Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan 30.4.2010"

Transkriptio

1 Kepan ja sen jäsenjärjestöjen kommentteja ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen sisältösuunnitelmaan YLEISTÄ Esitämme, että sisältösuunnitelmaan lisätään alla listatut kappaleet. Lisäysehdotukset on merkitty tekstissä lihavoituina ja kursivoituina ja kommentit ranskalaisilla viivoilla. Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan Erityissäätiöt UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA (Toimeenpanosuunnitelma ja vastuutahot, Seuranta ja arviointi, Mittarit) Kommentit sisältävät niin otsikoihin liittyviä kysymyksiä, järjestöjen näkemyksiä otsikoiden aiheista kuin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toivomme, että linjauksen painoarvo ja tarkoitus määritellään selkeästi. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Linjauksen sijoittamiseksi tämänhetkiseen globaaliin viitekehykseen sen johdannossa on todettava ne mittavat haasteet niin köyhyyden, eriarvoisuuden kuin ilmastouhkien torjumiseksi, joiden eteen kansainvälinen yhteisö mukaan lukien valtiot ja kansalaisliikkeet ponnistelevat määrätietoisesti. Työ tapahtuu erilaisista lähtökohdista ja erilaisin keinoin, mutta esimerkiksi köyhyyden poistaminen, ihmisarvoisen elämän ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä luonnonvarojen vaaliminen ovat teemoina yhteisiä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien kehityskysymysten parissa työskentelevien toimijoiden toiminnan tuloksellisuuden arviointia ja tässä Accran toimintaohjelma ja sitä seuraavat poliittiset askeleet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi yhteistyötä, strategista kumppanuutta sekä tiedon ja kokemusten jakamista täytyy kehittää. Siksi kansalaisjärjestölinjauksen kantavina teemoina pitäisi olla vuoropuhelun lujittaminen kohti strategista kumppanuutta ja edellytysten luominen vahvalle kansalaisyhteiskunnalle niin Suomessa kuin etelässä. Keskeisten käsitteiden, toimijoiden, yhteyksien ja tavoitteiden määrittely Linjauksessa käytetyt käsitteet tulee määritellä selkeästi ja niiden käytön on oltava johdonmukaista. Esimerkiksi tehokkuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat toisiinsa liittyviä käsitteitä, jotka helposti myös sotkeutuvat keskenään käytössä. Järjestöt ovat itsenäisiä poliittisia toimijoita, Accran toimintaohjelman hengen mukaisesti Ministeriön ja järjestöjen välinen suhde on muutakin kuin rahoitussuhde. Olisi toivottavaa, että yhteistyö kehittyisi vielä enemmän kohti aitoa poliittista vuoropuhelua Järjestökentän moninaisuus ja laajuus on rikkaus, joka liittyy olennaisesti kansalaisyhteiskunnan vahvuuteen.

