydentäminen paikallisten politiikkalinjausten suuntaisesti (valtiolla järjestämisvelvollisuus, kansalaisjärjestöillä voi olla tätä täydentävä rooli) - Huomioitava myös tilanteet, joissa täydentävyys liittyy sellaisiin palveluihin, joita ei ole tarjolla tai joihin ei olla valmiita investoimaan (jos esimerkiksi taloudellinen kehitys ajaa PRSP:ssä muiden kestävään kehitykseen tähtäävien toimintojen ja palveluiden yli). yhteensopivuus ja tuki julkiselle kehitysyhteistyölle - Järjestöjen työ ei ole jatke julkiselle kehitysyhteistyölle, eikä sitä voida nähdä keinona täydentää kahdenvälisen yhteistyön puutteita millään sektorilla. - Aitoa täydentävyyttä ja synergioita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin, mutta kuitenkin niin että järjestöjen itsemääräämisoikeus säilyy. suomalainen lisäarvo Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan - Suomalaisille on tarjottava tietoa kehityskysymyksistä ja keinoja toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. - Kansaisten tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä ja osallistaminen toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta takaa kansalaisten tuen kehitysyhteistyölle ja edistää merkittävää globaalien kehitystavoitteiden, esimerkiksi vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Samalla se kasvattaa suomalaisista aktiivisia, vastuuta kantavia maailmankansalaisia sekä vahvistaa suomalaisten osallisuutta ja demokratian toteutumista. - Toimeenpanee Euroopan komission Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) -asiakirjassa jäsenmaita koskevia suosituksia.

3 Kansainvälisen kehityspoliittisen yhteistyön viitekehys (Pariisin julistus ja Accran toimintaohjelma yleistasolla) Pariisin julistuksen suositukset eivät sovellu sellaisenaan järjestöjen työhön. Tämän vuoksi järjestöillä on oma tuloksellisuusprosessinsa (Open Forum for CSO Development Effectiveness) Järjestöt ovat mukana Accran jälkeisen agendan rakentamisessa myös OECD/DAC:n työryhmien myötä Viimeaikaisia politiikan ohjauksen suuntauksia keskeisissä vertailumaissa Vaikuttamistyötä rajoittava Ruotsin malli on järjestöjen kannalta epätoivottava kehityssuunta. Vaikuttamistyötä on saatava tehdä myös verovaroilla. Voisiko tästä aiheesta tuottaa erillisen analyysin, joka palvelisi myös muiden kuin järjestöjen tarpeita? Yhteys/jatkumo edelliseen linjaukseen On todella tärkeää, että uuden ja vanhan linjauksen yhtymäkohdat sekä mahdollisten muutosten taustat ja perustelut kirjoitetaan auki. KEHITYSMAIDEN KANSALAISYHTEISKUNTIEN VAHVISTAMINEN Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys ja mahdollisuudet Kansalaisjärjestöjen työssä on joustavuutta ja liikkumavaraa. Järjestöt voivat toteuttaa erilaisia pilottihankkeita ja soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja. Kansalaisjärjestöillä on kyky ymmärtää kumppaneitaan, järjestöt omaavat suorat yhteydet etelään. Järjestöjen itsenäisyyden ja asiantuntijuuden tunnustaminen ja tukeminen on tärkeää. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö edistää suoria kontakteja kehitysmaihin, lisää tietoisuutta kehitysmaiden tilanteesta ja tarpeista sekä vahvistaa kehitysyhteistyön kannatuspohjaa Suomessa tarjoamalla globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvää tietoa ja osallistumismahdollisuuksia. Kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen myös Suomessa on tärkeää kehitysyhteistyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen toteuttamaa globaalikasvatusta tulee tarkastella oikeuslähtöisesti: kansalaisilla on oikeus tietää maailman asioista ja osallistua toimintaan globaalin yhteisvastuun edistämiseksi. Järjestöjen rooli muutoksen aikaansaamisessa ja globaalin vastuun kysymysten arkipäiväistämisessä on merkittävä. Järjestöjen Suomessa ja kansainvälisesti toteuttama vaikuttamistyö on osa toiminnan kokonaisuutta, jolla edistetään köyhyyden vähentymistä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista osallistumismahdollisuuksien kautta. Samoin kuin hanketyössä, järjestökentän monimuotoisuus on rikkaus myös vaikuttamistyössä ja kehityskasvatuksessa: dynaaminen kansalaisyhteiskunta voi osallistua poliittiseen keskusteluun ja edistää globaaliin vastuuseen kasvamista laaja-alaisesti monilla eri areenoilla ja monista eri teemoista.

