OP-Pohjola-ryhmän tammi maaliskuu 2009

Transkriptio

1 1 OP-Keskus osk Yhtiötiedote 7.5. klo (35) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän tammi maaliskuu Hyvä alkuvuosi haastavissa olosuhteissa tulos ennen veroja viime vuoden tasolla OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja oli 124 miljoonaa euroa (125)*. Liiketoimintasegmenteistä pankkitoiminta paransi tulosta ennen veroja 3 % 164 miljoonaan euroon (160). Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 91,3 %. Sijoitustoiminnan tuottojen supistumisen johdosta tulos ennen veroja jäi kuitenkin nollatasolle. Henkivakuutustoiminnan tulosta rasittivat arvonalentumiset. Tulos ennen veroja oli -26 miljoonaa euroa (0). Pankkipalveluiden kysyntä aleni markkina-asema vahvistui myös aiempaa hitaamman kasvun oloissa Talletus- ja luottokannan kasvu hidastui selvästi alkuvuoden aikana. Talletuskannan 12 kuukauden kasvu hidastui ennätystasolta 13 %:iin markkinaosuus kasvoi 0,7 %-yksikköä. Luottokannan kasvu oli 9,4 % asuntoluottojen kasvu oli 10,4 % ja yritysluottojen 11 %. Markkinaosuus luotoista kasvoi 0,8 %-yksikköä. Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot kasvoivat 4,9 % ja henkilöasiakkaiden 12 %. Henkivakuutuksen markkinaosuus vakuutussäästöistä supistui 0,4 %-yksikköä. Markkinaosuus sijoitusrahastojen pääomista kasvoi 1,1 %-yksikköä. Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden maaliskuusta :lla :een. Finanssiryhmän vakavaraisuus vahva merkitys kilpailuetuna kasvaa OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus on vahva. Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla (Tier 1) oli 12,1 % (12,6). Arvonalentumiset saamisista kasvoivat 29 miljoonaan euroon (2) Niiden määrä suhteessa luottoja takauskantaan oli edelleen varsin matalalla tasolla. Järjestämättömien saamisten määrä kasvoi 38 % vuotta aiemmasta, niiden suhde luotto- ja takauskantaan oli 0,5 % (0,4). Finanssitoimialan toimintaympäristön tulevan kehityssuunnan arviointiin liittyy edelleen huomattavan paljon epävarmuutta. OP-Pohjola-ryhmän vahva vakavaraisuus toimii tässä tilanteessa vakauttavana puskurina ja toiminnan jatkuvuuden turvaajana. Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit "OP-Pohjola-ryhmän vuosi alkoi vahvasti. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta tuloksemme oli hyvä ja vakavaraisuutemme säilyi vahvana. Markkinaosuutemme kasvu jatkui keskeisillä liiketoiminta-alueillamme. Pankki- ja vahinkovakuutuspalvelujen ristiinmyynnissä etenimme haastavien suunnitelmiemme mukaisesti. Nousumme markkinajohtajaksi talletuksissa ja luotoissa juuri tällaisena aikana on vahva todiste toimintamme pitkäjänteisyydestä ja asiakkaidemme luottamuksesta. Hyvin toimiva varainhankintamme antaa meille mahdollisuuden jatkaa asiakkaidemme terveiden hankkeiden rahoitusta normaalisti myös talouden myllerryksen keskellä. On lupaavaa ja kannustavaa, että pitkästä aikaa taloudellisessa toimintaympäristössä on ollut havaittavissa myös joitakin heikkoja myönteisiä signaaleja. Niistä huolimatta viennistä riippuvaisen Suomen talouden kokonaiskuva kuluvalle vuodelle on hyvin heikko. Sijoitusympäristö säilyy epävakaana ja markkinakorkotaso poikkeuksellisen matalana. Yhdessä nämä kaikki tekijät muodostavat finanssitoimialalle haastavan tulos- ja kasvuympäristön.

2 2 Luottotappiot kuuluvat väistämättä tällaiseen suhdannevaiheeseen eikä kasvavaan luottotappiokehitykseen liity mitään poikkeuksellista. OP-Pohjola-ryhmä on varautunut tilanteeseen hyvin. Vahva vakavaraisuutemme antaa meille hyvät mahdollisuudet lievittää taantuman vaikutuksia ja auttaa samalla asiakkaamme kriisivaiheen yli aivan eri tavalla kuin 1990-luvun alussa." * Muutokset on esitetty edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

3 3 OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 1 3/ 1 3/ Muutos* 1 12/ Tulos ennen veroja, milj. e ,4 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta ,7 532 Vahinkovakuutus Henkivakuutus Asiakkaille myönnetyt bonukset ,5 132 Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,9 6,6-1,6* 4,1 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 2,7-3,9 6,6* -6,0 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. e 75,8 70,4 7,7 75,7 Vakavaraisuus** 12,1 12,8-0,7 12,7 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, %** 12,1 12,7-0,7 12,6 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,38 1,49-0,12 1,40 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,5 0,4 0,1 0,4 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,2 31,4 0,8 32,1 Talletuskannasta 33,8 33,1 0,7 33,8 Sijoitusrahastojen pääomista 22,1 21,0 1,1 22,5 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 19,3 19,7-0,4 19,4 1 3/ 1 3/ Muutos* 1 12/ Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 24,0 36,5-12,5 29,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvunäkymät jatkoivat heikkenemistä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yhdysvalloissa ja Euroopassa tuotannon alamäki on ollut jyrkkää, ja Aasiassa talouden kasvu on hidastunut merkittävästi. Taantuman vaikutuksia on pyritty lieventämään massiivisilla elvytyspaketeilla. Suhdannenäkymien odotetaan kohenevan, lähinnä Yhdysvaltojen vetäminä, aikaisintaan loppuvuonna. Keskuspankit ovat torjuneet taantumaa laskemalla korkoja. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkonsa huhtikuun alussa 1,25 %:iin, mikä on alin taso sitten euron käyttöönoton. Lisäksi keskuspankit ovat tukeneet pankkijärjestelmän likviditeettiä lainanannolla. Myös epätavallisia toimenpiteitä, kuten yritysten ja julkisyhteisöjen velkainstrumenttien ostoa suoraan markkinoilta, on

