VUOSIKERTOMUS hallitus hallitus kevätkokous

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010 hallitus hallitus kevätkokous

2 Liikuntatieteellisen Seuran vuosikertomus 2010 Vuosi 2010 oli LTS:n 77. toimintavuosi. LTS:n tarkoituksena on edistää Suomessa asuvien liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia liikunta ja terveystieteiden avulla. Päätehtävänä on liikuntatieteellisen tiedon välittäminen sitä tarvitseville liikunta alan ammattilaisille sekä Suomen kansalaisille. Yhdistys onkin pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että liikunta ja terveystieteiden sekä liikunnan eri alojen ammattilaisilla, julkishallinnolla, päätöksentekijöillä ja kansalaisilla on käytössään liikuntatieteellistä tietoa liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia edistävien valintojensa tueksi. Tehtävä on laaja alaisuudessaan erittäin haastava. LTS on vastannut haasteeseen tarjoamalla laadukkaita tiedonvälityspalveluita (koulutus, julkaisut, Internet sivusto) ja liikuntatieteellistä asiantuntijuutta ja osaamista edistävää toimintaa. Toiminta on ollut monipuolista ja osallistuminen LTS:n tilaisuuksiin on pysynyt vuodesta toiseen vakaana. Osallistujien palaute on ollut suotuisaa. Myös julkaisuille on ollut kysyntää ja LTS on koettu sidosryhmiensä keskuudessa halutuksi yhteistyökumppaniksi. LTS:n syyskokous hyväksyi uuden strategian, joka linjaa toimintaa vuosille Uudessa strategiassa LTS:n missioksi täsmentyi Suomessa asuvien liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tiedeviestinnän avulla. Se määrittää LTS:n liikunta alan keskeiseksi tiedeviestijäksi ja asiantuntijuuden edistäjäksi. Visionsa yhdistys toteuttaa jäsenistön, toimiston henkilökunnan, tutkimusverkoston ja yhteistyökumppaneitten avulla. Tiedeviestintä on avainsana, joka luonnehtii LTS:n tutkimus ja kehittämistoimintaa, tiedeviestintäpalveluita sekä yhteiskuntavaikuttamista. Yhteistoiminta Suomessa toimivien tutkimusyhteisöjen ja niiden piirissä vaikuttavien liikunta alan tutkijoiden kanssa muodostaa toiminnan ytimen. LTS kokosi vuoden aikana runsaat 700 henkilöä käsittävän tutkimusverkoston, jonka valmius toteuttaa mm. valtionhallinnolta tulevia selvityspyyntöjä on saavutettu syksyn 2010 aikana. Opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) liikuntayksikön kanssa LTS jatkoi keskustelua toimenpiteistä, joilla liikuntayksikkö voisi aiempaa tehokkaammin hyödyntää tulevaisuussuuntautuneen strategisen johtamisen ja päätöksenteon tukena liikunnan ja liikuntatieteiden alan asiantuntemusta. Tutkimusverkosto on näiden keskustelujen pohjalta saanut useita toimeksiantoja ja selvityspyyntöjä vuoden 2010 lopulla. Kehitystyö valtionhallinnon tietohuollon tehostamiseksi jatkuu yhteistyössä OKM:n liikuntayksikön kanssa. LTS asetti toimintansa lähtökohdaksi, että se voi vastata sekä oman jäsenistönsä että julkishallinnon tiedontarpeisiin aikaisempaa paremmin. LTS:n tulorahoitus on kehittynyt myönteisesti vuonna Toiminnan tuotto oli yhteensä ,73 euroa. Vilkkaasta toiminnasta johtuen myös menot kasvoivat. Tuloslaskelma oli ,78 alijäämäinen. Liikuntatieteellinen toiminta 2010 Liikuntatieteellinen toiminta sisältää asiantuntijatoiminnan, yhteiskuntavaikuttamisen, kansainvälisen toiminnan sekä tutkimus ja kehittämishankkeet. Toiminnassa tulee esille LTS:n rooli tieteellisenä seurana, jolla on tavanomaista tieteellistä yhdistystä laajempi yhteiskunnallinen toiminta. 2