4 Kapasiteetin luominen kohdemaissa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn edellytykset Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ etelän kumppanien kapasiteetin vahvistamiseksi edellyttää poliittista ja taloudellista tukea. Odotukset, edellytykset ja resurssit muokattava sen mukaisiksi, että pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat kaiken työn lähtökohtia. Tarkennettava, tarkoitetaanko tässä yhteydessä suomalaisjärjestöjen pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä kapasiteetin kehittämiseksi vai edellytysten luomisesta etelän kumppanien pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle työlle. Järjestöjen toiminnan uudelleen kohdentaminen (kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja palvelujen tarjoamista koskevien toimintojen välinen suhde) Kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen ja palveluiden tarjoamiseen liittyvien toimintojen välisestä tasapainosta on käytävä avointa ja perusteellista keskustelua. Palveluntuotannosta leikkaaminen esimerkiksi yleispätevän ja yhtäläisen linjauksen nojalla saattaa aiheuttaa merkittäviä aukkoja esimerkiksi jonkin kohdemaan sosiaali- ja terveyssektorilla. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia voidaan mitata vain pitkällä aikavälillä ja paikoin ainoastaan välillisin indikaattorein. Kohtuuttomien vaatimusten välttämiseksi ulkoministeriön on mukautettava esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin vaatimukset tähän. KANSALAISJÄRJESTÖJEN MERKITYS KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö osana laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta Onko kyse pelkästään kontekstinasettelusta? Mukaan myös globaalikasvatusnäkökulma?: Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) ja GENEn (Global Education Network Europe) maakohtaiset suositukset. Politiikkajohdonmukaisuus Kansainvälisen yhteisön yhteiset tavoitteet: vuosituhattavoitteet, YK:n sopimukset ym.? Ks. kohta MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä. Accran toimintaohjelman soveltaminen Open Forum for CSO Development Effectiveness -prosessi huomioon! NORDIC+ yhteistyö, Donor Group, EU:n strukturoitu dialogi jne Suomen toiminnan yhteensopivuus ja vaikuttaminen (ml. hallinnon ja järjestöjen yhteistyö) kyseisiin prosesseihin Nordic+ on positiivinen aloite, joka tulee nähdä mahdollisuutena, jonka kautta myös avunantajamaat voivat saada syvempää kokemusta etelän kansalaisyhteiskunnista. On kuitenkin varottava, ettei Nordic+:n myötä luoda keinotekoista kansalaisyhteiskuntaa esimerkiksi keskittämällä tukea kustannustehokkuuden nimissä vain suurten pääkaupunkiseuduilla toimivien järjestöjen työhön.

