Liikuntatieteellinen Seura ry. Kertomus vuoden 2014 toiminnasta

Transkriptio

1 Liikuntatieteellinen Seura ry Kertomus vuoden 2014 toiminnasta

2 Sisällys Yleistä... 2 Hanketoiminta... 3 Vuonna 2014 valmistuneet hankkeet... 3 Vuodelle 2015 jatkuneet hankkeet... 4 Julkaisutoiminta... 6 Vuonna 2014 ilmestyneet julkaisut... 6 Liikunta & Tiede -lehti... 6 Koulutustoiminta... 7 Liikunnan asiantuntija- ja tutkijaverkosto (LATVE) Kotimaan toiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto, henkilökunta, jäsenistö, viestintä ja markkinointi Hallinto Henkilökunta Seuran jäsenistö Viestintä ja markkinointi Talous

3 Yleistä Vuosi 2014 oli Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) 81. toimintavuosi. Vuoden aikana LTS:n toimintaa arvioitiin ensisijaisesti valtionhallinnon ohjauksen näkökulmasta. Samalla se kohdistui myös Seuran koko toimintaan. Edellisen kerran vastaavan mittaluokan arviointi oli toteutettu vuonna Arvioitsijana toimi professori Jari Stenvall Tampereen yliopistosta. Stenvall totesi yhteenvedossaan, että näyttäisi luontevimmalta, että LTS:n toimintaa suunnattaisiin niin, että siitä kehittyisi liikunta-alan kehitystä ja päätöksentekoa tukeva tietoperustainen organisaatio. Tämän ohella LTS:n toimintaan edelleen sisältyisi jäsenistöä palvelevaa toimintaa kuten Liikunta & Tiede -lehden julkaiseminen ja erilaisten tapahtumien järjestämistä. Stenvall ehdotti myös, että LTS:n tulisi rakentaa itselleen tiekartta muutoksen toteutukselle. LTS:n hallitus totesi syksyllä 2014, että toteutettu arviointi antaa arvokasta tietoa LTS:n toiminnasta ja linjasi, että sen pohjalta LTS:n toimintaa voidaan edelleen kehittää. Jo ennen arvioinnin valmistumista kesäkuussa 2014 pidetyssä hallituksen ja toimiston yhteisessä kokouksessa arvioitiin LTS:n strategian ajantasaisuutta. Hallitus totesi tuolloin, että LTS:n missio on edelleenkin ajantasainen ja, että sen pohjalta voidaan jatkaa toiminnan edelleen kehittämistä. Visio ja strategiset keinot sen sijaan vaativat täsmentämistä ja uudelleen arviointia. Vastaavaan johtopäätökseen päätyi myöhemmin myös professori Stenvall omassa raportissaan. Hallitus päätti toteuttaa strategian uudelleen arvioinnin kevään 2015 aikana. LTS:n keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat OKM:n liikuntayksikkö ja valtion liikuntaneuvosto (VLN) jaostoineen. LTS allekirjoitti OKM:n liikuntayksikön kanssa ( ) tavoiteohjausasiakirjan, jonka mukaista toimintaa LTS on vuosina 2013 ja 2014 toteuttanut. Sopimukseen kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan sekä LTS:n omalla itsearvioinnilla että LTS:n ja liikuntayksikön yhteisissä tilaisuuksissa ja vuosittain toteutettavassa tavoiteohjausmenettelyssä. LTS raportoi liikuntayksikölle tavoiteohjausasiakirjaan sisältyvien tavoitteiden toteutumisesta joulukuussa LTS:n ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan välillä on jatkuva kiinteä yhteistyö tieteellisissä kysymyksissä ja erityisesti yhteisesti toteutettavien koulutus- ja seminaaritilaisuuksien järjestämisessä. Keväällä 2014 LTS toteutti kuntotestauksen neuvottelupäivät Jyväskylässä yhteistyössä liikuntabiologian laitoksen ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin kesäkuussa 2015 Jyväskylässä järjestettäviä Liikuntatieteen päiviä. LTS seurasi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) piirissä tapahtuvaa kehitystä ja osallistui mm. TSV:n ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen. LTS antoi lausuntonsa liikuntalain uudistukseen eduskunnan sivistysvaliokunnassa lokakuussa LTS seurasi Sosiaali- ja Terveys ry SOSTE organisaation kehitystä sen valtuustosta käsin. Merkittäviä yhteistyötahoja olivat Nuorisotutkimusseura ja UKKinstituutti lasten ja nuorten liikuntaa käsittelevän katsauksen osalta. Liikunta & Tiede -lehti on rekrytoinut laajan asiantuntija- ja tutkijaverkoston toimintansa tueksi. LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa valmisteltiin Liikuntakynnyksen yli raporttia. Julkaisu- ja koulutustoiminnan asiakkaina ja yhteistyötahoina oli myös muita liikunta-alan organisaatioita ja ammattilaisia. Vuoden 2015 lopulla LTS liittyi mukaan Valo ry:n johdolla toteutettavaan Liikkujan polku verkostoon. 2

4 Hanketoiminta Seuran kehittämis- ja selvitystoiminta yhdistää tutkimuksen tuottamaa tietoa politiikan, hallinnon, järjestöjen, median ja kansalaisten näkökulmiin. Hankkeissa keskitytään tiedon syntetisointiin ja analysointiin sovelluksen näkökulmasta. Hankkeiden tavoitteena on myös edistää tutkijoiden ja päätöksentekijöiden ja muiden soveltajien välistä vuorovaikutusta. Seuran ylläpitämää Liikunnan asiantuntija- ja tutkijaverkostoa (Latve) hyödynnettiin hankkeiden toteutuksessa. Hanketoiminnan tuloksena valmistuneet raportit ovat saatavilla sekä painettuina että PDF-versioina seuran verkkosivuilta. Vuonna 2014 valmistuneet hankkeet Tutkimuskatsaus lasten ja nuorten liikunnasta (LaNu, ) Lasten ja nuorten liikuntatutkimus -katsaus (LaNu) tarjoaa kokonaiskuvan vuosina julkaistusta lasten ja nuorten liikunnan tutkimustiedosta: mitä on tutkittu, miten ja millaisia trendejä on havaittavissa sekä millaisia katvealueita on jäänyt julkaistun tutkimuksen ulkopuolelle. Yhtä laajoja teemakohtaisia tarkasteluja ei ole tehty Suomessa aiemmin. Katsaus palvelee päätöksentekijöiden lisäksi myös liikunta-alan käytännön toimijoita, tutkijoita ja opiskelijoita. Katsauksen systemaattisesti kerätty aineisto koostui 347 vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Yleisimmät tutkimuskontekstit olivat koululiikunta sekä vapaa-ajan liikunta. Vapaa-ajan liikunnassa painottui organisoituun liikuntaan liittyvä tutkimus. Terveyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja liikuntaan liittyvän tutkimuksen osuus aineistossa oli suuri (61 %). Valtaosa muista liikuntaan yhteydessä olevien tekijöiden tutkimuksesta (17 %) käsitteli motivaation liittyviä tekijöitä ja liikkumisen motivointia painottuen koululiikuntaan. 14 % aineiston tutkimuksista tarkasteltiin liikunnan merkityksiä tai osallisuutta liikunnassa. Interventiotutkimuksia oli aineistossa 11 %. Näistä vain 2 % oli fyysisen aktiivisuuden lisäämistä tarkastelevia interventiotutkimuksia. Eriarvoisuudesta ja polarisaatiosta liikunnassa oli vähän tutkimusta (8 %). Alle kouluikäisistä oli aineistossa vähän ja ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa tai lukioissa opiskelevista ei juuri lainkaan tutkimustietoa, ei myöskään etnisyydestä ja alueellisista liikuntaeroista. Eri vammais- tai pitkäaikaissairaiden ryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten liikunnasta tutkimusta oli niukasti, vammaisurheiluun liittyvää tutkimusta ei lainkaan. Myös ajankäyttöön, ympäristöön ja perheisiin liittyvää tutkimusta oli aineistossa vähän. Katsauksen mukaan tutkimusta pitäisi jatkossa toteuttaa entistä monitieteisemmin hyödyntämällä sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kokemuksia ja tarpeita pitäisi tutkia erityisesti heidän omissa toimintaympäristöissään. Fyysisen aktiivisuuden edistämistä tarkastelevia tutkimuksia tarvitaan lisää. Hankkeen tutkijoina toimivat Päivi Berg ja Maarit Piirtola. Hankkeen vastuuhenkilöinä toimivat Taru Lintunen ja Kari Keskinen. Vähän liikkuvien aktivointi ( ). Seura osallistui LIKES-tutkimuskeskuksen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana - tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen loppuraportissa Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen korostetaan, että olennaista liikuttamisessa on ymmärtää liikuntasuhde laajasti. Ihmisen liikuntasuhteessa on paradoksaalisesti kyse kaikesta muusta kuin suhteesta pelkästään liikuntaan. Suhde liikuntaan rakentuu osana ihmisen elämän kokonaisuutta. Vähän liikkuvien tavoittaminen onnistuu paremmin ihmistä kuuntelemalla kuin pelkästään liikunnan hyötyjä korostamalla. Liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen edellyttää ihmiskeskeistä tutkimusta ja kokeilevaa toimintaa. Tärkeää on kohdata ihminen hänen jokapäiväisessä ympäristössään, eläytyä hänen arkeensa ja pureutua muutoksen mahdollisuuksiin. Aito vuorovaikutus mahdollistaa ymmärtämisen ja vaikuttamisen. 3

