OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS-TILINPÄÄTÖS 2009

Transkriptio

1 OP-Pohjola-ryhmä I Toimintakertomus ja tilinpäätös 2009

2 SISÄLTÖ OP-POHJOLA-RYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Vuosi 2009 tiivistetysti 2 OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 3 Toimintaympäristö 4 OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase 5 Vakavaraisuus 9 Vakavaraisuuden hallinta ja riskiasema 12 OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset 18 Omistajajäsenet ja asiakkaat 18 Henkilöstö ja palkitseminen 19 OPK:n hallinto 19 Investoinnit ja palvelukehittäminen 20 Vuoden 2010 näkymät 20 Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin 20 Osuuspankkien yhteenliittymän ja OP-Pohjola-ryhmän juridinen rakenne 30 Keskeiset tuloslaskelma- ja tase-erät sekä taloudelliset tunnusluvut OP-POHJOLA-RYHMÄN (OSUUSPANKKIEN YHTEENLIITTYMÄN) IFRS-TILINPÄÄTÖS 2009 OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelma 39 OP-Pohjola-ryhmän tase 40 OP-Pohjola-ryhmän rahavirtalaskelma 41 Laskelma OP-Pohjola-ryhmän omien pääomien muutoksista 43 OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen liitetiedot 44 Liitetietojen sisällysluettelo 44 OP-Pohjola-ryhmän IFRS-tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 47 OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuuden hallinnan ja riskienhallinnan periaatteet 68 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 88 Varoja koskevat liitetiedot 98 Velkoja ja omaa pääomaa koskevat liitetiedot 116 Muut tasetta koskevat liitetiedot 128 Vastuusitoumuksia ja johdannaisia koskevat liitetiedot 133 Muut liitetiedot 142 Riskienhallinnan liitetiedot 154 Tilinpäätöslausuma 186 Tilintarkastuskertomus 187 OSAVUOSIKATSAUKSET 2010 OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola Pankki Oyj julkaisevat kumpikin vuonna 2010 kolme osavuosikatsausta: tammi maaliskuulta , tammi kesäkuulta ja tammi syyskuulta Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne ovat luettavissa op.fi- ja pohjola.fi-verkkopalveluissa. Paperikopioita voi tilata puhelimitse numerosta tai sähköpostitse osoitteesta viestinta@op.fi. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. 1

3 OP-POHJOLA-RYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS 2009 VUOSI 2009 TIIVISTETYSTI Tulos ennen veroja parani 25 % 464 miljoonaan euroon. Tulos käyvin arvoin (1 140 miljoonaa euroa) oli kaikkien aikojen paras. Tuotot yhteensä kasvoivat voimakkaasti eli 13 %. Kulujen kasvu taittui alle 1 %:iin. Järjestämättömien saamisten osuus luotto- ja takauskannasta säilyi edellisen vuoden matalalla 0,4 %:n tasolla. Luottotappiot lisääntyivät odotetusti ja olivat 179 miljoonaa euroa. Ryhmän markkina-asema vahvistui selvästi yritysluotoissa (1,9 %-yksikköä) ja sijoitusrahastoissa (0,9 %-yksikköä). Vuoden 2009 aikana osuuspankit nousivat henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten suurimmaksi myyntikanavaksi. Riskinkantokyky on erittäin vahva. Vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla oli 12,6 %. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän pääomapuskuri kasvoi 2,1 miljardiin euroon. Ryhmän vuoden 2010 tuloksen arvioidaan muodostuvan samantasoiseksi kuin vuonna Suurimmat epävarmuudet liittyvät luottotappioiden, korkotason ja sijoitusympäristön kehitykseen. 2

4 OP-POHJOLA-RYHMÄN AVAINLUKUJA 1 12/ /2008 Muutos* Tulos ennen veroja, milj. e ,6 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta ,6 Vahinkovakuutus ,7 Henkivakuutus ,9 Asiakkaille myönnetyt bonukset, milj. e ,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,9 4,1 1,8 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 14,7-6,0 20,7 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. e 80,4 75,7 6,2 Vakavaraisuus, %** 12,6 12,6 0,0 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, %** 12,6 12,6 0,0 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,58 1,40 0,17 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,4 0,4 0,0 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,7 32,0 0,7 Talletuskannasta 33,2 33,8-0,6 Sijoitusrahastojen pääomista 23,4 22,5 0,9 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 20,0 19,4 0,6 1 12/ /2008 Muutos* Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 25,0 29,3-4,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. 3