2 Suomen julkisen kehitysyhteistyön ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön kohdentuminen sekä keskinäinen suhde (tämänhetkisen tilanteen lyhyt erittely ja visualisointi). Ulkoministeriön varoin tuettavan järjestöjen työn tavoitteiden on oltava linjassa kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden kanssa Keskeisten kohdemaiden kansalaisyhteiskunnan kehitystaso ja siihen vaikuttaminen (tiivis taustoitus mahd. kv-vertailuja ja indeksejä hyödyntäen) Millaisin mittarein kansalaisyhteiskuntien kehitystasoa tullaan mittaamaan? Arvioinnin välineiden on oltava mahdollisimman monipuolisia, jotta vältytään liian yksipuoliselta kuvalta. Tulee myös muistaa, että parhaimmillaankin erilaisiin indekseihin perustuvat arviot ovat vain suuntaa-antavia. Mittareiden lisäksi on pyrittävä kuvaamaan kunkin valtion viitekehys mahdollisimman hyvin. Varottava, ettei kehitysapu tuota vain tarvepohjaisia palveluita (koulutus ja terveys), vaan vahvistaa kohdemaan kansalaisyhteiskuntaa kestävästi ja ihmisoikeusperustaisesti Kansalaisyhteiskuntien ja demokratian kehityksen tukeminen Suomessa ja etelässä on tärkeää: suomalaiset järjestöt voivat vahvistaa etelän kumppaniensa kapasiteettia toteuttaa niiden erilaisia rooleja (edunvalvonta, palvelut, poliittinen vaikuttaminen, globaalikasvatus jne.) mahdollisimman monipuolisesti Suomalaisille kansalaisjärjestöille kohdennettavan valtionavun perimmäinen tarkoitus ja tavoite: tukea kohdemaiden kansalaisyhteiskuntien kehitystä erit. paikallisten toimijoiden kapasiteetin vahvistamisen kautta (ottaen erit. huomioon avun vaikutusten kestävyys) julkisen vallan tuottamien palvelujen täydentäminen paikallisten politiikkalinjausten suuntaisesti (valtiolla järjestämisvelvollisuus, kansalaisjärjestöillä voi olla tätä täydentävä rooli) - Huomioitava myös tilanteet, joissa täydentävyys liittyy sellaisiin palveluihin, joita ei ole tarjolla tai joihin ei olla valmiita investoimaan (jos esimerkiksi taloudellinen kehitys ajaa PRSP:ssä muiden kestävään kehitykseen tähtäävien toimintojen ja palveluiden yli). yhteensopivuus ja tuki julkiselle kehitysyhteistyölle - Järjestöjen työ ei ole jatke julkiselle kehitysyhteistyölle, eikä sitä voida nähdä keinona täydentää kahdenvälisen yhteistyön puutteita millään sektorilla. - Aitoa täydentävyyttä ja synergioita tulisi hyödyntää nykyistä paremmin, mutta kuitenkin niin että järjestöjen itsemääräämisoikeus säilyy. suomalainen lisäarvo Kansalaisten tuki kehitysyhteistyölle ja aktivoiminen globaalia vastuuta edistävään toimintaan - Suomalaisille on tarjottava tietoa kehityskysymyksistä ja keinoja toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. - Kansaisten tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä ja osallistaminen toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta takaa kansalaisten tuen kehitysyhteistyölle ja edistää merkittävää globaalien kehitystavoitteiden, esimerkiksi vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Samalla se kasvattaa suomalaisista aktiivisia, vastuuta kantavia maailmankansalaisia sekä vahvistaa suomalaisten osallisuutta ja demokratian toteutumista. - Toimeenpanee Euroopan komission Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) -asiakirjassa jäsenmaita koskevia suosituksia.