5 Hankkeen perusteella liikuntatottumukset muuttuvat entistä enemmän neljännen sektorin (perheet ja sosiaaliset verkostot), markkinoiden ja mediajulkisuuden ehdoilla. Liikuttamisen toimenpiteitä on syytä kohdistaa myös näille alueille, joissa tapahtuu eniten ja joiden kautta on eniten potentiaalia saada aikaan liikkumisen muutoksia. Kehittämislinjauksissa on syytä korostaa yksilön näkökulmaa yhteiskunnan tarpeiden rinnalla. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteossa sekä alan jatkotutkimuksessa ja kehittämistyössä. Hankkeeseen osallistui Seuran toimistosta Teijo Pyykkönen. Liikunnan ja urheilun ilot ( ). Suomen Urheilumuseosäätiön ja Seuran yhteishankkeen Urheilun ja liikunnan ilot tavoitteena oli tuoda esiin urheilun ja liikunnan unohdettua iloa. Urheilun ja liikunnan kasvot ovat totisemmat kuin koskaan. Liikunnan ja urheilun synnyttämät tunteet ja tarinat ovat jääneet velvoiteliikunnan ja vilppiurheilun varjoon. Hankkeen loppuraportissa Hurmaa, hikeä ja hengailua liikunnan vähän syvempi olemus todetaan, että liikuntatavoitteet saavutetaan parhaiten tunteen kautta. Ihmiset kaipaavat liikunnaltaan mielekästä ja elämäniloa ylläpitävää harrastusta, elämyksiä, yhteisiä hetkiä ja huikeita tarinoita. Loppuraportti koostuu liikunta- ja urheilutarinoista, joita täydentää Top 40 liikuntavaikuttajan esittely. Hyvien tarinoiden syntyä voi edistää monesta suunnasta. Keskeisistä vaikuttajista vain pieni osa toimii liikuntasektorilla. Koko väestön liikuttaminen onnistuu vain, jos hyvien liikuntatarinoiden syntyä halutaan edistää muuallakin kuin liikuntahallinnossa ja -järjestöissä. Hankkeeseen osallistui seuran toimistosta Teijo Pyykkönen. Personal Trainer koulutus Suomessa Terveystieteiden yo. ft Saara Koskinen (Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto) teki selvityksen Personal trainer -koulutuksesta Suomessa yliopistoharjoittelutyönä. Sen tarkoituksena oli kartoittaa alan koulutuksen nykytilannetta, tarjota kokonaiskuvan personal trainingista 2010-luvun Suomessa sekä nostaa koulutusalan laadunvalvontakysymykset esille. Selvitys vastaa kysymyksiin siitä, mihin personal trainer -koulutus sijoittuu suhteessa viralliseen tutkintojärjestelmään ja mitkä ovat Suomessa alan koulutuksia järjestävät tahot sekä opintojen pääpiirteet. Selvitys osoitti koulutuksen olevan laaja-alaista, mutta koulutusta koskevien säädöksien puuttuessa koulutusta tapahtuu monien toimijoiden kautta ja se on järjestetty eri tavoin. Monimuotoisuuden takia koulutustahojen vertailtavuus on vaikeaa. Kouluttavia tahoja on Suomessa yhteensä 25. Vuonna 2013 personal traineriksi valmistui noin 1250 henkilöä. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä ja kaipaa laajempaa selvitystä. Selvityksen vastuuhenkilönä toimistolla oli Jari Kanerva. Istuminen ja seisominen selvitys Kielletäänkö nykyään istuminenkin? Lit.yo, ft Marianne Montosen Liikuntatieteelliselle Seuralle tekemässä yliopistoharjoittelutyössä tarkasteltiin tutkimustietoa pitkäaikaisen istumisen ja seisomisen vaikutuksista terveyteen. Selvityksessä todettiin, että pitkäaikainen istuminen heikentää elimistön aineenvaihduntaa ja nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Lisäksi havaittiin seisoma-asennon lisäävän kalorinkulutusta istumiseen verrattuna, mutta pitkäaikainen seisominen saattaa kuitenkin johtaa alaraajojen verenkiertohäiriöihin sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Etenkin lasten ja nuorten terveyteen pitkäaikaiset staattiset asennot näyttäisivät vaikuttavan erityisen negatiivisesti. Selvitys osoitti, että emme vielä tarkkaan tiedä, kuinka pitkään voimme istua tai seisoa vahingoittamatta terveyttämme. Todennäköisin ja terveellisin vaihtoehto on suosia liikettä staattisten asentojen sijaan. Tutkimusnäyttöä istumisen ja seisomisen annos vaste-suhteista terveyteen tarvitaan lisää. Aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä ja kaipaa laajempaa selvitystä. Selvityksen vastuuhenkilönä toimistolla oli Jonne Kamsula. Vuodelle 2015 jatkuneet hankkeet Liikunnan ja urheilun mediajulkisuus ja päätöksenteko ( ) Liikuntakentältä puuttuu kokonaisnäkemys liikunnan mediajulkisuudesta. Sitä ei ole juuri tutkittu urheilujournalismia lukuun ottamatta. Silloinkin, kun julkisuuden käsitettä on käytetty, sillä on viitattu vain kansalaisten, toimittajien tai sponsorien käsityksiin, ei kaikille avoimeen mediakeskusteluun. 4