3 Asiantuntijatoiminta Asiantuntijatoiminnan tavoitteena oli edistää vuorovaikutusta ja asiantuntemuksen kehittymistä LTS:n hoitamilla toimialoilla kuten liikuntalääketiede, kuntotestaus ja soveltava liikunta. Toiminta oli vireää ja yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa menestyksellistä. Liikuntalääketieteen valiokunta kokoontui viisi kertaa. Se toteutti vuoden 2010 liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailun. Sen voitti Riitta Luodon tutkijaryhmä Tampereelta. Valiokunnan johdolla käynnistettiin selvitys liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta. Loppuraportti julkaistaan vuoden 2011 aikana. LTS edisti kuntotestaustoiminnan laatua ja turvallisuutta välittämällä tietoa Liikunta & Tiede lehden ja Kuntotestauspäivien avulla. Kuntotestausvaliokunta ja kuntotestausverkosto pelkistivät alan hyvät käytännöt suositusten muotoon ja jatkoi niiden tunnetuksi tekemistä. Alan koulutustilannetta selvitettiin koulutusta toteuttaville tahoille suunnatulla kyselyllä. Selvitys valmistuu vuoden 2011 aikana. Erityisryhmien liikunnassa valtion liikuntaneuvoston (VLN) erityisliikunnan jaoksen aiemmin hoitamia tehtäviä toteutettiin LTS:n toimesta. Tapahtumia olivat kouluttajatapaamiset, hankekoordinaattoreiden tapaamiset ja suurten kuntien erityisliikunnan (ERLI) toimijoiden tapaamiset. LTS toteutti tieteellisen arvioinnin yhteensä 15 kotimaiselle tieteelliselle alkuperäisartikkelille. Näistä julkaisukynnyksen ylitti 11 artikkelia. Näistä ensimmäinen osa (6 kpl) julkaistiin Liikunta & Tiede lehden joulukuun numerossa ja loput vuoden 2011 puolella. Vuoden 2009 artikkeleista julkaistiin toinen osa (2 kpl) vuoden 2010 ensimmäisessä numerossa. Artikkelit julkaistiin myös Seuran Internet sivuilla ( LTS toteutti tieteellisen arvioinnin yhteensä 18 kansainväliselle tieteelliselle artikkelille (European Journal of Applied Physiology, International Journal of Sports Medicine, Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, Journal of Sport Sciences, Biomechanics and Medicine in Swimming XI. Yhteiskuntavaikuttaminen LTS seurasi liikuntakulttuurin ja tieteen kehitystä ja otti osaa alalla käytävään keskusteluun työryhmissä, toimikunnissa ja lausuntojen avulla sekä kantaaottavilla kirjoituksilla erityisesti Liikunta & Tiede lehdessä. Seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja olivat jäseninä OKM:n Liikunnan edistämisen neuvottelukunnassa. Seuran tutkimus ja julkaisupäällikkö oli jäsen Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden arviointi ohjausryhmässä (OKM/VLN). Seura antoi lausunnon huippu urheilun muutostyöryhmän mietintöön. Seura tuki toiminnallaan Kunto ry:n ohjelmaa Active Cities sen vetämässä Liiku Terveemmäksi kampanjassa. Seura julkaisi teemaa käsittelevän artikkelikokonaisuuden Liikunta & Tiede lehden 2 3/2010 numerossaan. 3

