Hallitus lisää kohtaan kv-opiskelijoiden huomioimisen työelämäasioissa sekä selkeyttää ja tarkentaa SYL:n tavoitteita.

Transkriptio

1 asiakirja/k ohta SYLH esittää Perustelut rakenne ja muoto muutetaan: parannetaan otsikointia ja taustoituksia, tarkistetaan kv-projektien jako ja sisältö Lausunnoissa mainitut perusteet. 1 muutetaan: lisäys riville 10: "..yhdessä ylioppilaskuntien ja muiden opiskelijajärjestöjen kanssa." Vaihdetaan numerointi palluroihin. Hallitus pysyy 3. tavoitteen osalta pohjaesityksessä, sillä kirjaus pitää sisällään työurien pidentämisen loppuja alkupäästä, koskien siis niin eläkeratkaisuja kuin välivuosiakin. Samalla näkökulmaan sisältyy myös panostaminen hyvinvointiin ja opiskelukykyyn muutetaan muotoon: 2. Opiskelijoiden aseman parantaminen työmarkkinoilla Koska opintotuki ei tällä hetkellä takaa yksinään riittävää toimeentuloa, opiskelijat tekevät opiskeluaikanaan usein toimeentulon varmistamiseksi töitä sekä omalla että muilla aloilla. Töitä tehdään toimeentulon varmistamisen lisäksi myös työelämäkokemuksen kartuttamiseksi. Tällä työllä on suurta merkitystä työmarkkinoiden joustavuudelle, mutta sitä ei arvosteta tarpeeksi. Opiskelija saattaa työelämässä kohdata työehtojen polkemista, jolloin heikko neuvotteluasema ja epätietoisuus omista oikeuksista tekevät tilanteen korjaamisen hankalaksi. Opiskeluaikainen työnteko on myös edunvalvonnallisesti hämärää aluetta, on epäselvää kenen vastuulla edunvalvonta on paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tavoitteena on saada opiskelijoiden ja muiden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ongelmat paremmin työmarkkinajärjestöjen agendalle. Edistetään lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia pitää vuosilomaa yhdenvertaisesti pitkäkestoisissa työsuhteissa olevien kanssa. muutetaan muotoon: 3. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden kehittäminen Viime vuosina korkeakouluihin on syntynyt useita yhteisöjä, jotka kehittävät paikallisesti opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen mahdollisuuksia perustaa yrityksiä. Yritysten perustaminen ja siten syntyvät työpaikat tarjoavat korkeakoulutetuille työllistymismahdollisuuksia ja tilaisuuksia kehittää asiantuntemustaan. Uusien yritysten merkitys kansantaloudellisesti ja työllisyyttä lisäävästi on merkittävä. On tärkeää tunnistaa korkeakoulutettujen yrittäjyyden erityispiirteet. Korkeakoulutettujen yrittäjyyden esteinä ovat yrittäjyyttä ja riskinottoa karsastava asenneilmapiiri sekä korkeakoulujen yrittäjyyskoulutuksen vähäinen määrä ja taso. SYL selvittää sidosryhmien kanssa yhteistyössä, miten opiskelijoiden valmiuksia yrittäjyyteen voidaan parantaa sekä yleistä asenneilmapiiriä ja rahoitusmekanismeja kehittää yrittäjyyteen kannustaviksi. Tavoitteena on luoda edellytyksiä en yritysten perustamiselle, huomioiden myös vähemmän tyypillisesti yrittämiseen liittyvät alat. muutetaan muotoon: 4. Työelämävalmiuksien kehittäminen Työllistymisensä edistämiseksi opiskelijoilla on oltava mahdollisuus kehittää työelämävalmiuksiaan ja harjoitella oman alansa tehtävissä jo opintojen aikana. Oman alan työ- ja harjoittelupaikat, joissa kiinnitetään huomiota ohjaukseen, palkkaukseen ja työtehtävien mielekkyyteen, antavat hyviä eväitä valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille siirtymiseen. SYL kannustaa yliopistoja kantamaan vastuunsa opiskelijoidensa työllistymisestä ja lisäämään opiskelijoille mahdollisuuksia saada tietoa työelämän tarpeista, odotuksista ja pelisäännöistä. Näin opiskelijat voivat kehittää työnhakutaitojaan ja tunnistaa omaa osaamistaan työelämässä ja siten työllistyä nykyistä paremmin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Kansainväliset opiskelijat on huomioitava siten, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä suorittamaan työharjoitteluja ja käyttämään ura- ja rekrytointipalveluja. SYL:n tavoitteena on selvittää sidosryhmien kanssa valtakunnallinen harjoittelutilanne ja tukea ylioppilaskuntien edunvalvontaa työelämävalmiuksien koulutuksen edistämiseksi. Hallitus tarkentaa muotoiluja ja lisää maininnan töiden merkityksestä työelämäkokemuksen kartuttamiseksi Hallitus muuttaa otsikkoa ja tekstiä kuvastamaan laajempaa näkemystä korkeakoulutettujen yrittäjyydestä sekä painottaa enemmän asenteisiin vaikuttamisen merkitystä. Hallitus lisää kohtaan kv-opiskelijoiden huomioimisen työelämäasioissa sekä selkeyttää ja tarkentaa SYL:n tavoitteita.