6 Medialla ja sen puitteissa syntyvällä julkisuudella on keskeinen rooli siinä, miten kansalaisten ja valtiovallan suhde jäsentyy. Julkisuuden sivuuttaminen tai sen kapea ymmärtäminen etäännyttävät päätöksenteon sen kohteista, kansalaisista. Medioituneessa yhteiskunnassa julkisuus on keskeinen areena avoimen politiikan tekemiselle ja elinehto läpinäkyvälle päätöksentekokulttuurille. Ilman julkisen keskustelun ja päätöksenteon vuorovaikutusta hyvienkin päätösten vaikuttavuus kärsii. Sektoritutkimuksessa kuvataan valtavirtamediassa käytyä keskustelua liikunnasta ja urheilusta sekä verrataan mediajulkisuudessa käydyn keskustelun aiheita, agendoja ja argumentteja 1) liikuntapolitiikan ja päätöksenteon agendoihin ja 2) sosiaalisen median kansalaiskeskusteluissa esillä olleisiin aiheisiin. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä liikunnan kysymysten julkisuuden sisällöistä sekä julkisuuden ja päätöksenteon keskinäisistä, toisiaan ruokkivista suhteista. Lisäksi tutkimus avaa näkökulmia siihen, miten julkisuutta ja sen toimintamekanismeja voidaan hyödyntää julkishallinnon päätöksenteossa. Hankkeen tutkijoina työskentelivät Sanna Ojajärvi ja Sanna Valtonen. Toimistossa hankkeen vastuuhenkilönä toimi Teijo Pyykkönen. Hyvä hallintotapa liikunta-alalla ( ) Julkishallinnossa hyvä hallintotapa tarkoittaa toimintatapojen ja -rakenteiden laatua, tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja tilivelvollisuutta. Hyvään hallintotapaan kuuluu kansalais- ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Hyvällä hallinnolla viitataan paitsi julkiseen hallintoon myös yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimintoihin. Kansalaisten kuuleminen on yksi hyvän hallinnon periaatteista. Hyvän hallinnon ihanteet eivät automaattisesti muutu käytännöiksi. Matka ihanteista toteutukseen voi olla pitkä. Hankkeessa (1) kartoitetaan mitä tarkoitetaan hyvällä hallintotavalla yleisesti ja erityisesti liikunta-alalla ja miten se siinä ilmenee. Hankkeessa (2) esitellään hyviä käytäntöjä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kotimaisista ja kansainvälisistä organisaatioista niin liikunta-alalta kuin muilta toimialoilta. Erityishuomio kiinnitetään miten hyvän hallintotavan ihanteet ilmenevät suomalaisen liikunnan kansalaistoiminnan käytännöissä. Hankkeessa (3) otetaan huomioon viimeaikaiset kansainväliset ja kansalliset tutkimukset ja muut teemaan liittyvät keskeiset kontribuutiot. Hankkeen etätavoitteena on, että (4) tuloksia hyödynnetään alan ohjauksen suunnittelussa hyvän hallintotavan mukaisen toiminnan varmistamiseksi suomalaisissa liikuntaorganisaatioissa. Tähän liittyen hankkeen loppuraportissa annetaan tutkimuksen tuloksiin perustuvia suosituksia. Hankkeen tutkijoina työskentelivät Sanna Ojajärvi ja Sanna Valtonen. Toimistossa hankkeen vastuuhenkilönä toimi Teijo Pyykkönen. Liikunta ja mielen terveys osana hyvinvointia ( ) Seura osallistui OKM:n aloitteesta ja Suomen Mielenterveysseuran johdolla laadittujen valtakunnallisten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjausten laatimiseen (24 s., julkaistu 1/2015). Linjaukset on tarkoitettu alan keskeisille toimijoille hallinnossa ja järjestöissä. Seuran toimistossa hankkeeseen osallistuivat Teijo Pyykkönen ja Toni Piispanen. Erityisliikuntaa kuntiin Erityisliikunnan kehittämishanke ( ) Hankkeen tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset selkiinnyttämällä paikallistasolla eri toimijoiden välistä työnjakoa, lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä, ammattitaitoisten erityisliikunnanohjaajien ja erityisliikuntaryhmien määrää sekä luomalla toimintakäytäntöjä yhteistyökuntien erityisliikunnan järjestämiseksi. Hankkeen yhteistyökunniksi kutsuttiin ne 14 jäljellä olevaa yli asukkaan kuntaa, joissa ei ole vielä päätoimista erityisliikunnanohjaajaa. Hankkeeseen lähtivät mukaan Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Lisäksi valtakunnallisella tasolla hankkeessa selvitetään asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunnan tilannetta Suomessa. Hanke on edennyt kahtena ensimmäisenä toimintavuotena hankesuunnitelman mukaisesti. Kuntiin on perustettu paikalliset kehittämistyöryhmät, jotka ovat kartoittaneet erityisliikuntapalveluiden nykyisen tilanteen ja laatineet suunnitelman palveluiden kehittämiseksi. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena keskitytään 5

7 suunnitelmien toteuttamiseen. Valtakunnallisella tasolla selvitystyö pienten kuntien erityisliikunnasta valmistui vuonna Projektipäällikkö Saku Rikala vastasi hankkeen toteuttamisesta ja vastuuhenkilönä toimistossa työskenteli Toni Piispanen. Julkaisutoiminta LTS julkaisee teoksia ja artikkeleita mediansa välityksellä. Julkaisusarjan nimestä voidaan päätellä teosten sisällön luonne ja ominaispiirteet sekä asiakasryhmät, joille teokset on suunnattu. LTS:n julkaisu -sarjassa ilmestyy ensisijaisesti käsi- ja oppikirjoja pääasiallisina kohderyhminä opiskelijat, opettajat ja käytännön liikuntaja terveystyössä toimivat liikunta- ja terveysalan ammattilaiset. Impulssi -sarjassa ilmestyy ajankohtaisia ja kantaaottavia raportteja, joilla on liikuntapoliittinen ulottuvuus kohderyhminään ensisijaisesti päätöksentekijät ja kehittämistoiminnasta vastaavat hallinnossa ja järjestöissä sekä toimittajat. Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjassa ilmestyy seuran tutkimus- ja selvityshankkeiden tuottamia raportteja, jotka on kohdistettu ensisijaisesti tutkijoille, kehittäjille ja opiskelijoille. Liikunta & Tiede -lehti julkaisee yleistajuisia artikkeleita sekä suomenkielisiä vertaisarvioituja tieteellisiä alkuperäistutkimuksia. Lehdessä on myös kantaaottavia kolumneja, kirja-arviointeja ja kirjoituksia. Lehti palvelee jäsenistön ohella liikuntatieteestä ja sen tuottamista tuloksista kiinnostunutta lukijakuntaa. Vuonna 2014 ilmestyneet julkaisut Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu -sarja: Kari Kauranen (2014) Lihas rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu, LTS:n julkaisu nro 171 (566 sivua). Toinen painos kirjoista Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen (Kari Kauranen 2011) ja Biomekaniikka liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille (Kari Kauranen ja Niina Nurkka 2010) Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi -sarja: Esa Rovio, Anita Saaranen-Kauppinen ja Teijo Pyykkönen (2014) Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. LTS:n Impulssi nro 28 (48 sivua). Teijo Pyykkönen (2014) Hurmaa, hikeä ja hengailua. LTS:n Impulssi nro 29 (44 sivua). Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä -sarja: Timo Takala, Arja Uusitalo, Kerstin Ehnholm, Mirja Virtala (2014) Liikuntalääketiede Suomessa. (Osa I Takala & Uusitalo: Liikuntalääketieteen kehittyminen, nykytilanne ja kehitysnäkymät; Osa II Ehnholm & Virtala: Liikuntalääketieteen kehitys valtionhallinnon näkökulmasta). LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 9 (34 sivua). Päivi Berg ja Maarit Piirtola (2014) Lasten ja nuorten liikuntatutkimus Suomessa -tutkimuskatsaus LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 10 (199 sivua). Liikunta & Tiede -lehti Liikunta & Tiede -lehti on liikuntakulttuurin, -tieteiden ja -politiikan asioista kertova kotimainen aikakauslehti. Lehti tuottaa, kokoaa, muokkaa ja välittää tietoa liikunnan eri osa-alueilta, liikunnan tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Lehti pyrkii herättämään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Lehti palvelee laajaa liikunnan ammattilaisten kenttää luotettavana, ajankohtaisena ja asiantuntevana tietolähteenä. Lehti on Liikuntatieteellisen Seuran jäsenlehti, keskeinen viestintäkanava ja äänenkannattaja sekä liikunnan- ja terveystiedon opettajien liiton (Liito ry) jäsenetulehti. Liikkumattomuus ja sen vähentäminen teemana sekä siihen kohdistuva tutkimus ja tietämys, oli tarkastelussa numerossa 4/2014. Seuran neljän vuoden välein järjestämät Erityisliikunnan päivät sekä päivien asiantuntijasessioissa erityisliikunnan kehittämiselle koostetut linjaukset olivat laajasti esillä numerossa 5/2014. Kuntotestauksen teemakokonaisuudessa käsiteltiin testausta urheiluvalmennuksen tukena numerossa 2-3/2014. Muita vuoden aikana esillä olleita aiheita olivat muun muassa tanssi sekä musiikki liikuttajana ja erilaiset äänimaisemat urheilukokemuksien rakentajana (1/2014), kaupunkitilat ja liikuntapaikat liikkumisen 6