4 Tutkimus ja kehittämistoiminta Seura käynnisti keväällä 2010 julkishallinnon ja muiden liikuntasektorin toimijoiden tietotarpeita palvelevan tutkimusverkoston kehittämisen. Vuoden 2010 aikana tutkimusverkosto saavutti valmiuden toimia tutkimusten ja selvitysten tuottajana. Tutkimushankkeissa LTS teki yhteistyötä liikunta ja terveystieteiden tutkijoiden ja tutkijayhteisöjen kanssa. Kehittämishankkeissa yhteistyössä olivat mukana sekä järjestöt että julkisyhteisöt (OKM, Sosiaali ja terveysministeriö, Kuntaliitto). Valtio liikuntarakentamisen linjaajana tutkimus valmistui huhtikuussa ja julkaistiin LTS:n julkaisusarjassa. Tutkimus kuvaa valtion 80 vuotta kestäneen tukipolitiikan vaiheita liikuntapaikkarakentamisen ja korjaamisen alueilla. Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishanke päättyi maaliskuussa ja sen loppuraportti julkaistiin LTS:n julkaisusarjassa. Projektin yhteistahot olivat opetusministeriö, sosiaali ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto ja yhdeksän projektikuntaa. Liikunnasta väitelleiden tohtoreiden urakehitys tutkimus valmistui marraskuussa ja julkaistiin LTS:n julkaisusarjassa. Tutkimusta täydentävät 43 tohtorin pienoismuistelmat teemalla miten minusta tuli tohtori? Liikunta tieteellisen toiminnan kohteena hankkeen valmistelu jatkui. LTS:n ja Jyväskylän yliopiston yhteishankkeen tavoitteena on liikuntatieteiden oppihistorian ja identiteetin kirjoittaminen. Tutkimus julkaistaan vuonna LTS osallistui asiantuntijana Suomen Urheilumuseon selvitykseen Urheilujohtajuuden muuttuminen 1960 luvulta 2000 luvulla. Hankkeen raportti julkaistaan vuonna LTS laati taustaselvityksen ja kirjallisuuskatsauksen teemasta Suomalaisen opiskelijaliikunnan historia. Hanke on yhteistyöprojekti Opiskelijoiden liikuntaliiton ja Helsingin Yliopiston Yliopistoliikunnan kanssa. LTS käynnisti Liikuntalääketieteen erikoislääkärit selvityksen laadinnan. Hankkeen tavoitteena on selvittää liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen volyymi, tarve ja erikoislääkäreiden sijoittuminen terveydenhuollon kenttään ja yhteiskunnan palvelukseen. Hankkeen raportti julkaistaan keväällä LTS aloitti Liikunnan hyvät käytännöt kuntatasolla seuranta ja arviointiprojektin joulukuussa. Kaksivuotisessa hankkeessa kootaan liikunnan alueella 2000 luvulla toteutettuja paikallistason hyviä käytäntöjä ja arvioidaan niiden toteutumista, vaikuttavuutta ja niiden kautta juurrutettuja uusia käytäntöjä. Samalla arvioidaan ohjelma ja projektityön merkitystä liikunnan edistämisessä. LTS aloitti sektoritutkimuksen Valtion liikuntahallinnon merkitys terveyttä edistävän liikunnan kokonaisuudessa joulukuussa. Hanke valmistuu lokakuussa LTS aloitti selvityksen Liikunnan asema koulutusjärjestelmässä joulukuussa. Hanke valmistuu toukokuussa LTS laati yhteistyössä Museoviraston kanssa tutkimussuunnitelman teemasta Hyvinvointi Suomen liikuntaympäristöt. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa arvokkaat ja säilyttämisen arvoiset suomalaiset liikuntaympäristöt ja rakennukset. Tutkimuksen on määrä käynnistyä keväällä Tutkimussuunnitelma jätettiin OKM:lle joulukuussa. 4

