Kertomus vuoden 2013 toiminnasta

Transkriptio

1 Liikuntatieteellinen Seura ry Kertomus vuoden 2013 toiminnasta Käsittelyaikataulu: hallitukselle hallituksen kokouskäsittely kommentoitu versio hallitukselle hallituksen päätös vuosikokouksen päätös julkaiseminen netissä OKM:lle yleisavustuksen tilityksen mukana 04/2014

2 Sisällys Yleistä... 2 Hanketoiminta... 3 Vuonna 2013 valmistuneet hankkeet... 3 Vuodelle 2014 jatkuneet hankkeet... 6 Julkaisutoiminta... 6 Vuonna 2013 ilmestyneet julkaisut... 7 Liikunta & Tiede -lehti... 7 Koulutustoiminta... 9 Tutkija ja asiantuntijaverkosto Kuntotestauksen tutkija- ja asiantuntijaverkosto Liikuntalääketieteen tutkija- ja asiantuntijaverkosto Soveltavan liikunnan tutkija- ja asiantuntijaverkosto Liikunnan tiedonvälitysyksiköt Liiku Terveemmäksi yhteistyöverkosto Kansainvälinen toiminta Hallinto Hallintoelimet Henkilökunta Seuran jäsenistö Viestintä ja markkinointi Talous Liitteet:

3 2 Yleistä Vuosi 2013 oli Liikuntatieteellisen Seuran (LTS) kahdeksaskymmenes toimintavuosi, jota juhlistettiin monin tavoin LTS:n tapahtumien yhteydessä. Liikunta & Tiede -lehti täytti 50 vuotta ja Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellinen tiedekunta perustettiin 50 vuotta sitten. Yhteisiä merkkivuosia juhlittiin Liikuntatieteen päivillä kesäkuussa Jyväskylässä. LTS:n ydintehtävänä on asiakassuuntautuneen liikunta-alan tiedeviestinnän toteuttaminen. Yhtäältä se on tieteestä viestimistä ja tiedon välittämistä alan asiantuntijoille ja päätöksenteon tueksi. Toisaalta se on vastaanottajan tavoitteet ja toiveet huomioonottavaa vuoropuhelua yhteisen ymmärryksen ja onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. LTS on ottanut huomioon tiedeviestintäkäsityksessä tapahtuneen muutoksen ja monipuolistumisen. Nykyisin tiedeviestinnällä tarkoitetaan kaikkia niitä prosesseja ja tapoja, joilla tiedekulttuuri ja tieteellinen tieto niveltyvät ympäröivän yhteiskunnan toimintoihin. LTS:n tiedeviestintä kohdistuu jäsenistön lisäksi liikuntahallintoon, liikunta- ja terveysalan ammattilaisiin ja opiskelijoihin. LTS:n hanketoiminta huomioi asiakkaiden tarpeet ja pyrkii vuoropuheluun hankkeiden tuottaman tiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. LTS:n koulutustoiminta tähtää liikunta- ja terveysalan ammattilaisten ammattitiedon ja -taidon lisäämiseen ja keskustelun aktivointiin. Vastaava tavoite on julkaisutoiminnassa, sillä LTS tuottaa alan ammattilaisia hyödyttävää tieteeseen perustuvaa suomenkielistä käyttötietoa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevia yhteenvetoja ja katsauksia. LTS on mahdollistanut kansalaiskeskustelua Liikunta & Tiede -lehden palstoilla ja sähköisessä mediassa pyrkien näin osaltaan vauhdittamaan alan ammattilaisten ja hallinnon välistä vuoropuhelua. Tiedeviestinnän toteuttaminen nojaa yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen liikuntatieteen tutkijayhteisön kanssa. LTS on ollut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja muiden liikuntatieteellistä tutkimusta harjoittavien yhteisöjen kanssa. Yhteistyön edistämiseksi LTS ylläpitää tutkija- ja asiantuntijaverkostoa, jossa on rekisteröityneenä runsaat 750 henkilöä. Verkostossa on teemakohtaisia osaverkostoja, joista viimeisin aktivoitui lasten ja nuorten liikuntaa koskevan selvityshankkeen ympärille. Pitkäjänteinen toiminta on ollut käynnissä liikuntalääketieteen, kuntotestaustoiminnan ja soveltavan liikunnan toimialoilla. Liikunta & Tiede -lehti ja LTS:n koulutustilaisuudet rekrytoivat kulloinkin esillä olevan teeman ympärille kirjoittajia ja esitelmöitsijöitä. LTS on verkostoitunut kansainvälisesti liikuntatieteen ja liikuntakasvatuksen maailmanjärjestö ICSSPE:n (International Council of Sport Science and Physical Education) kautta, saaden sen jäsenyhteisöjen ja työryhmien välityksellä ajankohtaista tietoa ja osaamista oman ydintoimintansa kehittämiseksi. LTS:n keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat OKM:n liikuntayksikkö ja valtion liikuntaneuvosto (VLN) jaostoineen. LTS allekirjoitti OKM:n liikuntayksikön kanssa ( ) tavoiteohjausasiakirjan, jonka mukaista toimintaa LTS on vuonna 2013 toteuttanut. Sopimukseen on kirjattu tavoitteet, joiden toteutumista LTS seuraa sekä oman toimintansa itse arvioinnilla että LTS:n ja liikuntayksikön kanssa pidettävissä tapaamisissa. LTS raportoi liikuntayksikölle tavoiteohjausasiakirjaan sisältyvien tavoitteiden toteutumisesta syksyllä Vuoden 2013 toiminnassa LTS otti erikseen huomioon myös Liikuntatiedon saavutettavuus -raportissa (OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:4) esitetyt suositukset. Työryhmä suositti LTS:lle tiedeviestintäroolin edelleen vahvistamista, tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kohtaamisien organisointia vuorovaikutuksen lisäämiseksi sekä teematilaisuuksien järjestämistä ajankohtaisista aiheista. LTS antoikin tähän mahdollisuuden erityisesti Liikuntatieteen päivillä, jonka yhteydessä VLN:n tiedejaos julkisti liikuntatieteen tutkimuksen suuntaasiakirjansa ja OKM:n liikuntayksikkö esitteli liikuntalain uudistamista. LTS seurasi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) piirissä tapahtuvaa kehitystä ja osallistui TSV:n julkaisufoorumihankkeen toteuttamiseen liittyviin keskustelutilaisuuksiin. LTS seurasi uuden Sosiaali- ja

4 Terveys ry SOSTE organisaation kehitystä sen valtuustosta käsin. Merkittäviä yhteistyötahoja olivat Nuorisotutkimusseura ja UKK-instituutti lasten ja nuorten liikuntaa käsittelevän katsauksen ja Liikunta & Tiede -lehden osalta. LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa valmisteltiin Liikuntakynnyksen yli raporttia. Julkaisu- ja koulutustoiminnan asiakkaina ja yhteistyötahoina oli myös muita liikunta-alan organisaatioita ja ammattilaisia. Hanketoiminta LTS:n hanketoiminnassa olennaisia tekijöitä ovat tieteellinen analyysi ja yhteiskunnallinen keskustelu. Tieto ei kuitenkaan ole suunta, koska pelkästään tiedolla ei voi johtaa, vaan liikuntakulttuurin kehittäminen on viime kädessä riippuvainen poliittisista päättäjistä. Seuran kehittämis- ja selvitystoiminnan tavoitteena on yhdistää tutkimuksen tuottama tieto politiikan, hallinnon, järjestöjen, median ja kansalaisten näkökulmiin. Näin syntyvät tuotteet ovat tiedeviestintää, joka ottaa huomioon eri näkökulmat ja edistää eri tahojen vuorovaikutusta. LTS:n kehittämis- ja selvityshakkeissa on keskitytty tiedon syntetisointiin ja analysointiin sovelluksen näkökulmasta. Hankkeiden tuotosten tavoitteena on ollut puhutella kulloisenkin yleisön tarpeita. Hankkeissa korostetaan dialogia niiden tilaajien kanssa, sillä vaikuttavinta tiedeviestintää on osallistava tiedeviestintä. Seuran perinteinen vahvuus on sen kyvyssä muodostaa toimivia yhteyksiä sekä tutkimuksen toteuttajien että niitä soveltavien päätöksentekijöiden suuntaan. Seuran hanketoiminnan yhtenä tavoitteena onkin saada tutkijat kommunikoimaan entistä paremmin muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2013 Seuran kehittämis- ja selvitystoimintaa kehitettiin edellä esitettyyn suuntaan. Jatkossa hankkeiden valinnassa ja toteutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota tulosten vaikuttavuuteen ja vuorovaikutukseen hankkeen asiakkaiden kanssa. Valmistuneet raportit ovat saatavilla sekä painettuina tuotoksina että PDF versioina LTS:n verkkosivuilta. Vuonna 2013 valmistuneet hankkeet Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt ( ). Seuran ja Museoviraston yhteistyöhankkeessa tarkasteltiin liikuntaympäristöjen kehittämistä ja kulttuuriperinnön vaalimista ensimmäistä kertaa yhdessä. Hankkeessa inventoitiin ja tallennettiin arvokkaita liikuntaympäristöjä koskevaa tutkimustietoa Museoviraston Hyvinvointipakkiin. Inventointitietokanta sijoitettiin Museoverkkoon, jossa se on eri viranomaisten käytössä (mm. maankäytön suunnittelun apuna). Hankkeen tutkijana toimi Hilkka Högström (Museovirasto). Hankkeen toinen päätavoite kohdistui opaskirjallisuuden julkaisemiseen. Liikunnan tutkimushankkeissa tai yliopisto-opetuksessa kulttuuriperintönäkökulma on ollut sivuosassa ja kulttuuriympäristötarkasteluissa liikunnan näkökulmille on annettu vain marginaalinen huomio. Kun urheiluväki lähestyy liikuntaympäristöjä toiminnollisuuden kautta, kulttuuriympäristön vaalijat korostavat sitä, kuinka liikuntapaikat ympäristöineen ilmentävät kulttuurin vaiheita ja kertovat alueen historiasta ja perinteistä. Keskustelua on käyty enemmän oman väen sisällä kuin sektoreiden välillä. LTS:n keväällä 2013 julkaisema Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin (toim. Teijo Pyykkönen) rakentaa siltaa liikunta-, ympäristö- ja museosektoreiden välille. Oppaan avulla toteutettiin tiedeviestinnän keskeistä tavoitetta: vuorovaikutuksen lisäämistä eri näkökulmien välillä. Oppaan keskeinen viesti on se, että liikuntaympäristöjen tasapainoinen kehittäminen onnistuu parhaiten eri lähestymistapoja yhdistäen. Opas on käytössä mm. liikuntahallinnossa liikuntapaikkarakentamisen koulutuksessa, ohjauksessa ja neuvonnassa valtio- ja aluetasoilla. Oppaan linjaukset otetaan hallinnossa huomioon myös päätettäessä liikuntarakentamisen hankeavustuksia, kun suunnitellulla rakentamisella on yhtymäkohtia arvokkaaseen kulttuuriperintöön. Opasta jaettiin Suomen kaikille kunnille ja valikoidusti liikunta-alan järjestöille sekä ympäristö- ja museosektoreiden toimijoille (noin 3