3 Kansainvälisen kehityspoliittisen yhteistyön viitekehys (Pariisin julistus ja Accran toimintaohjelma yleistasolla) Pariisin julistuksen suositukset eivät sovellu sellaisenaan järjestöjen työhön. Tämän vuoksi järjestöillä on oma tuloksellisuusprosessinsa (Open Forum for CSO Development Effectiveness) Järjestöt ovat mukana Accran jälkeisen agendan rakentamisessa myös OECD/DAC:n työryhmien myötä Viimeaikaisia politiikan ohjauksen suuntauksia keskeisissä vertailumaissa Vaikuttamistyötä rajoittava Ruotsin malli on järjestöjen kannalta epätoivottava kehityssuunta. Vaikuttamistyötä on saatava tehdä myös verovaroilla. Voisiko tästä aiheesta tuottaa erillisen analyysin, joka palvelisi myös muiden kuin järjestöjen tarpeita? Yhteys/jatkumo edelliseen linjaukseen On todella tärkeää, että uuden ja vanhan linjauksen yhtymäkohdat sekä mahdollisten muutosten taustat ja perustelut kirjoitetaan auki. KEHITYSMAIDEN KANSALAISYHTEISKUNTIEN VAHVISTAMINEN Kansalaisjärjestöjen toiminnan merkitys ja mahdollisuudet Kansalaisjärjestöjen työssä on joustavuutta ja liikkumavaraa. Järjestöt voivat toteuttaa erilaisia pilottihankkeita ja soveltaa innovatiivisia lähestymistapoja. Kansalaisjärjestöillä on kyky ymmärtää kumppaneitaan, järjestöt omaavat suorat yhteydet etelään. Järjestöjen itsenäisyyden ja asiantuntijuuden tunnustaminen ja tukeminen on tärkeää. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö edistää suoria kontakteja kehitysmaihin, lisää tietoisuutta kehitysmaiden tilanteesta ja tarpeista sekä vahvistaa kehitysyhteistyön kannatuspohjaa Suomessa tarjoamalla globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvää tietoa ja osallistumismahdollisuuksia. Kansalaisyhteiskunnan aktivoiminen myös Suomessa on tärkeää kehitysyhteistyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöjen toteuttamaa globaalikasvatusta tulee tarkastella oikeuslähtöisesti: kansalaisilla on oikeus tietää maailman asioista ja osallistua toimintaan globaalin yhteisvastuun edistämiseksi. Järjestöjen rooli muutoksen aikaansaamisessa ja globaalin vastuun kysymysten arkipäiväistämisessä on merkittävä. Järjestöjen Suomessa ja kansainvälisesti toteuttama vaikuttamistyö on osa toiminnan kokonaisuutta, jolla edistetään köyhyyden vähentymistä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista osallistumismahdollisuuksien kautta. Samoin kuin hanketyössä, järjestökentän monimuotoisuus on rikkaus myös vaikuttamistyössä ja kehityskasvatuksessa: dynaaminen kansalaisyhteiskunta voi osallistua poliittiseen keskusteluun ja edistää globaaliin vastuuseen kasvamista laaja-alaisesti monilla eri areenoilla ja monista eri teemoista.

4 Kapasiteetin luominen kohdemaissa pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työn edellytykset Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työ etelän kumppanien kapasiteetin vahvistamiseksi edellyttää poliittista ja taloudellista tukea. Odotukset, edellytykset ja resurssit muokattava sen mukaisiksi, että pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus ovat kaiken työn lähtökohtia. Tarkennettava, tarkoitetaanko tässä yhteydessä suomalaisjärjestöjen pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä kapasiteetin kehittämiseksi vai edellytysten luomisesta etelän kumppanien pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle työlle. Järjestöjen toiminnan uudelleen kohdentaminen (kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja palvelujen tarjoamista koskevien toimintojen välinen suhde) Kansalaisyhteiskuntien vahvistamisen ja palveluiden tarjoamiseen liittyvien toimintojen välisestä tasapainosta on käytävä avointa ja perusteellista keskustelua. Palveluntuotannosta leikkaaminen esimerkiksi yleispätevän ja yhtäläisen linjauksen nojalla saattaa aiheuttaa merkittäviä aukkoja esimerkiksi jonkin kohdemaan sosiaali- ja terveyssektorilla. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia voidaan mitata vain pitkällä aikavälillä ja paikoin ainoastaan välillisin indikaattorein. Kohtuuttomien vaatimusten välttämiseksi ulkoministeriön on mukautettava esimerkiksi vaikuttavuuden arvioinnin vaatimukset tähän. KANSALAISJÄRJESTÖJEN MERKITYS KANSAINVÄLISEN YHTEISÖN ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö osana laajempaa kansainvälistä kokonaisuutta Onko kyse pelkästään kontekstinasettelusta? Mukaan myös globaalikasvatusnäkökulma?: Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus: kansainvälisyyskasvatus ja tietoisuuden lisääminen (2007) ja GENEn (Global Education Network Europe) maakohtaiset suositukset. Politiikkajohdonmukaisuus Kansainvälisen yhteisön yhteiset tavoitteet: vuosituhattavoitteet, YK:n sopimukset ym.? Ks. kohta MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä. Accran toimintaohjelman soveltaminen Open Forum for CSO Development Effectiveness -prosessi huomioon! NORDIC+ yhteistyö, Donor Group, EU:n strukturoitu dialogi jne Suomen toiminnan yhteensopivuus ja vaikuttaminen (ml. hallinnon ja järjestöjen yhteistyö) kyseisiin prosesseihin Nordic+ on positiivinen aloite, joka tulee nähdä mahdollisuutena, jonka kautta myös avunantajamaat voivat saada syvempää kokemusta etelän kansalaisyhteiskunnista. On kuitenkin varottava, ettei Nordic+:n myötä luoda keinotekoista kansalaisyhteiskuntaa esimerkiksi keskittämällä tukea kustannustehokkuuden nimissä vain suurten pääkaupunkiseuduilla toimivien järjestöjen työhön.

