KIRKONKULMAN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodelle

Transkriptio

1 KIRKONKULMAN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodelle Toimintasuunnitelman käsittely Opettajien kokouksessa Oppilaskunnan kokouksessa / 2012 Vanhempainyhdistyksen kokouksessa / 2012 / 2012 Päiväys Rehtorin allekirjoitus Toimintasuunnitelma hyväksytty / 2012 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Koulun työaika perusopetuksessa LUKUVUOSI Syyslukukausi 2012 (88 työpäivää) (ti) koulu alkaa (ma-su, vko 42) syysloma (pe) viimeinen koulupäivä (la-ti) joulun ajan vapaa Kevätlukukausi 2013 (100 työpäivää) (ke) koulu alkaa (ma-su, vko 9) talviloma (pe-ma) pääsiäisloma (la) lukuvuosi päättyy

2 Koulun pidemmän aikavälin tavoitteet, visio ja kehittämiskohteet Restoratiivinen ja sovitteleva koulu Osallistavin menetelmin kehitetään kouluyhteisön ilmapiiriä ja edistetään sen jäsenien omaa vastuuta ja toimijuutta. Koulusovittelun juurruttaminen toimintakulttuuriin ja erilaisten sovittelumenetelmien soveltaminen eri tilanteisiin. Koulun johtamisen tavoitteena on osallistava ja jaettu johtaminen. Tämä tarkoittaa mm. tiivistä rehtorin ja vararehtorin yhteistyötä, tiimien vetäjien muodostaman suunnitteluryhmän toiminnan kehittämistä sekä koko opetushenkilöstön ja työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämistä. Koulun pidemmän aikavälin tavoitteena on syventää kouluyhteisön osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja vahvistaa kasvatuskumppanuutta. Kestävä kehitys ja ympäröivän luonnon kunnioitus on läpikulkevana ajatuksena mukana koulun toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Edellä mainitut seikat mahdollistavat myös tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen. Opetusteknologiakoulutuksia jatketaan yhdessä oppilaiden kanssa siten, että mallinnamme kouluttautumis- ja perehtymisvaiheessa yhdessä oppimista; oppilaat ovat kanssamme opiskelemassa uutta teknologiaa. KOULUN ITSEARVIOINTI Lukuvuosi Koulumme yksi kehittämisen painopistealue on ollut jo kahden lukuvuoden ajan kehittää koulun vuorovaikutuskulttuuria restoratiivisemmaksi. Koululla on käynnistetty koulusovittelu, johon kuuluu oppilaiden vertaissovittelu sekä aikuisjohtoinen sovittelu. Opettajien täydennyskoulutuksen myötä opetushenkilöstä on tullut tietoisemmaksi restoratiivisesta pedagogiikasta. Toimintakulttuurin muutos teoreettiselta tasolta käytännön toiminnaksi on kuitenkin hidasta ja haasteellista sekä edellyttää koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin arvoihin. Koulusovittelua jatketaan ja käytäntöjä juurrutetaan koulun toimintakulttuuriin edelleen. Tulevana lukuvuonna on tärkeää, että koulun johtamisessa mallinnetaan restoratiivisia menetelmiä sekä tutustutetaan ja osallistetaan huoltajat sekä APIP-toiminnan ohjaajat sovittelun periaatteisiin. Tarpeen on myös jatkaa opettajien täydennyskoulutusta restoratiivisesta pedagogiikasta. Tiimityössä on kehittämisen varaa ja tiimien sekä opettajakokousten suhdetta on hyvä tarkastella ja kehittää tehokkaampia tapoja päätöksentekoon. Tiimien muodostaminen vuosiluokittain koettiin hyväksi, mutta tiimit kaipasivat jäsennetympää pedagogista kehittämistehtävää. Hyvää on se, että tiimien vetäjät ovat suunnitteluryhmän jäseniä ja näin tieto suryn ja tiimien välillä kulkee. Kolmiportaisen tuen jalkauttaminen koulullamme on vielä alussa. Tuen portaat eivät ole vielä selkeät ja toimintamallit kaipaavat vielä hiomista. Oppilashuoltoryhmän toiminta koetaan hy-

