Merenkulun sääntelyä koskeva infotilaisuus

Transkriptio

1 Merenkulun sääntelyä koskeva infotilaisuus klo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Ohjelma Tilaisuuden avaus, toimialan esittely Ylijohtaja Tuomas Routa Määräysvalmisteluprosessin esittely Osastonjohtaja Susanna Metsälampi Trafin osallistuminen merenkulun säädösvalmisteluun EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä Johtava asiantuntija Marko Rahikainen Keskustelua ja kysymyksiä Kahvitauko Ajankohtaiset säädöshankkeet/merenkulun turvallisuus/ Johtava asiantuntija Marko Rahikainen Ajankohtaiset säädöshankkeet/meriympäristö Johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen Ajankohtaiset merenkulun määräyshankkeet Erityisasiantuntija Jerker Klawér Keskustelua ja kysymyksiä Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 Määräysvalmistelu ja sidosryhmien kuuleminen Susanna Metsälampi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

4 Trafin organisaatio Strategia Marko Sillanpää Liikennemuotojohtajat Ilmailu Pekka Henttu Merenkulku Tuomas Routa Rautatie Yrjö Mäkelä Tieliikenne Sami Mynttinen Pääjohtaja Kari Wihlman Viestintä Anna Jokela Hallinto Matti Luopa Petri Lumijärvi Juhani Nikula Sääntely ja kehittäminen Tuomas Routa Luvat ja hyväksynnät Olli Lindroos Valvonta Pekka Henttu Tietovarannot Mia Nykopp Liikenneoikeus ja kv. suhteet Susanna Metsälampi Henkilöluvat Hanna Hakanen Auditointi Heidi Niemimuukko Liikennerekisterit Toni Pallaspuro Liikenteen toimijat ja teknologia Björn Ziessler Organisaatioluvat Janne Huhtamäki Tarkastus Juha-Matti Korsi Tietopalvelu ja liikenteen hinnoittelu Juha Kenraali Liikenteen analyysit Heli Koivu Liikennevälineluvat Ove Hagerlund Infraluvat Ari Vahtera Rautatiealan sääntelyelin Kaisa Sainio Tietohallinto Mikko Vuorikoski Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Liikenneoikeus ja kansainväliset suhteet osasto pähkinänkuoressa Trafi on vastuussa liikennesektorien määräysten antamisesta ja osallistuu myös asetusten ja lakien valmisteluun Liikenneoikeus ja kansainväliset suhteet -osasto vastaa siitä, että homma pyörii ja tuottaa juridisen tuen liikennealan säädös- ja määräysvalmisteluun Osasto hallinnoi ja kehittää säädös-/määräysprosessia sekä vastaa sen noudattamisesta Osasto on lisäksi liikenneoikeudellinen asiantuntemuspankki Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 Säädösprosessi Liikenneoikeus esittäytyy Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 Trafin säädös- ja määräysprosessi Toiminnassa noudatettava säädöstöpalapeli koostuu monesta palasta. EU-lainsäädäntö ja komission päätökset Suomalaiset lait ja asetukset Viranomaismääräykset Kun yksittäistä kysymystä lähdetään käsittelemään, on tunnistettava, millä tasolla asia voidaan hoitaa! Trafi tekee aloitteita LVM:lle ja avustaa sitä säädöshankkeiden valmistelussa Trafi vastaa viranomaismääräysten antamisesta sille säädetyn toimivallan puitteissa Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 Sidosryhmien kuuleminen/tiedottaminen: MÄÄRÄYSHANKEPÄÄTÖS Määräyshankkeiden aloittamisesta tehdään määräyshankepäätös Sisältää hankkeen aloittamisajankohdan mukaiset tiedot mm. hankkeen tavoitteesta ja vaikutuksista, aikataulusta, sidosryhmien kuulemisesta sekä valmistelijoista Määräyshankepäätökset julkaistaan Trafi.fi sivuilla (uudet hankkeet 5/2013 =>) set_maaraykset/maarayshankepaatokset_ Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Sidosryhmien kuuleminen/tiedottaminen: LAUSUNTOKIERROS Määräysluonnoksesta pyydetään pääsääntöisesti aina lausuntoa sidosryhmiltä Ennen ulkoista lausuntokierrosta Trafin sisäinen lausuntokierros Ulkoisen lausuntokierroksen pituus 6 viikkoa, laajoissa hankkeissa 2 kuukautta Määräysluonnoksen lisäksi lausunnolle lähetetään myös määräyksen perustelumuistio ot Lausunnot käydään läpi ja niistä laaditaan joko erillinen kooste tai keskeisimmät tiedot kirjataan suoraan perustelumuistioon Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Sidosryhmien kuuleminen/tiedottaminen: INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUDET Tarvittaessa määräysvalmistelun osana järjestetään info- tai keskustelutilaisuuksia sidosryhmien kesken Määräyksestä riippuen tilaisuuksia voidaan järjestää jo määräyksen luonnosteluvaiheessa tai esimerkiksi lausuntokierroksen jälkeen Sääntelyn sidosryhmäinfo on yksi väylä esitellä ajankohtaisia hankkeita. Sidosryhmäinfosta on tarkoitus tehdä vuosittainen tapahtuma vastaathan ja vaikutathan osallistujille sähköisesti toimitettavaan kyselyyn! Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 Sidosryhmien kuuleminen/tiedottaminen: TIEDOTTAMINEN VALMIISTA MÄÄRÄYKSESTÄ Valmistuneista määräyksistä tiedotetaan Trafi.fi -sivuilla: Lisäksi Trafi.fi -sivuilta löytyy tiedot voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä kv.sopimukset ja EU-sääntely mukaan lukien: Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Lopuksi Sääntely ja kehittäminen -toimialalla toimii myös analyysiosasto, joka tekee tarvittaessa analyyseja määräysvalmistelun tueksi. Trafi osallistuu myös laki- ja asetus-hankkeiden valmisteluun. Niissä vastuutahona kuitenkin aina LVM, joka myös vastaa sidosryhmien kuulemisesta ko. hankkeissa. Säädösaloitteet ja tiedot säädöksiin (erityisesti määräyksiin) liittyvistä tulkintaongelmista tms. ovat tervetulleita esim. ja Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Merenkulun säädösvalmistelu EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä -Trafin rooli Marko Rahikainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

