Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Transkriptio

1 Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

2 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten valmistelu EU:ssa (4) Yhteispäätösmenettelyn osapuolet Yhteispäätös (4) Kaavio yhteispäätösmenettelystä EU-asioiden kansallinen valmistelu (2) Lainsäädäntöhankkeen käsittelyn merkitys yritykselle EU-lainsäädäntöön vaikuttamisen kenttä EU-lainsäädäntöön vaikuttaminen Avainhenkilöiden tunnistaminen (3) Vaikuttamisen ajoittaminen Lainsäädäntöprosessit (2) Lakiehdotuksen käsittelyjärjestys Suomessa 2

3 Ympäristösäätelyä useilta tahoilta 3

4 EU:n lainsäädännön perusteet Perussopimukset liitteineen ja pöytäkirjoineen sekä muutoksineen muodostavat perustuslailliset puitteet mm. lainsäädännön laatimiselle (primaarioikeus) ja toimielinten toiminnalle Asetukset, direktiivit, päätökset ja suositukset säädökset, joita unionin toimielimet antavat perussopimusten mukaisten tehtäviensä toteuttamiseksi (sekundaarioikeus) Kansainvälisoikeudelliset sopimukset EU:n ulkopuolisten maiden ja kv-järjestöjen kanssa Lisäksi yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet ja jäsenvaltioiden väliset sopimukset 4

5 EU:n toimielimet 1/3 Eurooppa-neuvosto Valtioiden tai hallitusten päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja (EU:n presidentti) ja komission puheenjohtaja Poliittiset linjaukset EU:n presidentin toimikausi 2,5 vuotta EU:n presidentti ohjaa työskentelyä ja pyrkii edistämään yhteisymmärrystä Eurooppa-neuvostossa. Parlamentti (EP) Edustaa jäsenvaltioiden kansalaisia, toimikausi 5 vuotta Jäseniä 754 (v alkaen korkeintaan 751) mm. antaa lainsäädäntöä, käsittelee talousarvion sekä osallistuu komission ja sen puheenjohtajan valintaan 5

6 EU:n toimielimet 2/3 Neuvosto Koostuu jäsenvaltioiden ministereistä, jotka kokoontuvat ministerineuvostoihin mm. antaa lainsäädäntöä ja sovittaa yhteen jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa Neuvoston kokoukset valmistellaan pysyvistä EU-edustajista koostuvassa komiteassa (Coreper) Neuvostoa avustavia työryhmiä on yli 150 Komissio Jäsenvaltioista riippumaton, toimikausi 5 vuotta Yhteensä 27 jäsentä, komission puheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komissaarit Aloiteoikeus lainsäädännön valmisteluun Toimeenpanee lainsäädäntöä ja valvoo sen noudattamista 6

7 EU:n toimielimet 3/3 Euroopan unionin tuomioistuin Koostuu Unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja erityistuomioistuimista Riippumaton toimielin, tuomareita kaikista jäsenvaltioista Käsittelee mm. komission tai jäsenvaltion toista jäsenvaltiota vastaan nostamat kanteet Antaa ennakkoratkaisuja kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä Unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee mm. toimielinten päätöksiä vastaan nostetut kumoamiskanteet Tilintarkastustuomioistuin Valvoo yhteisön varainkäyttöä ja talousarvion noudattamista 27 jäsentä; yksi edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta 7

8 Euroopan unionin toimielimet ja päätöksentekojärjestelmä Lähde: Jääskinen 2007, Euroopan unioni, Oikeudelliset perusteet s.32. (mukaillen) 8

9 Säädösten valmistelu EU:ssa Komissio valmistelee ehdotuksen säädökseksi laajan neuvottelu- ja kuulemisprosessin tuloksena Säädösaloite komissiolta, parlamentilta, neuvostolta tai kansalaisaloitteena Komissiolla yksinoikeus lainsäädäntöehdotusten antamiseen Valmisteltavat säädöshankkeet löytyvät komission vuosittaisesta työohjelmasta Taustalla mm. asiantuntijaraportit, vihreät ja valkoiset kirjat, vaikutusten arviointi, asiantuntijoiden ja kv-organisaatioiden kanssa käytävät neuvottelut ja sidosryhmien kuuleminen sekä komission sisäinen konsultointi 9

