OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus

Transkriptio

1 OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus tammi syyskuu

2 1 OP-Keskus osk Yhtiötiedote klo (40) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän tammi syyskuu OP-Pohjola-ryhmän tulos oli tammi syyskuussa hyvä. Tulos ennen veroja oli 393 miljoonaa euroa eli 10 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Tuotot yhteensä kasvoivat 11 % ja kulut 2 %. Korkokatteen kasvu taittui selvään laskuun ja muut tuotot kasvoivat voimakkaasti. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä. Luottotappiot ja järjestämättömät saamiset kasvoivat odotetusti. Suhteessa luotto- ja takauskantaan niiden tasot olivat edelleen matalat. Ryhmän markkina-asema vahvistui selvästi myös hidastuneen kasvun olosuhteissa erityisesti yritysluotoissa (2,4 %-yksikköä) ja sijoitusrahastoissa (1,5 %-yksikköä). Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan integraatio etenee hyvin. Henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusmyynnin siirto osuuspankeille vauhditti vakuutusmyyntiä konttorikanavassa 22 %. Riskinkantokyky on vahva. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän pääomapuskurit kasvoivat 2,0 miljardiin euroon, vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla oli 12,3 %. Ryhmän koko vuoden tuloksen arvioidaan muodostuvan suuremmaksi kuin vuonna. Suurin epävarmuus liittyy arvonalentumisten kehitykseen. Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit Koko finanssiryhmämme tulos tammi syyskuulta muodostui hyväksi haastavassa taloustilanteessa. Edellisvuotta parempi tulos perustui muiden tuottojen vahvaan kasvuun sekä vahinkovakuutus- ja pääomamarkkinatoimintojen erittäin hyviin tuloksiin. Peruspankkitoiminnan kannattavuus sen sijaan heikkeni selvästi korkokatteen supistumisen ja kasvaneiden luottotappioiden seurauksena. Riskinkantokykymme on erinomaisella tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vahvasta vakavaraisuudesta hyötyvät meidän asiakkaamme. Kykymme vastata asiakkaidemme rahoitus- ja muihin palvelutarpeisiin on säilynyt hyvänä koko finanssi- ja talouskriisin ajan. Olemme arvojemme mukaisesti kantaneet vastuuta asiakkaistamme. Markkina-asemiemme vahvistuminen yleensä ja erityisesti yritysrahoituksessa kertoo työmme onnistumisesta. Käänne parempaan suuntaan rahoitusmarkkinoilla on selkeä. Myös Suomen taloudessa tuotannon pahin pudotus on nähty, mutta kriisin langettama varjo tulee näkymään talouskehityksessämme ja yhteiskunnassamme vielä pitkään. Paheneva työttömyys heikentää myös finanssitoimialan kehitysnäkymiä. Talouden tilaan nähden asiakkaiden kyky selviytyä velvoitteistaan on säilynyt odotettua parempana ja sen myötä luottotappiokehitys on ollut maltillista. OP-Pohjola-ryhmän osalta katson tulevaan vuoteen levollisena ja luottavaisena. Meillä on sekä tahtoa että kykyä huolehtia asiakkaidemme rahoitustarpeista ja näin tukea hitaasti viriävää Suomen talouden kasvua.

3 2 OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 1 9/ 1 9/ Muutos* 1 12/ Tulos ennen veroja, milj. e Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta ,5 532 Vahinkovakuutus ,2 55 Henkivakuutus ,6-162 Asiakkaille myönnetyt bonukset Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,8 6,0 0,7 4,1 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 16,4-1,7 18,1-6,0 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) ,3 54 Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. e 78,7 75,5 4,2 75,7 Vakavaraisuus** 12,3 12,4 0,0 12,6 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, %** 12,3 12,4 0,0 12,6 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,54 1,48 0,06 1,40 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,5 0,4 0,1 0,4 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,6 31,6 1,0 32,1 Talletuskannasta 33,7 33,5 0,2 33,8 Sijoitusrahastojen pääomista 23,5 22,0 1,5 22,5 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 19,9 19,5 0,4 19,4 1 9/ 1 9/ Muutos* 1 12/ Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 23,1 30,2-7,1 29,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan.

4 3 Toimintaympäristö Maailmantalouden asteittainen elpyminen jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Yhdysvalloissa taantuman pohja on todennäköisesti jo ohitettu ja euroalueella on viitteitä talouden vakautumisesta sekä kasvun käynnistymisestä. Kiinan talouskasvun kiihtyminen välittyy vientikysynnän voimistumisen kautta vähitellen muihin Aasian maihin. Maailmantalouden elpymiseen liittyvä epävarmuus on edelleen poikkeuksellisen suuri, sillä talouksien vakautuminen alkuvuoden voimakkaan pudotuksen jälkeen on pitkälti julkisten tukitoimien ansiota. Euroalueen lähiaikojen kasvunäkymiä vaimentaa myös euron viimeaikainen vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Suomen talous osoitti kolmannella neljänneksellä vakautumisen merkkejä. Yritysten ja kotitalouksien odotukset talouden kehityksestä vahvistuivat, mutta selvää käännettä parempaan ei vielä tapahtunut. Maailmantalouden ja vientimarkkinoiden vakautuminen ei ole vielä näkynyt viennissä, ja työmarkkinoiden heikkous pitää kotitalouksien kulutuskysynnän vaimeana. Tuotannollisten investointien supistuminen jatkuu, sillä heikko kysyntä ja runsas vapaa kapasiteetti vähentävät yritysten kone- ja laitehankintojen tarvetta sekä liike- ja toimistotilojen rakentamista. Asuntorakentamisen näkymät ovat vähitellen kirkastumassa asuntomarkkinoiden piristymisen myötä. Rahoitusmarkkinoilla tilanne on edelleen kohentunut viime kuukausina. Luottamuksen palautuminen pankkien välisillä markkinoilla on painanut riskilisät alimmilleen kahteen vuoteen ja myös yrityslainamarkkinoilla riskilisät ovat kaventuneet finanssikriisiä edeltäville tasoille. Keskuspankit ovat pitäneet ohjauskorkonsa lähellä nollaa. EKP:n ensimmäiset koronnostot ajoittuvat todennäköisesti vasta ensi vuoden loppupuolelle. EKP tukee edelleen pankkijärjestelmän likviditeettiä poikkeustoimin. Lyhyet markkinakorot painuivat euroalueella ennätysmatalalle tasolle kolmannella vuosineljänneksellä. Luottokannan kasvu hidastui alkuvuonna selvästi, kun taantuma vähensi erityisesti yritysten investointirahoituksen tarvetta. Myös kotitalouksien nostamien asuntoluottojen kasvuvauhti on hidastunut viime vuodesta. Asuntokaupan elpyminen kuluvan vuoden aikana on kääntänyt asuntohinnat jälleen varovaiseen nousuun. Osakemarkkinoilla nousu jatkui voimakkaana kolmannella neljänneksellä. Sijoitusilmapiirin kohentuminen on lisännyt sijoitusrahastojen nettomerkintöjä, ja rahastopääomat kasvavat ripeää vauhtia. Myös henkivakuutuksen maksutulo on kääntynyt kasvuun. Talletusten kasvuvauhti on hidastunut viime vuodesta merkittävästi, kun alhaisen korkotason ja sijoitusmarkkinoiden elpymisen takia talletuksia on siirretty muihin säästö- ja sijoituskohteisiin. Taloudellisen ympäristön nopea heikkeneminen on heijastunut vahinkovakuuttamisessa ensisijaisesti yritysasiakkaiden maksutuloon, sen sijaan henkilöasiakkaiden maksutuloon taantuma ei ole vielä voimakkaasti vaikuttanut. Toimialan korvausmeno on pienentynyt taantuman myötä.

