MLL:n Hämeen piirin Vuosikertomus 2018

Transkriptio

1 MLL:n Hämeen piirin Vuosikertomus 2018

2 Sisältö Toiminnanjohtajan tervehdys 1. MLL:n visiot ja arvot tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta 2. MLL:n Hämeen piirin alue ja toimintaympäristö 3. MLL:n Hämeen piirin toimintamuodot 4. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa 4.1. Vapaaehtoistyö MLL:ssä 4.2. Yhdistystoiminnan ammatillinen tuki 5. Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki 5.1. Perhekeskustoiminta piirin ammattillinen tuki MLL mukana perhekeskustoimintamallissa ja kohtaamispaikoissa Perhekahvilat Kerho- ja muu harrastustoiminta Kylämummit ja kylävaarit sukupolvia yhdistävä toiminta Lukumummit ja lukuvaarit sukupolvia yhdistävä toiminta Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä 5.2. Perhekummitoiminta 5.3. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta 5.4. Lastenhoitotoiminta 5.5. Nuoriso- ja kouluyhteistyö Tukioppilastoiminta Kummioppilas- ja tutortoiminta Mediakasvatus MLL:n vapaaehtoisten koulutuspolut 5.6. Koulutukset ammattilaisille 6. Vaikuttaminen ja viestintä 7. Ammatilliset palvelut 8. Kehittämishankkeet 9. Hallinto ja talous 10. Liitteet

3 Toiminnanjohtajan tervehdys Toimintavuoden punaisena lankana on kulkenut LAPE. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Hämeen piirin työntekijät ovat olleet kolmen maakuntansa alueella aktiivisesti mukana ohjelman kehittämiskumppaneina ja verkostotyöskentelyssä. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa on LAPE-hankkeen aikana lisääntynyt merkittävästi. Pirkanmaalla Hämeen piirin työntekijä on toiminut vanhemmuuden ja parisuhteen tuen koordinaattorina 50 % työajalla. Kanta-Hämeen Lape-määrärahalla toteutettiin mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmän ohjaajakoulutus Lounais-Hämeen alueella sekä uudistettiin vanhempainryhmien markkinointimateriaali. MLL:n tavoitteena on ollut vahvistaa ja syventää perheiden tukea sekä mahdollistaa MLL:n toteuttamaa perheille suunnattua toimintaa osaksi perhekeskustyötä. Piirin ammatillisen ohjauksen tavoitteena on auttaa yhdistyksiä onnistumaan tehtävässään. Piirin alueella toimivat 70 paikallisyhdistystä tavoitettiin vuoden aikana vähintään kerran. STEA:n ja kuntien avustukset ovat mahdollistaneet 20 kunnassa piirin tiiviin yhteistyön ja paikallisyhdistystyön tukemisen. Piirin alueella toimii 123 perhekahvilaa. Perhekahvilatoiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta on vahvistettu yhdistystoiminnan ohjauksella sekä osana LAPE-kehittämistyötä, erityisesti sen kohtaamispaikkatoimintaa. Perhekummitoiminta laajeni Tampereelta myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueille. Maaliskuussa 2018 aloittivat kokopäiväiset koordinaattorit Kanta-Hämeessä sekä Päijät-Hämeessä STEA:n myöntämällä rahoituksella. Tampereella tiivistettiin ammattiopisto Tredun kanssa tehtävää yhteistyötä. Perhekummitoiminnasta tuli osa uutta Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, perheiden kanssa toimimisen opintokokonaisuutta. Yhteistyöllä perhekummitoimintaan saadaan vapaaehtoisia perhekummeja perheiden tueksi ja opiskelijat saavat mahdollisuuden päästä oppimaan aitoon toimintaympäristöön. Piirin alueen nuoriso- ja kouluyhteistyön koulutuksien ja tapahtumien määrä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Panostus kouluttajatoimintaan näkyi. Erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin osallistui vuoden aikana yli lasta, nuorta ja aikuista. Piirin alueen yläkouluissa oli aktiivista tukioppilastoimintaa ja ala- ja yläkouluissa järjestettiin aiempaa enemmän mediakasvatuksen oppitunteja sekä vanhempainiltoja. Piirin viestintä vahvistui vuonna 2018 merkittävästi. Edellinen STEA:n Paikka auki- määrärahalla palkattu viestintäassistentti työskenteli piirissä saakka. Piiri sai STEA:n Paikka auki II- määrärahalla mahdollisuuden palkata uuden nuoren henkilön viestintäassistentiksi alkaen vuodeksi eteenpäin. MLL Hämeen piiri on mukana toteuttamassa Järjestö Järjestöt Pirkanmaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä -hanketta. Verkostoituminen kunta- ja maakuntatasolla sekä toisten Järjestö 2.0-hankkeiden kanssa tiivistyi. Kakspistenolla ehti kiertää 17 Pirkanmaan kuntaa ennen vuoden vaihtumista. Tapaamisten teemana oli verkostoituminen sekä yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen eri tasoilla. Järjestötreffeillä valittiin vapaaehtoiset järjestöagentit 15 kuntaan vahvistamaan paikallistason järjestöyhteistyötä. Piirissä yhdeksän vuotta puheenjohtajana toimineelle Seija Aholalle ja varapuheenjohtaja Helena Koskimäelle jätettiin syyskokouksessa haikeat jäähyväiset. Lämmin kiitos merkittävästä vapaaehtoistyöstänne. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sari Orhanen, 1. varapuheenjohtajaksi Kati Vitikainen ja 2. varapuheenjohtajaksi Sanna Kaukonen Hollolasta. Moni asia maailmassa jäisi tekemättä ilman vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminta lisää hyvinvointia niin lähiyhteisöissä kuin koko yhteiskunnassa. Lämmin kiitos MLL:n Hämeen piirin vapaaehtoisille, piirin luottamushenkilöille ja piirin työntekijöille. Suurkiitos myös toimintamme tukijoille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. Marita Viertonen 1

4 1. MLL:n visiot ja arvot tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n visio Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä ja vaikuttaja MLL:n arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Yhdenvertaisuus Täydentävät periaatteet Avoimuus Ilo Kumppanuus Osallisuus Arjen arvostus MLL:n työn perustana ovat liiton perustamisjulistus, säännöt, Suunta strategia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. 2

5 MLL:n Hämeen piirin laatiman Strategia , tavoitteiden mukaisesti edistämme lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia: Toteuttamalla, tukemalla ja ohjaamalla vapaaehtoistoimintaa MLL:n paikallisyhdistyksissä ja piirin toiminnoissa Tuomalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden ääni kuuluvaksi Tuottamalla koulutusta ja palveluja lapsiperheille, kunnille, järjestöille ja yrityksille Toimintatapamme perustuu mentalisaatioon ja arvioimme omaa tekemistämme Lapsen oikeuksien näkökulmasta Tähän työhön kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita. Kolmivuotiskauden keskeisiin teemoihin kuuluu kunta- ja muiden kumppanuuksien vahvistaminen piirin alueella sijaitsevissa kunnissa kolmen maakunnan alueella. Pirkanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme 3

6 2. MLL:n Hämeen piirin alue ja toimintaympäristö MLL on maan kattava kansalaisjärjestöjärjestö, johon kuuluu 548 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä henkilöjäsentä. MLL:n Hämeen Piirin alueella on 42 kuntaa, joista Pirkanmaalla 22, Kanta-Hämeessä 11 ja Päijät-Hämeessä 9 kuntaa. MLL:n paikallisyhdistyksiä on Pirkanmaalla 51 Kanta-Hämeessä 18 ja Päijät-Hämeessä 9. Piirin jäsenmäärä on jäsentä ( ) Maakunta Kuntia MLL:n Yhdistyksiä Asukasluku (2017) Lapsiperheitä 0-17-vuotiaat Pirkanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Yhteensä Maakuntien alueella lasten määrä ei jakaudu tasaisesti ja ikäluokat pienenevät. Myös lasten, nuorten ja perheiden määrä vaihtelee alueittain. Lapset voivat valtaosin hyvin, mutta hyvinvoivien, riskissä olevien ja pahoinvoivien lasten välinen kuilu kasvaa. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin taustalla on usein aikuisten ongelmat ja perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Lapsiperheellisten erojen ja yhden vanhemman perheiden kasvu on kiihtynyt 2000-luvulla ja osa lapsista elää pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavissa perheissä. Palvelujärjestelmä ei aina kykene riittävästi tunnistamaan ja ennalta vahvistavasti tukemaan lapsia ja perheitä. Myös siilomaisesti toimivat organisaatiot ovat heikentäneet eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Hämeen piirin työntekijät ovat olleet kolmen maakuntansa alueella aktiivisesti mukana ohjelman ohjausryhmätyöskentelyssä, teemakohtaisissa työryhmissä, projektityössä, perhekeskusmallin pilotointityössä, kehittämiskumppaneina ja verkostotyöskentelyssä. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa on LAPE-hankkeen aikana lisääntynyt merkittävästi. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmaa ja ääntä on tuotu esiin ja järjestöjen roolia on tehty näkyväksi. Perhekeskustoimintamalli liittyy vahvasti LAPEmuutosohjelmaan, jossa lasten, nuorten ja perheiden palvelut on tarkoitus koota yhä sujuvammin toimivaksi kokonaisuudeksi. MLL:n tavoitteena on ollut vahvistaa ja syventää perheiden tukea sekä mahdollistaa MLL:n toteuttamaa perheille suunnattua toimintaa osaksi perhekeskus- 4

7 työtä. Tällä tavoin on vahvistettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta perhekeskustoiminnan kehittämistyön kokonaisuudessa sekä selkiytetty järjestöjen roolia perhekeskuskokonaisuudessa. Sote-keskustelun myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) merkitys on korostunut järjestöjen toiminnassa. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on erottamaton osa suomalaista hyvinvointia ja yhteisten asioiden hoitoa. Järjestöjen organisoima ja ohjaama vapaaehtoistyö on yksi kustannustehokkaimmista tavoista lisätä kansalaisten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmia. Järjestöjen auttamistyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi järjestöjen tarjoama tuki ei ole luonteeltaan myytävää palvelua. Uusia vapaaehtoisia koulutetaan järjestöissä jatkuvasti ja heitä tuetaan ongelma- ja muissa tilanteissa. Vapaaehtoistoiminnan laatu, jatkuvuus ja kehittäminen (koordinointi, koulutus, ohjaus, arviointi) edellyttävät ammatillista ohjausta ja säännöllistä rahoitusta. On tärkeää määritellä, mikä osa järjestöyhteistyöstä kuuluu jatkossa kuntien hyte-tehtävään ja mikä mahdollisesti tuleville maakunnalle sekä tästä määrittelystä riippuva järjestöavustusten maksajataho. Kihniö Virrat Killinkoski, Virrat MLL:n Hämeen piirin alue Parkano Ikaalinen Sastamala Karkku, Kiikoinen, Mouhijärvi, Suodenniemi Tyrvää-Vammala Punkalaidun Hämeenkyrö Nokia Nokia, Siuro-Linnavuori Vesilahti Urjala Humppila Jokioinen Ypäjä Ylöjärvi Kuru, Länsi-Teisko, Ylöjärvi Pirkkala Tampere Aitolahti, Annala, Harju, Hervanta, Koivistonkylä, Messukylä, Multisilta-Peltolammi Tampere, Teisko Vuores Lempäälä Akaa Kylmäkoski, Toijala, Viiala Ruovesi Pirkanmaa Forssa Koijärvi Tammela Orivesi Längelmäki, Orivesi Kangasala Kangasala, Kuhmalahti, Sahalahti Valkeakoski Sääksmäki, Valkeakoski Mänttä-Vilppula Kolho, Pohjaslahti, Mänttä-Vilppula Juupajoki Pälkäne Luopioinen, Pälkäne Hattula Hattula, Tyrväntö Jämsä Kuorevesi Kanta-Häme Hämeenlinna Hauho, Hämeenlinna, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos Janakkala Hausjärvi Padasjoki Kärkölä Hollola Hämeenkoski, Hollola Sysmä Asikkala Lahti Hartola Päijät-Häme Heinola Loppi Riihimäki 5