2 5 muutetaan ensimmäinen kohta muotoon: Varmistetaan että opiskelijoiden asumista tuetaan edelleen yksilökohtaisella opintotuen asumislisällä ilman, että opiskelijoiden asemaan tulee heikennyksiä. Pohditaan lisäksi, voisiko nykyisenkaltaisen asumislisän ja yleisen asumistuen välillä olla joku opiskelijoille nykyistä paremmin soveltuva malli. + poistetaan projekti 3 Lausuntojen pohjalta poistetaan esimerkkinä käytetty "matalammat tulorajat". 5: kannatettu projektino: 1,2 Ylioppilaskuntien lausuntojen perusteella valitaan vuoden tärkeimmiksi projekteiksi 1. ja 2. 6 muutetaan: Korvataan lauseet Opiskelukyvyn edistämistä.. ja Uudistuksen yhteydessä ammattikorkeakoulujen... Lauseilla Opiskelukyvyn edistämistä ja valmistuneiden työllistymistä ajetaan ksi laadullisiksi kriteereiksi. Kesäopetuksen osalta tavoitellaan kannustimia, jotka palkitsisivat yliopistoja kesällä suoritetuista opintopisteistä. Kesäopiskelun on kuitenkin jatkossakin oltava vapaavalintaista. Muutetaan lause Osana hallitusohjelmavaikuttamista.. muotoon Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vaikutetaan hallitusohjelmavaikuttamisen osana. Määritellään laadulliset kriteerit ja kesäopetus tarkemmin. 7 muutetaan:muutetaan termi opiskelijalähtöinen oppiminen muotoon opiskelijakeskeinen oppiminen. Muutosesitys: muutetaan riviä 97 muotoon: "yhden opintopsykologin hoidettavana voi olla muutamasta tuhannesta yli :n 8 opiskelijaan" Muutetaan: Huomioidaan muutkin ammattijärjestöt kuin Tieteentekijöiden liitto. rivi 104: yhdessä Tieteentekijöiden liiton ja muiden asianosaisten ammattijärjestöjen kanssa.. rivi 106: korvataan Tieteentekijöiden liiton ammattijärjestöjen 9 rivi 107: korvataan Tieteentekijöiden liiton ammattijärjestöjen Käytetään SCL:stä vakiintuneempaa käännöstä opiskelijakeskeinen oppiminen. Tarkennetaan tilannekuvausta realistisemmaksi. Huomioidaan kaikki asianosaiset alakohtaiset ammattijärjestöt. 10 muutetaan: 10. Edistetään nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia päätyä kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle Koulutuksen periytyvyys on yhteiskunnallinen ilmiö, joka Suomessakin heikentää yhdenvertaisuutta ja pienen maan kilpailukykyä. Syyt koulutuksen periytyvyyteen ovat moninaiset ja liittyvät yhteiskunnallisten rakenteiden ohella muun muassa kulttuuriin ja perheen sisäiseen kasvatukseen. Uskottavana koulutuspoliittisena toimijana SYL voi puuttua ilmiöön juuri koulutusjärjestelmän osalta. Osana koulutuksen periytyvyyttä voidaan pitää tiettyjen alojen vahvaakin sukupuolittuneisuutta tai sitä, että maahanmuuttajataustaiset osallistuvat peruskoulun jälkeiseen koulutukseen keskimääräistä vähemmän. Esitetään periytyvyyttä vähentäviä keinoja opintouran eri vaiheisiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Nostetaan henkilökohtainen opinto- ja uraohjaus SYL:n keskeiseksi tavoitteeksi. Henkilökohtaisesta opinto-ohjauksesta tulee muodostaa katkeamaton ja nivelvaiheiden yli kantava kokonaisuus, joka tukee opiskelijoita päätymään kiinnostustaan ja kykyjään vastaavalle opinto- ja työuralle. Korkeakoulujen sisällä tulee kiinnittää huomiota ohjauksen kokonaiskenttään vaikuttamalla ohjauksen resursointiin sekä tukipalveluiden että oppiaineissa tapahtuvan ohjauksen osalta. Vaaditaan lukioiden opinto-ohjauksen kehittämishankkeen laajentamista. Muutetaan esitystä laajasti: vähennetään tilannekuvausta ja lisätään ratkaisuja ongelmaan. Tarkennetaan SYL:n vaikuttaminen erityisesti koulutuspolitiikkaan ja nostetaan henkilökohtainen opinto- ja uraohjaus keskeisimmäksi keinoksi unohtamatta muita tärkeitä keinoja, sillä pelkkä ohjaukseen panostaminen ei riitä. SYL katsoo, että opiskelijoiden toimeentulo ja maksuton koulutus ovat tärkeitä koulutusjärjestemän tasaarvoisuuteen liittyviä teemoja, mutta niitä ei ehkä ole tarpeellista mainita tässä erikseen. Samoin koulutusmääriä ja työelämän tarpeita käsitellään muissa kohdissa, joten ei mainita niitäkään tässä.