3 väksi arjen tueksi, mutta samalla kaivataan konsultaatiota ja pedagogista tukea. Yhteistyössä huoltajien kanssa on kehitettävää restoratiivisten periaatteiden mukaiseen suuntaan. Luokkakohtaisista katsauksista luovutaan jatkossa. Ryhmäkokojen pienentämisen määrärahalla rekrytoitavan resurssiopettajan työnkuva muotoillaan tukemaan oppilaan kolmiportaista tukea. Kerhotoiminnan johtaminen nimetään vastuuopettajalle jatkossa. Koulumme toimi nyt ensimmäisen lukuvuoden uusituissa ja laajennetuissa tiloissaan. Uuden opetusteknologian käyttö opetuksessa on vähäistä ja pedagogista käyttökoulutusta tarvitaan jatkossa. Myös luonnontieteen luokan mahdollisuudet eivät vielä ehtineet avautua. Wilma-järjestelmä otettiin käyttöön menestyksekkäästi. Käyttökokemukset ovat myönteisiä. Alkuopetuksen väliarvioinnin kehittäminen osallistavaksi sai erinomaisen startin: sekä opettajat, oppilaat ja huoltajat ovat tyytyväisiä. Osallistavan arvioinnin kautta tieto oppilaan kognitiivisesta sekä sosio-emotionaalisesta kehityksestä välittyi rikkaammin kuin perinteisellä kaupungin väliarviointilomakkeella. Arviointi sisälsi oppilaan itsearvioinnin, kouluilon arvioinnin sekä keskustelut opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa. Kokemukset ovat niin hyviä, että arviointitapaa on päätetty jatkaa ja kehittää edelleen. Koulun opetusteknologinen tilanne on erinomainen. Siirtyminen AD-järjestelmään oli pettymys, sillä kannettavien työasemien käyttö hankaloitui ja oppilasverkko hidastui huomattavasti. Perehdytys älynäyttöihin oli riittämätön. Jatkossa voisi toimi mestari-kisälli malli, vierihoito ja toisaalta laitteiden rohkea käyttöönotto. Musiikin opettajille tarkoitettu 3 x 2h:n koulutus oli erinomainen. Koulutus toteutettiin koulun omassa uudessa musiikkiluokassa. Arviointisuunnitelma lukuvuodelle Opetuspalveluiden tavoitteet lukuvuodelle Asiakastyytyväisyys on hyvä, tavoite 4,0: kysely maaliskuussa 2013 Oppilaiden hyvinvointi on hyvä: hyvinvointimittari Henkilöstön työhyvinvointi on Hämeenlinnan kaupungin parhaassa neljänneksessä: työhyvinvointikysely keväällä 2013 Oppimistulokset valtakunnan keskiarvoa paremmat: Välineaineiden mittaukset 5. luokalla Osallisuus näkyy koulun arjessa. Koulukohtaisena arviointikohteena toteutetaan osallisuuden arviointi. Arviointimenetelmänä käytetään mm. haastattelua ja kyselyä oppilaille, huoltajille ja opetushenkilöstölle.

4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulun päivittäinen työaika klo Opettajan harkinnan mukaan kuudes ja seitsemäs oppitunti voidaan yhdistää, jolloin seitsemäs oppitunti päättyy klo Tunnit 1. tunti 2.tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti 6. tunti 7. tunti 8. tunti 9. tunti Ruokailu Kerho AIPtoiminta Tuntikehyksen käyttö Yleisopetus 373 Pienryhmäopetus - Laaja-alainen erityisopetus 25 Ortodoksinen uskonto - Elämänkatsomustieto 2 Islamin uskonto - Erityistehtävä (mikä) 4 (av, atk, mu, kirjastonhoito) Kerhotyö (koulun kehys) - Tukiopetus 10 Muu varaus - Tuntikehys yhteensä 398 Kerhotyö (hankerahoitus) YT-tuntien käyttösuunnitelma YT-aikaa käytetään opettajien kokouksiin ja tiimien kokouksiin sekä opettajien keskinäiseen yhteistyöhön ja suunnitteluun. Torstaisin klo on varattu opetuksetonta yhteissuunnitteluaikaa. Noin puolet YT-ajasta käytetään kodin ja koulun yhteistyöhön, joka sisältää opettajien ja huoltajien väliset arviointikeskustelut, kasvatuskumppanuuskeskustelut sekä koulun vanhempaintilaisuudet.

