KIRKONKULMAN KOULU. KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodelle Koulun työaika perusopetuksessa LUKUVUOSI

Transkriptio

1 KIRKONKULMAN KOULU KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA lukuvuodelle Koulun työaika perusopetuksessa LUKUVUOSI Syyslukukausi 2011 (90 työpäivää) (ke) koulu alkaa (ma-su, vko 42) syysloma (ke) viimeinen koulupäivä (to-su) joulun ajan vapaa Kevätlukukausi 2012 (97 työpäivää) (ma) koulu alkaa (ma-su, vko 9) talviloma (pe-ma) pääsiäisloma (la) lukuvuosi päättyy

2 A-osa Toimintasuunnitelman A-osassa kuvataan pidemmän aikavälin tavoitteita ja visiointia koulun kehittämiseksi seuraavan kolmen lukuvuoden aikana. Koulut voivat määrittää tavoitteen tarkemminkin esim. laatien suunnitelman, miten asiassa edetään lukuvuosittain. Kyseisiä tavoitteita tarkennetaan vuosittaisen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä huomioiden silloin voimassa oleva palvelusopimus ja olosuhteet. Kyseisiä pitkän aikavälin tavoitteita pohdittaessa olisi hyvä huomioida palvelusuunnitelman painopisteet sekä koulun omat kehittämisajatukset/näkemykset/visiot. Koulun pidemmän aikavälin tavoitteet/ visio/ kehittämiskohteet Kirkonkulman koulun peruskorjaus- ja laajennushanke saadaan päätökseen kalenterivuoden 2011 loppuun mennessä. Koulun fyysiset puitteet ovat kunnossa ja varusteltu nykyaikaisella opetusteknologialla vastaamaan tämän päivän pedagogisiin haasteisiin. Koulun pidemmän aikavälin tavoitteena on syventää kouluyhteisön osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja vahvistaa kasvatuskumppanuutta. Kestävä kehitys ja ympäröivän luonnon kunnioitus on läpikulkevana ajatuksena mukana koulun toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Edellä mainitut seikat mahdollistavat myös tutkivan ja ilmiöpohjaisen oppimisen. Lukuvuoden yhtenä päätavoitteena on oppia hyödyntämään koulumme uudistettuja ja uusia oppimisympäristöjä. Opetustilat ovat muuntuvia, avoimia ja koulu tilat on pyritty kalustamaan mahdollisimman joustavasti muunneltavaksi. Opetusteknologiset ratkaisut otetaan käyttöön yhdessä oppilaiden kanssa siten, että mallinnamme jo kouluttautumis- ja perehtymisvaiheessa yhteistyötä; oppilaat ovat kanssamme opiskelemassa uutta teknologiaa.

3 1. KOULUN ITSEARVIOINTI 1.1 Lukuvuosi Selvittiin! Koulun peruskorjaus- ja laajennushanke aiheutti sen, että opetustilat olivat osittain väistötiloissa; koulun pihalla olevissa parakeissa, viereisessä asuinrakennuksessa sekä teknisen käsityön tilat naapurikoulussamme Harvialan koulussa. Kaikesta huolimatta oppilaille saatiin luotua melko "normaali" vuosi. Henkilökunnalle (varsinkin opettajat) vuosi oli monessa mielessä raskas. 1.2 Arviointisuunnitelma lukuvuodelle Arviointia tehdään opettajakokouksissa kaksi kertaa lukukaudessa: 1. syysloman jälkeen 2. ennen joulua 3. talviloman jälkeen 4. toukokuun loppupuolella. Lisäksi tiimit arvioivat tapaamisissaan toimintaa säännöllisesti. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulun päivittäinen työaika klo Tunnit 1. tunti 2.tunti 3. tunti 4. tunti 5. tunti 6. tunti 7. tunti 8. tunti 9. tunti Ruokailu Kerho AIPtoiminta

