OP-Pohjola-ryhmän tammi-syyskuu 2008

Transkriptio

1 1 OP-Keskus osk Yhtiötiedote klo (35) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän tammi-syyskuu Peruspankkitoiminnan vahva kasvu jatkui ja tulos säilyi vakaana. Finanssikriisi laski omaisuuserien markkina-arvoja erityisesti henkivakuutustoiminnassa. Ryhmän vakavaraisuus sekä rahoitus- ja riskiasema säilyivät hyvinä. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan kasvu jatkui erittäin vahvana ja tulos säilyi vakaana * Talletusten voimakas kasvu jatkui. Talletuskannan kasvu oli 17 ja sijoitustalletusten lähes 40. Luottokanta kasvoi 15 asuntoluottojen kasvu oli 13 ja yritysluottojen 22. Erittäin epävakaiden sijoitusmarkkinoiden johdosta sijoitusrahastojen pääomat supistuivat 25. Tulos ennen veroja (473 me) oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden ennätystaso (536). Asiakkaille myönnetyt, tuloksesta kirjatut bonukset kasvoivat miljoonaan euroon. Järjestämättömät saamiset olivat 0,4 luotto- ja takauskannasta eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Vahinkovakuutuksen maksutulo kasvoi yhdistetty kulusuhde parani selvästi Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot kasvoivat 9, henkilöasiakkaiden 12. Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde parani 3 -yksikköä, operatiivinen yhdistetty kulusuhde parani 90 :iin. ** Vahinkovakuutustoiminnan tulos oli 73 miljoonaa euroa (125). Finanssikriisillä merkittävä heikentävä vaikutus henkivakuutuksen tulokseen Henkivakuutuksen maksutulon markkinaosuus vahvistui 1,3 -yksikköä vuotta aiemmasta. Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli -13 miljoonaa euroa (89). Katsauskauden tulosta rasitti voimakas omaisuuserien markkina-arvojen lasku. Koko finanssiryhmän tulos ennen veroja oli 466 miljoonaa euroa riskiasema vakaa OP-Pohjola-ryhmän tulos ennen veroja oli 466 miljoonaa euroa (757). Omat varat ylittivät lakisääteisen vähimmäismäärän 1,7 miljardilla eurolla. Maksuvalmius ja varainhankinnan saatavuus säilyivät hyvinä katsauskauden poikkeuksellisen haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Sijoitusmarkkinoiden epävakauden jatkuessa ja finanssikriisin vaikutusten vähitellen levitessä reaalitalouteen OP-Pohjola-ryhmän vuoden tulos ennen veroja jää vuoden ennätystulosta pienemmäksi. Pääjohtajan kommentit Kaksijakoinen vuosi asiakasliiketoiminnan kehitys vahvaa "OP-Pohjola-ryhmän alkuvuoden kehitystä kuvaavat tunnusluvut ovat selkeän kaksijakoiset. Liiketoimintamme on kehittynyt hyvin. Kasvu on ollut suunnitelmien mukaisesti edenneen pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation siivittämänä jopa poikkeuksellisen nopeaa. Markkinaasemamme on vahvistunut ja tuloskehitys asiakasliiketoiminnassa on säilynyt hyvällä tasolla. Samanaikaisesti ryhmän kokonaistulosta heikentää sijoitustoimintaamme liittyvien omaisuuserien markkina-arvojen lasku vallitsevassa erittäin haastavassa markkinaympäristössä. Toistaiseksi kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset rahoitustoimintaamme ovat olleet vähäiset. Talletusvarainhankinnan merkittävä rooli vahvistaa rahoitusasemaamme. Kykymme kasvattaa luotonantoamme on säilynyt vakaana. Äärimmäisen poikkeavassa toimintaympäristössä korostuu myös keskimääräistä vahvempi vakavaraisuutemme. Vuoden loppua kohden mentäessä ja erityisesti ensi vuonna finanssikriisin vaikutukset alkavat näkyä myös reaalitaloudessa. Varovaisuus korostuu yritysten ja kotitalouksien päätöksenteossa, mikä näkynee selkeimmin heikentyvänä luottokysyntänä. Olemme varautuneet hidastuvaan talouskehitykseen ja myös tällaiseen suhdannevaiheeseen tavanomaisesti liittyvään asiakkaiden maksuongelmien lisääntymiseen. Taloudelliset puskurimme ovat vahvat ja valmiutemme pitkäkestoisten asiakassuhteiden ja tehtyjen sopimusten kunnioittamiseen ovat korkeat." Reijo Karhinen * Muutokset on esitetty kasvuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. ** Viranomaiskaavojen mukainen yhdistetty kulusuhde laski 96,0 :sta 92,9 :iin.

2 2 OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus 1.1. OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 1 9/ 1 9/ Muutos* 1 12/ Tulos ennen veroja, milj. e Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Asiakkaille myönnetyt bonukset Oman pääoman tuotto (ROE), 8,0 14,0-6,0 13,7 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, -1,7 12,2-14,0 10,9 Kulut/tuotot, (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. e 75,5 64,9 16,3 65,7 Vakavaraisuus** 12,4 14,1-1,7 13,8 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, ** 12,4 12,7-0,3 12,6 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,48 1,54-0,06 1,52 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, 0,4 0,4 0,0 0,3 Markkinaosuus, Luottokannasta 31,6 31,4 0,2 31,1 Talletuskannasta 33,5 33,2 0,3 32,3 Sijoitusrahastojen pääomista 22,0 21,7 0,3 21,4 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 19,5 19,8-0,3 19,9 1 9/ 1 9/ Muutos* 1 12/ Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, 30,5 29,2 1,3 30,8 * Muutos -yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan. Toimintaympäristö Epävarmuus rahoitusmarkkinoilla jatkui ja voimistui kolmannen vuosineljänneksen aikana. Pankkien väliset rahoitusmarkkinat ajautuivat Lehman Brothers Holdings Inc:n konkurssisuojahakemuksen seurauksena vakavaan häiriöön syyskuun puolivälissä ja rahoitusmarkkinoiden likviditeetti romahti. Rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen nopea kasvu nosti lyhyitä markkinakorkoja, likviditeetti- ja riskipreemioita sekä osake-, valuutta- ja raakaainemarkkinoiden volatiliteettia nopeasti. Rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi keskuspankit lisäsivät likviditeettiä voimakkaasti ja useat valtiot yhdessä ja erikseen ilmoittivat merkittävistä pankkisektoriin kohdistuvista tukitoimista.