14 Merenkulun sääntelyn kansainvälinen kenttä Yhdistyneet kansakunnat (YK) YK:n merioikeusyleissopimus, UNCLOS (50/1996) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) SOLAS, MARPOL, STCW, MLC 2006, COLREG, Tonnage M, Load Line, AFS, öljyn ja polttoaineiden siviilivastuu, jne; BWM, Hongkongin sopimus, Torremolinos, STCW-F, etc) Euroopan unioni (EU) Asetukset, Direktiivit, päätökset Alueelliset yhteistyöjärjestöt ja foorumit PMoU, HELCOM, BPAC Muut kansainväliset järjestöt IALA, IMSO, Marko Rahikainen Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Uudet säädökset Trafin rooli Suomelle tärkeissä asioissa Valmistautuminen Kokous Implementointi LVM Liikennepolitiikka Liikennepolitiikka Säädösvalmistelu Trafi Tiedotus Kansallinen valmistelu Koordinaatio Kokous Jälkikatselmus Elinkeino Sidosryhmät Kannanotot, näkemykset Jatkotoimenpiteet Palaute Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 IMO:n organisaatio 2014 Assembly Council MSC MEPC Technical co-operation committee Maritime safety committee Marine enviroment protection 1 committee Facilitation committee Legal committee SUB-COMMITTEES SUB-COMMITTEE Sub-Committee on Carriage of Cargoes and Containers (CCC) Sub-Committee on Ship Systems and Equipment (SSE) Sub-Committee on Ship Design and Construction (SDC) Sub-Committee on Navigation, Communications and Search and Rescue (NCSR) Sub-Committee on Human Element, Training and Watchkeeping (HTW Sub-Committee on Pollution Prevention and Response (PPR) Sub-Committee on Implementation of IMO Instruments (III) Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Vaikuttaminen IMO:ssa Kokoukset: valtion edustus, delegaatiossa eri rooleissa olevia osallistujia Esim. komiteoiden MEPC HoD LVM:stä ja MSC/LEF/FAL HoD Trafista tai LVM:stä, mutta kaikki alakomiteat HoD Trafi:sta. Delegaatiossa vaihtelevasti muut viranomaiset, edunvalvojia, teollisuus, tutkimusorganisaatiot, jne. joko omien intressien takia tai kutsuttuina asiantuntijoina. Vaikuttimia Kansainvälinen liikenne aluemerellä Oman lippuvaltion alukset kv-liikenteessä Kilpailukyky (varustamot, teollisuus) Alueelliset erityispiirteet Tuki muille valtioille liittoumat Kuva: 2009_11_01_archive.html Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 IMO:n kokouksiin valmistautumisesta ja osallistumisesta Tavoitteena on, että ministeriöitä, virastoja ja sidosryhmiä tiedotetaan ajoissa kokouksessa käsiteltävistä aiheista sen varmistamiseksi, että asiakirjoihin tutustumiseen ja kommentointiin on riittävästi aikaa. Komitean tai alakomitean vastuuvirkamies kokoaa Suomen valtuuskunnan kokousta varten. Sidosryhmillä on halutessaan mahdollisuus osallistua kokoukseen neuvonantajina tai tarkkailijoina. Kokouksen vastuuvirkamies järjestää ennen komitean tai alakomitean kokousta kansallisen valmistelukokouksen. Vastuuvirkamiehen tulee tiedottaa valmistelukokouksen päivämäärä viimeistään 4 viikkoa ennen itse kokousta Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 IMO:n kokouksiin valmistautumisesta ja osallistumisesta Komiteatason kokouksissa päätetään alakomiteoissa ja työryhmissä neuvoteltu sovinto Tässä vaiheessa esityksiä harvemmin kumotaan, ellei määräenemmistö vastusta aloitteen läpimenoa. Alakomiteoissa pyritään sopimaan työtehtäväksi annettu asia sekä tuottamaan ratkaisu tai säädösteksti Alakomiteatyöskentelyssä on mahdollisuus vaikuttaa soveltamisalaan ja yleisiin asioihin. Työryhmätyöskentelyssä sovitaan asioista teknisellä tasolla Tässä vaikuttaminen on tärkeintä. Teknisesti Suomelle hyväksyttävä asia voidaan perustella ja tukea läpi hyväksymisprosessin. Kirjeenvaihtotyöryhmät / asiantuntijakokoukset Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Muutosaloitteiden käsittely IMO O Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi n Vuosi 3 Vuosi 1-4+n Vuosi KOMITEA MSC-MEPC- FAL-LEG Käsittelee ehdotukset säännösten Ehdotus muutoksista Sisäänjättö ja lisää työohjelmaan Hyväksyy esitetyn muutoksen tai palauttaa alakomiteaan edelleen käsiteltäväksi U u d e t ALAKOMITEA (CCC) (SSE) (SDC) (NCSR) (HTW) (PPR) (III) Työryhmä Kirjeenvaihto työryhmä Käsittelee asian tai antaa työryhmälle valmisteltavaksi Työskentelee kokouksen kuluessa Valmistelee kirjeenvaihtona säännöstöä ja raportoi alakomitealle Hyväksyy ja esittää komitealle tai palauttaa työn työryhmälle Raportoi alakomitealle työn tuloksesta s ä ä d ö k s e t Liikenteen turvallisuusvirasto

21 Kokousvalmistelut Kansallisesti pyydetään sidosryhmiä esittämään kannanottoja ja kertomaan mahdollisista ongelmista Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Kokousasiakirjat ja Suomen kanta Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Kokousasiakirjat ja Suomen kanta Uudet aloitteet ja työohjelmat hyväksytään komiteassa (MSC ja MEPC) Työ osoitetaan asiaan kuuluvalle alakomitealle määräpäivänä Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Euroopan unionin lainsäädäntö Euroopan parlamentti (EP) ja neuvosto voivat antaa komission ehdotuksesta direktiivejä, asetuksia ja päätöksiä. Asetukset (regulations) ovat suoraan sitovaa lainsäädäntöä ja ovat sellaisenaan voimassa EU-valtioissa. Direktiivit (directives) ovat ohjeita siitä, mistä pitää kansallisesti säädellä sekä asettavat sääntelylle minimitason ja velvoittavat ainoastaan päämäärän osalta. EU-säädöksissä voidaan siirtää komissiolle toimivaltaa antaa säädöksiä tai toteuttaa täytäntöönpanotoimenpiteitä. 24 Liikenteen turvallisuusvirasto

25 Euroopan unionin lainsäädäntö EU:n toimivaltaan kuuluu mm. kilpailusääntöjä, markkinoiden toimintaa, meriturvallisuutta, rakenteellista yhtenäistämistä ja kansainvälisiä suhteita koskeva sääntely. Liikenteen turvallisuusviraston kannalta keskeisintä ovat meriturvallisuutta, alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä, teknistä harmonisointia ja laivaväkeä koskevia kelpoisuuksia koskevat säädökset. EU-sääntelyä on annettu laivavarusteista, kotimaanliikenteen matkustajaaluksista, kalastusaluksista, huviveneiden teknisistä vaatimuksista, laivaväen pätevyysvaatimuksista, turvallisuusjohtamisesta, satamien turvallisuudesta, turvatoimista, alusten siirtämisestä rekisteristä toisen valtion rekisteriin, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, alusliikennepalvelusta ja satamavaltiotarkastuksista. 25 Liikenteen turvallisuusvirasto

26 Euroopan unionin lainsäädäntö Euroopan unionin päätöksentekomenettely Euroopan komission toimeenpanovalta Neuvosto Tuomioistuin Coreper Neuvoston työryhmä Euroopan parlamentti Euroopan komission säädösehdotus Liikenteen turvallisuusvirasto 26

27 Euroopan unionin rooli Komission tehtävänä on ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteitä ja sillä on yksinomainen aloiteoikeus lainsäädännössä. Sekä antaa säädösvallan siirron nojalla delegoituja / toimeenpanosäädöksiä. Neuvosto ja parlamentti toimivat EU:n lainsäätäjinä. Parlamentin ja Neuvoston asetusten ja direktiivien neuvottelut hoidetaan vastuuministeriön Suomen edustuston (EUE) liikenneattasean toimesta Brysselissä Liikenteen turvallisuusvirasto 27