4 Kouluruokailun kehittämistavoitteita: Kouluruokailu on osa kasvatusta ja opetusta. Se antaa mahdollisuuden harjoitella hyviä ruokailutapoja sekä sosiaalisuutta. Kouluruokailu tukee osaltaan oppilaan terveyttä ja ylläpitää työskentelyvalmiutta. Kouluruokailun lähtökohtana on jokaisen oppilaan oikeus ruokailurauhaan. Oppilaskunta järjestää nimikilpailun kouluravintolalle. Koulullamme toimii ruokailutyöryhmä, joka kehittää koulun ruokailukulttuuria. Oppilaat pesevät kätensä ennen ruokailua. Kaikki ruokailussa olevat opettajat valvovat kaikkia oppilaita. Oppilaita ohjataan ruokailun aikana hyviin käytös- ja ruokailutapoihin. Yhteisiä sääntöjämme ovat: - pyrin maistamaan ja totuttelemaan uusiin ruokalajeihin ja makuihin - käytän sekä veistä että haarukkaa - puhun niin, että naapuripöydässä säilyy ruokarauha - syön sen, minkä otan = otan ensin vähän ja haen sitten lisää - palautuspisteessä tyhjennän lautaseni ja lajittelen jätteet/roskat - kiitän ruuasta - käytän lautasliinaa - nostan tuolin pöydän alle ruokailtuani - liikun rauhallisesti kouluravintolassa Oppilashuoltotyöryhmä Puheenjohtaja Jäsen Jäsen Ulla Sara-aho, rehtori Leena Halonen, ela Anne Paloposki, terveydenhoitaja Elisa Postila, koulupsykologi Oppilashuoltotyöryhmän kokoontumisaikataulu ja toiminnan painotusalueet: OH-ryhmä kokoontuu keskimäärin kolmesti kuukaudessa. Toimintaa pyritään kehittämään proaktiiviseksi. Oppilashuoltoryhmän tavoitteena on koulun yhteisöllisen ja osallistavan toimintakulttuurin kehittäminen, niin että oppilashuoltotyö on koko koulun toimintatapa. Tavoitteena on luoda ennaltaehkäiseviä malleja ja toimintatapoja lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi koululla (esim. oppilaskuntatoiminta, ruokailutoimikunta, kummiluokkatoiminta, vertaissovittelu, KiVa-koulu toiminta). Oppilashuollollisissa neuvotteluissa lähtökohtana on avoin dialogi ja kunnioittava kohtaaminen sekä ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Luokkakatsaukset: Aikaa on varattu 30 min/opetusryhmä.

5 2.6.7 Kouluterveydenhoito Vastaanotto / Tavoitettavuus Koululääkäri Kari Puusaari Terveydenhoitaja Anne Paloposki ke ja to, joka toinen maanantai Hammaslääkäri ei tiedossa Hammashoitaja ei tiedossa 3. KOULUN TOIMINNAN HALLINNOINTI/JOHTAMINEN/OSAAMISEN HALLINTA 3.1 Johtaminen / Johtoryhmä / Vastuualueet / Tiimit (kokousaikataulut, vuosikello) Johtamisen tukena rehtorilla on suunnitteluryhmä, johon kuuluvat vararehtori Eija Hyvärinen, luokanopettajat Anu Virta ja Kaisa Överlund, jotka toimivat myös tiimien ohjaajina. Suunnitteluryhmä kokoontuu keskiviikkoisin rehtorin kutsusta. Suryn jäsenet toimivat tiimien ohjaajina. SUUNNITTELURYHMÄ Ulla Sara-aho Eija Hyvärinen Anu Virta Kaisa Överlund Suunnitteluryhmä toimii johtamisen tukena. Valmistelee opettajakokouksissa päätettäviä asioita. Pohtii sekä alustaa koulun kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Henkilöstövalintojen valmistelu. Suunnitteluryhmän tehtäväkuva Sury:n tehtäväkuvaa selkiyttää ja rytmittää vuosikello. On kuitenkin tehtäviä, jotka eivät noudata kouluvuoden kiertoa, mutta jotka voidaan nimetä sury:n vastuualueeksi. Tiimit muodostetaan luokkatasoittain seuraavasti: luokkien tiimi luokkien tiimi luokkien tiimi