4 4 otettu käyttöön. Keskuspankkien toimenpiteet ovat osaltaan auttaneet rahoitusmarkkinoita ohittamaan pahimman kriisin, ja luottamuksen vahvistuminen on näkynyt riskilisien kaventumisena. Myös Suomi on syvässä taantumassa. Vienti vähenee jyrkästi maailmankaupan supistuessa. Investointien alamäkeä vauhdittaa kapasiteetin alhainen käyttöaste ja rakentamisen hyytyminen. Kotitalouksien ostovoima nousee, mutta kulutus supistuu työttömyyden kasvaessa ja varovaisuuden lisääntyessä. Niin teollisuuden, rakentamisen kuin palvelualojenkin suhdannetilanne on synkkä. Korkojen alenemisesta huolimatta luotonotto on alkuvuonna hieman vaimentunut ja epävarma tulevaisuus hillitsee velkaantumishaluja loppuvuonnakin. Myös asuntolainojen kysyntä on vähentynyt. Alkuvuonna osakekurssit laskivat myös Suomessa, mutta negatiivinen kurssikehitys taittui huhtikuussa. Epävakauden odotetaan kuitenkin jatkuvan osakemarkkinoilla. Heikko sijoitusilmapiiri supisti aiempaa vähemmän sijoitusrahastojen pääomia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Henkivakuutuksen maksutulo on ollut alamäessä. Talletusten kasvuvauhti on hidastunut. Taantuman vaikutukset vahinkovakuutukseen ovat toistaiseksi heikentäneet lähinnä sijoitustoiminnan tulosta. Toimialan maksutulo ei ole vähentynyt merkittävästi, mutta loppuvuonna sen odotetaan hieman hiipuvan. Korvausten odotetaan laskevan kuitenkin maksutuloa voimakkaammin. OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase Tammi maaliskuu Tulos ennen veroja oli 124 miljoonaa euroa (125)*. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja oli haastavassa markkinatilanteessa edelleen hyvällä tasolla. Tulos parani hieman edellisestä vuodesta. Sijoitustoiminta alensi vahinkovakuutuksen tulosta ennen veroja, mutta varsinainen vakuutustekninen tulos oli hyvällä tasolla. Sijoitustoiminnan edelleen heikko tulos rasitti myös henkivakuutustoiminnan tulosta, joka muodostui tappiolliseksi. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 7,2 % 510 miljoonaan euroon (476). Korkokate kasvoi 5,5 % 287 miljoonaan euroon (272), ja muut tuotot kasvoivat 9,6 % 223 miljoonaan euroon (204). Palkkiotuotot, 130 miljoonaa euroa, olivat edellisvuotta korkeammat varallisuudenhoitoon liittyvien palkkiotuottojen supistumisesta huolimatta. Henki- ja vahinkovakuutustoiminnan nettotuottojen kehitykseen vaikutti edelleen huono sijoitusmarkkina. Vuotta aiempaan verrattuna henkivakuutustoiminnan sijoitustoiminnan nettotuotot supistuivat 12 miljoonaa euroa ja vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuotot supistuivat 39 miljoonaa euroa. Pankkitoiminnan sijoitusten nettotuotot jäivät vertailukaudesta 26 miljoonaa euroa. Kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 86 miljoonaa euroa, mihin vaikutti vertailukautena ryhmän maksuvalmiusreservistä kirjatut 49 miljoonan euron arvonalentumiset. Finanssikriisin aikana useilla sijoitusinstrumenteilla ei ole ollut aitoja ja toimivia markkinoita, mikä on vähentänyt käytettävissä olevien markkinahintalähteiden luotettavuutta. OP-Pohjola-ryhmä ei kuitenkaan siirtynyt käyttämään markkina-arvojen määrityksessä omia arvostusmalleja. Kulut olivat 319 miljoonaa euroa (311) eli 2,4 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvusta merkittävä osa johtui henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 7,2 % kasvuun vaikuttivat henkilömäärän kasvu ja palkkatason nousu. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 11 % ja olivat 35 miljoonaa euroa (31). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 29 miljoonaan euroon (2,2). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 42 miljoonaa euroa eli 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 13 miljoonaa euroa eli 26 % enemmän kuin

5 5 vuotta aiemmin. Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen matalalla tasolla eli vuositasoiseksi muutettuna 0,21 % luotto- ja takauskannasta. Oman pääoman tuotto oli 4,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,6 %. Tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 85 miljoonaa euroa (-71). Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja oli 164 miljoonaa euroa (160). Vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja oli -1 miljoonaa euroa (22). Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde** parani 91,3 %:iin (98,2). Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli 26 miljoonaa euroa negatiivinen (0). Sekä henki- että vahinkovakuutuksen tulosta heikensi sijoitustoiminnan nettotuottojen lasku. Tammi maaliskuun korkokate supistui edellisestä vuosineljänneksestä 29 miljoonaa euroa. Saamisten arvonalentumiset olivat 2 miljoonaa euroa pienemmät kuin loka-joulukuussa. Tulos ennen veroja oli 124 miljoonaa euroa, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli 15 miljoonaa euroa. Käyvin arvoin laskettu tulos ennen veroja oli 85 miljoonaa euroa, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli -285 miljoonaa euroa. * Suluissa on vertailuluku vuodelta. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi maaliskuun luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan (31.12.) luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta.