5 Henkilökunta Koulun johto Rehtori Vararehtori Ulla Sara-aho Satu Rantanen Opettajat OPETTAJA Jaana Rusko- Laitinen Kristiina Kalliokoski Anu Virta Mikko Ollila Satu Rantanen Sanna Överlund Jenni Mattila Kari Murtonen Kaisa Överlund Eija Hyvärinen Merja Savonen Anne Koponen Kati Kajanto Leena Halonen Sanna Lappalainen Mia Paimela Taru Wadhwa Kouluohjaajat KOULUOHJAAJA Iida Juotasniemi Ulla Vappula Ulla Tuominen

6 Oppilashuolto Oppilashuoltoryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii rehtori tai sijaisena vararehtori. Laaja-alainen erityisopettaja toimii sihteerinä. Vakituiseen kokoonpanoon kuuluvat myös kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja resurssiopettaja. Oppilashuoltoryhmän tavoitteena on koulun yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen, niin että oppilashuoltotyö on koko koulun toimintatapa. Tavoitteena on luoda ennaltaehkäiseviä malleja ja toimintatapoja lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi koululla (esim. oppilaskuntatoiminta, ruokailutoimikunta, kummiluokkatoiminta, koulusovittelu, restoratiiviset menetelmät). Oppilashuollollisten neuvottelujen lähtökohtana on dialogisuus ja kunnioittava kohtaaminen sekä ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Kouluterveydenhoito Vastaanotto / Tavoitettavuus Koululääkäri Kari Puusaari Terveydenhoitaja Anne Paloposki ke ja to, joka toinen maanantai

7 KOULUN TOIMINNAN HALLINNOINTI, JOHTAMINEN JA OSAAMISEN HALLINTA SUUNNITTELURYHMÄ Ulla Sara-aho Satu Rantanen Anu Virta Merja Savonen Suunnitteluryhmä kokoontuu tarvittaessa rehtorin kutsusta. Suunnitteluryhmä toimii johtamisen tukena. Suunnitteluryhmän jäsenet toimivat tiimien vetäjinä. Suunnitteluryhmä valmistelee tiimityötä ja opettajakokouksissa päätettäviä asioita. Pohtii sekä alustaa koulun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Henkilöstövalintojen valmistelu. Tiimit muodostetaan luokkatasoittain seuraavasti: luokkien tiimi; Anu Virta luokkien tiimi; Satu Rantanen luokkien tiimi; Merja Savonen Suunnitteluryhmän tehtäväkuva Suunnitteluryhmä tehtäväkuvaa selkiyttää ja rytmittää vuosikello. On kuitenkin tehtäviä, jotka eivät noudata kouluvuoden kiertoa, mutta jotka voidaan nimetä suunnitteluryhmän vastuualueeksi. Suunnitteluryhmän vuosikello elokuu syyskuu lokakuu marraskuu tehtävä syyslukukauden tiimi- ja opettajakokouskalenterin suunnittelu lukuvuoden vesojen valmistelu (aikataulut ja aiheet) tiimien tehtävien ja vastuualueiden nimeäminen toimintasuunnitelman valmistelu ja vastuualueiden jako tiimeille käsiteltäviksi syksyn veso:n tarkempi suunnittelu tiimien tehtävien tavoitteiden, sisältöjen ja aikataulujen tarkennus tiimien tehtäviin liittyvät asiat, tilannekatsaus ja -ohjaus tiimien tehtäviin liittyvät asiat, tilannekatsaus ja ohjaus kevätlukukauden opettajakokouskalenterin suunnittelu joulukuu