6 Vararehtorin toimenkuva - vanhempainyhdistyksen yhdyshenkilönä toimiminen o osallistuu kokouksiin ja pitää yhteyttä vanhempainyhdistyksen hallitukseen - opettajien välituntivalvontalistojen laatiminen - kouluohjaajan työjärjestyksen laatiminen ja päivittäminen n. kuukauden välein - harjoittelijoiden työjärjestyksien laatiminen - sijaisten vastaanottaminen yhdessä rehtorin kanssa - yt ja oppilashuoltokokousten johtaminen rehtorin ollessa estyneenä - koulun edustaminen erikseen nimetyissä kokouksissa - koulun työjärjestyksen suunnittelu ja laatiminen yhdessä rehtorin kanssa - erikseen mainittavat juoksevat asiat - rehtorin tehtävien hoito rehtorin ollessa estynyt 1-5 työpäivää Mikäli rehtori on estynyt 6-15 työpäivää, vararehtorille oto-korvaus. Rehtorin ollessa estyneenä yli 16 työpäivää, vararehtorille maksetaan rehtorin palkkaa ja vararehtorille otetaan sijainen luokanopettajan tehtävään. Tällöin vararehtorille annetaan oikeudet myös laskujen hyväksyntään. Em. toimenpiteet vaativat opetustoimen johtajan hyväksynnän. 3.2 Täydennyskoulutussuunnitelma (yksikkö/yksilöt): Veso-päivät, muu henkilöstökoulutus, hyvinvoinnin kehittäminen, tutustumismatkat, OPE-TET ½-veso Perusopetuksen yhteinen veso Muut vesot sovitaan suunnitteluryhmän kanssa syyslukukauden aikana. Koulun uusi opetusteknologia sekä erikoisluokat edellyttävät kouluttautumista. Sen vuoksi VESO-koulutukset suunnitellaan tukemaan näitä asioita. Restoratiivinen koulu koulutukseen osallistuminen.

7 3.3 Yhteistoiminta-alueen yhteiset toimintamuodot (yhteisesti järjestetty opetus, täydennyskoulutus, tutustumiset) Yhteistoiminta-alueen toimintamuodot keskittyvät yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseen. Alueen toimintasuunnitelma tehdään johtoryhmässä. Toimintasuunnitelma lukuvuodelle Keskusta I TOSU:n osa Toimintaehdotus Toiminnan ajankohta Nivelvaihe 1. Oppilaiden tutustumiskäynnit yläkoulussa (2 krt / oppilas) Kustannusvaikutus ja vastuuhenkilö(t) Kuljetus Kirkonkulman ja Rengon oppilaille - oppituntitutustuminen - kouluun ja toisiinsa tutustuminen: alueen 6. luokkien yhteinen tilaisuus esim. Hämeensaaren kentällä, siirtyminen Lyseon kouluun, jossa tutustumista tuleviin luokkakavereihin ja opettajiin - illalla vanhempainilta TET-viikko (9. lk), marraskuu, vkot toukokuu Lyseon apulaisrehtori, tiedote 6.luokan opettaja, ajanvaraukset 6.luokan ja yläkoulun opettajat, Pasi R luokan oppilaat kirjoittavat kirjeen tulevalle luokanvalvojalleen. Toimitetaan opolle. 3. Opettajien välinen keskustelu (lähettävä vastaanottava koulu) 4. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen periaatteet ja kehittäminen - jatkamme viime lukuvuodella tehdyn suunnitelman mukaisesti. Jokaisella alueen koululla (ei Lyseo) on päiväkotikumppani, jonka kanssa yht.työtä tehdään huhtikuu maaliskuu 6.luokan opettajat 6.luokan opettajat ja Lyseo: Tuula Fingerroos Kaikki rehtorit Yhteinen koulutus/osaamisen jakaminen 1. Yhteinen koulutustilaisuus alueen opettajille (yt-ajalla). mahdolliset sijaiskustannukset marraskuu 2011 aluejohtoryhmä