3 3 Kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi on johtanut lukuisiin finanssisektorin uudelleenjärjestelyihin niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin ja useat rahoituslaitokset ovat joutuneet turvautumaan julkisen vallan tukeen. Myös Suomen valtio päätti lokakuussa muiden EU-maiden ohella tarvittaessa myöntää valtiontakauksia pankkien luotonotolle ja tehdä määräaikaisia pääomasijoituksia pankkeihin. Suomalaispankit ovat kuitenkin ilmoittaneet, että ne eivät nykytilanteessa tarvitse tukitoimia. Keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien vaikutukset alkavat vähitellen näkyä markkinoilla elpyvänä pankkien välisenä kaupankäyntinä ja lyhyiden markkinakorkojen laskuna vaikkakin tukitoimien lopullisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin on vielä vaikea arvioida. Kansainvälinen finanssikriisi on heikentänyt suhdannenäkymiä merkittävästi. Yhdysvalloissa asuntomarkkinoilta lähteneet ongelmat ovat levinneet muille sektoreille, ja maa on ajautumassa taantumaan. Myös EU-alueella suhdannetilanne on huonontunut tuntuvasti, ja tuotannon odotetaan supistuvan useissa maissa. Kasvu on hidastumassa myös kehittyvillä markkinoilla, sillä kotimainen kysyntä korvaa vain osittain heikentyneitä vientinäkymiä. Finanssikriisi on huonontanut myös Suomen suhdannenäkymiä, jotka jo aiemminkin ennakoivat laskusuhdannetta. Päätoimialoista teollisuuden tuotanto-odotukset ovat synkistyneet. Rakentamista uhkaa tuotannon supistuminen. Palvelusektorilla suhdannetilanne on vajonnut alle normaalitason, vaikka lievä kasvu jatkuukin. Myös kotitalouksien odotukset talouden ja työllisyyden kehityksestä ovat heikentyneet merkittävästi. Kotitaloudet arvioivat silti säästämismahdollisuutensa hyviksi. Pankkiluottojen kysyntä pysyi korkojen noususta huolimatta alkusyksyyn asti vahvana. Varovaisuus on kuitenkin lisääntymässä erityisesti kotitalouksien asuntoluotoissa, samalla kun asuntojen hinnoissa on merkkejä laskukäänteestä. Toisaalta yritysluottojen kysyntä on jopa vilkastunut. Finanssikriisin seurauksena pörssikurssit ovat laskeneet voimakkaasti, ja kurssien heilunta on ollut tuntuvaa. Myös rahastopääomat ja henkivakuutuksen maksutulo ovat supistuneet. Sen sijaan talletuskasvu on jatkunut nopeana. Heikentyneet suhdannenäkymät eivät ole heijastuneet vahinkovakuutuksen maksutulon kasvuun, mutta ensimmäisiä signaaleja korvausmenon kasvun hidastumisesta on nähtävissä. OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase Tammi-syyskuu Tulos ennen veroja oli 466 miljoonaa euroa (757)*. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja ja ylijäämän palautukseen rinnastettavien OP-bonusten 36 miljoonan euron kasvua oli vain hieman pienempi kuin edellisen vuoden ennätystulos. Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde on selvästi parempi kuin vuotta aiemmin. Finanssikriisin aiheuttama voimakas markkina-arvojen lasku katsauskauden aikana rasitti kuitenkin vahinko- ja erityisesti henkivakuutussegmentin sekä liiketoimintasegmentteihin kuulumattoman muun toiminnan tulosta siten, että finanssiryhmän tulos ennen veroja jäi alle edellisvuoden ennätystason. Korkokate kasvoi miljoonaan euroon (771). Muiden tuottojen supistumisen seurauksena tuotot yhteensä jäivät 9,6 vuotta aiemmasta. Muut tuotot laskivat 29 eli 262 miljoonaa euroa 639 miljoonaan euroon (901). Palkkiotuotot olivat 320 miljoonaa euroa (324) eli lähes edellisen vuoden tasolla huolimatta varallisuudenhoitoon liittyvien palkkiotuottojen supistumisesta. Vahinkovakuutuksen nettotuotot olivat 274 miljoonaa euroa (306) ja henkivakuutuksen nettotuotot 4 miljoonaa euroa (117). Vertailukauden sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyi 11 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä. Vastaavia tuottoja ei sisältynyt katsauskauden tuottoihin. Muiden tuottojen pieneneminen selittyy suurelta osin henki- ja vahinkovakuutuksen sijoitusinstrumenttien arvonalentumisilla sekä finanssiryhmän maksuvalmiusreserviin sisältyvistä saamistodistuksista tulosvaikutteisesti kirjatuilla markkina-arvon muutoksilla. Näiden arvonmuutosten negatiivinen vaikutus tulokseen ennen veroja oli yhteensä 89 miljoonaa euroa.