6 6 Tulosanalyysi 1 3/ 1 3/ Muutos, milj. e Muutos, % 1 12/ Tulos ennen veroja ,4 372 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto ,8-737 Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), % 4,9 6,6-1,6* 4,1 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 2,7-3,9 6,6* -6,0 Tuotot Korkokate , Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,1 345 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot, netto ,5 433 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,1 93 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,5 1 Muut tuotot yhteensä ,6 634 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,2 598 Muut hallintokulut ,0 328 Liiketoiminnan muut kulut ,5 312 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset saamisista Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,5 132 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,8 22 Palautukset yhteensä ,9 154 * %-yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli maaliskuun lopussa 75,8 miljardia euroa (75,7). Katsauskaudella saamiset asiakkailta olivat 51,9 miljardia euroa (51,7) ja talletukset 34,8 miljardia euroa (34,5). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat vähenivät 3,6 % 17,5 miljardiin euroon. Oma pääoma pieneni 0,1 % 5,2 miljardiin euroon (5,2). Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -585 miljoonaa euroa (-556). Katsauskauden aikana tapahtuneesta käyvän arvon rahaston laskusta valtaosa aiheutui arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Osuuspankkien jäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat maaliskuun lopussa 715 miljoonaa euroa (695). Osuuspankkien osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja kirjattiin tilinpäätökseen yhteensä 22 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n yhtiökokous päätti, että yhtiö maksaa vuodelta osinkoa 0,23 euroa A-sarjan osakkeelle ja 0,20 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostui yhteensä 45 miljoonaa euroa (131). Vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla merkittävä vaikutus

7 7 luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään nimeä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. OPK julkistaa Basel II vakavaraisuuskehikon pilari III:n ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät tiedot täydessä laajuudessa kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käytön ennakoidaan kuitenkin lisäävään pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjola-ryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän sekä luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus että ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde olivat maaliskuun lopussa 12,1 %. Tilinpäätöksen mukainen vakavaraisuussuhde oli 12,7 % ja vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla 12,6 %. Omat varat Muutos, milj. e Muutos, % Omat varat Ensisijaiset omat varat , Toissijaiset omat varat Muut omat varat ,2 Omat varat yhteensä , Ensisijaiset omat varat olivat maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (4 884). Katsauskauden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden aikana OP-Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat pienenivät 1,6 %. Toissijaiset omat varat olivat katsauskaudella erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nolla. Siltä osin kun vähennykset ylittivät toissijaiset omat varat, vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden lopussa omia varoja pienensi 87 miljoonaa euroa negatiivinen konsolidointiryhmän käyvän arvon rahasto (-84). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat maaliskuun lopussa miljoonaa euroa (2 159). Finanssivalvonnan antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia Pohjola Capital Partnersin hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin ennen vähennyseriä oli maaliskuun lopussa 3,5 % (3,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta.

8 8 Vakavaraisuus Muutos, milj. e Muutos, % Riskipainotetut erät yhteensä , Omien varojen vaade Luotto- ja vastapuoliriski , Markkinariski ,2 42 Operatiivinen riski ,3 221 Yhteensä , Vakavaraisuussuhde, % 12,1 12,7-0,6 12,8 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 12,1 12,6-0,6 12,7 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät maaliskuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän miljoonalla eurolla (1 406). Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Maaliskuun lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 486 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus Muutos, milj. e Muutos, % OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat , Toimialakohtaiset erät , Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet , Tasoitusmäärä ,0-449 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin ,7-448 Ryhmittymän omat varat yhteensä , Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade , Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade ,4 362 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , Ryhmittymän vakavaraisuus , Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,38 1,40-0,03* 1,49 * Suhdeluvun muutos

9 9 Vakavaraisuuden hallinta ja riskiasema OP-Pohjola-ryhmän luottoriskitilanne on vakaa ja luottoriskit ovat säilyneet varsin matalalla tasolla, vaikka Suomen talouden painuminen taantumaan onkin jo heijastunut asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia oli maaliskuun lopussa 282 miljoonaa euroa (203), mikä oli 0,5 % (0,4) luotto- ja takauskannasta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset kasvoivat 38 % edellisen vuoden maaliskuusta, mutta niiden suhde luotto- ja takauskantaan säilyi alhaisena. Asiakkaiden maksukyvyn heikkeneminen lisäsi myös saamisten arvonalentumisia. Bruttomääräisiä arvonalentumisia kirjattiin katsauskaudella 42 miljoonaa euroa (12), mikä oli 0,31 % (0,10) luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja likviditeettitilanne säilyi hyvänä markkinatilanteesta huolimatta. Lyhytaikainen varainhankinta on toiminut hyvin ja myös pitkäaikaisen rahoituksen markkinat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä. Pohjola Pankki Oyj:n ylläpitämien maksuvalmiusreservien määrä maaliskuun lopussa oli 8,8 miljardia euroa. OP-Pohjola-ryhmän laajalla maksuvalmiusreservillä voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Henkivakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli maaliskuun lopussa 3,9 miljardia euroa (3,9). Sijoitusvarallisuuden allokaatiojakauma on säilynyt ensimmäisen vuosineljänneksen aikana lähes ennallaan. Sijoitusvarallisuudesta 75 % (73 %) oli korkoinstrumenteissa. Kolmeen parhaimpaan rating-luokkaan kuuluvien sijoitusten osuus korkosijoituksista oli noin 79 % (77 %). Korkosalkun keskimääräinen duraatio oli 3,5 vuotta (3,6). Sijoitustoiminnan tuotto oli katsauskaudella -1,8 % (- 2,7 %). Rahoitusmarkkinoiden epävakauden seurauksena poikkeuksellisen korkealle nousseet luottoriskimarginaalit rasittivat korkosijoitusten tuottoa. Vahinkovakuutuksen sijoituskannan jakaumassa ei ole vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana tapahtunut merkittävää muutosta. Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli edelleen hyvä, sillä 82 % korkosijoituksista oli vähintään A- -luokitetuissa saamisissa. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,6 vuotta ja duraatio 3,4 vuotta (4,3). Sijoitustoiminnan tuotoksi käyvin arvoin muodostui -0,4 % (-0,6) tammi maaliskuussa. Luottoluokitukset Kansainvälisistä luokituslaitoksista Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että sen keskuspankille Pohjola Pankki Oyj:lle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjola Pankki Oyj:lle annettaviin luottoluokituksiin. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Rating (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa1 Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat Fitchiltä ja Standard & Poor'silta. Moody's on asettanut Pohjolan tarkkailulistalle mahdollista luottoluokituksen laskua varten. OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet OP-Pohjola-ryhmän kesäkuussa 2006 vahvistetussa liiketoimintastrategiassa on vahvistettu pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on asetettu riskinkantokyvylle, kannattavuudelle, riskinottohalulle ja tehokkuudelle. Rahoitusinstrumenttien markkina-arvon laskun seurauksena finanssiryhmän kannattavuus ei katsauskaudella saavuttanut pitkän aikavälin tavoitetasoa. Tehokkuusmittarin arvo heikkeni edellisvuoden 51 %:sta 52 %:iin. Riskinkantokykyä ja riskinottohalua kuvaavien menestysmittareiden arvot olivat tavoitetasoa parempia.