28 Euroopan unionin rooli Euroopan unionin neuvoston toiminta päätöksentekijät ministeritaso - yksi neuvosto, monta kokoonpanoa - keskustellaan ainoastaan Coreperissa ratkaisematta jääneistä asioista neuvottelijat Liikenneattasea asiantuntijat virkamiestaso Coreper - jäsenmaiden pysyvät edustajat - kompromissitehdas virkamiestaso - noin 250 työryhmää ja komiteaa, esim. sosiaalityöryhmä tai ilmailutyöryhmä, markkinoillepääsykomitea, GNSSohjelmakomitea Liikenteen turvallisuusvirasto 28

29 Euroopan unionin rooli Vaikuttaminen EU:ssa Komission ehdotus LVM informoi eduskuntaa (U- ja E kirjeet) Kommentoitava kantaa näiden kirjeiden luonnosvaiheessa Ennekuin lähtee eduskuntaan Pyydetään sidosryhmiltä lausunto (EU liikennejaosto) Tässä vaiheessa ilmaistava mitä kannatetaan vastustetaan, toivotaan tai mitä huolia asiaan liittyy (esim. Suomen sijainti) Viimeistään tässä vaiheessa sidosryhmien otettava kantaa. Vastuuministeriö avustaa EUE:tä Trafi avustaa EUE:tä lainsäädäntö-ehdotusten käsittelyssä EU:n neuvoston työryhmissä Trafi voi toimia asiantuntijana työryhmäkäsittelyssä EUE:n tukena Trafi avustaa ministeriöitä, lähinnä LVM mutta myös esim. TEM Liikenteen turvallisuusvirasto 29

30 Euroopan unionin rooli Vaikuttaminen EU:ssa Jäsenvaltiot - kansallinen etu Euroopan komissio - aloite Euroopan unionin etu (yhteinen etu) Puheenjohtaja - kompromissi Jäsenvaltiot - kansallinen etu Liikenteen turvallisuusvirasto 30

31 Euroopan unionin rooli Vaikuttaminen EU:ssa Marko Rahikainen Liikenteen turvallisuusvirasto 31

32 Euroopan unionin rooli Täydentäminen - Delegoidut säädökset Jos oikeudellisesti velvoittava EU-perussäädös (asetus tai direktiivi) edellyttää yhdenmukaista täytäntöönpanoa, täytäntöönpano (komitologiamenettely) annetaan komissiolle. Delegointi voi koskea säädöstä, joka on soveltamisalaltaan yleinen. Kyseeseen voi tulla ko. perussäädöksen täydentäminen tai muuttaminen. Usein on tarpeen määritellä yksityiskohtaisempia ja täydentäviä toimenpiteitä, kuten liitteitä tai luetteloita aineista taikka tuotteista, joita säädös koskee. Muuttaminen tai täydentäminen ei voi koskea säädöksen keskeisiä osia. 32 Liikenteen turvallisuusvirasto

33 Euroopan unionin rooli Vaikuttaminen EU:ssa Toimeenpanosäädöksillä päivitetyt komission ehdotukset käsitellään jäsenmaiden kanssa asiaan kuuluvassa komiteassa. Trafin edustaja on jäsenenä meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevässä komiteassa (COSS-komitea), joka käsittelee keskitetysti komission asetus- ja direktiiviehdotukset merenkulun osalta. Trafi koordinoi COSS-komitean kokouksia samalla tavalla kuten IMO:n kokouksia. Suomen edustajana Marko Rahikainen Marko Rahikainen Liikenteen turvallisuusvirasto 33

34 Euroopan unionin rooli Vaikuttaminen EU:ssa Marko Rahikainen Liikenteen turvallisuusvirasto 34

35 Trafin roolin monipuolisuus Trafi varmistaa (osaltaan) Suomen kannan koordinoinnin IMO-koordinointi Aihekohtaiset kansalliset yhteistyöryhmät. Trafi neuvottelijana ja vaikuttajana Suomen edunvalvonta Merenkulun erityispiirteet, ilmasto ja maantiede. Trafi avustaa LVM:tä lainsäädännön valmistelussa ja kansallisessa täytäntöönpanossa. Trafi huolehtii tarvittavien teknisten määräysten valmistelusta ja antamisesta Marko Rahikainen Liikenteen turvallisuusvirasto 35

36 Vaikuttaminen kansainvälisissä järjestöissä Toivomme sidosryhmiltä aktiivisuutta ilmaista näkemyksiään Säännöstöjen kehittämisestä Säännöstöjen ongelmien poistamiseksi Uusien säännöstöjen tarpeesta tai tarpeettomuudesta. Vaikuttamisessa on tärkeätä Tarjota ratkaisuja ja konkreettisia ehdotuksia teksteiksi Tuottaa perusteluja muutosehdotuksille, tai perusteluja miksi ehdotusta pitää vastustaa Liikenteen turvallisuusvirasto 36

37 Hyvä lopputulos on valmis palapeli Selvät tavoitteet: mitä haluaa ja miksi Pelitilanne selvillä Havainnollistaa, selkeyttää, kiteyttää Ratkaisukeskeisyys Oikea-aikaisuus: elinkaari-ajattelu Nina Hyvärinen, Taloudellisten ulkosuhteiden yksikkö Liikenteen turvallisuusvirasto

38 Toimintaraamit muuttuvat, säädökset muuttuvat jos emme ole mukana, muut päättävät! Trafin kansainvälisen vaikuttamisen prosessi on uudistettu LVM ja Trafi koordinoivat työtä kansainvälisillä foorumeilla. Suomen kannan muodostaminen Liikennehallinto (LVM ja Trafi) toimii yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tervetuloa osallistumaan kv-työhön! Liikenteen turvallisuusvirasto 38

39 Ajankohtaiset säädöshankkeet / merenkulun turvallisuus Marko Rahikainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

40 Merenkulun säädökset Liikenteen turvallisuusvirasto 40

41 Merenkulun säädökset Trafi määräykset Liikenteen turvallisuusvirasto 41

42 Kalastusalukset Torremolinoksen kalastusaluksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattaminen Ei ole kansainvälisesti voimassa, koska ratifiointeja ei ole riittävästi. Voimassa EU:ssa direktiivin 97/70/EY kautta tiukennettuna. Sopimusta muutettu Kapkaupungin sopimuksen myötä Muuttaa mm. katsastusjärjestelmää 4 5 vuotta sekä tuo pakollisen vuosikatsastuksen, Pyritään saattamaan kansainvälisesti voimaan. Neuvoston päätös valmisteilla. Päätös kehottaa saattamaan voimaan kahden vuoden sisällä päätöksen antamisesta Liikenteen turvallisuusvirasto 42

43 Kalastusalukset Torremolinoksen kalastusaluksia koskevan yleissopimuksen voimaansaattaminen Ei ole kansainvälisesti voimassa, koska ratifiointeja ei ole riittävästi. Voimassa EU:ssa direktiivin 97/70/EY kautta tiukennettuna. Sopimusta muutettu Kapkaupungin sopimuksen myötä Muuttaa mm. katsastusjärjestelmää 4 5 vuotta sekä tuo pakollisen vuosikatsastuksen, Pyritään saattamaan kansainvälisesti voimaan. Neuvoston päätös valmisteilla. Päätös kehottaa saattamaan voimaan kahden vuoden sisällä päätöksen antamisesta Liikenteen turvallisuusvirasto 43