4 4 Finanssikriisin aikana useilla sijoitusinstrumenteilla ei ole ollut aitoja ja toimivia markkinoita, mikä on vähentänyt käytettävissä olevien markkinahintalähteiden luotettavuutta. OP-Pohjola-ryhmä ei kuitenkaan siirtynyt miltään osin käyttämään markkina-arvojen määrityksessä omia arvostusmalleja. Finanssiryhmä ei ole myöskään arvostanut nk. fair value option perusteella käypään arvoon yleiseen liikkeeseen laskemiaan velkakirjoja. Ryhmä on kuitenkin hyödyntänyt lokakuussa sallittua uutta mahdollisuutta luokitella tiettyjä omaisuuseriä uudelleen. Luokittelusta on tarkempi selvitys kohdassa "laadintaperiaatteiden muutokset". Uudelleenluokittelun vaikutus ryhmän tulokseen verojen jälkeen oli lähes 40 miljoonaa euroa. Kulut olivat 899 miljoonaa euroa (826) eli 8,8 suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvusta merkittävä osa johtui henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 8,1 kasvuun vaikuttivat henkilömäärän kasvu, palkkatason nousu sekä palkkoja selvästi nopeammin kasvaneet eläkekulut. Muiden hallintokulujen kasvusta merkittävä osuus aiheutui pankki- ja vakuutustoimintojen yhdentämisestä syntyneistä ICT-kuluista. Vertailukauden liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyi 10 miljoonan euron kertaluonteinen kulu. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 58 ja olivat 98 miljoonaa euroa (62). Nettomääräiset arvonalentumiset saamisista kasvoivat 27 miljoonaan euroon (9,6). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 49 miljoonaa euroa eli 83 enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin yksittäinen 9 miljoonan euron arvonalentuminen kirjattiin Lehman Brothersista. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 22 miljoonaa euroa eli 28 enemmän kuin vuotta aiemmin. Arvonalentumiset olivat edelleen matalalla tasolla eli 0,07 luotto- ja takauskannasta. Oman pääoman tuotto oli 8,0, kun se vuotta aiemmin oli 14,0. Tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 80 miljoonaa euroa negatiivinen (663)* myytävissä olevien arvopapereiden markkinaarvojen laskun seurauksena. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja oli 473 miljoonaa euroa (536). Tulos oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin, jos tuloksesta eliminoidaan kasvaneiden omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille myönnettyjen bonusten vaikutus. Vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja oli 73 miljoonaa euroa (125) eli 42 pienempi kuin vuotta aiemmin. Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde parani 92,9 :iin (96,0) ja operatiivinen yhdistetty kulusuhde** 90,0 :iin (93,0). Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli 13 miljoonaa euroa negatiivinen (+89). Sekä henki- että vahinkovakuutuksen tulosta heikensi sijoitustoiminnan nettotuottojen lasku. Pohjola-kaupan yhteydessä syksyllä 2005 silloinen OP-ryhmä ilmoitti tavoittelevansa yhteensä noin 91 miljoonan euron vuosittaisia tuotto- ja kulusynergioita vuoden 2010 loppuun mennessä. Katsauskauden loppuun mennessä tehdyillä päätöksillä arvioidaan saavutettavan 55 miljoonan euron kulusäästöt kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2010 kulusäästöjen arvioidaan nousevan yli 65 miljoonaan euroon. Tähän mennessä saavutettujen tuottosynergioiden arvioidaan olevan vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa. Arviot jo saavutettujen synergiahyötyjen ja katsauskauden loppuun mennessä päätetyillä hankkeilla saavutettavien synergiahyötyjen yhteismääristä ylittää näin ollen vuonna 2005 tavoitteeksi asetetun tason. Katsauskaudelle kohdistuvat välittömät integraatiokustannukset olivat 3 miljoonaa euroa (13). Tietojärjestelmien yhdentämiseen liittyvien projektien kulut, sisäinen henkilötyökustannus mukaan lukien, olivat katsauskaudella noin 11 miljoonaa euroa. * Suluissa on vertailuluku vuodelta. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammisyyskuun luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan () luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta.

5 5 Tulosanalyysi 1 9/ 1 9/ milj. e 1 12/ Tulos ennen veroja , Käyvän arvon rahaston muutos, brutto Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), 8,0 14,0-6,0 * 13,7 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, -1,7 12,2-14,0 * 10,9 Tuotot Korkokate , Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,3 427 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,3 172 Palkkiotuotot, netto ,4 430 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,1 109 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,6 3 Muut tuotot yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,1 553 Muut hallintokulut ,3 303 Liiketoiminnan muut kulut ,8 273 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset saamisista Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,0 83 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,9 24 Palautukset yhteensä ,9 107 * -yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli syyskuun lopussa 75,5 miljardia euroa (65,7). Vuoden lopusta tase kasvoi 15. Katsauskaudella saamiset asiakkailta kasvoivat 12 50,2 miljardiin euroon (44,8) ja talletukset 14 33,0 miljardiin euroon (29,0). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat 13 15,8 miljardiin euroon. Oma pääoma pieneni 3,0 5,5 miljardiin euroon (5,6) käyvän arvon rahaston supistumisen johdosta. Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -415 miljoonaa euroa (-10). Katsauskauden aikana tapahtuneesta käyvän arvon rahaston laskusta valtaosa aiheutui arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Osuuspankkien jäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat syyskuun lopussa 685 miljoonaa euroa (689). Osuuspankit maksoivat osuus- ja lisäosuuspääomalle korkoja tilikaudelta yhteensä 25 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n (OKO Pankki Oyj saakka) varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiö maksaa vuodelta osinkoa 0,65 euroa A- sarjan osakkeelle ja 0,62 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostui yhteensä 131 miljoonaa euroa (131). Heinä-syyskuu Kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 128 miljoonaa euroa (234). Tuotot supistuivat 10 lähinnä sijoitustoiminnan tuottojen laskun seurauksena. Liiketoiminnan muihin tuottoihin ei sisältynyt kertaluonteisia luovutusvoittoja, kun niitä vuotta aiemmin oli 6 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat 25 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 6,3 viime vuoden heinä-syyskuusta, ja niiden osuus kulujen kasvusta oli 7,7 miljoonaa euroa. Palautukset omistajajäsenille kasvoivat 15

6 6 miljoonaa euroa. Arvonalentumiset saamisista olivat 18 miljoonaa euroa eli 14 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Käyvän arvon rahasto (brutto) supistui 187 miljoonalla eurolla, kun se vuotta aiemmin supistui 51 miljoonaa euroa. Heinä-syyskuun tulos ennen veroja oli 29 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Kolmannen vuosineljänneksen tulosanalyysi 7 9/ 7 9/ 4 6/ Tulos ennen veroja , ,5 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto ,3 Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), 6,2 12,6-6,4* 8,3-2,0* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, -3,8 10,0-13,8* 2,5-6,2* Tuotot Korkokate , ,1 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,1 89 8,4 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot, netto , ,3 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,7 27-3,7 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,3 0 70,8 Muut tuotot yhteensä , ,1 Tuotot yhteensä , ,5 Kulut Henkilöstökulut , ,6 Muut hallintokulut , ,8 Liiketoiminnan muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,1 Arvonalentumiset saamisista Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,7 33 3,5 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,2 8 5,3 Palautukset yhteensä ,3 40 3,9 Laskentaperiaatteiden muutokset Kolmannen vuosineljänneksen aikana osa ryhmän maksuvalmiusreserviin kuuluvista saamistodistuksista luokiteltiin uudelleen. Uudelleenluokittelun avulla on pyritty antamaan aikaisempaa selkeämpi kuva saamistodistusten tosiasiallisesta tarkoituksesta. Uudelleenluokittelun taustalla on Euroopan komission lokakuussa julkaisema asetus (EY) N:o 1004/, joka koskee tilinpäätösstandardeja IAS 39:ää ja IFRS 7:ää. Asetuksella pyrittiin helpottamaan rahoitusinstrumenttien luokittelun muutosta poikkeustilanteissa. Asetuksen taustalla oli rahoitusmarkkinoiden epävakaus, jonka vuoksi syyskuun lopun tilanteesta ei kaikille rahoitusinstrumenteille ollut saatavissa luotettavia markkinahintoja. OP-Pohjola-ryhmä on luokitellut uudelleen osan ryhmän maksuvalmiusreserviin kuuluvista saamistodistuksista, jotta niiden kirjanpidollinen käsittely vastaisi paremmin niiden käyttötarkoitusta. Maksuvalmiusreservejä voidaan maksuvalmiuskriisin uhatessa muuttaa käteiseksi tai niitä voidaan käyttää keskuspankkirahoituksen vakuutena, mikä mahdollistaa luokituksen muuttamisen myös eräpäivään pidettävien saamistodistusten luokkaan.