8 3. MLL:n Hämeen piirin toimintamuodot Johtaminen ja kehittäminen Vaikuttaminen ja viestintä Hallinto ja talous Lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminta Lyhytaikainen ja tilapäinen lastenhoitoapu Perhekummitoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Nuoriso- ja kouluyhteisö Koulutukset ammattilaisille Täydentää kuntien ja maakuntien lapsiperheiden ennaltavahvistavien ja varhaisen tuen palveluja kumppanuussopimuksessa määritellyllä tavalla Piiri ohjaa ammatillisesti yhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät esimerkiksi perhekahvila-, kerho- ja harrastustoimintaa, vertaisryhmätoimintaa sekä sukupolvia yhdistävää toimintaa MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa Lastenhoitotoiminta käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjauksen sekä lastenhoitoavun välittämisen Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa Tavoitteena on tukea vanhemmuutta tilanteessa, jossa vanhemmat kokevat tarvitsevansa apua arkeen Perhekummitoimintaa toteutetaan kuntien ja STEAn rahoituksella Tavoitteena on lisätä 7-17-vuotiaan lapsen ja nuoren elämänhallintaa Toimintaan ohjaudutaan lastensuojelun tai muun kunnan ammattihenkilön kautta Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua, suunnitelmallista ja organisoitua vapaaehtoistoimintaa Tukioppilastoiminnan koordinointi ja koulutusten järjestäminen Mediakasvatus lapsille ja koululaisille, koulutukset opettajille ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille sekä vanhempainillat Paikallisyhdistysten nuorisotyön tuki Piiri järjestää Perheryhmän ohjaajakoulutusta (Vahvuutta vanhemuuteen ja Lapsi mielessä- perheryhmämallit) sekä muita räätälöityjä koulutuksia mm. varhaiskasvatukselle, perhetyöhön, neuvoloille ja järjestöille Koulutukset perustuvat mentalisaatioteoriaan ja reflektiiviseen työotteeseen 6

9 4. Vapaaehtoistoiminnan edistäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa 4.1. Vapaaehtoistyö MLL:ssä Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on MLL:n keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoimintaa toteutetaan sekä piirin omassa toiminnassa, että paikallisyhdistyksissä. Piirin kouluttaa, ohjaa ja rekrytoi vapaaehtoisiksi mm. Perhekummeja, Lasten ja nuorten tukihenkilöitä sekä Lukumummeja ja Lukuvaareja. Piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja yhteistyössä paikallisyhdistysten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. MLL:n Hämeen piiri toimii kolmen maakunnan alueella: Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kuntia toiminta-alueella on 42 (Pirkanmaa 22, Kanta-Häme 11, Päijät-Häme 9). Vuonna 2018 toiminta-alueella oli 78 paikallisyhdistystä, joista 70 toimii aktiivisesti. Yhdistykset toimivat lähellä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Yhdistysten tehtävänä on tarjota alueensa lapsiperheille mahdollisuus vertaistukeen sekä osallistua lapsuutta ja vanhemmuutta tukeviin toimintoihin. MLL:n valtakunnalliset ohjelmat ja työmuodot luovat työlle hyvän pohjan. MLL:n vapaaehtoisia auttamassa eri tapahtumissa. 7

10 4.2. Yhdistystoiminnan ammatillinen tuki Piirin ammatillisen ohjauksen tavoitteena on auttaa yhdistyksiä onnistumaan tehtävässään. Vuonna 2018 koulutuksina järjestettiin seututapaamisia Tampereella ja Hämeenlinnassa. Yhdistyksille järjestettiin myös työpajapäivä. Tapaamisissa tavoitettiin kaikkiaan 12 yhdistystä, 6 kunnan alueelta. Seututapaamisten määrä rajautui LAPE-työn vuoksi (LAPE-yhteistyötä on kuvattu jäljempänä). Piirin työntekijät ovat tukeneet yhdistyksiä hallituskäynneillä, puheluilla ja muulla viestinnällä. Hallituskäyntejä yhdistyksiin tehtiin vuonna 2018 yhteensä 40. Osa yhdistyksistä tavattiin myös muissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa kuten piirin kokouksissa ja järjestöristeilyllä. Toimivat yhdistykset tavoitettiin vuoden aikana vähintään kerran. Lähes kaikki yhdistykset tavoitettiin vuositilastoinnin yhteydessä siten, että yhdistyksistä 50/70 on tehnyt tilastonsa suoraan Yhdistysnettiin. Verkkokoulutuksina toteutettiin Ryhdistä Yhdistystä kurssi yhteistyössä Uudenmaan piirin kanssa (osallistujia Hämeestä 5) ja Perhekahvilaohjaajan -kurssi (osallistujia 9). Mentalisaatioajattelua on lisätty osana vapaaehtoistoiminnan ohjausta. STEA:n ja kuntien avustukset ovat mahdollistaneet 20 kunnassa piirin tiiviin yhteistyön ja paikallisyhdistystyön tukemisen. Vuoden aikana solmittiin kaksi uutta kuntakumppanuutta: Virrat ja Ruovesi. Koulutustoimintaa on tukenut osittain myös Opintokeskus Sivis. Piirin edustajat ovat toimineet kumppaneina kuntien paikallisissa hyvinvointia tukevissa verkostoissa (kuntatapaamisia yhteensä 40, erilaisia ohjausryhmiä, muita verkostotapaamisia, järjestöyhteistyötä ym. yhteensä 100), joista lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) ohjausryhmät ja työryhmät ovat olleet työajallisesti merkittävimpiä (yhteensä 65). MLL:n toiminta perustuu liittokokouksen päättämän MLL Suunta strategian toteuttamiselle. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan lisäksi MLL:n Kolmivuotissuunnitelman ja piirin strategiatyön linjauksia. Vuonna 2018 otettiin käyttöön valtakunnallinen Yhdistyksen hallituksen käsikirja, jonka avulla selkiytettiin järjestön eri toimijoiden tehtäviä ja niihin tarjottavaa tukea. 8

11 5. Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki 5.1. Perhekeskustoiminta piirin ammatillinen tuki MLL:n keskusjärjestö on saanut STEAlta avustusta valtakunnalliseen vapaaehtoisten ammatilliseen ohjaukseen. STEAn ja kuntien rahoituksen avulla on kehitetty Perhekeskus-palvelumalli, joka kokoaa yhteen kuntien lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät varhaisen tuen palvelut sekä kolmannen sektorin toimijat. Lapsi- ja perhepalveluiden kansallinen muutosohjelma (LAPE) tuotti koko Suomeen Perhekeskustoimintamallin, mistä syystä MLL:n toimintojen nimi muutettiin entuudestaan tutuksi lapsi-, nuoriso- ja perhetoiminnaksi. Toiminnassa keskeistä on lasten ja perheiden osallisuus, matalan kynnyksen toiminta ja vertaistuki. Toimintaa toteuttavat MLL:n paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset sekä MLL:n piirijärjestöt. Keskusjärjestö yhdessä piirien kanssa vastaa toiminnan kehittämisestä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Hämeen piirin työntekijät ovat olleet kolmen maakuntansa alueella mukana ohjelman ohjausryhmätyöskentelyssä, teemakohtaisissa työryhmissä, projektityössä, perhekeskusmallin pilotointityössä, kehittämiskumppaneina ja verkostotyöskentelyssä. Pirkanmaalla Hämeen piirin työntekijä on toiminut vanhemmuuden ja parisuhteen tuen koordinaattorina 50 % työajalla. Lape-hankkeen tavoitteena oli kehittää perhekeskustoimintamalli, joka kokoaa pirstaleiset palvelut ja edistää asiakkaan tarpeiden kohtaamista. Piirin koordinaattoreiden tärkein tehtävä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Koordinaattorit auttavat yhdistyksiä uusien toimintamuotojen aloittamisessa, vapaaehtoisten rekrytoinnissa ja koulutuksessa sekä vapaaehtoistyön integroitumisessa kunnan palveluihin. Kumppanuusmallissa kunta solmii sopimuksen MLL:n piirin kanssa. Sopimuksessa määritellään, mitä MLL:n toiminta kunnassa on. MLL:n toimintoja ovat mm. perhekahvilat, vertaisryhmät, harrastuskerhot, retket, tapahtumat ja tempaukset, Isä-lapsitoiminta ja Kylämummi- ja -vaari-toiminta. Piirin omat vapaaehtoiset, Lukumummit- ja Lukuvaarit. Vuoden 2018 aikana vahvistettiin vapaaehtoistoimintaa myös Jututtamo-ohjaajilla, joiden ohjaus ja tuki on toistaiseksi ollut piirin tehtävä. 9

12 MLL mukana perhekeskustoimintamallissa ja kohtaamispaikoissa Perhekeskus on palvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät, kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Kohtaamispaikan tavoitteena on vahvistaa perheiden voima-varoja ja yhteisöllisyyttä sekä tarjota vertaistukea ja varhaista tukea sekä vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyttä. Perhekeskus yhteensovittaa kuntien sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa. Tavoitteena on, että perhekeskuksesta kehittyy lasten ja perheiden näkökulmasta tarkoituksen mukainen ja toimiva lähi-palvelujen kokonaisuus, joka sisältää kohtaamispaikan. 3. kerros korjaavat palvelut Erityinen tuki MLL:n ammatillinen koulutus, ohjaus ja tuki vapaaehtois- ja muulle toiminnalle Vapaaehtoistyön ammatillinen ohjaus Perhekahvilatoiminta Perhekummitoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lukumummit ja -vaarit 2. kerros ehkäisevät palvelut Kohdennettu tuki Kylämummit ja -vaarit Vertaisryhmätoiminta mm. Jututtamot Lastenhoitotoiminta Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta kerros edistävät, universaalit palvelut Arjen tuki ja yhteisöllinen toiminta