8 3.4 Koulun tiedotussuunnitelma Koulun tiedotuksen tavoitteena on sujuva tiedonkulku kodin ja koulun, henkilökunnan sekä yhteistyökumppaneiden välillä. Koulu tiedottaa toiminnastaan monin eri tavoin: wilman kautta, kotisivuillaan, koulun ilmoitustauluilla ja keskusradion avulla. Tarvittaessa koulun toiminnasta tiedotetaan myös joukkotiedotusvälineille. Koulun tiedotuksesta vastaa rehtori. Kriisitilanteissa tiedotuksen hoitaa aina rehtori. Koulun perustiedot löytyvät koulun kotisivuilta. Lukuvuoden alussa lähetetään huoltajille lukuvuositiedote, jossa kerrotaan suuntaviivat lukuvuodelle, työajat, aikataulut ja yhteystiedot. Pääsääntöisesti kerran kuukaudessa lähetetään kuukausitiedote kyseisen kuukauden erityisistä tapahtumista ja teemapäivistä. Tarvittaessa voidaan lähettää ylimääräisiä tiedotteita. Tiedotteet on luettavissa myös koulun kotisivuilta. Tämä tiedote on luettavissa wilman kautta. Koulun yhteisen tiedotukseen käytetään pääasiassa wilmaa. Paperinen tiedote jaetaan vain niille huoltajille, jotka eivät käytä wilmaa. Koteihin lähetetyt tiedotteet lähetetään tiedoksi myös muulle henkilökunnalle ja iltapäiväkerholle. Luokkien opettajat tiedottavat omasta toiminnastaan omilla luokkatiedotteilla. Kaikilla opettajilla on käytössään kaupungin tiimiposti ja he lukevat sen päivittäin. Oppilaille tarkoitetut ilmoitukset laitetaan ilmoitustaululle pääoven luo ja/tai luokkien seinille. Oppilaille tiedotetaan asioista myös keskusradion kautta. 4. TOIMINNAN SISÄLLÖT JA KEHITTÄMINEN 4.1 Opetuksen painotukset (esim. liikunta, kuvataide, musiikki, ympäristökasvatus, yrittäjyyskasvatus) Koulussamme ei ole erityistä painotusta, joka näkyisi oppituntien määrässä. Kerhoissa syvennetään eri aineiden opetusta. Ympäristökasvatusta toteutetaan eri oppiaineissa opetussuunnitelman mukaisesti. Koulussa lajitellaan jätteet, säästetään energiaa ja huolehditaan lähiympäristöstä. 4.2 Oppilaanohjauksen painotukset Toimenpiteitä: - Toteutetaan alueen esi- ja alkuopetusluokkien yhteisiä tapahtumia luokan keväällä oppilaat tutustutetaan englannin kielen opiskeluun luokan keväällä oppilaille ja huoltajille järjestetään A2-kielen valintaohjausta.

9 - 6. luokan keväällä oppilaille annetaan ohjausta 7. luokalle siirtymiseen liittyvissä asioissa (yläkouluun tutustumispäivä ja tulevien 7.-luokkalaisten ryhmäytymispäivä) luokilla on keväällä yhden koulupäivän mittainen TET päivä. - Oppilaita ohjataan vastuullisuuteen ja opiskelutaitojen kehittämiseen. - Kaikilla luokka-asteilla oppilaita ohjataan työskentelytavoissa, läksyjen teossa, kokeisiin valmistautumisessa sekä oman työn arvioimisessa (esimerkiksi oppimispäiväkirjan avulla). - Yksilöllistä opintojen ohjausta annetaan oppituntien aikana sekä henkilökohtaisissa arviointikeskusteluissa. - Tehdään yhteistyötä kotien kanssa oppilaan opiskelun tukemisessa. 4.3 Oppimismenetelmälliset painotukset ja uudet oppimisympäristöt Toiminnallisuus luonnontiedon opetuksessa. Palkkitunnit; luokkatasotyöparit tekevät yhteistyötä suunnittelussa. Oppilaita ryhmitellään joustavasti toiminnan sisällön mukaan. Erityisopettaja on mukana mahdollisuuksien mukaan. Opettajaparit opettavat yhdessä suurempia opetusryhmiä. Kouluohjaajat ovat monipuolisesti mukana opetustyössä eri luokka-asteilla. Pyritään hyödyntämään uusien tilojen luomia mahdollisuuksia. Tietotekniikka ja sähköiset materiaalit ajetaan sisään osaksi opetusta. 4.4 Oppilaan pedagogisen tuen järjestäminen (oppilaan pedagogisen tuen kaavio mm. oppilaan kansiossa) 4.4.1Toimintatavat yleisen tuen järjestämisessä Oppilaalle laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Yksilöllisempi tuen tarve voidaan kirjata oppimissuunnitelmaan havainnoinnin, pedagogisen keskustelun ja kokeiden perusteella. Laaja-alainen erityisopettaja on tarvittaessa mukana. Lomakkeen täyttää ja seurannasta vastaa luokanopettaja. Huoltajat ovat mukana prosessissa.