5 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen toiminnan tavoitteena oli ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita läheisiin yhteistyökumppaneihin ja pyrkiä vaikuttamaan kansainvälisten yhteisöjen päättävissä elimissä. Yhteistyön avulla LTS pysyi ajan tasalla kansainvälisten yhteisöjen toiminnasta. LTS:n edustaja Toni Piispanen valittiin Euroopan erityisliikuntajärjestön (EUFAPA) hallituksen varapuheenjohtajaksi kolmikaudeksi Kansainvälisessä toiminnassa tärkein yhteistyökumppani oli maailmanjärjestö ICSSPE (International Council of Sport Science and Physical Education), sen hallitus, työryhmät ja toimikunnat (Editorial Board, World Commission of Science and Sports; WCSS, International Sociology of Sports Association; ISSA). ICSSPE:n yleiskokous, hallituksen ja isojen komiteoiden kokoukset (pääsihteeri Keskinen) pidettiin Havannassa Kuubassa (heinäkuu), Editorial Board n kokoukset (Keskinen) pidettiin Lontoossa (toukokuu) ja Berliinissä Saksassa (marraskuu). WCSS:n johtoryhmän kokous (Keskinen) pidettiin St. Christophissa Itävallassa huhtikuussa ja Steering Group Swimming kokous Oslossa Norjassa Biomechanics and Medicine in swimming kongressin yhteydessä (kesäkuu). ISSA:n hallituksen kokous pidettiin Göteborgissa Ruotsissa heinäkuussa 2010 (erikoistutkija Pasi Koski). ENSSEE verkoston (European Network of Sport Science, Education & Employment) toimintaa seurattiin sähköisen median avulla ja tapaamalla sen edustajia eri tilaisuuksissa. LTS osallistui Skandinaavisen liikuntalääketieteen säätiön toimintaan sen hallituksessa edustajansa välityksellä (ylilääkäri Harri Selänne) LTS osallistui kansainvälisen erityisliikunnan maailmanjärjestön IFAPA:n (International Federation of Adapted Physical Activity) toimintaan edustajansa välityksellä (professori Pauli Rintala). LTS osallistui erityisliikunnan eurooppalaisen järjestön EUFAPA (European Federation of Adapted Physical Acticity) toimintaan sen hallituksessa Toni Piispasen toimesta. LTS osallistui China Sport Science Society n 30 vuotisjuhlallisuuksiin ja juhlaseminaariin pekingissä Kiinassa puheenjohtajansa Antti Uutelan toimesta joulukuussa LTS:n edustaja osallistui ulkomaisten yliopistojen vetämiin tutkimushankkeisiin Eestissä (Tarton yliopisto), Portugalissa (University of Porto; University of Braganca), Espanjassa (University of Barcelona) ja Saksassa (University of Cologne). Koulutustoiminta Koulutustoiminnan tavoitteena oli tuottaa LTS:n jäsenistöä ja muiden alasta kiinnostuneiden osaamista ja asiantuntemusta kehittävää koulutusta. Runsas tarjonta ja tilaisuuksista kerätty palauteaineisto osoittivat, että toiminnassa onnistuttiin hyvin. Kuntotestauksen neuvottelupäivät pidettiin Liikuntakeskus Pajulahdessa teemalla Millit sekunneiksi ja kilot senteiksi lajinomaisesta testauksesta tuloksiin? Päivien sisältö suunniteltiin yhteistyössä kuntotestausvaliokunnan ja Liikuntakeskus pajulahdenasiantuntijoiden kanssa. Osallistujia oli noin 130 henkilöä ja päivien aikana pidettiin 17 kutsuluentoa. Tapahtumasta raportoitiin Liikunta & Tiede lehdessä sekä sivustolla. 7. Erityisliikunnan päivät ( ) ja kansainvälisen erityisliikunnan EUCAPA 2010 kongressi ( ) pidettiin toukokuussa Jyväskylässä. Kaksoiskongressin toteuttamisesta vastasivat LTS, Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteiden laitos ja Jyväskylän kaupunki opetusministeriön tuella. Erityisliikunnan päivillä oli noin 250 osallistujaa ja päivillä annettiin 27 suositusta soveltavan liikunnan kehittämiseksi 5