8 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu tiimien tehtävät, tarkennus kevätlukukauden tehtäviin ja aikataulut kevään veso:n tarkempi suunnittelu koulun itsearvioinnin valmistelu tulevan lukuvuoden valmistelu, keskustelu tuntiresurssin käytöstä koulun itsearvioinnin kokoaminen ja valmistelu opettajakokoukseen tulevan lukuvuoden tapahtumakalenterin suunnittelu tulevan lukuvuoden koko koulun vanhempainillan suunnittelu (aikataulut ja aihe) Vararehtorin toimenkuva - välituntivalvontalistojen laatiminen - kouluohjaajan työjärjestyksen laatiminen ja päivittäminen - harjoittelijoiden työjärjestyksien laatiminen - sijaisjärjestelyt yhdessä rehtorin kanssa - yt ja oppilashuoltokokousten johtaminen rehtorin ollessa estyneenä - koulun edustaminen erikseen nimetyissä kokouksissa - koulun työjärjestyksen suunnittelu ja laatiminen yhdessä rehtorin kanssa - erikseen mainittavat juoksevat asiat - rehtorin tehtävien hoito rehtorin ollessa estynyt 1-5 työpäivää Mikäli rehtori on estynyt 6-15 työpäivää, vararehtorille oto-korvaus. Rehtorin ollessa estyneenä yli 16 työpäivää, vararehtorille maksetaan rehtorin palkkaa ja vararehtorille otetaan sijainen luokanopettajan tehtävään. Tällöin vararehtorille annetaan oikeudet myös laskujen hyväksyntään. Em. toimenpiteet vaativat opetustoimen johtajan hyväksynnän. Täydennyskoulutussuunnitelma KAIKILLE YHTEISET KOULUTUKSET ½-veso Perusopetuksen yhteinen veso : SYVE-päivät Verkatehtaalla VESO-päivä; päivästä ja aiheesta sovitaan syyslukukauden aikana ½-veso kevätlukukaudella; aiheena lukuvuoden arviointi ja seuraavan lukuvuoden suunnittelu YKSITTÄISTEN OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS Restoratiivinen ja sovitteleva koulu koulutukseen osallistuminen; syyslukukaudella 2012 neljä opettajaa, kevätlukukaudella 2013 kolme opettajaa Kasvatuskumppanuuskoulutukset Opetuspalveluiden koulutuspäiviin osallistuminen

9 Koulun tiedotussuunnitelma Sujuva tiedonkulku Kirkonkulman koululla tarkoittaa koulun sisäistä sekä kotien, koulun ja yhteistyökumppaneiden välistä tiedottamista ja vuorovaikutusta. OIKEAN TIEDOTUSKANAVAN VALINTA Vuorovaikutusta edellyttävissä tilanteissa tarkoituksenmukaista on kasvotusten kohtaaminen tai puhelinkeskustelu osapuolten kanssa. SÄHKÖPOSTI Iso osa koulun sisällä tiedotettavista asioista hoidetaan sähköpostin välityksellä. Henkilökunta lukee päivittäin sähköpostinsa. WILMA Opetushenkilöstön ja huoltajien väliseen tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen käytetään Wilmaa. Wilmaan merkitään oppilaan tuntimerkinnät (esim. poissaolot, myöhästymiset). Wilman kautta lähetetään koulun yhteiset tiedotteet sekä opetusryhmäkohtaiset tiedotteet. Lisäksi opettajat ja huoltajat voivat käydä kahdenkeskistä viestintää Wilman välityksellä. Paperinen tiedote jaetaan huoltajille, jotka eivät käytä Wilmaa. Koteihin lähetetyt tiedotteet lähetetään tiedoksi myös muulle henkilökunnalle ja iltapäiväkerholle. Opetushenkilöstö käyttää Wilmaa päivittäin. KOTISIVUT Koulun kotisivuilla on suhteellisen pysyvä informaatio koulusta. Lisäksi opettajilla on mahdollisuus ylläpitää oman opetusryhmänsä sivuja. LUKUVUOSITIEDOTE Lukuvuoden alussa lähetetään huoltajille lukuvuositiedote, jossa kerrotaan suuntaviivat lukuvuodelle, työajat, aikataulut ja yhteystiedot, tiedote on luettavissa myös koulun kotisivuilla sekä Wilmassa. INFO-TV Koulun kaikissa kerroksissa on INFO-TV, jota käytetään koulun sisäiseen tiedottamiseen ja oppilaiden töiden esittelyyn. OSALLISUUSSEINÄ Kouluravintola Näkkärin yhteydessä on osallisuusseinä, joka on oppilaskunnan käytössä. Oppilaskunnan hallitus huolehtii taulun ylläpidosta. KESKUSRADIO Keskusradion kuulutuspisteet sijaitsevat opettajanhuone Solinassa sekä koulusihteerin työhuoneessa. Keskusradio on sekä opetushenkilöstön että oppilaskunnan käytössä. KRIISITIEDOTUS Koulun kriisitiedotuksesta vastaa rehtori.