13 Perhekahvilat MLL:n perhekahvila tarjoaa lapsille ja aikuisille avoimen kohtaamispaikan, jossa aikuiset saavat toinen toisiltaan vertaistukea ja lapset ikäistään seuraa sekä mielekästä tekemistä. Perhekahvilan tehtävänä on edistää eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista. Perhekahvilatoiminnan suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta on vahvistettu yhdistystoiminnan ohjauksella sekä osana LAPE-kehittämistyötä, erityisesti sen kohtaamispaikkatoimintaa. Yhdistysten perhekahviloiden ja muiden toimintamuotojen vaikutukset lapsiperheiden arkeen on tuotu näkyväksi osaksi kunnan/maakunnan ennaltaehkäisevää ja avointa lapsi- ja perhetoimintaa. Pirkanmaa 62 Kanta-Häme 38 Perhekahviloiden määrä maakunnittain: Päijät-Häme 23 Yhdistysten perhekahvilatoiminnan kävijämääristä, toiminnan sisällöistä ja vaikutuksista raportoidaan kuntiin sekä rahoittajille. Lisäksi perhekahvilaohjaajilla on oma Facebook-ryhmä, ohjaajille järjestettiin verkkokurssi, jossa oli 9 osallistujaa sekä perhekahvilatpoiminnan työpajapäivä. Keväällä 2018 valmistui perhekahviloiden vanhemmuuden tukea koskeva kandidaatin tutkielma. Sosiaalipolitiikan opiskelija (Tampereen yliopisto) Terhi Norbergin tutkielman otsikko on: Sosiaalinen kanssakäyminen on kotiäidille tärkeää! Vanhemmuuden tuki ja sen toteutuminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloissa. Syksyllä 2018 käynnistetiin perhekahvilayhteistyö Tredun kanssa. Kevyen kokeilun jälkeen otettiin tavoitteeksi pilotoida malli, jossa MLL:n perhekahvilat otetaan osaksi tutkintotavoitteisen koulutuksen sisältöjä. MLL:n perhekahvilat tarjoavat opiskelijoille paikan, jossa voi turvallisesti ja rauhassa harjoitella vuorovaikutteista työskentelyä perheiden kanssa. Täsmällisemmin määritetty pilotointi tapahtuu keväällä Perhekahviloiden määrä Kokoontumiskertoja (kaikissa yhdistyksen) perhekahviloissa Perhekahviloiden kävijämäärät (lapset ja aikuiset) Ohjauskäyntien määrä Vapaaehtoisten perhekahvilaohjaajien määrä Vapaaehtoisten perhekahvilaohjaajien tunteja Leikkihetki MLL:n perhekahvilassa

14 Kerho- ja muu harrastustoiminta MLL:n kerhot tarjoavat lapsille tilaisuuden osallistua heitä itseään kiinnostavaan harrastukseen ilman suorittamisen paineita. MLL:n kerhotoimintaan on luotu valtakunnallinen kerhonohjaajan koulutusmalli. Koulutusmalli sisältää kerhonohjaajakoulutuksen ja kerhotoiminnan arviointimallin. Kerhotoiminta MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistyksissä on monipuolista niin sisällöllisesti kuin määrällisestikin. Yhdistykset järjestävät mm. muskareita, liikunta-, taide- yms. -kerhoja sekä Terhokerhoja. Piiri tukee yhdistyksiä kerhonohjaajien perehdyttämisessä ja MLL:n materiaalien käytössä. Piiri tiedottaa MLL:n valtakunnallisista materiaaleista sekä tarjoaa koulutusta ja ohjausta kerhonohjaajille sekä yhdistysten kerhovastaaville. MLL edistää Leikkipäivän toteutumista eri puolella maata. Tavoitteena on toteuttaa leikkitapahtumia, jotka tavoittavat mahdollisimman laajasti lapsia, nuoria ja eri-ikäisiä aikuisia. Leikkilähettiverkostoa aktivoidaan järjestämään paikallisesti leikkitapahtumia, mutta tapahtuman voi järjestää kuka tahansa. MLL ylläpitää Leikkipäivä.fi-nettisivua. Musisointia muskarissa Kylämummit ja kylävaarit sukupolvia yhdistävä toiminta MLL:n kylämummi ja -vaari -toiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta ja tarjoaa ikäihmisille mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä. MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat yhteisöllisiä isovanhempia, jotka antavat aikaa ja turvallista läsnäoloa lapsille muun muassa perhekahviloissa, päiväkodeissa, kerhoissa ja kirjastoissa. Leikki, ilo ja lapselta saatu välitön palaute vahvistavat myös ikääntyvien hyvinvointia ja tuovat elämään uutta sisältöä. 12 Kylämummit ja vaarit ovat paikallisyhdistysten vapaaehtoisia. Piiri tukee yhdistyksiä toiminnan käynnistämisessä ja tarjoaa materiaalia toiminnan tueksi. Kylävaari näyttää lapsille nikkaroinnin ihmeet. Matti Matikainen

15 Lukumummit ja lukuvaarit sukupolvia yhdistävä toiminta Lukumummi ja -vaari toimintamallin on kehittänyt Niilo Mäki (NMI) Instituutti yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa. Vuonna 2018 toiminta siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliitolle. NMI:stä mukana toiminnassa on vielä yksi koordinaattori. Toiminnassa vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit käyvät lukemassa kouluilla yhdessä niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemisen sujuvoitumiseen. Opettajan tehtävänä on valita lukutuokioihin osallistuvat lapset, etsiä yhdessä lasten kanssa lukutuokioille sopivat kirjat sekä järjestää koulusta vakiotila tuokioille. Vapaaehtoinen lukee yhdessä lapsen kanssa koulupäivän aikana noin kerran viikossa (yhden oppitunnin ajan). Lapset saavat lisää mukavia lukukokemuksia ja myönteistä palautetta sekä kontaktin toiseen sukupolveen. Toimintamalli käsittää vapaaehtoisten rekrytoinnin, perehdyttämisen, säännöllisen ohjauksen ja vertaistapaamiset sekä toimintaan mukaan lähteneiden koulujen opettajien perehdytyksen vuoden alussa NMI:stä siirtyi 18 uutta vapaaehtoista, ja uusia lukumummeja ja-vaareja koulutettiin piirin alueelle 11. Koko toimintavuonna oli 43 lukumummia ja -vaaria. Piiri järjesti viisi vertaistapaamista toiminta-alueella (Tampere, Lahti, Hämeenlinna) toiminnassa mukana oleville lukumummeille ja -vaareille. Palautteet mukana olevilta vapaaehtoisilta ja koulujen opettajilta ovat olleet myönteisiä, ja lukumummeja ja -vaareja toivotaan kouluihin lisää. Hämeen piirin alueella toimi yhteensä 43 lukumummia ja -vaaria Lukumummit ja lukuvaarit MLL:n Hämeen piirin järjestämässä koulutuksessa. 13

16 Vertaisryhmätoiminta paikallisyhdistyksissä MLL:n vertaisryhmät tarjoavat perheille tilaisuuden osallistua heitä itseään kiinnostavaan toimintaan. Yhdistykset järjestävät vertaisryhmätoimintaa paikallisten tarpeiden pohjalta, vanhempia kuullen ja osallistaen. MLL:n Jututtamo on piirin tarjoama vertaisryhmätoiminnan muoto. Jututtamot ovat uudenlaisia vapaaehtoisten ohjaamia mentalisaatioperustaisia vanhempainryhmiä. Jututtamissa pohditaan erilaisia lapseen ja vanhemmuuteen liittyviä asioita lapsen tai nuoren näkökulmasta. Tavoitteena on vahvistaa Jututtamoon osallistuvien kykyä tunnistaa lapsen tunteita ja tarpeita ja herättää pohtimaan, miten niihin voisi vastata lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Jututtamo-koulutus vahvistaa esimerkiksi vertaisryhmä-, perhekahvila- ja kerho-ohjaajien osaamista. Jututtamokoulutuksia tarjottiin vuoden aikana viisi, kolme toteutui. Osallistujia oli kaikkiaan 21. Syksyllä Tampereella järjestetty koulutus toteutettiin yhteistyössä keskusjärjestön kanssa kumppanuus-jututtamo -teemalla. Samassa koulutuksessa pilotoitiin myös monikulttuurinen Jututtamo LAPE-yhteistyönä. Mentalisaatioperustaista pohdintaa MLL:n Jututtamossa. ERHO ammatillisesti ohjattu vanhempainryhmä Piiri jatkoi Erhossa (Tampereen kaupungin erityistä hoitoa ja opetusta antava yksikkö) käynnistynyttä vanhempain vertaisryhmän ohjaamista. Erho- vanhempainryhmä kokoontui 9 kertaa 5-6- viikon välein (ei kesällä) tiistai-iltaisin klo Erho yksikön tiloissa. Lisäksi piiri järjesti vanhemmille kaksi virkistysiltaa. Ryhmään osallistujien äitien ja isien määrä on edellisestä vuodesta lisääntynyt. Jokaisella kokoontumiskerralla oli mukana yksi tai useampi tulkki. Tavoite ja tarkoitus: Perhe voimaantuu ja saa voimavaroja arkeen, osallistujat saavat vertaistukea toisiltaan, vanhempain ryhmä on matalankynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla, Erho -vertaisryhmätoiminnan ohjaus vakiintuu osaksi yksikön toimintaa. 14

17 5.2. Perhekummitoiminta MLL:n Hämeen piirin perhekummitoiminta on osa valtakunnallista, tavoitteellista ja ehkäisevää MLL:n lapsi- ja perhetoimintaa. Perhekummitoiminta on suunnattu odottaville ja neuvolaikäisistä ala-asteikäisten lasten perheille. Toiminnan lähtökohtana on lapsiperheen subjektiivinen kokemus tuen tarpeesta sekä vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus perheen ja perhekummin välillä. Perhekummit ovat täysi-ikäisiä, tavallisia ja eri-ikäisiä auttamisesta kiinnostuneita, sitoutuneita vapaaehtoisia, joita perhekummitoiminnan koordinaattori rekrytoi. Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta ja lapsiperheen hyvinvointia, ehkäistä ongelmien syntymistä ja kasautumista, tukea lapsiperheen elämänhallintaa ja antaa voimia arkeen. Tavoitteena on toteuttaa laadukasta, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä, joka tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä lapsiperheelle että vapaaehtoiselle. MLL:n Hämeen piirin perhekummitoiminta täydentää kuntien lapsiperheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja sen tavoitteena on myös tiivistää, kehittää ja vahvistaa yhteistyötä piirin alueen kuntien ja alueiden muiden toimijoiden kanssa. Perhekummitoiminnan pilotointi Tampereelle aloitettiin STEA:n Arjen Apua: Multsu- ja Peltsu ( ) hankkeella 3/2016. Vuoden 2018 aikana hanke laajeni Kanta- ja Päijät-Hämeeseen haetun avustuksen mukaisesti ( ). Maaliskuussa 2018 aloittivat kokopäiväiset koordinaattorit Kanta-Hämeessä sekä Päijät-Hämeessä STEAn myöntämällä rahoituksella. Tampereella jatkoi edelleen yksi koordinaattori. Vuoden 2018 aikana toimintaa on tehty näkyväksi ja tunnetuksi niin Tampereella kuin uusilla alueilla Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Perhekummitoiminta on alueillaan mukana useissa eri verkostoissa. Kanta-Hämeen alueella perhekummitoimintaa järjestettiin Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Janakkalassa sekä Forssan seudulla (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä). Vuonna 2018 alueella oli yhteensä 22 perhekummia ja 19 kummisuhdetta. 15

