Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Transkriptio

1 Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa OmaHäme III Järjestöfoorumi tilaisuus, Erityisasiantuntija Jaana Joutsiluoma

2 Esityksessä: 1. Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä 2. Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa 3. Avainkysymyksiä?

3 1 Dynaaminen ja uudistuva järjestökenttä

4 Suomen sote-järjestöt lukuina IHMISET jäsentä vapaaehtoista vertaistukijaa ammattilaista työllistettyä YHDISTYKSET yhdistystä 200 valtakunnallista yhdistystä PALVELUTUOTANTO palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä n. (6%) PALVELUTUOTANNON HENKILÖSTÖ palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää

5 Kanta-Häme Myönnetty avustus (STEA) 23,99 per asukas. 595 asukasta per yhdistys 61:liiton 294 yhdistystä* 7 piiriä* Noin 20 liiton työntekijää, joiden toimialueeseen Kanta-Häme kuuluu* 32 järjestöä ja järjestöjen omistamaa yhtiötä tuottaa palveluita *Luvut kuvaavat Sosten jäseniä ja niiden yhdistyskenttää

6 Kanta-Hämeen yhdistykset seutukunnittain/kunnittain (294 kpl, luku kuvaa Sosten jäsenten yhdistyskenttää) Riihimäen seutu 22 % 7 % 5 % Hämeenlinna Hattula Janakkala 10 % 3 % 3 % 3 % 4 % 42 % Forssa Humppila Tammela 12 % 7 % 4 % Ypäjä Jokioinen Riihimäki Forssan seutu 25 % Hämeenlinnan seutu 53 % Loppi Hausjärvi

7 Paljon hahmotettavaa Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö = kilpailutuksen ulkopuolelle jäävä toiminta uusien maakuntien perustaminen kuntien tehtävien ja roolin muutos

8 Järjestölähtöinen auttamistyö o Auttamistoimintaa kuten vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa sekä erilaisille kohderyhmille suunnattua muuta toimintaa o Verotonta, yleishyödyllistä toimintaa usein avustusta julkisista varoista o Toiminnassa tärkeässä roolissa palveluiden käyttäjät ja vapaaehtoiset - osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen o Palveluita tarjotaan yleensä maksutta jäsenille ja muille kohderyhmille

9 Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut o Yhdistys tai säätiö tuottaa itse palveluita liiketoimintana tai muutoin liiketoiminnan periaatteita noudattaen o Verollista tai verotonta toimintaa, verolliseen toimintaan ei voi saada julkista avustusta o Toimivat yleensä alueilla, joissa voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei ole välttämättä kannattavaa

10 Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut o Järjestön omistamat tai omistajaohjauksessa olevat yhtiömuotoiset palvelut, toimivat yleensä kilpailluilla markkinoilla markkinaehtoisesti - elinkeinotoimintaa, toimivat osana julkista palvelutuotantoa o Yhtiö voi jakaa mahdollisen voiton omistajalleen, joka rahoittaa saadulla tulolla omaa yleishyödyllistä toimintaa eli käytetään toiminnan edunsaajaryhmän (asiakkaiden) hyväksi/palvelutoiminnan kehittämiseen

11 Järjestöjen toimintaympäristö on uudistuksen myötä historiallisessa muutoksessa

12

13

14 Järjestöjen toimintaympäristön muutos Valtio Järjestöjen valtionavustusjärjestelmä Maakunta Järjestöjen ja maakunnan kumppanuus Kunt a Kunt a Järjestö-kunta-kumppanuus Kunt a SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Osallistumisen uudet muodot SOTE Nuoriso Liikunta Kulttuuri Digitalisaatio Monikulttuuristuminen Ikääntyminen Eriarvoistuiminen