7 7 Uudelleenluokittelussa on käytetty 1.7. mukaisia käypiä arvoja. Uudelleenluokiteltujen saamistodistusten kirjanpitoarvo oli yhteensä 2,2 miljardia euroa ja saamistodistukset oli alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin. Kyseiset saamistodistukset siirrettiin tilinpäätöksessä tilinpäätösinformaation selkeyttämiseksi kaupankäynnin rahoitusvarat luokasta esitettäväksi alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokiteltujen rahoitusvarojen luokkaan, jossa ne on myös tilinpäätöksen jälkeisissä osavuosikatsauksissa esitetty. Uudelleenluokittelun vaikutus käyvän arvon rahastoon oli noin -7 miljoonaa euroa ja tulokseen verojen jälkeen vajaa 40 miljoonaa euroa tulosta parantava. Luokittelumuutoksella ei ole vaikutusta aiempien kausien tulokseen. Euroopan komissio on kirjeessään pyytänyt IASB:ta harkitsemaan lokakuussa annetun standardimuutoksen soveltamismahdollisuuden laajentamista, kytkettyjen johdannaisten käsitettä sekä arvonalentumissääntöjä. OP-Pohjola-ryhmällä on lähinnä henkivakuutusliiketoiminnan myytävissä olevissa rahoitusvaroissa tiettyjä kytkettyjä johdannaisia sisältäviä sijoitusinstrumentteja. OP-Pohjola-ryhmä seuraa muutoshanketta tiiviisti ja toteuttaa mahdolliset kytkettyjä johdannaisia sisältävien instrumenttien uudelleenluokittelut tilinpäätöksessä IASB:n standardimuutosten varmistuttua. Vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla kuitenkin merkittävä vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään nimeä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. Siirtyminen Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan OPK julkistaa Basel II vakavaraisuuskehikon pilari III:n ja Rahoitustarkastuksen standardien edellyttämät tiedot täydessä laajuudessa kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Rahoitustarkastukselta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käytön ennakoidaan kuitenkin lisäävään pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjola-ryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna 2010.

8 8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus oli syyskuun lopussa 12,4 (13,8). Ensisijaisilla omilla varoilla laskettuna vakavaraisuussuhde oli 12,4 (12,6). Omat varat Basel II Basel II* milj. e Raportoitu Raportoitu Omat varat Ensisijaiset omat varat , Toissijaiset omat varat Vähennyserät ensi- ja toissijaisten omien varojen yhteismäärästä Omat varat yhteensä , * Vertailukelpoiseksi muutettuna OP-Pohjola-ryhmässä otettiin vuoden alusta alkaen käyttöön Rahoitustarkastuksen ensisijaisesti suosittelema menetelmä, jolla vakuutusyhtiösijoitukset otetaan huomioon luottolaitoslain mukaisessa vakavaraisuuslaskennassa. Muutoksen jälkeen vakuutusyhtiösijoitusten tasearvo vähennetään omista varoista. Basel II -säännöstön mukaisesti puolet sijoituksista vähennetään ensisijaisista omista varoista ja puolet toissijaista omista varoista. Muutoksen seurauksena vertailukelpoiseksi muutetut omat varat pienenivät yhteensä noin 378 miljoonaa euroa, mikä laski vakavaraisuussuhdetta noin 0,9 -yksikköä 12,9 :iin. Ensisijaisten omien varojen määrään muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta. Itse siirtyminen Basel II -säännöstön mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan ei vaikuttanut finanssiryhmän omien varojen määrään. Ensisijaiset omat varat olivat syyskuun lopussa miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset ensisijaiset omat varat olivat vuoden lopussa miljoonaa euroa. Katsauskauden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden aikana OP-Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat pienenivät 2,1. Toissijaisten omien varojen määrä laski katsauskaudella erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nollaan. Toissijaisten omat varat ylittävältä osin vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Vertailukelpoiset toissijaiset omat varat olivat vuoden lopussa 44 miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa omia varoja pienensi 415 miljoonaa euroa negatiivinen käyvän arvon rahasto (-10). Pohjola Pankki Oyj laski maaliskuussa liikkeeseen alempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavan 170 miljoonan euron debentuurilainan, jonka maturiteetti on 10 vuotta. Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat syyskuun lopussa miljoonaa euroa (1 511). Rahoitustarkastuksen antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia OKO Venture Capitalin (1.3. alkaen Pohjola Capital Partners) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin oli syyskuun lopussa 3,7 (4,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta.