3 11 12 muutetaan: Vuoden 2010 aikana julkisessa keskustelussa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota yliopistotutkintojen Huomioidaan muutosesityksistä selvityksen kohteen laajentamisen. Lisäksi kirjataan se, että pääsääntöisesti kaksiportaisuuteen ja pinnalle on noussut a kysymyksiä. Kandidaatintutkintojen työelämärelevanssista on puhuttu tutkinto-oikeus tulisi myöntää suoraan maisterin tutkintoon. Ei kuitenkaan haluta ehdottomasti rajata pois tutkintouudistuksesta lähtien, mutta nyt muun muassa ministeri Tanskasen kasvutyöryhmä on esittänyt, että opinto-oikeuksia mahdollisuutta joissain koulutusohjelmissa toimia toisin. Ei esitetä erikseen alakohtaisen kannan myönnettäisiin joillain aloilla vain kandidaatintutkintoon asti. Opintotuen kaksiportaisuus tuo keskusteluun a puolia. Selvitetään muodostamista, sillä pääsääntöisesti SYL:n mielestä tutkinto-oikeus tulisi myöntää suoraan maisteriin asti. kaksiportaisuuden vaikutuksia opiskeluun, opetuksen suunnitteluun, tutkintorakenteisiin ja opiskelijoiden työllistymiseen Alakohtainen asiantuntemus ei ole SYL:n ydinosaamista. Mahdollisuus siirtyä amk-tutkinnon pohjalta huomioiden näiden näkökulmien lisäksi koulutustaso, korkeakoulujen ja yksiköiden välinen liikkuvuus sekä siirtymä alemmasta suorittamaan maisteriohjelmaa kuuluu keskeisesti Bolognan prosessin tavoitteisiin tutkintorakenteiden korkeakoulututkinnosta ylempään. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa huomioidaan alakohtaiset erot. Lisäksi varmistetaan, etteivät yhtenäistämisestä. Erikseen kirjauksessa on syytä mainita, että opiskelijoiden eduista on pidettävä kiinni myös opiskelijoiden edut heikkene asian mahdollisesti noustessa esille hallitusohjelmaneuvotteluissa. Lähtökohtaisesti opinto-oikeus tulee hallitusneuvotteluissa, sillä kandidaatin tutkintojen painottaminen voi olla houkutteleva, joskin lyhytnäköinen myöntää samalla sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. vaihtoehto puhuttaessa työurien pidentämisestä. muutosesitys: Korjataan lause Tavoitteena on ongelma-alojen mitoitusvirheiden korjaaminen. muotoon Tavoitteena on ongelmaalojen tunnistaminen ja mitoitusvirheiden korjaaminen. Tarkennetaan projektin tavoitetta. 13 Ei muuteta Ei syytä muuttaa, koska nyt kirjaus esittää hyvin kuntavaikuttamisen tärkeimmät kohteet. Hallitus ei lisäksi halua sitoa eri toimintatavoilla (sektoritapaamiset jne.) 2011hallituksen käsiä. 14 jatkuva 1 jatkuva 2 Muutetaan: Suurimmat haasteet joita opiskelija-asumisessa kohdataan tulevaisuudessa ovat mm. peruskorjauksen kasvava tarve, lyhyiden vuokrasuhteiden määrän kasvu ja opiskelija-asuntosäätiöiden muuttuminen enemmän rakennuttajista palveluntarjoajiksi. Ylioppilasliikkeen tulee terävöittää linjaansa suomalaisen asumispolitiikan suhteen, koska ainoastaan 27%:lle opiskelijoista riittää edullisia opiskelija-asuntoja. SYL vaikuttaa aktiivisesti erityisasumisen rahoituksesta päättäviin tahoihin, jotta opiskelija-asumisen investointiavustusprosenttia saadaan kasvatettua nykyisestä 10 %:sta. Lisäksi edesautetaan opiskelija-asumisen kaavoittamista kuntatasolla ja tuetaan ylioppilaskuntien opiskelijaedustajien toimintaa paikallisissa opiskelija-asuntoyhteisöissä koulutustoiminnan avulla. ei muuteta ei muuteta Esitystä muutettu hieman konkreettisemmaksi kuten lausunnoissa esitettiin Esitetty toimintasuunnitelmakohta on linjassa SYL:n linjapaperin kanssa. Esitetyt muutosehdotukset vaatisivat myös linjapaperin muuttamista. jatkuva 3 Muutetaan: Otsikko : Opintotuen uudistuksen jatkotoimenpiteet Valtion vuoden 2011 budjettiin kirjattiin suunnitelmat opintotukeen tulevista muutoksista. Muutokset