15

16

17 2 Järjestöt sote-ja maakuntauudistuksessa

18

19

20

21 SOTE-järjestöjen toimintamuotojen kirjo on muita sektoreita laajempaa SOTE-palvelut & muut markkinaehtoiset palvelut M A A K U N T A S O T E A M M A T T I L A I S U U S Yksityinen Oy Julkinen sektori Järjestö Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta, Järjestölähtöinen auttamistyö K U N T A H Y T E V A P A A E H T O I S U U S

22 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävämme Kuntalaiset / kohderyhmät / asiakkaat Hyvinvointi ja terveys Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoiset palvelut Järjestöjen omana toimintana tuottamat palvelut Kumppanuus Järjestölähtöinen auttamistyö Maakunta Kunta Järjestöt Oppilaito kset Yritykset Yhteisöt Monet eri tuottajat

23

24 Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT EDUSTAVAT - Järjestöt kumppaneina 1. Erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien näkökulmia (kokemustieto) yhteys yhteisöön ja kansalaisyhteiskuntaan 2. Sisällöllistä ja ammatillista asiantuntemusta - järjestöissä oman alan erityistä osaamista ja vahvaa asiantuntemusta 3. Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea - vapaaehtoistyön ja vertaistuen merkityksellisyys hyvinvoinnin edistäjänä: yksilö, yhteisö, yhteiskunta 4. Järjestölähtöistä palvelutuotantoa vahvistaa palvelutarjontaa ja toimii kehittäjäkumppanina

25 3 Keskeisiä kysymyksiä

26 Yhdessä pohdittavaksi 1. Missä sovitaan järjestöjen roolista maakuntatasolla ja kuntatasolla? 2. Miten huolehditaan, että järjestöjen eri roolit ymmärretään ja huomioidaan: o Osallisuus, demokratia ja yhteisöllisyys o Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki o Järjestölähtöinen auttamistyö ja asiantuntijuus o Palvelutuotanto 3. Miten turvataan asukkaan, palvelunkäyttäjän ääni uudistuksessa?

27 Järjestöjen toiveet kuultu: Järjestämislakiin tehdään korjaus eduskuntakäsittelyssä sote-uudistuksen projektiryhmän tuoreet linjaukset 22.5.

28 Yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytykset turvataan uudistuksessa Sote-järjestämislakiin lisätään maakuntien yleinen yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. Maakunnan on asetettava suunnittelussaan tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunta huolehtii, että järjestöjen edustajat voivat osallistua suunnitteluun. Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki olisi hyvä sisällyttää maakunnan lakisääteisiin strategioihin ja julkiseen palvelulupauksen. Maakunnat ja kunnat ohjaavat asukkaita aktiivisesti vertaistuen piiriin. Kunnat voivat jatkossakin huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla. Maakunnat ja kunnat voivat sopimusjärjestelyin varmistaa, että järjestöt voivat käyttää palveluntuottajien tiloja yleishyödylliseen toimintaan.

29 Järjestöjen maakunnalliset hankkeet yhteistyörakenteen vahvistamiseksi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry (Oulu) Kosti ry (Keski-Pohjanmaa) Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry MLL Kainuun piiri ry Kuopion Invalidit ry Vaasan Seudun yhdistykset ry Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Yhteisöjen Yhdistys ry Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Etelä-Savo SOSTE Kumppanuustalo Artteli ry (Tampere) Satakunnan yhteisöt ry Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry (Lahti) Hämeen Setlementti (Hämeenlinna) Varsinais-Suomen Kymen-Karjalan Sosiaali- ja Terveysturva ry muistiyhdistys ry Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry Järjestö mukana muutoksessa - avustusohjelman kansallinen koordinaatiohanke SOSTEssa AKn

30 Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa työtila -Innokylässä o Helpottaa tiedon jakamista ja järjestötoimijoiden keskinäistä vuoropuhelua sekä maakuntien sisällä että eri maakuntien välillä o Lisää uudistuksen valmistelun avoimuutta o Antaa tietoa valtakunnallisesta valmistelusta o Mahdollistaa alueellisten järjestötoimijoiden asiantuntemuksen hyödyntämisen o Toimii materiaalipankkina