10 10 Pitkän tähtäimen menestysmittarit Riskinkantokyky Kannattavuus Riskinottohalu Tehokkuus (pankki- ja sijoituspalvelut) Mittari Tavoite Pysyvät omat varat / taloudellinen pääoma Mittari Taloudellisen pääoman tuotto Arvonalentumiset saamisista / luottoja takauskanta Kulut /tuotot vähintään 1,0 Tavoite vähintään 17 % enintään 0,25 % enintään 50 % 1,05 1,13 1 3/ 1 3/ 7,2 % 19,5 % 0,21 % 0,02 % 52 % 51 % OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 227 osuuspankkia, OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun Osuuspankit sulautuivat ja muodostivat kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon Osuuspankit muodostivat kombinaatiofuusiolla Pielisen Osuuspankin. Fuusiot merkittiin kaupparekisteriin Sulautumisten jälkeen osuuspankkien lukumäärä on 221. OPK tarjosi joulukuussa jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen OPK:n lisäosuuspääomaan. Merkintäaika päättyi 2.2. ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Finance Oy:n hallitukset ovat hyväksyneet suunnitelman, jonka mukaan Pohjola Finance Oy sulautuu emoyhtiöönsä arvion mukaan vuoden loppuun mennessä. Omistajajäsenet ja asiakkaat Osuuspankeilla oli maaliskuun lopussa omistajajäsentä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli maaliskuun lopussa yhteensä OP-bonusasiakasta. OP-bonusasiakkaille pankkipalvelujen käytön keskittämisestä kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 35 miljoonaa euroa eli 11 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi maaliskuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 20 miljoonaa euroa (13). Bonuksia voi käyttää myös Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden maksamiseen. Tammi maaliskuussa bonuksia käytettiin vakuutusmaksuihin 16 miljoonaa euroa. Koko OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli maaliskuun lopussa eli suurempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöasiakkaiden määrä oli ja yritysasiakkaiden määrä Henkilöasiakkaita oli ja yritysasiakkaita enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi OP-Pohjola-ryhmällä on Baltiassa yhteensä noin vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden maaliskuusta :lla :een. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli maaliskuun lopussa Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuoden maaliskuusta :lla.

11 11 Henkilöstö ja palkitseminen OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli maaliskuun lopussa henkilöä eli 28 vähemmän kuin vuoden lopussa ja 150 enemmän kuin edellisvuoden maaliskuun lopussa. OP-Pohjolaryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 94 % OP-Pohjola-ryhmän henkilöstöstä. OP- Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon palkitsemisjärjestelmä. OPK:n hallinto OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP- Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena sekä strategisena omistusyhteisönä. OPK:lla on keskeinen rooli OP-Pohjola-ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin kaudeksi 2012 toimitusjohtaja Kari Manninen, professori Jarmo Partanen, metsänhoitaja Jorma Vierula, toimitusjohtaja Tomi Korpisaari, professori Paavo Pelkonen, maakuntaneuvos Jorma Pitkälä ja toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen. Vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jari Laaksosen tilalle valittiin toimitusjohtaja Leif Laine. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen liikuntaneuvos Paavo Haapakosken. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Investoinnit OPK tytäryrityksineen vastaa OP-Pohjola-ryhmän palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutoiminnan kehittämisen kustannuksista merkittävä osa muodostuu ICT-investoinneista ja niihin liittyvistä määrittelyistä. Taseeseen aktivoituja ICT-investointeja oli 14 miljoonaa euroa (10). Näistä investoinneista 9 miljoonaa euroa (5) liittyy pankki- ja sijoitustoimintaan, 3 miljoonaa euroa (2) vahinkovakuutukseen ja 2 miljoonaa euroa (3) henkivakuutukseen. Yhteisvastuu ja -turva Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OPK ja sen jäsenpankit vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK:n jäseniä olivat katsauskauden lopussa OP- Pohjola-ryhmän 227 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP- Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja eli osuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä sekä OP-Kotipankki Oyj:tä pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä kokonaisuutena. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat OPK:n tytäryhtiön Pohjola Pankin hallitus järjesti varsinainen yhtiökokouksen myöntämän valtuutuksen perusteella 308 miljoonan euron merkintäoikeusannin Osakeanti ylimerkittiin. OP-Keskus osk:n antamaa merkintätakausta ei siten käytetty. Osakeannilla vahvistettiin edelleen Pohjola Pankin vahvaa vakavaraisuutta ja parannettiin Pohjola Pankin edellytyksiä turvata asiakasyritystensä rahoitusmahdollisuuksia