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maailmantalous ajautui vuonna 2009 syvimpään talouskriisiin vuosikymmeniin. Finanssikriisin kärjistyminen vuoden 2008 lopulla syöksi maailman eri talousalueet ennen näkemättömän yhtäaikaiseen pudotukseen. Kriisi levisi ympäri maailman rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen ja kansainvälisen kaupan välityksellä. Viranomaistoimet edesauttoivat luottamuksen palautumista rahoitusmarkkinoilla. Maailmantalous osoitti vakautumisen merkkejä jo vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä, ja vuoden jälkipuoliskolla tuotanto kääntyi syvän pudotuksen jälkeen varovaiseen kasvuun teollisuusmaissa. Maailmantalouden kriisin syvin vaihe ohitettiin vuoden 2009 aikana. Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2010 keskeiset haasteet liittyvät elvytystoimien hallittuun purkamiseen. Maailmantalouden näkymiä varjostaa epävarmuus yksityisen sektorin kyvystä ottaa vetovastuu tilanteessa, jossa julkisten toimien talouskasvua tukevat vaikutukset väistämättä vaimenevat. Vuosi 2009 oli Suomessa kokonaistuotannon kasvun suhteen yksi kaikkien aikojen huonoimmista. Suomen vienti jäi vuonna 2009 noin neljänneksen edellisvuotista pienemmäksi. Suomen talouden pudotus tasaantui muiden teollisuusmaiden tavoin vuoden 2009 toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2010 odotetaan olevan Suomessa elpymisen aikaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Vientimarkkinoiden piristyminen alkaa vähitellen nostaa vientiä, ja työttömyysuhan väheneminen työmarkkinoiden vakautuessa luo edellytyksiä kulutuskysynnän voimistumiselle. Yritysten investointien nousukäänne siirtynee seuraavan vuoden puolelle. Rakennuslupien ja aloitettujen asuntojen määrän kehitys ja asuntomarkkinoiden piristyminen ennakoivat asuntorakentaminen elpyvän vähitellen vuoden 2010 aikana. Euribor-korot laskivat vuoden 2009 kuluessa ennätysmatalalle tasolle Euroopan keskuspankin ohjauskoron mukana. Euribor-korkojen laskuun vaikutti myös rahamarkkinoiden luottamuksen palautuminen, joka supisti riskilisät finanssikriisiä edeltäneille tasoille. EKP:n ohjauskoron nostojen odotetaan ajoittuvan vuoden 2010 lopulle. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan kääntyvän hitaaseen nousuun jo vuoden 2010 alkupuolella. Vuonna 2009 toimialan luottokanta kasvoi hieman, kun asuntoluottojen kysyntä säilyi heikentyneestä talousympäristöstä huolimatta vireänä. Talouden elpymisen ja korkotason maltillisen nousun odotetaan ylläpitävän luottokannan hienoista kasvua myös vuonna Talouskriisi heijastui vuonna 2009 voimakkaasti yritysrahoitukseen, eikä tilanteen merkittävää paranemista ole vielä nähtävissä. Osakeindeksit nousivat vuonna 2009 ympäri maailman voimakkaasti maaliskuun alun pohjatasoiltaan. Rahastopääomat kasvoivat edellisvuoden romahduksen jälkeen voimakkaasti nettomerkintöjen kasvun sekä rahastojen arvonnousun myötä. Pääomamarkkinoiden elpyminen kasvatti myös vakuutussäästöjä. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo kääntyi vuonna 2009 kolmen heikon vuoden jälkeen kasvuun erityisesti kapitalisaatiosopimuksista saadun maksutulon nousun ansiosta. Talletuskannan kasvu lähes pysähtyi vuonna 2009 edellisvuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Erityisesti määräaikaistalletuksista siirtyi varoja muihin säästämiskohteisiin. Vahinkovakuuttamisen maksutulon kasvu hidastui vuonna 2009 muutaman %-yksikön edellisvuodesta. Maksutulon kasvu hidastui erityisesti yritysvakuuttamisessa työntekijöiden palkkasumman ja yritysten liikevaihdon supistumisen myötä. Taantuma alensi myös vahinkovakuutuksen korvausmenoa. 4

6 OP-POHJOLA-RYHMÄN TULOS JA TASE Tammi joulukuu Tulos ennen veroja ylitti muiden tuottojen vahvan kasvun ansiosta edellisen vuoden tason selvästi, ja oli 464 miljoonaa euroa (372)*. Koko vuonna kirjattiin tulosta heikentäviä arvonalentumisia ja käyvän arvon muutoksia yhteensä 417 miljoonaa euroa (278). Sijoitusmarkkinoiden elpymisen seurauksena tulos käyvin arvoin ennen veroja oli historiallisen hyvä miljoonaa euroa (-365). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui korkokatteen laskun ja luottotappioiden kasvun seurauksena edellisvuodesta, mutta oli suhdannetilanteeseen nähden kuitenkin hyvällä tasolla. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä, mikä yhdessä sijoitustuottojen kasvun kanssa paransi segmentin kokonaistulosta edellisvuodesta. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde** parani 87,7 %:iin (91,5). Henkivakuutuksen tulos käyvin arvoin ennen veroja oli hyvä eli 194 miljoonaa euroa (-565). Tulosta ennen veroja pienensivät käyvän arvon rahastosta tehdyt tulosvaikutteiset sijoitusten arvonalentumiskirjaukset. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 13 % miljoonaan euroon (1 823). Korkokate oli miljoonaa euroa (1 189), eli 10 % alempi kuin vuotta aiemmin. Muut tuotot kasvoivat voimakkaasti. Ne olivat 981 miljoonaa euroa (634), eli 55 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Pankkitoiminnan sijoitusten ja kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 202 miljoonaa euroa erityisesti johdannaiskaupankäynnin tuottojen kasvettua. Vertailuvuoden kaupankäynnin nettotuottoihin sisältyi 74 miljoonaa euroa likviditeettireserviin kuuluvista arvopapereista tulosvaikutteisesti kirjattua käyvän arvon laskua. Palkkiotuotot, 496 miljoonaa euroa (433), olivat erityisesti antolainauspalkkioiden kasvun seurauksena edellisvuotta suuremmat. Rahastopalkkiot supistuivat vuotta aiemmasta. Kulut olivat miljoonaa euroa (1 238) eli 0,8 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvu johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 4,0 % kasvuun vaikuttivat lähinnä palkkojen vuoden 2008 sopimuskorotukset. Muut hallintokulut sekä liiketoiminnan muut kulut supistuivat yhteensä 15 miljoonaa euroa huolimatta talletussuojarahaston kannatusmaksun 9 miljoonan euron noususta. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 7,7 % ja olivat 142 miljoonaa euroa (132). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 179 miljoonaan euroon (58). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 212 miljoonaa euroa eli 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa luottotappioista kirjattiin yritysvastuista. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 32 miljoonaa euroa (23). Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen varsin matalalla tasolla eli 0,32 % luotto- ja takauskannasta (0,11 %). * Suluissa on vertailuluku vuodelta Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi joulukuun 2008 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan ( ) luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta. 5

7 Tulos ennen veroja, milj. Liiketoimintasegmenttien tulos ennen veroja, milj Pankki- ja sijoituspalvelut Vahinkovakuutus Henkivakuutus Tuloslaskelman pääerät, milj. Korkokate ja muut tuotot, milj. Korkokate, netto Palkkiotuotot, netto Muut tuotot Tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä 400 Palautukset omistajajäsenille Tulos ennen veroja Korkokate Muut tuotot Kulut yhteensä, milj. Vakuutustoiminnan maksutulon kehitys, milj Muut kulut ICT-kulut Henkilöstökulut Henkivakuutuksen maksutulo Vahinkovakuutuksen maksutulo

8 Saamisten arvonalentumiset, milj. Luotot ja talletukset, mrd Luotot (pl. valtion varoista välitetyt) Talletukset Järjestämättömät saamiset, milj. Omat varat, mrd Nollakorkoiset saamiset Järjestämättömät saamiset Omat varat Omien varojen vaatimus Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omat varat, mrd. Henkivakuutustoiminnan vakuutussäästöt ja sijoitusrahastojen pääoma, mrd Vähimmäismäärän ylitys Vähimmäismäärä Sijoitusrahastojen pääoma Perustekorkoiset henkivakuutussäästöt Sijoitussidonnaiset henkivakuutussäästöt

9 Tulosanalyysi Milj. e 1 12/ /2008 Muutos, milj. e Muutos, % Tulos ennen veroja ,6 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,9 4,1 1,8* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 14,7-6,0 20,7* Tuotot Korkokate ,0 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,8 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,0 Palkkiotuotot, netto ,5 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,5 Muut tuotot yhteensä ,7 Tuotot yhteensä ,5 Kulut Henkilöstökulut ,0 Muut hallintokulut ,4 Liiketoiminnan muut kulut ,0 Kulut yhteensä ,8 Arvonalentumiset saamisista Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,7 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,1 Palautukset yhteensä ,9 * %-yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli joulukuun lopussa 80,4 miljardia euroa (75,7). Vuoden lopussa saamiset asiakkailta olivat 53,0 miljardia euroa (51,7) ja talletukset 34,6 miljardia euroa (34,5). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat 9,8 % 19,9 miljardiin euroon (18,2). Pohjola Pankki Oyj teki vuoden aikana kansainvälisille markkinoille kolmen ja viiden vuoden pituiset 750 miljoonan euron emissiot touko- ja elokuussa. Lisäksi OP-Asuntoluottopankki Oyj laski marraskuussa liikkeelle viiden vuoden mittaisen 1,25 miljardin euron kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Oma pääoma kasvoi 18,6 % 6,2 miljardiin euroon (5,2). Tilikauden tuloksen ja sijoitusomaisuuden arvonnousun lisäksi omaa pääomaa kasvatti 171 miljoonalla eurolla OPK:n tytäryhtiön Pohjola Pankki Oyj:n järjestämä 308 miljoonan euron merkintäoikeusanti. Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -54 miljoonaa euroa (-556). Käyvän arvon rahaston negatiivisuus muodostuu lähinnä henki- ja vahinkovakuutustoiminnan sijoituksista. Negatiivinen käyvän arvon rahasto purkautuu omaisuuden arvonnousujen ja tulosvaikutteisten arvonalentumiskirjausten kautta. Käyvän arvon rahastosta kirjataan tulosvaikutteisesti ne arvonmuutokset, jotka johdon harkinnan mukaan täyttävät edellytykset arvonalennuksille. Vuonna 2009 näitä tulosvaikutteisia sijoitusten arvonalentumisia on kirjattu yhteensä 276 miljoonaa euroa (51). 8

10 Osuuspankkien omistajajäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat joulukuun lopussa 750 miljoonaa euroa (695). Osuuspankkien osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja kirjattiin vuonna 2009 yhteensä 18 miljoonaa euroa (22). Pohjola Pankki Oyj:n hallitus esittää, että yhtiö maksaa vuodelta 2009 osinkoa 0,34 euroa A-sarjan osakkeelle ja 0,31 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostuisi yhteensä 107 miljoonaa euroa (45). Tuloslaskelman pääerät vuosineljänneksittäin Muutos Milj. e I II III IV % Korkokate ,0 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,8 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,0 Palkkiotuotot, netto ,5 Muut tuotot Tuotot yhteensä ,5 Henkilöstökulut ,0 Muut hallintokulut ,4 Liiketoiminnan muut kulut ,0 Kulut yhteensä ,8 Saamisten arvonalentumiset Palautukset omistajajäsenille ,9 Tulos ennen veroja ,6 VAKAVARAISUUS OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla merkittävä vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään termiä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käyttö lisää pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjolaryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien osalta tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna

11 Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuussäännöksiä ollaan tiukentamassa. Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen laatua sekä vähentämään pääomavaateen syklisyyttä. Vuoden 2012 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa eikä niiden mahdollisia vaikutuksia kyetä täysin arvioimaan. OP-Pohjola-ryhmän vahva vakavaraisuus antaa kuitenkin vahvan suojan huomattavienkin säädösmuutosten varalle. Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän sekä luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus että ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde olivat joulukuun lopussa 12,6 %, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 %. Omat varat ja vakavaraisuus Milj. e Muutos, milj. e Muutos, % Omat varat Ensisijaiset omat varat ,0 Toissijaiset omat varat - - Omat varat yhteensä ,0 Riskipainotetut erät yhteensä ,1 Omien varojen vaade Luotto- ja vastapuoliriski ,1 Markkinariski ,1 Operatiivinen riski ,3 Yhteensä ,1 Vakavaraisuussuhde, % 12,6 12,6 0,0* Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 12,6 12,6 0,0* * %-yksikköä Ensisijaiset omat varat olivat joulukuun lopussa miljoonaa euroa (4 884). Vuoden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Vuoden aikana OP- Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat kasvoivat 7,0 %. Omia varoja pienensivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdyt vakuutusyhtiösijoitukset, toisaalta Pohjola Pankki Oyj:n osakeanti toisella vuosineljänneksellä lisäsi ryhmän omia varoja 171 miljoonalla eurolla. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin ennen vähennyseriä oli joulukuun lopussa 3,2 % (3,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta. Toissijaiset omat varat olivat vuoden 2009 lopussa erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nolla. Siltä osin kun vähennykset ylittivät toissijaiset omat varat, vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Pohjola sai toisen vuosineljänneksen aikana Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta ennenaikaisesti takaisin toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja 150 miljoonan euron määrällä. Luvan perusteella lainoja lunastettiin takaisiin 7 miljoonalla eurolla. Jäljelle jääneet lainat luettiin vuoden lopussa toissijaisiin omiin varoihin. Vuoden lopussa omiin varoihin sisältyi 14 miljoonan euron positiivinen konsolidointiryhmän käyvän arvon rahasto (-84). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat joulukuun lopussa miljoonaa euroa (2 159). Odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten alijäämänä omista varoista on vähennetty 162 miljoonaa euroa. Finanssivalvonnan antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia Pohjola Capital Partnersin hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. 10

12 Omien varojen vaade oli joulukuun lopussa miljoonaa euroa (3 100). Vuoden aikana omien varojen vaade kasvoi 7,1 %. Merkittävin kasvuun vaikuttanut tekijä oli luotto- ja takauskannan pääomavaateen kasvu. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä muodostuu luottolaitosten konsolidoidusta omien varojen vaateesta ja vakuutusyhtiöiden yhteenlasketuista toimintapääomien vähimmäisvaatimuksista. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät joulukuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän miljoonalla eurolla (1 406). Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Joulukuun 2009 lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 527 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus: Milj. e Muutos, milj. e Muutos, % OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat ,6 Toimialakohtaiset erät ,6 Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet ,0 Tasoitusmäärä ,6 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin ,3 Ryhmittymän omat varat yhteensä ,6 Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade ,9 Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade ,8 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä ,6 Ryhmittymän vakavaraisuus ,9 Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,58 1,40 0,17* * Suhdeluvun muutos 11

13 VAKAVARAISUUDEN HALLINTA JA RISKIASEMA Vakavaraisuuden hallinnan keskeiset tavoitteet ja periaatteet sekä organisointi pääpiirteissään Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on turvata finanssiryhmän riskinkantokyky ja varmistaa siten toiminnan jatkuvuus. OP-Pohjola-ryhmässä vakavaraisuuden hallinta käsittää luotettavan hallinnon sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen. Vakavaraisuuden hallinnassa hyödynnetään taloudellista pääomaa, pääoman riittävyyttä varmistavaa stressitestausta sekä strategian yhteydessä laadittavia pääomasuunnitelmia ja omien varojen ennakoivaa varautumissuunnitelmaa. Vakavaraisuuden hallinta on integroitu osaksi liiketoiminnan ohjausta ja johtamista, ja toteutetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. OP-Pohjola-ryhmän strategia sisältää merkittävimmät riskienhallinnalliset linjaukset sekä ryhmän riskinkantokyvyn ja riskinottohalun tavoitteet. Finanssiryhmän suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn pitkän aikavälin menestysmittarina strategiassa on rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan laskettu vakavaraisuus. Tavoitteena on, että lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ovat 1,5-kertaiset suhteessa laissa määriteltyyn vähimmäismäärään. OPK vastaa ryhmätasoa koskevasta vakavaraisuuden hallinnasta sekä ryhmän riskienhallintajärjestelmän riittävyydestä ja ajanmukaisuudesta. OPK antaa ryhmään kuuluville yhteisöille ohjeita riskienhallinnan turvaamiseksi ja valvoo yhteisöjen toimintaa. Finanssiryhmään kuuluvat yhteisöt vastaavat omasta vakavaraisuuden hallinnastaan toimintansa laajuuden ja luonteen mukaisesti. OP-Pohjola-ryhmän riskirajajärjestelmällä on merkittävä asema ryhmän riskienhallinnassa. OPK:n hallintoneuvosto määrittää ryhmän riskinkantokyvylle sekä eri riskilajeille riskirajat, jotka rajoittavat ryhmän riskinottoa. Näiden riskirajojen pohjalta OPK:n johtokunta on asettanut osuuspankeille ja Helsingin OP Pankki Oyj:lle sekä OPK:n yhteisöille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Valvontarajojen perusteella edellä mainitut yhteisöt määrittävät toiminnalleen valvontarajoja tiukemmat riskirajat. OPK:n jäsenosuuspankkeihin kohdistuva ohjaus ja valvonta perustuvat merkittäviltä osin valvontarajajärjestelmään. OP-Pohjola-ryhmän riskiasema Riskinkantokyky OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky säilyi vahvana ja riskiasema vakaana, vaikka suhdannetilanne oli vuonna 2009 heikko. Käyvin arvoin vahvan tuloksen sekä Pohjolan osakeannin ansiosta ryhmän riskinkantokyky vahvistui edellisestä vuodesta. OP-Pohjola-ryhmän luottoriskiasema on vakaa. Taantuma heikensi luottosalkun laatua ja kasvatti luottoriskejä, mutta järjestämättömien ja muiden ongelmasaamisten osuus luotto- ja takauskannasta on edelleen varsin alhainen. Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne säilyi hyvänä. Alhainen korkotaso realisoi ryhmän korkotulosriskiä ja heikensi korkokatetta. Sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys kasvatti sijoitustoiminnan tuottoja. OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyvylle asetettiin uudessa ryhmästrategiassa kaksi riskirajamittaria. Ensimmäinen mittareista on rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus. Ryhmän riskiraja tälle vakavaraisuussuhteelle on 1,2. Lain edellyttämä vähimmäistaso on 1. Vuoden lopussa omien varojen suhde vähimmäismäärään oli 1,58. Edellisen vuoden lopussa se oli 1,40. Vuoden lopussa ryhmän omat varat olivat miljoonaa euroa (710) suuremmat kuin ryhmän sisäinen riskiraja olisi edellyttänyt ja miljoonaa euroa (1 406) suuremmat kuin lakisääteinen raja. 12

14 Toinen strategiassa asetettu riskinkantokyvyn riskirajamittari on omien varojen ja taloudellisen pääoman suhde, jolle riskirajaksi asetettiin 1,1. Vuoden lopussa omien varojen suhde taloudelliseen pääomaan oli 1,60 (1,44). Ryhmän sisäisen riskirajan ylittävä omien varojen puskuri oli miljoonaan euroa (1 096). Vahva riskinkantokyky toimii puskurina ennakoimattomia tappioita vastaan ja luo edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle. OP-Pohjola-ryhmässä arvioidaan pääomien riittävyyttä säännöllisesti. Pääomahallintaa ohjaa ryhmän riskirajajärjestelmä. Pääomasuunnittelun keskeisin riskimittari on riskinkantokykyä mittaava rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus. Riskien kattamiseksi tarvittavien pääomien määrää arvioidaan OP-Pohjola-ryhmän sisäisellä taloudellisen pääoman mallilla. OP-Pohjola-ryhmässä laaditaan osana normaalia liiketoiminnan suunnittelua ja ohjausta erilaisia stressitestejä ja skenaarioanalyysejä. Stressitesteillä arvioidaan muun muassa ryhmän tuloksen ja vakavaraisuuden kehitystä muutama vuosi eteenpäin mahdollisen, mutta poikkeuksellisen syvän laman olosuhteissa. Stressitestien tulosten mukaan OP-Pohjola-ryhmän tappionsietokyky on riittävä ja vakavaraisuus täyttäisi lähivuosina vakavankin taantuman oloissa nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Luottoriskit OP-Pohjola-ryhmän luottoriskiasema on vakaa, vaikka taantuma onkin heikentänyt luottosalkun laatua ja kasvattanut luottoriskejä. Saamisten arvonalentumisten sekä järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten osuudet luotto- ja takauskannasta olivat heikosta suhdannetilanteesta huolimatta varsin alhaiset. OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta oli kertomusvuoden lopussa 55,6 miljardia euroa (53,9), eli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Luotto- ja takauskannan 1,6 miljardin euron kasvusta suurin osa tuli kotitaloussektorilta. Vuoden 2009 aikana kotitalouksien asuntoluotot kasvoivat 6 % 25,7 miljardiin euroon, ja niiden osuus oli vuoden lopussa 46 % (45) ryhmän yhteenlasketusta luotto- ja takauskannasta. Kokonaisuudessaan kotitalouksien osuus luotto- ja takauskannasta oli 64 % (63) sekä yritysten ja asuntoyhteisöjen osuus 34 % (34). OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta on hajautunutta. Vuoden 2009 lopussa suurin yksittäisestä vastapuolesta muodostuva asiakasriski oli 5,9 % (7,1) ryhmän omista varoista. Riskiraja yksittäiselle suurelle asiakasriskille on 15 %. Suurin toimiala oli asuntojen vuokraus ja hallinta, jonka osuus yritysvastuista oli 16,0 %. Ryhmän riskirajajärjestelmässä toimialariskin laskennassa huomioidaan pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan saamisten ja sitoumusten lisäksi henki- ja vahinkovakuutustoiminnan suorat sijoitukset. Vuoden lopussa suurin toimiala oli asuntojen vuokraus ja hallinta, jonka osuus kaikista yrityssektorin saamisista ja sitoumuksista sekä suorista sijoituksista oli 15,6 % (15,5). Riskiraja suurimmalle toimialalle on 18 %. Ryhmän yritysluottojen luokittelujärjestelmän piiriin kuuluvat lähes kaikki yhtiömuotoiset asiakkaat. Luokittelun tarkoituksena on ryhmitellä asiakkaat riskin mukaisesti. Asiakkaiden luottoluokittelumallit arvioidaan aina tarvittaessa, vähintään kuitenkin vuosittain. Vuoden 2009 lopussa 97 % yritysvastuista oli luokiteltu. Vastuista 49 % (51) kuuluu 12 pääluokkaan jaetussa luottosalkussa viiteen parhaimpaan luottoluokkaan (ns. investointitaso). Heikoimpiin luottoluokkiin (luokat 9-12) kuuluvien vastuiden osuus oli 6 % (5). Myös henkilöasiakkaat ryhmitellään riskin mukaan luottoluokkiin. Henkilöasiakkaiden vastuista oli vuoden lopussa luokiteltu 92 %. Kuudesta pääluokasta kahteen heikoimpaan luokkaan kuului 4 % (4) vastuista. Näissä heikoimmissa luottoluokissa useilla asiakkailla on rästejä tai vakavia maksuvaikeuksia. 13