5 4 OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase Tammi syyskuu Tulos ennen veroja ylitti haastavassa toimintaympäristössä edellisen vuoden tason, ja oli 393 miljoonaa euroa (357)*. Katsauskaudella kirjattiin tulosta heikentäviä arvonalentumisia ja käyvän arvon muutoksia yhteensä 323 miljoonaa euroa (208). Sijoitusmarkkinoiden elpymisen seurauksena tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 939 miljoonaa euroa (-80). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui korkokatteen laskun ja luottotappioiden kasvun seurauksena vertailukaudesta, mutta oli edelleen suhdannetilanteeseen nähden hyvällä tasolla. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli erinomainen, minkä ansiosta segmentin kokonaistulos kasvoi edellisvuodesta sijoitustoiminnan tuottojen lievästä supistumisesta huolimatta. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde** parani 86,7 %:iin (90,0). Henkivakuutustoiminnan kirjanpidollista tulosta rasittivat myytävissä olevista rahoitusinstrumenteista tulosvaikutteisesti kirjatut arvonalennukset. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 11 % miljoonaan euroon (1 403). Korkokate oli 825 miljoonaa euroa (873), eli 5,5 % alempi kuin vuotta aiemmin. Muut tuotot kasvoivat voimakkaasti. Ne olivat 737 miljoonaa euroa (530), eli 39 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Pankkitoiminnan sijoitusten ja kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 130 miljoonaa euroa. Vertailukauden kaupankäynnin nettotuottoihin sisältyi 70 miljoonaa euroa maksuvalmiusreserviin kuuluvista arvopapereista tulosvaikutteisesti kirjattua käyvän arvon laskua. Palkkiotuotot, 371 miljoonaa euroa, olivat erityisesti antolainauspalkkioiden ja vakuutusten välityksestä saatujen palkkioiden kasvun seurauksena edellisvuotta suuremmat. Varallisuudenhoitoon liittyvät palkkiotuotot supistuivat vuotta aiemmasta. Kulut olivat 920 miljoonaa euroa (899) eli 2,3 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvu johtui henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 6,4 % kasvuun vaikuttivat lähinnä palkkojen sopimuskorotukset. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 8,7 % ja olivat 106 miljoonaa euroa (98). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 127 miljoonaan euroon (27). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 173 miljoonaa euroa eli 123 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 45 miljoonaa euroa (19). Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen varsin matalalla tasolla eli vuositasoiseksi muutettuna 0,31 % luotto- ja takauskannasta. * Suluissa on vertailuluku vuodelta. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi syyskuun luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan (31.12.) luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta.

6 5 Tulosanalyysi 1 9/ 1 9/ Muutos, milj. e Muutos, % 1 12/ Tulos ennen veroja ,1 372 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,8 6,0 0,7* 4,1 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 16,4-1,7 18,1* -6,0 Tuotot Korkokate , Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,3 345 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,9-139 Palkkiotuotot, netto ,8 433 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,7 93 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot yhteensä ,0 634 Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,4 598 Muut hallintokulut ,0 328 Liiketoiminnan muut kulut ,2 312 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset saamisista Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,7 132 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,6 22 Palautukset yhteensä ,5 154 * %-yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli syyskuun lopussa 78,7 miljardia euroa (75,7). Katsauskauden lopussa saamiset asiakkailta olivat 52,8 miljardia euroa (51,7) ja talletukset 34,3 miljardia euroa (34,5). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat laskivat 2,2 % 17,8 miljardiin euroon. Oma pääoma kasvoi 16 % 6,0 miljardiin euroon (5,2). Omaa pääomaa kasvatti alkuvuoden tuloksen ja sijoitusomaisuuden arvonnousun lisäksi OPK:n tytäryhtiö Pohjola Pankki Oyj:n huhtikuussa järjestämä merkintäoikeusanti. Osakeanti kasvatti ryhmän omaa pääomaa 171 miljoonalla eurolla. Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -151 miljoonaa euroa (-556). Käyvän arvon rahaston negatiivisuus muodostuu lähinnä henki- ja vahinkovakuutustoiminnan sijoituksista. Negatiivinen käyvän arvon rahasto purkautuu omaisuuden arvonnousujen ja tulosvaikutteisten arvonalentumiskirjausten kautta. Käyvän arvon rahastosta kirjataan tulosvaikutteisesti ne arvonmuutokset, jotka johdon harkinnan mukaan täyttävät edellytykset arvonalennuksille. Katsauskaudella näitä tulosvaikutteisia sijoitusten arvonalentumisia on kirjattu yhteensä 208 miljoonaa euroa (23). Osuuspankkien omistajajäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat syyskuun lopussa 732 miljoonaa euroa (695). Osuuspankit maksoivat osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta yhteensä 26 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n yhtiökokous päätti, että yhtiö maksaa vuodelta osinkoa 0,23 euroa A-sarjan