8 ympäristöinä, esteettömyys liikuntarakentamisessa (2-3/2014), tasa-arvokehitys liikunnassa, liikunnan kustannukset (2-3/2014), liikuntateknologia, sen käyttö ja monet roolit arjen liikuntakäyttäytymisessä ja liikuntaan motivoimisessa (5/2014), liikuntaa opettavien työurakehitys sekä opettajien koulutus ja koulutuksen haasteet (5/2014 ja 6/2014) sekä personal trainer -koulutusten kirjavuus (5/2014), jalkapallon mediallinen tuotteistaminen FIFA:n hallinnassa (5/2014), penkkiurheilun ja urheilukulttuurin kytkökset ja haasteet (6/2014). Liikunta- ja liikuntatiedepoliittisina foorumeina lehdessä toimivat etenkin pääkirjoitukset ja Polttopisteessä - palsta sekä kolumnit ja Emeritus ihmettelee, Opiskelija ounastelee -palstat sekä Pohdittua ja Ajassa osaston perustellut kannanotot. Emeritus ihmettelee kolumnisteina esiintyi eri tahoja edustavia merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia (Pekka Puska, Juhani Ilmarinen, Raija Mattila, Antti Uutela, Kari Raivio). Kotimaisissa yliopistoissa ja muillakin kuin liikuntatieteen aloilla valmistuneet liikuntaa koskevat väitöstutkimukset uutisoitiin koosteena kunkin numeron väitösuutiset palstalla. Kansainvälistä tutkimusta lehti esitteli liikunnan biotieteiden, liikuntakasvatuksen, -sosiologian ja -psykologian asiantuntijoiden toimittamissa tutkimusuutisissa. Vuoden ensimmäisessä numerossa lehti julkaisi neljä tieteellisen vertaisarvioinnin perusteella hyväksyttyä alkuperäisraporttia tutkimusartikkelit osiossa ja kahdeksan vuoden viimeisessä numerossa. Tutkimusartikkelien arviointi- ja toimitusprosessista vastaa erillinen toimitusryhmä. Kunkin artikkelin arvioi kaksi ko. aihealueen arvostettua tutkijaa. Lehden verkkoversioissa ( julkaistiin kunkin numeron pääkirjoitus, sisältösivu sekä osasta lehden artikkeleista tiivistetyt erilliset uutisjutut. Verkkouutisoinnin aiheena olleet lehden artikkelit ja tieteelliset alkuperäisartikkelit ovat luettavissa pdf-tiedostoina Seuran verkkosivuilla. Lehden vastaavana päätoimittajina toimi professori Pasi Koski (Turun yliopisto) ja toisena päätoimittajana seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen. Lehden toimituspäällikkönä toimi Leena Nieminen. Tutkimusartikkeliliitteen toimittajana toimi tutkija Jouko Kokkonen. Lehden toimituskunta kokoontui Tieteiden talolla Helsingissä ja Tampereen yliopistolla. Taulukko 1. Liikunta & Tiede -lehden julkaisemat artikkelit vuosina Julkaisutyyppi Tieteelliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset Tutkimukseen perustuvat artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset Yleistajuiset artikkelit, haastattelut, kolumnit ym Muut artikkelit; kirja-arviot, tutkimus- ja väitösuutiset Tutkimustiivistelmät Yhteensä Koulutustoiminta LTS toteuttaa liikunta- ja terveysalan asiantuntijoille suunnattua osallistavaa tiedeviestintää seminaariensa ja kongressiensa kautta. Tilaisuuksien päätarkoituksena on koota yhteen tutkijoita ja soveltajia keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja verkostoitumiseksi. Tilaisuudet pyrkivät myös tieteidenväliseen vuoropuhelun ja liikuntatieteen eri osa-alueiden ja päätöksenteon kohtaamiseen. LTS:n tilaisuuksissa on hyödynnetty sosiaalisen median mahdollisuuksia. Liikuntatieteen päivät välittää liikuntaan liittyvää tieteellistä tietoa liikunta- ja terveysalan asiantuntijoille, vaikuttajille ja soveltajille sekä edistää tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välistä vuorovaikutusta. 7