10 4.4.2 Toimintatavat tehostetun tuen järjestämisessä Kun yleinen tuki ei riitä tehdään oppilaasta pedagoginen arvio havainnoinnin, pedagogisen keskustelun, kokeiden ja testien perusteella. Oppilas täyttää itse/yhteistyössä koulun aikuisen kanssa itsearviointilomakkeen ja keskustelee opettajan kanssa oppimiseen liittyvistä asioista. Yhdessä sovitut asiat kirjataan opettajan pedagogiseen arvioon. Huoltajien kuuleminen on keskeisellä sijalla pedagogista arvioita tehdessä. Mahdolliset asiantuntijalausunnot laitetaan liitteeksi. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Lomakkeen täyttää ja seurannasta vastaa luokanopettaja. Muut opettajat ja asiantuntijat ovat työskentelyssä mukana tarvittaessa. Tehostettu tuki voi kohdistua myös koko opetusryhmään Toimintatavat erityisen tuen järjestämisessä Kun tehostettu tuki ei riitä, tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys moniammatillisen pedagogisen keskustelun ja havainnoinnin perusteella, tarvittaessa pyydetään psykologin tai muun asiantuntijan arviota. Selvitys rakentuu pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman tietoihin. Tehostetun tuen riittämättömyys selvitetään ja erityisen tuen tarpeet esitetään pedagogisessa selvityksessä. Lomakkeen täyttää ja seurannasta vastaa luokanopettaja, oppilashuoltoryhmän tuella yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Huoltajia kuullaan ja heidän kanssa sovitaan erityisen tuen aloittamisesta. Oppilaalle laaditaan HOJKS erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi. HOJKS - asiakirja tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. 4.5 Katsomusaineiden opetuksen toteutustavat (huolehdittava siitä, että tuntijaon mukaiset tuntimäärät eri vuosiluokilla toteutuvat). Elämänkatsomustiedon oppitunnit järjestetään omalla koululla. Ortodoksiuskontoa opettaa Maura Ihatsu, myös omalla koululla. Islamin uskonnon opetus järjestetään Jukolan koululla. Jehovan todistajat on vapautettu uskonnon opetuksesta.

11 4.6 Maahanmuuttajaopetus (myös maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärä vuosiluokittain) Maahanmuuttajaoppilaiden kotikielen opetus järjestetään koulujen keskinäisenä yhteistyönä, jota koordinoi Jukolan koulun rehtori. Kuluvana lukuvuonna kotikielen opetusta järjestetään Kirkonkulman koulun osalta seuraavissa kielissä: karen, venäjä, dari ja viro. Suomi toisena kielenä opetus (S2 -opetus) järjestetään omalla koululla. Opettajana toimii S2- opettaja Nanna Sauri-Konttila. Kouluohjaaja avustaa maahanmuuttajaoppilaita muutamalla oppitunnilla viikossa. Luokanopettajat ja S2- opettaja antavat viikoittain tukiopetusta. Maahanmuuttajille on oma tukiopetuskiintiö, joka on yksi tunti viikossa. Maahanmuuttajille annetaan S2-opetusta kaksi viikkotuntia. Maahanmuuttajaoppilaat vuosiluokittain: (oman äidinkielen tunneilla käyvät) 1. lk 2 oppilasta 2. lk 2 oppilasta 3. lk 1 oppilasta 4.lk 1 oppilasta 4.7 Koulun kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta käynnistyy syys-lokakuussa. Yhteistyössä HJS:n kanssa järjestetän Kaikki pelissä kerhot. HJS:n Kaikki pelaa -jalkapallokerho - perjantaisin klo (3.-4.-luokkalaiset), klo (5.-6.-luokkalaiset) Seurakunnan sählykerho luokkalaisille koulun vuorolla - keskiviikkoisin klo Kevätlukukaudella satukerho. 4.8 Kansainvälinen toiminta Koulumme periaatteisiin kuuluvat avoimuus ja arvostus kansainväliseen toimintaan ja monikulttuurisuuteen. Henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien kansainvälisiä kontakteja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Hämeenlinnassa vierailevia vaihto-oppilaita kutsutaan koululle. Osallistutaan Hämeenlinnan kaupungin ja muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin, esimerkiksi Kielitori-tapahtumaan. Käynnistetään etwinning - projektiyhteistyötä verkossa.

12 4.9 Kehittämishankkeet ja projektit (Opetustoimen yhteiset, koulukohtaiset, opettajakohtaiset) Restoratiivinen ja sovitteleva koulu Ilmiöpohjainen oppiminen (mikäli rahoitus järjestyy) Kasvatuskumppanuus 4.10 Koulun kumppanuudet ja sidosryhmät Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä toteutetaan yhteistyössä Solvikin, Tarvasmäen ja Katuman esiopetuksen kanssa. Yläkouluun siirtymisvaiheessa yhteistyötä tehdään Lyseon yläkoulun kanssa. Yhteistyötä tehdään myös seurakunnan kanssa päivänavausten, leiripäivien, jumalanpalvelusten, virsilauluharjoittelun ja kouluvierailujen muodossa. Lisäksi yhteistyötä tehdään kieltenopetuksessa, erityisopetuksessa ja maahanmuuttajaasioissa muiden toimijoiden kanssa. ARX:n työpajojen antia hyödynnetään opetuksessa aktiivisesti Aamu- ja iltapäivätoiminta APIP-toiminnasta vastaa Hämeenlinnan 4H-yhdistys. IP-kerholle on kunnostettu tilat koulun viereisen kiinteistön 1.kerroksesta. Samaan tilaan suunnitellaan yhteiskäyttöön myös nuorisotiloja Opintoretket 1 ABC kaksi päiväretkeä syksyllä ja kaksi päiväretkeä keväällä 2 AB yksi syyslukukaudella, kaksi päiväretkeä keväällä 3 AB päiväretki syksyllä ja kaksi päiväretkeä keväällä 4 AB päiväretki Jokioisille Elonkiertoon , päiväretki/ yökoulu huhtikuussatoukokuussa 5 AB Yökoulu Syöksynsuussa vko 21 (1 koulupäivä) 6 AB päiväretki Heurekaan ja Helsinkiin Edellisten lisäksi opetusryhmät tekevät koulupäivän aikana retkiä lähiympäristöön sekä oman kunnan alueella. Opettajat laativat vähintään viikkoa ennen retkeä suunnitelman ja toimittavat rehtorille. Suunnitelma liitetään toimintasuunnitelmaan rehtorin hyväksyttyä sen ensin.