7 6 osakkeelle ja 0,20 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostui yhteensä 45 miljoonaa euroa (131). Heinä syyskuu Kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 112 miljoonaa euroa (74). Tuotot kasvoivat 19 % lähinnä kaupankäynnin nettotuottojen kasvun ja henkivakuutuksen nettotappioiden supistumisen seurauksena. Kulut kasvoivat 8,2 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 9,0 % eli 12 miljoonaa euroa viime vuoden heinä syyskuusta. Arvonalentumiset saamisista olivat 52 miljoonaa euroa eli 34 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Käyvän arvon rahasto (brutto) kasvoi 368 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin supistui 133 miljoonaa euroa. Tulosvaikutteisia sijoitusten arvonalentumisia kirjattiin kolmannella vuosineljänneksellä 92 miljoonaa euroa. Heinä syyskuun korkokate supistui edellisestä vuosineljänneksestä 25 miljoonaa euroa. Saamisten arvonalentumiset olivat 6,0 miljoonaa euroa suuremmat kuin huhti kesäkuussa. Henkivakuutuksen nettotuotot laskivat edellisestä vuosineljänneksestä lähinnä sijoituksista tehtyjen tulosvaikutteisten arvonalentumisten seurauksena. Tulos ennen veroja oli 45 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Käyvin arvoin laskettu tulos ennen veroja oli 480 miljoonaa euroa, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli 374 miljoonaa euroa. Kolmannen vuosineljänneksen tulosanalyysi 7 9/ 7 9/ Muutos, % 4 6/ Muutos, % Tulos ennen veroja , ,6 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto ,6 Tulos käyvin arvoin ennen veroja ,4 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,8 3,4 2,4* 10,1-4,3* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 24,2-3,8 28,0* 22,0 2,3* Tuotot Korkokate , ,9 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot , ,2 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,0-8 Palkkiotuotot, netto , ,4 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot ,8 Liiketoiminnan muut tuotot , ,7 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,0 0 Muut tuotot yhteensä ,2 Tuotot yhteensä , ,1 Kulut Henkilöstökulut , ,2 Muut hallintokulut , ,4 Liiketoiminnan muut kulut , ,7 Kulut yhteensä , ,9 Arvonalentumiset saamisista ,1 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,4 35 1,6 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,4 9-70,5 Palautukset yhteensä , ,2 Vakavaraisuus

8 7 OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla merkittävä vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään termiä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käyttö lisää pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjolaryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien osalta tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän sekä luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus että ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde olivat syyskuun lopussa 12,3 %. Tilinpäätöksen mukainen vakavaraisuussuhde oli 12,6 %. Omat varat Muutos, milj. e Muutos, % Omat varat Ensisijaiset omat varat , Toissijaiset omat varat Omat varat yhteensä ,

9 8 Ensisijaiset omat varat olivat syyskuun lopussa miljoonaa euroa (4 884). Katsauskauden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden aikana OP-Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat kasvoivat 4,9 %. Omia varoja pienensi ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdyt vakuutusyhtiösijoitukset, toisaalta Pohjola Pankin osakeanti toisella vuosineljänneksellä lisäsi ryhmän omia varoja 171 miljoonalla eurolla. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin ennen vähennyseriä oli syyskuun lopussa 3,2 % (3,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta. Toissijaiset omat varat olivat katsauskaudella erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nolla. Siltä osin kun vähennykset ylittivät toissijaiset omat varat, vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Pohjola sai toisen vuosineljänneksen aikana Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta ennenaikaisesti takaisin toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja 150 miljoonan euron määrällä. Kolmannella vuosineljänneksellä Pohjola ilmoitti Finanssivalvonnalle aikovansa ostaa toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja ennenaikaisesti takaisin enintään 20 miljoonalla eurolla, joka on vähennetty omista varoista kokonaisuudessaan. Syyskuun loppuun mennessä lainoja oli ostettu takaisin 7 miljoonalla eurolla. Katsauskauden lopussa omia varoja kasvatti 6 miljoonaa euroa positiivinen konsolidointiryhmän käyvän arvon rahasto (-84). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat syyskuun lopussa miljoonaa euroa (2 159). Odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten alijäämänä omista varoista on vähennetty 171 miljoonaa euroa. Finanssivalvonnan antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia Pohjola Capital Partnersin hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. Vakavaraisuus Muutos, milj. e Muutos, % Riskipainotetut erät yhteensä , Omien varojen vaade Luotto- ja vastapuoliriski , Markkinariski ,7 42 Operatiivinen riski ,3 221 Yhteensä , Vakavaraisuussuhde, % 12,3 12,6-0,3* 12,4 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 12,3 12,6-0,3* 12,4 * %-yksikköä Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi.

10 9 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP- Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät syyskuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän miljoonalla eurolla (1 406). Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Syyskuun lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 521 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus: Muutos, milj. e Muutos, % OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat , Toimialakohtaiset erät , Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet , Tasoitusmäärä ,3-484 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin ,1-566 Ryhmittymän omat varat yhteensä , Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade , Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade ,8 359 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , Ryhmittymän vakavaraisuus , Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,54 1,40 0,14* 1,48 * Suhdeluvun muutos Riskiasema OP-Pohjola-ryhmän luottoriskitilanne on säilynyt vakaana. Luottoriskit ovat melko alhaisella tasolla, vaikka ongelmasaamiset ja saamisten arvonalentumiset ovatkin heikossa suhdannetilanteessa kasvaneet. Taantuman vaikutusten odotetaan heikentävän asiakkaiden maksukykyä tulevan talven aikana. OP-Pohjola-ryhmällä oli järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia syyskuun lopussa 280 miljoonaa euroa (203), mikä oli 0,5 % (0,4) luotto- ja takauskannasta. Bruttomääräisiä arvonalentumisia kirjattiin katsauskaudella 173 miljoonaa euroa (49), mikä oli 0,42 % (0,12) luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjola-ryhmän yritysvastuista investointitasolle luokiteltujen vastuiden osuus oli 47 % (51). OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja likviditeettitilanne on hyvä. Lyhytaikainen varainhankinta toimi hyvin ja myös pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus parani. Pohjola Pankki Oyj laski katsauskaudella liikkeeseen kansainvälisille rahoitusmarkkinoille kaksi joukkovelkakirjalainaa, jotka olivat yhteismäärältään 1,5 miljardia euroa. Pohjola Pankki Oyj:n ylläpitämä maksuvalmiusreservisalkku oli syyskuun lopussa 9,5 miljardia euroa (9,8). Tämä maksuvalmiusreservisalkku yhdessä muiden OP-Pohjola-ryhmän taseen

