HALLITUKSEN ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI VUODELLE 2011
|
|
- Tyyne Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 1/9 Liittokokous Järvenpäätalo, Hallintokatu 4, Järvenpää HALLITUKSEN ESITYS TOIMINTASUUNNITELMAKSI VUODELLE 2011 Sisältö Vuoden 2011 päätavoite Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan... 2 Uudet projektit Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen Työelämävalmiuksien kehittäminen Sosiaaliturvakysymykset vuonna Korkeakoulujen uuteen rahoitusmalliin ja seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (kesu) vaikuttaminen Nostetaan opiskelijakeskeinen oppiminen yliopistopedagogiseen keskusteluun Riittävät opintopsykologipalvelut jokaiseen yliopistoon Luodaan valtakunnallinen jatko-opiskelijoiden edunvalvontamalli Edistetään nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle Selvitetään kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutukset opiskeluun ja työmarkkinoihin Selvitetään tutkinnonuudistuksesta aiheutuneet tutkintojen mitoitusvirheet ja tehdään vaikutustyötä niiden korjaamiseksi Kuntavaikuttamisen parempi hyödyntäminen ylioppilaskunnissa Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen Järjestetään keskustoimiston hallinto uudestaan ja perustetaan hallintopäällikön tehtävä keskustoimistolle Opintojen vähäisen suorittamisen syiden selvittäminen Selvitetään yliopistojen käytännöt opintoaikojen rajausten toimeenpanossa... 6 Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit Perhevapaamallin uudistaminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen Opintotuen uudistuksen jatkotoimenpiteet Yhdenvertaisuuden edistäminen Julkisen liikenteen parantaminen YTHS:n toiminnan kehittäminen Opiskelykyvyn edistämisen ESR-hanke Jäntevöitetään ESU:n organisaatiota sekä vahvistetaan ESU:n roolia eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa Kehitetään NOM:ä alueellisena yhteistyöverkostona Jatketaan ja laajennetaan SYL:n vaikuttamistyötä EU-tasolla Edistetään korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita Edistetään kansainvälisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asemaa Suomessa Työurakeskusteluun osallistuminen Opiskelijabarometrin rakentaminen SYL:n verkkoviestinnän jatkokehittäminen SYL:n kehitysyhteistyöhankkeet Polttava kysymys -kampanjaan osallistuminen... 9
2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 2/ Vuoden 2011 päätavoite 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan SYL:n vuoden 2011 päätavoite on vaikuttaa vuosille tehtävään hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmavaikuttamisen päätavoitteet ovat: Maksuton koulutus turvattava Opintotuki sidottava indeksiin Työurien pidentäminen ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia Tavoitellaan mahdollisimman opiskelijamyönteistä ja opiskelijoiden kysymyksistä tietoista eduskuntaa seuraavalle kaudelle olemalla yhteydessä puolueisiin ja ehdokkaisiin koko kevään ajan ja tiedottamalla aktiivisesti SYL:n vaalitavoitteista. Lisätään yhdessä ylioppilaskuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden tietoisuutta opiskelijoiden kannalta keskeisistä kysymyksistä. SYL ja ylioppilaskunnat kartoittavat eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteet päätavoitteista. Tietoja hyödynnetään vaalivaikuttamisessa. Lisäksi SYL vaikuttaa nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseen Allianssin Nuorisovaalit hankkeen kautta Uudet projektit 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla Koska opintotuki ei tällä hetkellä takaa yksinään riittävää toimeentuloa, opiskelijat tekevät opiskeluaikanaan usein toimeentulon varmistamiseksi töitä sekä omalla että muilla aloilla. Töitä tehdään toimeentulon varmistamisen lisäksi myös työelämäkokemuksen kartuttamiseksi. Tällä työllä on suurta merkitystä työmarkkinoiden joustavuudelle, mutta sitä ei arvosteta tarpeeksi. Opiskelija saattaa työelämässä kohdata työehtojen polkemista, jolloin heikko neuvotteluasema ja epätietoisuus omista oikeuksista tekevät tilanteen korjaamisen hankalaksi. Opiskeluaikainen työnteko on myös edunvalvonnallisesti hämärää aluetta, on epäselvää kenen vastuulla edunvalvonta on paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteena on saada opiskelijoiden ja muiden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ongelmat paremmin työmarkkinajärjestöjen agendalle. Edistetään lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia pitää vuosilomaa yhdenvertaisesti pitkäkestoisissa työsuhteissa olevien kanssa. 3. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen Viime vuosina korkeakouluihin on syntynyt useita yhteisöjä, jotka kehittävät paikallisesti opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen mahdollisuuksia perustaa yrityksiä. Yritysten perustaminen ja siten syntyvät työpaikat tarjoavat korkeakoulutetuille työllistymismahdollisuuksia ja tilaisuuksia kehittää asiantuntemustaan. Uusien yritysten merkitys kansantaloudellisesti ja työllisyyttä lisäävästi on merkittävä. On tärkeää tunnistaa korkeakoulutettujen yrittäjyyden erityispiirteet. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden esteinä ovat yrittäjyyttä ja riskinottoa karsastava asenneilmapiiri sekä korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen vähäinen määrä ja taso. SYL selvittää sidosryhmien kanssa yhteistyössä, miten opiskelijoiden valmiuksia yrittäjyyteen voidaan parantaa sekä yleistä asenneilmapiiriä ja rahoitusmekanismeja kehittää yrittäjyyteen kannustaviksi. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien yritysten perustamiselle, huomioiden myös vähemmän tyypillisesti yrittämiseen liittyvät alat. 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen Työllistymisensä edistämiseksi opiskelijoilla on oltava mahdollisuus kehittää työelämävalmiuksiaan ja harjoitella oman alansa tehtävissä jo opintojen aikana. Oman alan työ- ja harjoittelupaikat, joissa kiinnitetään
3 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 3/ huomiota ohjaukseen, palkkaukseen ja työtehtävien mielekkyyteen, antavat hyviä eväitä valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille siirtymiseen. SYL kannustaa yliopistoja kantamaan vastuunsa opiskelijoidensa työllistymisestä ja lisäämään opiskelijoille mahdollisuuksia saada tietoa työelämän tarpeista, odotuksista ja pelisäännöistä. Näin opiskelijat voivat kehittää työnhakutaitojaan ja tunnistaa omaa osaamistaan työelämässä ja siten työllistyä nykyistä paremmin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kansainväliset opiskelijat on huomioitava siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä suorittamaan työharjoitteluja ja käyttämään ura- ja rekrytointipalveluja. SYL:n tavoitteena on selvittää sidosryhmien kanssa valtakunnallinen harjoittelutilanne ja tukea ylioppilaskuntien edunvalvontaa työelämävalmiuksien koulutuksen edistämiseksi. 5. Sosiaaliturvakysymykset vuonna 2011 Ylioppilasliikkeen vuoden 2011 tärkeimmät sosiaaliturvakysymykset ovat: 1. Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän toimivuuden takaaminen. Varmistetaan että opiskelijoiden asumista tuetaan edelleen yksilökohtaisella opintotuen asumislisällä ilman, että opiskelijoiden asemaan ei tule heikennyksiä. Pohditaan lisäksi, voisiko nykyisenkaltaisen asumislisän ja yleisen asumistuen välillä olla joku opiskelijoille nykyistä paremmin soveltuva malli. 2. Mahdollisuus opiskella sairauspäivärahalla osa-aikaisesti. Elokuussa 2010 astui voimaan uusi laki joka paransi opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista. Vuonna 2011 SYL:n tavoitteena on, että opiskelijat pystyisivät suorittamaan opintoja osa-aikaisesti sairauspäivärahan aikana. Toimenpiteellä parannettaisiin takaisin opiskeluiden pariin palaavien asemaa ja mahdollisuutta toipua sairaudestaan. 6. Korkeakoulujen uuteen rahoitusmalliin ja seuraavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (kesu) vaikuttaminen Korkeakoulujen rahoituskriteerit on tarkoitus uudistaa vuonna 2013 ja kriteereiden valmistelu alkaa syksyllä SYL:n tavoitteena on lisätä laadullisten rahoituskriteerien painoarvoa ja saada kesäopetus ja kansainvälistymisen mittarit rahoitusmallin osiksi. Opiskelukyvyn edistämistä ja valmistuneiden työllistymistä ajetaan uusiksi laadullisiksi kriteereiksi. Kesäopetuksen osalta tavoitellaan kannustimia, jotka palkitsisivat yliopistoja kesällä suoritetuista opintopisteistä. Kesäopiskelun on kuitenkin jatkossakin oltava vapaavalintaista. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vaikutetaan hallitusohjelmavaikuttamisen osana. 7. Nostetaan opiskelijakeskeinen oppiminen yliopistopedagogiseen keskusteluun Opiskelijakeskeinen oppiminen (Student centered learning, SCL) on eurooppalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa ajankohtainen nouseva teema, jonka perusajatus on ongelmalähtöinen opiskelijan oppimisprosessiin keskittyvä opetus. Opiskelijakeskeinen oppiminen suosii massaluentojen sijaan pienryhmäopetusta, seminaareja, tutkimusprojekteja ja esseitä. Opiskelijakeskeinen oppiminen asettaa yliopisto-opetukselle nykyistä kovempia vaatimuksia, mutta vastapainona SCL korostaa opiskelijan omaa vastuuta opiskelusta ja oppimisen seurannasta. Monet SYL:n olemassa olevista koulutuspoliittisista tavoitteista, mm. parempi opettaja opiskelija-suhde ja runsaampi pienryhmäopetus sopivat SCL-käsitteen alle. Vuoden 2011 tavoitteena on esitellä SCL keskeisille sidosryhmille hyvänä keinona opetuksen laadun parantamiseen. SCL:n kautta laadun parantaminen toteutuisi ylioppilasliikkeen ja yliopistojen yhteisenä projektina jossa yliopistot ajantasaistavat opetusmetodejaan ja opiskelijat toteuttavat opiskelun ryhtiliikkeen.