koskevat etenkin opintotuen rakennetta, sekä myöntämisen perusteita. Lisäksi opintotuen seurantaa tullaan kehittämään yhdenvertaisemmaksi niin, että yhä useampi opiskelija on seurannan piirissä. SYL seuraa minkälaisia vaikutuksia muutoksilla on opintotuen käyttöön ja opiskelijoiden taloustilanteeseen. Yhdessä ylioppilaskuntien kanssa vaikutetaan aktiivisesti mahdollisiin ongelmakohtiin ja erityisesti kaksiportaisuuden tuomiin muutoksiin. Lainsäädäntötyöhön vaikutetaan paljon jo vuoden 2010 aikana. Suurin paino on miettiä vuonna 2011 sitä miten reagoidaan tulevina vuosina, jos opintotuen kaksiportaisuudesta aiheutuu ongelmia toimeentulon ja opintojen suorittamisen jouhevuuden osalta. jatkuva 4 muutetaan: 4. Julkisen liikenteen parantaminen Ollaan valmiina toimimaan sen suhteen, jos raideliikenteen opiskelija-alennuksiin tai hinnoitteluun ollaan tekemässä opiskelijan etujen vastaisia muutoksia. Nostetaan erityisesti sektoritapaamisissa esille opiskelupaikkakuntien joukkoliikenteen merkitys paikallisella tasolla ja tuetaan ylioppilaskuntia vaikuttamistyössään. Omalta osaltaan SYL ajaa joukkoliikenteeseen -50% opiskelijaalennuksen käyttöönottoa eri opiskelupaikkakunnilla, sekä vaikuttaa aktiivisesti valtionhallintoon sen puolesta, että julkisen liikenteen rahoitusta parannetaan valtakunnallisesti. Joukkoliikenteeseen liittyy myös Liikenneviraston Suomen liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelma -työryhmän työ, joka valmistuu helmikuussa Lisätty valtakunnalliseen edunvalvontaan ja yhteistyötahojen kontaktointiin liittyvä lause. Pyöräilyä ei ole syytä ottaa erikseen esille, koska se vaikutustyö tulee enemmän OLL:n puolelta.

4 jatkuva 5 muutetaan:pidetään esillä erilaisia yhdenvertaisuuden teemoja, kuten erikoisjärjestelyjä vaativien opiskelijoiden opiskelu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia. Lisäksi SYL pitää esillä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, joista erityisesti vaalien alla yleistä avioliittolakia. SYL:n perustoimintaan kuuluu yhteistyö mm. erilaisten vammaisjärjestöjen kanssa, joissa käsitellään laajalti yleisiä yhdenvertaisuuden teemoja. Tämän ns. arkitoiminnan lisäksi näistä teemoista on kuitenkin syytä nostaa vuosittain jokin ajankohtainen aihe tarkemman käsittelyn kohteeksi. Koska SYL:n yhtenä tavoitteena tulevissa eduskuntavaaleissa on jokaiseen tutkintoon kuuluva kansainvälistymisjakso, on erikoisjärjestelyjä vaativien opiskelijoiden kansainvälistyminen luonteva nosto vuodelle SYL:llä on myös mahdollisuus toimia sukupolvensa äänenä asioissa, joita se pitää yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tärkeinä. Suvaitsevuuden ja yhdenvertaisuuden teemoista yksi sopivimpia näin eduskuntavaalien alla on myös sukupuolineutraali avioliittolaki. Erityinen huomio vielä TYYn lausuntoon: SYL:llä itsellään on konkreettisesti varsin rajatut tiedot ja taidot liittyen yhdenvertaisuuteen laajana käsitteenä. Yhteistyö erilaisten asiaan vihkiytyneiden järjestöjen kanssa on siten SYL:lle erityisen hedelmällistä ja kouluttaa osaltaan jatkuvasti SYL:n keskustoimiston väkeä. Valitettavasti kuluvana vuonna on tullut varsin selväksi, että erinomaisen ESOK-hankkeen jatko ei ole ollut erinomainen, ja verkostomaisena jatkumaan suunniteltu hanke on käytännössä pysähtynyt lähes kokonaan. SYL ei ole kokenut mielekkääksi alkaa itse vetämään kyseistä verkostoa eteenpäin, koska verkostolle on myös osoitettu muista yhteyksistä vastuutahoja. Näin ollen kyseinen kohta vuoden 2010 toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmasta on jäänyt verkoston toimimattomuuden vuoksi varsin torsoksi. jatkuva 6 muutetaan: lisätään