11 10 keskuspankkivakuuskelpoisten erien kanssa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset 24 kuukauden ajan. Vahinkovakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli syyskuun lopussa 2,8 miljardia euroa (2,4) ja henkivakuutustoiminnan 4,1 miljardia euroa (3,9). Sijoitusvarallisuuden jakaumasta ja tuotosta on tehty yksityiskohtaisemmin selkoa tämän osavuosikatsauksen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa. OP-Pohjola-ryhmässä laaditaan osana normaalia liiketoiminnan suunnittelua ja ohjausta erilaisia stressitestejä ja skenaarioanalyysejä. Stressitesteillä arvioidaan muun muassa ryhmän tuloksen ja vakavaraisuuden kehitystä muutama vuosi eteenpäin mahdollisen, mutta poikkeuksellisen syvän laman olosuhteissa. Viimeisin stressitesti toteutettiin Finanssivalvonnan kaikille pankeille ja vakuutusyhtiöille antamien Suomen talouskehitystä koskevien oletusten pohjalta. Stressitestin tulosten mukaan OP-Pohjolaryhmän tappionsietokyky on riittävä ja vakavaraisuus säilyisi kahtena seuraavana vuonna vakavankin taantuman oloissa vahvana. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Rating (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa2 Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat Standard & Poor'silta. Fitch vahvisti luottoluokitukset heinäkuussa ja muutti pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi. Moody's alensi syyskuussa Pohjolan pitkien luottojen luokituksen tasolle Aa2 ja vahvisti lyhyiden luottojen luokituksen edelleen tasolle Prime-1. Luottoluokitusten näkymät Moody's säilytti negatiivisina. Uusi liiketoimintastrategia OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Uudessa strategiassa vahinkovakuutusliiketoiminta integroituu ensi kertaa strategiatasolla osaksi laajaa finanssiryhmäkokonaisuutta. OP-Pohjola-ryhmän olemassaolon oikeutus lähtee omistajajäsenten ja asiakkaiden edusta. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. Ryhmän menestystekijät kiteytyvät viiteen kilpailuetuun: kokonaisvaltainen finanssipalvelu, parhaat keskittämisedut, toiminta lähellä asiakasta, osuustoimintaperusta sekä suomalaisuus. Pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Uudessa strategiassa linjataan myös aiempaa selkeämmin OP-Pohjola-ryhmän tahtotila yritysasiakasliiketoiminnassa. Ryhmän tavoitteena on, että jokaisessa maakunnassa toimisi vähintään yksi riittävän palvelukyvyn omaava osuuspankki, jolla on kykyä kehittää maakunnan elinvoimaisuutta ja tarjota palvelut vaativiinkin sekä henkilö- että yritysasiakkaiden tarpeisiin. Ryhmän hyvä vakavaraisuus antaa vahvan pohjan liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Ryhmän suhtautuminen riskinottoon on edelleen maltillinen. Finanssiryhmä tavoittelee vähintään samantasoista toiminnan tehokkuutta kuin pääkilpailijat.

12 11 Strategian yhteydessä täsmennettiin myös OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitetasot on määritelty turvamaan finanssiryhmän pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Niitä ei ole mukautettu vallitsevaan taloudelliseen toimintaympäristöön. Ryhmätasolla tavoitteet asetettiin riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja tehokkuudelle. Riskinkantokyvyn pitkän aikavälin tavoitteena on, että vakavaraisuussuhde rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevan lain mukaan laskettuna (RAVA-vakavaraisuus) on 1,5. Kannattavuuden osalta tavoitteena on riskiperusteiselle taloudelliselle pääomalle laskettu 17 %:n tuotto. Koko finanssiryhmätasolla tehokkuutta mitataan tuottojen ja kulujen kasvuerolla. Tavoitteena on, että tuotot kasvavat kuluja nopeammin. OP-Pohjola-ryhmän menestysmittarit: 9/ Tavoite RAVA-vakavaraisuus 1,40 1,54 1,5 Taloudellisen pääoman tuotto, % (12 kk liukuva) 10,0 % 10,6 % 17 % Tuottojen ja kulujen kasvuero, %-yks. (12 kk liukuva) -28,8 %-yks. -4,9 %-yks. > 0 %-yks. OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 221 osuuspankkia, OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun Osuuspankit sulautuivat ja muodostivat kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon Osuuspankit muodostivat kombinaatiofuusiolla Pielisen Osuuspankin. Fuusiot merkittiin kaupparekisteriin Kärsämäen Osuuspankki on päättänyt sulautua Haapaveden Osuuspankkiin. Fuusion suunniteltu toteutumispäivä on OPK tarjosi joulukuussa jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen OPK:n lisäosuuspääomaan. Merkintäaika päättyi 2.2. ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Pohjola Finance Oy sulautui emoyhtiöönsä Pohjola Pankki Oyj:hin Omistajajäsenet ja asiakkaat Osuuspankeilla oli syyskuun lopussa omistajajäsentä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli syyskuun lopussa yhteensä OP-bonusasiakasta. Pankkipalvelujen käytön keskittämisestä OP-bonusasiakkaille kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 106 miljoonaa euroa eli 8,7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi syyskuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 51 miljoonaa euroa (56) ja Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden vakuutusmaksuihin 44 miljoonaa euroa (16). Katsauskauden aikana bonuksia on käytetty yli vakuutuslaskuun, 27 % näistä maksettiin kokonaisuudessaan bonuksilla.