9 Kuntotestauspäivien ohjelma on suunniteltu niin, että osallistujat saavat tutkimustietoa käytännön soveltajan näkökulma ja tarpeet huomioiden. Liikuntalääketieteen päivien tavoitteena on välittää tieteeseen perustuvaa tietoa ja osaamista alan ammattilaisille sekä antaa liikuntalääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille ammattitaitoa kehittävää erikoiskoulutusta. LTS on toteuttanut Erityisliikunnan neuvottelupäivät neljän vuoden välein ja Erityisliikunnan asiantuntijasymposiumin neljän vuoden välein. Niiden tavoitteena on parantaa erityisliikunnan alalla toimivien välistä yhteistyötä, laatia suositukset toiminnan järjestämiseksi koko Suomessa ja välittää soveltajille käyttökelpoista tietoa käynnissä olevasta tieteellisestä tutkimuksesta. Taulukko 2. LTS:n järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen vuosina Tilaisuus Yhtensä Kuntotestauspäivät Liikuntalääketieteen päivät Erityisliikunnan päivät* + symposiumi 250* * 384 EUCAPA 2010 kongressi Liikuntatieteen päivät Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät Seminaari lasten liikunnasta Muut tilaisuudet** Yhteensä **LTS oli mukana järjestelyissä: Terveystieteiden laitoksen X Tieteen päivä ( , Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos); International Forum, Motivation & Emotion ( , Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos); Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sports ( , Hotelli Hilton Helsinki Kalastajatorppa) Kuntotestauspäivät on kuntotestauksen vuosittainen kansallinen päätapahtuma Suomessa. Tapahtuma on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Vastaavaa tapahtumaa kuntotestauksesta ei ole Suomessa. Päivillä on avattu koko kuntotestauksen kirjo terveysliikunnasta huippu-urheiluun ja lapsista vanhuksiin. Vuoden 2014 Kuntotestauspäivät (XXVI) järjestettiin Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa teemalla "Back to the roots -urheilijatestaus teoriasta käytäntöön. Lisäksi kuntotestauspäivien yhteydessä järjestettiin kaikille avoin ja maksuton valmennuksen extra-päivä teemalla Valmennus ponnistaa tutkimuksesta. Kuntotestauspäivillä ja valmennuspäivässä osallistujia oli yhteensä 287 henkilöä. Päivien sisällössä keskityttiin mm. urheilijatestauksen eri osa- alueisiin, sen uusimpien menetelmien, teknologian ja tutkimushankkeiden esittelyyn sekä käytännön demonstraatioihin. Päivien aikana pidettiin 17 kutsuluentoa ja kuusi demonstraatiota. Tapahtumasta raportoitiin Liikunta & Tiede lehdessä sekä sivustolla. Osallistujapalautteen sekä itsearvioinnin perusteella Kuntotestauspäivillä on tällä hetkellä toimiva malli, jossa kärkenä on käytännön soveltajan näkökulma ja tarpeet. Päivät toimivat myös erityisalaa koskevana yhteiskunnallisena vaikuttamiskanavana valtionhallinnon suuntaan. Scandinavian Congress on Medicine and Science in Sports. Vuonna 2014 Liikuntalääketieteen päivien järjestämisessä oli välivuosi. Sen sijaan LTS oli kumppanina toteuttamassa Liikuntalääketieteen pohjoismaisen säätiön (SFMSS) kongressia Scandinavian Congress on Medicine and Science in Sports Helsingissä. Suomessa kongressi järjestetään kahdeksan vuoden välein, jolloin näinä vuosina ei järjestetä Liikuntalääketieteen päiviä. Päävastuun Vuoden 2014 kongressin järjestelyistä kantoi Suomen urheilulääkäriyhdistys (SULY). Erityisliikunnan päivät 2014 järjestettiin Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston, Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Seura on toteuttanut erityisliikunnan neuvottelupäivät neljän vuoden välein ja erityisliikunnan 8

10 Yhteensä ERLI 2014 KTP 2014 LLTP 2013 LTP 2013 KTP 2013 LLTP 2012 LPNP 2012 ERLI symp KTP 2012 LLTP 2011 KTP 2011 LLTP 2010 EUCAPA 2010 ERLI 2010 KTP 2010 asiantuntijasymposiumin neljän vuoden välein vuodesta 1986 alkaen. Päivien tavoitteena on parantaa erityisliikunnan alalla toimivien välistä yhteistyötä, laatia suositukset toiminnan järjestämiseksi koko Suomessa ja välittää liikunnan ammattilaisille sovellettavaa tietoa käynnissä olevasta tieteellisestä tutkimuksesta. Päivillä työstettiin uudet erityisliikunnan suositukset, jotka toimivat ohjenuorana valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston toiminnalle seuraavana nelivuotiskautena ja näin ohjaavat koko erityisliikunnan kenttää. Vastuuhenkilönä toimistolla oli Toni Piispanen. Liikuntatieteen päivien suunnittelu käynnistettiin vuonna Vuoden 2015 Liikuntatieteen päivät pidetään Jyväskylän yliopistossa. Päivät ovat liikuntatutkimuksen ja liikuntakentän kohtauspaikka sekä koulutustilaisuus nuorille tutkijoille. Päivät välittävät uutta suomalaista liikuntaan liittyvää tieteellistä tietoa havainnollisesti ja käytännönläheisesti liikunta- ja terveydenalan vaikuttajille ja soveltajille. Kansainväliset luennoitsijat tuovat näkemyksensä eri maiden tutkimuskulttuurista ja kansainvälisestä huippututkimuksesta. Päivien ohjelma jakautuu teemasessioihin, joissa pohditaan vähän liikkuvien problematiikkaa, lasten ja nuorten liikuntaa, liikunnan asemaa yhteiskunnassa, tiedeviestintää ja hallintopäätösten liikuntavaikutuksia. Tutkijakoulutuksen kannalta on merkittävää esitellä uutta suomalaista tutkimusta noin 50 esiintyjän voimin. Päivien yhteistyökumppaneina ovat Yhteistyössä: Liikuntatieteellinen Seura, Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän kaupunki, Opetus-ja kulttuuriministeriö ja Valtion liikuntaneuvosto Seminaari lasten ja nuorten liikunnasta pidettiin yhteistyössä OKM:n kanssa. Tilaisuuteen osallistui 93 alan asiantuntijaa ja tutkijaa. Seminaarissa julkistettiin Lasten ja nuorten liikunnasta valmistunut tutkimusselvitys. Teemaan liittyvä jatkokeskustelu interventiotutkimuksista pidettiin Jyväskylän yliopistossa. Paikalla oli 15 tutkijaa. Taulukko 3. LTS:n tilaisuuksissa ( ) pidetyt luennot, esitykset, keskustelut, demonstraatiot ja työpajat Kutsuluento suomeksi Kutsuluento englanniksi Suullinen esitys Posteri esitys e-posteri Kesk./dem./ työpajat