5 4 800 kpl). Lisäksi hanketta esiteltiin artikkelien, haastattelujen ja esitelmien kautta useilla foorumeilla. Hankkeen vastuuhenkilönä toimistossa toimi Teijo Pyykkönen. Liikuntatiedon hyödyntäminen ( ). Tiedolla johtamisessa huomio on viime vuosina laajentunut tiedon tuotannosta tiedon soveltamiseen. OKM:n asettaman työryhmän ( ) tavoitteena oli kehittää liikuntatiedon saavutettavuutta päätöksenteon eri tasoilla. Työryhmän tukena, mutta itsenäisenä hankkeena toteutettiin LTS:ssa Liikuntatiedon hyödyntäminen -hanke, jonka tavoitteena oli kartoittaa liikuntatiedon hyödyntämisen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Hankkeen tutkijoita toimivat Sanna Ojajärvi (HY) ja Sanna Valtonen (HY). Seuran hanke tuotti vuonna 2013 kaksi selvitysraporttia, jossa ensimmäinen keskittyi hallinnon tavoitteisiin ja tuki suoraan OKM:n työryhmän työtä. Toinen tarkasteli liikunnan tiedonvälitystä hallinnon tavoitteita laajemmin palvellen liikuntakulttuurin koko kenttää. Asiantuntijoiden haastatteluihin perustuvan hallintoselvityksen Kohti liikuntatiedon tehokkaampaa hyödyntämistä (Valtonen, Ojajärvi) pääpaino oli tiedon saavutettavuuden lisäämisessä ja tiedon kulkeutumiseen liittyvän prosessin kehittämisessä. Raportin mukaan liikuntakentän keskeiset ongelmat liittyvät toimijoiden erillisyyteen sekä julkisen keskustelun ja vuorovaikutuksen puutteeseen ja liikuntasektorin onkin syytä päivittää tiedon hyödyntämiseen liittyviä käytäntöjään medioituneen verkostoyhteiskunnan mahdollistamilla ja edellyttämillä tavoilla. Selvitys osoitti, että tiedonvälityksen haasteet ovat samanlaisia Suomeen verrattavissa maissa. Oppia eri maiden ratkaisuista on otettavissa erityisesti vuorovaikutuskäytäntöjen, liikuntatiedon ja päätöksenteon avoimuuden sekä julkisuuden hyödyntämisen osalta. Hankkeen laaja-alaisemmassa raportissa Liikuntalaiva tietomerellä navigointia politiikan ja julkisuuden tuulissa (Ojajärvi, Valtonen, Pyykkönen) tarkasteltiin liikuntatiedon hyödyntämistä tietoteorian, vuorovaikutuksen ja julkisuuden näkökulmista. Raportissa korostettiin liikuntasektorin tarvetta päivittää käsityksensä tiedeviestinnästä ja asiantuntijuudesta, verkostotyön tärkeyttä, julkisuuden ja kansalaiskeskustelun haltuun ottamista ja osallistamista ohjauksen sijaan. Raportissa LTS:aa kannustettiin ryhtymään vuorovaikutuksen organisaattoriksi. LTS: hankeraporttien viestit olivat samansuuntaisia kuin OKM:n työryhmän loppuraportin Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittäminen (2013) suositukset. LTS:n toimistosta OKM:n työryhmän työhön osallistuivat Jari Kanerva ja Teijo Pyykkönen mahdollistaen työryhmän ja LTS-hankkeen tiiviin vuorovaikutuksen. Hankkeen vastuuhenkilönä toimistossa toimi Teijo Pyykkönen. Liikunnan hyvät käytännöt ( ). Liikunnan hankemaailma on laajentunut huomattavasti luvulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta LTS toteutti Liikunnan hyvät käytännöt -hankkeen, jossa selvitettiin liikuntaan liittyvää projekti- ja ohjelmakokonaisuutta sekä erityisesti miten paljon hankkeet ovat tuottaneet hyviä käytäntöjä. Hankkeen tutkijana toimi Saku Rikala. Hanke tuotti kaksi raporttia: väliraportin Kohti liikunnan pysyviä käytäntöjä (Rikala 2012) ja loppuraportin Liikunnan hanketoiminta ruusut, risut ja suositukset (Rikala 2013). Väliraportissa kuvattiin liikunnan hankemaailman kehitystä ja laajuutta, arvioitiin ohjelmatyön merkitystä sekä hahmoteltiin hyvin käytäntöjen kriteerejä. Loppuraportissa arvioitiin liikunnan hanketoiminnan onnistumiset ja kehittämiskohteet sekä esitettiin suositukset hanketoiminnan kehittämiseksi. Liikunnan hankemaailmaa ei voi leimata yksioikoisesti tarpeelliseksi tai turhaksi. Hankkeiden joukosta löytyy sekä innovatiivisuutta että tyhjäkäyntiä. Liikunnan hankemaailma on ristiriitaisuuksien näyttämö, jolla ison kuvan piirtäminen on vaikeaa. Hankkeilla on pystytty reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin sekä luomaan uusia verkostoja. Vaikka monet hankkeet ovat aktivoineet paikallista liikuntatoimintaa, niiden

6 5 laajemmasta hyödynnettävyydestä tiedetään vain vähän. Hankemaailmaa leimaa vajavainen raportointi, lyhytjänteisyys ja koordinoimattomuus. Hankkeiden seurantaa on syytä tehostaa. Hankkeen yhteydessä Saku Rikala kokosi Seuran verkkosivuille hankerekisterin Liikuntahankkeet.fi, johon on koottu tietoa lähes tuhannesta kehittämishankkeesta. Kaikille avoin sivusto tarjoaa ajankohtaista tietoa liikunnan hankkeista ja hyvistä käytännöistä sekä mahdollisuuden yhteistyöverkostojen koostamiseksi oman kehittämistyön tueksi. Hankerekisteristä voi hakea ja sen avulla voi jakaa tietoa liikunnan hankkeista ja hyvistä käytännöistä muiden hyödynnettäväksi. Liikuntahankkeet.fi tarjoaa myös uutisia, ajankohtaisia juttuja ja taustoittavaa tietoa liikunnan hankemaailmasta. Seura on jatkanut rekisterin ylläpitoa myös hankkeen päätyttyä. Hankerekisteriä sekä hankkeen raportteja on hyödynnetty mm. valtion liikuntaneuvoston arviointityössä. Hankkeen vastuuhenkilönä toimistossa toimi Teijo Pyykkönen. Liikunta- ja terveystieteiden maistereiden urakehitys ( ). Selvityksessä tarkasteltiin liikuntakoulutuksen ja työelämän vaatimusten kohtaamista. Kyselyyn perustuva selvitys tukee liikunnan ja terveyden koulutusjärjestelmien kehittämistä koulutuksen eri tasoilla. Hankkeen yhteistyötahoja olivat Jyväskylän yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat ry (NUOLI ry) ja Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry (SLA). Selvityksen kohteena olivat vuosina valmistuneiden liikunta- ja terveystieteiden maistereiden sekä työelämässä toimivien liikunnanohjaajien (AMK) urakehitys. Hankkeen tutkijana toimi emeritusprofessori Pauli Vuolle. Hankkeen loppuraportti Liikunnan ja terveyden uralla (Vuolle 2013) osoitti, että niin maistereiden kuin liikunnanohjaajien kohdalla koulutus oli tuottanut hyvin ammattielämässä tarvittavia valmiuksia. Tästä oli osoituksena mm. vastaajien hyvä työllistyminen, yleinen tyytyväisyys tutkimushetkiseen tai viimeiseen työpaikkaan sekä näkemys ammatista kutsumusammattina. Kritiikissään maisterit kaipasivat suunnitelmallisempaa työharjoittelua opiskelun aikana sekä opintoja, jotka tuottaisivat hallinnollisia, esimiesja johtamistaidollisia valmiuksia. Liikunnanohjaajien kohdalla voimakkaimman kritiikin kohteena oli tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK) jonka ei katsottu antavan työnantajalle riittävää kuvaa liikunnanohjaajan osaamisesta. Soveltumaton tutkintonimike oli vastaajien mukaan myös yksi syy huonoon palkkaukseen. Yhteistyö liikuntatieteellisen tiedekunnan ja liikunnanohjaajia koulutuksesta vastaavien ammattikorkeakoulujen välillä on koulutuspoliittinen kysymys, johon vastataan mm. monimuotokoulutuksena toteutettavan maisteriohjelman kautta. Hankkeen vastuuhenkilönä toimistossa toimi Jari Kanerva. Liikuntalääketieteen asema ja kehitys Suomessa ( ). Selvityksessä kuvataan liikuntalääketieteen kehitystä Suomessa omana lääketieteen erikoisalana ja erikoisalan kansainvälistä kehitystä. Selvitys jakaantuu kahteen itsenäiseen osaan. Ensimmäisessä osassa (Timo Takala, Arja Uusitalo) tarkastellaan alan nykytilannetta ja kehitystarpeita liikuntalääketieteen erikoislääkärien keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta. Toisessa osassa (Kerstin Ehnholm, Mirja Virtala) valotetaan alan kehitystä valtion liikuntahallinnossa toimineiden virkamiesten näkökulmasta. Ensimmäisen osan keskeisenä suosituksena esitetään, että liikuntalääketieteen kehitysedellytykset turvataan lakisääteisellä erikoistumiskoulutuksen rahoituksella ja perustamalla liikuntalääketieteen virkoja ja tehtäviä myös julkiselle sektorille. Jotta liikuntalääketiede voisi kehittyä akateemisena oppiaineena, pitäisi lääketieteellisiin tiedekuntiin perustaa liikuntalääketieteen professuureja. Tämän ohella alan opetusta pitäisi lisätä ja kehittää lääkäreiden ja muun terveydenhuollon henkilöstön perus- ja jatkokoulutuksessa. Toisen osan johtopäätöksenä esitetään, että liikuntalääketieteen edistäminen edellyttää nykyistä vahvempaa edunvalvontaa, yhteistyötä ja tiedottamista. Koulutuksen kehittäminen, alan olemassaolon varmistaminen lääketieteen spesialiteettien joukossa, koulutuksen rahoittaminen ja erikoisalan laajentaminen yleisen