13 12 OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli syyskuun lopussa Henkilöasiakkaiden määrä oli ja yritysasiakkaiden määrä Lisäksi OP- Pohjola-ryhmällä on Baltiassa yhteensä noin vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden syyskuusta :lla :een. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli syyskuun lopussa Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuoden syyskuusta :lla. Yli puolet etuasiakastalouksista on keskittänyt pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Säännöllisesti tehtävän kyselytutkimuksen mukaan pääasiallisena pankkinaan OP- Pohjola-ryhmään kuuluvaa pankkia käyttävien yksityishenkilöiden osuus ylitti syksyllä ensimmäisen kerran 40 %:n rajan. Ero seuraavaksi suurimpaan pankkiryhmään kasvoi jo 9 %-yksikköön. Henkilöstö ja palkitseminen OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli syyskuun lopussa henkilöä eli 224 vähemmän kuin vuoden lopussa ja 125 vähemmän kuin edellisvuoden syyskuun lopussa. OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 94 % OP-Pohjola-ryhmän henkilöstöstä. OP-Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon palkitsemisjärjestelmä. OPK:n hallinto OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP-Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena sekä strategisena omistusyhteisönä. OPK:lla on keskeinen rooli OP-Pohjola-ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin kaudeksi 2012 toimitusjohtaja Kari Manninen, professori Jarmo Partanen, metsänhoitaja Jorma Vierula, toimitusjohtaja Tomi Korpisaari, professori Paavo Pelkonen, maakuntaneuvos Jorma Pitkälä ja toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen. Vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jari Laaksosen tilalle valittiin toimitusjohtaja Leif Laine. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen liikuntaneuvos Paavo Haapakosken. Varapuheenjohtajiksi valittiin professori Jaakko Pehkonen ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

14 13 Investoinnit OPK tytäryrityksineen vastaa OP-Pohjola-ryhmän palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutoiminnan kehittämisen kustannuksista merkittävä osa muodostuu ICTinvestoinneista ja niihin liittyvistä määrittelyistä. Taseeseen aktivoituja ICT-investointeja oli katsauskaudella 32 miljoonaa euroa (28). Näistä investoinneista 21 miljoonaa euroa (15) liittyy pankki- ja sijoitustoimintaan, 7 miljoonaa euroa (8) vahinkovakuutukseen ja 5 miljoonaa euroa (5) henkivakuutukseen. Yhteisvastuu ja -turva Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OPK ja sen jäsenpankit vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK:n jäseniä olivat katsauskauden lopussa OP-Pohjola-ryhmän 221 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP- Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja eli osuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä sekä OP-Kotipankki Oyj:tä pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä kokonaisuutena. Loppuvuoden näkymät Rahoitusmarkkinoiden normalisoituminen finanssikriisin jälkeen jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Maailmantalouden arvioidaan jo kääntyneen kasvuun. Suomenkin osalta talouden voimakkaimman supistumisen vaihe on ohitettu, mutta kasvuun Suomen talouden arvioidaan pääsevän vasta ensi vuoden aikana. Vaikka monet heikot signaalit ennakoivat jo talouskehityksen vakaantuvan, rahoitusmarkkinoiden ja toimintaympäristön tulevan kehityksen arviointiin liittyy yhä normaalia suurempaa epävarmuutta. Finanssitoimialan tuloskehitystä heikentävät hitaana jatkuva kasvu, poikkeuksellisen matala korkotaso sekä kasvavat luottotappiot. Tammi syyskuun tuloskehitys huomioon ottaen OP-Pohjola-ryhmän koko vuoden tuloksen ennen veroja ennakoidaan muodostuvan edellisvuotta paremmaksi. Suurimmat epävarmuudet arviossa liittyvät luottotappioiden ja muiden arvonalentumisten kehitykseen. Kaikki tässä osavuosikatsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen OP-Pohjola-ryhmän ja sen eri toimintojen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästi erilaiset.

15 14 Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentit ovat Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Vahinkovakuutus ja Henkivakuutus. Segmentteihin kuulumaton toiminta esitetään ryhmässä "Muu toiminta". Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. Yhtiöinä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin sisältyvät osuuspankit, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Rahastoyhtiö Oy, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Corporate Finance Oy, Pohjola Capital Partners Oy sekä eräät pienemmät pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tukevat yhtiöt kokonaisuudessaan. Pohjola-konsernin pankkitoiminta- ja varainhoito-segmentit luetaan myös pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin, kuten myös Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön toiminta, koska valtaosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu ryhmän vähittäispankeille myönnetyistä luottovakuutuksista. Vahinkovakuutussegmenttiin sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden eli Pohjola Vakuutus Oy:n, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen, A-Vakuutus Oy:n ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden liiketoiminta sekä vahinkovakuutusta tukevien palveluyhtiöiden toiminta. Henkivakuutus-segmentti muodostuu ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa harjoittavasta OP-Henkivakuutus Oy:stä. Muuhun toimintaan kohdistetaan kaikkia liiketoimintasegmenttejä tukevat toiminnot, erityisesti OP-Keskuksen toiminta sekä Pohjolan konsernihallinto. Vuoden toukokuuhun saakka muuhun toimintaan luettiin myös FD Finanssidatan toiminta. Liiketoimintasegmenttejä tukevien palveluiden kustannukset kohdistuvat segmenteille palveluveloituksina. Myös oman pääoman kohdistus liiketoimintasegmenteille suoritetaan muuhun toimintaan sisältyvän sisäisen pankin avulla, jolloin tavoitetason ylittävien omien pääomien myönteinen tulosvaikutus näkyy muun toiminnan tuloksessa. Liiketoimintasegmenttien tulostiivistelmä Tuotot Kulut Muut erät Tulos ennen veroja 1 9/ Tulos ennen veroja 1 9/ Tulos ennen veroja 1 12/ Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Muu toiminta Eliminoinnit Yhteensä

16 15 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan toimintaympäristö oli katsauskaudella kaksijakoinen. Reaalitalouden taantuma on lisännyt asiakkaiden maksuvaikeuksia ja kasvattanut luotoista tehtyjen arvonalentumisten määrää. Taantuman seurauksena myös liiketoiminnan kasvu on hidastunut selvästi. Toisaalta sijoitusmarkkinoiden nopea ja voimakas toipuminen on lisännyt sijoitusvolyymejä ja varallisuudenhoitopalveluiden kysyntää. Ennätyksellisen matala korkotaso on johtanut korkokatteen alenevaan kehitykseen. OP-Pohjola-ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä sekä talletusten että luottojen markkinaosuudella mitattuna. Ryhmän markkina-asema on vahvistunut myös taantuman vallitessa. OP-Pohjola-ryhmän luottokanta oli syyskuun lopussa 52,4 miljardia euroa (51,0) ja takauskanta 3,0 miljardia euroa (3,0). Luottokanta kasvoi vuodessa 4,6 % (15) ja katsauskaudella 2,8 %. Markkinaosuus luottokannasta kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 1,0 % -yksikköä 32,6 %:iin. Asuntoluottokanta oli syyskuun lopussa 25,3 miljardia euroa (24,2). Vuodessa asuntoluottokanta kasvoi 6,5 % (13) ja katsauskaudella 4,8 %. OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus asuntoluottokannasta oli katsauskauden lopussa 36,0, % eli 0,3 %- yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntoluottojen keskimarginaali on lähes kaksinkertaistunut katsauskauden aikana. Marginaalien nousu kuitenkin tasaantui kauden lopulla, kun pankkien pitkäaikaisen rahoituksen hinnan nousu kääntyi laskuun. Kiinteäkorkoisten luottojen osuus uusista asuntoluotoista säilyi edelleen matalana ja oli 2,1 % (2,4). Asuntomarkkinat piristyivät katsauskaudella selvästi. OP-kiinteistökeskusten välittämien asuntokauppojen määrä kohosi heinä syyskuussa edellisen huippuvuoden 2007 tasolle. Kulutusluottokanta oli katsauskauden lopussa 3,8 miljardia euroa (3,7). Kulutusluottokanta kasvoi vuodessa 3,8 % (11) ja katsauskaudella 2,0 %. Yritysluottokanta oli syyskuun lopussa 13,6 miljardia euroa (14) ja takauskanta 2,7 miljardia euroa (2,6). Yritysluottokanta kasvoi vuodessa 2,2 %, mutta pieneni katsauskaudella 1,3 % (18). Yritysluottojen kysyntä hiljentyi alkuvuonna selvästi asiakasyritysten investointien vähentymisen seurauksena. Takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä sen sijaan kasvoi katsauskaudella 3,6 %. Yritysluottojen markkinaosuus oli syyskuun lopussa 28,4 % eli 2,4 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Talletukset olivat syyskuun lopussa 34,3 miljardia euroa (34,5) eli 3,9 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Katsauskaudella talletukset kuitenkin supistuivat 0,7 %. Talletusten rakenteessa tapahtui katsauskaudella selkeä siirtymä sijoitustalletuksista käyttelytileihin. Sijoitustalletukset supistuivat vuodessa 3 % (39) ja käyttelytilit kasvoivat 12 % (-1). Ryhmän markkinaosuus talletuksista oli syyskuun lopussa 33,7 % eli 0,2 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastojen pääoma oli 12,2 miljardia euroa (9,3). Pääomat kasvoivat yleisen markkinakehityksen mukana katsauskaudella 30,9 %, ja vuodessa 9,2 %. Ryhmän markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli syyskuun lopussa 23,5 % eli 1,5 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettomerkinnät OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoihin olivat 1,4 miljardia euroa (-2,3).

17 16 Pohjolan varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman varallisuuden määrä oli syyskuun lopussa 31,4 miljardia euroa (25,3). Tästä OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoissa olevien pääomien osuus oli 10,9 miljardia euroa (9,5). OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten osuus hallinnoidusta varallisuudesta oli 7,6 miljardia euroa. OP-Private-toimintamallissa hallinnoitavien varojen määrä oli 3,4 miljardia euroa (2,7). Kotitalouksien osakekauppoja välitettiin katsauskauden aikana noin eli 90 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Tulos ja riskiasema Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tammi syyskuun tulos ennen veroja oli 379 miljoonaa euroa eli 17 % pienempi kuin vuotta aiemmin (459). Katsauskaudella myönnetyt bonukset kasvoivat 9 % 106 miljoonaan euroon (98). Korkokate supistui 8,9 % 762 miljoonaan euroon (836) ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 16 % 394 miljoonaan euroon (341). Korkokatteen lasku johtui korkotason alenemisesta. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot olivat yhteensä 81 miljoonaa euroa (3). Katsauskaudella trading-toiminnan tuotot kehittyivät erittäin myönteisesti ja toisaalta vertailukaudella trading-luokan arvopapereista kirjattiin arvostustappioita. Katsauskauden sijoitustoiminnan tuottoja rasittivat myytävissä olevista sijoituksista tehdyt 18 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukset. Henkilöstökulut kasvoivat 9,7 % ja muut kulut 5,6 %. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti vakuutusmyyntihenkilöstön siirtyminen osuuspankkien palvelukseen lokakuussa. Vakuutusten myynnistä ansaitut palkkiot sisältyvät palkkiotuottoihin. Kulujen suhde tuottoihin oli 52 % (51). Saamisista tehdyt arvonalentumiset olivat 116 miljoonaa euroa (27). Arvonalentumisten kasvu johtuu taloussuhdanteen selvästä heikentymisestä vertailuvuoteen nähden. Arvonalentumisten määrä oli kuitenkin edelleen liiketoiminnan volyymiin ja suhdannetilanteeseen nähden hyvin maltillinen. Ryhmän järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä kasvoi, mutta säilyi edelleen alhaisella tasolla. Katsauskauden lopussa näitä saamisia oli yhteensä 280 miljoonaa euroa eli 19 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti kotitalouksien järjestämättömät saamiset kasvoivat. Järjestämättömistä ja nollakorkoisista saamisista on vähennetty niihin kohdistuvat 110 miljoonan euron saamis- ja saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset (85). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli hieman suurempi kuin vuotta aiemmin eli 0,5 % (0,4).