44 Kalastusalukset STCW-F yleissopimuksen voimaansaattaminen Tuli kansainvälisesti voimaan Päätös ratifioinnista meneillään Brysselissä kirjallisena menettelynä. Kommentointi auki saakka. Mahdollisesti ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa, jossa pätevyyskirjojen vastavuoroisesta hyväksymisestä säädetty lievemmin. Voimaansaattaminen Suomessa katsotaan epätarkoituksenmukaiseksi ja aiheuttaa kohtuuttomia seurauksia kalastuselinkeinolle Liikenteen turvallisuusvirasto 44

45 SOLAS muutokset IMO-päätöslauselmien voimaansaattaminen MSC 90 kokouksen hyväksymät päätöslauselmat Kansainvälisesti voimaan Lähetetty ministeriöön Lähetetty (LVM) ulkoiselle lausunnolle MSC 91 kokouksen hyväksymät päätöslauselmat Kansainvälisesti voimaan Lähetetty ministeriöön Lähetetty (LVM) ulkoiselle lausunnolle MSC 92 kokouksen hyväksymät päätöslauselmat Kansainvälisesti voimaan Lähetetty ministeriöön Liikenteen turvallisuusvirasto 45

46 SOLAS voimaantulevat muutokset Vakavuuslaskin tai maaorganisaatio SOLAS II-1 Safe Return to Port After Flooding MSC.325(90) Erillinen lokilaitetieto veden läpi ja pohjan suhteen SOLAS V/19 Speed Logs MSC.334(90) Kaasusammutuslaitteistojen suoritusvaatimusten ja vaahtosammutuslaitteistojen vaatimusten uudistus Fire Safety Systems (FSS) Code Revisions MSC.327(90) Liikenteen turvallisuusvirasto 46

47 SOLAS voimaantulevat muutokset Pelastusveneiden on-load koukut SOLAS III, LSA Code MSC.320(89) MSC.81(70) MSC.321(89) Sähköinen merikarttajärjestelmä (ECDIS) MSC.282(86) Uusille lastialuksille GT Olemassa oleville matkustaja-aluksille 500 Gt tai enemmän ensimmäisessä katsastuksessa tämän jälkeen. Komentosiltavahdin hälytysjärjestelmä (BNWAS) MSC.282(86) Olemassa oleville lastialuksille GT ensimmäisessä katsastuksessa tämän jälkeen. Tiedote merenkulkualalle 7/ Liikenteen turvallisuusvirasto 47

48 Luokituslaitokset Uusi komission toimeenpanoasetus (delegoitu säädös) sanktiojärjestelmästä luokituslaitosten tarkastuksissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. ASETUS (EY) N:o 391/2009 alusten tarkastamisja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista. 6 artikla - Edellä 5 artiklan nojalla toteutettujen toimenpiteiden lisäksi komissio voi 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa antavaa menettelyä noudattaen määrätä sakkoja sellaiselle hyväksytylle laitokselle, 7 artikla - Komissio peruuttaa hyväksynnän laitoksilta, Asetuksesta tullaan äänestämään COSSkomiteassa Liikenteen turvallisuusvirasto 48

49 Laivapäiväkirjat Sähköiset laivapäiväkirjat (SOLAS Luku V tullut voimaan ) Merilain (674/1994) 18 luvun muuttaminen Trafi tulee antamaan myös teknisen määräyksen. Selkeä tarve sähköiseen laivapäiväkirjaan. Trafissa laadittu HE-luonnos, toimitettu LVM:öön HE-luonnosta päivitetty Trafissa kesällä Liikenteen turvallisuusvirasto 49

50 Merityöyleissopimus (MLC 2006) Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/ /EU merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen noudattamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 8. lokakuuta STM/Avi vastaa käytännön tarkastuksista. Trafi tällä hetkellä vastuussa laiva-apteekista ja miehityksestä. Alusturvallisuuslakiin tehdään hieman päivitystä todistuskirjoja koskeviin pykäliin Liikenteen turvallisuusvirasto 50

51 Merityöyleissopimus (MLC 2006) Laki alusturvallisuuden valvonnasta (370/1995). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/38/EU - satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta. Kansallisesti täytäntöön mennessä. Lakia päivitetään mm. Kansainvälisten sopimusten listauksen osalta (MLC 2006, AFS ja Bunkers Convention 2001), MLC 2006 tarkastusmenettelyjen ja ilmoitusten suhteen. Lippuvaltion velvollisuus valvoa. Valmisteilla yhteistyössä LVM ja Trafi. Lausuntokierrokselle marras-joulukuussa 2013? Liikenteen turvallisuusvirasto 51

52 Alusten turvallisuuslaitteiden huoltoyritykset Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009) 83. VN:n asetusta huoltoyritysten hyväksymisen edellytyksistä ei ole annettu. Yleisiä vaatimuksia vaikea määritellä. Esitetään poistettavaksi 83 :stä vaatimus hyväksymisen edellytysten yksityiskohtaisesta määrittelystä VNA:lla. Nykyään erilliset vaatimukset radio-, hengenpelastus- ja paloturvallisuuslaitteiden huoltoyrityksille. Esitetään, että Trafi voisi määrätä hyväksymisen edellytyksistä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Määräys valmistellaan samaan aikaan lakimuutoksen kanssa. Esimerkiksi radiohuoltoyrityksille on laatukäsikirjavaatimus. Pyritään yksinkertaiseen ja joustavaan sääntelyyn Liikenteen turvallisuusvirasto 52

53 Laivavarusteet Ruorimerkityt laitteet Laivavarustelaki (1503/2011) Komission ehdotus laivavarustedirektiivin (96/98/EC) korvaamisesta Meneillään neuvoston työryhmässä ( ) Neuvostossa saavutettu yleisnäkemys parlamentin kanssa käytäviin neuvotteluihin. Tavoitteena mm. Yhtenäistää sanamuodot vastaavien EU-säädösten kanssa (asetus 765/2008 ja päätös 768/2008) Selvitetään ongelmat IMO-säädösten suhteen, esim. placed on board käsite, kölinlasku pvm, ja uudisrakennukset. Sähköinen merkintä (siru). Markkinavalvonta, markkinoilta poistaminen ja aluksella vaadittava dokumentaatio Liikenteen turvallisuusvirasto 53

54 Laivavarusteet Ruorimerkityt laitteet Komission direktiiviehdotus muuttaa laivavarustedirektiivin (96/98/EC) teknisiä liitteitä (10. muutos) Muuttaa direktiivin liitettä A Äänestys COSS-komiteassa helmikuu 2014? Asiantuntijaryhmän kokous pidetty Laivavarustedirektiivin liitteen A muutosten täytäntöönpano ja soveltaminen Laivavarustelaki (1503/2011) 30. Muutos pannaan täytäntöön Trafin määräyksellä. Liitteen päivitys ei liity edellisessä kalvossa mainittuun direktiivin kokonaisuudistukseen Liikenteen turvallisuusvirasto 54

55 Huviveneet Direktiiviuudistus Laki eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista (621/2005). Direktiiviehdotuksella korvataan aikaisempi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, sellaisena kuin sitä on muutettu direktiivillä 2003/44/EY. Käsitelty EU:n parlamentissa ja direktiiviehdotus hyväksyttiin, Asetetaan tiukemmat raja-arvot (n. 20 %) pakokaasu- ja hiukkaspäästöille sekä melupäästöille raja-arvo 67 db, Tarkistetaan veneiden suunnittelun ja valmistuksen turvallisuusvaatimuksia, Uutena vaatimuksena esitetään pakollista jätetankkijärjestelmää huviveneiden käymälöihin, Veteen joutuneen henkilön tulee voida käyttää tai ottaa käyttöön veneeseen uudelleennousun mahdollistava järjestelmä ilman apua, Monirunkoalusten riskejä pyritään vähentämään ja sääntelyä selkiyttämään Liikenteen turvallisuusvirasto 55