18 Tampereella oli vuonna 2018 aktiivisia perhekummeja 51 ja kummisuhteita 44. Vuoden aikana ammattiopisto Tredun kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistettiin perhekummitoiminnan tultua osaksi heidän uutta Kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa, Perheiden kanssa toimimisen opintokokonaisuutta. Yhteistyöllä perhekummitoimintaan saadaan vapaaehtoisia perhekummeja perheiden tueksi ja opiskelijat saavat mahdollisuuden päästä oppimaan aitoon toimintaympäristöön. Vuonna 2018 Päijät-Hämeessä oli yhteensä 17 perhekummia ja 10 kummisuhdetta. Toimintaa oli Lahdessa, Heinolassa ja Orimattilassa. Orimattila on mukana Hämeen piirin perhekummitoiminnassa, koska kaupunki kuuluu Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymään (PHHYKY) ja perhekummitoiminta oli maakunnassa alkuun PHHYKY:n järjestämää toimintaa. Vuoden 2018 aikana on käyty neuvotteluja perhekummitoiminnan aloittamisesta Asikkalassa ja Heinolaan suunniteltiin perhekummikoulutusta tammikuulle Koko piirin alueella vapaaehtoisia perhekummeja oli vuonna 2018 yhteensä 90 ja käynnissä olevia kummisuhteita 73. Vapaaehtoistunteja kertyi perhekummien tekemänä noin Tärkeimmät syyt hakea perhekummia olivat yksinäisyyden tunne sekä tukiverkoston puute. Vuonna 2018 perhekummitoiminnan vapaaehtoisia rekrytoitiin eri some-kanavien ja yhteistyöverkostojen kautta. Toimintaa oltiin esittelemässä useissa eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa ja aihe oli esillä myös lehdissä. Piirin alueella järjestettiin vuoden aikana peruskoulutuksia ja perehdytyksiä uusille vapaaehtoisille perhekummeille sekä jatkokoulutusta jo toimiville perhekummeille. Näitä tilaisuuksia oli yhteensä 26. Lisäksi vapaaehtoisille järjestettiin toiminnanohjauksia ja virkistystä. Koordinaattorit pitivät perhekummeihin sekä perheisiin yhteyttä puhelimitse seurantasoittojen yhteydessä. Vapaaehtoisia muistettiin kiitoksilla valtakunnallisena vapaaehtoistyön päivänä sekä joulun aikaan. Hämeen piirin alueella toimi 90 perhekummia 16

19 5.3. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilöt ovat vapaaehtoisia aikuisia, jotka tavallisen ihmisen taidoin tukevat lasten ja nuorten normaalia kehitystä haasteellisessa elämätilanteessa. Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaa oli tänä vuonna Kangasalan ja Nokian kuntien alueella. Kunnan sosiaalityöntekijä tai vastaava kunnan yhteyshenkilö ohjasi lapset ja nuoret toiminnan piiriin. Toiminnassa mukana olevia vapaaehtoisia tavattiin säännöllisesti tukisuhteen seurantapalavereissa ja heille tarjottiin mahdollisuus vertaistukeen ja jatkokoulutukseen. Vapaaehtoisia kiitettiin kulttuuriesityksellä elokuun alussa sekä vapaaehtoistenpäivänä postikortilla. Toiminta säilyi saman suuruisena kuin aiempinakin vuosina. Piiri ei pystynyt tänä vuonna vastaamaan kaikkiin kuntien lähettämiin tukihenkilöhakemuksiin. Hakemuksia tuli enemmän kuin piirillä oli tarjota vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Piiri järjesti tämän vuoden aikana seitsemän koulutusta/ perehdytystä uusille tukihenkilöille. Toiminnasta tiedotettiin tapahtumissa, koulutustilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa Lastenhoitotoiminta MLL:n lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää arjen apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta käsittää lastenhoitotilauksien välittämisen perheille, lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja säännöllisen ohjauksen ja jatkokoulutukset. MLL:n Hämeen piirin toteuttaa toimintaa Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkala, Tampereen, Ylöjärven, Valkeakosken, Hattulan, Hausjärven, Hämeenkyrön, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilla kunnan avustuksen turvin. Kunnan alueella asuvat perheet pystyivät tilaamaan tilapäistä lastenhoitoapua omien tarpeidensa mukaan MLL:n piirin välityspisteestä joko puhelimitse tai internetissä toimivan välitysjärjestelmän kautta. Loppuvuodesta 2018 MLL:n lastenhoitotoiminnassa otettiin käyttöön uusi varausjärjestelmä. Uusi ohjelma mahdollisti perheille lastenhoitoavun etsimisen myös aikoina, jolloin MLL:n hoitajavälitys on kiinni. MLL:n hoitaja avustaa pientä taiteilijaa. 17

20 Toimintavuonna lastenhoitoapua tilasi 701 eri perhettä 2936 käyntikerran aikana hoidettiin 1123 lasta, joista suurin osa oli 1-6 -vuotiaita. Hoitotunteja kertyi yhteensä 10968, 147 hoitajan tekemänä. Hoitajan kasvua ja kehitystä hyväksi hoitajaksi tuettiin järjestämällä 11 pienryhmätapaamisia ja 12 jatkokoulututusta, osallistujia tapahtumissa oli 174. Hoitajat saivat myös tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta ja tukea. Piiri järjesti kolme MLL:n Lastenhoitokurssia (60h) yhteistyössä alueen kansalaisopistojen kanssa, kursseille osallistui 37 henkilöä. Lastenhoitotoiminnasta ja alkavista kursseista tiedotettiin yhteistyössä MLL:n paikallisyhdistysten kanssa. 701 perhettä käyntikertaa lasta hoitotuntia 147 hoitajaa 5.5. Nuoriso- ja kouluyhteistyö Piirin alueen nuoriso- ja kouluyhteistyön koulutuksien ja tapahtumien määrä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Panostus kouluttajatoimintaan näkyi, kouluttajat olivat ammattitaitoisia ja markkinointi kouluille oli tehokasta. Erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin osallistui vuoden aikana yli 3000 lasta, nuorta ja aikuista. Piirin alueen yläkouluissa oli aktiivista tukioppilastoimintaa ja ala- ja yläkouluissa järjestettiin aiempaa enemmän mediakasvatuksen oppitunteja sekä vanhempainiltoja. Vuoden suurin tapahtuma oli Nuorisoseminaari 2018 Tampereella, johon osallistui yli 200 lasten ja nuorten parissa toimivaa ammattilaista. Seminaarin aiheena tänä vuonna oli nuorten päihteiden käyttö sekä itsetuhoisa käytös. Piiri oli mukana LAPE Pirkanmaan Oppilashuoltopalveluiden järjestäminen lapsilähtöisenä kokonaisuutena esiopetuksessa- pilotointisuunnitelman tekemisessä. Kummioppilastoiminta, kouluun tutustuminen, mediakasvatus sekä vanhempainillat olivat piirin pilottisuunnitelmaan tuomat kokonaisuudet. Nimilapun metsästystä Nuorisoseminaarissa. 18

21 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulujen oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisön hyväksi. Tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä, ennalta ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista ja edistää yhteisöllisyyttä. Keskeistä toiminnassa on lasten ja nuorten osallisuus, mahdollisuus itse suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Piiri koordinoi omalla alueellaan valtakunnallista tukioppilastoiminnan verkostoa ja ylläpitää alueensa tukioppilaskoulujen rekisteriä sekä kokoaa tietoa toiminnan kehittämistarpeista ja vahvuuksista kouluissa. Kouluille tarjotaan koulutusta, ohjausta ja aineistoja sekä koulujen tukioppilaille että tukioppilastoiminnan ohjaajille. Piiri ylläpitää ja kehittää nuorisotyön kouluttajaverkostoa yhdessä Keskusjärjestön kanssa. Tukioppilastoiminta oli aktiivisempaa vuonna 2018 piirin alueen yläkouluissa kuin edellisenä vuonna. Tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksia järjestettiin enemmän ja myös peruskoulutusten pituus kasvoi lähemmäksi MLL:n suositusta 12 tuntia. Myös tukioppilasohjaajat osallistuivat koulutuksiin useammin kuin aiemmin ja saimme yhä useammin kutsun tulla koulutusta pitämään sellaisille kouluille, jotka eivät aiemmin olleet tilanneet meiltä koulutusta. Tukioppilaiden määrä maakunnittain: Pirkanmaa 929 Kanta-Häme 425 Päijät-Häme 132 Tukioppilaskouluille toteutettiin vuoden 2018 lopulla Koulurekisterin kautta kysely tukioppilastoiminnan vaikuttavuudesta sekä kehitettiin KOPPA -palautejärjestelmä koulutuksiin MLL:n keskustoimiston toimesta. Kouluille myös tarjottiin mahdollisuus käyttää oppilaiden Hyvinvointikyselyä ja Tukioppilaiden kyselyä toimintansa arviointiin ja kehittämiseen. Koulurekisterikyselyn mukaan Hämeen piirin alueen ohjaajat kokevat tukioppilastoiminnan lisäävän merkittävästi myönteistä kouluilmapiiriä, mutta koulun johdon tuki tukioppilastoimintaan on hieman laskenut ja uusien tukioppilaiden innostaminen toimintaan mukaan on vaikeutunut. 90% vastaajista hyödyntää MLL:n materiaaleja tukioppilastoiminnassa ja 79% ohjaajista on käynyt MLL:n tukioppilasohjaajien koulutuksen. Toisaalta yhteistyö MLL:n paikallisyhdistysten kanssa on hieman vähentynyt. KOPPA -palautejärjestelmän kautta tukioppilaat antoivat palautetta piirin järjestämistä tukioppilaiden perus- ja jatkokoulutuksista. Tukioppilaiden mukaan peruskoulutus antoi paljon valmiuksia vaikuttaa kiusaamiseen ja yksinäisyyteen koulussa. Koulutus antoi heille rohkeutta tehdä pieniä ystävällisiä tekoja koulun arjessa ja tukioppilasryhmä sai uutta intoa toimia muiden oppilaiden hyväksi. MLL:n Nuorten nettiä ja erityisesti tukioppilaiden omia nettisivuja mainostettiin ahkerasti tukioppilaiden koulutuksissa. Näillä vahvistettiin suoraa tukea tukioppilaille mediakanavien kautta. 19