15 Vuoden 2009 lopussa OP-Pohjola-ryhmällä oli järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia yhteensä 223 miljoonaa euroa, eli 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli kertomusvuoden lopussa 0,4 %, eli saman verran kuin vuonna Riskiraja tälle tunnusluvulle on 2,0 %. Arvonalentumiset saamisista olivat suhdannetilanteeseen nähden melko alhaisella tasolla. Niitä kirjattiin vuonna 2009 bruttomääräisesti 212 miljoonaa euroa, mikä oli 0,38 % luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjola-ryhmän riskirajat 12/ /2009 Riskiraja Riskinkantokyky Vakavaraisuussuhde (RAVA) 1,40 1,58 1,20 Luottoriskit (%) Omat varat / taloudellinen pääoma 1,44 1,60 1,10 Suurin yksittäinen asiakasriski/omat varat 7,1 5,9 15,0 Suurten asiakasriskien yhteismäärä/omat varat 0,0 0,0 100,0 Toimialariski / saamiset ja sitoumukset 15,5 15,6 18,0 Järjestämättömät saamiset / luotto- ja takauskanta 0,38 0,40 2,00 Likviditeettiriskit (%) Rahoituspositio (kum) / pankkitoiminnan tase 12 kk -10,0-4, v -11,4-7, v -4,4-2,9-8 Likviditeettireservi / reservivaade Markkinariskit (%) Pankkitoiminnan korkoriski / taloudellinen pääoma 1,3 0,3 20 Vakuutustoiminnan sijoitusriski / taloudellinen pääoma 21,1 26,8 35 Vaihtoehtoiset sijoitukset / taloudellinen pääoma 50,7 39,7 80 Vahinkovakuutustekninen riski / taloudellinen pääoma 8,1 7,3 15 Kiinteistöriski / taloudellinen pääoma 6,4 5,

16 Luotto- ja takauskanta sektoreittain Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. e Milj. e Muutos-% % luotto- ja takauskannasta Koti- ja ulkomaiset yritykset ja asuntoyhteisöt ,4 92 0,5 Asuntojen vuokraus ja hallinta ml. asuntoyhteisöt ,7 1 0,0 Kauppa ,5 7 0,4 Muiden kiinteistöjen hallinta ,9 5 0,2 Rakentaminen ,1 10 0,6 Palvelut ,9 12 0,8 Kuljetus ja varastointi ,1 7 0,6 Kone ja laiteteollisuus (ml. huolto) ,0 18 1,7 Omien kiinteistöjen kauppa ,7 1 0,1 Metsäteollisuus ,5 5 0,7 Metalliteollisuus ,0 3 0,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,5 1 0,2 Maatalous, metsätalous, kalatalous ,9 7 1,2 Energia ,8 0 0,0 Elintarviketeollisuus ,8 1 0,2 Kemian teollisuus ,3 1 0,1 Muu teollisuus ,6 4 0,7 Muut yritykset ,9 9 1,5 Julkisyhteisöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ,9 2 0,2 Kotitaloudet , ,5 Oikaisuerät ,1 Yhteensä , ,4 Markkinariskit OP-Pohjola-ryhmän markkinariskiasema säilyi hyvänä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin ja pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus parani, kun luottamus lisääntyi vähitellen kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Poikkeuksellisen alhainen korkotaso heikensi rahoituskatetta, mutta sijoitustoiminnan tuotot kasvoivat suotuisan markkinakehityksen myötä. Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne on hyvä. Talletusten osuus varainhankinnasta oli noin kaksi kolmannesta. Osuus säilyi vuoden aikana lähes ennallaan, vaikka sijoittamistilien suosio hiipui korkotason laskun myötä. OP-Pohjola-ryhmän rahoitusasemaa vahvistivat vuoden aikana Pohjola Pankki Oyj:n ja OP-Asuntoluottopankki Oyj:n liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän likviditeettireserviä, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Likviditeettireserviin luettavia rahoitusvaroja oli vuoden 2009 lopussa 13,9 miljardia euroa (13,1). Likviditeettireservi ja OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategiaan sisältyvän varautumissuunnitelman mukaiset keinot riittävät turvaamaan ryhmän maksuvalmiuden vähintään 24 kuukaudeksi. 15

17 OP-Pohjola-ryhmän likviditeettiriskin riskirajamittareina käytetään sekä rakenteellista rahoitusriskiä ohjaavaa kumulatiivisen rahoitusposition suhdetta pankkiliiketoiminnan taseeseen että likviditeettireservin suhdetta likviditeettireservivaateeseen. Rakenteellisen rahoitusriskin mittari kertoo kuinka suuri osuus ryhmän taseen nettokassavirroista saa enintään erääntyä alle vuoden, kolmen vuoden ja viiden vuoden aikana. Vuoden lopussa ryhmän taseen erääntyvät nettokassavirrat olivat kaikissa rajoitettavissa ajanjaksoissa selvästi riskirajojen sallimia enimmäismääriä pienemmät. Likviditeettireservin mittari kertoo reservin kyvyn kattaa kahden kuukauden aikana erääntyvä tukkuvarainhankinta ja lievän stressitilanteen mukainen talletuskannan pienentyminen. Ryhmän riskirajan mukaan likviditeettireservin tulee olla vähintään likviditeettireservivaateen suuruinen. Myös tämä mittari oli vuoden lopussa riskirajojen puitteissa, sillä reservi ylitti riskirajan mukaisen vähimmäisvaateen 51 prosentilla. Matala korkotaso ja hidastuva luottokasvu heikensivät OP-Pohjola-ryhmän korkokatetta. Korkokatteen laskuun vaikuttivat luottojen ja talletusten välisen korkoeron kapeneminen sekä tukkuvarainhankinnan kustannusten nousu. Markkinariskiä muodostuu vahinko- ja henkivakuutustoiminnassa hinta-, korko- ja valuuttakurssiriskistä. Markkinariskien arvioinnissa keskeisimpiä ovat sijoituksiin liittyvät markkinariskit ja vastuuvelkaan sisältyvät markkinariskit, joista tärkein on korkoriski. Vahinkovakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli vuoden lopussa 2,9 miljardia euroa (2,4) ja henkivakuutustoiminnan 4,1 miljardia euroa (3,9). Vakuutustoiminnan sijoitusvarallisuuden jakaumasta ja tuotosta sekä vastuuvelasta on kerrottu tarkemmin tämän toimintakertomuksen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa. Riskirajajärjestelmässä pankkitoiminnan korkoriskiä, vakuutustoiminnan sijoitusriskiä ja kiinteistöriskiä mitataan riskilajin taloudellisen pääoman suhteella kaikkien riskilajien taloudelliseen pääomaan (ennen hajautushyötyjä). Vuoden lopussa kaikkien edellä mainittujen riskilajien osuus OP-Pohjola-ryhmän taloudellisen pääoman vaateesta oli selvästi kyseiselle riskilajille asetettua riskirajaa alhaisempi. Edellä mainittujen markkinariskin riskirajamittareiden lisäksi OP-Pohjola-ryhmän riskirajajärjestelmässä rajoitetaan myös vaihtoehtoisten sijoitusten määrää. Tämä riskirajamittari kertoo vaihtoehtoisten ja strukturoitujen sijoitusten markkina-arvon suhteen ryhmän taloudelliseen pääomaan. Vuoden lopussa kyseisten sijoitusten markkina-arvo oli noin puolet mittarille asetetusta enimmäismäärästä. OP-Pohjola-ryhmän eläkeyhteisöjen (OP-Eläkekassa ja OP-Eläkesäätiö) sijoitustoimintaan liittyy markkinariskejä. Eläkeyhteisöjä ei yhdistellä OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen. Operatiiviset riskit Operatiivisista riskeistä aiheutuneet taloudelliset tappiot olivat vähäiset. Vakuutustekniset riskit Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma kasvoi 827 miljoonaan euroon (608) ja vastuunkantokyky vahvistui 88 prosenttiin (66). Vahinkojen lukumäärä ja suuruus vaihtelevat vuosittain. Vakuutusliikkeen vuosittaisesta tuloksen vaihtelusta suurvahinkojen korvausmeno selittää merkittävän osuuden. Vahinkovakuutuksen jälleenvakuutus on hoidettu keskitetysti. Riskikohtaisten jälleenvakuutusten omalla vastuulla oleva osuus on enintään 5 miljoonaa euroa ja katastrofijälleenvakuutuksen 5 miljoonaa euroa. Kumulaatiosuojaa antavan katastrofijälleenvakuutuksen kapasiteetti on 80 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutuksen vastuuvelasta suuri osa on eläkevastuita, joiden määrään vaikuttaa arvioitu kuolevuus, inflaatio sekä käytetty diskonttauskorko. Keskimääräisen eliniän pidentyminen yhdellä vuodella lisää vastuuvelan määrää noin 30 miljoonalla eurolla (29). Diskonttokoron lasku 0,1 prosenttiyksiköllä lisää vastuuvelan määrää noin 16 miljoonalla eurolla (15). 16

18 Riskirajajärjestelmässä vahinkovakuutusteknistä riskiä mitataan riskilajin taloudellisen pääoman suhteella kaikkien riskilajien taloudelliseen pääomaan (ennen hajautushyötyjä). Vuoden lopussa vahinkovakuutusteknisten riskien taloudellisen pääoman osuus kaikkien riskilajien taloudellisesta pääomasta oli noin puolet sille asetetusta enimmäismäärästä. Henkivakuutustoiminnan toimintapääoma oli vuoden lopussa 551 miljoonaa euroa (236), mikä oli 2,8-kertainen suhteessa toimintapääoman vähimmäismäärään. Henkivakuutustoiminnan keskeisimmät riskit liittyvät sijoitustoimintaan. Sijoitustoiminnalle on vahvistettu erilliset riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Sijoitustoiminnalle vahvistetaan vuosittain sijoitussuunnitelma, jossa määritellään sijoitustoiminnan taloudelliset tavoitteet sekä asetetaan sijoitustoiminnalle määrällisiä ja laadullisia rajoituksia. Vakuutustoiminnan riskiasemasta on kerrottu myös tämän toimintakertomuksen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Ratings (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa2 Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että Pohjolalle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjolalle annettaviin luottoluokituksiin Standard & Poor s vahvisti Pohjolan luottoluokituksen ja piti vakaat luottokelpoisuusnäkymät ennallaan tammikuussa Moody's alensi syyskuussa Pohjolan pitkien luottojen luokituksen tasolle Aa2 ja vahvisti lyhyiden luottojen luokituksen edelleen tasolle Prime-1-. Luottoluokitusten näkymät Moody's säilytti negatiivisina. Fitch Ratings vahvisti heinäkuussa 2009 Pohjolan luottoluokituksen, mutta muutti pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitusnäkymän negatiiviseksi. Peruste sekä Moody'sin että Fitchin muutoksiin oli Suomen taloustilanteen nopea heikkeneminen ja sen mahdolliset vaikutukset Pohjolalle ja OP-Pohjola-ryhmälle, joiden liiketoiminta on keskittynyt Suomeen. Uusi liiketoimintastrategia OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Uudessa strategiassa vahinkovakuutusliiketoiminta integroituu ensi kertaa strategiatasolla osaksi laajaa finanssiryhmäkokonaisuutta. OP-Pohjola-ryhmän olemassaolon oikeutus lähtee omistajajäsenten ja asiakkaiden edusta. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. Ryhmän menestystekijät kiteytyvät viiteen kilpailuetuun: kokonaisvaltainen finanssipalvelu, parhaat keskittämisedut, toiminta lähellä asiakasta, osuustoimintaperusta sekä suomalaisuus. Pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Uudessa strategiassa linjataan myös aiempaa selkeämmin OP-Pohjola-ryhmän tahtotila yritysasiakasliiketoiminnassa. Ryhmän tavoitteena on, että jokaisessa maakunnassa toimisi vähintään yksi riittävän palvelukyvyn omaava osuuspankki, jolla on kykyä kehittää maakunnan elinvoimaisuutta ja tarjota palvelut vaativiinkin henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeisiin. 17