4 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 4/ Riittävät opintopsykologipalvelut jokaiseen yliopistoon Suomen korkeakouluissa on erilaisilla työsopimuksilla ja työnkuvilla varustettuja opintopsykologeja. On korkeakouluja, joissa ei ole laisinkaan opintopsykologia, ja paikkakunnasta riippuen yhden opintopsykologin hoidettavana voi olla muutamasta tuhannesta yli 10000:n opiskelijaan. Tavoitteena on selvittää korkeakoulujen opintopsykologien tekemän työn laajuutta, erilaisia työsuhteita, ns. kriittisen opiskelijamassan suuruutta sekä työn vaikuttavuutta. Opintopsykologeista on olemassa varsin vähän valmiiksi tutkittua tietoa, joten selvityksen tuottama tieto olisi erityisesti hyödyksi ylioppilaskunnille taisteluissaan riittävien opintopsykologipalveluiden saamiseksi yliopistoihin. 9. Luodaan valtakunnallinen jatko-opiskelijoiden edunvalvontamalli Yhteistyössä Tieteentekijöiden liiton ja muiden asianosaisten ammattijärjestöjen kanssa selvitetään paras ratkaisumalli jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan järjestämiseksi. Karkeasti jaotellen vaihtoehtoina ovat aivan uudella tavalla uskottava ylioppilasliikkeen tekemä edunvalvonta, ylioppilasliikkeen ja ja ammattijärjestöjen yhteinen toiminta sekä jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan keskittäminen ammattijärjestöjen alle. Tavoitteena on ratkaista jatko-opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvät kysymykset ja rakentaa toimiva edunvalvontamalli. 10. Edistetään nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle Koulutuksen periytyvyys on yhteiskunnallinen ilmiö, joka Suomessakin heikentää yhdenvertaisuutta ja pienen maan kilpailukykyä. Syyt koulutuksen periytyvyyteen ovat moninaiset ja liittyvät yhteiskunnallisten rakenteiden ohella muun muassa kulttuuriin ja perheen sisäiseen kasvatukseen. Uskottavana koulutuspoliittisena toimijana SYL voi puuttua ilmiöön juuri koulutusjärjestelmän osalta. Osana koulutuksen periytyvyyttä voidaan pitää tiettyjen alojen vahvaakin sukupuolittuneisuutta tai sitä, että maahanmuuttajataustaiset osallistuvat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen keskimääräistä vähemmän. Esitetään periytyvyyttä vähentäviä keinoja opintouran eri vaiheisiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Nostetaan henkilökohtainen opinto- ja uraohjaus SYL:n keskeiseksi tavoitteeksi. Henkilökohtaisesta opintoohjauksesta tulee muodostaa katkeamaton ja nivelvaiheiden yli kantava kokonaisuus, joka tukee opiskelijoita päätymään kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle. Korkeakoulujen sisällä tulee kiinnittää huomiota ohjauksen kokonaiskenttään vaikuttamalla ohjauksen resursointiin sekä tukipalveluiden että oppiaineissa tapahtuvan ohjauksen osalta. Vaaditaan lukioiden opinto-ohjauksen kehittämishankkeen laajentamista. 11. Selvitetään kaksiportaisen tutkintorakenteen vaikutukset opiskeluun ja työmarkkinoihin Vuoden 2010 aikana julkisessa keskustelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota yliopistotutkintojen kaksiportaisuuteen ja pinnalle on noussut uusia kysymyksiä. Kandidaatintutkintojen työelämärelevanssista on puhuttu tutkintouudistuksesta lähtien, mutta nyt muun muassa ministeri Tanskasen kasvutyöryhmä on esittänyt, että opinto-oikeuksia myönnettäisiin joillain aloilla vain kandidaatintutkintoon asti. Opintotuen kaksiportaisuus tuo keskusteluun uusia puolia. Selvitetään kaksiportaisuuden vaikutuksia opiskeluun, opetuksen suunnitteluun, tutkintorakenteisiin ja opiskelijoiden työllistymiseen huomioiden näiden näkökulmien lisäksi koulutustaso, korkeakoulujen ja yksiköiden välinen liikkuvuus sekä siirtymä alemmasta korkeakoulututkinnosta ylempään. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa huomioidaan alakohtaiset erot. Lisäksi varmistetaan, etteivät opiskelijoiden edut heikkene asian mahdollisesti noustessa esille hallitusohjelmaneuvotteluissa. Lähtökohtaisesti opinto-oikeus tulee myöntää samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon.