että jatketaan hoitotakuun toteutumisen seurantaa eri yksiköissä sekä muutetaan otsikko muotoon "YTHS:n toiminnan kehittäminen". YTHS on jo aiemmin seurannut hoitotakuun toteutumista eri palveluyksiköissä. YTHS:n hallituksen kautta tämä tieto on tullut myös SYL:n. Kiinnitetään jatkossa erityisesti huomiota hoitotakuun toteutumiseen ja informoidaan tilanteesta myös ylioppilaskuntia. Otsikko muutetaan kuvailevammaksi. jatkuva 7 muutetaan: lisätään lause riville 204: ESR-projektin perustoimintaan kuuluu mm. kyky-suositusten jalkauttamisen jatkaminen. Kyky-ESR-projektissa on spesifimmät tavoitteet kuin aiemmissa kyky-hankkeissa. Tärkeä osa hanketta on kuitenkin edelleen suositusten jalkauttaminen ja tiedon levittäminen. Tämä on ns. perustyötä projektissa. Jatkossa tätä tiedottamista voi suunnata enenevissä määrin myös ns. tavallisille opiskelijoille. jatkuva 8 muutetaan: European Students' Union (ESU) on eurooppalaisten kansallisten korkeakouluopiskelijoiden liittojen keskusjärjestö, jonka tehtäviä ovat eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen ja eurooppalaisten opiskelijaliittojen toiminnan tukeminen. ESU on erittäin laajapohjainen ja yleisesti tunnustettu opiskelijoiden eurooppalainen edustaja, joka tarvitsee runsaasti järjestöllistä kehittämistä ja vahvan näkemyksen edunvalvonnallisesta tehtävästään. Osallistutaan työhön ESU:n vision määrittelemiseksi ja tuetaan ESU:n komiteoiden valmistelutyötä sekä hallituksen pyrkimyksiä ESU:n järjestöllisen aseman vakauttamisessa. Parannetaan suomalaisedustusta ESU:n toimielimissä ja levitetään ESU-tietoutta laajemmin opiskelijaliikkeessä ja sidosryhmille. Tarkennetaan kuvausta ESU:n roolista eurooppalaisen opiskelijaliikkeen kattojärjestönä. Järjestöllisessä kehittämisessä nykyisen hallituksen tukeminen on mielekästä, sillä hallitukseen valittiin SYL:lle juuri tässä suhteessa mieluisat ehdokkaat viime liittokokouksessa. Ylioppilaskuntien ja ylioppilasliikkeen alumnien osallistaminen ESU-työhön mahdollisuuksien mukaan sisältyy suomalaisedustuksen parantamiseen. ESU:n materiaalien suomentaminen ei liene kustannustehokasta, sillä englanninkielistä materiaalia on sangen paljon, mutta asiaan voidaan palata myöhemmin. jatkuva 9 muutetaan: Nordiskt Ordförandemöte (NOM) on Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten opiskelijajärjestöjen yhteistyöverkosto, jonka vahvuus on sen alueellisuudessa, yhteisissä toimintatavoissa ja tavoitteissa. NOM:ä kehitetään aktiivisena yhteistyöverkostona, joka tietoa ja hyviä käytäntöjä jakamalla tukee ja vahvistaa sen piirissä toimivia kansallisia opiskelijaliittoja. Lisäksi NOM-yhteistyöllä tavoitellaan parempaa eurooppalaista opiskelijaliikettä levittämällä muun muassa avoimuutta, tehokkuutta ja muita hyviä toimintatapoja ESU:n piirissä. NOM:n ei tule kilpailla ESU:n kanssa, vaan kehittää yhteistyössä sen toimintatapoja ja organisaatiota. Vuoden 2011 aikana selvitetään mahdollisuuksia ja tarvetta NOM-verkoston yhteisen toimihenkilön valitsemiseen. NOM-verkoston toiminnasta viestitään entistä laajemmin sekä ylioppilaskuntiin että muille sidosryhmille. Muutetaan kirjauksen muotoilua siten, että kirjauksesta tulee helpommin luettava. Laajennetaan NOMtoiminnasta viestimistä sekä sidosryhmille että ylioppilaskuntiin muutenkin kuin kv-toimijoille. Koska tavoitteet NOM:n ja ESU:n suhteet ovat erilaiset, ei selkeyden vuoksi kannattane yhdistää näitä asioita samaan kirjaukseen. Työmäärä ei muutu, vaikka kirjaukset yhdistäisi, ellei tehdä myös sisällöllisiä muutoksia. Molempien, sekä ESU:n että NOM:n, toimintaan on SYL:n joka tapauksessa edelleenkin erittäin mielekästä osallistua.