6 tulevaisuudessa. EUCAPA 2010 kongressissa oli noin 220 osallistujaa 35 maasta. Kongressiohjelmassa oli neljä pääluentoa, 70 suullista esitystä, 60 posteriesitystä. Päivillä julkaistiin Liikunta & Tiede lehden erityisliikunnan teemanumero. Liikuntalääketieteen päivät järjestettiin Helsingissä Biomedicum keskuksessa teemalla Liikunta lääkkeestä elämäntavaksi. Osallistujia oli yhteensä 212 henkilöä. Päivien aikana pidettiin 17 kutsuluentoa, raportoitiin 44 tutkimusta, jotka osallistuivat liikuntalääketieteellinen tutkimus 2010 kilpailuun sekä järjestettiin kolme työpajaa. Riitta Luoto voitti ensimmäisen palkinnon (1000 ) LTS:n ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2010 liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailussa. Nuori tutkija kilpailun voitti Saana Saltevo (500 ). Päivillä julkaistiin Liikunta & Tiede lehden liikuntalääketieteen teemanumero. LTS jatkoi yhteistyötä Kisakallion urheiluopiston kanssa sen toteuttaessa Kuntotestaajan 20 ov täydennyskoulutusohjelmaansa. Seuran edustajat toimivat ohjelmassa luennoitsijoina ja ohjelman suunnittelutehtävissä. Puolustusvoimien urheilukoulussa, Hennalan varuskunnassa, Lahdessa järjestettävät XXIII Kuntotestauspäivät suunniteltiin ja esite painettiin ja postitettiin. Teemana on turva alojen (poliisitoimi, pelastusala, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos) testaustoiminta ja sen kehittäminen. Suunnittelutyö tehtiin yhdessä kuntotestausvaliokunnan, Puolustusvoimien sekä paloalan asiantuntijoiden kanssa. Vuonna 2011 järjestettävien Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät päivien valmisteluja jatkettiin vuoden 2009 aikana opetusministeriön tuella. LTS suunnitteli liikuntatieteellisen teemasession Liikuttaako arki? vuoden 2011 Tieteen Päiville. Tieteen päivien teemaksi valittiin Arjen arvoitus Vardagens under ja LTS:n teemasession nimeksi Liikuttaako arki?. LTS:n edustajat osallistuivat muiden organisaatioiden tilaisuuksiin luennoitsijoina (Urheiluhistoriallinen seura, Jyväskylän yliopisto, VLN, tiedejaosto, Kisakallion urheiluopisto, Kuntaliitto, Orton, Euroopan Uimaliitto LEN) Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan tavoitteena oli tuottaa jäsenten ja muiden kiinnostuneiden tahojen käyttöön osaamista ja asiantuntemusta kehittävää kirjallista materiaalia. Runsas tarjonta ja julkaisujen myynnin suotuisa kehitys osoittivat, että toiminnassa onnistuttiin hyvin. Erityisliikunnan kehittäminen kunnissa (Toni Piispanen; LTS:n julk. nro 164, 67 s.). Julkaisu on Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis ja konsultointiprojektin loppuraportti. Valtio liikuntarakentamisen linjaajana (Jouko Kokkonen; LTS:n julk. nro 165, 400 s.). Julkaisu on saman nimisen hankkeen loppuraportti. Biomekaniikkaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille (Kari Kauranen, Niina Nurkka; LTS:n julk.nro 166, 435 s.). Liikunnasta väitelleiden tohtorien urakehitys (Pauli Vuolle; LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 2, 131 s.). Tutkimusta täydentää 43 tohtorin pienoismuistelmat otsikolla miten minusta tulitohtori. 6