18 17 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan avainlukuja 1 9/ 1 9/ Muutos, % 1 12/ Korkokate , Arvonalentumiset saamisista ,4 48 Muut tuotot ,6 489 Henkilöstökulut ,7 381 Muut kulut ,6 494 Palautukset omistajajäsenille ja OPbonusasiakkaille ,5 154 Tulos ennen veroja , / 1 9/ Muutos, % 1 12/ Nostetut asuntoluotot , Nostetut yritysluotot , Sijoitusrahastojen nettomerkinnät Välitetyt kiinteistökaupat, kpl , Mrd. e Muutos, % Luottokanta Asuntoluotot ,5 24 Muut kotitalouksien luotot ,4 10 Yritysten luotot ,2 14 Muut luotot 3 3 4,2 3 Yhteensä ,6 51 Takauskanta 3,0 2,7 13,7 3 Talletukset Käyttely- ja maksuliiketalletukset Kotitalouksien ,7 10 Yritysten ,3 4 Muiden ,7 2 Käyttely- ja maksuliiketalletukset yhteensä ,9 16 Sijoittamistalletukset ,0 19 Talletukset yhteensä ,9 35 Sijoitusrahastot Osake- ja hedgerahastot 3,5 2,9 20,5 2,1 Yhdistelmärahastot 1,5 1,5-3,4 1,3 Pitkän koron rahastot 5,1 4,1 23,4 4,0 Lyhyen koron rahastot 2,1 2,5-19,3 1,9 Sijoitusrahastojen arvo yhteensä 12,2 11,1 9,2 9,3 Markkinaosuudet (%) Muutos, %-yks Luottokannasta 32,6 31,6 1,0 32,1 Asuntoluotoista 36,0 35,7 0,3 35,9 Yritysluotoista 28,4 26,0 2,4 26,8 Talletuskannasta 33,7 33,5 0,2 33,8 Sijoitusrahastojen pääomista 23,5 22,0 1,5 22,5 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Muutos, % Kotitaloudet ,5 122 Yritykset ja asuntoyhteisöt ,6 63 Muut ,0 18 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä ,4 203 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,5 0,4 0,1 0,4 * %-yksikköä

19 18 Vahinkovakuutus Vahinkovakuutuksen asiakasliiketoiminta kehittyi katsauskaudella myönteisesti. Vahinkovakuutus-segmentillä oli katsauskauden lopussa etuasiakastaloutta eli 8 % vertailuvuoden syyskuun loppua enemmän. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2,2 % 712 miljoonaan euroon (696). Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat 11 % ja olivat 320 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa ja myynnin kasvu on ollut voimakasta. Osuuspankeissa vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi tammi syyskuussa 22 % verrattuna Pohjolan toimistojen myyntiin viime vuoden vastaavana aikana. Myyntiverkosto vahvistui entisestään kuluvan vuoden aikana, kun osuuspankit lisäsivät vakuutusmyyjiensä määrää ja 12 uutta osuuspankkia aloitti itsenäisen vakuutusmyynnin. Talouden taantuma hidasti kasvua Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella. Vakuutusmaksutuotot laskivat 5 % ja olivat 347 miljoonaa euroa (366). Baltiassa vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2 % ja olivat 44,3 miljoonaa euroa (44). Pohjola Vakuutus on vahinkovakuutuksen markkinajohtaja Suomessa. Sen markkinaosuus maksutulosta oli 27,5 %:n vuoden lopussa. Vuonna markkinaosuus vahvistui 0,5 %-yksikköä. Pohjolan etuasiakastalouksista jo yli 52 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Pankkiasioinneista kertyneitä OP-bonuksia käytettiin tammi syyskuussa vakuutusmaksuihin 44 miljoonaa euroa (16). Bonuksia käytettiin vakuutuslaskun maksamiseen ja kokonaan bonuksilla maksettiin yli laskua. Tulos ja riskiasema Vahinkovakuutuksen katsauskauden tulos ennen veroja oli 89 miljoonaa euroa (73). Katsauskauden vakuutustekninen kannattavuus oli selvästi edellisvuotta parempi. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 86,7 % (90,0). Vakuutusmaksutuotot olivat 712 miljoonaa euroa (696) ja vakuutuskorvaukset 421 miljoonaa euroa (447). Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 48 miljoonaa euroa eli 13 miljoonaa vertailukautta pienemmät (61). Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyi 23 miljoonan euron alaskirjaukset myytävissä olevista arvopapereista. Suotuisan vahinkokehityksen seurauksena korvauskulut jäivät vertailuvuotta pienemmiksi vaikka henkilöasiakkaiden voimakkaasti kasvanut vakuutuskanta lisäsi vahinkojen määrää. Korvaustoiminnan tehokkuus ja onnistunut kumppanuuksien hyödyntäminen esimerkiksi nopean hoitoonohjauksen ja kustannuskontrollin avulla tuki suotuisaa kehitystä. Tammi syyskuussa sattui 141 (144) suurta tai keskisuurta yli 0,1 miljoonan ja eläkevastuissa yli 0,5 miljoonan vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 66 miljoonaa euroa (57). Riskisuhde oli 58,1 (63,4). Vahinkovakuutussegmentin kulut kasvoivat 6,3 % 230 miljoonaan euroon (216). Henkilöstökulut pysyivät ennallaan, mihin vaikutti olennaisesti henkilöasiakkaiden vakuutusmyyntihenkilöstön siirtyminen osuuspankkien palvelukseen. Liikekulut ja korvausten hoitokulut kasvoivat 204 miljoonaan euroon (186). Kuluja kasvattivat erityisesti myynnin palkkioiden kasvu sekä tuote- ja järjestelmäkehityksen kustannukset. Toimintakulusuhde oli 28,6 (26,7). Asiakaskunnassa henkilöasiakkaiden osuus kasvaa voimakkaasti. Tämä muuttaa liiketoiminnan kustannusrakennetta ja kasvattaa toimintakulusuhdetta.

20 19 Vahinkovakuutustoiminnan vakavaraisuuspääoma kasvoi syyskuun lopussa 831 miljoonaan euroon (608). Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakuutusmaksutuottoihin (vastuunkantokyky) oli 89 % (66). Vakavaraisuuspääoma kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 109 miljoonaa euroa, mikä johtui sijoitus- ja vakuutustoiminnan hyvästä tuloksesta. Erinomaisen vakuutusteknisen tuloksen seurauksena tasoitusmäärä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 23 miljoonalla eurolla 407 miljoonaan euroon. Vahinkovakuutustoiminnan sijoituskanta oli syyskuun lopussa 2,8 miljardia euroa (2,4). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 9,0 % (-2,8). Korkosijoitusten osuus sijoitussalkusta oli 78 % (81), listattujen osakkeiden 8 % (4) ja listaamattomat pääomasijoitukset mukaan lukien osakkeiden osuus oli 10 % (8). Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli hyvä, sillä 82 % korkosijoituksista oli vähintään A- -luokitetuissa saamisissa. Korkosalkun jäljellä oleva keskimääräinen juoksuaika oli 4,9 vuotta ja duraatio 3,1 vuotta (4,3). Vahinkovakuutuksen avainlukuja 1 9/ 1 9/ Muutos, 1 12/ % Vakuutusmaksutuotot ,2 923 Vakuutuskorvaukset ,8 591 Sijoitustoiminnan nettotuotot ,4 59 Diskonttauksen purkautuminen ja muut nettotuottoihin luettavat erät ,9-40 Vahinkovakuutuksen nettotuotot ,3 352 Muut nettotuotot ,0 9 Henkilöstökulut ,4 111 Muut kulut ,9 195 Tulos ennen veroja ,2 55 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto Tulos käyvin arvoin ennen veroja / 1 9/ Muutos, 1 12/ % Vakuutusmaksutuotot Henkilöasiakkaat ,4 380 Yritykset ja yhteisöt ,0 485 Baltia ,0 58 Vakuutusmaksutuotot yhteensä ,2 923 Mrd. e Muutos, % Velat vakuutussopimuksista Diskontattu vastuuvelka 1,3 1,3 1,3 1,3 Muu vastuuvelka 0,9 0,9 0,9 0,8 Yhteensä 2,2 2,2 2,2 2,1 Sijoituskanta Joukkolainat ja korkorahastot 2,1 1,7 17,6 1,7 Rahamarkkinalainat 0,2 0,2-4,9 0,3 Osakkeet ja osakerahastot 0,3 0,3-15,5 0,2 Kiinteistösijoitukset *) 0,1 0,1 4,1 0,1 Vaihtoehtoiset sijoitukset 0,2 0,1 31,8 0,1 Yhteensä 2,8 2,5 11,6 2,4 *) sisältää kiinteistörahastot

21 20 Henkivakuutus Henkivakuutusmarkkinan maksutulo kasvoi tammi syyskuussa 13,3 % vuotta aiemmasta. Henkivakuutusmarkkinan kasvuun vaikutti merkittävästi se, että eräät toimijat tekivät varallisuudenhoitopalveluita sisältäviä kapitalisaatiosopimuksia. OP-Pohjola-ryhmän henki- ja eläkevakuutuksen maksutulo oli 454 miljoonaa euroa (515) eli 11,8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Katsauskauden aikana uudistettiin OP-Pohjolaryhmän henki-ja eläkevakuutusliiketoiminnan strategia. Strategian mukaisesti myynnin painopiste siirrettiin sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen, jonka maksutulo kasvoi 9,1 %. Korkotuottoisen säästöhenkivakuutuksen maksutulo supistui 34,2 % ja yksilöllisen eläkevakuutuksen maksutulo 1,1 %. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa lisäksi vuoden lukuihin sisältyvä 36 miljoonaa euron ryhmäeläkkeen vastuunsiirron maksutulo. Sijoitussidonnaisen maksutulon osuus oli 53,5 %. Katsauskaudella OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus henkivakuutussäästöistä kasvoi 19,9 %:iin (19,4). Markkinaosuus sijoitussidonnaisten vakuutusten säästöistä oli 24,5 % (24,2). Markkinaosuus maksutulosta laski katsauskaudella 6,2 %-yksikköä 23,1 %:iin. OP-Pohjola-ryhmän maksamat henkivakuutustoiminnan korvaukset olivat 354 miljoonaa euroa (461), josta takaisinostojen osuus oli 106,4 miljoonaa euroa (232,5). Katsauskauden aikana eläkkeitä maksettiin 44,4 miljoonaa euroa (35,8). Tulos ja riskiasema Tulos käyvin arvoin ennen veroja oli hyvä eli 158 miljoonaa euroa (-322). Käyvän arvon rahaston muutos ennen veroja oli katsauskaudella 266 miljoonaa euroa (-214). Henkivakuutuksen kirjanpidon tulos ennen veroja oli yhtä suuri kuin vuotta aiemmin eli miljoonaa euroa. Katsauskauden tulosta pienensi pääosin vuoden lopussa tapahtuneista sijoitusomaisuuden arvonlaskuista tehdyt tulosvaikutteiset kirjaukset. Henkivakuutuksen nettotuotot olivat -75 miljoonaa euroa (-80). Vertailukauden aikana purettiin 10 miljoonan euron tulevien lisäetujen vastuusiirto. Muiden kuin sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevan sijoitusomaisuuden tulokseen kirjatut nettotuotot olivat -44 miljoonaa euroa (-37). Sijoitustoiminnan tuottoihin sisältyy 167 miljoonan euron arvonalentumiset myytävissä olevista arvopapereista (20). Vertailukaudella sijoitustuottoja rasitti 95 miljoonan euron negatiivinen arvostus käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista saamistodistuksista. Katsauskauden tulokseen näistä arvostuksista palautui 33 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 9,2 % 7 miljoonaan euroon (6) ja muut kulut 11 % 39 miljoonaan euroon (35). Muihin kuluihin sisältyvät palkkiot myyntiverkostolle olivat 20 miljoonaa euroa (19). Henkivakuutuksen vastuuvelka oli syyskuun lopussa 5,8 miljardia euroa (5,6). Korkotuottoisen vastuuvelan osuus oli 63 % ja sijoitussidonnaisen 37 %. Henkivakuutustoiminnan sijoitusomaisuus ilman sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevaa omaisuutta oli 4,1 miljardia euroa (3,9). Sijoitustoiminnan tuotto oli katsauskaudella käyvin arvoin 6,8 % (-6,1). Osakesijoitusten osuus sijoitusvarallisuudesta kasvoi katsauskaudella 14 %:iin (5). Sijoitusvarallisuudesta 66 % (73) oli korkoinstrumenteissa. Investointitasolle luokiteltujen sijoitusten osuus korkosalkusta oli 75 % (83 %). Korkosalkun keskimääräinen duraatio oli 3,5 vuotta (3,6).