5 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 5/ Selvitetään tutkinnonuudistuksesta aiheutuneet tutkintojen mitoitusvirheet ja tehdään vaikutustyötä niiden korjaamiseksi KKA:n tutkinnonuudistusarvioinnin valmistuttua nostetaan keskusteluun tutkinnonuudistuksen synnyttämät tutkintojen mitoitusongelmat. Erityisesti tekniikan alan ja hammaslääketieteen opiskelijat kärsivät liian tiukkaan pakettiin survotusta tutkinnosta. Tavoitteena on ongelma-alojen tunnistaminen ja mitoitusvirheiden korjaaminen. 13. Kuntavaikuttamisen parempi hyödyntäminen ylioppilaskunnissa Kuntavaikuttaminen on yksi ylioppilaskuntien tärkeimmistä tehtävistä ja erinomainen tapa viedä ylioppilasliikkeen ja ylioppilaskuntien omia tavoitteita eteenpäin paikallisella tasolla. Vuonna 2011 SYL tukee ja kannustaa yo-kuntia ottamaan kuntavaikuttamisen aktiiviseksi toiminnakseen, myös muulloin kuin kuntavaalien läheisyydessä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja kaupunkikohtaiseen edunvalvontaan liittyy monia asioita, kuten esimerkiksi joukkoliikennekysymykset, päivähoito, opiskelijoille myönnettävä toimeentulotuki, kaavoitusasiat, sekä tiedeyhteisön näkyvyys ja merkitys kaupungeille. SYL edesauttaa ja fasilitoi ylioppilaskuntien yhteistyötä ja tukee kuntavaikuttamistyön järjestämisessä. 14. Opiskelija-asumisen edunvalvonnan terävöittäminen Suurimmat haasteet joita opiskelija-asumisessa kohdataan tulevaisuudessa ovat mm. peruskorjauksen kasvava tarve, lyhyiden vuokrasuhteiden määrän kasvu ja opiskelija-asuntosäätiöiden muuttuminen enemmän rakennuttajista palveluntarjoajiksi. Ylioppilasliikkeen tulee terävöittää linjaansa suomalaisen asumispolitiikan suhteen, koska ainoastaan 27%:lle opiskelijoista riittää edullisia opiskelija-asuntoja.syl vaikuttaa aktiivisesti erityisasumisen rahoituksesta päättäviin tahoihin, jotta opiskelija-asumisen investointiavustusprosenttia saadaan kasvatettua nykyisestä 10 %:sta. Lisäksi edesautetaan opiskelijaasumisen kaavoittamista kuntatasolla ja tuetaan ylioppilaskuntien opiskelijaedustajien toimintaa paikallisissa opiskelija-asuntoyhteisöissä koulutustoiminnan avulla. 15. Järjestetään keskustoimiston hallinto uudestaan ja perustetaan hallintopäällikön tehtävä keskustoimistolle SYL:n toimistonhoitaja jää eläkkeelle kesällä Tässä yhteydessä on tarpeen järjestää keskustoimiston hallinto uudestaan. Samassa yhteydessä on mahdollisuus muokata hallintotehtävissä työskentelevien tehtävänkuvia siten, että ne palvelevat nykyistä parempiin liiton tehtävän toteuttamista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi perustetaan hallintopäällikön tehtävä, joka korvaa toimistonhoitajan tehtävän. Pääsihteeriltä siirretään rutiiniluonteisia hallintotehtäviä sekä valmistelevia taloushallinnon tehtäviä hallintopäällikölle ja vastaavasti hallintopäälliköltä siirretään tehtäviä OSS:n hoidettavaksi. Tavoitteena on myös, että henkilö hoitaisi OSS:n toimitusjohtajan tehtäviä. Näin pyritään keskittämään pääsihteerin toimenkuvaa järjestön operatiiviseen johtamiseen, esimiestyöhön sekä strategiseen suunnitteluun. Talousarvioesityksessä on varauduttu hallintopäällikön palkkaamiseen huhtikuusta 2011 alkaen. 16. Opintojen vähäisen suorittamisen syiden selvittäminen Tilastojen mukaan läsnäoleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneet suorittavat keskimäärin huomattavan vähän opintopisteitä. Vähäisestä opintojen suorittamista on olemassa tilastotietoa, mutta syyt tämän takana ovat arvailujen varassa. Opiskelijaliikkeen kannalta tämä on merkittävä haaste sekä opiskelijoiden edunvalvonnan uskottavuuden, ylioppilaskuntien palvelutarjonnan mitoittamisen että opiskelun esteiden poistamisen kannalta. Selvitetään yhdessä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa syyt opintojen vähäisen suorittamisen takana ja aloitetaan jatkotoimenpiteet opiskelun esteiden poistamiseksi.