11 Liikunnan asiantuntija- ja tutkijaverkosto (LATVE) LATVE on liikunta-alan asiantuntijoista ja tutkijoista koostuva verkosto. Sen tavoitteena on edistää liikunnan tutkijoiden, asiantuntijoiden sekä hallinnossa ja järjestöissä toimivien henkilöiden välistä vuorovaikutusta. Sen kautta pyritään saamaan monitieteistä, tieteellisesti pätevää ja uusia näkökulmia tuottavaa tietoa ja puheenvuoroja. Verkosto on tiedotus- ja rekrytointikanava tutkimuksen, hallinnon ja eri toimijoiden välillä. Verkostoon kuuluvista henkilöistä on koostettu rekisteri, jota LTS ylläpitää. Joulukuussa 2014 tehdyn selvityksen (Jouko Kokkonen) mukaan rekisterissä oli yksityiskohtaiset tiedot 785 henkilöstä. Heidän ohellaan 116 henkilöä oli ilmoittanut ainoastaan sähköpostitietonsa saadakseen verkostolle suunnattuja tiedotteita. Vaikka rekisteri itsessään ei olekaan varsinainen verkosto, toimii se merkittävänä LTS:n ja OKM:n tarpeita palvelevana tiedotuskanavana tavoittaen yhteensä n. 900 henkilöä. Rekisterin avulla on mahdollista saada kokonaiskuva liikuntatutkimuksen kentällä toimivista asiantuntijoista ja tutkijoista. LTS:n jäseniä rekisterissä oli n. 20 %. Rekisteritietonsa on päivittänyt tai tarkistanut vuoden 2014 loppuun mennessä 279 henkilöä. Tietojen päivitysmekanismi todettiin monimutkaiseksi ja sitä LTS kehittää nykyistä toimivammaksi vuoden 2015 aikana. Rekisteristä on rajattavissa liikunta- ja terveystieteiden eri aloille sijoittuvia asiantuntija- ja tutkijaryhmiä. Esimerkiksi soveltavan liikunnan alalla on oma asiantuntijaverkostonsa. Vastaavaa kiinteää asiantuntijoiden ja tutkijoiden välistä yhteistyötä harjoitetaan liikunnan bio(lääke)tieteen alalla erityisesti kuntotestauksessa ja liikuntalääketieteessä. Vuosina verkostoa aktivoitiin lasten ja nuorten liikunnan tutkimusta koskevan katsaushankkeen yhteydessä. Lisäksi LTS hyödyntää verkostoa liikuntatieteellisten tutkimusten arvioinnissa, Liikunta & Tiede -lehden artikkeleiden kirjoittamisessa ja esitelmöitsijöinä LTS:n tilaisuuksissa. Kokkosen selvitys suosittaa verkoston ja sen rekisterityökalun kehittämistä asteittain. Varsinkin tietopohjan muodostavan rekisterin ylläpitoon on syytä kiinnittää jatkuvaa huomiota. Tiivistetyt kehittämistoimet ovat: 1. Nopeasti toteutettavat toimenpiteet: a) rekisterin sisältämien tietojen jatkuva päivittäminen toimivien yhteyksien ylläpitämiseksi b) rekisteriin kuuluvien asiantuntijoiden, tutkijoiden ja liikuntavaikuttajien määrän kasvattaminen Rekisterin päivittämiseen sisältyvät toimenpiteet sisältyvät vastaavan toimistosihteerin toimenkuvaan. 2. Siirtyminen passiivisesta rekisterivaiheesta aktiiviseen verkostotyöhön: a) aktivoidaan temaattisia ryhmiä kutsumalla koolle foorumeita, joilla liikuntakulttuurin toimijoiden ja tutkijoiden asiantuntemus saadaan kohtaamaan b) toiminnan systemaattinen kehittäminen aloitetaan rajatuilla asiantuntemuksen osa-alueilla. Toiminnan toteuttaminen sisällytetään henkilökunnan toimenkuviin. 3. Pitemmän aikavälin verkoston kehittämistyö: a) Verkoston kokoa kasvatetaan vähitellen luontevien asiantuntemusalojen kautta ja niihin kohdistuvan kysynnän pohjalta. b) Päätavoitteena on vakiinnuttaa liikuntakulttuurin eri osa-alueilla (valtio, kunnat, järjestöelämä, tutkimus) toimivien vuorovaikutus. c) Verkostotyön tehostaminen ja toimintatapojen monipuolistaminen edellyttää pitkäjänteistä otetta ja toimivaa johtamisjärjestelmää. Vaikka verkosto kokonaisuudessaan ja sen sisälle muodostuvat osaverkostot ovatkin pitkälti itseohjautuvia, on LTS:n roolina verkostotyön stimulointi, koordinointi ja toiminnasta raportointi. Kotimaan toiminta Kuntotestauksessa LTS on verkostoitumista, laatua, hyviä käytäntöjä ja turvallisuutta edistävä taho. Tehtävää hoiti aiemmin Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys (Liite ry), jonka lakkauttamisen jälkeen vuodesta 2002 alkaen kuntotestaustoiminnan ja liikuntalääketieteen edistäminen ovat olleet LTS:n 10

12 hoidettavana. Aiemmin kuntosalien yhteydessä tapahtuvaa kuntotestaustoimintaa ja sen laadun valvontaa toteuttanut Suomen Kuntoliikuntaliitto (Kunto ry) sulautui valtakunnallisen liikuntaorganisaatio VALO ry:n jäseneksi vuonna Kuntotestaustoimintaa harjoitetaan myös terveysalan järjestöissä kuten Sydänliitossa ja Hengitysliitossa, joiden piirissä tapahtuva kuntotestaustoiminta painottuu tietyn sairauden tai vamman kuntoutukseen ja sairauden vakavuusasteen määrittämiseen. Koska kuntotestauksen toimintamallit ovat Suomessa varsin kirjavia, on toiminnan harmonisoinnille ja laadunhallintaan tähtääville toimenpiteille jatkuva tarve. LTS:n toiminta kuntotestauksessa perustuu kuntotestauksen tutkija- ja asiantuntijayhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen. Toimintaa koordinoi LTS:n hallituksen nimeämä kuntotestausvaliokunta (pj Juha Ahtiainen, JY) yhteistyössä LTS:n koordinaattorin Jonne Kamsulan kanssa (50 % kokonaistyöajasta). Työskentelyyn osallistuvat kuntotestausalan keskeiset toimijatahot kuten Jyväskylän yliopisto, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, UKK-Instituutti, liikuntalääketieteen keskukset, urheiluopistot ja urheiluopistojen verkosto sekä edustajat yksityisiltä testausasemilta. LTS pitää näiden ohella yhteyttä myös Suomen Fysioterapeutteihin, Sydänliittoon ja Hengitysliittoon sekä suojelu- ja pelastusalan toimijoihin kuten Suomen Puolustusvoimiin, Kuopion palo-opistoon, poliisiin ja rajavartiolaitokseen. Alan tutkijat, asiantuntijat ja ammattilaiset ovat kokoontuneet säännöllisesti vuosittaisille kuntotestauksen neuvottelupäiville. Vuosittaisen tapaamisen ohella yhteyttä alan toimijoihin on pidetty ja kuntotestausasemien verkostotietokannan avulla. Liikunta & Tiede -lehti on raportoinut säännöllisesti kuntotestaukseen liittyvistä teemoista. Toiminnassa merkittävälle sijalle on noussut myös alan edunvalvonta. Vuonna 2014 kuntotestausvaliokunta keskittyi suunnittelemaan Kuntotestaajan ammatillista sertifikaattia. Ammatillisen sertifikaatin tarkoituksena on olla riippumattoman arviointiprosessin tuottama laatuleima, jonka avulla voidaan todentaa kuntotestaajan osaaminen, asiantuntemus ja kokemus. Sertifikaatin tulee myöntämään nimettävä sertifiointilautakunta. Sertifikaatin avulla halutaan myös auttaa alan toimijoita huomaamaan, että kuntotestausta tulee toteuttaa entistä yhdenmukaisemmin, laadukkaammin ja ammattimaisemmin. Kuntotestauksen (neuvottelu) päivät on alan tärkein verkostotapahtuma Suomessa. Niillä paitsi välitetään tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, herätetään myös keskustelua parhaista käytännöistä ja kuntotestauksen laadusta sekä alaa koskevista yhteisistä linjoista. Osallistujat ovat testaustyön ammattilaisia sekä liikunnan että terveydenhuollon kentältä, alan tutkijoita, opettajia, päättäjiä ja muita asiantuntijoita. Päivien teemat ovat olleet vuosittain fokusoituneita kuntotestauksen eri aloille ja tämä on näkynyt myös osallistujien vaihtuvuutena ammattipohjan mukaisesti. Vuoden 2014 päivien aikana käytiin keskustelua mm. urheilijatestauksen käytäntöjen ja menetelmien yhtenäistämisestä. Lisäksi vuoden 2015 kuntotestauspäivien suunnittelua ja ohjelmatyö aloitettiin alkuvuodesta Liikuntalääketieteen asiantuntijatoiminta, tiedonvälitystoiminta ja edunvalvonta tulivat osaksi LTS:n toimintaa Liite ry:n lakkauttamisen myötä vuonna Tehtävän hoitamiseksi LTS:aan perustettiin päätoiminen liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koordinaattorin toimi. Vuosina LTS raportoi opetusministeriön liikuntayksikölle alan kehittymisestä LTS:n organisaation sisällä. Tällä hetkellä LTS toimii yhteistyössä liikuntalääketieteen tutkija- ja asiantuntijayhteisön kanssa erityisesti vuosittaisen verkostotapaamisen, Liikuntalääketieteen päivien, toteuttamiseksi. Toimintaa johtaa ja koordinoi LTS:n hallituksen nimeämä liikuntalääketieteen valiokunta (pj. Timo Takala, Oulun liikuntalääketieteen keskus) yhteistyössä koordinaattori Jonne Kamsulan kanssa (50 % kokonaistyöajasta). Valiokunnan toimintaan osallistuvat Suomen kaikki liikuntalääketieteen keskukset (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku) ylilääkäriensä johdolla. Valiokunnan toimintaan osallistuu myös LTS:n pääsihteeri Kari L. Keskinen sekä OKM:n liikuntayksikön ja/tai VLN:n edustajat tarpeen mukaan. Vuonna 2014 päivitettiin kevään strategiakyselyn pohjalta Liikuntalääketieteen strategiaa vuosille Lisäksi työstettiin Liikuntalääketieteen keskusten yhteistyö- ja kehittämissuunnitelmaa sekä päivitettiin Liikuntalääketieteen erikoistumiskoulutuksen tavoitteita, rakennetta ja koulutusvaatimuksia. LTS:n 11