5 MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä Miten eroaa kohdasta Politiikkajohdonmukaisuus? VALTIONAVUN MYÖNTÄMISEN PERUSPERIAATTEET Yhteensopivuus, täydentävyys ja tuki kehityspoliittisen ohjelman, linjausten ja muiden suuntaviivojen kanssa (ml. MDG:t, ja kohdemaiden omat PRSP:t) Mikäli kansalaisjärjestölinjaus on johdonmukaisessa suhteessa kehityspoliittiseen ohjelmaan, ei siinä linjattavia suuntaviivoja välttämättä tarvitse kirjata linjauksessa uudelleen. Mihin raja vedetään esimerkiksi köyhyydenvähentämisohjelmien prioriteettien suhteen? On olemassa tilanteita, joissa muut kansalliset tavoitteet jäävät PRSP:ssä jalkoihin, kun taloudellinen kehitys ajaa kaiken yli. Miten tällaisissa tilanteissa toimitaan? Olisiko mahdollista että aukko järjestöille voisi löytyä juuri noista kansallisista prioriteeteista, jotka ovat kuitenkin marginalisoituneet mahdollisten nopeiden voittojen ja taloudellisen kehityksen tieltä? Maiden omat eri toimalapolitiikkalinjaukset koulutus, terveys, ympäristö, maatalous jne. Onko kappaleesta tarkoitus tulla toteava vai määrittelevä? Kansalaisjärjestöjen toiminnan tehokkuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja kestävyys Kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee tarkastella ennen kaikkea suhteessa Etelän hyödynsaajiin ja kansalaisyhteiskuntien vahvistumiseen. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ovat usean, eri sektoreilla ja eri tavoin työskentelevän toimijan työn aikaansaannosta. Apuinstrumenttien tehokkuuden sijaan on keskityttävä työn pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja joustavuuden sekä innovatiivisuuden lisäämiseen. Keskeisimpinä lähtökohtina tulee aina olla järjestöjen omat tavoitteet ja Etelän kumppanien aito omistajuus. Tuloksekas työ vaatii aikaa ja resursseja. Kestäviä tuloksia ja vaikutuksia saadaan aikaan panostamalla järjestökentän toiminnan suunnitteluun ja suunnitelmallisuuteen. Raportointiin keskittymisen sijaan on korostettava suunnittelun merkitystä ja edistettävä järjestöjen mahdollisuutta tehdä pitkäjänteistä työtä. Open Forum for CSO Development Effectiveness / järjestöjen tuloksellisuusprosessi tulee määrittämään järjestöjen työn tuloksellisuutta niiden omista lähtökohdista käsin. Politiikkajohdonmukaisuus Johdonmukaisuus kehityspoliittisen ohjelman kanssa ensiarvoisen tärkeää. Läpileikkaavat ja muut priorisoidut teemat Teemat ja vaatimukset niiden huomioimisen suhteen on määriteltävä selkeästi. Läpileikkaavien teemojen huomioimiseen tarvitaan resursseja. Esimerkiksi yhteistyön

6 tiivistämisestä järjestöjen kesken ja järjestöjen toteuttaman ja julkisen kehitysyhteistyön välillä, niin Suomessa kuin kentällä, voisi olla hyötyä. Hallinnollisen joustavuuden lisääminen haettaessa rahoitusta humanitaarisen työn ja kehitysyhteistyön raja-alueella (ns. jatkumo) konfliktin jälkeisissä tilanteissa on tarpeen. Tuen hakemisesta olisi tehtävä joustavampaa ja kevyempää, koska nopea reagointi on tärkeää. Koska konfliktin jälkeen ollaan erittäin haasteellisessa tilanteessa ja toimijoita on varsin niukasti, tulisi jatkumohankkeiden omavastuun olla jossain humanitaarisen avun (0%) ja kehitysyhteistyön (15%) välillä. Kumppanuusjärjestö-järjestelmä Uusien kumppanuusjärjestöjen hakumenettelystä tarvitaan selkeä ja läpinäkyvä käytäntö. Pienet ja keskisuuret järjestöt (ml. pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamisen linjaaminen) Raportointia olisi kevennettävä päällekäisten tilintarkastusten välttämiseksi. Talousraportoinnin yksityiskohtaisuus tarkasteluun: riittäisikö budjettilinjaperustainen raportointi? Toiminta-avustuksen tai korirahoituksen antaminen etelän kumppaneille olisi tehtävä mahdolliseksi (käytännön yhdenmukaistaminen PYM-rahoituksen suhteen). Lisärahoitusta hakukierroksen ulkopuolella tarpeen niin vaatiessa? Mahdollisuus hakea tukea erillisestä rahoitusikkunasta yksivuotiselle suunnitteluhankkeelle, arvioinnin tekemiseen tai esimerkiksi inflaation tm. syyn takia parantaisi työn laatua. Tällaiselle hakuprosessille toivottaisiin kevyempää käsittelyä niin, että rahoitus olisi suunnitteluhankkeiden osalta käytettävissä hyvissä ajoin ennen seuraavaa hakukierrosta (esim. Concept note- tyyppinen käsittely) Budjetointiohjeiden tulisi olla selkeät ja niiden osalta tarvittaisiin tarkempaa ohjeistusta. Voisiko haun dl olla pienten järjestöjen osalta vasta syksyllä? Budjetointipohja on uudistettava -> kohti yhtenäisiä käytäntöjä eri rahoittajien kesken Hankkeeseen sisältyvästä tiedotustyöstä tarvitaan selkeämpi ohjeistus. Erityissäätiöt - puuttuu sisältösuunnitelmasta! Viestintä- ja kehityskasvatustuki Tuen osuus olisi saatava kasvuun kohti kansainvälisiä suosituksia (UNDP: 3% ODA:sta) Ulkoasiainministeriö on suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän globaalikasvatustyön merkittävin taloudellinen tukija. Viestintä- ja kehityskasvatustuki on tukimuoto, jonka avulla suomalaiset kansalaisjärjestöt voivat tiedottaa kehityskysymyksistä ja tarjota ihmisille välineitä vaikuttaa ja osallistua toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tällä hetkellä tukea myönnetään järjestöjen 1-vuotisiin kehityskasvatus- ja tiedotushankkeisiin sekä 2-vuotisiin kehityskasvatushankkeisiin, joissa mukana opetusta tai ohjausta. Globaalikasvatukselle kansainvälisesti ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi useampivuotista (2-3-vuotista) tukea tarvitaan tmyös muuhun globaalia vastuuta edistävään toimintaan kuin kehityskasvatukseen. Useamman kerran vuodessa tai jatkuvasti haettavissa oleva pienhanketuki ajankohtaisiin