6 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 6/ Selvitetään yliopistojen käytännöt opintoaikojen rajausten toimeenpanossa Opintoaikojen rajaukset astuivat voimaan vuonna Yliopistojen käytännöt lisäaikojen hakumenettelyssä ja myöntämiskriteereissä ovat hyvin vaihtelevia. Rajauksia ei toistaiseksi ole sovellettu laajoihin opiskelijamääriin, mutta rajauslaki tulee laajamittaisesti sovellettavaksi keväällä 2012, jolloin ensimmäisellä lain piirissä aloittaneilla opiskelijoilla tulee täyteen seitsemän vuoden rajapyykki ja he joutuvat anomaan lisäaikaa opintojensa jatkamiseksi. Jotta SYL ja ylioppilaskunnat voisivat varautua kevään 2012 tilanteeseen ja puuttua ongelmiin, yliopistojen käytännöt opintoajan lisäyksessä myöntämisessä tulisi selvittää edunvalvonnan pohjaksi. SYL tarjoaa ylioppilaskunnille tarpeen mukaan tukea opintojen rajausten toimeenpanoa koskevien ohjesääntöihin vaikuttamisessa Jatkuvat tai aktiivisessa seurannassa olevat projektit 1. Perhevapaamallin uudistaminen ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen SYL on tehnyt jo useita vuosia vaikutustyötä perhevapaiden uudistamiseen malliin ja vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi tasan työnantajien kesken. Tätä työtä jatketaan, erityisesti nivoutettuna yhteen hallitusohjelmavaikuttamisen kanssa. 2. Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen Monien opiskelijoiden taloudellinen asema heikentyy lapsen syntyessä. Työssäkäynnin yhteensovittaminen lapsen ja opintojen kanssa on merkittävästi hankalampaa kuin työssäkäynnin yhteensovittaminen ainoastaan opintojen kanssa. SYL on jo useamman vuoden ajanut opintotuen huoltajakorotuksen palauttamista, jatketaan tätä työtä ja pidetään asiaa esillä osana perhepoliittista keskustelua etenkin eduskuntavaalien ympärillä. 3. Opintotuen uudistuksen jatkotoimenpiteet Valtion vuoden 2011 budjettiin kirjattiin suunnitelmat opintotukeen tulevista muutoksista. Muutokset koskevat etenkin opintotuen rakennetta, sekä myöntämisen perusteita. Lisäksi opintotuen seurantaa kehitetään yhdenvertaisemmaksi niin, että yhä useampi opiskelija on seurannan piirissä. SYL seuraa minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on opintotuen käyttöön ja opiskelijoiden taloustilanteeseen. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa vaikutetaan aktiivisesti mahdollisiin ongelmakohtiin ja erityisesti kaksiportaisuuden tuomiin muutoksiin. 4. Yhdenvertaisuuden edistäminen Pidetään esillä erilaisia yhdenvertaisuuden teemoja, kuten erikoisjärjestelyjä vaativien opiskelijoiden opiskelu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Lisäksi SYL pitää esillä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, joista erityisesti vaalien alla yleistä avioliittolakia. 5. Julkisen liikenteen parantaminen Ollaan valmiina toimimaan sen suhteen, jos raideliikenteen opiskelija-alennuksiin tai hinnoitteluun ollaan tekemässä opiskelijan etujen vastaisia muutoksia. Nostetaan erityisesti sektoritapaamisissa esille opiskelupaikkakuntien joukkoliikenteen merkitys paikallisella tasolla ja tuetaan ylioppilaskuntia vaikuttamistyössään. Omalta osaltaan SYL ajaa joukkoliikenteeseen -50% opiskelija-alennuksen käyttöönottoa eri opiskelupaikkakunnilla, sekä vaikuttaa aktiivisesti valtionhallintoon sen puolesta, että julkisen liikenteen rahoitusta parannetaan valtakunnallisesti.
7 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 7/ Joukkoliikenteeseen liittyy myös Liikenneviraston Suomen liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelma -työryhmän työ, joka valmistuu helmikuussa YTHS:n toiminnan kehittäminen SYL:n, SAMOK:n ja YTHS:n tavoitteena on saada päätös amk-pilotin alkamisesta jo tällä hallituskaudella. SYL seuraa tiiviisti pilottihankkeen etenemistä ja vaikuttaa siihen, että pilotti noudattaa liittokokouksen antamia linjauksia. YTHS:n taloudellinen sopeuttaminen on edennyt vuonna 2010 melko kitkattomasti, mutta sopeuttamisen etenemistä on seurattava vielä tulevanakin vuonna, ja erityisesti kiinnitettävä huomiota mahdollisen pilotin aiheuttamiin taloudellisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Jatketaan hoitotakuun toteutumisen seurantaa eri yksiköissä ja informoidaan siitä ylioppilaskuntia. 