12 12 Loppuvuoden näkymät Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana toimintaympäristöä ovat edelleen leimanneet rahoitusmarkkinoiden epävakaus, omaisuusarvojen suuret heilahtelut, lyhyiden markkinakorkojen voimakas lasku sekä pitkän varainhankinnan kustannusten vakiintuminen korkealle tasolle. Finanssikriisin negatiiviset vaikutukset heijastuvat myös yhä selvemmin reaalitalouteen. Finanssitoimialan toimintaympäristön tulevan kehityksen arviointiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Toimintaympäristön arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan muodostuvan aiempaa haastavammaksi. Markkinoiden epävakaus jatkuu lähikuukausina ja finanssitoimialan kasvun ennakoidaan edelleen hidastuvan ja luottotappioiden kasvavan edellisvuodesta. Korkotason arvioidaan säilyvän koko vuoden poikkeuksellisen matalalla tasolla, mikä rasittaa pankkien korkokatteita. Toimintaympäristön kehityksen heikon ennustettavuuden johdosta myös OP-Pohjola-ryhmän kuluvan vuoden tuloskehityksen arviointiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Ryhmän vahva vakavaraisuus antaa kuitenkin mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa pitkäjänteisesti myös näissä olosuhteissa. Vahva vakavaraisuus toimii myös puskurina taantumavaiheeseen liittyvien luottotappioiden varalta. Kaikki tässä osavuosikatsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen OP-Pohjola-ryhmän ja sen eri toimintojen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentit ovat Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Vahinkovakuutus ja Henkivakuutus. Segmentteihin kuulumaton toiminta esitetään ryhmässä "Muu toiminta". Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. Yhtiöinä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin sisältyvät osuuspankit, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Rahastoyhtiö Oy, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Corporate Finance Oy, Pohjola Capital Partners Oy sekä eräät pienemmät pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tukevat yhtiöt kokonaisuudessaan. Pohjolakonsernin pankkitoiminta- ja varainhoito-segmentit luetaan myös pankki- ja sijoituspalvelutoiminta - segmenttiin, kuten myös Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön toiminta, koska valtaosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu ryhmän vähittäispankeille myönnetyistä luottovakuutuksista. Vahinkovakuutussegmenttiin sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden eli Pohjola Vakuutus Oy:n, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen, A-Vakuutus Oy:n ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden liiketoiminta sekä vahinkovakuutusta tukevien palveluyhtiöiden toiminta. Henkivakuutus-segmentti muodostuu ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa harjoittavasta OP-Henkivakuutus Oy:stä. Muuhun toimintaan kohdistetaan kaikkia liiketoimintasegmenttejä tukevat toiminnot, erityisesti OPK:n toiminta sekä Pohjolan konsernihallinto. Vuoden toukokuuhun saakka muuhun toimintaan luettiin myös FD Finanssidatan toiminta. Liiketoimintasegmenttejä tukevien palveluiden kustannukset kohdistuvat segmenteille palveluveloituksina. Myös oman pääoman kohdistus liiketoimintasegmenteille suoritetaan muuhun toimintaan sisältyvän sisäisen pankin avulla, jolloin tavoitetason ylittävien omien pääomien myönteinen tulosvaikutus näkyy muun toiminnan tuloksessa.

13 13 Liiketoimintasegmenttien tulostiivistelmä Tuotot Kulut Muut erät Tulos ennen veroja 1 3/ Tulos ennen veroja 1 3/ Tulos ennen veroja 1 12/ Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Muu toiminta Eliminoinnit Yhteensä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan sijoitusympäristö oli katsauskaudella entistä haastavampi. Finanssikriisin vaikutukset alkoivat näkyä aikaisempaa suuremmissa määrin asiakkaiden maksukyvyn heikkenemisenä sekä kasvun hidastumisena. Matala korkotaso alentaa korkokatteita. OP-Pohjola-ryhmän markkina-asema on vahvistunut myös näissä kasvuoloissa. OP-Pohjola-ryhmän luottokanta oli maaliskuun lopussa 51,2 miljardia euroa (51,0) ja takauskanta 3,1 miljardia euroa (3,0). Luottokanta kasvoi vuodessa 9,4 % (13,8) ja katsauskaudella 0,5 %. Markkinaosuus luottokannasta kasvoi vuodentakaiseen nähden 0,8 % -yksikköä 32,2 %:iin. Luottomarginaalien nousu kiihtyi tammi maaliskuussa. Uusien asuntoluottojen marginaalit ovat kasvaneet selvästi vuoden kesän jälkeen. Nousu johtuu merkittäviltä osin pankkien pitkäaikaisen rahoituksen hinnan noususta. Marginaalien ennakoidaan levenevän edelleen. Kiinteäkorkoisten luottojen osuus uusista asuntoluotoista säilyi edelleen vähäisenä ja oli 2,4 % (2,4). Asuntoluottokanta oli maaliskuun lopussa 24,4 miljardia euroa (24,2). Vuodessa asuntoluottokanta kasvoi 10,4 % (12,1) ja katsauskaudella 1,2 %. OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus asuntoluottokannasta oli maaliskuun lopussa 36,0 % eli 1,0 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kulutusluottokanta oli katsauskauden lopussa 3,7 miljardia euroa (3,7). Kulutusluottokanta kasvoi vuodessa 8,5 % (11) ja katsauskaudella 0,8 % (2,8) Yritysluottokanta oli maaliskuun lopussa 13,7 miljardia euroa (13,8) ja takauskanta 2,8 miljardia euroa (2,6). Yritysluottokanta kasvoi vuodessa 11 %, mutta pieneni katsauskaudella 0,9 % (8,8). Yritysluottojen kysyntä hiljentyi alkuvuonna selvästi asiakasyritysten investointien vähentymisen seurauksena. Takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä sen sijaan kasvoi katsauskaudella 2,1 %. Yritysluottojen markkinaosuus oli maaliskuun lopussa 26,7 % eli 0,4 %- yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Talletukset olivat maaliskuun lopussa 34,8 miljardia euroa (34,5) eli 13 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Katsauskaudella talletukset kasvoivat 0,6 %. Kasvu kohdistui erityisesti sijoittamistalletuksiin, jotka kasvoivat vuodessa peräti 20 % 19,0 miljardiin euroon (19,0). Ryhmän markkinaosuus talletuksista oli maaliskuun lopussa 33,8 % eli 0,7 % -yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. OP-Pohjola-ryhmä oli maaliskuun lopussa suurin finanssiryhmä myös talletuksilla mitattuna. OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastojen pääoma oli 9,0 miljardia euroa (9,3). Pääomat supistuivat yleisen markkinakehityksen mukana katsauskaudella 3,6 % ja vuodessa 27 %. Ryhmän markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli maaliskuun lopussa 22,1 % eli 1,1 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettomerkinnät OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoihin olivat 7,9 miljoonaa euroa (-1 089). Pohjolan varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman varallisuuden määrä oli maaliskuun lopussa 24,9 miljardia euroa (25,3). Tästä OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoissa olevien pääomien osuus oli

14 14 8,2 miljardia euroa (8,5). OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten osuus hallinnoidusta varallisuudesta oli 6,5 miljardia euroa. OP-Private-toimintamallissa hallinnoitavien varojen määrä oli 2,8 miljardia euroa (2,7). Kotitalouksien osakekauppoja välitettiin katsauskauden aikana noin eli 44,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tulos ja riskiasema Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tammi maaliskuun tulos ennen veroja oli 164 miljoonaa euroa eli 2,7 % parempi kuin vuotta aiemmin (160). Katsauskaudella myönnetyt bonukset kasvoivat 11 % 35 miljoonaan euroon (31). Korkokate kasvoi 3,4 % 274 miljoonaan euroon ja nettopalkkiotuotot 8,2 % 139 miljoonaan euroon. Korkokatteen kasvu perustui liiketoiminnan kasvuun. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella trading-toiminnan tuotot kehittyivät erittäin myönteisesti ja toisaalta vertailukaudella trading-luokan arvopapereista kirjattiin arvostustappioita. Katsauskauden sijoitustoiminnan tuottoja rasittaa myytävissä olevista sijoituksista tehdyt 10 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukset. Henkilöstökulut kasvoivat 12,2 % ja muut kulut 10,7 %. Neljännes henkilöstökulujen kasvusta johtui vakuutusmyyntihenkilökunnan siirtymisestä osuuspankkien palvelukseen alkaen. Vakuutusten myynnistä ansaitut palkkiot sisältyvät vastaavasti palkkiotuottoihin. Kulujen suhde tuottoihin oli 51,6 % (51,5). Saamisista tehdyt arvonalentumiset olivat 20 miljoonaa euroa (3). Arvonalentumistappioiden kasvu johtuu reaalitalouden selvästä heikentymisestä vertailuvuoteen nähden. Arvonalentumisten määrä oli kuitenkin edelleen maltillinen suhteessa liiketoiminnan volyymiin ja alle OP-Pohjola-ryhmän itselleen asettaman enimmäistavoitteen. Ryhmän järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä kasvoi, mutta oli edelleen alhaisella tasolla. Katsauskauden lopussa niitä oli yhteensä 282 miljoonaa euroa eli 38 % enemmän kuin edellisvuoden joulukuun lopussa. Järjestämättömistä ja nollakorkoisista saamisista on vähennetty niihin kohdistuvat 109 miljoonan euron saamis- ja saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset (85). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin eli 0,5 % (0,4). Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan avainlukuja Muutos, % 1-12/ Korkokate , Arvonalentumiset saamisista Muut tuotot ,0 489 Henkilöstökulut ,2 381 Muut kulut ,7 494 Palautukset omistajajäsenille ja OPbonusasiakkaille ,9 154 Tulos ennen veroja ,7 532 Muutos, % 1-12/ Nostetut asuntoluotot , Nostetut yritysluotot , Sijoitusrahastojen nettomerkinnät Välitetyt kiinteistökaupat, kpl , Mrd. e Muutos, % Luottokanta Asuntoluotot ,4 24 Muut kotitalouksien luotot ,4 10 Yritysten luotot ,0 14 Muut luotot 3 3 4,4 3 Yhteensä ,4 51 Takauskanta 3,1 2,5 24,1 3