5 MDG:t ja YK:n sopimusjärjestelmä Miten eroaa kohdasta Politiikkajohdonmukaisuus? VALTIONAVUN MYÖNTÄMISEN PERUSPERIAATTEET Yhteensopivuus, täydentävyys ja tuki kehityspoliittisen ohjelman, linjausten ja muiden suuntaviivojen kanssa (ml. MDG:t, ja kohdemaiden omat PRSP:t) Mikäli kansalaisjärjestölinjaus on johdonmukaisessa suhteessa kehityspoliittiseen ohjelmaan, ei siinä linjattavia suuntaviivoja välttämättä tarvitse kirjata linjauksessa uudelleen. Mihin raja vedetään esimerkiksi köyhyydenvähentämisohjelmien prioriteettien suhteen? On olemassa tilanteita, joissa muut kansalliset tavoitteet jäävät PRSP:ssä jalkoihin, kun taloudellinen kehitys ajaa kaiken yli. Miten tällaisissa tilanteissa toimitaan? Olisiko mahdollista että aukko järjestöille voisi löytyä juuri noista kansallisista prioriteeteista, jotka ovat kuitenkin marginalisoituneet mahdollisten nopeiden voittojen ja taloudellisen kehityksen tieltä? Maiden omat eri toimalapolitiikkalinjaukset koulutus, terveys, ympäristö, maatalous jne. Onko kappaleesta tarkoitus tulla toteava vai määrittelevä? Kansalaisjärjestöjen toiminnan tehokkuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja kestävyys Kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee tarkastella ennen kaikkea suhteessa Etelän hyödynsaajiin ja kansalaisyhteiskuntien vahvistumiseen. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus ovat usean, eri sektoreilla ja eri tavoin työskentelevän toimijan työn aikaansaannosta. Apuinstrumenttien tehokkuuden sijaan on keskityttävä työn pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja joustavuuden sekä innovatiivisuuden lisäämiseen. Keskeisimpinä lähtökohtina tulee aina olla järjestöjen omat tavoitteet ja Etelän kumppanien aito omistajuus. Tuloksekas työ vaatii aikaa ja resursseja. Kestäviä tuloksia ja vaikutuksia saadaan aikaan panostamalla järjestökentän toiminnan suunnitteluun ja suunnitelmallisuuteen. Raportointiin keskittymisen sijaan on korostettava suunnittelun merkitystä ja edistettävä järjestöjen mahdollisuutta tehdä pitkäjänteistä työtä. Open Forum for CSO Development Effectiveness / järjestöjen tuloksellisuusprosessi tulee määrittämään järjestöjen työn tuloksellisuutta niiden omista lähtökohdista käsin. Politiikkajohdonmukaisuus Johdonmukaisuus kehityspoliittisen ohjelman kanssa ensiarvoisen tärkeää. Läpileikkaavat ja muut priorisoidut teemat Teemat ja vaatimukset niiden huomioimisen suhteen on määriteltävä selkeästi. Läpileikkaavien teemojen huomioimiseen tarvitaan resursseja. Esimerkiksi yhteistyön