10 TOIMINNAN SISÄLLÖT JA KEHITTÄMINEN Koulun kehittämistoiminta Kasvatuskumppnauus ja restoratiivinen koulu Yhteistyötä kodin ja koulun välillä toteutetaan kasvatuskumppanuuden hengessä. Yhdessä tekeminen, osallisuus mm. restoratiivisten menetelmien avulla, tapaamiset ja yhteydenpito luovat kasvatuskumppanuutta. Restoratiivista pedagogiikkaa juurrutetaan osaksi koulun toimintakulttuuria. Aiheeseen liittyvään koulutukseen osallistuu lukuvuoden aikana useampia opettajia. Ilmiöpohjainen oppiminen Ilmiöpohjaisessa oppimisessa lähtökohtana ovat meitä ympäröivät ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan kokonaisuuksina, jolloin lähtökohtana eivät ole eri oppiaineet. Myös oppilaan oma kiinnostus tai näkökulma ilmiöön voi ohjata oppimista. Kolmannet luokat ja luokka 2C toteuttavat yhteistyössä lukuvuoden aikana ilmiöpohjaiseen oppimiseen perustuvan noin viikon mittaisen projektin. Tutkittava ilmiö on ruoka ja projekti toteutetaan viikolla 39. Opetusteknologia ja oppimisympäristöt Teknologiaa juurrutetaan opetuskäyttöön kouluttautumalla ja ottamalla kaupungin omat järjestelmät ja sähköiset oppimateriaalit tehokkaaseen käyttöön. Moodleen rakennetaan osallistava oppimisympäristö mm. oppilaskunnalle. Opettajat kouluttautuvat edelleen älynäytön ja ebeam-laitteistojen sekä niillä käytettävien ohjelmistojen käytössä. Katsomusaineiden opetuksen toteutustavat Elämänkatsomustiedon ja ortodoksisen uskonnon oppitunnit järjestetään Kirkonkulman koululla. Ryhmissä on oppilaita eri vuosiluokilta. Islamin uskonnon opetus järjestetään Jukolan koululla. Jehovan todistajat on vapautettu uskonnon opetuksesta. Maahanmuuttajaopetuksen järjestäminen Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus (OÄI) järjestetään koulujen keskinäisenä yhteistyönä, jota koordinoi Jukolan koulun rehtori. Kuluvana lukuvuonna kotikielen opetukseen osallistuu Kirkonkulman koulusta seuraavissa kielissä: karen, persia, dari ja viro. Suomi toisena kielenä opetus (S2 -opetus) järjestetään omalla koululla. Opettajana toimii S2- opettaja Nanna Sauri-Konttila. Kouluohjaaja avustaa maahanmuuttajaoppilaita muutamalla oppitunnilla viikossa. Opettajat antavat tarvittaessa tukiopetusta. Maahanmuuttajille on oma tukiopetuskiintiö, joka on yksi tunti viikossa. S2-opetuksen tunteja on neljä vuosiviikkotuntia. Maahanmuuttajaoppilaat vuosiluokittain: (oman äidinkielen tunneilla käyvät) 2. lk 3 oppilasta 3. lk 1 oppilasta 4.lk 1 oppilasta

11 Koulun kerhotoiminta Kerhovastaava Kati Kajanto HJS:n Kaikki pelaa -jalkapallokerhot - perjantaisin syys-, loka- ja marraskuussa klo sekä (2.-3.lk) Tarinoita ja turinoita -kerho lokakuussa (syysloman jälkeen), 6-7 kertaa (2.lk) Kokkikerho marras-joulukuussa, 4-5 kertaa (10 tuntia) Palloilukerho perjantaisin alkaen klo (4.lk) Lautapelikerho loka-marraskuu Kuviskerho loka-marraskuussa, 4 kertaa Aamu- ja iltapäivätoiminta APIP-toiminnasta vastaa Hämeenlinnan 4H-yhdistys tiimistä on nimetty yhteysopettaja. Koulun yhdysopettaja ja kerhon ohjaajat tapaavat säännöllisesti kerran kuukaudessa yhteistyöpalaverin merkeissä. Toimitilat ovat koulun piharakennuksen 1.kerroksessa, mutta kerho käyttää myös muita koulun tiloja toiminnassaan. Tilojen ja välineiden yhteiskäytöstä sovitaan yhdessä lukuvuoden alussa. Kansainvälinen toiminta Koulumme periaatteisiin kuuluvat avoimuus ja arvostus kansainväliseen toimintaan ja monikulttuurisuuteen. Henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kansainvälisiä kontakteja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. etwinning - projektiyhteistyötä verkossa Viritetään yhteistyötä saksalaisen, turkkilaisen ja kreikkalaisen koulun kanssa kielten tunneilla. Yhteydenpitoon käytetään tavallisia kirjeitä, sähköpostia ja skype-yhteyttä. Koulun kumppanuudet ja sidosryhmät Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan yhteistyössä Solvikin, Tarvasmäen ja Katuman esiopetuksen kanssa. Yläkouluun siirtymisvaiheessa yhteistyötä tehdään Lyseon yläkoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään myös seurakunnan kanssa päivänavausten, leiripäivien, jumalanpalvelusten, virsilauluharjoittelun ja kouluvierailujen muodossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kieltenopetuksessa, erityisopetuksessa ja maahanmuuttajaasioissa muiden toimijoiden kanssa. ARX:n työpajojen antia hyödynnetään opetuksessa aktiivisesti. Suomen Sovittelufoorumin VERSO-projekti on tärkeä kumppani koulun kehittämisessä kohti restoratiivista koulua.