15 15 Talletukset Käyttely- ja maksuliiketalletukset Kotitalouksien ,2 10 Yritysten ,1 4 Muiden 2 2 4,2 2 Käyttely- ja maksuliiketalletukset yhteensä ,4 16 Sijoittamistalletukset ,2 19 Talletukset yhteensä ,0 35 Sijoitusrahastot Osake- ja hedgerahastot 2,0 3,6-44,1 2,1 Yhdistelmärahastot 1,2 1,8-30,4 1,3 Pitkän koron rahastot 4,3 3,9 10,5 4,0 Lyhyen koron rahastot 1,4 3,1-54,4 1,9 Sijoitusrahastojen arvo yhteensä 8,9 12,3-27,4 9,3 Markkinaosuudet (%) Muutos, %-yks Luottokannasta 32,2 31,4 0,8 32,0 Asuntoluotoista 36,0 35,0 1,0 35,9 Yritysluotoista 26,7 26,3 0,4 26,8 Talletuskannasta 33,8 33,1 0,7 33,8 Sijoitusrahastojen pääomista 22,1 21,0 1,1 22,5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Muutos, % Kotitaloudet ,4 122 Yritykset ja asuntoyhteisöt ,8 63 Muut ,3 18 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä ,3 203 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,5 0,4 0,1* 0,4 * %-yksikköä Vahinkovakuutus Vahinkovakuutuksen asiakasliiketoiminta kehittyi katsauskaudella myönteisesti. Vahinkovakuutussegmentillä oli katsauskauden lopussa etuasiakastaloutta eli 9 % vertailuvuoden maaliskuun loppua enemmän. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 5 % 230 miljoonaan euroon (220). Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat vertailukelpoisesti 12 % ja olivat 98 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa ja myynnin kehitys on ollut lupaava. Osuuspankeissa vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi tammi maaliskuussa 17 % verrattuna Pohjolan toimistojen myyntiin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kuluvan vuoden aikana ainakin 17 uutta osuuspankkia aloittaa itsenäisen vahinkovakuutusmyynnin. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella talouden taantuma hidasti kasvua. Vakuutusmaksutuotot jäivät vertailuvuoden tasolle ja olivat 118 miljoonaa euroa (118). Baltiassa vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2 % ja olivat 15 miljoonaa euroa (14). Pohjola Vakuutus on vahinkovakuutuksen markkinajohtaja Suomessa 27,8 %:n markkinaosuudella. Vuonna markkinaosuus vahvistui 0,5 %-yksikköä. Pohjolan etuasiakastalouksista jo yli 50 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Pankkiasioinneista kertyneitä OP-bonuksia käytettiin tammi maaliskuussa vakuutusmaksuihin 16 miljoonaa euroa (8). Bonuksia käytettiin vakuutuslaskun maksamiseen ja kokonaan bonuksilla maksettiin yli laskua.

16 16 Tulos ja riskiasema Vahinkovakuutuksen katsauskauden tulos ennen veroja oli 1 miljoonaa euroa negatiivinen (22). Katsauskauden vakuutustekninen kannattavuus oli edellisvuotta parempi. Vakuutusmaksutuotot olivat 230 miljoonaa euroa (220) ja vakuutuskorvaukset 147 miljoonaa euroa (156). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 2 miljoonaa euroa negatiiviset eli 39 miljoonaa vertailukautta pienemmät (38). Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyi 16 miljoonan euron alaskirjaukset myytävissä olevista arvopapereista. Vahinkovakuutussegmentin kulut kasvoivat 2 % 76 miljoonaan euroon (75). Henkilöstökulut supistuivat henkilöasiakkaiden vakuutusmyyntihenkilöstön siirryttyä osuuspankkien palvelukseen. Kokonaiskuluihin järjestelyllä ei ollut merkittävää vaikutusta Suotuisan vahinkokehityksen seurauksena korvauskulut jäivät vertailuvuotta pienemmiksi vaikka kasvanut vakuutuskanta lisäsi vahinkojen määrää. Korvaustoiminnan tehokkuus ja onnistunut kumppanuuksien hyödyntäminen esimerkiksi hoitoonohjauksen ja kustannuskontrollin avulla tuki suotuisaa kehitystä. Riskisuhde oli 62,7 (70,0). Tammi maaliskuussa oli 50 (50) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 22 miljoonaa euroa (20). Yli 2 miljoonan euron suurvahinkorajan ylittäneiden vahinkojen määrä oli 3 (2), ja niiden omalle vastuulle jäävä korvausmeno yhteensä 7 miljoonaa euroa (7). Liikekulut ja korvausten hoitokulut kasvoivat 63 miljoonaan euroon (60). Kuluja kasvattivat erityisesti myynnin kustannukset. Toimintakulusuhde oli 28,6 (28,2). Vakuutustoiminnan kannattavuus parani merkittävästi. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 91,3 (98,2). Vakuutusriskiasemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma oli maaliskuun lopussa 627 miljoonaa euroa (608). Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuottoihin (vastuunkantokyky) oli 67 % (66). Pohjola Pankki Oyj pääomitti omistamiaan vakuutusyhtiöitä tammi maaliskuussa 20 miljoonalla eurolla. Vahinkovakuutuksen sijoituskanta oli maaliskuun lopussa 2,5 miljardia euroa (2,4). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 83 % (82) ja osakkeiden osuus 7 % (8). Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,6 vuotta ja duraatio 3,4 vuotta (4,3). Sijoitustoiminnan tuotoksi käyvin arvoin muodostui osakemarkkinoiden negatiivisesta kehityksestä johtuen -0,4 % (-0,6). Vahinkovakuutuksen avainlukuja Muutos, % 1-12/ Vakuutusmaksutuotot ,9 923 Vakuutuskorvaukset ,5 591 Sijoitustoiminnan nettotuotot ,9 59 Diskonttauksen purkautuminen ja muut nettotuottoihin luettavat erät ,8-40 Vahinkovakuutuksen nettotuotot ,7 352 Muut tuotot ,0 20 Henkilöstökulut ,2 111 Muut kulut ,6 206 Tulos ennen veroja ,7 55 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto ,0-214 Tulos käyvin arvoin ennen veroja ,1-159 Muutos, 1-12/ % Vakuutusmaksutuotot Henkilöasiakkaat ,8 380 Yritykset ja yhteisöt ,1 485 Baltia ,2 58 Vakuutusmaksutuotot yhteensä ,9 923 Mrd. e Muutos,