7 6 terveydenhuollon osaksi ovat esimerkkejä toiminnoista, jotka edellyttävät nykyistä vahvempaa yhteiskunnallista panostusta. Hankkeen vastuuhenkilönä toimistossa toimi Kari Keskinen. Vuodelle 2014 jatkuneet hankkeet Tutkimuskatsaus lasten ja nuorten liikunnasta ( ). Yksittäisten tutkimusten määrä nousee kiihtyvällä vauhdilla, joten niiden hyödyntäminen mm. päätöksenteossa on mahdollista vain satunnaisesti. Lasten ja nuorten liikuntaa, fyysistä aktiivisuutta ja urheilua käsittelevää tutkimusta ja kehittämistyötä on leimannut hajanaisuus, irrallisuus, lyhytjänteisyys, pinnallinen seuranta ja vaatimaton hyödyntäminen. Lasten ja nuorten liikuntaa koskeva tietopohja on päätöksenteon näkökulmasta todettu heikoksi (VLN 2011). Alan kehittämistoimintaa on käynnissä runsaasti ja se on vain osin koordinoitua. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan hajanaisuus ja koordinoimattomuus ovat vaikeuttaneet sekä liikuntatutkimuksen että liikuntapolitiikan suunnittelua ja toteuttamista. LTS aloitti vuonna 2011 katsauksen laatimisen lasten ja nuorten liikuntatutkimuksesta yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston sekä OKM:n liikuntayksikön kanssa. Katsauksen tavoitteena oli tukea sekä alan tutkimusta että kehittämistoimintaa. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin kokonaiskuvan luominen 2000-luvulla ( ) tehdystä lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaat) tutkimuksesta. Samalla piti nostaa esille olemassa olevat tietoaukot ja osoittaa suuntaviivoja uudelle tutkimukselle. Tutkijoina toimivat Päivi Berg ja Maarit Piirtola. Katsaus kohdistuu koko liikuntatieteen alaan (yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet, biolääketieteet). Aineisto rajattiin suomalaisissa yliopistoissa tehtyihin väitöskirjoihin, suomenkielisissä tiedelehdissä julkaistuihin vertaisarvioituihin alkuperäisartikkeleihin tai katsausartikkeleihin sekä kansainvälisissä tiedelehdissä julkaistuihin vertaisarvioituihin artikkeleihin tai katsauksiin, joissa ainakin yksi kirjoittajista on kuulunut Suomessa sijaitsevaan tutkimusorganisaatioon ja käyttää Suomessa tuotettua aineistoa. Hankkeen loppuraportti ilmestyi helmikuussa Hankkeen vastuuhenkilönä toimistossa toimi Kari Keskinen. Erityisliikuntaa kuntiin Erityisliikunnan kehittämishanke ( ). Hankkeen tavoitteena on luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset, lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, ammattitaitoisten erityisliikunnanohjaajien ja erityisliikuntaryhmien määrää sekä luoda pysyviä toimintakäytäntöjä yhteistyökuntiin erityisliikunnan järjestämiseksi. Hankkeen yhteistyökunnat (7 kpl) ovat: Eura, Huittinen, Loviisa, Orimattila, Mänttä-Vilppula, Alajärvi ja Kalajoki. Lisäksi hankkeessa selvitetään kuntien erityisliikunnan tilannetta valtakunnan tasolla. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi yhteistyökunnat ovat asettaneet omat tavoitteensa erityisliikunnan kehittämiselle. Projektipäällikkö Saku Rikala toimi hankkeen toteuttajana ja vastuuhenkilönä toimistossa työskenteli Toni Piispanen. Vähän liikkuvien aktivointi ( ). Seura osallistui LIKES-tutkimuskeskuksen Liikuntakynnyksen yli vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen raportti Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen valmistui painokuntoon joulukuussa ja julkaistiin tammikuussa Hankkeeseen osallistui Seuran toimistosta Teijo Pyykkönen. Julkaisutoiminta Liikuntatieteellisen Seuran julkaisemat teokset on luokitettu kolmeen eri sarjaan, jotka on muodostettu niin, että sarjan nimestä voidaan päätellä teosten sisällön luonne ja ominaispiirteet sekä asiakasryhmä, jolle teokset on ensisijaisesti suunnattu. LTS:n julkaisu -sarjassa ilmestyy ensisijaisesti käsi- ja oppikirjoja pääasiallisina kohderyhminä opiskelijat, opettajat ja käytännön liikunta- ja terveystyössä toimivat liikunta- ja terveysalan ammattilaiset. Impulssi -sarjassa ilmestyy ajankohtaisia ja kantaaottavia raportteja, joilla on liikuntapoliittinen ulottuvuus kohderyhminään ensisijaisesti päätöksentekijät ja kehittämistoiminnasta vastaavat hallinnossa ja

8 7 järjestöissä sekä toimittajat. Tutkimuksia ja selvityksiä -sarjassa ilmestyy seuran tutkimus- ja selvityshankkeiden tuottamia raportteja, jotka on kohdistettu ensisijaisesti tutkijoille, kehittäjille ja opiskelijoille. Liikunta & Tiede -lehti julkaisee yleistajuisia artikkeleita sekä suomenkielisiä vertaisarvioituja tieteellisiä alkuperäistutkimuksia. Näiden ohella lehdessä on kantaaottavia kolumneja, kirja-arviointeja ja muita kirjoituksia. Lehden tavoitteena on saavuttaa jäsenistön ohella liikuntatieteestä ja sen tuottamista tuloksista kiinnostunut muu yleisö. Vuonna 2013 ilmestyneet julkaisut Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu -sarja: Teijo Pyykkönen, Minna Perähuhta, Hilkka Högström, Pekka Lehtinen (2013) Liikuntaympäristöt kulttuuriperintönä opas arviointiin, LTS:n julkaisu nro 170 (83 sivua) Liikuntatieteellisen Seuran Impulssi -sarja: Sanna Ojajärvi, Sanna Valtonen, Teijo Pyykkönen (2013) Liikuntalaiva tietomerellä navigointia politiikan ja julkisuuden tuulissa. LTS:n Impulssi nro 27 (60 sivua) Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä -sarja: Saku Rikala (2013) Liikunnan hanketoiminta ruusut, risut ja suositukset. LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 6 (31 sivua) Pauli Vuolle (2013) Liikunnan ja terveyden uralla vuosina valmistuneiden liikunta- ja terveystieteiden maistereiden sekä työelämässä toimivien liikunnanohjaajien (AMK) urakehitys. LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 7 (69 sivua) Sanna Valtonen, Sanna Ojajärvi (2013) Kohti liikuntatiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Yhteishanke Valtion liikuntaneuvoston kanssa. LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 8 (43 sivua) ja Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:4. Timo Takala, Arja Uusitalo, Kerstin Ehnholm, Mirja Virtala (2014) Liikuntalääketiede Suomessa. (Osa I Takala & Uusitalo: Liikuntalääketieteen kehittyminen, nykytilanne ja kehitysnäkymät; Osa II Ehnholm & Virtala: Liikuntalääketieteen kehitys valtionhallinnon näkökulmasta). LTS:n tutkimuksia ja selvityksiä nro 9 (34 sivua). Valmistuneet käsikirjoitukset: Esa Rovio, Anita Saaranen-Kauppinen, Teijo Pyykkönen (2014) Liikuntakynnyksen yli ohjelmista ihmisen kohtaamiseen. Yhteishanke LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa. LTS:n Impulssi nro 28 (48 sivua) ja Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja nro 281. Kari Kauranen (2014) Lihas rakenne, toiminta ja voimaharjoittelu. LTS:n julkaisu nro 171 (n. 550 sivua) Liikunta & Tiede -lehti Liikunta & Tiede -lehti on liikuntakulttuurin, -tieteiden ja -politiikan asioista kertova kotimainen aikakauslehti. Lehti tuottaa, kokoaa, muokkaa ja välittää tietoa liikunnan eri osa-alueilta, liikunnan tutkimuksesta ja liikuntapolitiikasta. Lehti pyrkii herättämään keskustelua ajankohtaisista teemoista. Lehti palvelee laajaa liikunnan ammattilaisten kenttää luotettavana, ajankohtaisena ja asiantuntevana tietolähteenä. Lehti on Liikuntatieteellisen Seuran jäsenlehti, keskeinen viestintäkanava ja äänenkannattaja sekä liikunnan- ja terveystiedon opettajien liiton (Liito ry) jäsenetulehti. Vuosi 2013 oli liikuntatieteen merkkivuosi, jolloin LTS vietti 80-vuotisjuhlavuottaan, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta ja Liikunta & Tiede-lehti juhlivat molemmat 50-vuotista toimintaansa. Merkkivuosien tiimoilta tieteenalan, tiede- ja yliopistopolitiikan sekä liikunnan tiedepolitiikan linjaukset olivat toimintavuoden läpäisevä teema, jota käsiteltiin muun muassa pääkirjoituksissa (1/2013, 2 3/2013, 4/2013),