9 9 Vakavaraisuus Raportoittoitu Rapor- Basel II Basel I milj. e Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Saamiset ja sijoitukset* , Taseen ulkopuoliset erät Markkinariski , Operatiivinen riski Yhteensä , Vakavaraisuussuhde, 12,4 11,1 14,1 13,8 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, 12,4 11,1 12,7 12,6 * Luotto- ja vastapuoliriski 9/ Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitustarkastus muutti antamallaan tulkinnalla Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön tasoitusmäärän käsittelyä vakavaraisuuslaskennassa. Muutos pienensi rahoitusja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittamaa vakavaraisuutta 196 miljoonaa euroa maaliskuun lopussa. Muutoksella ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta ryhmän tosiasialliseen riskinkantokykyyn. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät syyskuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän miljoonalla eurolla (1 753). Luottolaitoslain mukaisen vakavaraisuuslaskennan muutokset lisäsivät mahdollisuutta hyödyntää toissijaisia omia varoja, mikä käytännössä kompensoi edellä mainitun OVYä koskeneen tulkintamuutoksen negatiivisen vaikutuksen. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Syyskuun lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 484 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus milj. e OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat , Toimialakohtaiset erät , Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet , Tasoitusmäärä ,9-256 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin ,8-728 Ryhmittymän omat varat yhteensä ,

10 10 Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade , Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade ,4 355 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , Ryhmittymän vakavaraisuus , Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,48 1,54-0,06* 1,52 * Suhdeluvun muutos Riskiasema OP-Pohjola-ryhmän luottoriskitilanne on säilynyt vakaana ja luottoriskit ovat säilyneet matalalla tasolla luotto- ja takauskannan vahvasta kasvusta huolimatta. Järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia oli syyskuun lopussa 234 miljoonaa euroa (147), mikä oli 0,4 (0,3) luotto- ja takauskannasta. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan säilyi alhaisena, vaikka ne kasvoivat 22 edellisen vuoden syyskuusta. Luotto- ja takauskanta kasvoi vastaavana aikana 15. Myös arvonalentumiset saamisista olivat edelleen vähäiset. Bruttomääräisiä arvonalentumisia kirjattiin tammi-syyskuussa 49 miljoonaa euroa (27), mikä oli 0,12 (0,08) luotto- ja takauskannasta. Kasvusta 9 miljoonaa euroa johtui Lehman Brothers Holdings Inc:n kaatumisesta. Lehman Brothersin konkurssin kokonaisvaikutus tulokseen ennen veroja oli -16 miljoonaa euroa. OP-Pohjola-ryhmällä ei ole vastuita Islannin valtiosta, islantilaisista rahoituslaitoksista eikä islantilaisista yrityksistä lukuun ottamatta sivulla 14 kuvattua järjestelyä, jossa OP-Pohjola-ryhmä kahden muun Suomessa toimivan pankkiryhmän kanssa turvasi Kaupthingin Suomen sivukonttorin talletusten maksun. Rahoitusmarkkinoiden kriisistä huolimatta OP-Pohjola-ryhmän likviditeettitilanne ja maksuvalmius ovat säilyneet katsauskaudella hyvinä. Rahoitusmarkkinoilla jatkunut epävakaus ei ole vaikuttanut OP-Pohjola-ryhmän varainhankinnan saatavuuteen. Talletukset muodostavat OP-Pohjola-ryhmän varainhankinnasta kaksi kolmannesta. Talletusten kasvu on jatkunut voimakkaana. Katsauskaudella OP-Pohjola-ryhmän rahoitusasemaa vahvisti myös Pohjola Pankin liikkeelle laskema yhden (1) miljardin euron joukkovelkakirjalaina. OP-Pohjola-ryhmän ja Pohjola Pankki Oyj:n ylläpitämä maksuvalmiusreservi oli syyskuun lopussa 7,2 miljardia euroa (6,1). Maksuvalmiusreservit yhdessä ryhmän taseeseen sisältyvien eräiden muiden erien kanssa muodostavat keskuspankkikelpoisen maksuvalmiusreservin, jolla voidaan tarvittaessa kattaa koko ryhmän tukkuvarainhankinnan erääntymiset noin 24 kuukauden ajan. Luottoriskimarginaalien voimakas leveneminen aiheutti 104 miljoonan euron negatiivisen arvonmuutoksen maksuvalmiusreserveihin sisältyvien saamistodistusten markkina-arvojen laskun kautta. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdistui tulokseen ja 34 miljoonaa euroa käyvän arvon rahastoon. Negatiiviset arvonmuutokset palautuvat saamistodistusten jäljellä olevana juoksuaikana, mikäli niitä ei myydä ennen eräpäivää eikä saamistodistusten liikkeeseenlaskija ajaudu maksukyvyttömäksi. Vahinkovakuutustoiminnassa sattui tammi-syyskuussa 142 (167) suurta tai keskisuurta vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 57 miljoonaa euroa (62). Vahinkovakuutuksen sijoituskanta oli syyskuun lopussa 2,5 miljardia euroa (2,5). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 76 (71) ja osakkeiden osuus 14 (16). Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli edelleen hyvä, sillä 85 korkosijoituksista kuului kolmeen parhaimpaan rating-luokkaan (luokasta AAA luokkaan A). Poikkeuksellisen vaikeassa sijoitusympäristössä sijoitustoiminnan tuotoksi käyvin arvoin muodostui tammi-syyskuussa -2,8 (4,6). Henkivakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli syyskuun lopussa 3,9 miljardia euroa (4,2). Sijoitusvarallisuudesta 63 (64 ) oli korkoinstrumenteissa. Kolmeen parhaimpaan ratingluokkaan kuuluvien sijoitusten osuus korkosijoituksista oli noin 73 (75 ). Sijoitustoiminnan tuotto oli tammi-syyskuussa -6,1 (1,8 ). Nouseva korkotaso rasitti korkosijoitusten tuottoa ja samanaikaisesti osakesijoitusten tuotot kärsivät laskevasta kurssikehityksestä.

11 11 Luottoluokitukset Kansainvälisistä luokituslaitoksista Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että sen keskuspankille Pohjola Pankki Oyj:lle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjola Pankki Oyj:lle annettaviin luottoluokituksiin. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Rating (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa1 Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat kaikilta luokituslaitoksilta. OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet OP-Pohjola-ryhmän kesäkuussa 2006 vahvistetussa liiketoimintastrategiassa on vahvistettu pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on asetettu riskinkantokyvylle, kannattavuudelle, riskinottohalulle ja tehokkuudelle. Rahoitusinstrumenttien markkina-arvon laskun seurauksena finanssiryhmän kannattavuus ei katsauskaudella saavuttanut pitkän aikavälin tavoitetasoa. Tehokkuusmittarin arvo heikkeni edellisvuoden 48 :sta 50 :iin. Riskinkantokykyä ja riskinottohalua kuvaavien menestysmittareiden arvot olivat tavoitetasoa parempia. Pitkän tähtäimen menestysmittarit Riskinkantokyky Kannattavuus Riskinottohalu Tehokkuus (pankki- ja sijoituspalvelut) Mittari Tavoite Mittari Pysyvät omat varat / taloudellinen pääoma Taloudellisen pääoman tuotto Arvonalentumiset saamisista / luotto- ja takauskanta Kulut / tuotot vähintään 1,0 Tavoite vähintään 17 enintään 0,25 enintään 50 1,06 1,14 1,14 1 9/ 1 9/ 1 12/ 13,6 23,1 22,5 0,07 0,03 0, OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 229 osuuspankkia, OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö sekä viisi osuuspankkien tytäryhtiötä. Karunan Osuuspankki on päättänyt sulautua Sauvon Osuuspankkiin. Lisäksi Joensuun Osuuspankki ja Kontiolahden Osuuspankki ovat päättäneet sulautua ja muodostaa uuden Joensuun Seudun Osuuspankin. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun Osuuspankit ovat päättäneet sulautua ja muodostaa kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon Osuuspankit muodostavat kombinaatiofuusiolla