6 tiivistämisestä järjestöjen kesken ja järjestöjen toteuttaman ja julkisen kehitysyhteistyön välillä, niin Suomessa kuin kentällä, voisi olla hyötyä. Hallinnollisen joustavuuden lisääminen haettaessa rahoitusta humanitaarisen työn ja kehitysyhteistyön raja-alueella (ns. jatkumo) konfliktin jälkeisissä tilanteissa on tarpeen. Tuen hakemisesta olisi tehtävä joustavampaa ja kevyempää, koska nopea reagointi on tärkeää. Koska konfliktin jälkeen ollaan erittäin haasteellisessa tilanteessa ja toimijoita on varsin niukasti, tulisi jatkumohankkeiden omavastuun olla jossain humanitaarisen avun (0%) ja kehitysyhteistyön (15%) välillä. Kumppanuusjärjestö-järjestelmä Uusien kumppanuusjärjestöjen hakumenettelystä tarvitaan selkeä ja läpinäkyvä käytäntö. Pienet ja keskisuuret järjestöt (ml. pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamisen linjaaminen) Raportointia olisi kevennettävä päällekäisten tilintarkastusten välttämiseksi. Talousraportoinnin yksityiskohtaisuus tarkasteluun: riittäisikö budjettilinjaperustainen raportointi? Toiminta-avustuksen tai korirahoituksen antaminen etelän kumppaneille olisi tehtävä mahdolliseksi (käytännön yhdenmukaistaminen PYM-rahoituksen suhteen). Lisärahoitusta hakukierroksen ulkopuolella tarpeen niin vaatiessa? Mahdollisuus hakea tukea erillisestä rahoitusikkunasta yksivuotiselle suunnitteluhankkeelle, arvioinnin tekemiseen tai esimerkiksi inflaation tm. syyn takia parantaisi työn laatua. Tällaiselle hakuprosessille toivottaisiin kevyempää käsittelyä niin, että rahoitus olisi suunnitteluhankkeiden osalta käytettävissä hyvissä ajoin ennen seuraavaa hakukierrosta (esim. Concept note- tyyppinen käsittely) Budjetointiohjeiden tulisi olla selkeät ja niiden osalta tarvittaisiin tarkempaa ohjeistusta. Voisiko haun dl olla pienten järjestöjen osalta vasta syksyllä? Budjetointipohja on uudistettava -> kohti yhtenäisiä käytäntöjä eri rahoittajien kesken Hankkeeseen sisältyvästä tiedotustyöstä tarvitaan selkeämpi ohjeistus. Erityissäätiöt - puuttuu sisältösuunnitelmasta! Viestintä- ja kehityskasvatustuki Tuen osuus olisi saatava kasvuun kohti kansainvälisiä suosituksia (UNDP: 3% ODA:sta) Ulkoasiainministeriö on suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemän globaalikasvatustyön merkittävin taloudellinen tukija. Viestintä- ja kehityskasvatustuki on tukimuoto, jonka avulla suomalaiset kansalaisjärjestöt voivat tiedottaa kehityskysymyksistä ja tarjota ihmisille välineitä vaikuttaa ja osallistua toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tällä hetkellä tukea myönnetään järjestöjen 1-vuotisiin kehityskasvatus- ja tiedotushankkeisiin sekä 2-vuotisiin kehityskasvatushankkeisiin, joissa mukana opetusta tai ohjausta. Globaalikasvatukselle kansainvälisesti ja kansallisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi useampivuotista (2-3-vuotista) tukea tarvitaan tmyös muuhun globaalia vastuuta edistävään toimintaan kuin kehityskasvatukseen. Useamman kerran vuodessa tai jatkuvasti haettavissa oleva pienhanketuki ajankohtaisiin