7 kampanjoihin ja tiedotukseen olisi tarpeellinen ja mahdollistaisi nopean reagoinnin akuuteissa tilanteissa (esim. luonnonkatastrofit). Pienhanketuen haku- ja raportointimenettelyt olisivat kevyemmät. Hankkeiden tekeminen etelän kumppanin kanssa varmistaa aidon kehitysmaanäkökulman esilletulon kehityskasvatus- ja viestintähankkeissa. Yhteistyö etelän kumppanin kanssa globaalikasvatuksessa mahdolliseksi muutoinkin kuin vierailijan muodossa. (<- Hankkeita yhteistyössä etelän järjestön kanssa) Laajan ja tehokkaan tiedon ja materiaalinlevityksen mahdollistamiseksi yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tulisi tehdä mahdolliseksi. Yhteistyön kautta voitaisiin saavutaa uusia kohderyhmiä ja ulkopuolisia resursseja hankkeelle. VKK-tuen ehdoissa korostetaan uusia innovaatioita eikä muulle kuin lyhytkestoiselle, projektimuotoiselle toiminnalle ole tarjolla rahoitusta. Hyvien ja toimivien, tarpeeseen vastaavien käytäntöjen tukeminen ns. jatkuvina hankkeina tulisi mahdollistaa hallinnollisesti. EU:n komission rahoitusinstrumentit (hakumenettely+kansallinen tuki) Konferenssimatkatuki Hankevalmistelumatkatuki Tukea olisi saatava perustellusti myös kahta viikkoa pidemmille valmistelumatkoille. Etelän omistajuutta voitaisiin lisätä siten, että etelän kumppanin ja tärkeiden sidosryhmien osallistaminen olisi mahdollista tällä tuella. Vastavuoroisuutta tulisi myös tukea, esimerkiksi niinettä etelän kumppani voisi perustelluissa tapauksissa käydä hankevalmistelumatkalla Suomessa. Suhtautuminen INGOihin Miten INGOt luokitellaan? KATTOJÄRJESTÖJEN ROOLI Katto- ja yhteistyöjärjestöjen rooli ja asema on tunnustettava. Palvelujen merkitys ja kohdentaminen, laatu, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen KANE:n kansalaisjärjestöjen neuvonta- ja tukipalveluja koskeva selvitystyö HALLINNON JA VUOROVAIKUTUKSEN TEHOSTAMINEN UM:n ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen: Järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen tiivistäminen Reilut pelisäännöt, aito vuorovaikutus ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen ovat edellytyksiä kansalaisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön väliselle toimivalle yhteistyölle. Päätöksenteon on oltava perusteltua ja läpinäkyvää, niin Suomessa kuin suhteessa Etelän kumppaneihin.