12 Itäinen lähiökeskus on uusi yhteistyökumppani, jonka kanssa tutkitaan eri yhteistyön mahdollisuuksia. Opintoretket 1. luokka Kevätretki toukokuu luokka 2C A + 2B ABC toukokuu luokka Heureka Kevätretki 4. luokka Kaksi syysretkeä Kaksi kevätretkeä 5. luokka Eduskuntatalo + Kansallismuseo loka-marraskuu 2012 Syöksynsuu (päivä- tai yöretki) huhti-toukokuu luokka Leirikoulu Eerikkilä Toiminta-/teemapäivä kevät 2013 Kevätretki Helsinkiin toukokuu 2013 Koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri Lupa poiketa laaditusta työjärjestyksestä koko koulun osalta on seitsemänä päivänä lukuvuoden aikana. Nämä päivät kuvataan tässä. Lukuvuoden ensimmäinen koulupäivä Syyslukukauden viimeinen koulupäivä koulun yhteinen talviliikuntapäivä Pääsiäishartaus kiirastorstaina Kirkkis-talent ti viimeisellä kouluviikolla kaksi lyhennettyä koulupäivää Syysliikuntapäivät järjestetään tiimeittäin Satupäivä Marraskuussa oppilaskunnan hallituksen vaalit Itsenäisyyspäivän tilaisuus Lucia-päivä Joululaulajaiset Tammikuussa oppilaskunnan hallituksen vaihtopäivä, jossa on vanhan hallituksen valitsemaa ohjelmaa

13 Koulun lähiympäristön siivouspäivä Kevätjuhla OPPILASARVIOINNIN TOTEUTUS JA AIKATAULU Arviointi opintojen aikana Kaikki oppilaille pidetyt kokeet viedään kotiin ja ne palautetaan opettajalle huoltajan allekirjoituksella varustettuna. Oppilaille annetaan välitöntä kannustavaa palautetta osaamisestaan oppituntien yhteydessä. Opettaja on velvollinen puuttumaan varhain havaitsemiinsa oppilaan oppimisvaikeuksiin tai muihin huolenaiheisiin. Huolestaan opettaja on yhteydessä huoltajaan ja sen jälkeen tarvittaessa oppilashuoltoryhmään vuosiluokkien väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna marras-tammikuussa. Keskustelutilanteen pohjana on yhteinen lomake, jota täytetään joko keskustelun aikana tai (osittain etukäteen). Oppilas arvioi omaa osaamistaan oppiaineittain, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Rinnalle tulee opettajan arvio. Ennen arviointikeskustelua oppilaat ovat yhdessä käyneet opettajan ohjaamissa ryhmissä keskustelun toistensa vahvuuksista. Keskustelun tukena ovat vahvuuskortit kuvineen. Opettaja kirjaa kunkin oppilaan vertaisarvioinnissa saamat vahvuudet ja kopioidut vahvuuskuvat liitetään lomakkeeseen. Edellisten lisäksi oppilas arvioi omaa kouluiloaan piirtämällä viisarin kouluilomittariin. Kevätlukukauden lopussa annetaan lukuvuositodistus vuosiluokilla oppilaat saavat todistuksen kaksi kertaa lukuvuodessa. Syyslukukauden lopussa annetaan välitodistus ja kevätlukukauden lopussa annetaan lukuvuositodistus. Luokilla käytetään sanallista arviointia. Ennen todistuksen jakamista oppilaat pohtivat omaa opiskeluaan itsearviointina vuosiluokilla todistuksissa käytetään sanallista arviointia ja vuosiluokilla numeerista arviointia. Arviointikeskustelut luokat Lukuvuoden mittaan opettaja käy arviointikeskustelut. Keskustelussa ovat paikalla oppilas, hänen huoltajansa ja luokanopettaja (tarvittaessa muitakin oppilasta opettavia opettajia). Keskusteluun varataan aikaa vähintään 20 minuuttia. Arviontikeskusteluja voidaan käydä myös pienryhmissä, johon osallistuu useampi oppilas huoltajineen. Tällöin huoltajilla ja oppilailla on mahdollisuus myös yksityiseen arviointikeskusteluun.