7 kampanjoihin ja tiedotukseen olisi tarpeellinen ja mahdollistaisi nopean reagoinnin akuuteissa tilanteissa (esim. luonnonkatastrofit). Pienhanketuen haku- ja raportointimenettelyt olisivat kevyemmät. Hankkeiden tekeminen etelän kumppanin kanssa varmistaa aidon kehitysmaanäkökulman esilletulon kehityskasvatus- ja viestintähankkeissa. Yhteistyö etelän kumppanin kanssa globaalikasvatuksessa mahdolliseksi muutoinkin kuin vierailijan muodossa. (<- Hankkeita yhteistyössä etelän järjestön kanssa) Laajan ja tehokkaan tiedon ja materiaalinlevityksen mahdollistamiseksi yhteistyö yksityisen sektorin kanssa tulisi tehdä mahdolliseksi. Yhteistyön kautta voitaisiin saavutaa uusia kohderyhmiä ja ulkopuolisia resursseja hankkeelle. VKK-tuen ehdoissa korostetaan uusia innovaatioita eikä muulle kuin lyhytkestoiselle, projektimuotoiselle toiminnalle ole tarjolla rahoitusta. Hyvien ja toimivien, tarpeeseen vastaavien käytäntöjen tukeminen ns. jatkuvina hankkeina tulisi mahdollistaa hallinnollisesti. EU:n komission rahoitusinstrumentit (hakumenettely+kansallinen tuki) Konferenssimatkatuki Hankevalmistelumatkatuki Tukea olisi saatava perustellusti myös kahta viikkoa pidemmille valmistelumatkoille. Etelän omistajuutta voitaisiin lisätä siten, että etelän kumppanin ja tärkeiden sidosryhmien osallistaminen olisi mahdollista tällä tuella. Vastavuoroisuutta tulisi myös tukea, esimerkiksi niinettä etelän kumppani voisi perustelluissa tapauksissa käydä hankevalmistelumatkalla Suomessa. Suhtautuminen INGOihin Miten INGOt luokitellaan? KATTOJÄRJESTÖJEN ROOLI Katto- ja yhteistyöjärjestöjen rooli ja asema on tunnustettava. Palvelujen merkitys ja kohdentaminen, laatu, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen KANE:n kansalaisjärjestöjen neuvonta- ja tukipalveluja koskeva selvitystyö HALLINNON JA VUOROVAIKUTUKSEN TEHOSTAMINEN UM:n ja järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen: Järjestöjen ja hallinnon vuorovaikutuksen tiivistäminen Reilut pelisäännöt, aito vuorovaikutus ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen ovat edellytyksiä kansalaisjärjestöjen ja ulkoasiainministeriön väliselle toimivalle yhteistyölle. Päätöksenteon on oltava perusteltua ja läpinäkyvää, niin Suomessa kuin suhteessa Etelän kumppaneihin.