13 verkkosivustolle perustettiin Liikuntalääketieteen Extranet-työtila lisäämään alan erikoislääkärien ja erikoistuvien lääkärien vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Vuoden 2015 liikuntalääketieteen päivien suunnittelu ja organisointi käynnistettiin yhteistyössä Liikuntalääketieteen keskusten kanssa. Tehtävään nimettiin ohjelmatoimikunta, johon osallistuu yksi liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri jokaisesta Liikuntalääketieteen keskuksesta. Liikuntalääketieteen päivät ovat liikuntalääketieteen toimijoiden ja liikunnan biotieteen tutkijoiden vuosittain toistuva verkostotapaaminen Suomessa. Päivät toimivat yhteisenä jatkokoulutustilaisuutena liikuntalääketieteen keskuksissa koulutettavana oleville liikuntalääketieteeseen erikoistuville lääkäreille ja muille terveydenhuollon alalla toimiville ammattiryhmille. Kuopion Puijo symposiumissa sekä Scandinavian Congress on Medicine and Science in Sports yhteydessä jaettiin 500 stipendit suomalaisille liikuntalääketieteen tutkimuksille tutkimuskilpailuihin osallistuneiden joukosta. Puijo symposiumissa stipendin sai Harri Helajärven tutkijaryhmä ja skandinaavisessa kongressissa Antti Kiviniemen tutkijaryhmä. Erityisliikunnan päivien yhteydessä stipendit jaettiin Kati Karinharjulle ja Riikka Taipaleelle. Soveltavan liikunnan asiantuntijaverkostoon kuuluvat erityisliikunnan opettajat, tutkijat, erityisliikunnanohjaajat sekä erityisliikunnan järjestöjen toimijat. Verkosto on viime vuosien aikana laajentunut koskemaan myös sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä (kuntoutus). LTS kutsuu vuosittain kokoon erityisliikunnan asiantuntijaryhmiä, joissa pohditaan ajankohtaisia joko kirjallisuuden, tutkimusten tai kokemusten perusteella ilmenneitä soveltavaan liikuntaan liittyviä ilmiöitä ja asioita. Tilaisuuksista tehdyt kirjalliset raportit ovat ladattavissa LTS:n kotisivuilta. Asiantuntijatyön tuloksena syntyneet suositukset ovat ohjanneet VLN:n erityisliikunnan jaoston työskentelyä. Kuntien erityisliikunnan piirissä liikkuu ohjatuissa ryhmissä arviolta noin henkilöä. Reilussa 90 kunnassa työskentelee yhteensä noin 100 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa. LTS pitää yhteyttä toimijoiden välillä välittämällä tarpeellista tietoa verkkosivustojensa avulla sekä toteuttamalla vuosittaisia tapahtumia ja tapaamisia erityisliikuntaa koskettavista teemoista. Kuntien erityisliikunnasta on tehty arvio neljän vuoden välein, mutta arvioissa on keskitytty viime vuosina vain asukasluvultaan suurempiin kuntiin, joissa on palkattuna erityisliikunnanohjaaja. Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeen yhteydessä projektipäällikkö Saku Rikala toteutti pienten kuntien erityisliikunnasta selvitystyön, joka julkaistiin osana Erityisliikunnan tilanne kunnissa 2013 (Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:5) selvitystä. Ikäihmisten liikunnassa on jatkettu Voimaa vanhuuteen -ohjelman toisen viisivuotiskauden kuntatyötä LTS:n toteuttaman Erityisliikunnan kuntahankkeen myötä. Vuonna 2011 valmistuneen ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman edistäminen ja seuranta oli mukana LTS:n vuoden 2014 Erityisliikunnan päivien osateemana. Liikunnan tiedonvälitysyksiköt LTS toimii kokoonkutsujana liikunnan tiedonvälitysyksiköiden vuosittaisille tapaamisille Suomessa. Liikunnan tiedonvälitysyksiköt kokoontuivat kahdesti vuonna 2014 ( Helsinki ja Jyväskylä). Toiminnassa ovat mukana edustajat Liikuntatieteellisestä Seurasta, Jyväskylän yliopiston kirjastosta, UKK- Instituutista, Haaga-Helian Vierumäen yksikön kirjastosta, Suomen urheilukirjastosta ja muiden urheiluopistojen kirjastoista. Yhteistyö Kilpa- ja huippu- ja kilpaurheilun tutkimuskeskus käynnistyi syksyllä 2014 ja KIHU:sta tuli pysyvä jäsen tiedonvälitysyksiköihin. Liiku Terveemmäksi yhteistyöverkosto LTS käynnisti vuonna 2004 Lauri Tarastin esityksestä kansalaisten terveysliikuntaa edistävän kampanjan, jonka nimeksi tuli Liiku Terveemmäksi. LTS toimi kampanjan alkuvuosina toiminnan koordinaattorina. Sen 12