22 Kummioppilas- ja tutortoiminta Kummioppilastoiminnan tavoitteena on luoda kouluun yhteisöllisyyttä ja edistää uusien ekaluokkalaisten turvallista koulun alkua ehkäisemällä yksinäisyyttä ja kiusaamista. Piiri vastasi alueensa koulujen kummioppilaskoulutuksista koulujen tarpeen mukaan. Tutortoiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, luoda oppilaitokseen hyvää ilmapiiriä sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta yhteisön jäseninä. Piiri koulutti uusia tutoreita ja tutorohjaajia oppilaitosten kysynnän mukaan. Eka koulupäivä on aina jännittävä Mediakasvatus Piiri järjesti mediakasvatustilaisuuksia alueensa ala- ja yläkouluissa oppilaille, vanhemmille ja ammattikasvattajille. Lasten ja nuorten media-, vuorovaikutus- ja empatiataitoja vahvistettiin järjestämällä toiminnallisia ja keskustelevia oppitunteja sekä ala- että yläkouluissa. Oppitunteja tilattiin edellistä vuotta selvästi enemmän. Vanhempainillat lisäsivät vanhempien ja ammattikasvattajien tietoja lasten ja nuorten mediankäytöstä ja sen merkityksestä lasten kehityksessä sekä voimisti heidän näkemystään mediakasvatuksesta yhtenä kasvatuksen osa-alueena. Vanhempainillat tarjosivat opastusta kasvatuskysymyksiin, joihin ammattikasvattajat sekä vanhemmat arjessaan kohtaavat. Tilaisuuksissa myös heräteltiin aikuisia pohtimaan oman mediankäyttönsä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tilattujen vanhempainiltojen määrä hieman kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. 20

23 MLL:n vapaaehtoisten koulutuspolut Hallituksen jäsen Ryhdistä Yhdistystä Seututapaamiset Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Johtaminen ja kehittäminen Vaikuttaminen ja viestintä Hallinto ja talous Vertaisryhmän ohjaaja Tukihenkilöt ja perhekummit Perhekahvilaohjaaja Nuorisotoimintavastaava Lastenhoitotoiminnan hoitajat Jututtamoohjaajakoulutus Perhekahvilaohjaajien verkkokoulutus Nuorisotoimintaa paikallisyhdistyksessä -verkkokoulutus Tukihenkilötoiminnan peruskoulutus Lastenhoitokurssi Ohjaajatapaamiset ja jatkokoulutukset Ohjaajatapaamiset ja jatkokoulutukset Nuorisoseminaari Jatkokoulutukset Jatkokoulutukset Vaavinkaiset ja Taaperoiset - jatkokoulutuksena Perhekahvilan ohjauskäynnit, piirin ammatillinen ohjaus Nuorisotoiminnan koulutukset yhdistystoimijoille Tukioppilaat, kummit, tutorit Peruskoulutus Jatkokoulutukset 21

24 5.6. Koulutukset ammattilaisille Mentalisaatioteoriaan ja reflektiiviseen työotteeseen perustuvaa vanhempainryhmän ohjaajakoulutus on suunnattu sosiaali-, terveys-, kasvatusalan henkilöstölle (7,5 op.). Koulutuksia järjestetään avoimena ja/tai kunnan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutus antaa valmiudet toimia vauva- ja pikkulapsiperheiden vanhempien ryhmänohjaajana. Ryhmänohjaustaitojen lisäksi osallistuja saa välineitä soveltaa työtapaa myös muussa perheiden kanssa tehtävässä työssä. Koulutukseen kuuluvassa vanhempainryhmän ohjausmallissa (Vahvuutta vanhemmuuteen- ja Lapsi mielessä-ryhmämallit) vahvistetaan työntekijän kykyä tukea vanhemmuutta niin, että vanhemmat pyrkisivät tunnistamaan lapsensa tunteita ja tarpeita ja voivan vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Riihimäen kaupungin kanssa aloitettu (syksyllä 2017) 2. koulutusprosessi päättyi Tästä ylisektorisesti kootusta koulutusryhmästä valmistui keväällä 2018 yhteensä 20 vanhempainryhmän ohjaajaa. Ryhmänohjaukset toteutettiin edelleen niin, että ohjaajat edustivat pareina eri sektoreita ja/tai ammattikuntaa. Koulutuksen myötä syntyi kaupungin toimesta VV - ja LM -toiminnan vakiinnuttamisen ja kehittämisen työryhmä, jonka ensimmäinen kokoontuminen oli Lisäksi kaupunki vahvista vanhempainryhmätoiminnan integroitumista kunnan palvelutarjontaan järjestämällä vuoden aikana useamman paikallisen ohjaajien tapaamisen ja ryhmien suunnittelutilaisuuden. Tampereella syksyllä 2017 aloitettu avoin ohjaajakoulutus päättyi Koulutuksen osallistujia oli (yhteensä 16) Vaasasta ja Hattulasta, MLL:n Hämeen piiristä, Pelastakaa Lapset ry:sta, Lempäälän seurakunnasta sekä Helsingin Rudolf-Steiner koulusta. 22

25 Kanta-Hämeen Lape-määrärahalla toteutettu vanhempainryhmän ohjaajakoulutus Lounais-Hämeen alueella (Lounais- Häme; Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen, Humppila) aikana koulutettiin yhteensä 19 kunnan ammattilaista, työntekijää ja esimiestä. Moniammatillinen koulutus ja esimiesten mukanaolo yhdisti työntekijöitä ja toimialaoja. Koulutuksesta saatu palaute; Valinta ryhmien ohjaamisesta siten, että toinen ohjaaja on sotepalveluista ja toinen varhaiskasvatuksesta on ollut erinomainen ratkaisu. Tämän koulutusprosessin aikana ja rahoituksella uudistettiin vanhempainryhmien markkinointimateriaali, jonka kunnat saavat käyttöönsä. Hämeenlinnan avoin koulutus alkoi ja koulutus jatkuu seuraavana keväänä. Osallistujia (yht. 21 hlö) tässä Hamk:n tiloissa järjestettävässä koulutuksessa on Vaasasta ja Raumalta (th), Kangasala (perhetyö), Hamk (opettajia), Loppi (esiopetus/varhaiskasvatus), Tampereelta (sosiaaliala), Hämeenlinnan seurakunnasta (lastenohjaajia). Yhdessä MLL:n keskusjärjestön kanssa järjestettiin koulutetuille syventäviä jatkokoulutuspäiviä. Koulutuksen teemoina oli tarjota osallistujille välineitä vanhempainryhmätoiminnan viestintään ja markkinointiin, ohjausotteen syventämiseen, niin ryhmissä kuin muissa tapaamisissa perheiden kanssa, ohjauskokemusten jakaminen sekä keskustelua siitä, kuinka mentalisaatio elää omassa työssä, kunnan sekä MLL:n toiminnassa. Tampereella (30.5) ja Janakkalassa (4.9) Hämeenlinnassa (27.9), ja järjestettyihin jatkokoulutuspäiviin osallistui yhteensä noin 50 koulutettua ohjaajaa. Hämeen piiri toteutti samalla sisällöllä jatkokoulutuspäivän Pohjanmaan piirin koulutetuille ohjaajille yhteistyössä Fålkhälsanin kanssa. 23

26 Vanhempainryhmän ohjaajien syventävänä lisäkoulutuksena (lähiopetuspäivät 22.5 ja 11.10) järjestettiin myös koulutus Hämeenlinnassa, jossa näkökulmana erityistä tukea tarvitsevat perheet. Hämeen piirin alueelta osallistujia oli tässä koulutuksessa vain kaksi. Koulutuksesta vastasi MLL:n keskusjärjestö. Tampereen kaupungin kanssa tehtävänä koulutusyhteistyönä toteutettiin Mitä vauva miettii? Vanhemman mentalisaatiokyvyn tukeminen odotusaikana- koulutus kahdelle eri koulutusryhmälle. Koulutukseen osallistui yhteensä noin 30 neuvolan terveydenhoitajaa. Koulutuksen kesto oli 3.5 h x 3 iltapäiväkertaa. Piirihallituksen kylpy ohjaajakoulutukseen ja vanhempainryhmätoiminnan ohjausotteeseen toteutettiin toiminnallisuuden kautta piirihallituksen oman kokouksen yhteydessä. Maakunnassa on 40 perhekummia ja 20 perhekahvilaa, 19 paikallisyhdistystä ja 123 koulutettua ammattilaista vanhempainryhmän ohjaajaa. Hyödynnetään olemassa olevaa ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja kansalaistoimintaa ammattilaisten tukena ja tuetaan vanhemmuutta ennen ongelmien syntyä. MLL:n vanhempainryhmän ohjaajakoulutus koulutetut kuntien työntekijät Kantahämeessä v Kunta Hattula Hämeenlinna HML Srk Janakkala Rmk Hausjärvi Loppi Forssa SoTe Jokioinen Humppila Ypäjä Tammela Koulutetut ohjaajat