10 EU:n säädösmuodot Asetus Jäsenmaissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä Direktiivi Velvoittaa jäsenmaita (joille se on osoitettu) tuloksen osalta Täytäntöönpanon muoto ja keinot päätetään kansallisesti Väline jäsenmaiden lainsäädäntöjen yhdenmukaistamiseen Päätös Asetusta ja direktiiviä konkreettisempi velvoittava säädösmuoto Velvoittaa niitä, joille se on osoitettu Suositus ja lausunto Eivät ole velvoittavia 10

11 Säädösjärjestelmä Varsinaiset säädökset Tavallinen lainsäätämisjärjestys (yhteispäätösmenettely): säädöksen hyväksyvät Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä Erityinen lainsäätämisjärjestys (esim. verotusta koskevissa asioissa) Delegoidut säädökset Komissio antaa varsinaisten säädösten nojalla Soveltamisalaltaan yleisiä, varsinaisen säädöksen muita kuin keskeisiä osia muuttavia tai täydentäviä Euroopan parlamentilla ja neuvostolla mahdollisuus vastustaa Täytäntöönpanosäädökset Komiteamenettelyssä annetut säädökset Varsinainen säädös edellyttää yhdenmukaista täytäntöönpanoa 11

12 Komission säädösehdotuksen syntyminen Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2009, EU-edunvalvontakoulutus 12

13 Yhteispäätösmenettelyn osapuolet Jäsenmaita edustava neuvosto ja Euroopan parlamentti (EP) päättävät lainsäädännöstä yhdessä komission ehdotuksen pohjalta Lopputuloksena direktiivi, asetus tai päätös 13

14 Yhteispäätös Ensimmäinen käsittely parlamentissa Parlamentissa ehdotus lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi lausuntoa varten Esittelijä (raportoija) valmistelee valiokunnan lausunnon Muutosehdotukset ja niiden perustelut Myös muut valiokunnat, joiden toimialaan asia kuuluu, voivat antaa lausuntonsa Epävirallisia neuvotteluja neuvoston ja komission kanssa Valiokunnan ja parlamentin täysistunnon äänestyksessä hyväksymä kanta lähetetään neuvostolle Asian valmistelua edeltävät usein epäviralliset kolmikanta-neuvottelut jäsenmaita edustavan puheenjohtajamaan sekä parlamentin ja komission välillä (ns. trilogi) Käsittelyn kestolla ei ole määräaikaa 14

15 Yhteispäätös Ensimmäinen käsittely neuvostossa Jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja komission edustajasta koostuva työryhmä käsittelee komission ehdotusta ja parlamentin tekemiä tarkistuksia Työryhmä raportoi Coreperille Parlamentin kannan jälkeen säädös voidaan antaa jo tässä vaiheessa, jos parlamentti ei ole tehnyt tarkistuksia tai jos neuvosto hyväksyy kaikki parlamentin tarkistukset Jos neuvosto ei hyväksy parlamentin kantaa, se vahvistaa oman kantansa ja ilmoittaa sen parlamentille Käsittelyn kestolla ei ole määräaikaa 15

16 Yhteispäätös - Toinen käsittely EP käsittelee neuvoston kantaa 3+1 kk määräajassa Hyväksyy neuvoston kannan tai ei ilmoita kantaansa säädös hyväksytään Hylkää neuvoston kannan lainsäädäntöprosessi päättyy Ehdottaa tarkistuksia neuvoston kantaan teksti neuvostolle ja komissiolle Komissio antaa lausunnon tarkistuksista neuvostolle Neuvosto joko hyväksyy tai hylkää yksimielisellä päätöksellä ne tarkistukset, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon Neuvosto käsittelee EP:n tarkistuksia 3+1 kk määräajassa Hyväksyy kaikki tarkistukset säädös hyväksytään Ei hyväksy tarkistuksia sovittelukomitea koolle 6 (+2) viikon kuluessa 16