17 17 % Velat vakuutussopimuksista Diskontattu vastuuvelka 1,3 1,2 2,4 1,3 Muu vastuuvelka 1,1 1,0 6,6 0,8 Yhteensä 2,3 2,2 4,3 2,1 Sijoituskanta Joukkolainat ja korkorahastot 1,7 1,8-1,9 1,7 Rahamarkkinalainat 0,4 0,1 181,3 0,3 Osakkeet ja osakerahastot 0,2 0,4-48,6 0,2 Kiinteistösijoitukset *) 0,1 0,1 9,1 0,1 Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,1 0,2-35,5 0,1 Yhteensä 2,5 2,6-0,7 2,4 *) sisältää kiinteistörahastot Henkivakuutus Toimintaympäristö säilyi alkuvuoden aikana henkivakuutustoiminnan kannalta epäsuotuisana. Sijoitusmarkkinoiden epävarmuus heikensi säästämistuotteiden kysyntää ja kotimaisen henkivakuutusmarkkinan maksutulo jäi 5,2 % edellisvuotta alhaisemmaksi. OP-Pohjola-ryhmän henki- ja eläkevakuutuksen maksutulo oli 151 miljoonaa euroa (232) eli 35 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden vertailutietoon sisältyy 36 miljoonaa euroa poikkeuksellista ryhmäeläkkeen vastuunsiirron maksutuloa. Säästöhenkivakuutusten maksutulo supistui 33 % ja yksilöllisten eläkevakuutusten maksutulo supistui 48 %. Sijoitussidonnaisen maksutulon osuus oli 52 %. Maaliskuun lopussa OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus oli 24 %, eli markkinaosuus laski 5,4 % vuoden lopusta. OP-Pohjola-ryhmän maksamat henkivakuutustoiminnan korvaukset olivat 142 miljoonaa euroa (197), josta takaisinostojen osuus oli 51 miljoonaa euroa (119). Katsauskauden aikana eläkkeitä maksettiin 14 miljoonaa euroa (11). OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä oli 19,3 % (19,4). Tulos ja riskiasema Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli -26 miljoonaa euroa (0). Käyvän arvon rahaston muutos ennen verojen huomioon ottamista oli katsauskaudella -40 miljoonaa euroa (-120). Henkivakuutuksen nettotuotot olivat -15 miljoonaa euroa (9). Vertailukauden aikana purettiin 10 miljoonan euron tulevien lisäetujen vastuusiirto. Muiden kuin sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevan sijoitusomaisuuden tulokseen kirjatut nettotuotot olivat -4 miljoonaa euroa (4). Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyy 61 miljoonan euron arvonalentumiset myytävissä olevista arvopapereista. Henkilöstökulut kasvoivat 2 miljoonaan euroon (2) ja muut kulut pienenivät 17 % 11 miljoonaan euroon (13). Muihin kuluihin sisältyvät palkkiot myyntiverkostolle olivat 7,5 miljoonaa euroa (7,2). Henkivakuutuksen vastuuvelka oli maaliskuun lopussa 5,3 miljardia euroa (5,3). Korkotuottoisen vastuuvelan osuus oli 71,2 % ja sijoitussidonnaisen 28,8 Henkivakuutustoiminnan sijoitusomaisuus ilman sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevaa omaisuutta oli 3,9 miljardia euroa (3,9). Alkuvuoden sijoitusympäristö pysyi haastavana ja katsauskauden sijoitustoiminnan tuotto oli käyvin arvoin -1,8 % (- 2,7). Sijoitusmarkkinoiden epävakauden jatkumisen vuoksi OPK pääomistajana vahvisti OP- Henkivakuutuksen toimintapääomaa katsauskauden aikana sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon tehdyillä 150 miljoonan euron sijoituksilla.

18 18 Henkivakuutuksen avainlukuja Muutos, % 1-12/ Vakuutusmaksutulo ,0 717 sijoitussidonnainen ,4 299 muut ,2 418 Sijoitustoiminnan nettotuotot ,8-802 sijoitussidonnainen ,4-708 muut Vastuuvelan muutos ,1-590 sijoitussidonnainen ,3-758 muut ,8 168 Korvauskulut ,9 643 Muut erät ,2 12 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot Muut tuotot ,0 16 Henkilöstökulut 2 2 4,1 5 Muut kulut ,7 48 Tulos ennen veroja Käyvän arvon rahaston muutos, brutto ,4-403 Tulos käyvin arvoin ennen veroja ,0-565 Muutos, % 1-12/ Vakuutusmaksutulo Säästöhenkivakuutus ,9 382 Eläkevakuutus ,4 279 Riskihenkivakuutus ,5 73 Muut ,0 33 Vakuutusmaksutulo yhteensä ,7 766 josta sijoitussidonnaiset ,1 317 Markkinaosuus henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 24,0 36,5-12,5 29,3 Mrd. e Muutos, % Vakuutussäästöt Säästöhenkivakuutus 3,7 4,1-11,4 3,7 Eläkevakuutus 1,5 1,5 0,1 1,5 Kapitalisaatiosopimukset 0,1 0,1-28,0 0,1 Vakuutussäästöt yhteensä 5,3 5,8-8,7 5,4 josta sijoitussidonnaiset 1,6 2,1-26,5 1,6 Sijoituskanta Joukkolainat ja korkorahastot 2,2 2,5-10,3 2,3 Rahamarkkinalainat 0,7 0,1 0,6 Osakkeet ja osakerahastot 0,2 0,7-77,1 0,2 Kiinteistösijoitukset **) 0,3 0,3 3,5 0,3 Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,5 0,6-7,0 0,5 Sijoituskanta yhteensä 3,9 4,1-4,5 3,9 Markkinaosuus henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä, % 19,3 19,7-0,4 19,4 * %-yksikköä ** sisältää kiinteistörahastot Muu toiminta Muun toiminnan tulos ennen veroja oli tammi maaliskuussa 30 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi ja oli -9 miljoonaa euroa (-39). Vertailuvuonna maksuvalmiusreservin arvonalentumiset heikensivät tulosta 49 miljoonaa euroa. Vuoden jälkipuoliskolla OP-Pohjola-ryhmä uudisti maksuvalmiusstrategiaansa ja luokitteli maksuvalmiusreserviin kuuluvat arvopaperit kirjanpidollisesti uudelleen. Tämän seurauksena käyvän arvon muutoksia ei enää kirjata