7. Opiskelykyvyn edistämisen ESR-hanke SYL on saanut vuosille 2009 ja 2010 OKM:stä hankerahaa opiskelukyky-hankkeen pyörittämiseksi. KYKYhanke on edennyt hyvin, ja vastaanotto on ollut positiivista. Koska hankkeen jatkaminen myös tulevaisuudessa koettiin mielekkääksi, päätettiin hakea jatkohankkeelle rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta (ESR). ESR on suhtautunut myönteisesti hakemukseen, rahoitus varmistuu lokakuun aikana. SYL on aktiivisesti mukana jatkohankkeen käynnistämisessä ja toteuttamisessa. ESR-projektin tavoitteena on opiskelukyvyn edistämistyön vakiinnuttaminen, opiskelijoiden integroitumisen edistäminen, opiskelijoiden osallistamisen vahvistaminen ja opiskelijoiden järjestötoiminnan edistäminen. ESR-projektin perustoimintaan kuuluu mm. kyky-suositusten jalkauttamisen jatkaminen. Projektin tarkoituksena on tuottaa opiskelukyvyn edistämisen rakenteita ja toimintatapoja yliopistojen ja ylioppilaskuntien hyödynnettäväksi. 8. Jäntevöitetään ESU:n organisaatiota sekä vahvistetaan ESU:n roolia eurooppalaisessa korkeakoulupoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa European Students' Union (ESU) on eurooppalaisten kansallisten korkeakouluopiskelijoiden liittojen keskusjärjestö, jonka tehtäviä ovat eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ja eurooppalaisten opiskelijaliittojen toiminnan tukeminen. ESU on erittäin laajapohjainen ja yleisesti tunnustettu opiskelijoiden eurooppalainen edustaja, joka tarvitsee runsaasti järjestöllistä kehittämistä ja vahvan näkemyksen edunvalvonnallisesta tehtävästään. Osallistutaan työhön ESU:n vision määrittelemiseksi ja tuetaan ESU:n komiteoiden valmistelutyötä sekä hallituksen pyrkimyksiä ESU:n järjestöllisen aseman vakauttamisessa. Parannetaan suomalaisedustusta ESU:n toimielimissä ja levitetään ESU-tietoutta laajemmin opiskelijaliikkeessä ja sidosryhmille. 9. Kehitetään NOM:ä alueellisena yhteistyöverkostona Nordiskt Ordförandemöte (NOM) on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten opiskelijajärjestöjen yhteistyöverkosto, jonka vahvuus on sen alueellisuudessa, yhteisissä toimintatavoissa ja tavoitteissa. NOM:ä kehitetään aktiivisena yhteistyöverkostona, joka tietoa ja hyviä käytäntöjä jakamalla tukee ja vahvistaa sen piirissä toimivia kansallisia opiskelijaliittoja. Lisäksi NOM-yhteistyöllä tavoitellaan parempaa eurooppalaista opiskelijaliikettä levittämällä muun muassa avoimuutta, tehokkuutta ja muita hyviä toimintatapoja ESU:n piirissä. NOM:n ei tule kilpailla ESU:n kanssa,vaan kehittää yhteistyössä sen toimintatapoja ja organisaatiota. Vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuuksia ja tarvetta NOMverkoston yhteisen toimihenkilön valitsemiseen. NOM-verkoston toiminnasta viestitään entistä laajemmin sekä ylioppilaskuntiin että muille sidosryhmille.
8 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 8/ Jatketaan ja laajennetaan SYL:n vaikuttamistyötä EU-tasolla Suomessa toteuttava koulutuspolitiikka on suurelta osin seurausta joko EU:n yhteisistä ohjelmista ja poliittisista linjauksista tai vahvoista kansainvälisistä trendeistä tai molemmista. Europarlamentaarikkojen tapaamisista on saatu hyvää palautetta, ja vaikuttamismallia on syytä levittää myös muille eurooppalaisille kansallisille opiskelijajärjestöille. Kansallisiin europarlamentaarikkoihin vaikuttaminen tukee ESU:n tavoitteita, ja ESU tuleekin saada koordinoimaan tätä työtä. Vaikuttamista on mahdollisuuksien mukaan laajennettava Suomen pysyvän edustuston suuntaan. EU-lobbauksesta viestitään ylioppilaskuntiin entistä laajemmin. 11. Edistetään korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita Vauhditetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä edistämällä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa yhteisesti asetettuja tavoitteita tutkintoihin kuuluvasta kansainvälistymisjaksosta sekä kotimaisten kielten opetuksen lisäämisestä ja kehittämisestä osaksi vieraskielisiä maisteriohjelmia. Lisäksi tuetaan ylioppilaskuntia paikallisessa työssä kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden lisäämiseksi ja parantamiseksi. Lukukausimaksukokeilun seurannassa painotetaan tulosten läpinäkyvää ja kriittistä arviointia. Valtioneuvoston koulutusvientistrategian toteuttamista seurataan. 12. Edistetään kansainvälisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asemaa Suomessa Korkeakoulujen kansainvälistyminen on niiden kriittinen menestystekijä, mutta se etenee tuskastuttavan hitaasti. Myös keskustelu suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä on saanut ikäviä piirteitä. Osallistutaan työhön kansainvälisten opiskelijoiden asumistilanteen parantamiseksi ja tuetaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Ollaan aloitteellisia keskustelussa maahanmuutosta ja erityisesti maahanmuuttajien opintopoluista ja työllistymisestä: tavoitteena on kasvattaa maahanmuuttajataustaisten osuutta korkeakoulutuksessa sekä parantaa kaikkien maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. 