MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

Transkriptio

1 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi , Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri

2 MLL organisaationa Henkilöjäsenet (93 090) MLL:n paikallisyhdistys ry (565) yhdistyksen kokous 2 x vuodessa yhdistyksen hallitus MLL:n piiri ry (10) piirin kokous 2 x vuodessa piirihallitus Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (Keskusjärjestö) liittokokous joka 3. vuosi, liittovaltuusto 2 x vuosi, liittohallitus 2

3 MLL:n tehtävä Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta. MLL kehittää erilaisia varhaisen tuen muotoja ja tarjoaa lapsiperheille avoimia kohtaamispaikkoja sekä ennaltaehkäisevää apua. MLL.n työ perustuu vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuuteen. Toiminnan lähtökohtana ovat MLL:n arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus, ilo. 3

4 MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat 3. kerros Korjaava tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen 2. kerros Varhaisen tuen palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve kohdennettuun tukeen. 1. kerros Ennaltaehkäisevät palvelut Kaikille lapsiperheille 4

5 MLL tarjoaa kunnalle ammatillista yhteistyökumppanuutta lapsiperheiden tukemiseksi Vuosina MLL on luonut Raha-automaattiyhdistyksen tuella perhekeskustoiminnan ammatillisen ohjauksen mallin, joka vahvistaa paikallisyhdistysten toimintaa ja liittää sen tiiviimmin osaksi kuntien perhekeskusverkostoja MLL:n Hämeen piirin ammatillinen ohjaaja edistää MLL:n perhekeskustoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä sekä toimii linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä. Ohjaajat tarjoavat vapaaehtoisille ammatillista ohjausta ja tukea. Ohjaajat vastaavat mm. vapaaehtoisten koulutuksesta, uusien vapaaehtoisten rekrytoinnista ja eri toimintamuotojen kehittämisestä yhteistyökuntien alueella. Ohjaajat ovat salassapito- ja vaitiolovelvollisia 5

6 MLL:n perhekeskustoiminnan vaikutuksia Kun perhekeskus toteutui yhteistyössä järjestön kanssa, perhekeskuksessa Oli enemmän ryhmätoimintaa perheille. Osallisuus toteutui paremmin. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja oli enemmän. Perheiden keskinäinen tuki ja omaehtoinen toiminta oli yleisempää. 41% perhekeskuksista toteutuu yhteistyössä järjestöjen kanssa MLL on yleisin kumppanitaho kunnille: yli viidesosassa perhekeskuksista MLL osallistuu toimintaan viikoittain (Halme, Kekkonen & Perälä, Perhekeskukset Suomessa. THL:n raportteja 62/2012) 6

7 MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt tukenaan MLL:n piirin ammatillinen ohjaus MLL tarjoaa mm: Perhekahviloita Perhekummeja Erilaisia vertaisryhmiä Harrastuskerhoja Tilapäistä lastenhoitoapua Erilaisia tapahtumia ja tempauksia Auttavien puhelinten tuki: Valtakunnallinen Neuvolapuhelin, Lasten ja nuorten puhelin, Vanhempainpuhelin, Vanhempainnetti sitten kun heti kun ennen kuin 7

8 MLL:n ammatillisen ohjauksen tuloksena: Lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut vahvistuvat Perheiden omaehtoinen toiminta alueella lisääntyy MLL:n paikallisyhdistyksen ja kunnan välinen yhteistyö vahvistuu Uusia toimintamalleja ja tapoja kehittyy MLL:n vapaaehtoisten jaksaminen paranee 8

9 Miten kunta hyötyy yhteistyöstä? Sosiaali-ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) yhtenä tavoitteena on laajentaa perhekeskustoimintaa perheiden, järjestöjen ja kunnan välisenä yhteistyönä. MLL tarjoaa kunnalle ammattitaitoista yhteistyökumppanuutta kunnan moniammatilliseen ennaltaehkäisevään perhetyöhön Yhteistyön ansiosta kunta voi: Lisätä hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa Monipuolistaa palvelutarjontaa Karsia päällekkäisiä toimintoja Lisätään avoimen varhaiskasvatuksen tarjontaa Kehittää perheiden tarpeiden mukaisia palveluja Luoda lapsiperheille mahdollisuuksia osallistua itse palvelujen toteuttamiseen Vahvistetaan vanhempien keskinäistä tukea ja jaksamista 9

10 Kuntien näkemyksiä MLL:sta yhteistyökumppanina Lähde: Kuntakysely 2013, Ramboll 10

11 Perhekahvilatoiminta Perhekahvilat ovat kaikille perheille avoimia kohtaamispaikkoja, joissa sekä lapset että aikuiset saavat seuraa ja mielekästä tekemistä. Perhekahvilat syntyvät vanhempien omasta aloitteesta ja toimivat suurimmaksi osaksi vapaaehtoisvoimin. Toiminnan perustana on vanhempien keskinäinen vertaistuki, paikallisuus ja monimuotoisuus. 11

12 Perhekahvilatoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Pääpaino on vapaassa keskustelussa Suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa ja tapahtumia yhdessä Jokainen kävijä otetaan lämpimästi vastaan Lapset huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja he ovat mukana ikänsä sallimalla tavalla. Tilat ovat toimintaan soveltuvat ja turvalliset. Perheiden sosiaaliset verkostot lisääntyvät. Lapset saavat ikäistään seuraa ja kavereita. Perheet tutustuvat oman alueen muihin lapsiperheisiin ja samalla tietoisuus oman alueen palveluista kasvaa. Toiminta mahdollistaa vertaistuen saamisen toiselta vanhemmalta. Toisen vanhemman kanssa keskustelu auttaa jaksamaan arjessa paremmin ja parantaa mielialaa. Perhekahvilaohjaajien peruskoulutukset, jatkokoulutukset ja vertaistapaamiset. Toiminnalliset/ teemalliset perhekahvilavierailut. Tuki uuden perhekahvilan perustamisessa. Vapaaehtoisten rekrytointiapu ja toimintaan soveltuvien tilojen etsintäapu. Haastavien tilanteiden tuki (mm. ristiriita-tilanteet). Tilastointi, arviointi, raportointi. 12

13 Kävijöiden elämäntilanne (perhekahvilakysely 2011) Suurin osa kokee elämänsä turvatuksi, mutta 36 % arvioi, että perheen taloudellinen tilanne ei ole hyvä ja asia vaivaa jonkin verran. 35 % arvioi, että nykyiset tulot eivät riitä perheen tarpeisiin. 36 % kokee itsensä usein uupuneeksi. 22 % kertoo, ettei saa riittävästi apua läheisiltä. 37 % kertoo tarvitsevansa tukea vanhempana olemiseen. 32 % sanoo, että ei ole lähellä olevaa sosiaalista verkostoa. 22 % kertoo, ettei tapaa lasten isovanhempia usein. 13

14 Miksi perhekahvilassa käydään? (Kävijäkysely 2011) 2 % 2 % Kohdatakseni muita samassa elämäntilanteessa olevia Saadakseni seuraa 8 % 29 % Lapseni saisi seuraa 32 % Saadakseni mielekästä tekemistä Saadakseni tukea 27 % Jokin muu syy 14

15 Merkittävimmät vaikutukset kävijöille (2011) Lapseni ovat saaneet seuraa ja kavereita 73 % Sosiaalinen verkostoni on kasvanut 66 % Tunnen paremmin asuinalueeni lapsia ja perheitä 66 % Mukanani käyvät lapset ovat oppineet kohtaamaan muita 64 % Olen saanut lisää ystäviä 61% Käyminen on vaikuttanut myönteisesti mielialaani 55 % Oloni helpottuu, kun saan puhua muiden vanhempien kanssa 50 % Kyllä olen energisempi ja jaksan paremmin arjen hulinassa. Muilla on ihan yhtä takkuista. 15

16 Kerhotoiminta MLL:n kerhotoiminnan tarkoituksena on tarjota koko maassa kaikille lapsille mahdollisuus osallistua MLL:n arvojen mukaiseen tasokkaaseen harrastustoimintaan. tarjota lapsille mahdollisuus oppia uutta, harjoitella ja kehittää taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa. tarjota lapsille ja vanhemmille tai isovanhemmille yhteistä tekemistä ja mahdollisuus yhdessäoloon. vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. 16

17 Kerhotoiminta Tavoitteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tukea lasten hyvinvointia ja tasapainoista kehitystä. Edistää lasten sosiaalisten taitojen kehittymistä, yhdenvertaisuutta ja tasaarvoa. Antaa ilon ja onnistumisen kokemuksia lapsille. Vahvistaa lasten osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Tutustuttaa lapsia lähiympäristöönsä, kulttuuriin ja erilaisiin elämänilmiöihin. Lapsi saa kavereita. Perheen yhteinen harrastus luo yhteenkuuluvuutta vanhemman ja lapsen välille. Kerhotoiminta edistää lapsen sosiaalisten taitojen ja myönteisen minäkuvan kehittymistä. Lasten käsitys itsestään ihmisenä, oppijana ja yhteisön jäsenenä vahvistuu. Lasten ja heidän perheidensä sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahvistuvat. Lasten edellytykset kasvaa aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi lisääntyvät. Kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen. Ohjaa ja tukee paikallisyhdistysten kerhotoimintaa (materiaalit, perehdytys ym.) Tuki uusien kerhojen käynnistämisessä (esim. ohjaajien rekrytointi, palkkaasiat, tilat) Toiminnan tilastointi ja arviointi 17

18 Lasten ja vanhempien ajatuksia kerhoista (Kerhokysely 2012) Joka kerta on kerhossa mukavaa. Kun tehdään kaikkea hauskaa. Ompeleminen ja piirtäminen on kivaa. (lapsen palaute) Turvallinen ja ihana kerho on tuonut paljon iloa meidän arkeemme! (vanhemman palaute) Koen työni erittäin merkitykselliseksi. Muskareiden avulla erittäin monet pienten lasten vanhemmat ovat verkostoituneet ja saaneet toisistaan tukea arkeen. Koen, että työni tuottaa paljon mukavia yhteisiä hetkiä perheille. (kerhonohjaajan kommentti) MLL kunnan kumppanina ja perhekeskustoimijana

19 Vertaisryhmätoiminta MLL:n vertaisryhmässä samanlaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa ja keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista ja etsivät ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vanhemmat saavat toisiltaan kokemukseenperustuvaa tietoa, uusia näkökulmia ja käytännön vinkkejä erilaisiin arjen tilanteisiin. 19

20 Vertaisryhmätoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Vanhemmuutta tuetaan vuorovaikutuksen avulla. Vertaisryhmän toiminta perustuu avoimuuteen, tasa-arvoisuuteen sekä osallistujien keskinäiseen kunnioitukseen, jakamiseen ja vastuunottoon. Vertaisryhmissä tavataan muita ja niissä korostuu yhdessä olemisen ja tekemisen merkitys. Ryhmät voivat olla joko avoimia tai suljettuja. Käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa vanhemmuudesta ja ryhmätoiminnasta kiinnostunut. Vertaisryhmätoiminta tuo ystäviä ja mahdollistaa sosiaalisen verkoston kasvamisen. Toisten vanhemman kanssa puhuminen helpottaa oloa. Ryhmässä heränneistä ajatuksista keskustellaan myös kotona puolison kanssa. Saa neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin, muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyen Saa lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon Vanhemman hyvinvointi lisääntyy. Vertaisryhmänohjaajien kouluttaminen (5 pv). Ohjaajien rekrytoiminen. Ohjaajien tukeminen ja jatkokouluttaminen. Paikallisyhdistysten tuki ja ohjaus toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Tilastointi, arviointi, raportointi. 20

21 Merkittävimmät vertaisryhmän vaikutukset ryhmiin osallistuneille (vertoarviointi 2010) Olen saanut lisää ystäviä ja sosiaalinen verkostoni on kasvanut (68,4%) Toisten vanhempien kanssa puhuminen helpottaa oloani (63,2%) Ryhmässä heränneistä ajatuksista on keskusteltu kotona (43,2%) Olen saanut neuvoja ja vinkkejä arjen kysymyksiin (41,1%) 21

22 Merkittävimmät vertaisryhmän vaikutukset ryhmiin osallistuneille (Vertoarviointi 2010) Olen saanut lisää varmuutta lapsen/lasten hoitoon (34,7%) Oma hyvinvointini on lisääntynyt (35,8%) Olen saanut vahvistusta vanhemmuuteen (30,5%) Itseluottamukseni on lisääntynyt (25,3%) Vertaisryhmällä on ollut vaikutusta perheeni hyvinvointiin (25,3%) 22

23 Perhekummitoiminta MLL:n perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminta täydentää kunnan peruspalveluita ja on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. Toiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. 23

24 Perhekummitoiminta Periaatteet Toiminnan vaikutuksia Ammatillinen ohjaus Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Kummisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja tukihenkilön välillä. Perhekummi on MLL:n kouluttama, luotettava aikuinen, jonka tehtävänä on tukea vanhemmuutta kuuntelemalla ja toimimalla yhdessä perheen kanssa. Toiminta tukee vanhemmuutta ja lapsiperheiden arkea Ehkäisee perheiden ongelmien syntymistä ja kasaantumista. Perhe saa elämäntilanteeseensa sopivaa tukea ja vahvistusta vanhemmuuteen. Arjen voimavarat lisääntyvät ja elämänhallinta paranee. Perhekummienrekrytointi, haastattelu ja koulutus. Kummisuhteiden koordinointi Ohjaa ja tukee perhekummeja ja järjestää toiminnan ohjauksia 4-8 kertaa vuodessa. Ohjaa tarvittaessa perheen ammattiavun piiriin. Kummisuhteiden seuranta ja arviointi. Toiminnan markkinointi ja vahva yhteistyö kunnan kanssa. 24

25 Lastenhoitotoiminta Auttaa arjen hallinnassa ja odottamattomissa tilanteissa. Tukee vanhempana jaksamista ja on siten varhaista tukea lapsiperheille. Lyhytaikaista ja tilapäistä lastenhoitoapua Saatavina kaikkina vuorokauden aikoina Perheellä on mahdollisuus saada lastenhoitoapua omien tarpeidensa mukaan Voit tilata MLL:n hoitajan, kun asut jossakin seuraavista kunnista: Akaa, Forssa, Jokioinen, Kangasala, Lempäälä, Loppi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi, Valkeakoski Hattula, Hausjärvi, Hämeenlinna, Janakkala ja Riihimäki 25

26 MLL tarjoaa ammatillista yhteistyökumppanuutta kunnan lapsiperhepalveluihin 1/3 MLL hakee valtakunnallisesti vuoden 2014 alusta RAY:ltä pysyväisrahoitustaperhekeskustoiminnan alueelliseen kehittämiseen MLL:n tavoitteena on kehittää yhdistysten perhekeskustoiminnan ammatillista tukea ja vahvistaa eri toimijatahojen sekä MLL:n ja kuntien välistä yhteistyötä palvelujen kehittämisessä. Ohjausmallia on pilotoitu 70 kunnan ja 121 MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa vuosina

27 MLL tarjoaa ammatillista yhteistyökumppanuutta kunnan lapsiperhepalveluihin 2/3 MLL:n perhekeskustoiminnan sisällöt ovat kunnan strategioihin soveltuvana osana kunnan edistäviä ja ehkäiseviä palveluita lapsille ja lapsiperheille. MLL tarjoaa kuntalaisille mahdollisuutta tehdä ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä mm. kerhonohjaajina, vertaisryhmien ohjaajina, Perhekummeina tai perhekahvilan vetäjinä. Perhekeskustoimintaa, mm. perhekahvilatyötä, tehdään yhdessä perheiden kanssa. Perheet ovat aktiivisia toimijoita, ottavat myös itse vastuuta, auttavat muita ja jakavat asioita keskenään. Keskeistä palvelujen sisällössä on lapsiperheiden keskinäinen vertaistuki ja matalan kynnysten kohtaamispaikat palvelumuotona. 27

28 MLL tarjoaa ammatillista yhteistyökumppanuutta kunnan lapsiperhepalveluihin 3/3 Kuntakumppanuus on Ray-rahoituksen saannin edellytys. Rahoitusta haetaan seudulliseen lapsi-ja perhetoiminnan ohjaajan palkkaamiseen. Kunnan avustus mahdollistaa toiminnan järjestämisen yhteistyössä niin, että 50 %:iin kustannuksista on mahdollista saa pysyvää RAY-rahaa. Perhekeskusmallissa kunnan ja MLL:n Hämeen piirin välille laaditaan sopimus, jossa määritellään kohteena olevat työmuodot ja toiminnan laajuus sekä avustussumma. 28