14 jälkeen vuodesta 2008 alkaen toimintaa on vetänyt vuosittain vaihtuva päätoimija yhteistyössä kampanjan työryhmän kanssa. Vuonna 2014 toiminnasta vastasi Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL tavoitteenaan nostaa esiin arjen aktiivisuutta ja auttaa mm. opiskelijoita löytämään keinoja, joiden avulla he voivat vähentää istumista arjessaan. Verkoston operatiivista toimintaa johti korkeakoululiikunnan asiantuntija Jussi Ansala. LTS:n toimistosta työryhmän toimintaan osallistui koordinaattori Jonne Kamsula. Toimintaa on ohjeistanut ja koordinoinut valtakunnallisesti edustava terveysliikunnan asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta THL:n pääjohtaja Pekka Puskan johdolla. Neuvottelukunnassa LTS:aa edustivat Antti Uutela ja Kari Keskinen. Uudeksi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi v alkaen valittiin kansanedustaja Tuija Brax ja varapuheenjohtajaksi tutkimusjohtaja Raija Laukkanen. Kampanjan suositukset istumisen vähentämiseksi ja arjen aktiivisuuden lisäämiseksi löytyvät osoitteesta: Kansainvälinen toiminta Tiedeviestinnän toteutuminen menestyksellisesti edellyttää sujuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta liikuntatieteen tutkijayhteisön kanssa riippumatta siitä toimivatko sen jäsenet kotimaassa tai Suomen ulkopuolella. Suomalainen tutkijayhteisö on kansainvälisesti suuntautunutta ja sen jäsenillä on vilkas kansainvälinen vuorovaikutus ja tutkimusyhteistyö ulkomaisten kollegojensa kanssa. LTS on verkostoitunut kansainvälisesti erityisesti liikuntatieteen ja liikuntakasvatuksen maailmanjärjestö ICSSPE:n (International Council of Sport Science and Physical Education) kautta, saaden sen jäsenyhteisöjen välityksellä ajankohtaista tietoa ja osaamista myös oman ydintoimintansa kehittämiseksi. Kansainväliset yhteydet ovat LTS:n toiminnassa olleet näkyvällä sijalla koko Seuran historian ajan. Osallistuminen ICSSPE:n ja sen alaisten työryhmien ja jäsenyhteisöjen toimintaan on ollut Seuran ohjelmassa aina ICSSPE:n perustamisvuodesta 1958 lähtien. Seuran edustajat ovat vaikuttaneet ICSSPE:n hallituksessa ja johtotehtävissä. Osallistumisen myötävaikutuksena on Suomeen saatu myös kansainvälisten organisaatioiden kongresseja ja kokouksia. ICSSPE piti sekä yleiskokouksensa että suurten komiteoidensa kokoukset Helsingissä kesäkuussa 2014 kansainvälisen naisverkosto IWG:n kongressin yhteydessä. Pääsihteeri Keskinen toimii ICSSPE:n johtoryhmän jäsenenä ja Editorial Board:n puheenjohtajana kaudella Keskinen osallistui ICSSPE:n johtoryhmän, hallituksen ja Editorial Boardin kokouksiin seuraavasti: - Editorial Board, Berlin, Saksa President s Committee, Berlin, Saksa President s Committee, Helsinki, Editorial Board, Helsinki, Executive Board, Helsinki, General Assembly, Helsinki, Pääsihteeri Keskinen toimii ICSSPE:n alaisen työryhmän World Commission of Science and Sports (WCSS) johtoryhmän jäsenenä ja sen alaisen työryhmän Biomechanics and Medicine in Swimming (BMS) puheenjohtajana. BMS-kokous ja sen toteuttama kongressi pidettiin Canberrassa Australiassa Ylilääkäri Harri Selänne LIKES tutkimuskeskuksesta oli Scandinavian Foundation for Medicine and Science in Sports säätiön hallituksen jäsenenä kaudella Säätiön hallituksen kokous pidettiin Helsingissä LTS on säätiön alkuperäinen perustajajäsen. Säätiö ylläpitää kansainvälistä tieteellistä aikakauslehteä Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports (IF 2.7 vuonna 2014). Säätiö toteuttaa kahden vuoden välein yhteispohjoismaisen tieteellisen Scandinavian Congress on Medicine and Science in Sports kongressin. Suomessa kongressi järjestettiin LTS:n ja Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen kesken. Professori Pasi Koski Turun yliopistosta osallistui Torontossa Kanadassa pidettyyn Global Summit on Physical Activity in Children -tilaisuuteen

15 Koordinaattori Toni Piispanen on European Federation of Adapted Physical Activity (EUFAPA) yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja kaudella EUFAPA:n hallitus kokoontui lokakuussa 2014 Madridissa, jossa oli samaan aikaan järjestön EUFAPA -kongressi. Piispanen valittiin järjestön yleiskokouksessa jatkamaan sen varapuheenjohtajana nelivuotiskaudella Airikki Pousi, joka toimii kansainvälisen liikuntakasvatuksen organisaation Federation Internationale d Education Physique (FIEP) Suomen delegaattina ja FIEP Euroopan varapuheenjohtajana, osallistui ICSSPE:n alaisen International Counsil Sport Pedagogy (ICSP) komitean kokoukseen Havannassa Kuubassa Kokous oli kansainvälisen 3th World Forum on PE For a Physical Culture of Peace kongressin yhteydessä. Nordisk samarbetsorgan för idrottsinformation och biblioteken (NORSIB) on pohjoismainen liikuntakorkeakoulujen ja liikuntajärjestöjen kirjastojen ja tietopalvelujen sekä muiden liikuntakirjastojen yhteistyöelin. NORSIB:in tehtävänä on kehittää liikunnan kirjasto-, dokumentointi- ja informaatiopalveluja Pohjoismaissa. LTS seuraa yhdistyksen toimintaa sähköpostilistan kautta ja osallistuu NORSIB:n kokoukseen seuraavan kerran Tukholmassa kesäkuussa Yhteyshenkilönä toimistolla on Jari Kanerva. Muita Seurassa tärkeiksi koettuja kansainvälisiä järjestöjä ovat mm. American College of Sports Medicine (ACSM), Association Internationale des Ecoles Supérieures d Education Physique (AIESEP), European College of Sport Science (ECSS), European Network of Sport Science Education and Employment (ENSSEE), ja International Federation of Adapted Physical Activity (IFAPA). Näihin järjestöihin Seura piti yhteyttä edustajiensa välityksellä. Liikuntatieteellinen Seura välitti tietoa suomalaisesta liikuntatutkimuksesta kansainväliselle yleisölle hallinnoimansa avulla. Sivusto esittelee liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusta, innovaatioita, kehityshankkeita ja tutkijoita sekä suomalaisia näkökulmia ajankohtaisiin kansainvälisen liikuntapolitiikan kysymyksiin. Lisäksi sivut sisältävät liikuntatieteen eri toimijatahojen esittelyjä ja yhteystietoja. Hallinto, henkilökunta, jäsenistö, viestintä ja markkinointi Hallinto- ja tukitoiminnalla varmistetaan varsinaisen toiminnan sujuvuus ja taloudelliset edellytykset. Hallinto Puheenjohtajana toimi professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta ja varapuheenjohtajana rehtori Lasse Mikkelsson Liikuntakeskus Pajulahdesta. LTS:n hallitus koostuu liikuntakulttuurin ja liikunta- ja terveystieteiden asiantuntijoista. Hallitus kokoontui kuusi kertaa. Hallituksen ja toimiston yhteisessä kesäkokouksessa Nastolassa tarkasteltiin LTS:n strategian toimivuutta ja tarvetta sen uudistamiseen. Kokouksessa keskusteltiin myös toiminnan suuntaviivoista vuosille sekä valtionhallinnon tiedolla johtamisohjelmasta. LTS:n neuvottelukunta kokoontui hallituksen ja henkilökunnan kanssa Helsingissä pidetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli Millainen on suomalainen neuvonantojärjestelmä ja miten LTS asemoituu siinä? Keskustelua alustivat emeritusprofessori Antti Uutela (THL) ja professori Heikki Kyröläinen (JY). Seuran kevätkokous pidettiin Tieteiden talossa, Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin LTS:n toimintakertomus 2013 ja tilinpäätös Syyskokous pidettiin Tieteiden talossa, Helsingissä. Henkilökunta Seuran toimistossa työskenteli vuoden aikana kahdeksan kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen vakituinen työntekijä. Toiminnan johtajana ja toimiston esimiehenä toimi pääsihteeri Kari L. Keskinen. Tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen vastasi hanke- ja julkaisutoiminnasta. Koulutus- ja viestintäpäällikkö Jari Kanerva vastasi LTS:n viestinnästä ja koulutustoiminnasta. Toimituspäällikkö Leena Nieminen vastasi Liikunta & Tiede -lehden toimittamisesta. Koordinaattori Jonne Kamsula vastasi liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koulutuksesta ja yhteistyöstä toimialoja edustavien valiokuntien kanssa. Koordinaattori Toni Piispanen vastasi erityisliikunnan hanke- ja koulutustoiminnasta ja yhteistyöstä toimialan tutkija- ja asiantuntijaverkoston kanssa. Sihteeri Tuula Valli toimi pääsihteerin sihteerinä ja talousasioista vastaavana sihteerinä. Vastaavana toimistosihteerinä toimi Linda Raivio. Juha Vanhatalo toimi osapäiväisenä kirjanpitäjän ja palkanlaskijan 14