5 jatkuva 10 muutetaan: Suomessa toteuttava koulutuspolitiikka on suurelta osin seurausta joko EU:n yhteisistä ohjelmista ja poliittisista linjauksista tai vahvoista kansainvälisistä trendeistä tai molemmista. Europarlamentaarikkojen tapaamisista on saatu hyvää palautetta, ja vaikuttamismallia on syytä levittää myös muille eurooppalaisille kansallisille opiskelijajärjestöille. Kansallisiin europarlamentaarikkoihin vaikuttaminen tukee ESU:n tavoitteita, ja ESU tuleekin saada koordinoimaan tätä työtä. Vaikuttamista on mahdollisuuksien mukaan laajennettava Suomen pysyvän edustuston suuntaan. EU-lobbauksesta viestitään ylioppilaskuntiin entistä laajemmin. Tarkennetaan lobbaustoiminnan laajentaminen juuri Suomen pysyvään edustustoon. Poistetaan komissio kirjauksesta, sillä vasta tulleen tiedon mukaan ESU on saanut solmittua suhteet koulutusasioista vastaavaan komissaariin. Laajennetaan toiminnasta viestimistä ylioppilaskuntiin muillekin kuin kv- ja kopo-sektoreille. Vaikuttamismallin levittämistä muille eurooppalaisille kansallisille opiskelijaliitoille ei kannata poistaa, sillä ihannetilanteessa juuri kattojärjestö ESU koordinoisi parlamenttiin vaikuttamista siten, että jokainen maa voisi kantaa vastuun omista kansallista europarlamentaarikoistaan. jatkuva 11 muutetaan: jaetaan kahdeksi erilliseksi kirjaukseksi: Edistetään korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteita Vauhditetaan korkeakoulujen kansainvälistymistä edistämällä Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa yhteisesti asetettuja tavoitteita tutkintoihin kuuluvasta kansainvälistymisjaksosta sekä kotimaisten kielten opetuksen lisäämisestä ja kehittämisestä osaksi vieraskielisiä maisteriohjelmia. Lisäksi tuetaan ylioppilaskuntia paikallisessa työssä kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden Jaetaan kirjaus kahteen osaan selvyyden parantamiseksi sekä terävöitetään ja fokusoidaan tavoitteita lisäämiseksi ja parantamiseksi. Lukukausimaksukokeilun seurannassa painotetaan tulosten läpinäkyvää ja kriittistä arviointia. paremmin. Ei kuitenkaan poisteta tavoitteita, sillä vaikka asioiden määrä vaikuttaa suurelta, on näiden Valtioneuvoston koulutusvientistrategian toteuttamista seurataan. asioiden parissa toimittu SYL:ssä tähänkin asti. Erityisesti asiat kuuluvat kv-sihteerin toimenkuvaan. Edistetään kansainvälisten ja muiden maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden asemaa Suomessa Kotikansainvälistymisen työstäminen kuuluu osaksi kansainvälistymisjakson lobbausta. Korkeakoulujen kansainvälistyminen on niiden kriittinen menestystekijä, mutta se etenee tuskastuttavan hitaasti. Myös keskustelu Kansainvälistysmistrategian maksullisuuspuolta SYL ei varmasti jatkossakaan tule kannattamaan. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisestä on saanut ikäviä piirteitä. Osallistutaan työhön kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden parantamisen suhteen tehokkain etenemistapa lienee paikallisten ylioppilaskuntien asumistilanteen parantamiseksi ja tuetaan kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Ollaan tukeminen. Kv-tutkinto-opiskelijoiden asuminen ja työllistyminen noussevat ensi vuonna laajalti esiin, joten aloitteellisia keskustelussa maahanmuutosta ja erityisesti maahanmuuttajien opintopoluista ja työllistymisestä: tavoitteena on teemoihin kannattaa ajankohtaisuuden vuoksi tarttua. Tätä työtä tehdään erityisesti SYL:n kv-tutkintoopiskelijasuositusten pohjalta. Maahanmuuttajataustaisten osuus korkeakouluissa ei vastaa kasvattaa maahanmuuttajataustaisten osuutta korkeakoulutuksessa sekä parantaa kaikkien maahanmuuttajataustaisten mahdollisuuksia työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. maahanmuuttajataustaisten