8 Kansalaisjärjestöillä on oltava oikeus ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua niiden työhön liittyviin päätöksenteko-, kehittämis- ja uudistusprosesseihin. Järjestöjä tulee kuulla myös tukimuotoja, hakuohjeita sekä haku- ja raportointilomakkeita uudistettaessa. Kansalaisjärjestöt tulee osallistaa myös niiden toimialaa käsitteleviin poliittisiin prosesseihin ja niiden asiantuntemusta tulee hyödyntää. Molemminpuolinen vuoropuhelu sekä palautteen antaminen ja saaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja kehitysyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden takaamisen kannalta. Osallistamisen on oltava merkityksellistä ja vaikutusmahdollisuuksien aitoja. Monipuolisilla menetelmillä taataan mahdollisimman laaja osallistuminen, esimerkiksi kommentoinneissa voi hyödyntää niin keskustelutilaisuuksia, kyselyitä, verkkokeskustelua kuin sähköistä kommentointiakin. Osallistumismahdollisuuksien parantamisessa selkeät ohjeistukset ja aikataulut ovat keskeisiä työkaluja. Keskusteluun, kommentointiin ynnä muuhun on varattava riittävästi aikaa. Tarkastusmatkojen ja tilintarkastusten toteuttamisessa pyrittävä voimaannuttamiseen virheiden osoittamisen sijaan. Ulkoministeriön lisäksi opetusministeriöllä on ollut viime vuosina keskeinen rooli globaalia vastuuta edistävien poliittisten tavoitteiden määrittelyssä sekä toimeenpanossa (mm. Kansinvälisyyskasvatus toimenpideohjelma vuodelta 2007). Toivomme ministeriöiden välille tiiviimpää vuoropuhelua, selkeämpää työnjakoa ja yhteisten poliittisten tavoitteiden määrittelyä myös jatkossa. Toivommem myös, että kansalaisjärjestökenttä osallistetaan globaalikasvatusta ohjaaviin poliittisiin prosesseihin mahdollisimman laajasti (ei vain opetusministeriön toimialaan liittyen) ja että teemat kytketään kehityspolitiikkaan ja sen yhteydessä määriteltyihin tavoitteisiin (kuten MDG:t). Järjestöjen keskinäisen oppimisen tiivistäminen temaattisissa ja käytäntöjä koskevissa kysymyksissä Keskinäisen oppimisen tehostamiseksi esimerkiksti temaattisille foorumeille voisi olla tarvetta. Kepan, Kehyksen, Fididan, Somaliaverkoston ym. kattojärjestöjen roolin tärkeyden tunnustaminen on tärkeää järjestöjen välisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. UM:n ja järjestöjen yhteistyön tiivistäminen kv-yhteistyöfoorumeilla (erit. avun tuloksellisuus -keskustelu) Järjestöjen yhteishankkeiden edistämien Yhteishankkeiden edistämiseksi tarvitaan selkeää ohjeistamista, esimerkiksi. valmistelumatkojen osalta (miten eri järjestöt jakavat omavastuuosuuden, voiko suunnitelu- tai monitoirointimatkaa tehdä usemman kuin kahden ihmisen voimin ym.) On tärkeää linjata, millaisia reunaehtoja käytännön toteutuksessa tullaan noudattamaan. Järjestöjen tulee voida tehdä yhteistyötä niin Suomessa kuin kentällä. Yhteistyötä tulisi voida tehdä myös kahdenvälisten hankkeiden ja järjestöjen hankkeiden kesken. Yhteishankkeissa tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi yritysyhteistyön mahdollisuudet. Yhteistyön tulee olla järjestölähtöistä ja omaehtoista. Järjestöt itse määrittelevät ja valitsevat yhteistyökumppaninsa, eikä ministeriön saa pitää sitä tukensa ehtona.