13. Työurakeskusteluun osallistuminen Työurien pidentäminen on ollut keskeinen aihe poliittisessa keskustelussa. Työmarkkina- ja eläkeratkaisujen vaikeuden takia paineita pidentää työuria on suuntautunut myös työurien alkupäähän ja siten koulutusjärjestelmiin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on vaikeuttanut opiskelijoiden tilannetta. Eduskuntavaalien 2011 tulos tulee vaikuttamaan kauaskantoisesti, miten työmarkkinat kehittyvät. Tämä luo uudenlaisia edunvalvontahaasteita, koska on vaara, että tehdään opiskelijoihin suoraan vaikuttavia päätöksiä huomioimatta opiskelijoiden ja koulutusjärjestelmän tarpeita. Opiskelukykyyn panostamalla ja opiskelun mahdollisuuksia parantamalla luodaan pohja yksilön koko työuran kestävälle hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työurien pidentämisen varjolla ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. SYL:n tavoitteena on, että työurakeskustelussa ymmärretään myös opiskelijoiden tekemän työn merkitys yhteiskunnalle sekä opiskelun ja työn limittyminen elämän eri vaiheissa. Työuran pidentämisen toimenpiteiden on kohdennuttava tasapuolisesti työuran kaikille vaiheille. 14. Opiskelijabarometrin rakentaminen Hankkeen tavoitteena on saada SYL:n päätöksenteon ja poliittisen linjan valmistelun tueksi ruohonjuuritason tietoa opiskelijan arjesta. Tämä opiskelijapaneeli olisi opiskelijoista koostuva joukko, jolle voidaan kohdentaa kyselyitä erilaisista teemoista, mutta myös toistuvia samansisältöisiä barometrityyppisiä kyselyitä pitkittäisten muutosten havainnointiin. Otus toimisi hankkeen toteuttajana, SYL kumppanina ja
9 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 9/ rahoittajana. Hankkeen toteuttamista selvitettiin 2010, jolloin nähtiin hyväksi, että opiskelijabarometria kehitettäisiin OTUS:n Päivystävä tutkija-hankkeen yhteydessä. Päivystävä tutkija-hanke saatiin käynnistettyä syksyllä 2010, joten opiskelijabarometriin tarvittava työ voidaan aloittaa SYL:n verkkoviestinnän jatkokehittäminen SYL uudisti verkkosivunsa 2010 tavoitteenaan luoda Suomen paras paikka perehtyä ja osallistua yhteiskunnan korkeakoulu- ja opiskelijapoliittiseen keskusteluun. Tähän pyritään avoimen verkkoviestinnän ja sosiaalisen median hyödyntämisen konseptilla. Toimijoiden koulutus, toiminnan arvioimisen mittarien määrittely ja kehitystarpeiden tunnistaminen ovat tärkeitä viestinnän kehittymisen jatkumiseksi. Tavoitellaan viestinnässä mahdollisimman suurta tehokkuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta käyttämällä hyväksi perinteisen ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. 16. SYL:n kehitysyhteistyöhankkeet SYL on hakenut ulkoasiainministeriöltä kahta viestintä- ja kehityskasvatustukihanketta. Ensimmäinen hanke pitää sisällään Suomessa tapahtuvan tiedotushankkeen rahoituksen, jolla kustannetaan mm. neljä kertaa vuodessa järjestettävät ylioppilaskuntien kehytapaamiset. Valtakunnallinen kehitysyhteistyöviikkohanke on toinen ulkoasiainministeriöltä haettavissa hankkeista. Ulkomailla sijaitsevista hankkeista jatkamme Mongolian ja Sambian hankkeiden parissa. Mongoliassa tuetaan kiertävien kirjastojen ja koulutuskeskusten toimintaa. Ne tarjoavat kolmessa hankemaakunnassa kirjastopalveluja sekä lyhytkursseja ammatillisissa, yhteiskunnallisissa ja yrittäjyystaidoissa paikallisille ihmisille. Sambiassa nuoria koulutetaan ammatillisessa oppilaitoksessa (KYP), josta he valmistuvat automekaniikka-, autoelektroniikka-, vaatetus- tai ompelukursseilta. 17. Polttava kysymys -kampanjaan osallistuminen Polttava kysymys kampanja on Maan ystävät ry:n ja 27 yhteistyökumppanin ilmastokampanja, jonka tavoitteena on saada Suomeen kasvihuonepäästöjä vähentävä ilmastolaki. SYL:n liittokokous on vuonna 2008 tehnyt päätökseen Polttavaan kysymykseen liittymisestä ja vuonna 2011 yhteistyötä jatketaan kampanjan loppuunsaattamiseksi.
Sisältö Vuoden 2011 päätavoite Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan... 2 Uudet projektit
Sisältö Vuoden 2011 päätavoite... 2 1. Eduskuntavaalit 2011 ja vaikuttaminen seuraavan kauden hallitusohjelmaan... 2 Uudet projektit... 2 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla... 2 3. Akateemisen
LisätiedotLiittari 2010, työelämä. Lähteenaho Lämppäri 2
Liittari 2010, työelämä Lähteenaho 5.11.2010 Lämppäri 2 (UUSI) LINJAPAPERI: 6.3. Koulutus ja työmarkkinat 51-55 Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena. Koulutusjärjestelmät
LisätiedotHallitus lisää kohtaan kv-opiskelijoiden huomioimisen työelämäasioissa sekä selkeyttää ja tarkentaa SYL:n tavoitteita.
