Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paraisten kaupungin alueella

Transkriptio

1 KUULUTUS VARELY/2409/ Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paraisten kaupungin alueella Paraisten kaupungin pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Paraisten kaupungin alueella pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset vesienhoidon ja erenhoidon järjestäisestä annetun lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d ukaisesti. ELY-keskukset vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Paraisten alueella on tarkistettu 26 pohjavesialuetta, joista kahdeksan on ennestään poistettua pohjavesialuetta ja kole pohjavesialuetta ovat uusia. Muutokset koskevat 18 pohjavesialuetta (Taulukko 1.). Liitteessä esitellään tarkein pohjavesialueluokitusten uutokset. Taulukko 1. Paraisten kaupungin pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset 1-luokka 2-luokka E-luokka Poistetaan Viko ( ) Sandö ( )* Mustfinn ( )** Sello ( ) Verkan ( )* Storskogen ( ) Bläsnäs ( ) Finby ( ) Käldinge ( )* Mossala ( ) Rosklax ( )* Hakenkorp ( ) Storälö ( )* Fallet ( )* Houtskär ( ) Sydo ( ) Nilsby ( )** Själö ( )** * Pohjavesialueen rajausta uutetaan ** Uusi pohjavesialue lisätty luokitukseen VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: kirjaao.varsinais-suoi@ely-keskus.fi Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

2 2/2 Nähtävänä pito ja ielipiteiden esittäinen Kuulutus uutoksista pidetään nähtävillä Paraisten kaupungin virallisella iloitustaululla osoitteessa Rantatie 28, Parainen. Mahdolliset ielipiteet Paraisten alueen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutoksista pyydetään toiittaaan viieistään Varsinais-Suoen ELY-keskuksen kirjaaoon osoitteella Varsinais-Suoen ELY-keskus PL 523, Turku tai sähköpostilla Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä vesitaloussuunnittelija Elina Strandan (puh ). LIITE Paraisten kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset

3 LIITE Paraisten kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus Ypäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Elina Strandan VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

4 2/8 Johdanto Vesienhoidon ja erenhoidon järjestäistä koskevaan lakiin sisällytettiin uusi luku 2 a, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaaista ja luokittelua sekä niiden suojelusuunnitelia. Lakiuutos tuli voiaan ja lakia täydentävä asetus Aiein käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) tullaan korvaaaan uusilla luokilla 1 ja 2. Lisäksi luokka III (uut pohjavesialueet) tullaan poistaaan kokonaan tai luokitteleaan uudelleen luokkiin 1 tai 2. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä eneän kuin keskiäärin 10 ³/vrk tai yli 50 henkilön tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan uut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja uiden oinaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan ukaiseen käyttöön. Lisäksi luokituksessa otetaan huoioon pohjavesistä riippuvaiset aa- ja pintavesiekosysteeit (Eluokka). Luokiteltaessa pohjavesialueita E-luokkaan lähtökohtana on pohjavesialueen kriteerien täyttyinen, inkä lisäksi otetaan huoioon uun lainsäädännön nojalla suojellut pohjavedestä suoraan riippuvaiset erkittävät pintavesi- ja aaekosysteeit. Tärkeää on huoioida, että näiden kohteiden suojelu tapahtuu jo uun lainsäädännön kautta. E-luokalla on ainoastaan inforatiivinen arvo. Pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset, veden käyttö ja pohjavedestä riippuvaiset ekosysteeit Vikoin ( ) pohjavesialue sijaitsee kallioperän ruhjevyöhykkeessä, johon on kerrostunut soraa ja hiekkaa. Hyvin vettä johtavan aakerroksen paksuus on 5-7 etriä. Alue rajoittuu kallio- ja oreeniäkiin, jossa pohjavesi yös uodostuu. Pohjavesi on 2-3 etriä aanpinnasta. Pohjavesi virtaa kallioruhjeita pitkin kohti etelää. Alueella sijaitsee käytössä oleva ottao. Verkanin ( ) pohjavesialue sijaitsee rantauodostuassa, jonka aaperä on pääasiasiassa karkeaa hiekkaa. Alueella sijaitsee varavedenottao. Finbyn ( ) pohjavesialueen aaperä on kallioperän ruhjevyöhykkeeseen kerrostunutta soraa ja hiekkaa. Rantavoiat ovat uodostaneet alueelle yös hiekka- ja sorakerroksia. Alueella on pääasiassa savea. Vettä johtavan aa-ainekerrosten paksuus on alle 10 etriä. Pohjavesi uodostuu ypärillä olevalla kallio- ja oreenialueilla. Pohjavesi ileisesti virtaa ruhjevyöhykkeen ukaisesti tien suuntaisesti. Tiivis savikerros voi tehdä pohjavedestä vähähappisen, jolloin rautaa saattaa liueta aaperästä pohjaveteen. Alueella sijaitsee käytössä oleva pohjavedenottao.

5 3/8 Rosklaxin ( ) pohjavesialueen hiekka ja sora on kerrostunut kaakkoisluode -suuntaisen ja etelä-pohjois -suuntaisen kallioperän ruhjevyöhykkeen risteyskohtaan. Maaperä on pääosin hiekkaa ja soraa. Alueen pohjoispuolen rinteillä aaperän ateriaali on karkeapaa, kivikkoista soraa. Vettä johtavien aa-aineskerrosten paksuus vaihtelee, paksuiillaan se on noin kuusi etriä. Pohjaveden korkeusvaihteluiden perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kalliokynnykset ja tiiviit aalajit haittaavat pohjavesien virtausta. Erityisesti alueen länsiosassa veden pinnan taso uuttuu paljon. Koska alue sijaitsee kahden ruhjevyöhykkeen risteyskohdassa, on ahdollista että pohjavesi virtaa ruhjevyöhykkeitä pitkin vettä johtaviin kerroksiin. Sen vuoksi on vaikeaa äärittää uodostuvan pohjaveden äärää ja sen tarkkaa uodostuisaluetta. Alueella sijaitsee käytössä oleva pohjavedenottao. Storälön ( ) pohjavesialue sijaitsee ypäristössä, joka on pohjois-etelä -suuntaiseen harjujaksoon liittyvä delta. Se rajoittuu kallioihin ja ereen. Kallionpinnan korkeusasea vaihtelee alueella voiakkaasti ja kallio kohoaa laajalti pohjavesitason yläpuolelle, uodostaen pohjaveden virtauksen katkaisevia kalliokynnyksiä. Kallio on kaivutoiinnan seurauksena laajalti paljastuneena pohjavesialueen keskiosassa sijaitsevalla aa-ainesten ottoalueella. Pohjavesialueen poikki johtaa kaksi koillinen-lounas -suuntaista kallioselännettä, jotka jakavat pohjavesiesiintyän koleen erilliseen valua-alueeseen. Muodostuan aines on hyvin pyöristynyttä ja lajittunutta hiekkaa ja soraa. Pohjavesialueen eteläisessä osassa aakerrosten paksuus on kairausten perusteella vähäinen, alle 10. Maaperä on pintaosassa hiekkaa, jonka alla on hiekkaista-soraista oreenia. Pohjavesialueen keskiosassa aakerrosten paksuus on kairauksissa ollut eniillään 18,5. Maaperän koostuus vaihtelee silttisestä hienosta hiekasta kiviseen soraan. Pohjavesi virtaa kalliopainanteessa lounaaseen. Alueella sijaitsee käytössä oleva pohjavedenottao. Houtskarin ( ) alueella on useapi porakaivo, jotka toiivat varavedenottaoina. Kallioperä on gneissiä. Mossalan ( ) alueella sijaitsee useita porakaivoja. Pohjavettä hyödynnetään alle 10 ³/vrk alle 50 henkilön tarpeisiin. Kallioperä on gneissiä. Nilsbyn ( ) uudella pisteäisellä pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva porakaivo. Porakaivo sijaitsee kallioisella alueella. Själön ( ) uudella pohjavesialueella sijaitsee käytössä oleva porakaivo. Kallioperä on gneissiä. Sandön ( ) pohjavesialue on laaja uodostua, jonka aaperä on soraa ja hiekkaa. Soraja hiekkakerrostuien välissä on yös savikerroksia. Pohjavesi purkaa vettä ereen. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Pohjavesialueen arvioitu antoisuus on yli 100 ³/vrk, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan.

6 4/8 Storskogenin ( ) alue liittyy Keiöstä luoteeseen kulkevaan harjujaksoon. Aines on tyypillistä hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä hiekkaa ja soraa, pääasiassa hiekkaista soraa. Alueen keskiosassa pinnalla olevan sorakerroksen paksuus on noin 5 etriä, aakerrosten paksuus on kairausten ukaan 7-9 etriä. Pohjavedet purkautuvat alueen keskellä olevaan laaksoon. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Pohjavesialueen arvioitu antoisuus on yli 100 ³/vrk, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Falletin ( ) pohjavesialue sijaitsee uodostuassa, joka on laaja-alainen, kalliokupareiden väliin kerrostunut harju. Rantavoiien vaikutuksesta harjuaines on levinnyt laajalle alueelle ja aines on kerrostunut uudelleen. Kairausten perusteella aakerrosten paksuus on 6,5-12,5 etriä. Aines on pääasiassa hyvin lajittunutta soraista hiekkaa, pohjalla on sora- tai hiekkaoreenikerros kallion päällä. Alueella on runsaasti kalliopaljastuia ja kerrospaksuudet ovat tästä syystä paikoin ohuet. Kalliokynnys jakaa alueen todennäköisesti osa-alueisiin. Rikkonaisuutensa vuoksi uodostua on vedensaannin kannalta tyydyttävä. Veden käyttöönotto vaatisi useita kaivoja ranta-alueelle. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Pohjavesialueen arvioitu antoisuus on yli 100 ³/vrk, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Käldingen ( ) pohjavesialue sijaitsee reunauodostuassa, jonka aaperä on hiekkaa ja soraa. Hiekka- ja sorakerroksen paksuus on 2-8 etriä. Pohjavettä uodostuu yös ypäröivillä kallioalueilta. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Pohjavesialueen arvioitu antoisuus on yli 100 ³/vrk, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Sydon ( ) alue on osa Lillälön ja Storälön kautta kulkevaa pitkittäisharjudeltakopleksia. Muodostua on syntynyt epätasaiselle kallioalustalle, ja kalliokynnykset katkovatkin hydraulisia yhteyksiä alueella. Maakerrosten paksuus on kairausten perusteella 4-12 etriä. Aines vaihtelee kivisestä sorasta keskikarkeaan hiekkaan ollen alueen eteläosassa pääasiassa karkeaa soraa. Nulton kohdalla harjun levittäytyessä pieneksi deltaksi aines on hienopaa, pääasiassa hiekkaa. Pohjoisosassa aines on hyvin pyöristynyttä ja puhdasta. Lähes kaikissa kairauspisteissä alipana aaperäkerroksena on oreenia, joka on paikoin erittäin tiivistä. Alue on rikkonaisuutensa takia veden saannin kannalta tyydyttävä. Käyttöön saatava vesiäärä on huoattavasti antoisuutta pienepi. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Pohjavesialueen arvioitu antoisuus on yli 100 ³/vrk, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Mustfinnin ( ) uusi pohjavesialue sijaitsee Sydon pohjavesialueen pohjoispuolella. Alue on osa saaa pitkittäisharjujaksoa Sydon pohjavesialueen kanssa, utta kalliokynnys erottaa alueet toisistaan. Alue on ollut aikaisein soranottoaluetta. Mäen laella aaperäkerrokset sisältävät ohuen kerroksen lajittunutta, hyvin vettä läpäisevää aalajia. Mäen laelta pohjavesi virtaa

7 5/8 kohti erta. Pohjavesialueen itäosan pohjavedet virtaavat kohti Mustfinnöträsketin FI Natura 2000-aluetta. Pohjavesialueen ei katsota olevan vedenhankintaan soveltuva. Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvainen Mustfinnöträsketin FI Natura 2000-alue sekä useita erkittäviä pohjavedestä riippuvaisia lähteitä ja lähdepuro. Kohteilla esiintyy uun uassa purosuikerosaalta, poiulehväsaalta, tihkulehväsaalta ja isolehväsaalta. Suojellun alueen laajuuden, purkautuvan pohjaveden äärän ja lajiston edustavuuden perusteella kohteet ovat erkittäviä. Kohteiden suojeluperusteina ovat etsälaki, luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Hakenkorpen ( ) pohjavesiuodostua sijaitsee rantakerrostuneella alueella, jonka aaperä on pääosin huonosti lajittunutta hiekkaa ja soraa. Lähellä aanpintaa olevan kallioperän vuoksi aaperäkerrostua on elko ohut. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä yhdyskuntien tarpeisiin. Pohjavesialueen arvioitu antoisuus on yli 100 ³/vrk, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Sello ( ) on pieni pohjavesialue, joka sijaitsee rantakerrostuneella hiekka- ja sora-alueella. Maaperä on puhdasta ja hyvin lajittunutta. Kerrospaksuus on noin viisi etriä. Pohjavettä uodostuu yös ypäröivillä oreeni- ja kalliorinteillä. Hienojakoinen aines vaikeuttaa pohjaveden virtausta hyvin vettä johtavissa kerroksissa. Pohjavesi virtaa kaakkoon. Pohjavettä ei hyödynnetä yhdyskuntien vedenhankintaan. Arvioitu pohjaveden antoisuus on alle 100³/vrk. Bläsnäsin ( ) alueella on kalliorinteeseen kerrostunutta hiekkaa ja soraa. Vesi purkautuu tiiviistä elko heikosti lajittuneesta hiekka- ja sorarinteestä. Paikkaan on valettu betonikouru, josta vettä virtaa jatkuvasti noin 15 ³/d. Vesi on erittäin kirkasta, raudatonta ja ikrobiologialtaan hyvää. Pohjavettä ei pystytä hyödyntäään yhdyskuntien vedenhankinnassa. Arvioitu pohjaveden antoisuus on alle 100³/vrk. Pohjavesialueiden luokkauutokset Vikoin ( ) ja Finbyn ( ) pohjavesialueet luokitellaan 1-luokan pohjavesialueiksi, koska pohjavesialueet ovat yhdyskuntien vedenhankintakäytössä. Verkanin ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueella sijaitsee varavedenottao. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vedenjakajien ukaan. Houtskarin ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueella sijaitsee varavedenottaoita. Rosklaxin ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavesi on yhdyskuntien vedenhankintakäytössä. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vähäisessä äärin vedenjakajien ukaan.

8 6/8 Storälön ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueella sijaitsee käytössä oleva ottao. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan tarkepien aaperäaineistojen, vedenjakajien sekä rantaviivan ukaan. Storskogenin ( ) ja Hakenkorpen ( ) pohjavesialueet luokitellaan 2-luokan pohjavesialueiksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, utta alueet soveltuvat yhdyskuntien vedenhankintaan. Sydon ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, utta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Falletin ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, utta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vedenjakajien sekä rantaviivan ukaan. Käldingen ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, utta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan tarkepien aaperäaineistojen ja rantaviivan ukaan. Sandön ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, utta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vedenjakajien sekä rantaviivan ukaan. Sellon ( ) ja Bläsnäsin ( ) pohjavesialueet poistetaan, koska pohjavesialueita ei hyödynnetä yhdyskuntien vedenhankintaan, ja pohjavettä uodostuu alle 100 ³/vrk. Mossalan ( ) pisteäinen pohjavesialue poistetaan, koska pohjavesialueen vettä hyödynnetä alle 10 ³/vrk sekä alle 50 henkilön tarpeisiin. Nilsbyn ( ) uusi pisteäinen pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään noin 10 ³/vrk. Själön ( ) uusi pisteäinen pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska veden käyttäjiä on kesäaikoina korkeiillaan yli 100 henkeä/vrk. Mustfinnin ( ) uusi pohjavesialue luokitellaan E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesi saa E-luokan statuksen Mustfinnöträsketin Natura 2000-alueen sekä alueelta löytyneiden erkittävien pohjavesistä riippuvaisten lähteiden vuoksi. Alue ei sovi yhdyskuntien vedenhankintaan.

9 7/8 Taulukko 1. Paraisten kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset ID Alueen nii Vanha luokka Uusi luokka Perusteet luokkauutokselle Viko I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Verkan I 1 Alueella sijaitsee varavedenottao Sello II Poistetaan Pohjaveden antoisuus on alhainen, eikä pohjavettä hyödynnetä Sandö II 2 Alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, utta ei ole käytössä Finby I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Rosklax I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Storskogen II 2 Alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, utta ei ole käytössä Storälö I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Bläsnäs I Poistetaan Pohjaveden antoisuus on alhainen, eikä pohjavettä hyödynnetä Fallet II 2 Alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, utta ei ole käytössä Käldinge II 2 Alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, utta ei ole käytössä Sydo II 2 Alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, utta ei ole käytössä Hakenkorp II 2 Alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, utta ei ole käytössä Houtskär I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Mossala I Poistetaan Pohjavettä hyödynnetään alle 10 ³/vrk sekä alle 50 henkilön tarpeisiin Nilsby - 1 Pohjavettä hyödynnetään noin 10 ³/vrk Själö - 1 Veden käyttäjiä on ajoittain korkeiillaan yli 100 henkeä/vrk Perusteet rajauksen uutokselle - Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vedenjakajien ukaan. - Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vedenjakajien sekä rantaviivan ukaan. - Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vähäisessä äärin vedenjakajien ukaan. - Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan tarkepien aaperäaineistojen, vedenjakajien sekä rantaviivan ukaan. - Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan vedenjakajien sekä rantaviivan ukaan. Pohjaveden varsinaista uodostuisaluetta uutetaan tarkepien aaperäaineistojen ja rantaviivan ukaan

10 8/8 Taulukko 2. Paraisten kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden E-luokitukset ID Alueen nii Uusi luokka Perusteet E-luokitukselle Mustfinn E Alueella sijaitsee erkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteeejä. Suojeluperusteina etsälaki, luonnonsuojelulaki ja vesilaki Kirjallisuus Britschgi, R. ja Rintala, J. Pohjavesialueet rajauksen ja luokituksen perusteet sekä suojelusuunnitela. Suoen ypäristökeskus. ( ). Geologian tutkiuskeskus. Maaperäkartta 1:20 000/1: Käytetty 10/2017. LIITTEET Liite 1. Bläsnäsin ( ) pohjavesialue Liite 2. Falletin ( ) pohjavesialue Liite 3. Hakenkorpen ( ) ja Rosklaxin ( ) pohjavesialueet Liite 4. Houtskär ( ) Liite 5. Käldingen ( ) pohjavesialue Liite 6. Mossala ( ) Liite 7. Nilsby ( ) Liite 8. Sandön ( ) pohjavesialue Liite 9. Själö ( ) Liite 10. Sellon ( ) ja Finbyn ( ) pohjavesialueet Liite 11. Storälön ( ) pohjavesialue Liite 12. Storskogenin ( ) pohjavesialue Liite 13. Sydon ( ) ja Mustfinnin ( ) pohjavesialueet Liite 14. Verkanin ( ) pohjavesialue Liite 15. Vikoin ( ) pohjavesialue

11 Bläsnäs, Poistetaan/Avskaffas Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen raja/ Gränsen för det egentliga bildningsorådet Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/201

12 Fallet, luokka/Klass 2 Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017 Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget använd

13 Hakenkorp, luokka/Klass 2 Rosklax, luokka/Klass 1 Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget används Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

14 Houtskär, luokka/Klass 1 Pisteäinen pohjavesialue/ Punktvist grundvattenoråde Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/201

15 Käldinge, luokka/Klass 2 Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget använd Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

16 Mossala, Poistetaan/Avskaffas Pisteäinen pohjavesialue/ Punktvist grundvattenoråde Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/20

17 Nilsby, luokka/Klass 1 Pisteäinen pohjavesialue/ Punktvist grundvattenoråde Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/201

18 Sandö, luokka/Klass 2 Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget används Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

19 / Själö, luokka/Klass 1 Pisteäinen pohjavesialue/ Punktvist grundvattenoråde Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/201

20 Sello, Poistetaan/Avskaffas Finby, luokka/Klass 1 Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen raja/ Gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

21 Storälö, luokka/Klass 1 Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget används Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

22 Storskogen, luokka/Klass 2 Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen raja/ Gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsoråde Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/201

23 Sydo, luokka/Klass 2 Mustfinn, E-luokka/Klass E Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen uusi raja/nya gränsen för grundvattenorådet Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget används Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

24 Verkan, luokka/Klass 1 Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Nya gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen vanha raja/ Gala gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Huo! Vanha rajaus jää voiaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla/ Obs! Den gala avgränsningen förblir i kraft, o inte det nya förslaget används Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017

25 Viko, luokka/Klass 1 Pohjavesialueen raja/grundvattenorådets gräns Varsinaisen uodostuisalueen uusi raja/ Gränsen för det egentliga grundvattnets bildningsorådet Grundvattenoråden; SYKE och NTM-centralen i Egentliga Finland 10/2017