8 Kansalaisjärjestöillä on oltava oikeus ja tasapuoliset mahdollisuudet osallistua niiden työhön liittyviin päätöksenteko-, kehittämis- ja uudistusprosesseihin. Järjestöjä tulee kuulla myös tukimuotoja, hakuohjeita sekä haku- ja raportointilomakkeita uudistettaessa. Kansalaisjärjestöt tulee osallistaa myös niiden toimialaa käsitteleviin poliittisiin prosesseihin ja niiden asiantuntemusta tulee hyödyntää. Molemminpuolinen vuoropuhelu sekä palautteen antaminen ja saaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja kehitysyhteistyön laadun ja vaikuttavuuden takaamisen kannalta. Osallistamisen on oltava merkityksellistä ja vaikutusmahdollisuuksien aitoja. Monipuolisilla menetelmillä taataan mahdollisimman laaja osallistuminen, esimerkiksi kommentoinneissa voi hyödyntää niin keskustelutilaisuuksia, kyselyitä, verkkokeskustelua kuin sähköistä kommentointiakin. Osallistumismahdollisuuksien parantamisessa selkeät ohjeistukset ja aikataulut ovat keskeisiä työkaluja. Keskusteluun, kommentointiin ynnä muuhun on varattava riittävästi aikaa. Tarkastusmatkojen ja tilintarkastusten toteuttamisessa pyrittävä voimaannuttamiseen virheiden osoittamisen sijaan. Ulkoministeriön lisäksi opetusministeriöllä on ollut viime vuosina keskeinen rooli globaalia vastuuta edistävien poliittisten tavoitteiden määrittelyssä sekä toimeenpanossa (mm. Kansinvälisyyskasvatus toimenpideohjelma vuodelta 2007). Toivomme ministeriöiden välille tiiviimpää vuoropuhelua, selkeämpää työnjakoa ja yhteisten poliittisten tavoitteiden määrittelyä myös jatkossa. Toivommem myös, että kansalaisjärjestökenttä osallistetaan globaalikasvatusta ohjaaviin poliittisiin prosesseihin mahdollisimman laajasti (ei vain opetusministeriön toimialaan liittyen) ja että teemat kytketään kehityspolitiikkaan ja sen yhteydessä määriteltyihin tavoitteisiin (kuten MDG:t). Järjestöjen keskinäisen oppimisen tiivistäminen temaattisissa ja käytäntöjä koskevissa kysymyksissä Keskinäisen oppimisen tehostamiseksi esimerkiksti temaattisille foorumeille voisi olla tarvetta. Kepan, Kehyksen, Fididan, Somaliaverkoston ym. kattojärjestöjen roolin tärkeyden tunnustaminen on tärkeää järjestöjen välisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen edistämisessä. UM:n ja järjestöjen yhteistyön tiivistäminen kv-yhteistyöfoorumeilla (erit. avun tuloksellisuus -keskustelu) Järjestöjen yhteishankkeiden edistämien Yhteishankkeiden edistämiseksi tarvitaan selkeää ohjeistamista, esimerkiksi. valmistelumatkojen osalta (miten eri järjestöt jakavat omavastuuosuuden, voiko suunnitelu- tai monitoirointimatkaa tehdä usemman kuin kahden ihmisen voimin ym.) On tärkeää linjata, millaisia reunaehtoja käytännön toteutuksessa tullaan noudattamaan. Järjestöjen tulee voida tehdä yhteistyötä niin Suomessa kuin kentällä. Yhteistyötä tulisi voida tehdä myös kahdenvälisten hankkeiden ja järjestöjen hankkeiden kesken. Yhteishankkeissa tulisi ottaa huomioon myös esimerkiksi yritysyhteistyön mahdollisuudet. Yhteistyön tulee olla järjestölähtöistä ja omaehtoista. Järjestöt itse määrittelevät ja valitsevat yhteistyökumppaninsa, eikä ministeriön saa pitää sitä tukensa ehtona.

9 Pienten ja keskisuurten hankkeiden valtionavustusten hallinnointi Lähtökohtaisesti pienten ja keskisuurten hankkeiden hallinnoinnin tulisi jatkossakin pysyä ulkoministeriössä. Ministeriön resursseja hallinnointiin olisi lisättävä. Hankkeiden hallinnointi ministeriön toimesta lisää julkishallinnon kontakteja ja tarttumapintaa järjestöjen työhön ja edistää näin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikäli hankehallinnon ulkoistaminen kuitenkin tulee jälleen ajankohtaiseksi, olisi Kepa- ja järjestövetoisen erillisen juridisen yhteistyötoimijan, -yhdistyksen tai -säätiön perustaminen vaihtoehdoista paras. Sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin mahdollistaminen on järjestöjen puolelta erittäin tervetullut uudistus. Sähköisen asioinnin suhteen olisi pyrittävä siihen, että etelän kumppanilla ja suomalaisella järjestöllä olisi mahdollisuus esimerkiksi täyttää suunnitelmia yhdessä. UM:n resurssit LINJAUKSEN TOIMEENPANO JA SEURANTA Toimeenpanosuunnitelma, vastuutahot Seuranta ja arviointi Mittarit

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille/vkk v. 2011 Tausta ja hakukelpoisuus Tunnettiin aikaisemmin nimellä tiedotustuki On jaettu jo 30 vuotta kansalaisjärjestöille

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010. Koulutustilaisuus 10.3.2010 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki kansalaisjärjestöille v. 2010 Click to edit Master subtitle style Koulutustilaisuus 10.3.2010 Tuen tarkoitus tarkoitettu Suomessa tapahtuvaan viestintään