asiakirja/k ohta SYLH esittää Perustelut rakenne ja muoto muutetaan: parannetaan otsikointia ja taustoituksia, tarkistetaan kv-projektien jako ja sisältö Lausunnoissa mainitut perusteet. 1 muutetaan: lisäys
LisätiedotSYL-delegaatio AYYE
SYL-delegaatio AYYE 10.11.2010 Prosessi 29.9. AYYE 7/2010 8.10. AYYH 40/2010 15.10. AYYH 41/2010 27.10. SYLD 1/2010 5.11. SYLD koulutus 9.11. SYLD 2/2010 10.11. AYYE 8/2010 16.11. Paneeli 18.11. Pre-SYL
LisätiedotJyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousmateriaaleihin
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan lausunto Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokousmateriaaleihin Lausunto on koottu siten, että ensin kommentoimme ehdotettuja muutoksia linjapaperiin, ja tämän
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotTYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
Lisätiedot1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella
ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotSUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA 2006 SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana 14.2.2006 KUKA MIKKO? SYLH 2006 Koulutuspolitiikka, ympäristö, tasa-arvo pehmeä kopo TYYn kasvatti hallitus 2005, tylkkärin
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén
Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset
Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotTulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!
Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko
LisätiedotKirje Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä
Kirje OKM/3/040/2017 31.08.2017 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM004:00/2017 Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointityöryhmä Opetus-
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotEurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen
Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun
LisätiedotUraa ja osaamista rakentamassa!
Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotSaatekirje liittokokousmateriaaleille
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 00 Sivu 1 / 6 Saatekirje liittokokousmateriaaleille 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 Arvoisa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotSYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen
Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus
LisätiedotAjankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta
Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotOulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotRakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi 18.5.2018 Lauri Pakkanen Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut:
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotJaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi
Rahoittaja: #OPEKE OPEKE AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi 27.9.2017 Mikä OPEKE on? Valtakunnallinen kehittämishanke, jossa kehitetään ja uudistetaan
LisätiedotSUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08 Sivu 1 / 8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA
LisätiedotSYL:N JATKUVAN TOIMINNAN JA SEURATTAVIEN TEEMOJEN KUVAUS
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08b Sivu 1 / 5 SYL:N JATKUVAN TOIMINNAN JA SEURATTAVIEN TEEMOJEN KUVAUS 2013 Asia/sidosryhmä Pinnalla vuonna 2013 YTHS:n amk-pilotti kokeilun ohjausryhmä
LisätiedotSuomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten
Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta
Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys Petri Sotarauta 28.11.2017 2 #AMISREFORMI REFORMI PÄHKINÄNKUORESSA Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva ja
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotGet a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille
Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille
LisätiedotSUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012
1 2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Sisältö VUODEN 2012 PÄÄTAVOITE... 1 Kunnallisvaalit
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotErasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita
Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen
LisätiedotMonialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto. Janne Savolainen Erityisasiantuntija
Monialainen yhteistyö, jatkuva oppiminen ja kattavat ohjauspalvelut työllisyysasteen nosto Janne Savolainen Erityisasiantuntija Ajankohtaista Hallitusohjelman toimeenpano on käynnistynyt Uraohjauksen merkitys
LisätiedotMihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?
Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin
LisätiedotKorkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia
Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen
LisätiedotJärjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen
ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää
Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotSTM:n opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän esitysten täytäntöönpano, THL:n opiskeluterveydenhuollon ohjelman seuraaminen
SYL:N JATKUVAN TOIMINNAN JA SEURATTAVIEN TEEMOJEN KUVAUS 2015 SYL seuraa aktiivisesti jatkuvan toiminnan kuvauksessa mainittuja teemoja ja kokonaisuuksia. Ajoittain eri asiat vaativat reagointia tai proaktiivista
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotNYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus
STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja
LisätiedotAalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia
Aalto-yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseurantatutkimuksen taustaa ja kohderyhmä Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston (Suomen yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOhjaamo osana ESR-toimintaa
Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotVUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan
VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE 2017 2021 Selitteet i KOKO TOIMIKAUDEN JATKUVAT TOIMENPITEET 1. Toimitaan kumppanina relevanteissa avointa hallintoa sekä osallistumista ja vaikuttamista edistävissä hankkeissa
LisätiedotNuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet
Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotAMEO-strategia
AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus
LisätiedotTutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät
Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotOpiskelijavalinnat yliopistoissa Hannele Niemi
Opiskelijavalinnat yliopistoissa 21.09.2009 Hannele Niemi A. Koulutusvalintoja tukevat tietopalvelut, ohjaus ja neuvonta Suomalaisessa yhteiskunnassa lukion päättävä on itsenäinen. - Muuttaa pois kotoa,
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotTYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula
TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan
LisätiedotUudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet
Uudistuvan tulosrahoituksen koulutuspoliittiset tavoitteet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.9.2010 Vaatimukset ja odotukset
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotOhjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotSuomen kannan valmistelu komission antamaan ehdotukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00224 YVA Pastila-Eklund Mari AMOS 09.11.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus: Komission ehdotus neuvoston suositukseksi laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa
Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen
Lisätiedot