19 Ryhmän hyvä vakavaraisuus antaa vahvan pohjan liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Ryhmän suhtautuminen riskinottoon on edelleen maltillinen. Finanssiryhmä tavoittelee vähintään pääkilpailijoiden tasoista toiminnan tehokkuutta. Strategian yhteydessä täsmennettiin myös OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitetasot on määritelty turvamaan finanssiryhmän pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Niitä ei ole mukautettu vallitsevaan taloudelliseen toimintaympäristöön. Ryhmätasolla tavoitteet asetettiin riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja tehokkuudelle. Riskinkantokyvyn pitkän aikavälin tavoitteena on, että vakavaraisuussuhde rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevan lain mukaan laskettuna (RAVA-vakavaraisuus) on 1,5. Kannattavuuden osalta tavoitteena on riskiperusteiselle taloudelliselle pääomalle laskettu 17 %:n tuotto. Koko finanssiryhmätasolla tehokkuutta mitataan tuottojen ja kulujen kasvuerolla. Tavoitteena on, että tuotot kasvavat kuluja nopeammin. OP-Pohjola-ryhmän 2009 menestysmittarit: Tavoite RAVA-vakavaraisuus 1,40 1,58 1,5 Taloudellisen pääoman tuotto, % (12 kk liukuva) 10,0 % 12,7 % 17 % Tuottojen ja kulujen kasvuero, %-yks. (12 kk liukuva) -28,8 %-yks. 11,7 %-yks. > 0 %-yks. OP-POHJOLA-RYHMÄN RAKENTEESSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 220 osuuspankkia (227), OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun osuuspankit sulautuivat ja muodostivat kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon osuuspankit muodostivat kombinaatiofuusiolla Pielisen Osuuspankin. Fuusiot merkittiin kaupparekisteriin Kärsämäen Osuuspankki sulautui Haapaveden Osuuspankkiin Kiukaisten ja Hinnerjoen osuuspankit ovat tehneet päätöksen sulautua Euran Osuuspankkiin. Fuusion suunniteltu toteutumispäivä on OPK tarjosi joulukuussa 2008 jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen OPK:n lisäosuuspääomaan. Merkintäaika päättyi ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Pohjola Finance Oy sulautui emoyhtiöönsä Pohjola Pankki Oyj:hin OMISTAJAJÄSENET JA ASIAKKAAT Osuuspankeilla oli joulukuun lopussa omistajajäsentä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli joulukuun lopussa yhteensä OP-bonusasiakasta. Pankkipalvelujen käytön keskittämisestä OP-bonusasiakkaille kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 142 miljoonaa euroa eli 7,7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi joulukuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 67 miljoonaa euroa (56) ja Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden vakuutusmaksuihin 58 miljoonaa euroa (17). Vuoden aikana bonuksia on käytetty yli vakuutuslaskuun. Näistä 24,9 % maksettiin kokonaisuudessaan bonuksilla. 18

20 OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli joulukuun lopussa Henkilöasiakkaiden määrä oli ja yritysasiakkaiden määrä Lisäksi OP-Pohjolaryhmällä on Baltiassa yhteensä noin vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden joulukuusta :lla :een. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli joulukuun lopussa Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuodessa :lla. Yli puolet etuasiakastalouksista on keskittänyt pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Säännöllisesti tehtävän kyselytutkimuksen mukaan pääasiallisena pankkinaan OP-Pohjolaryhmään kuuluvaa pankkia käyttävien yksityishenkilöiden osuus ylitti syksyllä 2009 ensimmäisen kerran 40 %:n rajan. Ero seuraavaksi suurimpaan pankkiryhmään kasvoi jo 9 %-yksikköön. HENKILÖSTÖ JA PALKITSEMINEN OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli joulukuun lopussa henkilöä eli 248 vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa. OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 94 % OP-Pohjolaryhmän henkilöstöstä. OP-Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä. OPK:N HALLINTO OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP- Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä sekä ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin kaudeksi toimitusjohtaja Kari Manninen, professori Jarmo Partanen, metsänhoitaja Jorma Vierula, toimitusjohtaja Tomi Korpisaari, professori Paavo Pelkonen, maakuntaneuvos Jorma Pitkälä ja toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen. Vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jari Laaksosen tilalle valittiin toimitusjohtaja Leif Laine. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen liikuntaneuvos Paavo Haapakosken. Varapuheenjohtajiksi valittiin professori Jaakko Pehkonen ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi 2009 valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Johtokunnan jäsenten toimisuhdetta koskevat tiedot OP-Pohjola-ryhmän pääjohtajan, OPK:n toimitusjohtajan ja muiden OPK:n johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten palkasta, palkkioista ja muista eduista päättää OPK:n hallintoneuvosto. Kunkin johtokunnan jäsenen sekä varajäsenen toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka hallintoneuvosto on hyväksynyt. Pääjohtajalle maksettiin vuonna 2009 palkkaa ja palkkioita euroa sekä luontaisetuja euroa eli yhteensä euroa. Muiden johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten palkat ja palkkiot olivat euroa ja luontaisedut euroa eli yhteensä euroa. Pääjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Muiden johtokunnan jäsenten ja varajäsenten eläkeikä on 63 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Sekä yllämainittujen henkilöiden että työnantajan noudattama irtisanomisaika on enintään 6 kuukautta. Erokorvauksena irtisanomisajan palkan lisäksi heille maksetaan 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava summa. 19