12 12 Pielisen Osuuspankin. Kahden viimeksi mainitun fuusion suunniteltu kaupparekisteriin merkitseminen tapahtuu Pohjola Pankki Oyj:n ja Kesko Oyj:n tekemän sopimuksen mukaisesti K-Rahoitus Oy:n osakekanta siirtyi Pohjola Pankki Oyj:n omistukseen ja yhtiön nimi muutettiin Pohjola Finance Oy:ksi. Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Finance Oy:n hallitukset ovat hyväksyneet suunnitelman, jonka mukaan Pohjola Finance Oy sulautuu emoyhtiöönsä arvion mukaan mennessä. Osana OPK:n ja TietoEnatorin välistä sopimusta käyttöpalveluiden yhdentämisestä OPK myi TietoEnatorille ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle toukokuussa yhteensä 34 FD Finanssidata Oy:n osakkeista. Kaupan seurauksena FD Finanssidata Oy:tä ei enää konsolidoida OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen tytäryhtiönä. Rakennemuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ryhmän tulokseen. Katsauskaudella Pohjola Vakuutus Oy ja useat osuuspankit ovat valmistelleet ja toteuttaneet uuden toimintamallin henkilöasiakkaiden pankki- ja vahinkovakuutustuotteiden myyntiin. Suunnitelman mukaisesti Pohjolan vakuutustoiminnan kenttäorganisaatiossa työskentelevä henkilöasiakkaita palveleva henkilöstö (noin 250 henkeä) siirtyi paikallisten osuuspankkien palvelukseen Helsingin käräjäoikeus antoi tuomion Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola-Yhtymä Oyj:n entisten vähemmistöosakkaiden välisessä lunastusriidassa. Käräjäoikeus vahvisti Pohjola-Yhtymä Oyj:n osakkeen lunastushinnaksi 13,35 euroa, joka on sama kuin Pohjola Pankin Pohjola-Yhtymä Oyj:n vähemmistöosakkeista tarjoama lunastushinta. Riita koski noin 2,1 prosenttia yhtiön osakkeista (noin 3,4 miljoonaa kappaletta). Omistajajäsenet ja asiakkaat Osuuspankeilla oli syyskuun lopussa omistajajäsentä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli syyskuun lopussa yhteensä OP-bonusasiakasta. OP-bonusasiakkaille pankkipalvelujen käytön keskittämisestä kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 98 miljoonaa euroa eli 58 suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvuun vaikutti keskeisesti se, että kertyvien bonusten arvoa korotettiin lähes 40 vuoden alusta lukien. Bonusasiakkaille alettiin toukokuussa maksaa bonuksia myös OP-Visalla maksetuista ostoksista. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi-syyskuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 56 miljoonaa euroa (43). Syksystä lähtien bonuksia on voinut käyttää myös Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden maksamiseen. Tammi-syyskuussa bonuksia käytettiin vakuutusmaksuihin 16 miljoonaa euroa. Koko OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli syyskuun lopussa eli suurempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöasiakkaiden määrä oli ja yritysasiakkaiden määrä Henkilöasiakkaita oli ja yritysasiakkaita enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi OP-Pohjola-ryhmällä on Baltiassa yhteensä noin vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden syyskuusta :lla :een. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvattaa yhteisten asiakkaiden määrä miljoonaan vuoden loppuun mennessä. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli syyskuun lopussa Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuoden lopusta :lla.

13 13 Henkilöstö ja palkitseminen OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli syyskuun lopussa henkilöä eli 182 enemmän kuin vuoden lopussa ja 220 enemmän kuin edellisvuoden syyskuun lopussa. OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 95 OP-Pohjola-ryhmän henkilöstöstä. OP-Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon palkitsemisjärjestelmä. OPK:n hallinto OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP- Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena sekä strategisena omistusyhteisönä. OPK:lla on keskeinen rooli OP-Pohjola-ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin OPK:n hallintoneuvostoon valittiin vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi erovuorossa olleista jäsenistä uudelleen toimitusjohtaja Jari Laaksonen, toimitusjohtaja Olli Lehtilä, toimitusjohtaja Juhani Leminen ja johtava hoitaja Marita Marttila. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin professori Jaakko Pehkonen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo. Lisäksi valittiin vuonna 2009 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jussi Ruuhela. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen uudelleen professori Seppo Penttisen. Varapuheenjohtajiksi valittiin liikuntaneuvos Paavo Haapakoski ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Osuuskunnan kokous päätti OPK:n johtokunnan esityksen mukaisesti muuttaa osuuskunnan toiminimeksi OP-Keskus osk (aiemmin Osuuspankkikeskus Osk). Nimenmuutos on merkitty kaupparekisteriin Investoinnit OPK tytäryrityksineen vastaa OP-Pohjola-ryhmän palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutoiminnan kehittämisen kustannuksista merkittävä osa muodostuu ICT-investoinneista ja niihin liittyvistä määrittelyistä. Taseeseen aktivoituja ICT-investointeja oli 28 miljoonaa euroa. Näistä investoinneista 15 miljoonaa euroa liittyy pankki- ja sijoitustoimintaan, 8 miljoonaa euroa vahinkovakuutukseen ja 5 miljoonaa euroa henkivakuutukseen. Pankki- ja vakuutustoiminnan tietojärjestelmien yhtenäistämisestä aiheutui kuluja katsauskaudella noin 11 miljoonaa euroa. Yhteisvastuu ja -turva Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OPK ja sen 233 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK:n jäseniä olivat katsauskauden lopussa OP-Pohjola-ryhmän 229 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP- Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja eli osuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä sekä OP-Kotipankki Oyj:tä pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä kokonaisuutena.

14 14 Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Pohjola-Pankki Oyj sekä kuusi muuta Unico-pankkiryhmään kuuluvaa eurooppalaista osuustoiminnallista pankkia ovat lokakuussa ilmoittaneet pyrkivänsä keskinäisellä toiminnallaan vakauttamaan ja palauttamaan luottamusta Euroopan pankkien välisille rahoitusmarkkinoille. Pankit ovat sopineet enintään kolmen kuukauden vakuudettomien talletuslimiittien myöntämisestä toisilleen. Hankkeen rahoitusvolyymin arvioidaan olevan yhteensä noin miljardia euroa. Mukana olevilla pankkiryhmillä on noin 21 prosentin osuus Euroopan vähittäispankkimarkkinoista. Rahoitustarkastus, Islannin rahoitusmarkkinavalvoja FME ja Kaupthing Bank hf:a hallinnoiva Resolution Committee pääsivät lokakuussa yhteisymmärrykseen siitä, että Kaupthing Bank hf:n Suomen sivuliikkeen tallettajille (noin asiakasta) maksetaan heidän talletuksensa täysimääräisinä korkoineen. OP-Pohjola-ryhmä, Nordea Pankki Suomi Oyj ja Sampo Pankki Oyj ovat päättäneet rahoittaa talletusten maksamiseen tallettajille. Tarvittavan rahoituksen kokonaismäärä on noin 100 miljoonaa euroa, josta OP-Pohjola-ryhmän osuus on noin 40 prosenttia. Rahoituksen vakuudeksi on pantattu sivukonttorin saamisia ja muuta omaisuutta. Loppuvuoden näkymät Finanssitoimialan toimintaympäristön useita vuosia jatkunut poikkeuksellisen suotuisa kehitys on taittunut. Toimintaympäristö on muuttunut selvästi heikommaksi. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on edelleen strategian mukaisesti kasvaa markkinoita nopeammin. Sijoitusmarkkinoiden epävakauden jatkuessa ja finanssikriisin vaikutusten vähitellen levitessä reaalitalouteen ryhmän vuoden tulos ennen veroja jää vuoden ennätystulosta pienemmäksi. Kaikki tässä tulostiedotteessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen OP-Pohjola-ryhmän ja sen eri toimintojen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentit ovat Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Vahinkovakuutus ja Henkivakuutus. Segmentteihin kuulumaton muu toiminta esitetään ryhmässä "Muu toiminta". Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentti-raportointia muutettiin vuoden toisesta vuosineljänneksestä alkaen siten, että aikaisemmin Pankki- ja sijoituspalvelutoimintaan sisältyneet Pohjola-konsernin varainhallinta ja keskuspankkitoiminta raportoidaan uudessa segmenttiraportoinnissa osana liiketoimintasegmentteihin kuulumatonta Muuta toimintaa. Vertailukauden luvut vuodelta on muutettu uuden segmenttijaon mukaisiksi. Muutokset koskevat Pankki- ja sijoituspalvelu-toimintasegmenttiä sekä Muu toiminta -kokonaisuutta. Yhtiöinä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin sisältyvät osuuspankit, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Rahastoyhtiö Oy, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Corporate Finance Oy*, Pohjola Capital Partners Oy** sekä eräät pienemmät pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tukevat yhtiöt kokonaisuudessaan. Pohjolakonsernin*** pankkitoiminta- ja varainhoito-segmentit luetaan myös pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin, kuten myös Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön toiminta, koska valtaosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu ryhmän vähittäispankeille myönnetyistä luottovakuutuksista. Vahinkovakuutus-segmenttiin sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden eli Pohjola Vakuutus Oy:n****, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen, A-Vakuutus Oy:n ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden liiketoiminta sekä vahinkovakuutusta tukevien palveluyhtiöiden toiminta. * OKO Corporate Finance Oy saakka ** OKO Venture Capital Oy saakka *** OKO-konserni saakka **** Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola saakka

15 15 Henkivakuutus-segmentti muodostuu ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa harjoittavasta OP-Henkivakuutus Oy:stä. Liiketoimintasegmentteihin kuulumattoman muun toiminnan laajuus kasvoi täsmennetyn segmenttijaon seurauksena. Uutena kokonaisuutena muuhun toimintaan kohdistetut Pohjolakonsernin keskuspankki ja varainhallinta sisältävät mm. finanssiryhmän 7 miljardin euron maksuvalmiusreservin, Pohjola-konsernin varainhankinnan pääomamarkkinoilta sekä Pohjola Pankin osuuspankeille tarjoamat keskuspankkitoiminnot. Jo entuudestaan muuhun toimintaan kohdistettiin kaikkia liiketoimintasegmenttejä tukevat toiminnot, erityisesti OPK:n ja FD Finanssidata Oy:n (toukokuuhun saakka) toiminta sekä Pohjolan konsernihallinto. OPK:n ja FD:n liiketoimintasegmenttejä tukevien palveluiden kustannukset kohdistuvat segmenteille palveluveloituksina. Myös oman pääoman kohdistus liiketoimintasegmenteille suoritetaan muuhun toimintaan sisältyvän sisäisen pankin avulla, jolloin tavoitetason ylittävien omien pääomien myönteinen tulosvaikutus näkyy muun toiminnan tuloksessa. Liiketoimintasegmenttien tulostiivistelmä Tuotot Kulut Muut erät Tulos ennen veroja 1 9/ Tulos ennen veroja 1 9/ Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Muu toiminta Eliminoinnit Yhteensä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan toimintaympäristö muuttui katsauskauden loppupuolella finanssikriisin kärjistymisen myötä aikaisempaa haasteellisemmaksi. Sijoitusrahastojen pääomat supistuivat tuntuvasti, mutta luottojen ja talletusten kasvu säilyi voimakkaana. Epävarmassa markkinatilanteessa asiakkaiden luottamus kotimaista ja vakavaraista OP-Pohjola-ryhmää kohtaan näkyi markkina-aseman vahvistumisena. OP-Pohjola-ryhmän luottokanta oli syyskuun lopussa 50,1 miljardia euroa (44,8) ja takauskanta 2,7 miljardia euroa (2,4). Luottokanta kasvoi vuoden alusta 12 ja vuotta aiemmasta 14,9 (13,0). Markkinaosuus luottokannasta kasvoi vuodentakaiseen nähden 0,2 -yksikköä 31,6 :iin. Asuntoluottokanta oli syyskuun lopussa 23,8 miljardia euroa (21,5). Katsauskaudella asuntoluottokanta kasvoi 10 (11) ja vuodessa 13 (14). Asuntoluottojen markkinaosuus oli syyskuun lopussa 35,7 eli 1,0 -yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntoluottojen keskimarginaalin vuosia jatkunut aleneminen taittui katsauskauden aikana, ja kesäkuu vaikuttaa tältä osin muodostuvan käännekohdaksi. Marginaalin kasvu oli kolmannella vuosineljänneksellä kuitenkin vielä varsin maltillinen. Kiinteäkorkoisten luottojen osuus uusista asuntoluotoista oli vähäinen eli 2,4 (0,5). Finanssiryhmän kiinnitysluottopankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj laski toukokuussa liikkeeseen nimellismäärältään yhden (1) miljardin suuruisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan, mikä parantaa pitkällä aikavälillä OP-Pohjola-ryhmän vahvaa hintakilpailukykyä ja asemaa asuntoluottomarkkinoilla. Pohjola Pankki laski heinä-syyskuun aikana liikkeeseen 1,2 miljardin euron arvosta joukkovelkakirjalainoja. Rahoituksen saatavuus ei siten rahoitusmarkkinoiden kiristymisestä huolimatta rajoittanut OP-Pohjola-ryhmän luottokannan kasvua katsauskaudella. Varainhankinnan kallistuminen tukkumarkkinoilla johtaa kuitenkin väistämättä kohoavaan luottojen hinnoitteluun.