56 Huviveneet Vuokraveneet Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009). Lakiin esitetään teknisiä muutoksia, mm. vuokraveneen määritelmään Perinteistä rakennetta olevat veneet, esim. Tenon veneet. Samassa paketissa valvontalain muutoksen kanssa Liikenteen turvallisuusvirasto 56

57 Huviveneet Laki vesikulkuneuvorekisteristä(976/2006) Vesikulkuneuvorekisterilain kokonaisuudistus Trafi keskeinen liikennevälineiden rekisteriviranomainen Vesikulkuneuvorekisterin siirtäminen maistraateista Trafille Ns. PURKKI-hanke. Järjestelmän oltava toiminnassa vuoden 2014 alusta. HE valmisteilla ja menossa eduskuntaan aikaisin keväällä 2014 LVM laatii yleisperustelut. Trafi laatii yksityiskohtaiset perustelut. HE käännetty ja lähetetty laintarkastukseen lokakuussa Liikenteen turvallisuusvirasto 57

58 Merenkulun pätevyystodistukset Laki laivaväen luetteloinnista (1360/2006) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/35/EU merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin 2008/106/EY muuttamisesta Kansallisesti täytäntöön (artiklan 1 kohdan 5 (tiedonluovutus) osalta ) Muutokset huomioitu ja toteutettu pääosin. Edellyttää vielä muutosta laivaväen luetteloinnista annettuun lakiin. Trafin rooli luovuttaa pätevyyskirjoja ja kelpoisuustodistuksia koskeva tieto. Laki kuuluu TEM:n toimivaltaan Trafi on ollut mukana lakimuutoksen valmistelussa Liikenteen turvallisuusvirasto 58

59 Luotsaus Luotsauslaki (940/2003) Luotsauslain muuttaminen Tarkoitus on esittää ministeriölle, että lain vesialueita koskevia säännöksiä ja erivapaussäännöksiä täsmennettäisiin. Samalla päivitettäisiin luotsausasetus (246/2011) Tarkoitus on esittää mm. että LNG alukset vapautettaisiin tietyin edellytyksin sekä ehdottaa erivapauden edellytyksenä olevan koulutusvaatimuksen poistamista. Lisäksi tarkoitus on esittää täsmennyksiä tutkintojen vastaanottamista koskeviin säännöksiin. Muutosesitys olisi osittaismuutos, mutta mahdollisesti kokonaisuudistuksellekin olisi tarvetta Liikenteen turvallisuusvirasto 59

60 Ajankohtaiset säädöshankkeet - meriympäristö Jorma Kämäräinen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

61 KÄSITELTÄVÄT AIHEET IMO:n MARPOL yleissopimuksen muutokset IMO:ssa suunnitteilla olevia uusia säännöksiä EU:n rikkidirektiivi EU:ssa suunnitteilla olevia merenkulun ympäristönsuojelua koskevia säännösehdotuksia HELCOM:in säännösehdotuksia IMO:n Polaarikoodi Kansallinen lainsäädäntö Liikenteen turvallisuusvirasto 61

62 LAIVOISTA AIHEUTUVAT HAITALLISET PÄÄSTÖT CFC, halonit Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Pakokaasut (NOx, SOx, PM ja CO 2 ) Öljy Painolastivedet Vaaralliset aineet Kiinteät jätteet Pohjamaalit Käymäläjätevedet Liikenteen turvallisuusvirasto 62

63 MERENKULKUA KOSKEVIA KANSAINVÄLISIÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUSOPIMUKSIA MARPOL yleissopimus I liite (öljy), II liite (kemikaalien irtolastikuljetukset), III liite (kemikaalien kappaletavarakuljetukset), IV liite (käymäläjätevedet), V liite (kiinteät jätteet), VI liite (ilmansuojelu: otsonikerrosta tuhoavat aineet, SOx, NOx, PM ja CO2 päästöt. VI liitteessä on myös alusten energiatehokkuutta koskevat säännökset) AFS-sopimus (2001) TBT maalien käyttökielto BWM-sopimus (2004) Vieraiden eliöiden leviämisen estäminen Hongkongin sopimus (2009) Laivojen kierrätys Helsingin sopimus (1992) Alusjätteiden maihin jättäminen, käymäläjätevedet Liikenteen turvallisuusvirasto 63

64 MARPOL -YLEISSOPIMUS Liikenteen turvallisuusvirasto 64

65 MARPOL -YLEISSOPIMUS MARPOL 73/78 - yleissopimus 20 Artiklaa Liite I Öljy 147 valtiota 99 % tonnistosta Liite II Vaaralliset aineet 147 valtiota 99 % tonnistosta Liite III Pakatut vaaralliset aineet 129 valtiota 95 % tonnistosta Liite IV Käymäläjätevedet 120 valtiota 81 % tonnistosta Liite V Kiinteät jätteet 136 valtiota 97 % tonnistosta Liite VI Ilmansuojelu 62 valtioita 85 % tonnistosta Liikenteen turvallisuusvirasto 65

66 MARPOL YLEISSOPIMUKSEN I LIITTEEN (ÖLJY) MUUTOKSIA Resoluutiolla MEPC.186(59) lisättiin MARPOL -yleissopimuksen I liitteeseen uusi 8 luku, joka koskee öljysäiliöaluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 150, joita käytetään öljysäiliöalusten väliseen öljylastin siirtoon merellä (Ship-to-Ship (STS) -siirrot) ja joiden STS-siirrot suoritetaan 1 päivänä huhtikuuta 2012 tai sen jälkeen. Jokaisessa STS-siirtoihin käytettävässä öljysäiliöaluksessa on oltava suunnitelma, jossa määrätään STS-siirron suorittamistavasta (STSsiirtosuunnitelma) Liikenteen turvallisuusvirasto

67 MARPOL YLEISSOPIMUKSEN IV LIITTEEN (KÄYMÄLÄJÄTEVEDET) MUUTOKSIA MEPC 62 kokouksessa hyväksyttiin IV liitteen muutokset, joiden mukaan Itämerestä tulee IV liitteen erityisalue, jolla alueella matkustajalaivoilla on muita laivoja tiukemmat käymäläjätevesien päästömääräykset koskien ravinnepäästöjä (typpi ja fosfori). Uudet määräykset tulevat voimaan Itämeren uudet päästömääräykset koskevat uusia matkustajalaivoja lähtien ja olemassa olevia matkustajalaivoja lähtien. Uusia matkustajalaivoja ovat ja sen jälkeen rakennetut matkustajalaivat Liikenteen turvallisuusvirasto 67

68 MARPOL YLEISSOPIMUKSEN V LIITTEEN (KIINTEÄT JÄTTEET) MUUTOKSIA MARPOL- yleissopimuksen kiinteitä jätteitä koskevaa V liitettä muutettiin IMO:ssa heinäkuussa 2011 meriympäristön suojelukomitean resoluutiolla MEPC.201(62). Liitteen muutokset tulivat voimaan Aluksen jätehuoltosuunnitelma Vaatimus laatia jätehuoltosuunnitelma on laajennettu koskemaan aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100 (aikaisemmin 400). Ruokajätteen mereen päästämistä koskevia muutoksia erityisalueilla Ruokaöljyä ei saa poistaa mereen erityisalueella eikä sen ulkopuolella. Muita ruokajätteitä saa edelleen poistaa mereen erityisalueella nykyisen etäisyysvaatimuksen mukaisesti eli vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta, mutta lisävaatimukseksi tulee ruokajätteen käsittely hienonnus- tai rouhintalaitteen avulla, jotta ruokajäte voi kulkea sellaisen verkon lävitse, jonka aukot ovat vähintään 25 mm suuruisia Liikenteen turvallisuusvirasto 68

69 MARPOL YLEISSOPIMUKSEN V LIITTEEN (KIINTEÄT JÄTTEET) MUUTOKSIA Lastijäämien mereen päästämistä koskevien säännösten muutoksia erityisalueilla Lähtökohtaisesti lastijäämiä ei saa poistaa mereen erityisalueilla. Poikkeuksena tästä on sääntö, jonka mukaan alus voi kulussa (en route) poistaa mereen haitattomaksi luokiteltuja lastiaineita sisältäviä pesuvesiä vähintään 12 meripeninkulman etäisyydellä lähimmästä maasta, jos aluksen lähtö- ja tulosatama sijaitsevat erityisalueella ja riittäviä pesuveden vastaanottolaitteita ei satamassa ole saatavilla. Meriympäristölle haitalliseksi luokitellut lastijäämät tulee aina toimittaa satamien vastaanottolaitteisiin sekä erityisalueilla että niiden ulkopuolella Liikenteen turvallisuusvirasto 69

70 MARPOL YLEISSOPIMUKSEN V LIITTEEN (KIINTEÄT JÄTTEET) MUUTOKSIA Erityisalueen ulkopuoliset merialueet Erityisalueen ulkopuolella päästömääräyksiä on tiukennettu huomattavasti. Uuden liitteen mukaisesti alukselta ei enää saa poistaa mereen pakkausjätettä, sälyspuita, vuorausaineita, paperituotteita, riepuja, lasia, metallia, pulloja, taloustavaraa ja muuta samankaltaista jätettä. Liitteen V kiinteän jätteen määritelmän piiriin kuuluvista jätelajeista ainoastaan ruokajätettä (ei kuitenkaan ruokaöljyä), meriympäristölle haitattomia lastijätteitä, kuljetusmatkan aikana kuolleiden eläinten ruhoja ja meriympäristölle haitattomia pesu- ja lisäaineita voidaan poistaa mereen erikseen mainituin ehdoin Liikenteen turvallisuusvirasto 70

71 MARPOL YLEISSOPIMUKSEN VI LIITE, ILMANSUOJELU Liitteessä on annettu seuraavia päästörajoituksia: Uusien otsonikerrosta tuhoavia aineita (CFC ja halonit) sisältävien laitteiden asentaminen aluksiin kielletään. HCFC:tä sisältävien laitteiden asentaminen aluksiin on sallittu asti. Uusien dieselmoottoreiden typen oksidipäästöjä rajoitetaan (NO x ) Rikin oksidipäästöt (SO x ) ja partikkelit (PM) Satamavaltio voi halutessaan rajoittaa VOC päästöjä Liite sisältää laivojen energiatehokkuusmääräykset Liikenteen turvallisuusvirasto

72 POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUDEN VAIKUTUS HIUKKASTEN MÄÄRÄÄN Lähde: Kurok, C., Pawils, V., Brumm, H., ja Götze, H.J., Emissions of particulate matter from marine diesel engines, IMO BLG WGAP2, Berlin, Liikenteen turvallisuusvirasto 72

73 SOx PÄÄSTÖJEN (PM 2.5 ) HAITALLISET TERVEYSVAIKUTUKSET Lähde: James J. Corbett, James J. Winebrake, Erin H. Green, Prasad Kasibhatla, Veronika Eyring, and Axel Lauer, Environ. Sci. Technol., 2007, 41 (24), Liikenteen turvallisuusvirasto 73

74 VI LIITTEEN RIKIN OKSIDI- PÄÄSTÖJÄ JA HIUKKASPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET, SÄÄNTÖ 14 Rikin oksidipäästöjä alennetaan seuraavasti: Globaali polttoaineen rikkiraja alennetaan 3.5 %:iin alkaen. Globaali polttoaineen rikkiraja alennetaan 0.5 %:iin alkaen. Ennen vuotta 2018 arvioidaan kuitenkin matalarikkisten polttoaineiden saatavuus ja jos niitä ei ole riittävästi saatavilla, voidaan 0.5 %:n rikkirajan voimaantuloa lykätä vuoteen 2025 asti Liikenteen turvallisuusvirasto 74

75 VI LIITTEEN RIKIN OKSIDI- PÄÄSTÖJÄ JA HIUKKASPÄÄSTÖJÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET, SÄÄNTÖ 14 Rikin oksidipäästöjä alennetaan SECA -alueilla (Itämeri, Pohjanmeri sekä USA:n ja Kanadan rannikkoalueet) seuraavasti: Laivoilla käytettävän polttoaineen rikkiraja alennettiin 1.0 %:iin alkaen. Laivoilla käytettävän polttoaineen rikkiraja alennetaan 0.1 %:iin alkaen. Vähärikkisen polttoaineen sijasta voidaan käyttää rikkipesureita rikin oksidipäästöjen vähentämiseksi. Rikkipesureiden hyväksyntää varten IMO on laatinut ohjeet: 2009 Guidelines for exhaust gas cleaning systems (Resolution MEPC.184(59)). IMO on myös laatinut ohjeet jätteiden vastaanottolaitteita varten: 2011 Guidelines for reception facilities under MARPOL Annex VI (Resolution MEPC.199(62)) Liikenteen turvallisuusvirasto 75

76 VI LIITTEEN NO x -PÄÄSTÖRAJOITUKSET, SÄÄNTÖ Liikenteen turvallisuusvirasto 76

77 UUDET NO x -PÄÄSTÖRAJOITUKSET, MARPOL:in VI LIITE, SÄÄNTÖ 13 Tier I päästöraja koskee dieselmoottoreita, joiden teho on enemmän kuin 130 kw, ja jotka on asennettu aluksiin, jotka on rakennettu välisenä aikana. Tier I päästöraja koskee määrätyillä edellytyksillä myös dieselmoottoreita, joiden teho on yli kw ja sylinteritilavuus on 90 litraa tai enemmän, ja jotka on asennettu aluksiin, jotka on rakennettu välisenä aikana. Tier II päästöraja koskee dieselmoottoreita, joiden teho on enemmän kuin 130 kw, ja jotka on asennettu aluksiin tai sen jälkeen. Tier III päästöraja koskee dieselmoottoreita, joiden teho on enemmän kuin 130 kw, ja jotka on asennettu aluksiin > tai sen jälkeen, kun alus purjehtii NOx päästöjen kontrollialueilla Liikenteen turvallisuusvirasto 77

78 HELCOM BALTIC SEA ACTION PLAN Tavoitteena Itämeren hyvän tilan palauttaminen 2021 mennessä 1. Ei laittomia päästöjä 2. Turvallinen merenkulku ilman onnettomuuksista aiheutuvia päästöjä 3. Tehokas torjuntavalmius 4. Ei vieraslajeja laivojen mukana 5. Minimaaliset ilmapäästöt laivoilta HELCOM Maritime on saanut valmiiksi ehdotuksen IMO:lle Itämeren julistamiseksi NOx päästöjen kontrollialueeksi. Poliittinen päätös hakemuksen lähettämisen ajankohdasta puuttuu vielä Liikenteen turvallisuusvirasto 78

79 NOx [kilotons] MERENKULUN NOx PÄÄSTÖJEN ARVIOITU KEHITYS V MENNESSÄ NOx emissions of Baltic shipping NOx if Tier II only NOx if Baltic NECA (12 types) Year Liikenteen turvallisuusvirasto 79

80 IHMISEN TOIMINNAN AIHEUTTAMAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT (GHG) Liikenteen turvallisuusvirasto 80

81 IMO:N TOIMENPITEET ALUSTEN GHG PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI Tekniset toimenpiteet EEOI (Energy Efficiency Operational Index) Vapaaehtoinen operatiivinen indeksi kaikille aluksille Hyväksyttiin MEPC 59 kokouksessa (MEPC.1/Circ.684). EEDI (Energy Efficiency Design Index) Pakollinen energiatehokkuutta koskeva suunnitteluindeksi uusille aluksille EEDI hyväksyttiin MEPC 62 kokouksessa osaksi MARPOL:in VI liitettä (resoluutio MEPC.203(62) Taloudelliset ohjauskeinot päävaihtoehtoina (käsittely MEPC:ssä kesken): Päästökauppa; cap and trade Bunkkerimaksu ja kansainvälinen GHG -rahasto Liikenteen turvallisuusvirasto 81

82 MÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO Resoluutio MEPC.203(62) tuli voimaan Määräykset koskevat aluksia, joiden bruttovetoisuus on 400 tai enemmän. Säännöt 20 ja 21 (EEDI ja sen referenssikäyrät) koskevat uusia aluksia, joiden rakennussopimus on tehty tai sen jälkeen. Sääntö 22 (SEEMP) koskee kaikkia aluksia, joiden vetoisuus on yli Liikenteen turvallisuusvirasto

83 EEDI -MÄÄRÄYSTEN (SÄÄNNÖT 20 ja 21) SOVELTAMINEN EEDI säännöstö koskee aluksi seuraavaa 7 laivatyyppiä: Kuivalastialukset Kaasusäiliöalukset Säiliöalukset Konttilaivat Yleislastialukset Jäähdytyslaivat Yhdistelmäalukset Säännöt 20 ja 21 eivät koske aluksia, joissa on dieselsähköinen koneisto, höyryturbiinikoneisto tai hybridikoneisto. Säännöistä 20 ja 21 hallinto voi antaa poikkeuksia koskien aluksia, joiden rakennussopimus on tehty ennen Seuraavat alustyypit tulevat myöhemmin säännöstön piiriin: Matkustajalaivat Roro -laivat: autojenkuljetusalukset Roro -laivat: tilavuusrorot Roro -laivat: painororot Roro -matkustajalaivat Liikenteen turvallisuusvirasto

84 EEDI INDEKSIN VAADITTU ARVO (SÄÄNTÖ 21) Uudelle laivalle lasketun EEDI indeksin arvon tulee olla referenssikäyrän alapuolella: Attained EEDI Required EEDI = (1-X/100) x reference line. Referenssikäyrät lasketaan kaavalla: Reference line value = a x b -c, jossa esim. tankkereille a = , b on aluksen kuollut paino (dwt) ja c = Referenssikäyrät on määritetty resoluution MEPC.215(63), Guidelines for calculation of reference lines for use with the Energy Efficiency Design Index (EEDI) mukaan kaikille EEDI säännöstön piirissä oleville laivatyypeille käyttäen IHS Fairplayn laivatietoja vuosilta Liikenteen turvallisuusvirasto

85 EEDI:N REFERENSSILINJOJEN TIUKENNUKSET (MEPC.203(62)) Ship type Bulk carrier Bulk carrier Size Phase > DWT DWT Phase Phase Phase and onwards 0% 10% 20% 30% n/a 0-10% Linear interpolation 0-20% Linear interpolation 0-30% Linear interpolation Tanker > DWT Tanker DWT 0% 10% 20% 30% n/a 0-10% Linear interpolation 0-20% Linear interpolation 0-30% Linear interpolation Liikenteen turvallisuusvirasto 85

86 ALUKSIA KOSKEVIA EU:N SÄÄNNÖKSIÄ Uusi rikkidirektiivi eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi alusten käyttämän polttoaineen rikki-pitoisuudesta (2012/33/EY) hyväksyttiin EU-maiden on saatettava rikkidirektiivin säännökset voimaan viimeistään Valmisteilla on neuvoston päätös, joka velvoittaa EU-maita ratifioimaan Hongkongin sopimuksen. Valmisteilla on myös ns. MRV asetus, joka koskee alusten hiilidioksidipäästöjen seurantaa, raportointia ja varmentamista. CO 2 -päästöjen seuranta voidaan toteuttaa polttoaineen kulutuksen seurannan avulla tai mittaamalla aluksen CO 2 päästöjä Liikenteen turvallisuusvirasto 86

87 POLAARIKOODI Polaarikoodia on valmistellaan IMO:n SDC alakomiteassa. Kodissa on tarkoitus antaa teknisiä määräyksiä koskien mm. jäävahvistusta, koneistoa, vakavuutta ja vuotovakavuutta, paloturvallisuutta, pelastuslaitteistoa jne. Polaarialueilla purjehtiville aluksille. Koodiin tulee myös joitakin ympäristömääräyksiä Liikenteen turvallisuusvirasto

88 POLAARIKOODI Koodi tulee koskemaan Polaarialueilla purjehtivia SOLAS rahtialuksia ja matkustaja-aluksia. Polaarialueita ovat Arktinen ja Antarktinen alue. Itämeri ei kuulu Polaarialueeseen. Suomen tavoite on, että jatkossakin suomalais-ruotsalaisten jääluokkasääntöjen mukaan jäävahvistetuilla laivoilla voi purjehtia Polaarialueilla sellaisissa jääolosuhteissa, joihin ko. alukset on suunniteltu. Koodi saataneen valmiiksi vuonna 2014, jolloin se tulisi voimaan aikaisintaan Liikenteen turvallisuusvirasto

89 POLAARIALUEET ETELÄNAPAMANNERALUE Liikenteen turvallisuusvirasto

90 POLAARIALUEET ARKTINEN ALUE Liikenteen turvallisuusvirasto

91 POLAARIKOODIN YMPÄRISTÖMÄÄRÄYKSET Polaarikoodin A-II osa koskee ympäristömääräyksiä. I liite: Öljyn tai öljypitoisen nesteen mereen päästäminen on kielletty Polaarialueilla (nollapäästömääräys!). Uusissa A ja B kategorian aluksissa öljyä tai öljypitoista nestettä tulee säilyttää tankeissa, joiden ulkolaita on vähintään 760 mm aluksen laidoituksesta. II liite: Vaarallisten aineiden tai niitä sisältävien seosten mereen päästäminen on kielletty Polaarialueilla (nollapäästömääräys!). IV liite: päästömääräyksiin lisätään etäisyys mannerjään tai kiintojään reunasta. Uusille A ja B kategorioiden aluksille tiukemmat päästömääräykset. V liite: ruokajätteen mereen päästämiselle tiukennuksia. Eläinten ruhoja ei saa heittää mereen Arktisella alueella Liikenteen turvallisuusvirasto

92 POLAARIKOODIN YMPÄRISTÖMÄÄRÄYKSET Lisäksi PPR alakomitea valmistelee ehdotuksia musta hiili päästöjen vähentämiseksi koskien Arktisella alueella purjehtivia aluksia Liikenteen turvallisuusvirasto

93 MERENKULUN KANSALLINEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ EU Sääntely EU Direktiivit UNCLOS, Meriyleisoikeussopimus MARPOL (Annex I, II, III, IV, V & VI) -yleissopimus AFS, BWM, Hongkongin yleissopimus jne. HELCOM, 1992, Annex IV HELCOM Recommendations Euroopan neuvoston ja parlamentin asetukset Kansallinen lainsäädäntö Liikenteen turvallisuusvirasto

94 SUOMEN KANSALLISET MERENKULKUA KOSKEVAT YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) Valtioneuvoston asetus merenkulun ympäristönsuojelusta (N:o 76/2010) Laki ja asetus antavat aluksista peräisin olevien haitallisten aineiden mereen tai ilmakehään päästämistä koskevia rajoituksia, jätteiden vastaanottolaitteita, päällikön velvollisuuksia, viranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia jne. koskevia määräyksiä Liikenteen turvallisuusvirasto 94

95 Kiitos! Lisätietoja: Liikenteen turvallisuusvirasto 95

96 Ajankohtaiset merenkulun määräyksiä koskevat hankkeet Jerker Klawér Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

97 Alusten hengenpelastuslaitteet -määräys Muuttaa määräystä TRAFI/7200/ /2011 Lausuntokierros päättynyt Lausuntoja tullut 10 kpl. Lausuntoja käsitellään parhaillaan. Trafin johtoryhmä linjannut määräyksen keskeisen sisällön Edetään lähtökohtaisesti linjauksen mukaisesti, tarvittaessa määräystä tarkistetaan. Määräyksestä ei järjestetä enää sidosryhmille työpajaa: voimaantulotavoite Tavoitteena saada voimaan siten, että sidosryhmät ehtivät huomioida määräyksen toiminnassaan ennen uuden kauden käynnistymistä Liikenteen turvallisuusvirasto 97

98 Alusten vakavuus -määräys Muuttaa määräystä TRAFI/18516/ /2012 Lausuntokierros päättynyt Lausuntoja tullut 7 kpl. Lausuntoja käsitellään parhaillaan. Määräyksestä järjestetään sidosryhmille työpajat seuraavasti: Ekomaa klo Ekomeri klo (tarvittaessa) Ilmoittautuminen mennessä antti.nironen@trafi.fi Voimaantulotavoite Liikenteen turvallisuusvirasto 98

99 Alusten vakavuus määräys yhteenveto muutoksista Hinaajan määritelmää selvennetään. Määräyksen soveltamisalaa selvennetään. Selvennetään otsikoinnilla eroa non-solas-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien alusten ja muiden matkustaja-alusten välillä. Lisäksi selvennetään, milloin tuulikriteeriä sovelletaan kotimaanliikenteessä. Tarkennetaan määräyksen soveltamisalaa alle 24 metrin pituisten kotimaanliikenteen lastialusten sekä hinaajien osalta. Tarkennetaan jäänmuodostamisen kohdan soveltamisalaa siten, että se vastaa vanhaa määräystä. Kohdan vaatimuksia sovelletaan uuteen alukseen, jonka pituus on alle 80 metriä, ja olemassa olevaan alukseen, jonka pituus on alle 100 metriä. Tarkennetaan vakavuuden tarkastusmenetelmää. Lisätään ohjeet vakavuuden tarkastukselle tietyssä lastitilanteessa Liikenteen turvallisuusvirasto 99

100 Alusten runkorakenteet -määräys Muuttaa määräystä TRAFI/16580/ /2012 Lausuntokierros päättynyt Lausuntoja tullut 7 kpl. Lausuntoja käsitellään parhaillaan. Määräyksestä järjestetään sidosryhmille työpajat seuraavasti: Ekomaa klo Ekomeri klo (tarvittaessa) Ilmoittautuminen mennessä antti.nironen@trafi.fi Voimaantulotavoite Liikenteen turvallisuusvirasto 100

101 Alusten runkorakenteet määräys yhteenveto muutoksista ALUKSEN HYVÄKSYMINEN TALVILIIKENTEESEEN, Taulukko 6 Määräyksen taulukkoa 6 jatketaan yhdellä sarakkeella siten, että se ulottuu 24 metriin asti. Laidoituspaksuudet ovat 12 millimetriä. Keulalaivassa on suositeltavaa käyttää jääkaaria. Maksimikaariväli on 300 mm. Kaarivälillä tarkoitetaan tässä yhteydessä väliä, kun jääkaaret on huomioitu. Jääluokkavaatimukset Selvennetään määräystä. Ainoastaan uusilta aluksilta, joiden pituus on yli 24 metriä, vaaditaan jääluokkaa I C lastialuksien ja vastaavasti jääluokkaa I B matkustaja-aluksien osalta. Talviliikenteeseen hyväksyminen Selvennetään määräystä. Olemassa oleva alus, joka aikaisemmin on ollut hyväksytty talviliikenteeseen, voidaan jatkossakin talviliikennekatsastuksen perusteella hyväksyä talviliikenteeseen. ANKKURIT Selvennetään määräystä. Proomulla vaaditaan pääsääntöisesti yksi ankkuri. Ankkuria ei kuitenkaan vaadita kotimaanliikenteen proomulta, joka on varustettu tukijaloilla. Ankkuria ei myöskään vaadita kotimaanliikenteen ruoppausproomulta Liikenteen turvallisuusvirasto 101

102 Alusten paloturvallisuus -määräys Muuttaa määräystä TRAFI/18411/ /2012 Määräyshankepäätös parhaillaan valmisteilla Taustalla kesällä 2013 tehty Trafin valvontakampanja, jonka seurauksena määräys avattaneen Selvennetään olemassa olevan aluksen rakenteelliset vaatimukset Omat vaatimukset ei teräsrunkoiselle aluksille Liikenteen turvallisuusvirasto 102

103 Ammattiveneiden turvallisuus -määräys Määräystyö ollut käynnissä pitkään Määräykseen ehdotettu rakenne: lyhyt määräysosa + viittaus ammettiveneohjeistukseen. Määräysvalmistelu edennyt sisäiseen lausuntovaiheeseen. Seuraavaksi määräysluonnos lähetetään sidosryhmille lausuttavaksi Liikenteen turvallisuusvirasto 103

104 Alusturvallisuusmääräykset jatkossa Alusturvallisuusmääräyksiä uudistetaan jatkossa tarvittaessa Muutostarpeet arvioidaan ja tarvittaessa valmistelu käynnistetään määräyshankepäätöksellä Trafi voi tarvittaessa tarjota myös määräyksiin liittyvää koulutusta sidosryhmille Koulutuspyynnöt kannattaa välittää määräyksen asiantuntijalle Liikenteen turvallisuusvirasto 104

105 KESKUSTELUA & KYSYMYKSIÄ? Liikenteen turvallisuusvirasto 105

106 KIITOS! Liikenteen turvallisuusvirasto 106