17 Yhteispäätös - Sovittelu ja kolmas käsittely Sovittelukomitea koostuu neuvoston ja EP:n edustajista Tavoitteena on yhteisesti hyväksyttävä teksti toisen käsittelyn kantojen perusteella Sopimus yhteisestä tekstistä syntyy säädös kolmanteen käsittelyyn Sopimusta ei synny säädös jää hyväksymättä Kolmas käsittely sovittelukomitean yhteinen teksti hyväksytään Euroopan Parlamentin äänten enemmistöllä ja neuvoston määräenemmistöllä säädös annetaan jos ei hyväksytä säädös jää antamatta 17

18 Tavallinen lainsäätämisjärjestys eli yhteispäätös Lähde: Borchardt (2000), s.79 mukaillen 18

19 EU-asioiden kansallinen valmistelu Asiasta vastaava ministeriö Valmistelee kansalliset kannat neuvoston työryhmiä, Coreperia ja neuvostoa varten EU-sihteeristö Vastaa Suomen kantojen yhteensovittamisesta EU-asioiden komitea ja sen alajaostot käsittelevät useita ministeriöitä koskevat EU-asiat EU-ministerivaliokunta vastaa poliittisista linjauksista Valtioneuvosto Vastaa EU-politiikasta ja kansallisista linjauksista Kuulee eduskuntaa, jossa asia käsitellään suuressa valiokunnassa ja erikoisvaliokunnissa Suomen EU-edustusto Edustaa Suomea mm. Coreperissa ja neuvoston työryhmissä Koordinoi Suomen EU-politiikkaa Eduskunta Suuri valiokunta käsittelee EU-asiat (lukuun ottamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa) Eduskunnan toimivaltaan kuuluvat asiat tulevat vireille valtioneuvoston U-kirjelmällä Muut EU:ssa valmisteltavat asiat tiedoksi E-kirjeenä Erikoisvaliokunnat antavat lausuntonsa käsiteltävästä asiasta 19

20 EU-asioiden kansallinen valmistelu Lähde: Eurooppahallinto ja Suomi, Olli-Pekka Viinamäki, 2007 s.78 mukaillen 20

21 Lainsäädäntöhankkeen käsittelyn merkitys yrityksille 1/2 95 Vastuutahoja voivat olla EU:n toimielinten virkamiehet ja edustajat sekä teollisuusjärjestöjen asiantuntijat 21

22 Lainsäädäntöhankkeen käsittelyn merkitys yrityksille 2/2 95 Vastuutahoja voivat olla EU:n toimielinten virkamiehet ja edustajat sekä teollisuusjärjestöjen asiantuntijat 96 Ks. Luku komiteamenettely 22

23 EU-LAINSÄÄDÄNNÖN VAIKUTTAMISEN KENTTÄ Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2005, EU-edunvalvontakoulutus (mukaillen) 23

24 EU-lainsäädäntöön vaikuttaminen 24

25 Avainhenkilöiden identifiointi Lähde: EK, edunvalvontakoulutus (2009) 1) Suomen komissaari 25

26 Avainhenkilöiden identifiointi Lähde: EK, edunvalvontakoulutus (2009) 2) Pysyvien edustajien komitean asiantuntija 26

27 Avainhenkilöiden identifiointi Lähde: EK, edunvalvontakoulutus (2009) 27

28 Vaikuttamisen ajoittaminen Lähde: DIGITALEUROPE

29 Ympäristölainsäädäntöprosessi 29

30 Ympäristölainsäädäntöprosessi 30

31 Lakiehdotuksen käsittelyjärjestys Suomessa Lähde: Eduskunnan esitesarja 4: Täysistunto Suomen eduskunta 31