27 6. Vaikuttaminen ja viestintä STEA:n Paikka auki- määrärahalla vuonna 2017 vuodeksi palkattu viestintäassistentti työskenteli piirissä saakka. Piiri sai STEA:n Paikka auki II- määrärahalla mahdollisuuden palkata uuden nuoren henkilön viestintäassistentiksi alkaen vuodeksi eteenpäin. Nuorisoseminaari Nuorisoseminaari järjestettiin 8. kerran 2018 Tampereella. Seminaariin osallistui yli 200 lasten ja nuorten parissa toimivaa ammattilaista. Seminaarin aiheena oli nuorten päihteiden käyttö sekä itsetuhoisa käytös. Sosiaalinen media Vuonna 2018 kokeiltiin erilaisia maksettuja ja muitakin mainoksia esimerkiksi Nuorisoseminaariin, koulutuksiin liittyen. Julkaisujen kuvia ja tekstejä muuttamalla haettiin parhaiten toimivia mainoksia. Sosiaalisessa mediaan ja esitteisiin luotiin uusia kuvallisia ilmeitä mm. piirin Kettunen. Jäsenmäärältään Suomen suurinta paikallisyhdistystä, Kangasalan yhdistys haasteltiin. Haastattelu kuvattiin ja editoitiin lyhyeksi ja ytimekkääksi videoksi, jota hyödynnämme jäsenhankintakampanjassa. Piirin Instagramia elävöitettiin Instatarinoilla ja kuvilla. Mentalisaatioperustaisen koulutusten uusi ilme Kanta-Hämeen Lape Oma Häme - hankkeen rahoituksella oli mahdollisuus tehdä vanhempainryhmätoiminnan koulutusesitteille uudet esitteet. Vuoden isä Vuoden isäksi valittiin MLL:n Lempäälän yhdistyksen puheenjohtaja Risto Tuominen. Sosiaalija terveysministeriö jakaa vuosittain Väestöliiton esityksestä Vuoden Isä -palkinnon. Palkinto jaetaan henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. MLL:n Hämeen piiri esitti Ristolle Vuoden Isä-palkintoa. Yhdistyspostia piiritoimistolta -uutiskirje Vuonna 2018 jatkettiin uusi uutiskirjeen lähettämistä paikallisyhdistyksille. Yhdistyspostia piiritoimistolta lähetettiin kaksi kertaa keväällä ja kaksi kertaa syksyllä. Kirjeet lähetettiin yhdistysnetissä listatuille hallitusten jäsenille. Kirjeet ovat luettavissa myös Hämeen piirin nettisivujen kautta. MLL:n järjestöristeily MLL:n järjestöristeilyllä oli mukana piirin työntekijöitä, piirihallituksen ja yhdistysten väkeä eri puolilta piiriä yhteensä yli 60 henkilöä. Hämeen piiri tarjosi yhdistysten vapaaehtoisille maksuttoman kuljetuksen Tampereelta satamaan. Laiva oli lastattu noin 500:lla MLL-aktiivilla, jotka osallistuivat luentoihin, työpajoihin ja esittelyihin. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, että oli ilo olla mukana! 25

28 Lapset ensin- keräys kohteena oli MLL:n paikallinen toiminta. Hyvä Joulumieli -keräys Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Suomen Punainen Risti (SPR) toteuttivat Hyvä Joulumieli -keräyksen jo 22. kertaa. Keräys toteutetaan vuosittain yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Lahjakorteilla perheet ovat voineet ostaa ruokaa kampanjaan osallistuvien kumppaneiden eli K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän kaupoista. Hyvä Joulumieli -keräystä hallinnoivat vuorotellen Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Vuosina vetovastuussa on Suomen Punainen Risti. MLL:n paikallisyhdistyksillä oli mahdollisuus osallistua Hyvä Joulumieli -kampanjaan jakamalla keräyksellä saatuja 70 euron arvoisia lahjakortteja oman alueensa apua tarvitseville lapsiperheille. Kortteja tarvitsevia perheitä tavoitettiin kuntien sosiaalitoimesta, neuvoloista ja seurakuntien diakoniatyön kautta. Perheiden kartoituksessa yhteistyötä tehtiin myös alueen SPR:n osastojen kanssa. Hyvä joulumieli lahjakortteja jaettiin MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistysten kautta yhteensä kpl. Hyvä Joulumieli -keräykseen liittyen MLL:n Hämeen piiri, SPR:n Hämeen piiri sekä SPR Tampereen osasto järjestivät yhteisen Hyvää Joulumieltä -perhetapahtuman lauantaina Ratinan kauppakeskuksen tapahtuma-aukiolla. Perheille suunnatussa tapahtumassa oli tarjolla muun muassa Nallesairaala, kasvomaalausta, ilmapalloja sekä mehua ja pipareita. MLL teki tapahtumaan some- ja printtimainontaa. Tapahtumassa seikkaili myös SPR:n maskotti Reddie-koira. Tapahtuma oli avoin ja ilmainen kaikille osallistujille. Keräyslippailla saatu tuotto tilitettiin lyhentämättömänä Hyvä Joulumieli -keräykseen. Piirin työntekijöitä auttamassa Hyvä Joulumieli -tapahtumassa Tampereen Ratinassa. Jäsenhankintakampanja MLL 100 vuotta lähestyy ja valtakunnalliseksi tavoitteeksi on asetettu jäsentä vuonna Hämeen piiri jäsenmäärätavoite on jäsentä. Jäsenhankintakilpailu käynnistettiin vuoden 2018 lopussa. Uusia jäseniä saatiin laskentapäivän jälkeen 381. Jäsenhankintakilpailu jatkuu vuonna Olet tärkeä -sivusto Piiri on mukana MLL:n valtakunnallisella vapaaehtoistoiminnan sivustolla. Sivuston kautta sekä piirit että paikallisyhdistykset etsivät uusia vapaaehtoisia MLL: toimintaan. 26

29 Kannanotot Teimme yhdessä Järjestö Järjestöt Pirkanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä -hankkeen, Artteli -kumppanuusyhdistyksen ja Silta-valmennusyhdistyksen kanssa Pirkanmaan maakunnan johdolle esityksen järjestöyhteistyötä valmistelevan työryhmän perustamiseksi kansalaisvaikuttamisen päivänä Vaikuttaminen monen median kautta on yhä tärkeämpää. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti ja hyödynnetään mm. perhekeskustoiminnasta, tukioppilastoiminnasta ja auttavista puhelimista saatua kokemustietoa. Piirin tehtävänä on tukea alueensa paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä. Jotta Pirkanmaa pysyy järjestöyhteistyön edelläkävijänä, ehdotamme että osaksi maakunta- ja sote-valmistelua perustetaan järjestöyhteistyötä valmisteleva työryhmä, johon nimetään keskeisten eri tahojen edustajat (sote-järjestöjen edustajat, maakuntavalmistelun edustajat ja edustaja jokaisesta kunnasta). Tämän työryhmän tehtävänä tulisi olla: 1. selvittää ja tehdä yhteenveto kuntien avustuskäytännöistä sote-järjestöjen osalta sekä esittää malli järjestöjen avustamisesta maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa (kuntien ja maakunnan rahoitus) 2. määritellä yhdessä järjestöjen kanssa, mitkä toiminnot katsotaan sote-palveluiksi ja mitkä hyte-toimintaan kuuluviksi ja kuuluvatko ne kuntien vai maakunnan yhteistyövastuulle 3. varmistaa pysyvien rakenteiden syntyminen maakunta-järjestö-yhteistyön mahdollistamiseksi. MLL:n Hämeen piiri ry, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampereen Kaupunkilähetys ry, Kansalaistalo Mansikkapaikka ry, Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry, SPR Nuorten turvatalo, Setlementti Tampere ry, Yhdessä selviytymisen Tuki YSTI ry, Kölvin Monikulttuurinen Nuorisotyö ry tekivät kannanoton kesäkuussa 2018 Tampereen kaupungin päättäjille liittyen kumppanuusavustusten 10 %:n leikkausesitykseen. Järjestöt ymmärtävät kaupungin vaikea taloustilanteen mutta toivovat, että kaupunki huomioisi päätöksiä tehdessään miten merkittävän määrän palveluita, toimintoja ja osallisuutta järjestöt tuottavat avustuksella ja miten paljon rahaa järjestöt saavat STEA:lta kumppanuusavustusten myötä. Kannanotolla oli vaikutusta. Kumppanuusavustusten leikkausesitys toteutui huomattavasti esitettyä pienempänä. 27

30 7. Ammatilliset palvelut Ammatillisia perhepalveluja tuotetaan ja kehitetään MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n kautta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin Kotineuvola Oy on vuonna 1993 perustettu MLL:n Hämeen piiri ry:n omistama yritys. Kotineuvola Oy on yhteiskunnallinen yritys, joka käyttää ylijäämänsä MLL:n Hämeen piirin alueella tehtävään ennaltaehkäisevään lapsi-, nuoriso-, ja perhetoimintaan. Kotineuvola Oy tarjoaa: Perhetyötä kunnille Lapsiperheiden kotipalvelua kunnille Lapsiperheiden kotipalvelua palvelusetelituottajana Ammatillista tukihenkilötyötä lapsille ja nuorille Perhepalvelua omaishoidon tuen asiakkaille Tampereella (palveluseteli) Sairaan lapsen hoitopalvelua yrityksille Lapsiperheiden kotipalvelua lapsiperheille Ohjattua ja valvottua leikkitoimintaa MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n julkaisi vuonna 2018 neljä asiantuntijoiden laatimaa opasta, jotka sisältävät käytännön tietoa ja ohjeita kuhunkin ikäryhmään liittyvistä ajankohtaisista asioista. Opasperheeseen kuuluvat: Saamme vauvan -opas, Vauvan hoito -opas, Leikki-ikäisen hoito-opas ja Esikoululaisesta koululaiseksi -opas lasten vanhemmille sekä Neuvolakortin kansi ja ajanvarauskortti neuvolan merkinnöille. Kotineuvola Oy:n oppaat ovat selailtavissa myös sähköisessä muodossa MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n oppaat 28

31 8. Kehittämishankkeet Vuoden 2018 alusta perhekummitoiminnan hanke laajeni Kanta- ja Päijät-Hämeeseen haetun avustuksen mukaisesti ( ). Maaliskuussa 2018 aloittivat kokopäiväiset koordinaattorit Kanta-Hämeessä sekä Päijät-Hämeessä STEAn myöntämällä rahoituksella. Paikka auki II ohjelmasta Stea myönsi avustuksen viestintäassistentin palkkaamiseksi vuosille Tehtävään palkattiin Joonas Laaksonen alkaen. Järjestö Järjestöt Pirkanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä -hanke ( ) MLL Hämeen piiri on mukana toteuttamassa Järjestö Järjestöt Pirkanmaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä -hanketta. Hanke on osa STEAn avustamaa valtakunnallista Järjestöt mukana muutoksessa -ohjelmaa. Pirkanmaan hanke toteutetaan järjestöjen välisenä yhteistyönä. Artteli Kumppanuusyhdistys on hankkeen hallinnoija, MLL Hämeen piiri ja Silta-valmennusyhdistys ovat mukana tuensiirtosopimuksella. Hankkeeseen on palkattu kolme työntekijää: projektipäällikkö (Artteli Kumppanuusyhdistys), verkostokoordinaattori (MLL:n Hämeen piiriin) sekä verkostotiedottaja (Siltavalmennusyhdistys). Kukin työntekijä vastaa päätyönsä lisäksi elinkaarimallin mukaisesti erityyppisistä järjestöistä. MLL:n työntekijä vastaa luonnollisesti lasten, nuorten ja perheiden järjestökokonaisuudesta. Hankkeen tavoitteena on yhteistyön kehittämistä järjestöjen välillä, järjestöjen ja maakunnan sekä järjestöjen ja kuntien välillä. Lisäksi kiinnitetään huomiota järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä sekä vahvistetaan järjestöjen äänen ja asiantuntemuksen kuulumista yhteiskunnassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan järjestöt sekä niiden työntekijät, luottamushenkilöt, vapaaehtoiset ja asiakkaat. Hanke on avoin kaikille alueella toimiville järjestöille. Järjestö 2.0 hankkeen vuosi 2018 pähkinänkuoressa Vuosi 2018 sai hankkeen täyteen vauhtiin. Edellisen vuoden neljä hankekuukautta kuluivat pitkälti suunnitteluun, jota nyt päästiin toteuttamaan. Vuoden suurin ja aikaa vievin ponnistus oli maakuntakierros järjestötreffien ja kuntatapaamisten merkeissä. Kakspistenolla ehti kiertää 17 Pirkanmaan kuntaa ennen vuoden vaihtumista. Tapaamisten teemana oli verkostoituminen sekä yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen eri tasoilla. Järjestötreffeillä valittiin vapaaehtoiset järjestöagentit 15 kuntaan vahvistamaan paikallistason järjestöyhteistyötä. Järjestöagenttien työn tueksi julkaistiin Järjestöagentin käsikirja ja agenteille järjestetään kaksi koulutus- ja virkistystapahtumaa vuoden aikana. Verkostoituminen kunta- ja maakuntatasolla sekä toisten Järjestö 2.0-hankkeiden kanssa tiivistyi. Hankkeen edustajat mm. kävivät tapaamassa maakuntajohtoa. Tapaamisessa maakuntajohdolle luovutettiin sadan sote-järjestön allekirjoittama esitys järjestöyhteistyötä valmistelevan työryhmän perustamiseksi maakunnan rakenteisiin. Kuntien hyvinvointikoordinaattoreille järjestettiin koulutusta järjestöyhteistyöhön liittyen ja hankkeen työntekijät osallistuivat aktiivisesti vastuualueidensa verkostoihin. Uusia yhteyksiä luotiin esimerkiksi Pirkanmaan Leader-hankkeisiin, jotka poikivat yhteistyötä seuraaville vuosille. Hanke järjesti yhdessä Toimintakyky kuntoon-hankkeen kanssa arviointi- ja viestintäkoulutuksen helmikuussa. Järjestöjen maakuntafoorumi houkutti lokakuussa Tampereen pääkirjasto Metsoon yli sata osallistujaa kuulemaan järjestökentän ajankohtaista asiaa sekä pohtimaan kolmannen sektorin paikkaa tulevassa Pirkanmaan maakunnassa. Lisäksi Kakspistenolla oli mukana järjestämässä monia eri tapahtumia yhdessä muiden toimijoiden kanssa (mm. Kohtaamispaikkapäivät ja Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivä). Pirkanmaalaisen yhdistystoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä selvittävä Pirkanmaan järjestöselvitys julkaistiin elokuussa. Verkkosivut valmistuivat kevättalvella ja niihin voi tutustua osoitteessa Muuta viestintää hoidettiin aktiivisesti Twitterissä ja Kakspistenolla-uutiskirjeellä. 29

32 9. Hallinto ja talous Talous Vuosi 2018 oli toimintavolyymiltään kasvava. Tilikauden tulos jäi ylijäämäiseksi 2 451,94 (2017: 1 848,87). Kokonaistuotot olivat ,37 ( ,71) ja kokonaiskulut ,44 ( ,84). Taseen loppusumma oli ,30 ( ,03). Varsinaisen toiminnan perusrahoitus muodostuu erilaisista avustuksista ja korvauksista. Avustusten yhteismäärä kasvoi ja niiden osuus oli 65 % piirin kokonaisrahoituksesta. Vuonna 2017 osuus oli 59 %. Avustuksia saatiin MLL:n keskusjärjestön maksamista ja piirin omien tai osatoteuttamien hankkeiden avustuksista. Näiden STEA:n ja STM:n LAPE-avustusten osuus oli 49 % kokonaisrahoituksesta. Erityisesti STEA:n avustusten määrä lisääntyi Perhekummitoiminnan laajentumisesta johtuen. Kuntien avustukset lastenhoito- ja perhekeskustoiminnan ammatillisen ohjauksen järjestämiseen on haettu vuosittain ja niissä tavoiteltiin vuoden 2017 tasoa. Tason säilyttäminen on vaikeutunut ja avustusten määrä pieneni 8 % ja niiden osuus kokonaisrahoituksesta oli 16 %. Piirin saamien korvausten euromääräinen summa kasvoi 25 %. Tällä oli merkittävä vaikutus talouden tasapainoon ylläpitämiseen. Kaikkien korvausten osuus oli 20 % piirin kokonaisrahoituksesta. Piirin omistama Kotineuvola Oy tuotti yhteiskunnallisena yrityksenä ry:lle tuloja ostamiensa palvelujen ja korvausten muodossa. Vuosi 2018 oli liikevaihdollisesti erityisen hyvä toimintavuosi Oy:n palvelutoiminnassa ja julkaisutoiminnoissa säilytettiin edellisvuoden taso. Muita korvauksia saatiin Sivis-Opintokeskukselta haetuista koulutuskorvauksista. Muut varsinaisen toiminnan tuotot muodostuivat koulutus- ja osallistumismaksutuotoista, lasten ja nuorten tukihenkilötoimintaan saaduista tuotoista, toimitilojen vuokraamisesta ja aineistojen tuotoista. Koulutustuotoissa, varsinkin nuorisotyön toiminnoissa, päästiin tavoitteiseen, mutta muissa tuotoissa jäätiin edellisvuodesta. Lisääntynyt toimintavolyymi näkyi varsinaisen toiminnan kulujen kasvussa. Hankkeisiin rekrytoitiin uusia työntekijöitä ja henkilöstömenot kasvoivat 26 %. Niiden osuus oli 73 % piirin kokonaiskuluista. Piiri osti lastenhoitotoiminnan välitystyön edelleen MLL:n Uudenmaan piiriltä. Myös muut toimintakulut kasvoivat, mutta pääasiassa lisääntyneestä hanketoiminnasta johtuen. Vuoden aikana hankittiin ja uusittiin normaalia enemmän kalusteita ja laitteita. Muita kuluja aiheutui toimitila-, toimisto- ja työterveyshuollon kuluista. Lahteen avattiin aluetoimisto Perhekummitoiminnan työpisteeksi ja tästä syystä toimitilakulut kasvoivat. Piiri on hyödyntänyt mahdollisuutta kohdentaa hallinnon yleiskuluja STEA-rahoitteisille toiminnoille sekä siirtänyt vakituisen henkilöstön hanketyöpanosta STM:n LAPE-hankkeiden kuluksi. Piirin varainhankinnan tuotoissa jäsenmaksutuottojen määrä jäi tavoitteesta ja laski edelleen. Jäsenmaksujen osuus piirin kokonaistuotoista oli 4 %. Piirin naistoimikunta teki lahjoituksen lukumummi- ja -vaaritoimintaan. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotoissa saatiin osinkotuottoja edellisvuotta enemmän. 30

33 Konsernikokonaisuus MLL:n Hämeen piiri ry, MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy ja Hämeen lasten säätiö muodostavat MLL:n Hämeen piirin konsernikokonaisuuden. Virallisen konsernitilinpäätöksen laatimiseen ei ole velvoitetta konsernin pienestä koosta ja toiminnan volyymista johtuen. Kotineuvola Oy toimii yhteiskunnallisena yrityksenä ja kohdentaa tuloksensa piirin yleishyödylliseen toimintaan. Säätiö käyttää sijoitusvarallisuuden tuottoja säätiön toiminnan tarkoituksen mukaisesti. Toimintavuosi 2018 oli konsernille kokonaistuloksellisesti hieman alijäämäinen vuosi. Kotineuvola Oy:n tilikauden tulos jäi ylijäämäiseksi palvelutoiminnan liikevaihdon kasvusta ja julkaisutoiminnan paremmasta kannattavuudesta johtuen. Säätiön tulos jäi alijäämäiseksi. Syynä tähän oli sijoitusten arvonkehitykseen vaikuttanut loppuvuoden lasku. Sijoitusten varainhoitosuunnitelma päivitettiin ja painoa siirrettiin korkorahastoista suoriin osakesijoituksiin, joilta odotetaan parempaa osinkotuottoa. Ostot saatiin toteutettua laskevien kurssien ajankohtaan. Säätiön palkitsi kolme piirin paikallisyhdistystä onnistuneesta jäsenhankinnasta. Piiri ry ei hakenut säätiöltä avustusta vuonna Piirihallitus Piirihallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 9 jäsentä. Piirihallitus kokoontui 5 kertaa ja työvaliokunta 2 kertaa. Työvaliokunnan puheenjohtajana toimi piirin puheenjohtaja Seija Ahola ja jäseninä piirihallituksen 1. ja 2. varapuheenjohtajat Helena Koskimäki ja Sari Orhanen. Työvaliokunnan sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Marita Viertonen. Piirihallituksen esittelijänä toimii toiminnanjohtaja ja sihteerinä talouspäällikkö. Perhekummitoiminnan ohjausryhmän piirihallituksen edustajana toimi Satu Kelkka. Kati Vitikainen toimi piirihallituksen edustajana Hämeen lasten säätiön hallituksessa. Piirin omistaman MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n yhtiökokouksen edustajina toimivat vuonna 2018 Helena Koskimäki ja Seija Ahola Piirihallituksen jäsenet ja varajäsenet: Puheenjohtaja Ahola Seija, Pirkkala 1. Varapuheenjohtaja Koskimäki Helena, Padasjoki 2. Varapuheenjohtaja Orhanen Sari, Lempäälä Varsinainen jäsen: Vitikainen Kati, Ikaalinen Johanna Olkinuora-Jokinen, Riihimäki Kelkka Satu, Punkalaidun Kaukonen Sanna, Hollola Nurmivuori Pirkko, Tampere Ruotsalo Jenni, Tampere Valonen Karoliina, Punkalaidun Luoma Satu, Lempäälä Kankaanpää Kristiina, Jokioinen Varajäsen: Ylä-Lyly Taina, Juupajoki Dahl Mia, Pälkäne Mäkinen Marika, Orivesi Maununen Anu, Janakkala Grönlund Susanna, Ylöjärvi Keränen Johanna, Hattula Rauva Elina, Sastamala Göransson Niina, Hämeenlinna Ruisvaara Kaisa, Forssa Piirin kevätkokous järjestettiin Tunnelmakartano Wisahovissa Hämeenlinnassa. Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus ja tilinpäätös vuodelta Kokouksessa oli mukana yli 60 yhdistysaktiivia kaikista kolmesta maakunnasta. Kokouksen jälkeen ideoitiin yhdessä sitä, mitä voisimme tehdä, kun MLL täyttää 100 vuotta vuonna 2020 ja kuultiin katsaus piirin Perhekummitoimintaan. 31