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Ohjelman ensimmäinen toteutusvuosi Keskeistä v. 2010: * Better Aid/Open Forum -prosessit * YK:n ilmastoprosessit * kehitysyhteisvarojen lisäys Suomessa * edunvalvonnan onnistumiset

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus Kehitysyhteistyön tuloksellisuus IV korkean tason foorumi (HLF4) 30.11.-1.12.2011, Busan Click to edit Master subtitle style Mihin tuloksellisuudella viitataan? 1) Kehitysyhteistyön tuloksiin (development

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015

Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014. Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Esitys Kepan toimintakertomukseksi vuodelle 2014 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 24/4/2015 Toimintavuosi 2014 pähkinänkuoressa Maailma myllerryksessä: turvallisuus Suomen hallitus myllerryksessä:

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari

KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA. Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari KEHITYSYHTEISTYÖN EVALUOINTI PÄÄTÖKSENTEON JA OPPIMISEN TUKENA Aira Päivöke Kehitysyhteistyön evaluointi (EVA-11) 3.6.2010 VTV:n seminaari Kehitysyhteistyön evaluointi on kansainvälisesti määriteltyä Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013

Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Hankevalmistelumatkatuki Infotilaisuus Kepassa 10.10.2013 Kuka voi hakea? Suomessa rekisteröity, oikeustoimikelpoinen, voittoa tavoittelematon järjestö tai säätiö (väh. 1 vuosi rekisteröitymisestä) Järjestöllä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4.

Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4. Open Forum for CSO Development Effectiveness Raportti Suomen kansallisesta konsultaatiosta Tuloksellisuustyöpajat 9.-10.4.2010, Kepa 1 Table of Contents 1. Johdanto...3 2. Open Forum for CSO Development

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä?

Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Eurooppalainen kansainvälisyyskasvatus, onko sitä? Kansainvälisyyskasvatus, miksi ja miten? Studia Generalia-luentosarja 28.3.2007 Rilli Lappalainen, President Development Education Forum - rilli.lappalainen@kehys.fi

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan

Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Valtionavustusten digiloikka: tiekartta tavoitetilaan Nykyisen valtionavustusprosessin digitalisaatio (OKM) Hallinnonalojen yhteinen valtionavustusten digitaalinen palvelualusta Avustustoiminnan ekosysteemin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Jäsenten osaamisen hyödyntäminen - Hallinto: jäsenkokoukset, hallitus, vaalivaliokunta, strategian ohjausryhmä ja sääntötyöryhmä - Kepan edustukset toimikunnissa, verkostoissa jne

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Kepan strategia 2012-2017

Kepan strategia 2012-2017 Liite 6A Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Esitys syyskokoukselle 26.11.2011 1 (6) Hallitus Kepan strategia2012-2017 Kepan strategia 2012-2017 1. JOHDANTO Kepa on lähes 300 suomalaisen järjestön

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2011 2014

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE 2011 2014 Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON KEHITYSPOLIITTINEN

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK) kansalaisjärjestöille v. 2012

Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK) kansalaisjärjestöille v. 2012 Ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuki (VKK) kansalaisjärjestöille v. 2012 Vuoden 2010 raportoinnista - Hankkeita oli 93 kpl - Raportti määräaikana 53 kpl n. 58 % - Peruttuja hankkeita

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Kepan strategia 2012-2017

Kepan strategia 2012-2017 Kepan strategia 2012-2017 1.Johdanto Kepa on lähes 300 suomalaisen järjestön kehityspoliittinen yhteistyö- ja etujärjestö. Se toimii jäsenistönsä tukena ja yhteistyön foorumina. Se on myös niiden äänitorvi

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Kansalaisjärjestölinjaus

Kansalaisjärjestölinjaus Kansalaisjärjestölinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Valokuvat: Matti Nummelin, Timo Kuronen, Marja-Leena Kultanen, Päivi Mattila ja Outi Einola-Head. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy Paino: Erweko Oy, 2006 Saatteeksi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot