Sisältö. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Pyhäjärvenkatu 5 B, Tampere hameenpiiri.mll.

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2018

2 Sisältö Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta 3 Strategia MLL:n Hämeen piirin alue ja toimintaympäristö 4 Vapaaehtoistoiminnan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa 8 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki 10 Perhekeskustoiminta Piirin ammatillinen tuki 10 Perhekahvilat 11 Kerho- ja muu harrastustoiminta 11 Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä 12 Lukumummit ja lukuvaarit 12 Kylämummit ja kylävaarit 12 Perhekummitoiminta 13 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta 14 Nuoriso- ja kouluyhteistyö 14 Lastenhoitotoiminta 16 Ammatilliset koulutukset 17 Vaikuttaminen ja viestintä 18 Kotineuvola Oy 19 Kehittämishankkeet 20 Hallinto ja talous 21 Piirihallitus 22 Piirin henkilöstö 23 Toimitilat 23 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry Pyhäjärvenkatu 5 B, Tampere hameen.piiri@mll.fi hameenpiiri.mll.fi Teksti: MLL:n Hämeen piiri Valokuvat: MLL & MLL:n Hämeen piiri 2 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

3 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 555 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä henkilöjäsentä. MLL:n Suunta strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL:n liittokokous Kuopiossa 2017 vahvisti liiton kolmivuotissuunnitelman vuosiksi Kolmivuotissuunnitelma ohjaa vuosittaista toiminnan suunnittelua keskusjärjestössä, piireissä ja paikallisyhdistyksissä. MLL:n Hämeen piirin oman kolmivuotissuunnitelman, Strategia , tavoitteiden mukaisesti edistämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Tähän työhön kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita. Kolmivuotiskauden keskeisiin teemoihin kuuluu perhekeskuskumppanuuden vahvistaminen piirin alueella sijaitsevissa kunnissa ja kolmessa maakunnassa. Strategia Edistämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia: Vuonna 2020: Toteuttamalla, tukemalla ja ohjaamalla vapaaehtoistoimintaa MLL:n paikallisyhdistyksissä ja piirin toiminnoissa MLL:n Hämeen piirin työ ja tulokset ovat laajasti ja jatkuvasti näkyvillä Tuomalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ääni kuuluvaksi Lapsivaikutusten arviointi on otettu käyttöön Tuottamalla koulutusta ja palveluja lapsiperheille, kunnille, maakunnille, järjestöille ja yrityksille Vapaaehtoistyön arvo tunnetaan ja ammatillisesti ohjattu vapaaehtoistyö on tärkeä osa maakuntien työmuotoa Toimintatapamme perustuu mentalisaatioon ja arvioimme omaa tekemistämme Lapsen oikeuksien näkökulmasta Vapaaehtoistoimijoiden määrä on kasvanut Olemme sotessa vahva ja arvostettu toimija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

4 MLL:n Hämeen piirin alue ja toimintaympäristö Piirin alueella on 42 kuntaa, joista Pirkanmaalla 22, Kanta-Hämeessä 11 ja Päijät-Hämeessä 9 kuntaa. MLL:n paikallisyhdistyksiä on Pirkanmaalla 53 Kanta-Hämeessä 18 ja Päijät-Hämeessä 9. Piirin alueella on asukasta. Maailmanlaajuinen epävarmuus, epävakaus ja ääri-ilmiöt, kuten terrorismi vaikuttavat myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen. Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Rasismi ja vihapuhe ovat merkittävä uhkatekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Lisäksi digitalisaatio vaikuttaa monin tavoin oppimiseen, opetukseen, työntekoon ja vapaa-aikaan. Itsenäisen Suomen historiassa syntyneiden määrä ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tällä hetkellä. Vuonna 2016 syntyi lasta, mikä on 8166 lasta vähemmän kuin vuonna Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrällä lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen arkea. Lapsi tai nuori saattaa olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovat olennaisia kehittäessä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla on tärkeä rooli palveluiden kehittämisessä. MLL tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Halukkuus tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on korkea, mutta vapaaehtoisten odotukset ja valmius sitoutua vapaaehtoistyöhön on murroksessa. Yhteiskunnalliset odotukset järjestöjä kohtaan kasvavat. MLL:n Hämeen piirin alueeella on 42 kuntaa ja 80 paikallisyhdistystä 4 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

5 MLL:n Hämeen piirin toimintamuodot Täydentää kuntien ja maakuntien lapsiperheiden varhaisen tuen palveluja kumppanuussopimuksessa määritellyllä tavalla Piiri ohjaa ammatillisesti yhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät esimerkiksi perhekahvila-, kerho- ja harrastustoimintaa, vertaisryhmätoimintaa sekä sukupolvia yhdistäviää toimintaa Johtaminen ja kehittäminen - Vaikuttaminen ja viestintä Hallinto ja talous Perhekeskustoiminta Lastenhoitotoiminta Perhekummitoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Nuoriso- ja kouluyhteistyö MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa Lastenhoitotoiminta käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjauksen sekä lastenhoitoavun välittämisen Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta tilanteessa, jossa vanhemmat kokevat tarvitsevansa apua arkeen. Perhekummitoimintaa toteutetaan kuntien ja STEAn rahoituksella Tavoitteena on lisätä 7-18-vuotiaan lapsen ja nuoren elämänhallintaa Toimintaan ohjaudutaan lastensuojelun tai muun kunnan ammattihenkilön kautta Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, suunnitelmallista ja organisoitua vapaaehtoistoimintaa Tukioppilastoiminnan koordinointi ja koulutusten järjestäminen Mediakasvatus lapsille ja koululaisille, koulutukset opettajille ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille sekä vanhempainillat Paikallisyhdistysten nuorisotyön tuki Koulutustoiminta Piiri järjestää Perheryhmän ohjaajakoulutusta (Vahvuutta vanhemuuteen ja Lapsi mielessä- perheryhmämallit) sekä muita räätälöityjä koulutuksia varhaiskasvatukselle, perhetyöhön, neuvoloille ja järjestöille Koulutukset perustuvat mentlisaatioteoriaan ja reflektiiviseen työotteeseen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

6 MLL ja LAPE-yhteistyö perhekeskustoimintamallissa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) sekä maakuntauudistus muuttavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2020 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 perustettavalle maakunnalle, joille tulee itsehallinto. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään lokakuussa Sote-palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Palveluita voivat tuottaa maakunnan liikelaitos ja sen omistamat yhtiöt, yritykset, yhdistykset, säätiöt sekä itsenäiset ammatinharjoittajat. Perustason sote-palveluihin tulee pääsääntöisesti valinnanvapaus, jossa asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin hyväksytyistä palveluntuottajista. Myös osaan erityistason palvelusta tulee valinnanvapaus. Kunnille jää mm. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä vapaa-ajan palvelujen, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelujen ja nuorisotyön järjestämisvastuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä maakunnan että kunnan tehtäviin. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Hämeen piirin työn- tekijät ovat kolmen maakuntansa alueella mukana ohjelman ohjausryhmätyöskentelyssä, teemakohtaisissa työryhmissä, projektityössä, perhekeskusmallin pilotointityössä, kehittämiskumppaneina ja verkostotyöskentelyssä. Ohjelman tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. MLL kehittää paikallista lapsi- ja perhetoimintaa yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa. Yhteistyö varmistaa, että kunnan maakunnan ja MLL:n toiminta täydentävät toisiaan, eikä päällekkäisyyksiä synny. Kumppanuus MLL:n kanssa vahvistaa lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluja. Taso MLL:n toimija Mitä? Kunta Paikallisyhdistykset Kohtaamispaikkoja ja vertaistukea (Perhekahvilat, vertaisryhmät) Harrastustoimintaa (Kerhot) Sukupolvia yhdistävää toimintaa (Terhokerhot, kylämummit ja vaarit, lukumummit ja vaarit) Tapahtumia (Retket, leirit, kirpputorit, yleisötapahtumat) Paikallinen nuorisotoiminta Maakunta Piirit Ammatillinen ohjaus ja tuki yhdistyksille ja vapaaehtoisille Yksilöllinen tuki perheille (Perhekummit, ystävät maahanmuuttajaäidille, tukihenkilöt, kaverit) Koulutuksia ammattilaisille (Mentalisaatioperustaiset perheryhmänohjaajakoulutukset, mediakasvatus-, kiusaamisen ehkäisy - ja tukioppilastoiminnan koulutukset) Muu toiminta (Lastenhoitoapu) Valtio Keskusjärjestö Digitaaliset palvelut: o Lasten ja nuorten puhelin, chat ja kirjepalvelu o Vanhempainpuhelin o Vanhempainnetti 6 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

7 Palvelulupauksemme kuntayhteistyöhön ovat: Lapsiperheiden varhainen tuki kunnassa lisääntyy ja monipuolistuu Suunnittelemme toimintaa yhdessä lasten, nuorten, perheiden ja muiden kumppanien kanssa Viestimme toiminnasta kunnan työntekijöille ja muille kumppaneille Vahvistamme lasten, nuorten ja perheiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Arvioimme ja seuraamme toimintamme vaikutuksia Koulutamme ja ohjaamme vapaaehtoisia heidän tehtävissään Tuotamme tietoa päätösten ja palveluiden kehittämisen tueksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

8 Vapaaehtoistoiminnan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa Vapaaehtoistyö MLL:ssä Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on MLL:n keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan sekä piirin omassa toiminnassa, että paikallisyhdistyksissä. Piirin kouluttaa, ohjaa ja rekrytoi vapaaehtoisiksi mm. Perhekummeja, Lasten ja nuorten tukihenkilöitä sekä Lukumummeja ja Lukuvaareja. Piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja yhteistyössä paikallisyhdistysten ja alueen koulujen kanssa. MLL:n Hämeen piiri toimii kolmen maakunnan alueella: Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuonna 2017 toiminta-alueella oli 80 paikallisyhdistystä. Yhdistykset toimivat lähellä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Yhdistysten tehtävänä on tarjota alueensa lapsiperheille mahdollisuuden vertaistukeen sekä osallistua lapsuutta ja vanhemmuutta tukeviin toimintoihin. MLL:n valtakunnalliset ohjelmat ja työmuodot luovat työlle hyvän pohjan. Yhdistystoiminnan ammatillinen tuki Piirin ammatillisen ohjauksen tavoitteena on auttaa yhdistyksiä onnistumaan tehtävässään. Vuonna 2018 koulutuksina tarjotaan mm. hallintoon keskittyvä Täyskäsipäivä sekä yhdistystoimintaan liittyviä seututapaamisia. Syksyllä 2017 toteutetun puhelukierroksen esille nostamat teemat tehdään näkyviksi. Piirin työntekijät tukevat yhdistyksiä vertaisverkoissa ja ohjaustilanteissa, joissa keskitytään yhdistysten hallitusten jäsenten ja vapaaehtoisten koulutukseen. Verkkokoulutuksina toteutetaan mm. Ryhdistä Yhdistystä - ja Perhekahvilaohjaajan -verkkokurssi. Mentalisaatioajattelua lisätään osana vapaaehtoistoiminnan ohjausta. STEA:n ja kuntien avustukset mahdollistavat useassa kunnassa piirin tiiviin yhteistyön ja paikallisyhdistystyön tukemisen. Piirin edustajat ovat kumppaneina kuntien paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa. Koulutustoimintaa tukee osittain myös Opintokeskus Sivis. MLL:n toiminta perustuu liittokokouksen päättämän MLL Suunta strategian toteuttamiselle. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan lisäksi MLL:n Kolmivuotissuunnitelman ja piirin strategiatyön linjauksia. Vapaaehtoistyön ammatillista ohjausta vahvistetaan piirin kaikkien työntekijöiden yhteisellä työkalulla ja siihen liittyvällä toimintatavalla. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

9 Vapaaehtoisten koulutuspolut Hallituksen jäsen Ryhdistä yhdistystä Seututapaamiset Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kerho-ohjaaja Leikkilähetti-koulutus Jututtamokoulutus Vertaistapaamiset Mentalisaatioteoria ja reflektiivinen työote koulutusten perustana Vertaisryhmän ohjaaja Jututtamokoulutus Nuorisotoimintavastaava Tukihenkilöt ja perhekummit Perhekahvilaohjaajien verkkokoulutus Nuorisotoimintaa paikallisyhdistyksessä - verkkokoulutus Tukihenkilötoiminnan peruskoulutus Vaavinkaiset ja Taaperoiset ohjaajakoulutus Jututtamoohjaajakoulutus Perhekahvilaohjaaja Nuorisoseminaari Jatkokoulutukset Lastenhoitotoiminnan hoitajat Lastenhoitokurssi Jatkokoulutukset Tukioppilaat, kummit, tutorit Peruskoulutus Jatkokoulutukset Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

10 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Perhekeskustoiminta Piirin ammatillinen tuki MLL:n keskusjärjestö on saanut STEAlta avustusta valtakunnalliseen vapaaehtoisten ammatilliseen ohjaukseen. STEAn ja kuntien rahoituksen avulla on kehitetty Perhekeskus-palvelumalli, joka kokoaa yhteen kuntien lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät varhaisen tuen palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat. Toiminnassa keskeistä on lasten ja perheiden osallisuus, matalan kynnyksen toiminta ja vertaistuki. Toimintaa toteuttavat MLL:n paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset sekä MLL:n piirijärjestöt. Keskusjärjestö yhdessä piirien kanssa vastaa toiminnan kehittämisestä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Hämeen piirin työntekijät ovat kolmen maakuntansa alueella mukana ohjelman ohjausryhmätyöskentelyssä, teemakohtaisissa työryhmissä, projektityössä, perhekeskusmallin pilotointityössä, kehittämiskumppaneina ja verkostotyöskentelyssä. Vapaaehtoistoiminnan ja kuntayhteistyön tukena toimivat alueelliset piirin Perhekeskustoiminnan koordinaattorit, jotka auttavat yhdistyksiä uusien toimintamuotojen aloittamisessa, vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja koulutuksessa sekä vapaaehtoistyön integroitumisessa kunnan palveluihin. Kuitenkin tärkein tehtävä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Perhekeskusmallissa kunta solmii kumppanuussopimuksen MLL:n piirin kanssa. Sopimuksessa määritellään, mitä MLL:n toiminta kunnassa on. MLL:n toimintoja ovat mm. perhekahvilat, vertaisryhmät, harrastuskerhot, retket, tapahtumat ja tempaukset, Isä-lapsitoiminta ja Kylämummi- ja -vaaritoiminta. Piirin omat vapaaehtoiset lukumummit ja lukuvaarit, toimivat kouluissa MLL:n Järvi-Suomen piirin ja Niilo Mäki Instituutin kehittämän toimintamallin mukaan. Vuoden 2018 tavoitteena on jatkaa tiivistä yhteistyötä kumppanuuskuntien ja niissä toimivien yhdistysten kanssa. Yhteistyömuotoja kehitetään kunnassa esiinnousseiden tarpeiden mukaan. Paikallisyhdistysten toiminnan kautta saadaan tietoa lasten, nuorten ja perheiden toiveista ja tarpeista. Kumppanuussopimusten sisältöjä tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena on toimintavuoden aikana seudullisten ja alueellisten tapaamisten kautta kohdata kaikki piirin yhdistykset. Toiminnassa on tärkeää varmistaa, että yhdistysten vastuuhenkilöt toteuttavat toiminnassaan MLL:n arvoja ja toimintaperiaatteita ja hallitsevat yhdistystoiminnan perusasiat. Piiri tarjoaa ammatillista ohjausta ja monipuolista koulutusta yhdistysten hallituksille sekä muille toimijoille. MLL:n valtakunnallinen koulutusmateriaali ja Yhdistysnetti ovat aktiivisesti käytössä. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

11 Perhekahvilat MLL:n perhekahvila tarjoaa lapsille ja aikuisille avoimen kohtaamispaikan, jossa aikuiset saavat toinen toisiltaan vertaistukea ja lapset ikäistään seuraa sekä mielekästä tekemistä. Perhekahvilan tehtävänä on edistää eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista. Tavoitteena on vahvistaa perhekahviloiden toimintaa myös monikulttuurisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina sekä vahvistaa eri sukupolvien välistä kohtaamista. Tavoitteena on vahvistaa paikallisyhdistysten perhekahvilatoiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Yhdistysten perhekahviloiden ja muiden toimintamuotojen vaikutukset lapsiperheiden arkeen tuodaan näkyväksi osaksi kunnan ennaltaehkäisevää ja avointa lapsi- ja perhetoimintaa. Yhdistysten perhekahvilatoiminnan kävijämääristä, toiminnan sisällöistä ja vaikutuksista raportoidaan kuntiin sekä rahoittajille. Piiri järjestää yhdistysten perhekahviloiden vastuuhenkilöille ja perhekahvilaohjaajille seudullisia koulutuksia, vertaistapaamisia ja verkkokoulutusta. Piirin työntekijät tekevät ohjauskäyntejä alueen perhekahviloihin ja/tai ohjaavat toimintaa muilla yhteydenpitotavoilla. Kerho- ja muu harrastustoiminta MLL:n kerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden osallistua heitä itseään kiinnostavaan harrastukseen ilman suorittamisen paineita. MLL:n kerhotoimintaan on luotu valtakunnallinen kerhonohjaajan koulutusmalli. Koulutusmalli sisältää kerhonohjaajakoulutuksen ja kerhotoiminnan arviointimallin. Kerhotoiminta MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistyksissä on monipuolista niin sisällöllisesti kuin määrällisestikin. Yhdistykset järjestävät mm. musiikki-, liikunta- ja taidekerhoja sekä Koko Suomi leikkii -hankkeessa kehitettyjä, sukupolvia yhdistäviä Terhokerhoja yhteistyössä SPR:n osastojen kanssa. Piiri tukee yhdistyksiä kerhonohjaajien perehdyttämisessä ja MLL:n materiaalien käytössä. Piiri tiedottaa MLL:n valtakunnallisista materiaaleista sekä tarjoaa koulutusta ja ohjausta kerhonohjaajille sekä yhdistysten kerhovastaaville. Terhokerhot jatkuvat vuonna 2018 SPR:n osastojen tai MLL:n yhdistysten toimintana. MLL:ssa Terhokerhot kiinnittyvät perhekeskustoiminnan rakenteisiin ja saavat tukea toimintaansa koulutetuilta vapaaehtoisilta leikkiläheteiltä sekä piirin perhekeskuskoordinaattorilta. MLL edistää Leikkipäivän toteutumista eri puolella maata. Tavoitteena on toteuttaa leikkitapahtumia, jotka tavoittavat mahdollisimman laajasti lapsia, nuoria ja eri-ikäisiä aikuisia. Leikkilähettiverkostoa aktivoidaan järjestämään paikallisesti leikkitapahtumia, mutta tapahtuman voi järjestää kuka tahansa. MLL ylläpitää Leikkipäivä.fi-nettisivua sekä vuonna 2017 koottua yhteistyöverkostoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

12 Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä Jututtamot ovat MLL:n uudenlaisia vapaaehtoisten ohjaamia mentalisaatioperustaisia vanhempainryhmiä. Jututtamissa pohditaan erilaisia lapseen ja vanhemmuuteen liittyviä asioita lapsen tai nuoren näkökulmasta. Tavoitteena on vahvistaa Jututtamoon osallistuvien kykyä tunnistaa lapsen tunteita ja tarpeita ja herättää pohtimaan, miten niihin voisi vastata lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimii yhdistyksille suunnatun Jututtamo-ohjaajakoulutuksen järjestäjänä. Jututtamo-koulutus vahvistaa esimerkiksi vertaisryhmä-, perhekahvila- ja kerho-ohjaajien osaamista. Koulutusmallin toimintamuoto ja sisällöt toimivat jatkokoulutuksena Vaavinkaiset (vauva-vanhempiryhmät) ja Taaperoiset ryhmänohjaajille. Vertaistoimintamuotoja ja koulutustarpeita tuetaan myös paikallisesti tarpeiden mukaan juurrutetaan Jututtamo-toimintamallia koulutusten ja pajatyöskentelyn avulla esimerkiksi kevätkokouksessa. Jututtamon avulla viedään mentalisaatioteoriaa ja reflektiivistä työotetta yhdistyksiin. Lukumummit ja lukuvaarit Niilo Mäki Instituutti (NMI) on yhdessä MLL:n Järvi- Suomen piirin kanssa kehittänyt vuodesta 2012 alkaen Lukumummi ja -vaari -toimintamallia osana laajempaa "Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä " -hanketta. Vapaaehtoiset Lukumummit ja -vaarit käyvät lukemassa kouluilla yhdessä niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemisen sujuvoitumiseen. Mummit ja vaarit käyvät pääsääntöisesti noin kerran viikossa koululla koulupäivän aikana yhden oppitunnin ajan lukemassa. Opettajan tehtävänä on valita lukutuokioihin osallistuvat lapset, etsiä yhdessä lasten kanssa lukutuokioille sopivat kirjat sekä järjestää koulusta vakiotila tuokioille. Vapaaehtoiset mummit ja vaarit tapaavat lapsia koulupäivän aikana kahden kesken tai pienissä ryhmissä. Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille lisää lukukokemuksia sekä innostaa heitä lukemisen pariin yhteisten lyhyiden lukutuokioiden avulla. Lisäksi lapset saavat kontaktin isovanhempien sukupolvea edustavaan aikuiseen ja seniorit saavat merkityksellistä sisältöä arkeensa. Piirin työntekijä perehdyttävät lukumummit, lukuvaarit ja opettajat NMI:n kehittämään toimintamalliin sekä järjestävät vertaistapaamisia mukana oleville. Tavoitteena on jatkaa ja vakiinnuttaa toimintaa Hämeen piirin alueella yhteistyössä koulujen kanssa. Kylämummit ja kylävaarit MLL:n kylämummi ja -vaari -toiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä. MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat yhteisöllisiä isovanhempia, jotka antavat aikaa ja turvallista läsnäoloa lapsille muun muassa perhekahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa ja kirjastoissa. Leikki, ilo ja lapselta saatu välitön palaute vahvistavat myös ikääntyvien hyvinvointia ja tuovat elämään uutta sisältöä. Kylämummit ja vaarit ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoisia. Piiri tukee yhdistyksiä toiminnan käynnistämisessä ja tarjoaa materiaalia toiminnan tueksi. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

13 Perhekummitoiminta MLL:n Hämeen piirin perhekummitoiminta on osa valtakunnallista, tavoitteellista ja ennalta ehkäisevää MLL:n lapsi- ja perhetoimintaa. Perhekummitoiminta on suunnattu odottaville ja neuvolaikäisistä ala-asteikäisten lasten perheille. Toiminnan lähtökohtana on lapsiperheen subjektiivinen kokemus tuen tarpeesta sekä vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja perhekummin välillä. Perhekummit ovat täysi-ikäisiä, tavallisia, eri-ikäisiä auttamisesta kiinnostuneita, sitoutuneita vapaaehtoisia, joita perhekummitoiminnan koordinaattori rekrytoi. Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta ja lapsiperheen hyvinvointia, ehkäistä ongelmien syntymistä ja kasautumista, tukea lapsiperheen elämänhallintaa ja antaa voimia arkeen. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä, joka tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä lapsiperheelle että vapaaehtoiselle. MLL:n Hämeen piirin perhekummitoiminta täydentää kuntien lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja sen tavoitteena on myös tiivistää, kehittää ja vahvistaa yhteistyötä piirin alueen kuntien ja alueiden muiden toimijoiden kanssa. Perhekummitoiminnan pilotointi Tampereelle aloitettiin STEAn Arjen Apua: Multsu- ja Peltsu ( ) hankkeella maaliskuussa Vuoden 2018 aikana tavoitteena on lisätä perhekummitoiminnan tunnettavuutta ja volyymia sekä juurruttaa toiminta osaksi lapsiperheiden ennalta vahvistavia palveluita. Kanta-Hämeen alueella toimintaa on Hämeenlinnassa, Forssan seudulla sekä Riihimäellä. Perhekummitoimintaaon tehty osana perhekeskustoiminnan koordinaattorin työtä ja toiminnalle on haettu rahoitusta STEAlta vuoden 2018 alusta alkaen työntekijän palkkaamiseksi. Vuonna 2018 uutena perhekummitoiminnan alueena on Päijät-Häme. Tavoitteena on saada toiminta alkuun sekä vahvistaa yhteistyöstä kuntien ja järjestöjen kanssa maakunnassa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

14 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnitelmallista, organisoitua ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jonka avulla pyritään erityisesti ennaltaehkäisemään lasten ja nuorten ongelmia. Toiminta luo edellytykset varhaiseen puuttumiseen lapsille ja nuorille haasteellisissa elämäntilanteissa. Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa on Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien alueella. Kunnan sosiaalityöntekijä tai vastaava yhteyshenkilö ohjaa tuettavat toiminnan piiriin. Piirin tukihenkilötoiminta on laadukasta lapsen ja nuoren hyvinvointia tukevaa tukihenkilötoimintaa ja vastaa sopimuskuntien tukihenkilötarpeeseen. Tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia aikuisia, jotka tavallisen ihmisen taidoin tukevat lasten ja nuorten normaalia kehitystä ja selviytymistä. Tavoitteena on, että tukihenkilöt tekevät mielekästä vapaaehtoistyötä. Piiri huolehtii tukihenkilöiden jatkokoulutuksesta, ohjauksesta, tuesta ja virkistyksestä piirin työntekijän antaman henkilökohtaisen työnohjauksen lisäksi. Piiri rekrytoi uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan ja järjestää kaksi lasten ja nuorten tukihenkilökoulutusta (16h) tai kaksi perehdytystä (8h) vuoden 2018 aikana. Nuoriso- ja kouluyhteistyö MLL:n Hämeen piirin nuoriso- ja kouluyhteistyö on monipuolista. Piirin alueen yläkouluissa on aktiivista tukioppilastoimintaa. Ala- ja yläkouluissa järjestetään erimuotoisia mediakasvatuskoulutuksia oppilaille, opetushenkilöstölle sekä oppilaiden vanhemmille. Mediakasvatus Tavoitteena on lisätä vanhempien ja ammattikasvattajien tietoja lasten ja nuorten mediankäytöstä ja median merkityksestä lasten elämässä. Mediakasvatuskoulutus voimistaa näkemystä mediakasvatuksesta yhtenä kasvatuksen osa-alueena sekä vahvistaa lasten ja nuorten mediataitoja. Tavoitteena on vahvistaa ammattikasvattajien ja vanhempien ymmärrystä median merkityksestä lasten kehityksessä ja tarjota opastusta kasvatuskysymyksiin, joihin ammattikasvattajat sekä vanhemmat arjessaan kohtaavat. Pyrkimyksenä on myös se, että aikuinen ymmärtää ja tunnistaa oman mediankäyttönsä vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vuoden 2018 tavoitteena on saada käyttöön vanhemmille ja ammattikasvattajille toiminnallinen mediakasvatuskoulutus. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

15 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka toimivat kouluyhteisönsä hyväksi ja auttavat muita, usein nuorempia oppilaita. Toiminnassa keskeistä on osallisuus. Oppilaiden mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Piiri koordinoi omalla alueellaan valtakunnallista tukioppilastoiminnan verkostoa. Piiri ylläpitää alueensa tukioppilaskoulujen rekisteriä sekä kokoaa tietoa toiminnan kehittämistarpeista ja vahvuuksista kouluissa. Koulujen tukioppilaille sekä tukioppilastoiminnan ohjaajille tarjotaan koulutusta, ohjausta ja aineistoja. Piiri ylläpitää ja kehittää nuorisotyön kouluttajaverkostoa yhdessä Keskusjärjestön kanssa. Tukioppilastoiminnassa toteutetaan vuonna 2018 koulukohtaisia kehittämisprosesseja, joiden tavoitteena on vahvistaa tukioppilastoiminnan roolia nuorten omaehtoisena toimintana koulun hyvinvointi- työssä sekä kiinnittää tukioppilastoimintaa vahvemmin osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opetussuunnitelmaa. Lisäksi tukioppilastoimintaa kehitetään mediakasvatuksen, myönteisen nettikulttuurin näkökulmista. Samalla vahvistetaan suoraa tukea tukioppilaille erilaisten mediakanavien kautta. Kummioppilas- ja tutortoiminta Kummioppilastoiminnan tavoitteena on luoda kouluun yhteisöllisyyttä ja edistää uusien ekaluokkalaisten turvallista koulun alkua ehkäisemällä yksinäisyyttä ja kiusaamista. Piiri vastaa alueensa koulujen kummioppilaskoulutuksista koulujen tarpeen mukaan. Tutortoiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, luoda oppilaitokseen hyvää ilmapiiriä sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta yhteisön jäseninä. Piiri kouluttaa uusia tutoreita ja tutorohjaajia oppilaitosten kysynnän mukaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

16 Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja säännöllisen ohjauksen ja jatkokoulutukset, sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille. MLL:n Hämeen piirin toteuttaa toimintaa Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkala, Tampereen, Ylöjärven, Valkeakosken, Hattulan, Hausjärven, Hämeenkyrön, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla kunnan avustuksen turvin. Lastenhoitoavun toimintamallissa hoitajan työnantaja on perhe. Lastenhoitotoiminnan hoitajavälitys tutustuttaa perheet erilaisiin palveluihin, joiden avulla työnantajavelvoitteiden hoitaminen helpottuu. MLL:n Hämeen piiri kehittää lastenhoitotoimintaa paikkakunnittain lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi. Piiri rekrytoi vuonna 2018 lisää hoitajia toimintaan järjestämällä lastenhoitokursseja (60h) sekä perehdytyskoulutuksia (3h) hoitoalan opiskelijoille ja ammattilaisille. Lastenhoitokurssit järjestetään edelleen yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Lastenhoitotoiminta on myös nuorisokasvatustyötä. MLL:n lastenhoitokurssien osallistujista noin puolet on alle 20 -vuotiaita, jotka oppivat kursseilla hyödyllisiä tietoja ja taitoja myös omaa elämäänsä ja mahdollista tulevaa vanhemmuuttaan varten. Vuoden 2018 painopisteenä lastenhoitotoiminnan hyödyntäminen, uusien yhteistyömallien kehittäminen ja toimintamallin jatko. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

17 Ammatilliset koulutukset MLL:n kehittämistyön tuloksena syntynyttä mentalisaatioteoriaan ja reflektiiviseen työotteeseen perustuvaa perheryhmän ohjaajakoulutus on suunnattu sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle. Vahvuutta vanhemmuuteen - ja Lapsi mielessä -ohjaajakoulutuksia (7,5 op) järjestetään avoimena tai kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutus antaa valmiudet toimia vauva- ja pikkulapsiperheiden vanhempien ryhmänohjaajana. Ryhmänohjaustaitojen lisäksi osallistuja saa välineitä soveltaa työtapaa myös muussa perheiden kanssa tehtävässä työssä ja kohtaamisissa arjessa. Koulutukseen kuuluvassa perheryhmän ohjausmallissa vahvistetaan työntekijän kykyä tukea vanhemmuutta niin, että vanhemmat pyrkisivät tunnistamaan lapsensa tunteita ja tarpeita ja voivan vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Kevään 2018 aikana jatketaan Tampereen avointa koulutusprosessia sekä Riihimäen kaupungin kanssa edellisenä vuonna alkanutta ohjaajakoulutusta. Kuntakäyntien aikana jatketaan uusia ohjaajakoulutusneuvotteluja syksyllä Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen, neuvolan ja perhetyön kanssa tehtävää koulutusyhteistyötä jatketaan. Piiri jatkaa myös Erhossa (Tampereen kaupungin erityistä hoitoa ja opetusta antava yksikkö) käynnissä olevan vanhempain vertaisryhmän ohjaamista. Kanta-Hämeen Lape-määrärahalla toteutetaan perheryhmän ohjaajakoulutus Lounais-Hämeen alueella. Tavoitteena on saada koulutusmallista maakunnallinen malli ja valtakunnallinen pilotti lapsiperheiden varhaiseen tukeen sekä perhevalmennuksen jatkeeksi. Yhdessä MLL:n keskusjärjestön kanssa järjestetään koulutetuille perheryhmien ohjaajille perheryhmien ohjaamista ja mentalisaatioajattelua vahvistavaa ja syventävää jatkokoulutusta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

18 Vaikuttaminen ja viestintä MLL:n Hämeen piirin strategiaan on kirjattu viestintäsuunnitelman laatiminen. Suunnitelmapohja laaditaan kevään 2018 loppuun mennessä. Piirin viestintä ja vaikuttamistyö tarvitsee jatkossa tuekseen oman työntekijän, viestintäassistentin, osaamista. Vuoden 2018 aikana jatketaan viestinnän työkalujen kehittämistä ja etsitään sopivaa toimintamallia viestintäassistentin palkkaamiseksi myös Paikka auki -hankkeen jälkeen. Piirin toteuttamien sekä ammatillisesti ohjaamien toimintojen esille tuomiseksi on valmisteltu yhteistyöprojektia, johon kutsutaan julkisuuden henkilöitä kirjoittamaan blogitekstiä sekä osallistumaan kyseisen aihepiirin ympärille rakentuvaan vertaisryhmään. Projektilla tavoitellaan myös uudenlaisia rahoituskanavia mm. yritysyhteistyön muodossa. Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostuu. Vaikuttaminen median kautta on yhä tärkeämpää. Erityisesti sosiaalisen median merkitys kasvaa edelleen. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti ja hyödynnetään perhekeskustoiminnasta, tukioppilastoiminnasta ja auttavista puhelimista saatua kokemustietoa. Piirin tehtävänä on tukea alueensa paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä. Piiri on rahoitusosuudella sekä ohjausryhmä- ja verkostotyössä mukana Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen Lape-hankkeissa. Järjestöpäällikkö on 50% työpanoksella ja rahoituksessa projektityöntekijänä Pirkanmaan Lape-työtä tekevässä Pippurissa kehittämisalueenaan vanhemmuuden tuki. Kanta-Hämeessä järjestetään Lape-hankkeen rahoituksella perheryhmän ohjaajakoulutus Forssan seudulla keväällä Perheryhmäohjausta kehitetään suunnitelmallisesti maakunnalliseksi vanhemmuuden tueksi koko Kanta-Hämeen alueelle osana toimintakulttuurin muutosta sotessa. Päijät-Hämeen Lape-hankkeessa piiri on kehittämiskumppanina. Päijät-Häme kehittää MLL:n perhekummitoiminnasta maakunnallisen matan kynnyksen tuen ja toimintamallin lapsiperheille. Piiri on mukana Järjestö Järjestöt Pirkanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä -hankkeessa verkostokoordinaattorin työpanoksella. Tämän lisäksi piiri on 2.0-hankkeissa kehittäjäkumppanina Kanta-Hämeen Meidän Häme -hankkeessa ja Päijät-Hämeen Yhteinen Päijät-Häme hankkeessa (ohjausryhmän jäsenyys). Vaikuttamistyön painopisteitä vuonna 2018: Lape- ja verkostotyö, 2.0-hankkeen vaikuttamistyö Etsitään sopivaa toimintamallia viestintäassistentin palkkaamiseksi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden äänen näkyväksi tekeminen (strategiapainotus) Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen sosiaalisen median hyödyntäminen ja roolien selkiyttäminen Viestinnän kehittäminen paikallisyhdistyksissä ja toimintatapojen kehittäminen piirin ja yhdistysten välisen viestinnän parantamiseksi Blogiyhteistyön aloittaminen Lapset ensin - keräyksen kohteena on vuonna 2018 jälleen MLL:n paikallinen toiminta. Hyvä joulumieli -keräys toteutetaan jo 22. kerran yhteistyössä SPR:n ja Ylen kanssa. Keräyksen tavoitteena on auttaa ja tukea Suomessa asuvia vähävaraisia lapsiperheitä lahjoittamalla heille Hyvä Joulumieli -lahjakortti. Keräystavoitteesta ja korttien määrästä päätetään vuosittain. Uusia jäseniä ja vapaaehtoisia rekrytoidaan MLL:ään valtakunnallisella kampanjalla. Tavoitteena on nostaa jäsenmäärä :een vuoteen 2020 mennessä ja vuoden 2018 nettolisäys on 5000 jäsentä, mikä edellyttää sekä aktiivista jäsenhankintaa että jäsenten sitouttamista. Keskustoimisto tukee yhdistyksiä uusilla jäsenrekrytoinnin ja vapaaehtoisuuden materiaaleilla. Viattomien lasten päivän konsertti joulukuun 2018 lopussa yhdessä keskusjärjestön ja Pappa fest ry:n kanssa. Konsertin tuotolla tuetaan mm. lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa Hämeen piirin alueella ja Lasten ja nuorten puhelimen toimintaa. Alueellisten seminaarien järjestämistä jatketaan kolmen maakunnan alueella. Seminaarien tarkoituksena on esitellä MLL-kumppanuutta Lapessa sekä tulevassa maakunta- ja kuntarakenteessa. Myös perinteeksi muodostunut Nuorisoseminaari järjestetään kahdeksatta kertaa marraskuussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

19 Kotineuvola Oy Ammatillisia perhepalveluja tuotetaan ja kehitetään MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n kautta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin Kotineuvola Oy on vuonna 1993 perustettu MLL:n Hämeen piiri ry:n omistama yritys. Kotineuvola Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka käyttää ylijäämänsä MLL:n Hämeen piirin alueella tehtävään ennaltaehkäisevään lapsi-, nuoriso-, ja perhetoimintaan. MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n julkaisee vuonna 2018 neljä asiantuntijoiden laatimaa opasta, jotka sisältävät käytännön tietoa ja ohjeita kuhunkin ikäryhmään liittyvistä ajankohtaisista asioista. Opasperheeseen kuuluvat: Saamme vauvan -opas, Vauvanhoito-opas, Leikki-ikäisen hoito-opas ja Eskarista ekaluokalle -opas, sekä neuvolakortin kansi ja ajanvarauskortti neuvolan merkinnöille. Ammatilliset palvelut: Perhetyö kunnille Lapsiperheiden kotipalvelu kunnille Lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelituottajana Ammatillinen tukihenkilötyö lapsille ja nuorille Perhepalvelu omaishoidon tuen asiakkaille Tampereella (palveluseteli) Sairaan lapsen hoitopalvelu yrityksille Lapsiperheiden kotipalvelu lapsiperheille Ohjattu ja valvottu leikkitoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

20 Kehittämishankkeet MLL:n Hämeen piiri on hakenut vuodelle 2018 STEAlta kehittämishankkeita perhekummitoimintaan ja järjestöyhteistyön lisäämiseen. Perhekummitoiminnan jatkoavustus Jatkoavustushakemuksena haemme perhekummitoiminta-hankkeen alueellista laajentamista Tampereen lisäksi koko piirin alueelle, kahta uutta perhekummitoiminnan koordinaattoria toinen Päijät-Hämeen ja toinen Kanta-Hämeen alueelle. Perhekummitoiminnan pilotointi Tampereelle on aloitettu RAY:n Arjen Apua: Multsu- ja Peltsu ( ) hankkeella. Hanke on jatkunut hyvissä merkeissä. Tampereella koulutettu välillä 6/2016-9/2017 yhteensä 42 perhekummia. Tampereella on syyskuun 2017 lopussa käynnissä 40 kummisuhdetta: Toimintaa kasvatetaan hallitusti siten, että perheiden pyyntöihin voidaan vastata. Koordinaattorin toimesta Perhekummisuhdetta ohjataan säännöllisesti. Hämeenlinnassa perheitä ohjautuu toimintaa tasaisesti mm. ammattilaisten ja järjestökumppaneiden kautta sekä suorina yhteydenottoina perheiltä. Riihimäellä on aloitettu perhekummitoiminta syksyllä 2016 ja Forssan seudulla kysyntä vastaa tällä hetkellä tarjontaa. Hämeenlinnassa yhteistyölle on jo muodostunut erilaisia rakenteita. Piiri on mukana Lape-hankkeen heittämistyössä ja maakunnan alueella on herännyt kiinnostusta perhekummitoimintaan myös muissa kunnissa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä on tahtotila sille, että perhekummitoimintaa kehitetään Päijät-Hämeessä yhdessä MLL:n Hämeen piirin kanssa osana varhaista vanhemmuuden tukea ja uudenlaisen toimintakulttuurin synnyttämistä tulevan maakunnan perhekeskusmalliin yhdessä järjestötoimijan kanssa. Järjestö Järjestöt Pirkanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ( ) STEA on myöntänyt hankkeelle määrärahan. Hanke toteutetaan kolmen järjestön voimin. Kumppanuustalo Artteli on hankkeen hallinnoija, Silta-valmennusyhdistys sekä MLL Hämeen piiri ovat mukana tuensiirtosopimuksella, jokaiseen järjestöön sijoittuu yksi työntekijä. Hanke on alkanut Hankkeelle on palkattu projektipäällikkö, verkostokoordinaattori (sijoittuu MLL:n Hämeen piiriin) sekä verkostotiedottaja. Kullekin työntekijälle tulee päätyönsä lisäksi elinkaarimallin mukaisesti jaettu vastuulleen lasten, nuorten ja perheiden järjestöt, aikuisväestö sekä ikäihmiset. Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Maakunnallisen sote-järjestöyhteistyön lisääminen perustamalla järjestöverkostoja tarvelähtöisesti 2. Sote-järjestöjen sekä yhdistysten välisen ja niistä ulospäin lähtevän viestinnän kehittäminen 3. Yhteistyön kehittäminen järjestöjen ja maakunnan sekä järjestöjen ja kuntien välillä 4. Asukasosallisuuden lisääminen keräämällä ja tuottamalla tietoa kunnille, maakunnalle ja järjestötoimijoille 5. Järjestöjen palvelu- ja toimintakatveen näkyväksi tekeminen pirkanmaalaisille järjestöille sekä järjestöjen tekeminen näkyviksi palvelu- ja toimintakatvealueille 20 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

21 Hallinto ja talous Talous Vuonna 2018 tavoitellaan taloudellisesti tasapainoista vuotta. Toimintaa toteutetaan vuosittain varmistuvan rahoituksen mukaisesti. Pääosa varsinaisen toiminnan rahoituksesta haetaan ja saadaan erilaisina avustuksina. Perusrahoitusta ovat keskusjärjestön maksamat STEA-avustukset perhekeskus- ja tukioppilastoimintaan. Piiri jatkaa oman STEA-hankeavusteisen perhekummitoiminnan toteutusta sekä STEA-rahoitteista Järjestö yhteistyöhanketta. Muita valtion avustuksia saadaan STM:n lapsi- perhepalvelujen (LAPE)-kärkihankkeiden osatoteutukseen Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Kuntien avustukset haetaan vuosittain ja niiden määrässä tavoitellaan vuoden 2017 tasoa. Piirin saa muuta varsinaisen toiminnan rahoitusta koulutusten myynnistä, tukihenkilötoiminnasta, toimitilojen vuokraamisesta sekä Sivis-opintokeskuksen koulutuskorvauksista. Piiri hakee perustamaltaan Hämeen lasten säätiöltä avustusta säätiön avustusehtojen mukaiseen toimintaan. Piirin omistama Kotineuvola Oy tuottaa yhteiskunnallisen yrityksen tavoin ry:lle tuloja Oy:n ostamien palvelujen ja korvausten muodossa. Vuodesta 2018 odotetaan hyvää toimintavuotta erityisesti Oy:n palvelutoiminnassa. Oy:ssä on keskitytty menekiltään ja tulokseltaan parempiin toimintoihin ja lisätty henkilöstöä palvelujen välitykseen. Varsinaisen toiminnan isoimmat kuluerät ovat henkilöstö- ja toimintakulut, joiden suuruus vaihtelee pääasiassa vuosittaisten hankkeiden ja hankehenkilöstön määrästä riippuen. Piirin muu henkilöstö on pysynyt vakiona. STEA-rahoitteisille toiminnoille on mahdollista kohdentaa hallinnon yleiskuluja. Piiri hyötyy hankerahoituksesta myös siirtämällä työpanosta hankkeiden kuluiksi. Toimisto- tai toimitilakuluissa ei ole odotettavissa poikkeuksellisia kulueriä. Talousarvio 2018 Varsinaisen toiminnan tuotot ,00 STEA ,00 Valtion avustukset ,00 Kuntien avustukset ,00 Korvaukset ,00 Koulutus- ja osallistumismaksut ,00 Muut tuotot ,00 Varsinaisen toiminnan kulut ,00 Henkilöstökulut ,00 Toimintakulut ,00 Toimitilakulut ,00 Toimistokulut ,00 Muut kulut ,00 Poistot ,00 Tuotto-/Kulujäämä ,00 Varainhankinnan tuotot ,00 Varainhankinnan kulut ,00 Tuotto-/Kulujäämä 6 415,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 3 100,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut -300,00 Tuotto-/Kulujäämä 9 215,00 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 9 215,00 TUOTOT YHTEENSÄ ,00 KULUT YHTEENSÄ ,00 TULOS 9 215,00 Varainhankinnan tuottoja saadaan jäsenmaksutuotoista, naistoimikunnalta ja lahjoituksista. Piirin jäsenmaksu on 6 /maksava aikuisjäsen ja kannatusjäsenmaksu 250. Varainhankintaa pyritään kehittämään yhteistyökumppaneiden kautta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

22 Piirihallitus Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 9 jäsentä. Piirihallitus kokoontuu 6-7 kertaa ja piirihallituksen työvaliokunta 2-3 kertaa vuoden aikana. Työvaliokunnan puheenjohtajana on piirin puheenjohtaja ja jäseninä piirihallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtajat. Työvaliokunnan sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Piirihallitus asettaa tarvittaessa avukseen johtokuntia, ohjausryhmiä, työryhmiä, toimikuntia ja valiokuntia, jotka kokoontuvat tarpeen mukaan. Piirihallituksen esittelijänä toimii toiminnanjohtaja ja sihteerinä talouspäällikkö. Syyskokous 2018 järjestetään Ikaalisten kylpylässä. Piirin puheenjohtajan 9 vuotinen toimikausi päättyy vuoden 2018 lopussa. Tavoitteet: Piirihallituksen jäsenet tuntevat MLL:n työn valtakunnallisesti, piiritasolla ja paikallisyhdistyksissä sekä ovat sitoutuneet piirihallituksen työskentelyyn Piirihallituksen jäsenten vahvuuksia ja osaamista käytetään piirin työn tukemiseksi Piirihallituksen jäsenet voivat tehdä mielekästä vapaaehtoistyötä Toimenpiteet: Piirihallituksen jäsenet perehtyvät keskusjärjestön, piirin ja yhdistysten toimintaan Piirihallitus nimeää työvaliokunnan, joka toimii myös piirin toiminnanjohtajan esimiehenä ja tukena Järjestetään yhteinen koulutuspäivä piirin työntekijöille ja piirihallituksen jäsenille 22 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma 2018

23 Piirin henkilöstö Vuonna 2017 MLL:n Hämeen piirillä ja Kotineuvola Oy:llä on ollut 14 kuukausipalkkaista työntekijää. Työntekijöiden työtehtäviin kuuluu vapaaehtoistoiminnan ohjaus, perhekeskustoiminta, lastenhoitotoiminta, nuorisotyö, koulutustoiminta, ammatillinen perhetyö, hallinto-, talous-, varainhankinta ja markkinointityö sekä vaikuttaminen ja viestintä. Tuntisuhteisina työntekijöinä toimii tukioppilastoiminnan ja nuorisotyön kouluttajia. Tavoitteet: MLL:n Hämeen piiri on kannustava, kehittävä ja avoin työyhteisö, jossa työskentelee ammattitaitoinen, innostunut ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö Hämeen piiri on joustava ja perheystävällinen työpaikka Toimitilat Piirillä on käytössään toimitilat Tampereella. MLL:n Hämeen piiritoimisto sijaitsee Klingendahlin kiinteistössä osoitteessa Pyhäjärvenkatu 5 B, Tampere. Myös Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n toimisto-, kokousja varastotilat ovat näissä tiloissa. Käpy ry on vuokrannut piiritoimistolta toimitiloikseen 1,5 huonetta. MLL:n Hämeen piiri ry ja Hämeen lasten säätiö omistavat tilat. Piirillä on vuokrattuna aluetoimipisteet Hämeenlinnassa ja Hollolassa. Hämeenlinnan toimipiste sijaitsee Kumppanuustalossa osoitteessa Kirjastonkatu 1 ja Hollolan toimipisteen osoite on Tiilijärventie 7. Toimenpiteet: Ylläpidetään ja edistetään henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia Varhaisen välittämisen mallissa sovittujen toimenpiteiden mukaisesti yhteistyössä henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa Henkilöstön toimenkuvat vastaavat työtehtäviä Henkilöstöllä on mahdollisuus työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen Jatketaan työpaikkapalaverien järjestämistä TYP-mallilla Toteutetaan kehityskeskustelut vähintään kerran vuodessa Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä etätyöpäiviä Edistetään ja ylläpidetään mentalisaatioperustaista reflektiivistä työotetta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin toimintasuunnitelma

24 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri Pyhäjärvenkatu 5 B, 2. krs TAMPERE p hameen.piiri@mll.fi hameenpiiri.mll.fi Aluetoimipiste Kumppanuustalo Kirjastokatu HÄMEENLINNA p Aluetoimipiste Tiilijärventie HOLLOLA p facebook.com/mllhameenpiiri instagram.com/mll_hameenpiiri twitter.com/mll_hame