9 Pienten ja keskisuurten hankkeiden valtionavustusten hallinnointi Lähtökohtaisesti pienten ja keskisuurten hankkeiden hallinnoinnin tulisi jatkossakin pysyä ulkoministeriössä. Ministeriön resursseja hallinnointiin olisi lisättävä. Hankkeiden hallinnointi ministeriön toimesta lisää julkishallinnon kontakteja ja tarttumapintaa järjestöjen työhön ja edistää näin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikäli hankehallinnon ulkoistaminen kuitenkin tulee jälleen ajankohtaiseksi, olisi Kepa- ja järjestövetoisen erillisen juridisen yhteistyötoimijan, -yhdistyksen tai -säätiön perustaminen vaihtoehdoista paras. Sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin mahdollistaminen on järjestöjen puolelta erittäin tervetullut uudistus. Sähköisen asioinnin suhteen olisi pyrittävä siihen, että etelän kumppanilla ja suomalaisella järjestöllä olisi mahdollisuus esimerkiksi täyttää suunnitelmia yhdessä. UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA Toimeenpanosuunnitelma, vastuutahot Seuranta ja arviointi Mittarit

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä) Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument - HEI ICI Korkea-asteen oppilaitosten kapasiteetin vahvistamisen tukiohjelma - Korkeakoulu-IKI Uusi kanava yliopistoille ja ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat

Lisätiedot

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari

Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt. Kansalaisjärjestöseminaari Evaluaatio Kumppanuusjärjestöt Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 Kumppanuusjärjestöt Fida International Frikyrklig Samverkan Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kirkon Ulkomaanapu Pelastakaa Lapset Plan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017 Luonnos 9.3.2017 9.3.2017 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4.

Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4. Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4.2010, Kepa 1 Table of Contents 1. Johdanto...3 2. Open Forum for CSO Development

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus LUONNOS

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus LUONNOS Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus LUONNOS 070610 Sisältö 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Keskeiset käsitteet ja toimijat... 2 1.2 Kansalaisyhteiskunnan roolit ja monet kasvot... 3 1.3 Yhteys edelliseen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

Yleiset kommentit ja Kepan tavoitteet

Yleiset kommentit ja Kepan tavoitteet Kepan kommentit UM:n kansalaisjärjestöyksikön suunnitelmaan kansalaisjärjestöjen hanketuen uudistamisesta (31.3.2011) ja hanketuen käsikirjoihin (2005) Kiitämme UM:n kansalaisjärjestöyksikköä mahdollisuudesta

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus

Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus Kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus Sisältö Esipuhe 3 1 Lähtökohdat 5 1.1 Keskeiset käsitteet ja toimijat 5 1.2 Kansalaisyhteiskunnan roolit ja monet kasvot 6 1.3 Yhteys edelliseen linjaukseen

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Jäsenten osaamisen hyödyntäminen - Hallinto: jäsenkokoukset, hallitus, vaalivaliokunta, strategian ohjausryhmä ja sääntötyöryhmä - Kepan edustukset toimikunnissa, verkostoissa jne

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere

Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere Kirjastojen kehittämishankkeet Tampere 25.9.2014 Pirkanmaan hankekuva, hankerekisterin visualisointi Valtionavustukset (hakumenettely yms.) Pirkanmaan hankekuva hankerekisterin visualisoimana http://visualisointi.kirjastot.fi/hankkeet/

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1 (6) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Asia: VNS 1/2017 vp Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti, johdonmukaisesti

Lisätiedot

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille!

EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-näkyvyyden huomioiminen hankkeissa 10.05.2017 Susanne Ekvall Euroopan komission Suomen-edustusto Kansalaisviestinnän päällikkö -Euroopan komission edustustot

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Kehitysyhteistyövaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 15.12.2011 2011/2192(INI) MIETINTÖLUONNOS komission ulkoisen avun hallinnoinnin hajauttamisesta päätoimipaikasta edustustoille ja sen vaikutuksista

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot