LTS:n toimintakertomus vuodelta 2005

Transkriptio

1 1 Sisällys 1. Yleistä... 3 Sääntöjen määräämät tehtävät... 3 Avainsanat... 3 Arvot... 3 Tavoitetila... 4 Strategiset päämäärät... 4 Toiminnallinen rakenne... 4 Resurssit Liikuntatieteellinen toiminta... 5 Liikuntatieteellinen asiantuntijatoiminta (Asiantuntijafoorumit)... 5 Liikunnan ja terveyden edistäminen... 5 Liikuntapoliittinen ja liikunnan tiedepoliittinen toiminta... 6 Liikuntakulttuurin ja -tieteiden seuranta ja arviointi... 6 Liikunnan tiedonvälitysyksiköiden toiminta... 6 Kuntotestaustoiminnan edistäminen... 7 Liikuntalääketieteellisen toiminnan edistäminen... 7 Erityisliikuntatoiminnan edistäminen... 7 Erityisuinnin kehittämisprojekti... 7 Vammaisliikunnan aktivointihanke... 8 Tutkimus- ja kehittämishankkeet... 8 Kuntien tietovarantojen hyödyntäminen liikuntahallinnossa... 8 Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti Kuntotestauksen laadun kehittäminen... 9 Viron olympiakomitean konsultointi... 9 Liikunnan tiedonvälityksen arviointi Liikuntatutkimusyhteistyö Pohjoismaissa ja Baltiassa Asiantuntijarekisteri 10 Kansainvälinen toiminta International Councill of Sport Sciences and Physical Education European Network of Sport Sciences, Education and Employment Scandinavian Foundation of Medicine and Science in Sports Kansainväliset sisarorganisaatiot Muut kansainväliset yhdistykset Koulutustoiminta XI Liikuntatieteen päivät XIV Liikuntalääketieteen päivät XVII Kuntotestauspäivät Erityisliikunnan päivät (2006) Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät (2007) th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports Julkaisutoiminta 15 Internet-sivusto Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu -sarja Liikunta & Tiede -lehti Liikunta & Tiede -tutkimusliite Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi -sarja Motion Sport in Finland... 16

2 2 5. Hallinto Hallintoelimet Toimisto Toiminnan kehittäminen Jäsenistö. 18 Tiedotus ja markkinointi Talous Rahastot Liitteet 1. Liikuntatieteellisen Seuran yhteisöjäsenet Liikuntatieteellisen Seuran henkilökunta vuonna Työryhmät

3 3 1. Yleistä Sääntöjen määrittämät tehtävät (LTS) on perustettu vuonna Sen tarkoituksena on edistää kansalaisten liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia liikuntatieteiden avulla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Seura (säännöt 3 ) edistää ja harjoittaa liikunnan tiedonvälitystä edistää ja harjoittaa liikunnan tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa edistää liikuntalääketieteellistä toimintaa edistää kuntotestaustoimintaa edistää ja harjoittaa kansainvälistä liikuntatieteellistä yhteistyötä sekä osallistuu liikuntapoliittiseen ja -tiedepoliittiseen keskusteluun Avainsanat Liikunta Liikuntatieteet Liikunnan tiedonvälitys Liikunta on Seuran toiminta-alueen perusmäärittäjä. Liikuntatieteet osana liikuntakulttuuria määrittävät Seuran toiminnan asiasisällön; substanssin, johon Seuran keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä eli liikunnan tiedonvälitys perustuu. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että Seura yleisellä tasolla liikuntaa ja liikuntakulttuuria edistävänä yhdistyksenä toimii suomalaisessa yhteiskunnassa sen yleisesti hyväksymien arvojen ja normien mukaisesti. Arvot Tieto Avoimuus Yhteistoiminnallisuus Luovuus Tieto on sekä arvo sinänsä että väline muiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Tietoon ja siihen liittyvään osaamiseen Seura suhtautuu arvostavasti ja kriittisesti. Tiedon ja osaamisen aktiivinen kehittäminen ja asiantuntemukseen perustuva sisällönkäsittely ovat luotettavan tiedonvälityksen perusta. Avoimuus liikuntaa ja liikuntatieteitä koskevassa tiedonvälityksessä on perusarvo ja asenne. Sen myötä Seura pyrkii kaikessa toiminnassaan huolehtimaan, että tietoa on avoimesti saatavilla liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävien valintojen tueksi. Yhteistoiminnallisuus ohjaa seuraa hakeutumaan aktiiviseen vuorovaikutukseen liikunnan ja liikuntatieteiden asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden, päätösten tekoa valmistelevien virkamiesten ja muiden samoihin päämääriin pyrkivien yhdistysten, järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Seura pyrkii olemaan reilu ja luotettava yhteistyökumppani ja kehittämään Seuran toimiston sisäistä yhteistyötä tämän päämäärän saavuttamiseksi.

4 4 Luovuus on Seuran toimintaa ohjaava perusarvo ja ominaisuus. Uusien ideoiden ja toimintatapojen kehittäminen, kokeileminen, markkinointi sekä osaamisen parantaminen luovat innovaatioille otollisen ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Tavoitetila Seura tunnetaan asiantuntevana ja yhteistyökykyisenä liikunnan tiedonvälittäjänä ja liikuntatieteellistä erityisosaamista vaativien toimintojen edistäjänä Strategiset päämäärät Seura edistää asiantuntijuuden kehittymistä liikuntatieteellistä tietoa ja osaamista edellyttävissä toiminnoissa yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa Seura toteuttaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja liikuntatieteellisen tiedon ja osaamisen edistämiseksi Seura julkaisee liikuntatieteellisiä aikakauslehtiä, kirjoja, kirjasia ja sähköisiä asiakirjoja liikuntatieteellisen tiedon ja osaamisen edistämiseksi Seuran hallinto ja taloudenhoito tukevat toiminnallaan Seuran varsinaista toimintaa Toiminnallinen rakenne LTS toimii neljällä toimintasektorilla (kuva 1). 1. Liikuntatieteellisellä toiminnalla Seura edistää asiantuntijuuden kehittymistä liikuntatieteellistä tietoa ja osaamista edellyttävissä toiminnoissa yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa. 2. Koulutustoiminnalla Seura toteuttaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä seminaareja ja konferensseja liikuntatieteellisen tiedon ja osaamisen edistämiseksi. 3. Julkaisutoiminnassaan Seura julkaisee liikuntatieteellisiä aikakauslehtiä, kirjoja, kirjasia ja sähköisiä asiakirjoja liikuntatieteellisen tiedon ja osaamisen edistämiseksi. 4. Hallinto tukee toiminnallaan Seuran varsinaista toimintaa. OPERATIIVINEN RAKENNE Julkaisutoiminta asiantuntijaryhmät -sparraa -ideoi - kehittää Liikuntatieteellinen toiminta sektoriedustajat - kehittää - esittelee -vastaa toteutuksesta Vuosikokous päättää/vahvistaa - suunnitelmat -budjetit - kertomukset - tilinpäätöksen Hallinto VK HALLITUS Koulutustoiminta Hallitus - linjaa - juridinen vastuu Kuva 1. LTS:n sektoripohjainen toimintarakenne. Resurssit Seuralla oli vuoden lopussa 903 henkilöjäsentä ja 15 yhteisöjäsentä. Seuran toimistossa työskenteli seitsemän kokoaikaista ja yksi osa-aikainen henkilö. Eri projekteissa toimi vuoden aikana viisi projektihenkilöä (liite 2). Työryhmissä toimi useita asiantuntijoita vapaaehtoispohjalta (liite 3). Seuran talous perustui oman toiminnan tuottoihin, jäsenmaksuihin, valtionapuun ja muun varainhankinnan tuottoihin.

5 5 2. Liikuntatieteellinen toiminta Liikuntatieteellinen toiminta on Seuran keskeinen toimintasektori. Sen tehtävänä on seurata ja arvioida liikuntatieteiden, liikuntakulttuurin ja liikuntapolitiikan ilmiöitä ja kehitystä erityisesti Suomessa, mutta myös kansainvälisesti. Liikuntatieteellistä asiantuntemusta hyödynnettiin yhteiskunnallisten hankkeiden suunnittelussa ja edistämisessä yhteistyössä kotimaisten organisaatioiden kanssa. Seura osallistui kansainvälisten organisaatioiden toimintaan ja seurasi liikuntatieteellisten yhteisöjen toimintaa niiden kongressien ja julkaisujen kautta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Seuran rooli tuli parhaiten esille Suomen liikuntahallintoa tukevassa sektoritutkimuksessa ja kehitystoiminnassa sekä liikunnan tiedonvälitystoiminnassa. Liikuntatieteellinen asiantuntijatoiminta (asiantuntijafoorumit) Seura toimii aktiivisesti liikunnan ja liikuntatieteiden eri osa-alueiden ja erityisalojen tiedon, osaamisen ja yhteistyön syventämiseksi. Toiminnalla reagoidaan sekä jäsenkunnasta että liikuntatieteiden ja liikuntakulttuurin kentältä nouseviin tarpeisiin. Liikunnan ja terveyden edistäminen Liiku terveemmäksi -hanke on keskeinen osa Seuran liikunnan ja terveyden edistämistoimintaa. Hanke on osa Maailman terveysjärjestön WHO:n vuonna 2002 aloittamaa maailmanlaajuista Move for Health -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää liikuntaa osana ihmisten terveitä elämäntapoja. Seura koordinoi hanketta Suomessa. Vuonna 2005 toiminnassa keskityttiin rakenteiden luomiseen, yhteistyökumppaneiden aktivointiin, päätapahtumien järjestämiseen ja hankkeen raportointiin. 26-jäseninen neuvottelukunta, puheenjohtajanaan Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska, kokoontui kaksi kertaa. Operatiivisen 10 jäsenen työryhmän puheenjohtajana toimi Seuran varapuheenjohtaja laboratorionjohtaja Antti Uutela Kansanterveyslaitokselta. Työryhmä kokoontui 7 kertaa. Hankkeelle avattiin Internet -sivusto ( suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä tuotettiin logo, kirjepohja ja juliste. Hankkeen tiedotustilaisuus pidettiin 9.5. Suomen Urheilumuseolla. Medialle välitettiin tiedote Tavoitteena kansallinen liikuntapäivä Suomeen. Liiku Terveemmäksi -päivää vietettiin Hankkeen tapahtumakalenteriin Internet -sivustolle rekisteröitiin 110 tapahtumaa 60 paikkakunnalla. Rekisteröityjen tilaisuuksien yhteenlaskettu arvio osallistujamääristä oli runsaat liikkujaa. Hankkeesta kertovia tiedotteita ja artikkeleita julkaistiin Seuran julkaisukanavilla, hankkeen omilla ja kuntien Internet -sivuilla, valtakunnan medioissa, paikallislehdissä ja yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavissa. Hanketta esiteltiin kuntajohtajien neuvottelupäivillä Kokkolassa. Hankkeen tapahtumajärjestäjille tehtiin kyselytutkimus. Sen tulokset julkaistiin vuosiraportissa, joka on luettavissa hankkeen internetsivuilta.

6 6 Liikuntapoliittinen ja liikunnan tiedepoliittinen toiminta Seura on ollut liikuntapoliittinen vaikuttaja ja keskustelufoorumi perustamisestaan lähtien. Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät ovat Seuran tunnetuin liikuntapoliittisia teemoja pohtiva tapahtuma. Seuran aikakauslehdet, sarjat ja Internet-sivut olivat luontevia julkaisukanavia liikuntapoliittisille kannanotoille ja katsauksille. Liikunta & Tiede on liikunnan tiedepolitiikkaan, liikuntapolitiikkaan ja liikuntatieteiden tuloksiin keskittyvä suomenkielinen aikakauslehti. Seura antoi lausunnot Terveyden edistämisen keskuksen julkaisemasta, Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen huumausainepoliittinen mietintö työryhmän ehdotuksesta ja valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston julkaisemasta raportista Yhteinen ja kaikille avoin liikunta Erityisliikunnan yhteistyön ja integraation kehittäminen suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Viron olympiakomitean pyynnöstä Seura antoi lausunnon Viroon suunnitteilla olevasta valmentajakoulutusjärjestelmästä. Seuran lausunnossa suositeltiin eurooppalaista viisiportaista valmentajakoulutusmallia. Konsultaatioon sisältyi tutustuminen virolaisten suunnitelmiin Viron olympiakomiteassa Vierailulla Seuraa edustivat puheenjohtaja Pauli Vuolle, pääsihteeri Kari Keskinen ja viestintäpäällikkö Jari Kanerva. Liikuntakulttuurin ja -tieteiden seuranta ja arviointi Liikuntakulttuurin ja tieteiden seuranta ja arviointi ovat Seuran perinteisiä tehtäviä. Mm. valtion liikuntahallinto on vuosien varrella tilannut Seuralta raportteja, selvityksiä ja tutkimuksia liikuntakulttuurin ja -tieteiden alueelta. Liikuntailmiöiden aktiivinen havainnointi ja ymmärtäminen sekä mahdollisten kehityssuuntien hahmottaminen ja tiedon kerääminen kuuluivat myös vuonna 2005 Seuran tehtäviin. Seura teki vuosina opetusministeriön tilaamana meta-analyysin kuntien liikuntahallinnon tietovarannoista. Marraskuussa 2005 opetusministeriö tilasi Seuralta selvityksen liikuntatutkimusyhteistyöstä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Lisäksi Seura koosti vuonna 2005 raportteja liikunnan tiedonvälityksestä ja liikunnan tapaturmista sekä valmisteli vuonna 2006 pidettävää Liikuntakulttuurin ajankohtaisseminaaria yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen kanssa. Seura osallistui yhteistyössä Tahko Pihkala seuran ja Suomen Ladun kanssa Studia Athletica luentosarjan järjestämiseen. Vuonna 2005 tilaisuudet pidettiin ja Suomen Urheilumuseon tiloissa. Liikunnan tiedonvälitysyksiköiden toiminta Seura on yli 20 vuoden ajan osallistunut liikunnan tiedonvälitysyksiköiden yhteistoimintaan. Liikunnan tiedonvälitysyksiköiden vuotuiset neuvottelutilaisuudet tarjoavat hyvän mahdollisuuden keskustella liikuntatieteellisestä tietohuollosta ja sen kehittämisestä. Suomessa toimivat liikunnan tiedonvälitysyksiköt Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelu, LIKES-tietopalvelu (toiminta lakkautettiin elokuussa 2005), UKK-instituutin tietopalvelu, Suomen Urheilukirjasto, Suomen Urheiluarkisto ja liikunnan ammattikorkeakoulujen kirjastot kokoontuivat kaksi kertaa. Kokouksissa koordinoitiin yksiköiden toimintaa. Erityisaiheina olivat Liikuntatieteellisen Seuran Tiedonvälityshanke sekä alan järjestöjen, IASI:in ja NORSIB:n, toimintoihin liittyvät asiat.

7 7 Kuntotestaustoiminnan edistäminen Seura edisti kuntotestaustoiminnallaan suomalaista kuntotestausta, sen laatua, turvallisuutta ja yhtenäisiä toimintakäytäntöjä. Toiminnan pääalueita olivat Kuntotestauspäivät, työskentely kuntotestausvaliokunnan kanssa sekä vuoden 2005 alussa aloitettu kolmivuotinen Kuntotestauksen laadun kehittämishanke. Kuntotestauspäivien, Liikunta & Tiede -lehden ja verkkosivujen kautta Seura toimi alan tiedonvälittäjänä. Kuntotestausvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Ryhmä suunnitteli Kuntotestauspäivät ja osallistui Kuntotestauksen laadun seurantajärjestelmän kehittämiseen. Liikuntalääketieteellisen toiminnan edistäminen Liikuntalääketieteellisen toiminnan pääalueet olivat Liikuntalääketieteen päivien järjestäminen ja työskentely Liikuntalääketieteen valiokunnan kanssa. Liikuntalääketieteen Päivät herätti teemallaan Terve lasten ja nuorten liikunta yhteiskunnallista keskustelua. Samalla Päivät toimivat nuorten tutkijoiden tieteellisen jatkokoulutuksen foorumina. Päivien yhteydessä järjestetty Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailu aktivoi liikuntalääketieteen tutkijoita, joilla oli tilaisuus harjoitella tieteellisessä kongressissa esiintymistä kotimaisella näyttämöllä ennen kansainvälisille kentille siirtymistä. Liikuntalääketieteen päivien, Liikunta & Tiede -lehden ja verkkosivujen kautta Seura toimi alan tiedonvälittäjänä. Liikuntalääketieteen valiokunta koostui kuuden liikuntalääketieteen keskuksen ylilääkäristä ja kokoontui viisi kertaa. Ryhmä suunnitteli Liikuntalääketieteen päivät, oli mukana toteuttamassa Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailua ja pyrki aktiivisesti lisäämään liikuntalääketieteen keskusten yhteistyötä. Erityisliikuntatoiminnan edistäminen Seura on osallistunut 1960-luvulta lähtien erityisliikunnan kehitys-, koulutus- ja julkaisutoimintaan. Seura toimii aktiivisesti alan kehittämiseksi yhteistyössä opetusministeriön, valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Seura käynnisti vuoden 2003 lopulla uuden kolmivuotisen ( ) Erityisliikuntaa kuntiin -projektin (ERIKU). Seura järjestää valtakunnallista erityisliikuntakoulutusta kahden vuoden välein. Seura järjestää 6. Erityisliikuntapäivät elokuussa Päivien suunnittelu alkoi vuonna 2005 tapahtumaa varten kootussa työryhmässä. Seura suunnitteli ja toteutti syksyllä 2005 Erityisliikuntaa kuntiin projektin Internet-sivut Sivut ovat toiminnassa helmikuusta 2006 lähtien. Sivut on suunniteltu palvelemaan ERIKU-projektin ajan ensisijaisesti projektiorganisaatiota ja muita projektista kiinnostuneita. Projektin päättyessä sivustoa kehitetään palvelemaan laajemmin erityisliikuntaa. Erityisuinnin kehittämisprojekti Seura on osallistunut asiantuntijana käynnistyneeseen erityisryhmille suunnattuun kolmivuotiseen harrasteuinnin kehittämisprojektiin. Seurasta on nimetty henkilöt johto- ja ohjausryhmiin. Projektista vastaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH). Projektin avulla luodaan edellytyksiä erityistukea tarvitsevien henkilöiden säännölliselle uinnin harrastamiselle.

8 8 Projekti on keskittynyt erityisuinnin konsultointiin, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen. Vuonna 2005 toteutetun erityisuinnin kartoittamisen suunnittelussa Seura oli vahvassa asemassa. Projekti järjesti vesiliikuntakoulutusta yhdessä Erityisliikuntaa kuntiin -projektin kanssa. Vammaisliikunnan aktivointihanke Seura järjesti IFAPA 2005 kongressissa ( ) saatujen tietojen pohjalta vammaisliikunnan aktivointia ja sen tilaa Suomessa käsittelevän asiantuntijatapaamisen. Tapaamiseen osallistui monipuolisesti keskeisiä vammaisliikunnassa toimivia tahoja. Tapaamisen tuloksena päätettiin perustaa Seuran vetämä työryhmä ideoimaan vammaisliikunnan aktivointia valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston Inkluusioraportin suositusten mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämishankkeet Liikuntakulttuurin kehityssuuntien ja tehtyjen valintojen arviointi sekä tulevaisuuden visioiden hahmottaminen ovat Seuran vakiintuneita toimintoja. Toiminta-alueena on liikuntatieteiden koko kenttä. Uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden valinnassa keskeiset kriteerit ovat niiden ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Kuntien tietovarannon hyödyntäminen liikuntahallinnossa Opetusministeriö tilasi Seuralta vuonna 2004 selvityksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa paikallisen tason kunnallisen liikuntatoimen tilaa ja tulevaisuuden näkymiä valtionhallinnon näkökulmasta. Selvitys perustui pääasiassa olemassa olevaan tietovarantoon ja sen analysointiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin mahdollisuuksiin kehittää kuntien liikuntatoimen sähköistä tietovarantoa valtion liikuntahallinnon ja kuntien tueksi. Kuntatason olemassa olevaa liikuntatietoa selvitettiin lääneille ja kunnille osoitetulla kyselyllä. Lisäksi läpikäytiin läänien keräämää kuntatietoa sekä kartoitettiin Kuntaliiton ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksia sekä sähköisiä tietopankkeja. Selvityksen loppuraportissa tarkasteltiin kunnallisen liikuntatoimen toimintaympäristöä ja resursseja, yhteistyön muotoja, palvelutapoja, trendejä ja haasteita, liikuntapaikkoja, liikunnan olosuhteita ja ohjattua liikuntaa sekä erityiskysymyksinä terveyttä edistävää liikuntaa ja erityisliikuntaa. Raportti luovutettiin opetusministeriölle maaliskuussa Erityisliikuntaa kuntiin -kehittämis- ja konsultointiprojekti Seura käynnisti opetusministeriön aloitteesta kolmivuotisen kuntien erityisliikunnan kehittämishankkeen vuoden 2004 alussa (suunnittelu aloitettiin syksyllä 2003). Hankkeen ohjausryhmä koostuu opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Liikuntatieteellisen Seuran edustajista. Projektiorganisaatio muodostuu valtakunnallisella tasolla ohjausryhmästä ja projektipäälliköstä sekä kuntatasolle kuntakohtaisista työryhmistä. Työryhmät koostuvat 4 8 eri hallinnonalan edustajista. Edustettuina ovat mm. liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, kansalaisopistot, erityisliikuntajärjestöt ja liikunnasta vastaava lautakunta. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja lisätä erityisliikuntatoimintaa projektikunnissa mm. hankkimalla uusia ammattitaitoisia ohjaajia erityisryhmien liikuntaan. Hankkeeseen pyydettiin mukaan niitä yli asukkaan kuntia, joilla ei ole erityisliikunnan

9 9 vastuutyöntekijää liikuntatoimessaan. Hankkeessa on mukana 13 kokeilukuntaa. Hanke on jatkoa Seuran vuosina toteuttamalle vastaavalle kehittämis- ja konsultointiprojektille. Projektiin osallistuville kunnille välitettiin tietoa erityisliikunnan kehittämisen yksityiskohdista, työstettiin yhteistyössä kuntien kanssa erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmia, opastettiin erityisliikunnanohjaajan toimien perustamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestettiin koulutusta eri osa-alueille. Kunnissa tehdyt erityisliikunnan peruskartoitukset ja sen pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat pitävät sisällään kuntakohtaiset selvitykset mm. liikuntaryhmien lukumäärästä ja toimivuudesta, liikuntaesteettömyydestä, erityisliikunnasta tiedottamisesta, koulutustarpeista ja hallinnon alojen yhteistyöstä. Selvitykset toimivat pohjana erityisliikunnan kehittämiselle ja erityisliikunnanohjaajan palkkaamisen perusteluille. Vuoden 2005 kehittämistoiminnan tuloksena toimii vuoden 2006 alussa seitsemässä projektikunnassa erityisliikunnasta vastaava uusi työntekijä. Vuonna 2005 projekti järjesti neljä alueellista projektiseminaaria. Kunnissa järjestettiin yli 60 paikallista erityisliikunnan tapahtumaa tai tilaisuutta. Projektin aika on käynnistetty yhteensä noin 70 uutta paikallista erityisliikuntaryhmää, jotka liikuttavat noin tuhatta erityisliikunnan harrastajaa. Erityisliikunnasta saatavaa tietoa kuntalaisille parannettiin kokoamalla paikallisia erityisliikunnan kausikalentereita ryhmineen ja yhteystietoineen yhteensä yhdeksässä projektikunnassa. Projektista ilmestyi väliarviointiraportti marraskuussa Projektin loppuraportti ilmestyy vuoden 2007 alussa. Kuntotestauksen laadun kehittäminen Vuosille ajoittuvan Kuntotestauksen laadun kehittäminen -hankkeen tavoitteena on pyrkiä parantamaan kuntotestaamisen laadun ohella myös testauksen turvallisuutta sekä yhtenäistämään testauskäytäntöjä. Hankkeen puitteissa kehitetään kuntotestauksen laadun seurantajärjestelmä, joka korvaa aikaisemmin käytössä olleen kuntotestauksen laatuluokituksen. Seurantajärjestelmää varten luotiin vuoden 2005 aikana kysymysasettelu, jolla voidaan kartoittaa kunkin kuntotestauspaikan resursseja, toimintamalleja ja kuntotestausprosessin hallintaa. Kysymysasettelua testattiin kehittelyvaiheessa kuntotestausvaliokunnassa, KIHU:ssa ja Jyväskylän yliopistossa. Ennen seurantajärjestelmän markkinointia järjestelmä pilotoidaan muutamassa kuntotestauspalveluita tarjoavassa yksikössä. Seurantajärjestelmän tiedonkeruuta varten rakennettiin internetpohjainen tietolomakkeisto. Viron olympiakomitean konsultointi Viron olympiakomitean pyynnöstä Liikuntatieteellinen Seura antoi lausunnon Viroon suunnitteilla olevasta valmentajakoulutus järjestelmästä. Konsultaatioon sisältyi tutustuminen virolaisten suunnitelmiin Viron olympiakomiteassa Vierailulla Seuraa edustivat puheenjohtaja Pauli Vuolle, pääsihteeri Kari Keskinen ja viestintäpäällikkö Jari Kanerva. Eurooppalaisten suositusten ja virolaisten kuulemiseen perustuen Seura toimitti kirjallisen lausunnon, jossa suositeltiin eurooppalaista viisiportaista valmentajakoulutusmallia virolaisten käyttöön.

10 10 Liikunnan tiedonvälityksen arviointi Seura aloitti liikunnan tiedonvälityksen tilaa selvittävän arvioinnin. Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskatsaus liikunnan tiedonvälityksen kehittymisestä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana sekä luoda perustaa alan jatkokehittämiseen. Hankkeessa tehtiin kysely liikunnan tiedonvälitysyksiköille, liikuntatiedon soveltajille ja liikuntatiedon tuottajille. Arviointi julkaistaan vuoden 2006 aikana. Liikuntatutkimusyhteistyö Pohjoismaissa ja Baltiassa Seura toteutti opetusministeriön tilauksesta selvityksen liikuntatutkimusyhteistyöstä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Selvityksen tekemisestä oli sovittu elokuussa 2005 pohjoismaisten liikunta-alan ministeriöiden virkamieskokouksessa. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa millaista yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä tehdään liikuntatieteen alueella yleisesti ja toimiiko tämä yhteistyö integraation välineenä maiden välillä? Lisäksi sovittiin selvitettäväksi minkälaista tutkimusta ja yhteistyötä Pohjoismaissa ja Baltian maissa tehdään aihealueella "Liikunta integraation välineenä". Selvitystyön loppuraportti jätetään tammikuussa Asiantuntijarekisteri Seura ylläpitää tietokantaa suomalaisen liikuntatieteen tekijöistä. Siihen on koottu tiedot suomalaisista liikuntatutkijoista ja heidän tutkimusaiheistaan ja keskeisistä julkaisuistaan. Rekisterissä olevien noin 550 henkilön tietoja päivitettiin viimeksi vuosina 1998 ja Vuonna 2005 rekisteriä laajennettiin tutkijoiden lisäksi liikunta-alan kehitystyössä, opetuksessa ja muissa asiantuntijatehtävissä olevilla henkilöillä ja organisaatioilla. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisten yhteyksien luominen ja ylläpitäminen on Seuran perinteinen toimintaalue. Seura toimii ulkomaisista lähteistä saatavan tiedon välittäjänä ja Suomen näkemysten eteenpäin viejänä ulkomaisten toimijoiden suuntaan. International Council of Sport Sciences and Physical Education (ICSSPE) ICSSPE on liikuntatieteiden maailmanlaajuinen yhdistys, jolla on keskeinen asema Kansainvälisen Olympiakomitean (IOC), UNESCO:n ja Maailman Terveysjärjestön (WHO) läheisenä yhteistyökumppanina. Se on edelleen myös idän ja lännen sekä etelän ja pohjoisen liikuntamaailmojen ideologioita yhdistävä järjestö. Seuralla on paljolti samanlainen tehtäväkenttä Suomessa kuin ICSSPE:llä maailmanlaajuisesti: tiedon välittäminen, monitieteisen liikuntatutkimuksen edistäminen ja yhteistyön lisääminen. Hallintoneuvos Lauri Tarasti toimii ICSSPE:n hallituksessa sekä Seuran että muiden suomalaisten jäsenorganisaatioiden (Suomen Liikunta ja Urheilu, JY, LIKES, Työväen Urheiluliitto, UKK-instituutti) yhteisenä edustajana kaudella Tarasti osallistui järjestön hallituksen kokoukseen Edmontonissa Kanadassa. Professori Pekka Oja osallistui Seuran edustajana ICSSPE:n julkaisuvaliokunnan kokoukseen Edmontonissa Kanadassa Oja edusti valiokunnassa samalla myös LIKES-tutkimuskeskusta ja UKK-instituuttia.

11 11 European Network of Sport Sciences, Education and Employment (ENSSEE) Seura osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen, pääasiassa Euroopan Unionin maat käsittävän yhdistyksen, ENSSEE:n, toimintaan. Seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen on toiminut sekä Suomen yliopistojen että Seuran edustajana ENSSEE:n keskeisessä hallintoelimessä Co-ordinating Group:ssa kaudella Keskinen osallistui koordinaatioryhmän kokoukseen Varsovassa Puolassa ja yhdistyksen konferenssiin 8th Biennial Forum of the ENSSEE ja sen yhteydessä pidettyihin kokouksiin Limerickissä Irlannissa ENSSEE ajautui vuoden 2005 aikana johtajuuskriisiin ja sen seurauksena vuoden 2005 sääntömääräinen vuosikokous jouduttiin siirtämään pidettäväksi alkuvuonna Scandinavian Foundation of Medicine and Science in Sports (SFMSS) Seura osallistui aktiivisesti pohjoismaisen säätiön toimintaan. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska perustivat säätiön vuonna 1989 edistämään pohjoismaista yhteistyötä liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteen aloilla. Yhdistyksen muodostavat liikuntatieteelliset ja -lääketieteelliset yhdistykset Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta sekä Suomen Urheilulääkäriyhdistys (SULY) ja Liikuntatieteellinen Seura Suomesta. Säätiön puheenjohtajana kaudella toimii ylilääkäri Olli J. Heinonen Paavo Nurmi - keskuksesta Turusta. Suomen toinen edustaja on Seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen. Vuonna 2005 SFMSS julkaisi pohjoismaista tieteellistä aikakauslehteä Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports (6 numeroa). Säätiön hallituksen kokouksiin Seuran edustaja osallistui Karlstadissa Ruotsissa ja Helsingissä Kansainväliset sisarorganisaatiot Seura pyrkii aktiiviseen vuorovaikutukseen kansainvälisten sisarorganisaatioidensa kanssa. Seura toimii yhteistyössä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Viron liikuntatieteellisten organisaatioiden kanssa ja hakee yhteyksiä Suomen lähialueilla oleviin vastaaviin organisaatioihin. Seuralla on yhteistyösopimus China Sport Science Societyn (CSSS) kanssa. Seuran edustajat (Vuolle, Keskinen, Kanerva) vierailivat Tallinnassa Vierailun yhteydessä tutustuttiin Tallinnan yliopiston ja Viron Olympiakomitean toimintaan sekä Viron valmentajakoulutusjärjestelmään liittyvään keskustelutilaisuuteen. Seura toimi isäntänä professori Jenny Rossin vieraillessa Suomessa Professori Ross edusti SPARC-organisaatiota, joka toimii Uuden Seelannin opetusministeriön operatiivisena yksikkönä. Professori tutustui paitsi Seuran toimintaan myös opetusministeriön, Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin, LIKEStutkimuskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Liikunta ja Urheilun edustajiin. Professori Rossin matkakohteita olivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Iso- Britannia. Muut kansainväliset yhdistykset Seura seuraa aktiivisesti useiden kansainvälisten liikuntatieteellisten organisaatioiden toimintaa osallistumalla niiden järjestämiin kongresseihin sekä tutustumalla niiden julkaisuihin. Seura levittää omien tiedonvälityskanaviensa kautta yhdistysten välittämää tietoa sekä jäsenistönsä että asiasta kiinnostuneiden käyttöön. ECSS European College of Sport Sciences (ECSS) edistää eurooppalaista liikuntatieteellistä tutkimusta ja osaamista. Perustamisensa jälkeen vuodesta 1996 sen jäsenmäärä on

12 12 kasvanut yli 2000 henkilöksi ja sen vuosittaisissa kongresseissa on osallistujia n henkilöä 70 maasta. Vuonna 2005 ECSS:n toiminnasta saatiin tietoa sen Internet-sivujen, Belgradin kongressin ja sähköisen Journal of Sport Sciences avulla. ACSM American College of Sports Medicine (ACSM) on johtava liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteen tieteellinen yhdistys. Se perustettiin vuonna 1953 edistämään pohjoisamerikkalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta ja osaamista. Sen jäsenmäärä on n henkilöä ja sen vuosittaisissa kongresseissa on osallistujia lähes henkilöä yli 100 maasta. Vuonna 2005 Seura sai tietoa ACSM:n toiminnasta sen Internetsivujen, oppimateriaalien ja kuukausittain ilmestyneen Medicine & Science in Sports & Exercise lehden avulla. FIEP Fédération Internationale d Education Physique (FIEP) on perustettu vuonna 1923 maailmanlaajuiseksi liikuntakasvatuksen ja -kulttuurin kattojärjestöksi. Sen tarkoituksena on edistää liikuntakasvatusta kansainvälistä yhteistyötä ja liikuntatieteellistä tutkimusta sekä lisätä ajatusten vaihtoa. Tavoitteena on lisäksi ratkoa maailmanlaajuisia liikuntakasvatuksen alueella esiintyviä ongelmia, etenkin koululiikunnassa. Seura toimii yhteistyössään FIEP:n kanssa ns. partnership-periaatteella. Yhteydenpito tapahtuu FIEP:n delegaatti FT Airikki Pousin välityksellä. Vuoden 2005 aikana FIEP:n hallitus esitti Suomen edustajille FIEP:n maailmankongressin järjestämistä Suomessa vuonna WCSS World Commission of Sport Sciences (WCSS) on ICSSPE:n maailmanlaajuinen työryhmä, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta liikunnan ja urheilun alueella. WCSS:n alaisuudessa toimii johtoryhmiä (Steering Group) eri lajeissa: kriketti, jalkapallo, golf, uinti, ampumaurheilu, mailapelit ja talviurheilu. Seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen on jäsen Steering Group Biomechanics and Medicine in Swimming -johtoryhmässä, joka järjestää tieteellisen vesiliikuntakongressin Portugalin Portossa kesäkuussa Seura seuraa myös muiden lajien kongressi- ja julkaisutoimintaa. IASI International Association for Sports Information (Kansainvälinen liikuntatieteiden informaatiopalvelujärjestö) perustettiin Roomassa Se toimii ICSSPE:n alaisena pysyvänä komiteana. IASI:n tarkoituksena on kehittää maailmanlaajuisesti liikunnan dokumentaatio- ja informaatiopalvelutoimintaa. Jäsenjärjestöinä ovat eri puolilla maailmaa lähes 60 maassa toimivat liikuntakirjastot ja -tietopalvelut. Suomesta IASI:n jäseninä ovat Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen Seura, LIKES-tietopalvelu ja Suomen Urheilukirjasto ja Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu. IASI:n hallituksessa on Suomen edustajana työskennellyt Anita Pälvimäki Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Vuonna 2005 Seura on osallistunut IASI:n toimintaan sähköpostitse ja seurannut sen julkaisutoimintaa. NORSIB Nordisk samarbetsorgan för idrottsinformation och biblioteken (NORSIB) on pohjoismainen liikuntakorkeakoulujen ja liikuntajärjestöjen kirjastojen ja tietopalvelujen sekä muiden liikuntakirjastojen yhteistyöelin. NORSIB:in toimintaan ovat liittyneet myös pohjoismaiset urheiluarkistot. NORSIB:in tehtävänä on kehittää liikunnan kirjasto-, dokumentointi- ja informaatiopalveluja Pohjoismaissa. Seura seuraa yhdistyksen toimintaa ja osallistuu NORSIB:n kokouksiin Suomessa. Vuonna 2005 NORSIB-kokous järjestettiin Tanskassa. Suomalaisia toimijoita kokouksessa edusti Anitta Pälvimäki LIKES-tietopalvelusta.

13 13 EASM European Association of Sports Management (EASM) on eurooppalainen liikuntatieteellinen organisaatio, joka toimii liikuntahallinnon tutkimuksen ja kehittämisen alueella. Se järjestää vuosittain kansainvälisen kongressin Euroopassa. Vuonna 2005 kongressi järjestettiin Newcastlessa, Englannissa ( ). Seuran edustajana kongressissa oli viestintäpäällikkö Jari Kanerva. ISSA International Sociology of Sports Association on vuonna 1965 perustettu maailmanlaajuinen liikuntasosiologian tieteellinen yhdistys. ISSA:n maailmankongressi pidettiin osana ICSSPE:n Pre-Olympic Congressia Kreikan Thessalonikissa elokuussa Seura seuraa ISSA:n toimintaa kongressien, tieteellisten julkaisujen ja oppimateriaalien välityksellä. ISSA:n suomalaisjäseniä ovat mm. puheenjohtaja Pauli Vuolle ja hallituksen jäsen Pasi Koski. EASS European Association for Sociology of Sport (EASS) on eurooppalainen liikuntasosiologinen yhdistys. Sen tehtävänä on edistää liikuntasosiologista tutkimusta ja vuorovaikutusta Euroopassa. Suomalaiset liikuntasosiologit ovat näkyvästi mukana EASS:n toiminnassa. Seuran puheenjohtaja Pauli Vuolle on EASS:n hallituksen jäsen. EASS:n kolmas kansainvälinen kongressi järjestetään Jyväskylässä THENAPA Thematic Network of Adapted Physical Activity (THENAPA) ("Erityisliikunnan temaattinen yhteysverkosto" tai "Soveltavan liikunnan temaattinen yhteysverkosto ) on eurooppalaisten liikunta-alan yliopistojen ja korkeakoulujen yhteydenpitoverkosto, joka on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Se on tuottanut alan koulutusmateriaalia ja organisoinut alan yhteydenpitoa ja tiedonvälitystä ( Seura seuraa verkoston toimintaa yhteistyössä Lahden Ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston kanssa. Seura osallistui vuosina Soveltavan liikunnan eurooppalaiset suositukset koulutukseen ja integraatioon - oppaan kääntämiseen suomenkielelle. IFAPA International Federation of Adapted Physical Activity (IFAPA) on erityisliikunnan kansainvälinen tieteellinen yhdistys. Seura seuraa alan kansainvälistä tutkimusta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston kanssa. Seuran projektipäällikkö Toni Piispanen osallistui IFAPA:n kongressiin Italiassa. 3. Koulutustoiminta Koulutustoiminnan tehtävänä on välittää liikuntatieteellistä tietoa ja osaamista. Tavoitteena on myös keskustelun herättäminen. Toiminta sisältää koulutustilaisuuksia, konferensseja ja seminaareja liikuntatieteiden eri aloilla. Vuonna 2005 Seura järjesti XI Liikuntatieteen päivät, XVII Kuntotestauspäivät ja XIV Liikuntalääketieteen päivät. XI Liikuntatieteen päivät Seura järjesti XI Liikuntatieteen päivät Kongressikeskus Fellmannissa Lahdessa Päivien teemana oli Mitä uutta ja innovatiivista liikuntatieteellisellä tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on saatu aikaan ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä toiminta- ja suorituskyvyn edistämiseksi?. Päivät koostuivat yhteisluennoista, bio-, kasvatus- ja

14 14 yhteiskuntatieteellisistä symposiumeista sekä tutkimusten raportointiosiosta. Päiville osallistui 198 henkilöä. Päivien materiaali julkaistiin Seuran Internet-sivuilla ja valikoidusti Liikunta & Tiede -lehdessä. XIV Liikuntalääketieteen päivät Seura järjesti yhteistyössä liikuntalääketieteen keskusten kanssa XIV Liikuntalääketieteen päivät Biomedicumissa Helsingissä teemalla Terve lasten ja nuorten liikunta. Päiville osallistui 208 henkilöä. Päivien yhteydessä järjestettiin Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailu 2005, johon osallistui 41 tutkimusta. Kaikki tutkimukset esitettiin päivillä suullisesti ja niiden tiivistelmät julkaistiin Liikunta & Tiede - lehden numerossa 5/06, joka oli osallistujien käytössä seminaarimateriaalina. Seminaarimateriaali julkaistiin myös Seuran Internet-sivuilla. Vuoden liikuntalääketieteellinen tutkimus palkinto myönnettiin Raija Korpelaisen johtamalle tutkimusryhmälle tutkimuksesta Pitkäkestoisen harjoittelun vaikutus yli 70 - vuotiaiden naisten lonkkamurtumien riskitekijöihin. Väestöpohjainen, satunnaistettu, kontrolloitu 30 kuukauden interventio. XVII Kuntotestauspäivät Seura järjesti XVII Kuntotestauspäivät Fellmannin kongressikeskuksessa Lahdessa yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun Liikunnan laitoksen kanssa. Päivien teemana oli Kunnon keski-iästä vahvaan vanhuuteen. Päiville osallistui 147 henkilöä. Käytännön testaustyön tekijöiden lisäksi mukana oli tutkijoita, opettajia ja muita asiantuntijoita. Noin puolet osallistujista oli terveydenhuollon ja puolet liikuntapuolen edustajia. Päivät raportoitiin Liikunta & Tiede -lehden numerossa 3/04 ja Seuran Internetsivuilla. 6. Erityisliikunnan päivät (2006) Erityisliikunnan päiviä on järjestetty vuodesta 1986 neljän vuoden välein. Seura käynnisti 6. Erityisliikunnan päivien suunnittelun ja ennakkomarkkinoinnin vuonna Päivien järjestelytoimikunta kokoontui neljä kertaa. Päivien pitopaikaksi päätettiin Jyväskylän Paviljonki ja ajankohdaksi Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät (2007) Seura on järjestänyt Liikuntapoliittisia neuvottelupäiviä vuodesta 1967 lähtien 3-5 vuoden välein. Seuraavien päivien (2007) valmistelut käynnistettiin syksyllä Sisällölliset suunnittelukokoukset pidettiin valtion liikuntaneuvoston, Jyväskylän yliopiston, Suomen Liikunnan ja Urheilun ja Opiskelijoiden liikuntaliiton edustajien kanssa. 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports Scandinavian Congress on Medicine and Science in Sports -kongressi järjestetään kahden vuoden välein vuorotellen eri Pohjoismaassa. Seura järjestää kongressin Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä yhteistyössä Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen (SULY) ja opetusministeriön kanssa. Seura solmi syksyllä yhteistyösopimuksen SULY:n kanssa. Kongressin Steering Group järjestäytyi ja kokoontui sähköpostin välityksellä. Kongressin First Announcement julkaistiin ja sitä levitettiin kotimaassa sekä toimitettiin levitettäväksi muissa Pohjoismaissa ja Virossa. Kongressiorganisaation käyttöön avattiin oma erillinen tili.

15 15 4. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan tehtävänä on välittää liikuntatieteellistä tietoa liikunta-alan ammattilaisille, päättäjille, opiskelijoille ja alasta kiinnostuneille kansalaisille. Seuran keskeiset julkaisukanavat ovat Internet-sivusto, lehdet ja julkaisusarjat. Seura julkaisi kahta aikakauslehteä: Liikunta & Tiede ja Motion Sport in Finland. Julkaisusarjoissa (Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu -sarja, Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi -sarja) ei ilmestynyt teoksia vuonna Internet-sivusto Seuran Internet-sivuston ( kehittäminen jatkui vuonna 2005 sivuston sisältöjen osalta. Seuran varsinaisen sivuston lisäksi rakennettiin Liiku terveemmäksi -sivusto ( ja aloitettiin kuntotestauksen ( ja Erityisliikuntaa kuntiin -projektien ( sivustojen suunnittelu. Sivustot julkaistaan alkuvuonna Uusien sivustojen avulla parannetaan liikunnan ammattilaisten tiedonhankintamahdollisuuksia. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu -sarja Sarjassa julkaistaan käsi- ja oppikirjoja, Seuran tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuottamaa liikuntatietoa sekä Seuralle tarjottua ajankohtaista ja tutkittua liikuntatietoa, jolla on laajaa ja yleistä merkitystä. Sarjassa on ilmestynyt toistaiseksi 158 julkaisua. Vuonna 2005 suunniteltiin julkaisuja Seuran hankkeiden tuottamasta materiaalista sekä valmisteltiin jo julkaistujen kirjojen uudistettujen painosten julkaisemista. Liikunta & Tiede -lehti Liikunta & Tiede -lehti on liikuntakulttuurin, -tieteiden ja -politiikan asioista kertova kotimainen aikakauslehti. Lehti tuottaa, kokoaa, muokkaa ja välittää tietoa liikunnan eri osa-alueilta, liikunnan tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Lehti pyrkii herättämään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Lehti on samalla Seuran jäsenlehti, keskeinen viestintäkanava ja äänenkannattaja. Lehti palvelee laajaa liikunnan ammattilaisten kenttää luotettavana, ajankohtaisena ja asiantuntevana tietolähteenä. Lehden päätoimittajina toimivat vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula (vastaava) ja Seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen. Lehden toimituskunta kokoontui ja Lehti julkaisi kuusi numeroa. Lehdessä käsiteltyjä teemoja olivat liikuntaan kannustavat ympäristöt, yhdyskuntasuunnittelu ja lähiliikuntapaikat (1 2/2005), kuntotestaus, liikunnan kansalaistoiminnan haasteet sekä liikuntatutkimuksen suunta (3/2005), lasten liikunta, terveyskasvatus (4/2005), liikuntalääketiede, liikunta ja nuorten painonhallinta, liikuntavammat (5/2004) sekä liikunnan alan koulutus ja tutkinnonuudistukset (6/2005). Seuran Internetsivuilla julkaistiin kunkin numeron pääkirjoitus sekä sisältösivu. Liikunta & Tiede -tutkimusliite Liikunta & Tiede -lehti tarjoaa vuosittaisen foorumin suomenkielellä julkaistaville tieteellisille alkuperäisjulkaisuille ja katsauksille. Tutkimusliite toimii jatkokoulutuksen välineenä tieteellistä tutkimus- ja julkaisutoimintaa aloitteleville nuorille tutkijoille. Se on samalla myös tutkijoiden meritoitumisväylä tutkijan uralla. Arviointi toteutettiin siten, että kukin julkaistavaksi esitetty artikkeli arvioitettiin kahdella väitelleellä asiantuntijalla (peer review) ja arvioitsijoiden kommentit toimitettiin kirjoittajalle korjausten tekemistä varten. Asiantuntijoista koostuva toimitusryhmä hyväksyi tämän jälkeen artikkelit julkaistavaksi,

16 16 mikäli ne läpäisivät tieteellisen kritiikin. Vuonna 2005 arvioitavaksi jätettiin 10 artikkelia, joista julkaistavaksi hyväksyttiin seitsemän artikkelia. Tutkimusartikkelit julkaistiin lehden numerossa 6/2005 sekä Seuran Internet-sivuilla, josta ne ovat vapaasti ladattavissa pdfmuotoisina tiedostoina. Arvioinnissa mukana oleva asiantuntijakunta muodostaa kriittisen vuorovaikutteisen asiantuntijoiden verkoston, joka auttaa kehittämään liikuntatutkimuksen ja tutkijakoulutuksen tasoa. Tutkimusliitteen päätoimittajana toimi vastaava päätoimittaja Katriina Kukkonen-Harjula. Tutkimusliitteen toimitusryhmä kokoontui ja Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi -sarja Sarjassa julkaistaan ajankohtaisia katsauksia ja sektoritutkimusluonteisia selvityksiä sekä avauksia uusilta tutkimusalueilta. Seura on julkaissut Impulssi-sarjaa vuodesta Sarjassa on ilmestynyt 23 raporttia. Vuonna 2005 työstettiin kahta raporttia: Liikunnan tiedonvälityksen haasteet (työnimi) ja Liikuntatapaturmien ehkäiseminen (työnimi). Motion Sport in Finland -lehti Motion Sport in Finland -lehti on englanninkielinen, kansainväliselle yleisölle suunnattu suomalaista liikuntakulttuuria esittelevä aikakauslehti. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti käsittelee maamme liikuntakulttuurin ja urheiluelämän ajankohtaisia ilmiöitä, ihmisiä ja tapahtumia. Motion esittelee sekä tunnettuja ja tunnustettuja että nuoria ja lupaavia huippu-urheilijoita, liikunnan eri alojen ammattilaisia, järjestöjä ja vaikuttajia. Lehdessä käsitellään myös suomalaista liikuntatutkimusta. Lehteä kehitetään yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa, jotta lehti palvelisi mahdollisimman hyvin koko liikuntakenttää. Lehti toimii suomalaisen liikuntakulttuurin, -tutkimuksen ja liikunnan toimijoitten kansainvälisen kanssakäymisen ja tunnetuksi tekemisen välineenä ja tiedotuslehtenä, Suomen liikunnan käyntikorttina maailmalla. Lehteä voidaan pitää koko suomalaisen liikuntasektorin yhteisenä kansainvälisenä asiakaslehtenä. Vuoden 2005 numeroissa käsiteltiin mm. seuraavia teemoja; Helsingin MM-kisojen ja vammaisurheilun avointen EM-kisojen suomalaisia mitalitoivoja, vapaaehtoistyötä suomalaisen liikunnan voimavarana, joukkuevoimistelua vahvan suomalaisen naisvoimisteluperinteen jatkajana, suomalaista urheiluopistojärjestelmää, Torinon talviolympiakisojen suomalaisia tähtiä, opiskelijaliikuntaa ja työpaikkaliikuntaa, Ahvenanmaan liikuntakulttuuria ja asemaa suomalaisessa liikuntajärjestelmässä sekä EU:n säännösten vaikutuksia suomalaiseen seuratyöhön. Lehden verkkoversio sisälsi pääkirjoituksen ja sisältöesittelyn lisäksi varsinaiset artikkelit pdf-tiedostoina. Lehden päätoimittajana toimi johtaja Matti Saari A-lehdistä. Lehden toimituskunta kokoontui ja Hallinto Hallinnon tehtävänä on sujuvalla toiminnallaan tukea Seuran muiden sektoreiden toimintaa. Vuonna 2005 saatiin päätökseen taloushallinnon uudistus ja laadittiin Seuran toiminnalle strategia vuosille

17 17 Hallintoelimet Seuran hallitus edustaa monipuolisesti liikuntatieteiden ja -kulttuurin eri osa-alueita. Hallituksen puheenjohtajana toimi emeritusprofessori Pauli Vuolle Jyväskylästä ja varapuheenjohtajana laboratorionjohtaja Antti Uutela Helsingistä. Hallituksen jäsenistä koostuva työvaliokunta valmisteli hallitukselle esitettävät asiat yhdessä pääsihteerin kanssa. Hallitus, työvaliokunta ja pääsihteeri vastasivat toiminnan suuntaamisesta Seuran vuosikokousten mukaisesti. Hallitus ja työvaliokunta toimivat eri hankkeiden toteutumisen arviointiryhmänä ja palautteen antajana. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa ja työvaliokunta kolme kertaa. Kevätkokous pidettiin Tieteiden talossa. Läsnä oli 11 Seuran jäsentä. Syyskokous pidettiin Tieteiden talossa Jäsenistä paikalla oli 14 henkilöä. Seuran neuvottelukunta kokoontui keskustelemaan Seuran tulevaisuuden suuntaviivoista yhdessä vuoden 2005 ja vuodelle 2006 valitun hallituksen ja Seuran henkilökunnan kanssa Toimisto Seuran toimiston tehtävänä on toteuttaa Seuran hallituksen sille määräämät tehtävät. Toimiston varsinaisen henkilökunnan muodosti seitsemän kokoaikaista henkilöä ja yksi osa-aikainen henkilö. Eri projekteissa toimi vuoden aikana viisi projektihenkilöä (liite 2). Projektihenkilöiden työsuhteiden kesto vaihteli kuukaudesta 12 kuukauteen. Seuran toimiston työtilat sijaitsivat Helsingin Olympiastadionin Eteläkaarteen toimistotiloissa. Yhden toimihenkilön työtilat sijaitsivat Urheilumuseon tiloissa, koska pyörätuolilla ei ole mahdollista liikkua Seuran varsinaisiin työtiloihin hissin puuttumisen takia. Toimiston henkilökunta kokoontui toimistopalavereihin 12 kertaa. Toimiston suunnitteluja kehittämispalaveri, jossa keskityttiin Seuran strategian työstämiseen, järjestettiin keväällä. Vuoden aikana uusittiin Seuran ATK-laitteita ja käynnistettiin siirtyminen langattomaan puhelinjärjestelmään. Toiminnan kehittäminen Toimiston henkilökunta osallistui ammattitaitoa kehittävään koulutukseen ja käytti eri alojen asiantuntemusta sekä oman toimintansa että palvelurakenteen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Seuran organisaatio panostaa työssä oppimiseen ja ammattitaidon jatkuvaan kehittymiseen. Vuonna 2005 panostettiin Seuran strategian tekemiseen. Toimisto vastasi strategian valmistelusta. Toimiston henkilökunnan strategiaseminaari pidettiin laivaristeilyllä reitillä Helsinki Tukholma Helsinki. Hallitus käsitteli strategialuonnosta kesäkokouksessaan Espoon Meripuistossa. Strategia hyväksyttiin Seuran hallituksessa Seuran toimihenkilöiden palkkausjärjestelmää uudistettiin vuoden 2005 aikana erillisessä palkkatyöryhmässä. Se kokoontui seitsemän kertaa. Työ valmistuu alkuvuonna 2006.

18 18 Jäsenistö Jäsenistö on Seuralle sekä voimavara että toiminnan kohderyhmä. Liikuntatieteellisen Seuran jäsenet ovat koulutettuja ja laaja-alaisesti liikuntatieteitä ja liikuntakulttuuria edustavia henkilöitä. Seuran yhteisöjäsenet ovat liikuntatieteellisiä asiantuntijalaitoksia ja järjestöjä (liite 1). Seuralla oli henkilöjäseniä 903 (varsinaisia jäseniä 605, opiskelijoita 251, LIITO/LTS -jäseniä 21, yli 70-vuotiaita jäsenmaksusta vapautettuja 18, kunniajäseniä 6 ja Seuran eläkeläisiä 2) sekä yhteisöjäseniä 15. Jäsenmaksuun sisältyivät Liikunta & Tiede -lehden vuosikerta (6 numeroa) ja Motion Sport in Finland -lehden vuosikerta (2 numeroa). Lisäksi jäsenet saivat alennuksia useimmista Seuran julkaisuista ja koulutustilaisuuksista. Tiedotus ja markkinointi Seura tiedotti ja markkinoi toiminnastaan omien lehtien, Internet-sivuston ja tapahtumien avulla. Jäseniä lähestyttiin sekä jäsenkirjeillä että Liikunta & Tiede -lehden jäsensivuilla. Seuran tilaisuuksia markkinoitiin esitteillä, lehtimainoksin ja sähköpostitse. Eri tilaisuuksissa esiteltiin Seuran toimintaa puheenvuoroissa ja omilla näyttelyosastoilla. Talous Seuran talous perustui oman toiminnan tuottoihin, jäsenmaksuihin, valtionapuihin ja muuhun varainhankintaan. Toiminnan tuotto oli yhteensä ,78. Tuotto perustui valtionavustuksiin (52,8 %), projektituottoihin (28,7 %), oman toiminnan tuottoihin (14,9 %), jäsenmaksuihin (2,8 %) ja muuhun varainhankintaan (0,8 %). Tuloslaskelma osoitti 7.215,80 ylijäämää. Tuloslaskelman lopputulokseen vaikutti päätös poistaa epävarmoina saatavina vuoden 2003 kansainvälisestä jääkiekkokongressista aiheutuneet maksamattomat laskut yhteensä ,70 euroa. Rahastot Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettävän tutkimuskilpailun perusteella jaetaan Nuorten tutkijain rahastosta Seuran hallituksen päätöksen mukaisesti tutkijoille suunnattuja apurahoja ja palkintoja. Rahastosta jaettiin lokakuussa 2005 järjestetyillä Liikuntalääketieteen päivillä 1000 palkinto Raija Korpelaisen tutkijaryhmälle. Rahastoa kartutettiin Seuran syyskokouksen päätöksellä 1.402,88 euroa. Liikuntatieteellisen tutkimus- ja kehitystoiminnan stipendirahastosta ei vuoden 2005 aikana jaettu palkintoja tai apurahoja eikä rahastoa kartutettu.

19 19 Liitteet Liite 1. Liikuntatieteellisen Seuran yhteisöjäsenet Jyväskylän yliopiston Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Jyväskylä Lahden Ammattikorkeakoulu Liikunnan laitos, Lahti Laurea Ammattikorkeakoulu, Espoo Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Jyväskylä Liikunnan ja Terveystiedon opettajat ry (LIITO), Helsinki Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL), Helsinki Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL), Oulu Paavo Nurmi -keskus, Turku Polar Electro Oy, Kempele Suomen Osteoporoosiliitto ry, Helsinki Suomen Sydänliitto ry, Helsinki Suomen Urheilulääkäriyhdistys ry (SULY), Helsinki Tampereen Urheilulääkäriasema (TAULA), Tampere Urheilulääketieteen säätiö, Helsinki Urheiluopistosäätiö, Helsinki Liite 2. Liikuntatieteellisen Seuran henkilökunta vuonna 2005 Vakituinen henkilökunta pääsihteeri Kari L. Keskinen koordinaattori Tiina Heinonen viestintäpäällikkö Jari Kanerva sihteeri Kyllikki Marttala vastaava toimittaja Leena Nieminen kirjanpitäjä Arto Pohjamo (osapäiväinen) tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen vastaava toimistosihteeri Tuula Valli Projektihenkilökunta projektipäällikkö Toni Piispanen (Erityisliikuntaa kuntiin, ) projektisuunnittelija Jyrki Aho / 50 % työsuhde (Kuntotestauksen laadun kehittäminen, ) projektipäällikkö Eeva Tulisalo (6. Erityisliikunnan päivät; Liiku Terveemmäksi; 8th Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports; Motion Sport in Finland, ) mikrotukihenkilö Vesa Ovaskainen (tuntityöläinen) tutkija Jouko Kokkonen (Liikuntatutkimusyhteistyö Pohjoismaissa ja Baltiassa, )

20 20 LIITE 3 LIIKUNTATIETEELLISEN SEURAN TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT 1. HALLITUS Puheenjohtaja Emeritusprofessori Pauli Vuolle Jyväskylän yliopisto Varapuheenjohtaja Dosentti Antti Uutela Kansanterveyslaitos, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto, Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö Jäsenet Erityisliikuntapedagogiikan lehtori Terhi Huovinen Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteidenlaitos varajäsen Yliopistonopettaja Olli Paakkari Jyväskylän yliopisto, LIITO ry Erikoistutkija Pasi Koski Turun yliopisto, kasvatustieteen laitos varajäsen Pääsihteeri Henri Latonen Opiskelijoiden Liikuntaliitto Järjestösihteeri Erkki Partanen Eläkkeensaajien Keskusliitto ry varajäsen Tanja Kari Professori Pekka Rissanen Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos varajäsen Fysioterapeutti Susanna Lahtela Erikoistutkija Jaana Suni UKK-instituutti varajäsen Projektipäällikkö Jouni Airola Jyväskylän kaupunki Ylilääkäri Heikki Tikkanen Helsingin Urheilulääkäriasema varajäsen Ylilääkäri Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Liikuntasosiologian assistentti Hanna Vehmas Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteidenlaitos varajäsen Lehtori Jyrki Vilhu, Lahden ammattikorkeakoulu, liikunnan laitos Koulutusohjelmajohtaja Timo Vuorimaa Valmennuskeskus, Suomen Urheiluopisto varajäsen Viestintäkoordinaattori Riitta Partia Suomen Fysioterapeuttiliitto esittelijä Pääsihteeri Kari L. Keskinen sihteeri Tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen, lisäksi läsnä hallituksen kokouksissa: opiskelijaedustaja Opiskelija Heli Maria Helldan Jyväskylän yliopisto varalla Opiskelija Jasser Anoschkin Lahden ammattikorkeakoulu 2. TYÖVALIOKUNTA Pauli Vuolle (pj.) professori Pääsihteeri Henri Latonen (varajäsen) Opiskelijoiden Liikuntaliitto, Helsinki Ylilääkäri Heikki Tikkanen Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin Urheilulääkärisema Laboratorionjohtaja Antti Uutela Kansanterveyslaitos, Epidemiologin ja terveydenedistämisen osasto, Terveyden edistämisen tutkimusyksikkö esittelijä/siht Pääsihteeri Kari L. Keskinen