34 MLL:n Hämeen piirin syyskokous järjestettiin Ikaalisissa Valkean ruusun koululla. Syyskokouksessa puhetta johti Ikaalisten yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja myös piirihallituksessa vaikuttanut Mirja Hanhikangas. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja ja piirin kunniapuheenjohtaja Kaija Kess esitteli vaalivaliokunnan esityksen. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sari Orhanen Lempäälästä, 1. varapuheenjohtajaksi Kati Vitikainen Ikaalisista ja 2. varapuheenjohtajaksi Sanna Kaukonen Hollolasta Uusiksi piirihallituksen jäseniksi valittiin Päivi Sten Ylöjärveltä, Mira-Maarit Lamberg Forssasta ja Kirsi Turto Akaasta. Piirissä yhdeksän vuotta puheenjohtajana toimineelle Seija Aholalle jätettiin syyskokouksessa haikeat jäähyväiset. Seijan MLL-taival on kestänyt kymmeniä vuosia sekä yhdistyksen, piirin että liiton tehtävissä ja varmasti näemme häntä vielä mukana MLL-vapaaehtoistyössä tavalla tai toisella. Seija kertoi kokousväelle, että MLL on tuonut vuosien varrella hänen elämäänsä mielekkyyttä, lämpöä, iloa sekä liittymistä. Ihania asioita! Piirin 1. varapuheenjohtaja Helena Koskimäki on myös pitkän linjan MLL-aktiivi, joka piirissä tehtävän työn lisäksi on ahkeroinut MLL:n Padasjoen yhdistyksen puheenjohtajana. Lämmin kiitos myös Helenalle. Piirihallituksesta jäi pois pitkäaikaikainen jäsen Kristiina Kankaanpää Jokioisilta. Lämmin kiitos myös hänelle! Juhlimme myös MLL:n Ikaalisten yhdistyksen 95-vuotisjuhlia syyskokouksen jälkeen. Lämpimät onnittelut ja iso kiitos Ikaalisten väelle järjestelyistä ja iloisesta, lämmintunnelmaisesta juhlasta. Saimme kokoukseemme myös MLL:n pääsihteerin Milla Kalliomaan. Milla kertoi ajankohtaisia kuulumisia mm. uuden lapsistrategian valmistelusta ja Lape-työstä. MLL on Suomen johtava lapsiperhejärjestö, jonka voima on mittavassa vapaaehtoistyössä ja aktiivisessa yhdistystoiminnassa. Iloisin mielin voimme jatkaa yhteistä matkaa! Kettuset kiitokseksi ja muistoksi ihanasta yhteistyöstä. MLL:n Hämeen piirin syyskokouksen tunnelmia. Tampereen Naistoimikunta Vuosi 2018 oli MLL:n Hämeen piirin naistoimikunnan 67. toimintavuosi. Vuonna 2018 naistoimikunta lahjoitti euroa lukumummi ja -vaaritoimintaan. Naistoimikunta kokoontuu kevät- ja syyskokouksiin sekä työkokouksiin neljä kertaa vuodessa. Naistoimikuntaan kuului 23 jäsentä vuonna

35 Piirin henkilöstö Vuonna 2018 MLL:n Hämeen piirillä oli 13 työntekijää: Toiminnanjohtaja, Kotineuvola Oy:n osatoiminen toimitusjohtaja ja säätiön asiamies. Ko. toimialoihin liittyvien hallitusten asioiden esittelijä ja toimeenpanija. Piirin työntekijöiden ja Kotineuvola Oy:n palveluvastaavan esimies. Vastuu piirikonsernin johtamisesta, taloudesta ja kehittämisestä. Mukana verkostotyössä ja kuntakumppanuusneuvotteluissa sekä lape- ja sote-työssä. Järjestöpäällikkö, kuntakumppanuudet ja perhekeskustoiminta, jäsenhankintaan, varainhankintaan ja järjestöpalveluihin liittyvät asiat, perhekahvilatoiminta ja -koulutukset, Koordinaattori (50%) vanhemmuuden ja parisuhteen tuki Pirkanmaan LAPE Pippuri Koordinaattori, järjestötyö-, kuntakumppanuussekä lapsi ja perhetoiminta Kanta- ja Päijät-Hämeessä, toimipiste Hämeenlinnan kumppanuustalossa Koordinaattori, kouluttaja, mentalisaatioperustaiset koulutukset Koordinaattori, lastenhoitotoiminta sekä lukumummi ja -vaaritoiminta Perhekummitoiminnan koordinaattorit, vapaehtoisten perhekummien rekrytointi, koulutus ja ohjaus sekä yhteistyö eri tahojen kanssa Tampereella, Päijät-Hämeessä, toimipaikkana Lahti ja Kanta-Hämeessä, toimipaikkana Hämeenlinnan Kumppanuustalo Talouspäällikkö, piirin, Kotineuvolan ja säätiön laskutukseen ja taloushallintoon liittyvät tehtävät, piirihallituksen sekä syys- ja kevätkokousten pöytäkirjanpitäjä, omaan toimialaan liittyviä tarjouspyyntöjä, tietohallintoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä Järjestöassistentti, piiritoimiston tilojen käyttö ja varaukset, oppaiden ja uutiskirjeiden postitukset, kokous-, koulutus-, tapahtuma- ja messujärjestelyt, Hyvä Joulumieli - keräys Verkostokoordinaattori, Järjestö Järjestöt Pirkanmaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä -hanke Viestintäassistentti, aineistojen tuottaminen, viestintä, sosiaalinen media Nuorisotyön koordinaattori, tukioppilas- ja muu koulutustoiminta, hanketyö, kouluttajien ja koulutusten koordinointi, lasten- ja nuorten tukihenkilötoiminta MLL:n Hämeen piirin työntekijät nauttimassa auringosta. 33

36 Kirjanpito ja palkanlaskentapalvelut ostetaan Accountor Oy:ltä. Nuorisotyön koordinaattorin työpanoksen lisäksi piiri ostaa nuorisotyön kouluttajilta palveluja pääasiassa piiriltä tilattujen mediakasvatuskoulutusten järjestämiseksi. Lisäksi piirissä toimii opintoihinsa liittyvissä harjoitteluissa vuosittain useita opiskelijoita sekä työkokeilussa ja työllistämistuella työtä tekeviä henkilöitä. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain. Muita keskusteluja käydään kuukausittain. Tiedonkulun ja yhteistyön merkeissä kokoonnutaan kerran kuukaudessa TYP eli työpaikkapalavereihin, joihin toiminnanjohtaja tekee esityslistan. Käsiteltävistä asioista tehdään muistio ja jokainen vuorollaan toimii sihteerinä. Toimialakohtaisia yhteistyöpalavereja järjestetään sovitusti tarpeen mukaan. Järjestötiimi kokoontuu järjestöpäällikön johdolla säännöllisesti. Työsuojelutoimikunnassa suunnitellaan ja arvioidaan työhyvinvointiin liittyvää tekemistä. Yhdessä suunniteltuja henkilöstön työhyvinvointipäiviä järjestettiin kaksi, toinen keväällä ja toinen syksyllä sekä koko henkilökunnan suunnittelupäivä tammikuussa. Kyllä aikuisetkin saavat leikkiä. Toimitilat Piirillä on käytössään toimitilat Tampereella. MLL:n Hämeen piiritoimisto sijaitsee Klingendahlissa, os. Pyhäjärvenkatu 5 B, Tampere. Myös piirin Kotineuvola Oy:n toimisto-, kokousja varastotilat ovat näissä tiloissa. SJ-IDEAS on vuokrannut piiritoimistolta toimitilakseen yhden huoneen. Tilat omistavat MLL:n Hämeen piiri ry ja Hämeen lasten säätiö. Piirillä on vuokrattuna aluetoimipiste Hämeenlinnassa sijaitsevasta Kumppanuustalosta os. Kirjastonkatu 1, Hämeenlinna. Lahden aluetoimipiste sijaitsee osoitteessa Hämeenkatu 26, Lahti. MLL:n Hämeen piirin piiritoimisto. 34

37 Paikallisyhdistysten vastuuhenkilöt vuonna 2018 Aitolahti Annala Asikkala Forssa Harju Hartola Hattula Hauho Hausjärvi Heinola Hervanta Hollola Humppila Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ikaalinen Janakkala Jokioinen Juupajoki Kalvola Kangasala Karkku Kihniö Kiikoinen Killinkoski Koijärvi Koivistonkylä Kolho Kuhmalahti Kuorevesi Kuru Kylmäkoski Kärkölä Lahti Lammi Lempäälä Loppi Luopioinen Längelmäki Länsi-Tampere Länsi-Teisko Messukylä Mouhijärvi Multisilta-Peltolampi Mänttä-Vilppula Nokia Orivesi Padasjoki Sonja Kananen Susanna Tervo ei aktiivinen Miia Yrjölä Kirsi Seppälä-Niemi Kirsi Hölttä Marika Wahlman Paula Vaimare Miia Palmu Sinikka Laatunen Riina Ahonen Kati Kivistö Katja Ojala Terhi Mäenpää Johanna Anttila Annukka Aitasalo Hanna Saine Pirkko Kuvamo Saija Pennanen Taina Ylä-Lyly Marianne Harjanne Sanna-Tuulia Pasuri Erja Luomala Anne Perälä Anne Ojala Johanna Sahi Merja Tuomola Eija Lehtonen Terhi Tukia ei aktiivinen ei aktiivinen Eija Lehtola Tiina Ryyppö Laura Olin Sanna-Mari Ketomäki Tanja Kankaanmäki Risto Tuominen Jutta Ojaranta Eija Lankinen Merja Saarinen ei aktiivinen ei aktiivinen Antti Puisto Ritva Haavisto Janika Väänänen Heidi Räsänen Leena Åkerberg Marika Mäkinen Helena Koskimäki Parkano Pirkkala Pohjaslahti Punkalaidun Pälkäne Renko Riihimäki Ruovesi Sahalahti Siuro-Linnavuori Suodenniemi Sysmä Sääksmäki Tammela Tampere Teisko Toijala Tottijärvi Tuulos Tyrväntö Tyrvää-Vammala Urjala Valkeakoski Vesilahti Viiala Virrat Visuvesi Vuores Ylöjärvi Ypäjä Hanna Toivo Mervi Urtamo Teresa Nieminen Elina Koivuniemi Miia Dahl Mirva Pääkkönen Sirpa Viherä Rita Nippala Emilia Nikkilä Heli Puranen Leena Käkelä Hanne Heinonen ei aktiivinen Ilona Saaristo Jaana Kaartinen ei aktiivinen Tuuli Talvitie ei aktiivinen Hanna Niskanen Sari Pelkonen Outi Koivu Olga Näppinen Petra Kotro Sanna Ylieskola Hanna Siponen Minna Kalliojärvi ei aktiivinen Mira Pajari Susanna Grönlund Jonna Hakamäki 35

38 10. Liitteet 36

39 37

40 38

41 39