14 OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN Oppilaskunnan toiminta, kansalaisvaikuttaminen, osallisuus Koulun arjessa pyritään siihen, että jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilasta ohjataan tekemään omia valintoja ja toimimaan vastuullisesti. Kouluviikko aloitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteisellä jokaista osallistavalla keskustelulla. Kaikessa koulutyössä toteutetaan menetelmiä, jotka perustuvat lapsen aktiivisuudelle. Puhepiireissä oppilas tulee päivittäin kuulluksi. Oppilas suunnittelee ja arvioi yhdessä opettajan kanssa työtään. Oppilaat osallistuvat koulun teemapäivien ja retkien suunnitteluun. Ristiriitatilanteissa ratkaisuun pyritään sovittelemalla. Vertaissovittelu kasvattaa oppilaita sopimaan erimielisyyksiä aktiivisesti ja tasapuolisesti. Vertaissovittelu toteutuu oppilaiden omana toimintana, jota vain ohjataan aikuisten toimesta. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti. Jokaisesta opetusryhmästä on valittu oppilas edustamaan luokkaansa hallituksessa. Luokanopettajan vastuulla on antaa kokouksen jälkeen aikaa luottamusoppilaille tiedottaa päätöksistä sekä mahdollisille keskusteluille, joita luokissa tulisi käydä. Luokanopettaja auttaa luottamusoppilaita toimissaan. Hallitus valitaan vaaleilla ja toimintakautena on kalenterivuosi. Ohjaavina opettajina toimivat Kristiina Kalliokoski ja Taru Wadhwa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö, vanhempainyhdistystoiminta Kodin ja koulun yhteistyön kantava ajatus on kasvatuskumppanuus. Yhteistyön muotoja on kuvattu toimintasuunnitelmassa toisissa yhteyksissä, mm. tiedotussuunnitelmassa, oppilasarviointia käsittelevässä luvussa sekä oppilashuollon kohdalla. Yhteistyö perustuu dialogisuuteen. Vanhempainyhdistys toimii kodin ja koulun yhteistyön ylläpitämiseksi, kouluyhteisön kehittämiseksi ja perheiden keskinäisen yhdessäolon edistämiseksi. Kaikilla huoltajilla on mahdollisuus osallistua vanhempainyhdistyksen toimintaan. Huoltajat voivat ottaa osaa koulunkäyntiä ja kasvatusta koskevaan keskusteluun ja tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen. Valtakunnallisella tasolla on mahdollista osallistua Suomen Vanhempainliiton toimintaan. Vanhempainyhdistys järjestää lukuvuoden mittaan lapsille ja perheille suunnattuja tapahtumia, joilla edistetään yhteisöllisyyttä sekä kotien ja koulun kasvatustyötä. Yhdistyksen hallitus tekee yhteistyötä oppilaskunnan hallituksen ja opettajien kanssa. Vanhempainyhdistys käsittelee koulun toimintasuunnitelman, tekee omalta osaltaan arvioinnin koulun toiminnasta ja pyrkii edistämään yhdessä oppilaiden kanssa valittuja kehittämisideoita. Koulun vanhempainyhdistys tukee koulutyötä sekä taloudellisesti että muilla tavoin. Se järjestää toimintaa oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Vanhempainyhdistyksen kokouksissa on paikalla opettajien edustaja.