16 16 Kulutusluottokanta oli katsauskauden päättyessä 3,6 miljardia euroa (3,3). Kulutusluottokanta kasvoi vuoden lopusta 9,7 ja edellisen vuoden syyskuun lopusta 11. Ryhmän yritysluottokanta oli syyskuun lopussa 13,3 miljardia euroa (11,3) ja takauskanta 2,3 miljardia euroa (2,1). Yritysluottokanta kasvoi katsauskaudella 18 ja vuodessa 22. Yritysluottojen kasvua selittää osin pääomamarkkinoiden epävakaus, mikä on lisännyt pankkirahoituksen suosiota suhteessa yritysten suoraan varainhankintaan pääomamarkkinoilta. Yritysluottojen markkinaosuus oli syyskuun lopussa 26,0 eli 0,2 -yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Talletukset olivat syyskuun lopussa 33,0 miljardia euroa (29,0) eli 17 suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 14 suuremmat kuin vuoden vaihteessa. Kasvu kohdistui erityisesti sijoittamistalletuksiin, jotka kasvoivat vuodessa peräti 39 17,9 miljardiin euroon (14,0). Ryhmän markkinaosuus talletuksista oli syyskuun lopussa 33,5 eli 0,3 -yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. OP-Pohjola-ryhmän asiakkailla oli katsauskauden lopussa 1,7 miljoonaa (1,6) kappaletta kansainvälisesti käytettäviä OP-Visa-, OP-Visa Electron-, OP-Visa Debit- ja OP-MasterCardkorttia. Syyskuun lopussa yli korttiin on liitetty K-ryhmän Plussa-tunnus vuonna K- ryhmän kanssa aloitetun korttiyhteistyön myötä. OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastojen pääoma oli 11,1 miljardia euroa (14,1). Pääomat supistuivat yleisen markkinakehityksen mukana katsauskaudella 21 ja edellisen vuoden syyskuusta 25. Ryhmän markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli syyskuun lopussa 22,0 eli 0,3 -yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettomerkinnät OP-Pohjolaryhmän sijoitusrahastoihin olivat miljoonaa euroa negatiiviset (+1 103). Pohjolan varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman varainhoitovarallisuuden määrä oli syyskuun lopussa 27,3 miljardia euroa (31,3). Tästä OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoissa olevien pääomien osuus oli 10,1 miljardia euroa (13,1). OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten osuus hallinnoidusta varallisuudesta oli 6,3 miljardia euroa. OP-Private-toimintamallissa hallinnoitavien varojen määrä oli 2,9 miljardia euroa (2,9). Kotitalouksien osakekauppoja välitettiin katsauskauden aikana eli 15 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulos ja riskiasema Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tammi-syyskuun tulos ennen veroja oli 473 miljoonaa euroa eli 12 pienempi kuin vuotta aiemmin (536). Puolet tulosmuutoksesta johtui asiakkaille maksettujen bonusten kasvusta. Katsauskaudella myönnetyt bonukset olivat 98 miljoonaa euroa (62). Ilman näitä kasvaneita palautuksia omistajajäsenille ja etuasiakkaille pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos olisi ollut 5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Korkokate kasvoi miljoonaan euroon ja nettopalkkiotuotot 0,1 341 miljoonaan euroon. Korkokatteen kasvu perustui pääosin liiketoiminnan kasvuun. Henkilöstökulut kasvoivat 6,6 ja muut kulut 9,2. Kulujen suhde tuottoihin oli 50 (48). Saamisista tehdyt arvonalentumiset olivat 27 miljoonaa euroa (10). Arvonalentumisia kasvatti konkurssiin menneen amerikkalaisen investointipankin Lehman Brothers Holdings Inc:n johdannaissaamisesta kirjattu 6 miljoonan euron arvonalentuminen. Muilta osin arvonalentumistappioiden kasvu heijastaa pitkään jatkuneen talouden korkea-suhdanteen päättymistä ja pankkitoimintaan kuuluvien luottotappioiden normalisoitumista. Arvonalentumisten määrä oli edelleen matala suhteessa liiketoiminnan volyymiin ja selvästi OP-Pohjola-ryhmän itselleen asettaman enimmäistavoitetason alapuolella. Ryhmän järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä kasvoi, mutta oli edelleen alhaisella tasolla. Katsauskauden lopussa niitä oli yhteensä 234 miljoonaa euroa eli 22 enemmän kuin edellisvuoden syyskuun lopussa. Järjestämättömistä ja nollakorkoisista saamisista on vähennetty niihin kohdistuvat 91 miljoonan euron saamis- ja saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset (87). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli yhtä suuri kuin vuotta aiemmin eli 0,4 (0,4).