osuutta koko väestöstä, joten osuuden kasvattaminen on tavoitteena perusteltu. jatkuva 12 muutetaan: 12. Työurakeskusteluun osallistuminen Työurien pidentäminen on ollut keskeinen aihe poliittisessa keskustelussa. Työmarkkina- ja eläkeratkaisujen vaikeuden takia paineita pidentää työuria on suuntautunut myös työurien alkupäähän ja siten koulutusjärjestelmiin. Lisäksi korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on vaikeuttanut opiskelijoiden tilannetta. Eduskuntavaalien 2011 tulos tulee vaikuttamaan kauaskantoisesti, miten työmarkkinat kehittyvät. Tämä luo uudenlaisia edunvalvontahaasteita, koska on vaara, että tehdään opiskelijoihin suoraan vaikuttavia päätöksiä huomioimatta opiskelijoiden ja koulutusjärjestelmän tarpeita. Opiskelukykyyn panostamalla ja opiskelun mahdollisuuksia parantamalla luodaan pohja yksilön koko työuran kestävälle hyvinvoinnille ja työkyvylle. Työurien pidentämisen varjolla ei saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. SYL:n tavoitteena on, että työurakeskustelussa ymmärretään myös opiskelijoiden tekemän työn merkitys yhteiskunnalle sekä opiskelun ja työn limittyminen elämän eri vaiheissa. Työuran pidentämisen toimenpiteiden on kohdennuttava tasapuolisesti työuran kaikille vaiheille. Hallitus lisää maininnan korkeakoulutettujen työttömyydestä, työpoliittisten toimenpiteiden tasapuolisesta kohdentumisesta sekä työn ja opiskelun yhteensovittamisesta. jatkuva 13 ei muuteta Hallitus katsoo, että opiskelijabarometri on toteutettavissa kattavan laajuisena ja eri ryhmät huomioon ottavana. OTUS on arvioinut vuotuisen otannan olevan kokoluokassa opiskelijaa. jatkuva 14 ei muuteta Hallitus katsoo, että koulutusmateriaalien saatavuus ja tiedon välitys saadaan huomioitua myös pienten ylioppilaskuntien tarpeiden mukaisesti.

6 lipa 2.2 muutetaan muotoon: Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa ja jonka taso ja tulorajat ovat riittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen suuruuteen. Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta KELA:lle. Hallitus tulkitsee, että nykyinen linjapaperin kirjaus, jonka mukaan tuen tason ja tulorajojen tulee olla riittävät, ja puolison tulot eivät saa vaikuttaa tuen suuruuteen, määrittää yksiselitteisesti SYL:lle kielteisen kannan nykymuotoiseen yleiseen asumistukeen siirtymiseen. lipa ei muuteta Kirjaukseen ei esitetty muutoksia. lipa kohta päätettiin jättää lausuntojen perusteella avaamatta, ks. perustelut Hallitus tulkitsee, että nykyinen linjapaperin kirjaus, jonka mukaan tuen tason ja tulorajojen tulee olla riittävät, ja puolison tulot eivät saa vaikuttaa tuen suuruuteen, määrittää yksiselitteisesti SYL:lle kielteisen kannan nykymuotoiseen yleiseen asumistukeen siirtymiseen. 6 työelämäli pa muutetaan SYLH työelämäasioiden linjapaperista: linjapaperiesitystä on muokattu laajalti monipuolisen palautteen perusteella, huomioiden kuitenkin aiemmin 2009 linjapaperissa linjatut asiat duaalimalli numero muutetaan: Esitetään liittokokoukselle vaihtoehtoa 2. Ylioppilaskunnat kannattivat lausunnoissaan lähes yksimielisesti vaihtoehto 2:sta. duaalimalli teksti muutetaan: Duaalimallimuistiossa esitetyn vaihtoehto 2:sen mukainen kirjaus Hallitus päätyi esityksessään alkuperäisen vaihtoehto 2:sen mukaiseen kirjaukseen, sillä suurin osa tekstiin ehdotetuista muutoksista olisi vienyt kirjausta enemmän tai vähemmän vaihtoehto 3:sen suuntaan. projekti 1 hyväksyy, lisätään sellaisenaan projekti: Opintojen vähäisen suorittamisen syiden selvittäminen: Tilastojen mukaan läsnäoleviksi opiskelijoiksi ilmoittautuneet suorittavat keskimäärin huomattavan vähän opintopisteitä. Vähäisestä opintojen suorittamista on olemassa tilastotietoa, mutta syyt