9 8 emeritus ihmettelee palstalla (1/2013), Polttopisteessä palstalla (6/2013) sekä ministeri Arhinmäen haastattelussa (2 3/2013). Lehdessä julkaistiin vuoden jokaisessa numerossa Liikunta & Tiede 50 vuotta -palstalla eri vuosikymmenten aikana käsiteltyjä teemoja ja kannanottoja lyhyinä poimintoina pääkirjoituksista ja artikkeleista. Koosteet kertoivat osaltaan samalla myös suomalaisen liikuntakulttuurin lähihistoriasta ja sen kehitystrendeistä. Liikuntatutkimuksen, opettajakoulutuksen ja tiedekunnan viiden vuosikymmenen saavutukset ja haasteet olivat esillä myös tiedekunnan pääjuhlan ja sen yhteydessä järjestetyn Kallis urheilu seminaarin raportoinnissa numerossa 6/2014. Muita esillä olleita teemoja olivat muun muassa uudet lajit ja liikuntakulttuurin muutos (1/2013, 5/2013), vammaisurheilu (1/2013, 2 3/2013), liikkumattomuus, liikunnan taitekohdat, motivointi (2 3/2013, 6/2013), urheilijan terveys (5/2013), liikuntatiedon ja käytännön rajapinnat ja tietotarpeet (4/2013), lasten ja nuorten liikunta (1/2013, 6/2013). Liikunta- ja liikuntatiedepoliittisina foorumeina lehdessä toimivat etenkin pääkirjoitukset ja Polttopisteessä -palsta sekä kolumnit ja Emeritus ihmettelee, Opiskelija ounastelee -palstat sekä Pohdittua osaston perustellut kannanotot. Kotimaisissa yliopistoissa ja muillakin kuin liikuntatieteen aloilla valmistuneet liikuntaa koskevat väitöstutkimukset uutisoitiin koosteena kunkin numeron väitösuutiset palstalla. Kansainvälistä tutkimusta lehti esitteli liikunnan biolääketieteen, liikuntakasvatuksen, -sosiologian ja -psykologian asiantuntijoiden toimittamissa tutkimusuutisissa. Lisäksi lehdessä julkaistiin liikuntatieteen (2 3/2013) ja liikuntalääketieteen päivillä (5/2013) esillä olleiden tutkimustiivistelmien koosteet. Lehti julkaisi seitsemän tieteellisen vertaisarvioinnin perusteella hyväksyttyä alkuperäisraporttia tutkimusartikkelit osiossa vuoden ensimmäisessä ja viisi vuoden viimeisessä numerossa. Tutkimusartikkelien arviointi- ja toimitusprosessista vastaa erillinen toimitusryhmä. Kunkin artikkelin arvioi kaksi ko. aihealueen arvostettua tutkijaa. Lehden nettiversioissa ( julkaistiin kunkin numeron pääkirjoitus, sisältösivu sekä osasta lehden artikkeleista tiivistetyt erilliset uutisjutut. Nämä nettiuutisoinnin aiheena olleet lehden artikkelit sekä kaikki tutkimusartikkelit ovat lisäksi vapaasti luettavissa pdf-tiedostona. Lehden vastaavana päätoimittajina toimi professori Pasi Koski (Turun yliopisto) ja toisena päätoimittajana seuran pääsihteeri Kari L. Keskinen. Lehden toimituspäällikkönä toimi Leena Nieminen. Lehden toimituskunta kokoontui Tampereen yliopistolla. Taulukko 1. Liikunta & Tiede lehden julkaisemat artikkelit vuosina Julkaisutyyppi Tieteelliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset Tutkimukseen perustuvat artikkelit, katsaukset ja pääkirjoitukset Yleistajuiset artikkelit, haastattelut, kolumnit ym Muut artikkelit; kirja-arviot, tutkimus- ja väitösuutiset Tutkimustiivistelmät Yhteensä

10 9 Koulutustoiminta Liikuntatieteellinen Seura toteuttaa liikunta- ja terveysalan asiantuntijoille suunnattua osallistavaa tiedeviestintää seminaariensa ja kongressiensa kautta. Tilaisuuksien päätarkoituksena on koota yhteen asiantuntijaryhmiä keskinäisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja verkostoitumiseksi. Tilaisuudet pyrkivät myös tieteidenväliseen vuoropuhelun ja liikuntatieteen eri osa-alueiden kohtaamiseen. LTS:n tilaisuuksissa on hyödynnetty sosiaalista mediaa reaaliaikaisen facebook-kommentoinnin avulla. Liikuntatieteen päivät välittää liikuntaan liittyvää tieteellistä tietoa liikunta- ja terveysalan asiantuntijoille, vaikuttajille ja soveltajille sekä edistää tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välistä vuorovaikutusta. Kuntotestauspäivien ohjelma on suunniteltu niin, että osallistujat saavat tutkimustietoa käytännön soveltajan näkökulma ja tarpeet huomioiden. Liikuntalääketieteen päivien tavoitteena on välittää tieteeseen perustuvaa tietoa ja osaamista alan ammattilaisille sekä antaa liikuntalääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille ammattitaitoa kehittävää erikoiskoulutusta. LTS on toteuttanut Erityisliikunnan neuvottelupäivät neljän vuoden välein ja Erityisliikunnan asiantuntijasymposiumin neljän vuoden välein. Niiden tavoitteena on parantaa erityisliikunnan alalla toimivien välistä yhteistyötä, laatia suositukset toiminnan järjestämiseksi koko Suomessa ja välittää soveltajille käyttökelpoista tietoa käynnissä olevasta tieteellisestä tutkimuksesta. Taulukko 2. LTS:n järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen vuosina Tilaisuus Yhtensä Kuntotestauspäivät Liikuntalääketieteen päivät Erityisliikunnan päivät* + symposiumi 250* EUCAPA 2010 kongressi Liikuntatieteen päivät Liikuntapoliittiset neuvottelupäivät Yhteensä Kuntotestauspäivät ovat kuntotestauksen vuosittainen kansallinen päätapahtuma Suomessa. Päivät on järjestetty säännöllisesti vuodesta Vastaavaa tapahtumaa kuntotestauksesta ei ole Suomessa. Päivillä on avattu koko kuntotestauksen kirjo terveysliikunnasta huippu-urheiluun ja lapsista vanhuksiin. Vuoden 2013 Kuntotestauspäivät järjestettiin UKK-instituutissa teemalla "Voiko kansan kuntoa mitata? mitä mittarit kertovat? Osallistujia oli 110 henkilöä. Päivien teemoina olivat tavalliselle liikkujalle suunnatut terveyskuntotestit, niiden historia, testimenetelmien kehittäminen sekä demonstraatiot käytännön toteutuksesta. Lisäksi päivillä perehdyttiin uusimpiin näkymiin mm. kouluikäisten sekä työikäisten fyysisen aktiivisuuden arvioinnissa. Päivien aikana pidettiin 11 kutsuluentoa ja neljä demonstraatiota alustuksineen. Tapahtumasta raportoitiin Liikunta & Tiede lehdessä sekä sivustolla. Osallistujapalautteen sekä itsearvioinnin perusteella Kuntotestauspäivillä on tällä hetkellä toimiva malli, jossa kärkenä on käytännön soveltajan näkökulma ja tarpeet. Liikuntatieteen päivät järjestettiin Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Jyväskylän yliopistossa. Niiden tavoitteena oli toimia liikunnan toimijoiden ja liikuntatutkimuksen kohtauspaikkana ja tehtävänä välittää liikuntaan liittyvää tieteellistä tietoa käytännönläheisesti liikunta- ja terveysalan vaikuttajille ja soveltajille. Teemaksi järjestelytoimikunta oli valinnut liikunnan tiedeviestintää ja sen moninaisuutta korostavan otsikon Vain aasi liikkuu kepillä ja porkkanalla, liikuntatieto vain vuorovaikutuksessa. Teemasessioissa käsiteltiin lasten ja perheiden liikunnan edistämisen kokonaisuutta, motivoivia

11 vuorovaikutusympäristöjä, julkistettiin valtionliikuntaneuvoston suunta-asiakirja, tarkasteltiin liikuntatieteiden soveltamista huippu-urheilussa ja valotettiin liikuntalain uudistusta. Päivien ohjelmaan liittyi osaltaan myös LTS:n 80-vuotisjuhlavastaanotto. Tutkijoille Liikuntatieteen päivät tarjosi erinomaisen mahdollisuuden tarkastella liikuntaan kohdistuvaa tutkimusta yli tieteiden välisten rajojen. Kansainvälisissä sessioissa tarkasteltiin tutkimuksen jalkauttamista ohjelmiksi eri maissa. Osallistujia oli 225 henkilöä ja päivillä pidettiin 35 kutsuluentoa. Kansainvälisiä luennoitsijoita oli seitsemän. Lisäksi pidettiin 48 e-posteriesitystä, joiden esittäjistä nuoret tutkijat osallistuivat tutkimuskilpailuun. Yhteistyökumppaneina olivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, opetusja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto ja International Council of Sport Science and Physical Education. Kilpailuun osallistuneet tutkimukset ja osa päivillä käsitellyistä teemoista julkaistiin Liikunta & Tiede lehdessä. Tutkimuskilpailun tuloksena palkittiin viisi tutkijaa LTS:n ja tiedekunnan yhdessä lahjoittamilla 500 euron stipendeillä. Stipendit saivat Eero A. Haapala, Noora Hirvonen, Jouni Lahti, Elina Sillanpää ja Heini Wennman. Liikuntalääketieteen päivät on vuosittainen liikuntalääketieteen kansallinen päätapahtuma Suomessa ja sen järjestelyihin ovat sitoutuneet kaikki Suomessa toimivat liikuntalääketieteen keskukset. LTS on ollut vastuussa päivien järjestelyistä vuodesta 2002 alkaen. Liikuntatieteen päivien tavoitteena on ammattilaisille suunnatun tiedon ja osaamisen välittäminen sekä liikuntalääketieteen opiskelijoille ja tutkijoille suunnattu erikoiskoulutus. Osallistujat ovat lääkäreitä, fysioterapeutteja, muita terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisia sekä näiden alojen päättäjiä, tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Päivien yhteydessä järjestettävä liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailu toimii suomalaisen liikuntalääketieteellisen tutkimuksen edistäjänä ja nuorten tutkijoiden tieteellisen jatkokoulutuksen foorumina. Liikuntalääketieteen päivät 2013 järjestettiin Helsingissä Biomedicum -keskuksessa teemalla "Lisää terveitä harjoittelupäiviä laadukas terveydenhuolto luo pohjan urheilijan menestymiselle". Osallistujia oli yhteensä 149 henkilöä. Päivien aikana pidettiin 13 kutsuluentoa ja 3 työpajaa sekä raportoitiin 35 tutkimusta e-postereina, jotka osallistuivat samalla liikuntalääketieteellinen tutkimus kilpailuun. Kilpailuun osallistuneet tutkimukset ja osa päivillä käsitellyistä teemoista julkaistiin Liikunta & Tiede lehden liikuntalääketieteen teemanumerossa. Stipendit saivat: Saija Karinkanta (1.000 ), Mika Venojärvi (500 ) ja Jaana Karjalainen (500 ), nuori tutkija. Liikuntalääketieteen pohjoismainen säätiö (Scandinavian Society of Medicine and Science in Sports) toteuttaa yhdessä pohjoismaisten jäsentensä kanssa Scandinavian Congress of Medicine and Science in Sport - kongressin kahden vuoden välein eri pohjoismaissa. Suomessa kongressi järjestetään kahdeksan vuoden välein. Seuraava tapahtuma järjestetään Helsingissä Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen (SULY) ja LTS:n yhteistyönä. Edellinen tapahtuma pidettiin Vierumäen urheiluopistolla lokakuussa Vuoden 2014 kongressin järjestelyt käynnistettiin vuonna Erityisliikunnan päivät 2014 järjestelyt käynnistettiin vuonna Seura on toteuttanut erityisliikunnan neuvottelupäivät neljän vuoden välein ja erityisliikunnan asiantuntijasymposiumin neljän vuoden välein vuodesta 1986 alkaen. Päivien tavoitteena on parantaa erityisliikunnan alalla toimivien välistä yhteistyötä, laatia suositukset toiminnan järjestämiseksi koko Suomessa ja välittää liikunnan ammattilaisille sovellettavaa tietoa käynnissä olevasta tieteellisestä tutkimuksesta. Päivillä työstetään erityisliikunnan suositukset, jotka toimivat ohjenuorana valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston toiminnalle seuraavana nelivuotiskautena ja näin ohjaavat koko erityisliikunnan kenttää. Vuonna 2013 valittiin sekä järjestely- että ohjelmatoimikunnat, jotka kokoontuivat vuoden aikana. Päivät järjestetään Jyväskylän yliopistossa (Agora) yhteistyössä valtion liikuntaneuvoston, Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän kaupungin kanssa. 10