7 Soveltava liikunta teoksen kirjoittaminen jatkui yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa (Pauli Rintala, Terhi Huovinen, Satu Niemelä). Teos julkaistaan vuonna Liikunta & Tiede lehti julkaisi kuusi numeroa, joista oli kaksoisnumero. Vastaavana päätoimittajana toimi erikoistutkija Pasi Koski. Lehti julkaisi kuusi tieteellistä vertaisarvioitua tutkimusta, 49 tutkimukseen perustuvaa popularisoitua asiantuntija artikkelia, 51 tutkimusuutista (väitökset, referaatit), 12 kirja arviointia, 44 tutkimustiivistelmää ja jokaisessa numerossa kantaaottavia kirjoituksia kuten pääkirjoitukset, polttopiste ja kolumnit. Lehden painos oli kpl, säännöllinen tilauskanta runsaat kpl. Painoksen loppuosa oli jakelussa Seuran ja sen yhteistyökumppaneiden eri tilaisuuksissa. Motion Sport in Finland lehteä julkaistiin yksi numero. Lehden päätoimittajana toimi johtaja Matti Saari A lehdistä. Lehdessä oli 19 populaaria artikkelia ja uutisia suomalaisilta liikunta alan organisaatioilta. Lehden painos oli kpl ja levikki runsaat kpl. Kansainvälisen jakelun osuus oli n kpl. Painoksen loppuosa jaettiin Seuran ja sen yhteistyökumppaneiden eri tilaisuuksissa. Kyseinen numero oli lehden viimeinen numero. Hallinto ja tukitoiminta LTS:n strategia 2020 sai syyskokouksen hyväksynnän Se selkeyttää yhdistyksen toimintaa liikunta alan keskeisenä tiedeviestijänä ja asiantuntijuutta edistävänä organisaationa. Puheenjohtajana toimi professori Antti Uutela Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksesta ja varapuheenjohtajana professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta. Hallituksen jäsenet (henkilökohtainen varajäsen) olivat Maarit Keskinen (Raija Korpelainen), Kirsi Hämäläinen (Mirja Hirvensalo), Sirpa Lusa (Juha Peltonen), Maria Laakso (Reijo Häyrinen), Mika Suikki (Jussi Ansala), Olli Paakkari (Outi Palkama), Jari Parkkari (Harri Selänne), Jukka Sarpakunnas (Lasse Mikkelsson). Työvaliokuntaan kuuluivat Antti Uutela, Taru Lintunen, Mika Suikki, Sirpa Lusa ja pääsihteeri Kari Keskinen. Opiskelijajäseninä toimivat Henna Törmänen ja Veera Pälvimäki. Uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle valittiin Maarit Keskinen (Raija Korpelainen), Olli Paakkari (Tiina Apajalahti) ja Jari Parkkari (Harri Selänne). Kuvio 1. Seuran jäsenmäärän kehitys vuosina

8 LTS:lla oli yhteensä 987 jäsentä (kuvio 1), joista 922 oli henkilöjäseniä ja 55 yhteisöjä. Jäsenmäärä on ollut lievästi nouseva 2000 luvulla. Jäsenistön vaihtuvuus oli n. 10 %. LTS:n toimiston vakituinen henkilökunta oli yhdeksän henkilöä, joiden työpanos oli n. 7.4 henkilötyövuotta. LTS:n toimintajärjestelmän kuvaaminen aloitettiin uuden strategian valmistumisen myötä. Viitekehyksenä käytetään Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) ja organisaatioiden yhteistä arviointimallia (CAF). Talous Toiminnan tuotot olivat yhteensä ,73 euroa, jotka perustuivat valtion yleisavustukseen euroa (56,1 %), projektituottoihin ,45 euroa (22,9 %) ja oman toiminnan tuottoihin ,28 euroa (21,0 %). Taulukossa 1 on esitetty tulojen ja menojen jakautuminen toimintasektoreiden välillä. Avustuksia siirrettiin edelliseltä vuodelta yhteensä ,10 euroa käytettäväksi vuonna Muita avustuksia saatiin Tieteellisten Seurain Valtuuskunnalta euroa. Osanotto ja näyttelytuotot olivat yhteensä ,20 euroa (10,8 %) ja julkaisutoiminnan tuotot ,17 euroa (4,9 %). Jäsenmaksuilla kerättiin ,00 euroa (3,1 %) ja sijoitus ja rahoitustoiminnasta saatiin 4.269,65 euroa (0,4 %). Eräiden hankkeiden omakustannusosuuksia ei näy Seuran kassavirrassa eikä sisälly tuloslaskelmaan. ERIKU hankkeen kuntatyöntekijöiden palkkauskulut olivat n euroa + työnantajakulut, Liikunta tieteellisen toiminnan kohteena hankkeessa työskentelevän päätutkijan palkkauskulut (Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos), arvioitiin n euroa + työnantajamaksut. Soveltava liikunta kirjan toimitusryhmän työskentelystä (3 + 1 henkilöä) aiheutuvat omakustannukset (Jyväskylän yliopisto) arvioidaan n euroa + työnantajamaksut. Valtion yleisavustus kohdistui ensisijaisesti toimiston vakituisten työntekijöiden palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka jaettiin kustannuspaikoille arvioidun työpanoksen osuudella. Koko henkilöstön palkkauskulut olivat ,82 euroa, joista yleisavustukseen kohdistui ,70 euroa. Tilikauden aikana LTS maksoi palkkoja yhteensä 18 henkilölle, joista 8 oli jatkuvassa kokopäiväisessä ja yksi osapäiväisessä työsuhteessa LTS:aan ja muut 9 henkilöä osa tai kokopäiväisissä projektitehtävissä pääasiassa muiden työnantajien palveluksessa. Taulukko 1. Erittely tulojen ja menojen jakautumisesta toimintasektoreitten välillä tulot menot Yli /alijäämä Liikuntatieteellinen toiminta , , ,45 Koulutustoiminta , , ,42 Julkaisutoiminta , , ,26 Koko hallintosektori , , ,45 Jäsenmaksut ,00 174, ,97 Korkotuotot 4.269,65 16, ,36 Tilikauden tulos yhteensä , , ,78 Tuloslaskelman alijäämä ,58 euroa syntyi monen tekijän yhteisvaikutuksena. Merkittävässä osassa olivat koulutustilaisuuksiin liittyneet ennakoimattomat kustannukset, erityiset tilavuokrat (EUCAPA kongressi Jyväskylässä ja Liikuntalääketieteen päivät Helsingissä), jotka eivät olleet vuoden 2010 talousarviota laadittaessa tiedossa. Samoin kirjapaino Aurasen konkurssi keväällä 2010 aiheutti seuralle ylimääräisiä kustannuksia. Eräiden tutkimushankkeiden loppuun saattamisesta (valtio liikuntapaikkarakentamisen linjaajana ja tohtorien urakehitys) sekä julkaisujen painatuksista (mm. 8

9 Biomekaniikkakirja) aiheutui kustannuksia, joiden kattamiseen ei talousarvion laatimisen yhteydessä riittävästi varauduttu. Hallitus esittää Seuran kevätkokouksen päätettäväksi, että tilikauden tuloslaskelma hyväksytään ja, että alijäämä katetaan aikaisempien vuosien karttumasta. Vuoden 2009 tuloksesta on siirretty pidetyn kevätkokouksen päätöksellä yhteensä ,67 vapaaseen pääomaan, jolla vuonna 2010 syntynyt alijäämä on mahdollista kattaa. Rahoitukselliset riskit ja epävarmuustekijät LTS:n taloudessa on OKM:n kautta saatavan rahoituksen merkitys oleellinen. Vaikka omien tuottojen osuus kasvoikin edellisestä vuodesta ollen n. 21 %, on sen osuuden vahvistamiseen kiinnitettävä huomiota. Seuran jäsenmäärä on pysynyt vakaana koko 2000 luvun ajan. Jäsenmaksujen osuus kokonaistuotoista oli 3,1 %. Jäsentuottojen suhteellista osuutta tulorahoituksesta ei voida kasvattaa merkittävästi, ellei jäsenmäärä samalla kasva huomattavasti nykyistä enemmän. Jäsenmaksutuottojen lisäykseen pyritään vaikuttamaan vahvistamalla mm. asiantuntijaverkostojen toimintaa. 9