tämän takana ovat arvailujen varassa. Opiskelijaliikkeen kannalta tämä on merkittävä haaste sekä opiskelijoiden edunvalvonnan uskottavuuden, ylioppilaskuntien palvelutarjonnan mitoittamisen että opiskelun esteiden poistamisen kannalta. Selvitetään yhdessä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa syyt opintojen vähäisen suorittamisen takana ja aloitetaan jatkotoimenpiteet opiskelun esteiden poistamiseksi. Ehdotus on erittäin hyvä ja tavoite edunvalvonnallisesti hyödyllinen. SYLH esittää tätä lisättäväksi ilman muiden projektien poistoa, sillä suurin osa käytettävistä resursseista on OTUS:n. projekti 2 SYL on mukana uudistusprosessissa, joka päättyy syksyllä. Implementaatio siirtyy pääosin paikallistasolle. Seurataan tilannetta, mutta ei tarjoa selvää fokusta uudelle projektille. projekti 3 Projektin tavoite on hallituksen näkemyksen mukaan otettu riittävässä määrin huomioon muissa kvopiskelijoita koskevissa projekteissa; mm. työllistyminen ja asuminen ovat paljon esillä SYL:n agendalla. projekti 4 Projekti on lähtökohtaisesti OLL:n vastuualueella. Hallitus katsoo, että SYL voi tukea OLL:oa vaikuttamistyössä, muttei pidä järkevänä kovin suurten omien resurssien osoittamista tälle projektille. projekti 5 hyväksyy: Polttava kysymys -kampanjaan osallistuminen Polttava kysymys kampanja on Maan ystävät ry:n ja 27 yhteistyökumppanin ilmastokampanja, jonka tavoitteena on saada Suomeen kasvihuonepäästöjä vähentävä ilmastolaki. SYL:n liittokokous on vuonna 2008 tehnyt päätökseen Polttavaan kysymykseen liittymisestä ja vuonna 2011 yhteistyötä jatketaan kampanjan loppuunsaattamiseksi. Polttavan kysymyksen kumppaniyhteistyötä on perusteltua jatkaa kampanjan loppuun asti, sillä kampanjalla edistetään SYL:n linjapaperin mukaisia ilmastotavoitteita. SYL:n linjapaperissa todetaan: "Suomi on vastannut ilmastonmuutoksen aiheuttamaan haasteeseen säätämällä ilmastolain sitovista viiden prosentin vuotuisista päästövähennyksistä."

7 projekti 6 hyväksyy, lisätään: Selvitetään yliopistojen käytännöt opintoaikojen rajausten toimeenpanossa: Opintoaikojen rajaukset astuivat voimaan vuonna Yliopistojen käytännöt lisäaikojen hakumenettelyssä ja myöntämiskriteereissä ovat hyvin vaihtelevia. Rajauksia ei toistaiseksi ole sovellettu laajoihin opiskelijamääriin, mutta rajauslaki tulee laajamittaisesti sovellettavaksi keväällä 2012, jolloin ensimmäisellä lain piirissä aloittaneilla opiskelijoilla tulee täyteen seitsemän vuoden rajapyykki ja he joutuvat anomaan lisäaikaa opintojensa jatkamiseksi. Jotta SYL ja ylioppilaskunnat voisivat varautua kevään 2012 tilanteeseen ja puuttua ongelmiin, yliopistojen käytännöt opintoajan lisäyksessä myöntämisessä tulisi selvittää edunvalvonnan pohjaksi. SYL tarjoaa ylioppilaskunnille tarpeen mukaan tukea opintojen rajausten toimeenpanoa koskevien ohjesääntöihin vaikuttamisessa. Projekti on opiskelijoiden oikeusturvan kannalta merkittävä ja SYL:lla on luonteva rooli selvitystä koordinoivana osapuolena. Käytännössä suuri osa varsinaisesta datan keruusta tulisi tehdä paikallisesti ylioppilaskunnissa. projekti 7 SYL toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa useiden edunvalvonnallisesti merkittävien tahojen kanssa. Hallitus ei katso, että juuri EK:n linjauksiin vaikuttamisen tulisi olla erikseen kirjattu toimintasuunnitelmaan. projekti 8 projekti 9 lisätään : SYL:n kehitysyhteistyöhankkeet lisätään : hallintopäällikön rekrytointi Kehy-hankkeita toteutetaan aiempien suunnitelmien ja kehy-strategian mukaisesti. Hallitus katsoo, että on järkevää kirjata asia myös toimintasuunnitelmaan. Kyseessä on pitkällä aikavälillä erittäin merkittävä järjestöllisen kehittämisen projekti, joka vaatii ensi vuonna paljon johdon huomiota.