13 4.13 Koulun teemapäivät ja tapahtumakalenteri (täsmälliset päivämäärät) Elokuu Syyskuu Koko koulun yhteinen vanhempainilta Liikuntapäivä Marraskuu Adventtihartaus Joulukuu Itsenäisyyspäivän tilaisuus Lucia-päivä: Lyseon oppilaat Joulukirkot Joululaulajaiset Tammikuu Oppilaskunnan hallituksen vaalit Oppilaskunnan hallituksen vaihtopäivä, jossa on vanhan hallituksen valitsemaa ohjelmaa. Helmikuu Koulun vihkiäiset Maaliskuu Talviliikuntapäivä 9.3. Huhtikuu Pääsiäishartaus 5.4. Kirkkistalentti Toukokuu Koulun lähiympäristön siivouspäivä Kevätjuhla Oppilasarvioinnin aikataulu ja toteutustapa Luokilla 3-6 oppilaat saavat todistuksen kaksi kertaa lukuvuodessa. Syyslukukauden lopussa annetaan välitodistus ja kevätlukukauden lopussa annetaan lukuvuositodistus. Luokilla käytetään sanallista arviointia ja luokilla numeroarviointia. Luokilla 1-2 väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna marras-tammikuussa. Kevätlukukauden lopussa annetaan lukuvuositodistus. Arviointi opintojen aikana Kaikki oppilaille pidetyt kokeet viedään kotiin ja ne palautetaan opettajalle huoltajan allekirjoituksella varustettuna. Oppilaille annetaan välitöntä kannustavaa palautetta osaamisestaan

14 oppituntien yhteydessä. Opettaja on velvollinen puuttumaan varhain havaitsemiinsa oppilaan oppimisvaikeuksiin tai muihin huolenaiheisiin. Huolestaan opettaja on yhteydessä huoltajaan ja sen jälkeen tarvittaessa oppilashuoltoryhmään. Arviointikeskustelut Lukuvuoden mittaan opettaja käy arviointikeskustelut. Keskustelussa ovat paikalla oppilas, hänen huoltajansa ja luokanopettaja (tarvittaessa muitakin oppilasta opettavia opettajia). Keskusteluun varataan aikaa vähintään 20 minuuttia. 5. OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN 5.1 Oppilaskunnan toiminta, kansalaisvaikuttaminen, osallisuus Koulun arjessa pyritään siihen, että jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan. Vertaissovittelu kasvattaa oppilaita sopimaan erimielisyyksiä aktiivisesti ja tasapuolisesti. Vertaissovittelu toteutuu oppilaiden omana toimintana, jota vain ohjataan aikuisten toimesta. Oppilaskunnan hallitus kokoontuu säännöllisesti. Jokaisesta opetusryhmästä on valittu oppilas edustamaan luokkaansa hallituksessa. Luokanopettajien vastuulla on antaa kokouksen jälkeen aikaa luottamusoppilaille tiedottaa päätöksistä sekä mahdollisille keskusteluille, joita luokissa tulisi käydä. Luokanopettaja auttaa luottamusoppilaita toimissaan. Hallitus valitaan vaaleilla ja toimintakautena on kalenterivuosi. Ohjaavina opettajina toimivat Anu Virta ja Satu Rantanen. 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö, vanhempainyhdistystoiminta Vanhempainyhdistys toimii kodin ja koulun yhteistyön ylläpitämiseksi, kouluyhteisön kehittämiseksi ja perheiden keskinäisen yhdessäolon edistämiseksi. Kaikilla huoltajilla on mahdollisuus osallistua vanhempainyhdistyksen toimintaan. Huoltajat voivat ottaa osaa koulunkäyntiä ja kasvatusta koskevaan keskusteluun ja tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen. Valtakunnallisella tasolla on mahdollista osallistua Suomen Vanhempainliiton toimintaan. Vanhempainyhdistys järjestää lukuvuoden mittaan lapsille ja perheille suunnattuja tapahtumia, joilla edistetään yhteisöllisyyttä sekä kotien ja koulun kasvatustyötä. Yhdistyksen hallitus tekee yhteistyötä oppilaskunnan hallituksen ja opettajien kanssa. Vanhempainyhdistys käsittelee koulun toimintasuunnitelman, tekee omalta osaltaan arvioinnin koulun toiminnasta ja pyrkii edistämään yhdessä oppilaiden kanssa valittuja kehittämisideoita. Koulun vanhempainyhdistys tukee koulutyötä sekä taloudellisesti että muilla tavoin. Se järjestää toimintaa oman toimintasuunnitelmansa mukaisesti. Vanhempainyhdistyksen yhteysopettajana toimii Eija Hyvärinen.