12 Yhteensä LLTP 2013 LTP 2013 KTP 2013 LLTP 2012 LPNP 2012 ERLI symp KTP 2012 LLTP 2011 KTP 2011 LLTP 2010 EUCAPA 2010 ERLI 2010 KTP Taulukko 3. LTS:n tilaisuuksissa pidetyt luennot, esitykset, keskustelut, demonstraatiot ja työpajat Kutsuluento suomeksi Kutsuluento englanniksi Suullinen esitys Posteri esitys e-posteri Keskustelu/demot/ työpajat Kallis urheilu -seminaari pidettiin Liikunnalla, Jyväskylän yliopistossa. Teemana olivat urheilun arvot, etiikka ja talous. Paikalla noin 600 osallistujaa. Tilaisuus oli osa Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlia. LTS oli yhteistyökumppanina suunnittelussa ja järjestelyissä sekä vastasi keskusteluosuuden toteuttamisesta. 4th Finland China Forum on Sport Science and Technology toteutettiin Liikuntatieteen päivien yhteydessä. Forumin tavoitteena oli valottaa, miten tieteellisiä tutkimuksia on pysytty jalkauttamaan sekä Kiinassa ja Suomessa ja onko näistä syntynyt hyviä käytänteitä. Ohjelma oli suunniteltu dialogin muotoon siten, että suomalaisten ja kiinalaisten puheenvuorot vuorottelivat keskenään. Vieraiden aikatauluongelmien takia kaikkia puheenvuoroja ei kuultu. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi LTS:n puheenjohtaja Antti Uutela. Kiinalaiseen delegaatioon kuului kuusi professori-tasoista tutkijaa. Forumista julkaistiin erillinen abstraktikirja. Tutkija ja asiantuntijaverkosto LTS:n tutkija- ja asiantuntijaverkoston tavoitteena on edistää liikunnan tutkijoiden, asiantuntijoiden sekä hallinnossa ja järjestöissä toimivien henkilöiden välistä vuorovaikutusta liikunnasta saatavan tiedon hyödyntämiseksi. Verkosto toimii samalla myös tiedotus- ja rekrytointikanavana liikuntatieteen tutkimuksen, hallinnon ja eri toimijoiden välillä. Vaikka verkosto on itsenäisten toimijoiden muodostama väljä yhteisö, on se myös kriittinen tutkijayhteisö, jonka kautta on tarvittaessa mahdollista saada monitieteistä, tieteellisesti pätevää ja uusia näkökulmia tuottavaa tietoa ja puheenvuoroja. Verkoston kautta voidaan aktivoida liikuntaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua. Kotimaisen yhteistyön ja yhteydenpidon edistämiseksi LTS on koonnut runsaat 750 henkilöä sisältävän rekisterin. Liikunnan tutkijat ja asiantuntijat ovat voineet liittyä verkostoon joko ilmoittautumalla LTS:n toimistoon omatoimisesti tai heitä on kutsuttu liittymään asiantuntemuksensa pohjalta. Verkoston jäsenistä on n. 20 % (149 henkilöä) LTS:n henkilöjäseniä. Yhteisöä on hyödynnetty sekä tiedonhankinnassa että rekrytoinneissa eri hankkeisiin. Vuoden 2013 aikana tutkimusverkostolle välitettiin ajankohtaista tietoa sekä liikuntahallinnon että tieteen tapahtumista sekä tarjolla olleista rahoitusmahdollisuuksista eri hankkeissa. Verkoston sisällä omia toimialojaan edustavat liikuntalääketiede, kuntotestaustoiminta ja soveltava liikunta, joilla on ollut omaleimaista toimintaa LTS:n piirissä nyt jo runsaan vuosikymmenen ajan. Soveltavan liikunnan osalta historia alkaa 1960-luvulta saakka. Verkoston sisältä erottuu näiden kolmen toimialan ohella kulloinkin aktivoitavasta asiasta riippuen teemakohtaisia verkostoja, joista viimeisin lasten ja nuorten liikuntaa koskevan

13 12 selvityshankkeen ympärille. Myös LTS:n koulutustilaisuudet ja Liikunta & Tiede -lehti rekrytoivat kulloinkin esillä olevan teema-aiheen ympärille sopivia kirjoittaja- ja esitelmöitsijäryhmiä. Liikunta & Tiede -lehti julkaisee suomenkielisiä liikuntatieteellisiä alkuperäistutkimuksia ainoana lehtenä maailmassa. Toiminta käynnistyi vuonna 2000 ja sen jälkeen on vuosittain julkaistu keskimäärin 10 artikkelia. Artikkeleita tutkijat ovat lähettäneet julkaistavaksi keskimäärin 15 kpl vuodessa, joten arviointiprosessin hylkäysprosentiksi on muodostunut n. 30. Vuonna 2013 julkaistiin 7 artikkelia ensimmäisessä ja 5 viimeisessä numerossa. Tutkimusartikkelien arviointi- ja toimitusprosessi perustuu tutkija- ja asiantuntiverkostoon, jonka piiristä kullekin artikkelille kutsutaan 2-3 arvioijaa. Artikkelien toimitusryhmä (pj. Pasi Koski, Hannu Itkonen, Kari Keskinen, Jouko Kokkonen, Urho Kujala, Lauri Laakso ja Pirkko Numminen) kokoontui kaksi kertaa ja työskenteli muutoin sähköpostin ja VOIP -yhteyksien välityksellä. Artikkelien tieteellisen prosessin toimitti Jouko Kokkonen ja artikkelien toimittamisesta julkaisukuntoon vastasi lehden toimituspäällikkö Leena Nieminen. Kuntotestauksen tutkija- ja asiantuntijaverkosto LTS on kuntotestaustoiminnan verkostoitumista, laatua, hyviä käytäntöjä ja turvallisuutta edistävä taho. Tehtävää hoiti aiemmin Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys (Liite ry) vuoteen 2002 asti. Liite ry:n lakkauttamisen jälkeen kuntotestaustoiminnan ja liikuntalääketieteen edistäminen ovat olleet LTS:n hoidettavana. Aiemmin kuntosalien yhteydessä tapahtuvaa kuntotestaustoimintaa ja sen laadun valvontaa toteuttanut Suomen Kuntoliikuntaliitto (Kunto ry) sulautui valtakunnallisen liikuntaorganisaatio VALO ry:n jäseneksi vuonna Tällä hetkellä Kunto ry:n aiemmin hoitamien tehtävien tilanne on avoin ja on ilmeistä, että LTS jää ainoaksi alaa edustavaksi tahoksi Suomessa. Kuntotestaustoimintaa harjoitetaan kuitenkin myös terveysalan järjestöissä kuten Sydänliitossa ja Hengitysliitossa, joiden piirissä tapahtuva kuntotestaustoiminta painottuu tietyn sairauden tai vamman kuntoutukseen ja sairauden vakavuusasteen määrittämiseen. Koska kuntotestauksen toimintamallit ovat Suomessa varsin kirjavia, on toiminnan harmonisoinnille ja laadunhallintaan tähtääville toimenpiteille jatkuva tarve. LTS:n toiminta kuntotestauksessa perustuu kuntotestauksen tutkija- ja asiantuntijayhteisön keskinäiseen vuorovaikutukseen. Toimintaa koordinoi LTS:n hallituksen nimeämä kuntotestausvaliokunta (pj Juha Ahtiainen, JY) yhteistyössä LTS:n koordinaattorin Jonne Kamsulan kanssa (50 % kokonaistyöajasta). Työskentelyyn on kutsuttu mukaan kaikki kuntotestausalan keskeiset toimijatahot kuten Jyväskylän yliopisto, Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskus KIHU, UKK-Instituutti, liikuntalääketieteen keskukset, urheiluopistot ja urheiluopistojen verkosto sekä edustajat yksityisiltä testausasemilta. LTS pitää näiden ohella yhteyttä myös Suomen Fysioterapeutteihin, Sydänliittoon ja Hengitysliittoon sekä suojelu- ja pelastusalan toimijoihin kuten Suomen Puolustusvoimiin, Kuopion palo-opistoon, poliisiin ja rajavartiolaitokseen. Alan tutkijat, asiantuntijat ja ammattilaiset ovat kokoontuneet säännöllisesti vuosittaisille kuntotestauksen neuvottelupäiville. Vuosittaisen tapaamisen ohella yhteyttä alan toimijoihin on pidetty ja kuntotestausasemien verkostotietokannan avulla. Liikunta & Tiede -lehti on raportoinut säännöllisesti kuntotestaukseen liittyvistä teemoista. Toiminnassa merkittävälle sijalle on noussut myös alan edunvalvonta. Kuntotestausvaliokunta luovutti OKM:lle ja Liikuntatieteen jaostolle kannanoton, jossa se esitti huolensa biolääketieteellisen tutkimuksen syrjäyttämisestä liikuntatieteellisen tutkimuksen keskiöstä OKM:n tutkimusrahoitusta koskevissa linjauksissa. Kannanotossa kuntotestausvaliokunta toivoi, että liikuntatieteet saavat tasapuolisen kehittymisen mahdollisuuden, johon kuuluu olennaisena osana biolääketieteellinen tutkimus yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden rinnalla. Biolääketieteellinen tutkimus muodostaa kuntotestausalan tieteellisen perustan ja ilman alalla tapahtuvaa perustutkimusta, vaarantuu myös alan kehitys.

14 Kuntotestausvaliokunnassa on käsitelty kuntotestauksen sertifikaattitarvetta ja sen toteutusvaihtoehtoja. Työn tueksi valiokunnalta, kuntotestausverkostolta ja kuntotestauspäivien osallistujilta kysyttiin näkemyksiä webropol-kyselyllä. Sen tulos vahvisti aikaisempaa asiantuntijoiden käsitystä siitä, että testausta tekevien asemien laadun seurantaa voitaisiin kehittää laatusertifikaattien avulla koskien sekä testaushenkilöstön osaamista että asemien käyttämiä testausmenetelmiä ja -laitteita. Vuoden 2013 aikana kyselyn pohjalta laadittiin suunnitelma laadun arvioinnin kehittämiseksi ja verkoston aktivoimiseksi ja laajentamiseksi. Kuntotestauksen (neuvottelu) päivät on alan tärkein verkostotapahtuma Suomessa. Niillä paitsi välitetään tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, herätetään myös keskustelua parhaista käytännöistä ja kuntotestauksen laadusta sekä alaa koskevista yhteisistä linjoista. Osallistujat ovat testaustyön ammattilaisia sekä liikunnan että terveydenhuollon kentältä, alan tutkijoita, opettajia, päättäjiä ja muita asiantuntijoita. Päivien teemat ovat olleet vuosittain fokusoituneita kuntotestauksen eri aloille ja tämä on näkynyt myös osallistujien vaihtuvuutena ammattipohjan mukaisesti. Vuoden 2013 päivien aikana käytiin keskustelua mm. ammatillisesti syvennetystä lääketieteellisestä kuntoutuksesta (ASLAK) ja KELA:n sille vahvistamista standardeista, jotka määrittävät mm. sen millaisella pätevyydellä kuntotestausta toteuttavat henkilöt voivat toimia, jotta testaukseen osallistuva olisi KELA-korvausten piirissä. Liikuntalääketieteen tutkija- ja asiantuntijaverkosto Liikuntalääketieteen asiantuntijatoiminta, tiedonvälitystoiminta ja edunvalvonta tulivat osaksi LTS:n toimintaa Liite ry:n lakkauttamisen myötä vuonna Tehtävän hoitamiseksi LTS:aan perustettiin päätoiminen liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koordinaattorin toimi. Vuosina LTS raportoi opetusministeriön liikuntayksikölle alan kehittymisestä LTS:n organisaation sisällä. Tällä hetkellä LTS toimii yhteistyössä liikuntalääketieteen tutkija- ja asiantuntijayhteisön kanssa erityisesti vuosittaisen verkostotapaamisen, Liikuntalääketieteen päivien, toteuttamiseksi. Toimintaa johtaa ja koordinoi LTS:n hallituksen nimeämä liikuntalääketieteen valiokunta (pj. Olli J. Heinonen, Paavo Nurmi Keskus) yhteistyössä koordinaattori Jonne Kamsulan kanssa (50 % kokonaistyöajasta). Valiokunnan toimintaan osallistuvat Suomen kaikki liikuntalääketieteen keskukset (Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku) ylilääkäriensä johdolla. Valiokunnan toimintaan osallistuu myös LTS:n pääsihteeri Kari L. Keskinen sekä OKM:n liikuntayksikön ja/tai VLN:n edustajat tarpeen mukaan. Valiokunta koordinoi sekä keskusten välistä toimintaa että valtakunnallista toimintaa. Yhtäältä valiokunnan kokouksissa on kysymys ylilääkärien kokouksesta, jonka aikana asemien edustajat suunnittelevat keskusten antamaa liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta ja yhteistoiminnassa toteutettavaa tutkimustoimintaa. Toisaalta valiokunnassa pohditaan liikuntalääketieteen edistämistä yleisesti koko valtakunnan tasolla ja liikuntalääketieteen edunvalvontakysymyksiä. Haasteeksi LTS:lle ja sen liikuntalääketieteen valiokunnalle on tunnistettu liikuntalääketieteen ja liikunnan muiden tutkimusalojen edustajien keskinäisen yhteistyön lisääminen. Liikuntalääketieteen päivät ovat liikuntalääketieteen toimijoiden ja liikunnan biotieteen tutkijoiden vuosittain toistuva verkostotapaaminen Suomessa. Päivät toimivat yhteisenä jatkokoulutustilaisuutena liikuntalääketieteen keskuksissa koulutettavana oleville liikuntalääketieteeseen erikoistuville lääkäreille. Tästä johtuen keskusten ylilääkärit toimivat säännöllisesti myös päivien luennoitsijoina. Muut osallistujat ovat muiden alojen lääkäreitä, fysioterapeutteja, muita terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisia sekä näiden alojen päättäjiä, bio(lääke)tieteen tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Ohjelma laaditaan ylilääkäreiden johdolla siten, että erikoistuvat lääkärit saavat päiville osallistumisesta opintopisteitä Suomen lääkäriliiton määrittämällä tavalla. Päiville kutsutaan luennoitsijoita myös Suomen ulkopuolelta. Viime vuosina käynnissä ollut Huippu-urheilun muutostyö on koskettanut urheilujärjestöjen ohella myös liikuntalääketieteen keskuksia, joiden asiantuntemukselle on ilmaantunut kasvavaa tarvetta pyrittäessä 13

15 lisäämään terveitä harjoittelupäiviä urheiluvalmennukseen aiempaa paremman urheilumenestyksen saavuttamiseksi. Vuoden 2013 päivien yhteistyöhön kutsuttiinkin mukaan sekä OKM:n urheilutoiminnasta vastaavat viranomaistahot että huippu-urheilusta vastaavat toimijat ja erityisesti urheilijoita hoitavat lääkärit ja fysioterapeutit. Vuoden 2013 lopulla saatettiin päätökseen Liikuntalääketiede Suomessa selvitys. Sen keskeisenä johtopäätöksenä oli, että liikuntalääketieteellinen ja liikuntatieteellinen tutkimus ovat osoittaneet liikunnan merkityksen varsinkin elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Vaikka liikuntalääketieteen merkitys tunnetaan alan asiantuntijoiden keskuudessa erittäin hyvin, ei sen merkitystä ymmärretä laajempien tahojen tai päättäjien keskuudessa riittävästi. Liikuntalääketieteen osaamisen saattaminen osaksi koko terveydenhuollon palvelujärjestelmää on kysymys, jonka ratkaiseminen on koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmän yhteinen asia. Soveltavan liikunnan tutkija- ja asiantuntijaverkosto LTS:n soveltavan liikunnan asiantuntijaverkostoon kuuluvat erityisliikunnan opettajat, tutkijat, erityisliikunnanohjaajat sekä erityisliikunnan järjestöjen toimijat. Verkosto on viime vuosien aikana laajentunut koskemaan myös sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä (kuntoutus). LTS kutsuu vuosittain kokoon erityisliikunnan asiantuntijaryhmiä, joissa pohditaan ajankohtaisia joko kirjallisuuden, tutkimusten tai kokemusten perusteella ilmenneitä soveltavaan liikuntaan liittyviä ilmiöitä ja asioita. Tilaisuuksista tehdyt kirjalliset raportit ovat ladattavissa LTS:n kotisivuilta. Asiantuntijatyön tuloksena syntyneet suositukset ovat ohjanneet VLN:n erityisliikunnan jaoston työskentelyä. Suomalaisten paralympiaurheilijoiden Lontoossa saavuttamat 6 kesäkisamitalia noteerattiin mediassa huomattavasti aiempaa paremmin. Työ paralympiaurheilun tunnetuksi tekemiseksi on jatkunut LTS:n foorumeilla ja aiheesta on pyydetty Toni Piispaselta asiantuntijaluentoja mm. Iso-Britannian suurlähetystöön, Vierumäen urheiluopistoon ja mm. Yyteri symposioon. LTS:n kansainvälinen yhteistyö jatkui eurooppalaisen soveltavan liikunnan tutkijaverkosto EUFAPA:n hallitustyössä. Hallitus kokoontui Vierumäellä keväällä 2013 samaan aikaan EUDAPA (European Diploma of Adapted Physical Activity) opetuksen yhteydessä. Kansainvälisen tutkijaverkoston kautta LTS välitti suomalaista alan osaamista Euroopan toimijoille ja sai uusimpia suuntauksia ja tutkimustuloksia Euroopasta Suomeen mm. asiantuntijaverkoston ja järjestön tieteellisen aikakauslehden (European Journal of Adapted Physical Activity) kautta. Kuntien erityisliikunnan piirissä ohjatuissa ryhmissä liikkuu noin henkilöä. Kunnissa on hieman yli 90 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa ja tavoitteena on ollut saada erityisliikuntatyöntekijä yli asukkaan kuntiin: tällä hetkellä tällainen puuttuu vielä 14 yli asukkaan kunnasta. LTS käynnisti yhdessä OKM:n kanssa erityisliikunnan kehittämishankkeen seitsemään kuntaan, joissa ei ollut erityisliikunnanohjaajaa, eikä systemaattista erityisliikuntatoimintaa. Hanke päättyy vuoden 2015 lopulla. Hankkeesta ilmestyy loppuraportti aiempien hankkeiden tapaan (Piispanen, 2010; LTS:n julkaisu nro 164.). Kunnissa toimivien erityisliikunnanohjaajien työstä on tehty kokonaisarvio nelivuotisvälein ja viimeisin on tehty v syksyllä (OKM-julkaisu 2010:17). Seuraava ilmestyy vuoden 2014 LTS:n Erityisliikunnan päiville. LTS on mukana arvioinnissa asiantuntijana ja LTS:n projektipäällikkö Saku Rikala toteuttaa arvioon liittyvän osaselvityksen. Ikäihmisten liikunnassa on jatkettu Voimaa vanhuuteen -ohjelman toisen viisivuotiskauden kuntatyötä LTS:n toteuttaman Erityisliikunnan kuntahankkeen myötä. Vuonna 2011 valmistuneen ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman edistäminen ja seuranta on mukana LTS:n vuoden 2014 Erityisliikunnan päivien osateemana. 14

16 15 Kuntien erityisliikunnan osalta järjestettiin toukokuussa laaja erityisliikunnanohjaajien työseminaari, johon osallistui reilut 80 edustajaa eri puolilta Suomea. Myös erityisliikunnan kouluttajatapaamisen (marraskuu 2013) myötä päästiin eteenpäin soveltavan liikunnanopetuksen edistämisessä mm. käsittelemällä kolmiportaista tukea soveltavan liikunnan opetuksessa. Edellisvuoden tuloksena jatkettiin fysioterapiakoulutuksen soveltavan liikunnan verkostotyön kehittämistä pitämällä yhteinen neuvonpito fysioterapialiiton kanssa ja koostamalla fysioterapialiiton kautta jaettavaksi suositukset soveltavan liikunnan osuudesta fysioterapiakoulutuksen kokonaisuudessa. Erityisliikunnan päivät on LTS:n määräajoin järjestämien tapahtumien joukossa erikoisasemassa. Tilaisuus on paitsi alan vaikuttajien, asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostotapaaminen myös päätöksentekijöiden työkalu määritettäessä tulevien vuosien liikuntapolitiikkaa soveltavan liikunnan näkökulmasta. Ensimmäiset Päivät järjestettiin v.1986 mallintamalla kansainvälisen IFAPA-järjestön (International Federation of Adapted Physical Activity) konferenssien omaksumaa toimintatapaa. ERLI-päivät ovat toimineet alan kokoavana koulutustapahtumana ja valtakunnallisten linjausten foorumina ja päiviltä ovat saaneet alkunsa useat erityisliikunnan valtakunnalliset projektit ja hankkeet. Kustakin tapahtumasta on annettu toimintaa ohjaavat suositukset, joita on voitu hyödyntää valtakunnallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Valmisteluprosessi pohjautuu vuosittain järjestettyihin asiantuntijatapaamisiin. Aiemmin kuvattujen asiantuntijatapaamisten kehittämissuositusten eteneminen arvioidaan ja nostetaan esille erillisiksi teemaseminaareiksi. Teemaseminaareista tehdään asiantuntijaverkostoa hyödyntäen ennakkomateriaali, jota käsitellään Erityisliikunnan päivillä. Jokaisesta teemasta syntyy teemaseminaarien valmisteluparien ohjaamana teemakohtaiset suositukset teema-aiheen kehittämiseksi. Teemojen suositukset arvioidaan asiantuntijaverkostossa ja kirjoitetaan yhteiseen muotoon ohjeistukseksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Teemasuositusten toteutumisen arviointi suoritetaan kaksi vuotta myöhemmin pidettävässä Erityisliikunnan asiantuntijasymposiumissa, jossa arvioinnin lisäksi aikaansaadaan saatesanat seuraaville Erityisliikunnan päiville. Liikunnan tiedonvälitysyksiköt Liikunnan tiedonvälitysyksiköt kokoontuivat kerran vuonna 2013 ( ) UKK-instituutissa Tampereella. Nordisk samarbetsorgan för idrottsinformation och biblioteken (NORSIB) on pohjoismainen liikuntakorkeakoulujen ja liikuntajärjestöjen kirjastojen ja tietopalvelujen sekä muiden liikuntakirjastojen yhteistyöelin. NORSIB:in tehtävänä on kehittää liikunnan kirjasto-, dokumentointi- ja informaatiopalveluja Pohjoismaissa. LTS seuraa yhdistyksen toimintaa sähköpostilistan kautta ja osallistuu NORSIB:n kokouksiin Suomessa, viimeksi keväällä Kotimaan toiminnan osalta LTS toimii kokoonkutsujana liikunnan tiedonvälitysyksiköiden vuosittaisille tapaamisille Suomessa. Liikunnan tiedonvälitysyksiköt kokoontuivat ( ) UKK-instituutissa Tampereella. Toiminnassa ovat mukana asiantuntijat ja kirjastoinformaatikot LTS:n ohella Jyväskylän yliopiston kirjastosta, UKK-Instituutista, Haaga-Helian Vierumäen yksiköstä, Suomen urheilukirjastosta ja muiden urheiluopistojen kirjastoista. Yhteistyö VALO organisaation kanssa on käynnistymässä ja keskustelut urheiluopistojen verkoston mukaan saamiseksi on käynnistetty syksyllä Liiku Terveemmäksi yhteistyöverkosto LTS käynnisti vuonna 2004 Lauri Tarastin esityksestä kansalaisten terveysliikuntaa edistävän kampanjan, jonka nimeksi tuli Liiku Terveemmäksi. LTS toimi kampanjan alkuvuosina koko toiminnan koordinaattorina. Sen jälkeen vuodesta 2008 alkaen toimintaa on vetänyt vuosittain vaihtuva päätoimija yhteistyössä kampanjan työryhmän kanssa. Vuonna 2013 toiminnasta vastasi Soveltava Liikunta SoveLi ry, joka yhdisti oman 20-vuotisjuhlavuotensa Liiku terveemmäksi toimintaan koko vuoden teemaksi

17 16 SoveLi 20 vuotta - Liiku terveemmäksi soveltaen. Liiku terveemmäksi vuoden virallisena suojelijana toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Operatiivista toimintaa johti SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu vastaten Liiku terveemmäksi -vuoden kokonaisuudesta ja juhlavuoden päätapahtumasta. Liiku terveemmäksi -vuoden koordinaattorina toimi soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen ylläpitäen Liiku terveemmäksi -vuoden tapahtumakalenteria. Liiku terveemmäksi -vuoden viestintää toteutti tiedottaja Heidi Hölsömäki ja SoveLin koulutuskokonaisuudesta vastasi projektipäällikkö Tinja Saarela. LTS:n toimistosta työryhmän toimintaan osallistui koordinaattori Jonne Kamsula. Toimintaa on ohjeistanut ja koordinoinut valtakunnallisesti edustava terveysliikunnan asiantuntijoista koostuva neuvottelukunta THL:n pääjohtaja Pekka Puskan johdolla. Neuvottelukunnassa LTS:aa edusti puheenjohtaja Antti Uutela ja pääsihteeri Keskinen. Vuonna 2013 neuvottelukunta laati yhteisen julkilausuman: Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjä tarvitaan suomalaisten liikuttamisessa. Lisätietoja saa osoitteesta Kansainvälinen toiminta Tiedeviestinnän toteutuminen menestyksellisesti edellyttää sujuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta liikuntatieteen tutkijayhteisön kanssa riippumatta siitä toimivatko sen jäsenet kotimaassa tai Suomen ulkopuolella. Suomalainen tutkijayhteisö on kansainvälisesti suuntautunutta ja sen jäsenillä on vilkas kansainvälinen vuorovaikutus ja tutkimusyhteistyö ulkomaisten kollegojensa kanssa. LTS on verkostoitunut kansainvälisesti erityisesti liikuntatieteen ja liikuntakasvatuksen maailmanjärjestö ICSSPE:n (International Council of Sport Science and Physical Education) kautta, saaden sen jäsenyhteisöjen välityksellä ajankohtaista tietoa ja osaamista oman ydintoimintansa kehittämiseksi. Kansainväliset yhteydet ovat LTS:n toiminnassa olleet näkyvällä sijalla koko Seuran historian ajan. Osallistuminen ICSSPE:n ja sen alaisten työryhmien ja jäsenyhteisöjen toimintaan on ollut Seuran ohjelmassa aina ICSSPE:n perustamisvuodesta 1958 lähtien. Seuran edustajat ovat vaikuttaneet ICSSPE:n hallituksessa ja johtotehtävissä lähes koko sen olemassaolon ajan. Osallistumisen myötävaikutuksena on Suomeen saatu myös runsaasti kansainvälisten organisaatioiden kongresseja ja kokouksia. Vuoden 2013 lokakuussa ICSSPE päätti pitää sekä yleiskokouksen että suurten komiteoidensa kokoukset Helsingissä kesäkuussa 2014 kansainvälisen naisverkosto IWG:n kongressin yhteydessä. Pääsihteeri Keskinen toimii ICSSPE:n johtoryhmän jäsenenä ja Editorial Board:n puheenjohtajana kaudella Keskinen osallistui ICSSPE:n johtoryhmän, hallituksen ja Editorial Boardin kokouksiin seuraavasti: - Editorial Board, Miami, Florida President s Committee, Berlin, Saksa Presidents Committee, Berlin, Saksa President s Committee, Tianjin, Kiina, Editorial Board, Tianjin, Kiina, Executive Board, Tianjin, Kiina, MINEPS V tapahtumaan Berliinissä Saksassa LTS osallistui kutsuttuna tarkkailijana pääsihteeri Keskisen ja ministeri Lauri Tarastin toimesta. Suomesta osallistuneeseen ryhmään kuuluivat myös OKM, kansainvälinen IWG organisaatio ja ENGSO organisaatio. MINEPS V kokous antoi Berliinin julistuksen, jonka toteuttamiseen allekirjoittajamaat, mukaan lukien Suomi, sitoutuivat. Berliinin julistuksessa allekirjoittaneet maat sitoutuivat toimenpiteisiin, joiden avulla urheilusta kitketään siihen pesiytyneitä epäterveitä ilmiöitä kuten esimerkiksi vedonlyöntiin liittyvää vilppiä ja syrjintää sekä edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja kaikille kansalaisille avointen liikuntamahdollisuuksien saatavuutta. Suomessa keskustelu Berliinin julistuksen

18 17 asiakohdista vaatii käynnistämistä. Myös ICSSPE:n piirissä keskustelua viedään eteenpäin. LTS on mukana keskustelussa sekä Suomessa että ICSSPE:n kautta myös muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Pääsihteeri Keskinen toimii World Commission of Science and Sports (WCSS) organisaatiossa johtoryhmän jäsenenä ja sen alaisen työryhmän Biomechanics and Medicine in Swimming puheenjohtajana. WCSS:n johtoryhmän kokous pidettiin Itävallan hiihtoliiton koulutuskeskuksessa Sankt Christophissa Kokouksessa oli edustettuna kuuden eri lajiryhmän (uinti ja vesiliikunta, talviurheilulajit, jalkapallo, golf, mailapelit ja kriketti) edustajat. Kokouksen aikana laadittiin toimenpidesuunnitelma tieteellisten kongressien toteuttamisesta toiminnassa mukana olevissa lajiryhmissä tulevien neljän vuoden ajanjaksolla. Ylilääkäri Harri Selänne LIKES tutkimuskeskuksesta oli Scandinavian Foundation for Medicine and Science in Sports säätiön hallituksen jäsenenä kaudella Selänne osallistui säätiön hallituksen kokoukseen Kööpenhaminassa joulukuussa LTS on säätiön alkuperäinen perustajajäsen. Säätiö ylläpitää kansainvälistä tieteellistä aikakauslehteä Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports (IF 2.8 vuonna 2013). Säätiö toteuttaa kahden vuoden välein yhteispohjoismaisen tieteellisen Scandinavian Congress on Medicine and Science in Sports kongressin. Suomessa kongressi järjestetään LTS:n ja Suomen Urheilulääkäriyhdistyksen kesken. Professori Pasi Koski Turun yliopistosta oli International Sociology of Sports Association (ISSA) yhdistyksen hallituksen jäsenenä (Extended Board). Koskelle osallistuminen ISSA:n sisäpiirin toimintaan ja päätöksentekoon tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa Liikunta & Tiede -lehden sisältöihin vastaavana päätoimittajana. Koordinaattori Toni Piispanen on European Federation of Adapted Physical Activity (EUFAPA) yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja kaudella EUFAPA:n hallitus kokoontui huhtikuussa 2013 samaan aikaan EUDAPA (European Diploma of Adapted Physical Activity) seminaarin yhteydessä Vierumäen urheiluopistolla Suomessa. LTS ylläpitää yhteistyötä China Sport Science Society -järjestön kanssa yhteistyösopimuksen pohjalta. Vuosia koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin kiinalaisen osapuolen kanssa Pekingissä pidetyssä tapaamisessa, jossa olivat läsnä LTS:n pääsihteeri Keskinen ja CSSS:n edustajat. Seurat pitävät toisiinsa yhteyttä mm. joka toinen vuosi järjestettävien Foorumien avulla. 4th Finland China Forum on Sport Science and Technology pidettiin Liikuntatieteen päivien yhteydessä Jyväskylässä Tilaisuudessa valotettiin mahdollisuuksia ja keinoja tieteellisen tutkimuksen jalkauttamiseksi ympäröivän yhteiskunnan ja liikuntaelämän tarpeisiin. Seuraava foorumi pidetään Kiinassa vuonna Pääsihteeri Keskisen ja Kiinan edustajien välisissä neuvotteluissa Pekingissä keskusteltiin mahdollisuudesta laajentaa yhteistyötä Suomi Kiina yhteistyöstä Kiina pohjoismaat yhteistyöksi. LTS pitää ratkaisua kannatettavana ja molempia osapuolia hyödyttävänä. Foorumeissa pyritään kulloinkin purkamaan teemaa, joka on kummankin maan kannalta kiinnostava ja hyödyllinen. Muita Seurassa tärkeiksi koettuja kansainvälisiä järjestöjä ovat mm. American College of Sports Medicine (ACSM), Association Internationale des Ecoles Supérieures d Education Physique (AIESEP), European College of Sport Science (ECSS), European Network of Sport Science Education and Employment (ENSSEE), Federation Internationale d Education Physique (FIEP) ja International Federation of Adapted Physical Activity (IFAPA). Näihin järjestöihin Seura piti yhteyttä edustajiensa välityksellä. Liikuntatieteellinen Seura välitti tietoa suomalaisesta liikuntatutkimuksesta kansainväliselle yleisölle hallinnoimansa avulla. Sivusto esittelee liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusta, innovaatioita, kehityshankkeita ja tutkijoita sekä suomalaisia näkökulmia ajankohtaisiin

19 kansainvälisen liikuntapolitiikan kysymyksiin. Lisäksi sivut sisältävät liikuntatieteen eri toimijatahojen esittelyjä ja yhteystietoja. Hallinto Hallinto- ja tukitoiminnalla varmistetaan varsinaisen toiminnan sujuvuus ja taloudelliset edellytykset. Hallintoelimet LTS: hallitus koostuu liikuntakulttuurin ja liikunta- ja terveystieteiden asiantuntijoista. Puheenjohtajana toimi professori Antti Uutela Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksesta ja varapuheenjohtajana professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta. Hallituksen ja työvaliokunnan kokoonpano on esitetty liitteessä 1. Hallitus kokoontui kuusi kertaa. Hallituksen ja toimiston yhteisessä kesäkokouksessa Jyväskylässä keskusteltiin mm. toiminnan suuntaviivoista vuosina sekä valtionhallinnon tiedolla johtamisohjelmasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja Kirsti Laine informoi hallitusta OKM:n näkökulmasta. LTS:n neuvottelukunta kokoontui hallituksen ja henkilökunnan kanssa Helsingissä pidetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli Miten Suomen liikunta ja urheilutoiminnassa otetaan huomioon liikuntatieteellisen tutkimuksen tuottamaa tietoa? Kokouksessa alustivat Valo ry:n ennakointijohtaja Juha Heikkala ja professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopistosta. Seuran kevätkokous pidettiin Tieteiden talossa, Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin LTS:n toimintakertomus 2012 ja tilinpäätös Syyskokous pidettiin Suomen Urheilumuseolla. Syyskokouksessa valittiin Seuran uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle professori Taru Lintunen Jyväskylän yliopistosta ja varapuheenjohtajaksi rehtori Lasse Mikkelsson Liikuntakeskus Pajulahdesta. Henkilökunta Seuran toimistossa työskenteli vuoden aikana kahdeksan kokopäiväistä ja yksi osa-aikainen vakituinen työntekijä. Toiminnan johtajana ja toimiston esimiehenä toimi pääsihteeri Kari L. Keskinen. Tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen vastasi hanke- ja julkaisutoiminnasta. Koulutus- ja viestintäpäällikkö Jari Kanerva vastasi LTS:n viestinnästä ja koulutustoiminnasta. Toimituspäällikkö Leena Nieminen vastasi Liikunta & Tiede -lehden toimittamisesta. Koordinaattori Jonne Kamsula vastasi liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen koulutuksesta ja yhteistyöstä toimialoja edustavien valiokuntien kanssa. Koordinaattori Toni Piispanen vastasi erityisliikunnan hanke- ja koulutustoiminnasta ja yhteistyöstä toimialan tutkija- ja asiantuntijaverkoston kanssa. Sihteeri Kylli Marttala toimi pääsihteerin sihteerinä ja talousasioista vastaavana sihteerinä asti. Hän jäi eläkkeelle alkaen alkaen tehtävää hoiti Tuula Valli, joka työskenteli vastaavana toimistosihteerinä saakka. Vastaavana toimistosihteerinä aloitti alkaen Linda Raivio. Arto Pohjamo toimi kirjanpitäjän ja palkanlaskijan tehtävässä saakka, jonka jälkeen tehtävästä on vastannut Juha Vanhatalo. Toimiston henkilökunta osallistui tiedeviestintäosaamista kehittävään koulutukseen TSV:n (Tieteellisten Seurain Neuvottelukunta) järjestämien tilaisuuksien kautta, joita olivat seuraavat: a) Tiede kuuluu kaikille seminaari (Tiedon julkistamisen neuvottelukunta, TJNK), b) TSV:n strategiapäivä seminaari (TSV:n strategian kommentointi ja kehittäminen), C) TSV:n viestintäseminaari (TSV:n tiedeviestintästrategian esittely ja kommentointi) ja d) Suomen Laatuyhdistyksen EFQM itsearvioijakoulutus (2 päivää) neljälle henkilölle keväällä LTS:n toteuttamissa hankkeissa ja julkaisujen tuottamiseen osallistuvia määräaikaisia henkilöitä on opastettu LTS:n toimiston henkilökunnan toimesta tiedeviestinnälle asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimiston vakituisen henkilökunnan ohella LTS:n eri hankkeissa työskenteli kuusi projektityöntekijää. Pauli Vuolle työskenteli osa-aikaisena tutkijana Liikunnasta ja terveystieteistä valmistuneiden maisterien urakehitys hankkeessa asti, Saku Rikala aloitti erityisliikuntaa kuntiin hankkeessa Sitä ennen hän toimi Hyvät käytännöt hankkeessa ja tutkija- ja asiantuntijaverkoston kehittämistehtävissä. Tutkijat Sanna Ojajärvi ja Sanna Valtonen työskentelivät Liikuntatiedon vaikuttavuus hankkeessa asti. Lasten ja nuorten liikuntaa käsittelevää tutkimuskatsausta toteuttivat tutkijat Päivi Berg ja Maarit Piirtola. Heidän ohellaan LTS:n julkaisu- ja koulutustoimintaan osallistui n. 200 tutkijaa ja asiantuntijaa luennoitsijoina ja artikkelien kirjoittajina. 18

20 LTS:n hallituksen asettama palkkatyöryhmä sai valmiiksi toimihenkilöitä koskevan toimiehtosopimuksen, joka allekirjoitettiin hallituksen kesäkokouksessa Seuran jäsenistö Seuran jäsenistö koostui vuonna 2013 yhteensä 958 henkilöstä ja organisaatiosta. Jäsenistöstä varsinaisten henkilöjäsenten osuus oli n. 50 %. Opiskelijoita jäsenistä oli n. 27 %. Muita henkilöjäseniä olivat Seuran kunniajäsenet, perhejäsenet ja Liito ry:n kaksoisjäsenet sekä 70 vuotta täyttäneet jäsenet. Varsinaisia yhteisöjäseniä oli 22 ja asiantuntijayhteisöjäseniä 30. Jäsenmäärien kehitys 2000-luvulla on esitetty kuvioissa 1. Seuran jäsenistä 149 oli samalla myös LTS:n asiantuntija ja tutkimusverkoston jäseniä (n. 20 % osuudella) Seuran jäsenistö ajalla y = 11,035x R² = 0, Viestintä ja markkinointi Liikuntatieteellisen Seuran viestimistä Liikunta & Tiede -lehti on Seuran tärkein tiedonvälitys- ja markkinointikanava jäsenistölle ja yhteistyötahoille. Englanninkielinen -sivusto välittää tietoa suomalaisesta liikuntatieteellistä tutkimuksesta ja toiminnasta kansainväliselle lukijakunnalle. Muita keskeisiä tiedotus- ja markkinointikanavia ovat suomenkielinen -sivusto ja Seuran toiminnasta kertovat esitteet, joita on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Muita markkinointitoimenpiteitä olivat esimerkiksi oppilaitosten henkilökunnille ja opiskelijoille suunnatut esittelytilaisuudet ja laitosvierailut. Liikuntatieteellisen seuran kotisivut palvelevat liikuntatieteen asioissa osoitteessa Vanhoissa osoitteissaan toimivat sekä Ajankohtaista tietoa liikunnan hankkeista ja hyvistä käytännöistä sekä mahdollisuuden kasata yhteistyöverkostoja oman kehittämistyön tueksi tarjoaa -sivulla oleva hankerekisteri. Rekisteristä voi hakea ja jättää muiden hyödynnettäväksi tietoa liikunnan hankkeista sekä hyvistä käytännöistä. Löydät sivulta myös uutisia, ajankohtaisia juttuja ja taustoittavaa tietoa liikunnan hankemaailmasta. Liikuntatieteellinen Seura välittää tietoa suomalaisesta liikuntatutkimuksesta myös kansainväliselle yleisölle. -sivusto esittelee liikuntaa ja terveyttä koskevaa tutkimusta, innovaatioita, kehityshankkeita ja tutkijoita sekä suomalaisia näkökulmia ajankohtaisiin kansainvälisen liikuntapolitiikan kysymyksiin. Liikuntatieteen vuosi 2013 oli LTS:n ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteinen tunnus vuodelle Juhlavuoden aikana oli vilkas tarjonta sekä LTS:n omaa toimintaa että tiedekunnan ja sen