TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto hyväksynyt 20/12/2011

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnan visio 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 3 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 4 Seutukunnallinen yhteistyö 5 Oman kunnan toiminta ja talous 5 Kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen 7 Sisäinen valvonta 8 Konserniohjaus ja valvonta 8 Taloudelliset resurssit 9 TALOUSARVION OSAT JA RAKENNE 10 Talousarvion tehtävät ja sisältö, kriisikunnan kriteerit 10 Talousarvion rakenne 11 Talousarvion sitovuuden määrittely 12 Käyttötalousosa 12 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain 13 Rahoitusosa 14 Investointiosa 14 Erityismääräyksiä 14 Ylijäämä ja alijäämä 14 KUNNAN VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 15 Tilinpäätösennuste Talouden kehittyminen 16 Menonleikkaukset 2012 ja Talousarvion 2012 sisältö 18 TULOSLASKELMAOSA 19 Tuloslaskelma sekä tunnusluvut 19 RAHOITUSOSA 23 Rahoituslaskelma sekä tunnusluvut 23 KÄYTTÖTALOUSOSA 25 Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen 25 Toimintatuotot ja toimintakulut päävastuualueittain 26 Keskusvaalilautakunta 27 Tarkastuslautakunta 28 Kunnanhallitus yhteensä 29 Keskushallinto 30 Valtuusto 30 Kunnanhallitus 30 Keskusvirasto 31 Henkilöstöhallinto 33 Muu yleishallinto 35 Oikeudenhoito ja turvallisuus 35

3 2 Sisäiset palvelut 36 Siivous- ja ruokapalvelut 37 Maaseutuelinkeinoviranomainen 39 Lomituspalvelut 39 Kuntamarkkinointi 39 Projektit 39 Seutukunta 40 Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus 41 Palo- ja pelastustoimi 42 Työllistäminen 43 Hyvinvointipalvelut 44 Ympäristöterveydenhuolto 45 Sivistyslautakunta yhteensä 46 Hallinto 46 Varhaiskasvatus 48 Aamu- ja iltapäivätoiminta 50 Esiopetus 51 Perusopetus 52 Lukio 54 Kansalaisopisto 56 Kirjastotoimi 58 Vapaa aikatoimi 59 Tekninen lautakunta yhteensä 61 Hallinto 61 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 62 Ympäristönhoito 64 Jätehuolto 65 Kiinteistöt 67 Energiahuolto 68 Muu toiminta 70 Rakennusvalvonta 71 Ympäristön huolto 73 HYVINVOINTITEEMA PÄÄVASTUUALUEITTAIN 74 INVESTOINTIOSA 77 Investointien yhdistelmä 77 Kunnanhallitus 77 Tekninen lautakunta 78 Investoinnit yhteensä 80

4 3 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimisja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Siikajoen kunnan visio ja pitkä aikavälin tavoitetila on kuvattu yllä olevassa tekstissä, joka on syntynyt vuoden 2010 valtuustoseminaarin ryhmätöiden pohjalta. Visio on leimallisesti itsenäisen maaseutukunnan arvio omasta toiminnastaan, taloudestaan ja palvelujen järjestämistavoista. Siikajoen arvioidaan selviävän niin, että hyvin sujunut uuden kunnan viisivuotiskausi kantaa myös tuleville vuosille. Syksy 2011 toi kuntiin kuitenkin aivan uusia näkymiä. Euroalueen suuret ongelmat ja niiden vaikutukset Suomen kansantalouteen tulivat niin nopeasti, että erilaisia sopeuttamiskeinoja oli löydettävä välittömästi. Siikajoki sai oman talousaineistonsa ennakointitietoineen jo keväällä Nämä antoivat pohjan kunnan toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi seuraavan kahden suunnitelmakauden ajalle. Vastaavan kokoisiin verrokkikuntiin nähden Siikajoen palvelurakenne näyttäisi olevan n. 2 miljoonaa euroa liian tukeva. Hallituksen kevätiltakoulussa asiasta keskusteltiin ja kunnanhallitus päätti nimetä laaja-alaisen toimikunnan hakemaan pysyviä menoleikkauksia tilanteen korjaamiseksi. Laaja-alaisen työryhmän työ käynnistyi elokuussa ja vaihtoehdot esiteltiin ja käytiin läpi syksyn valtuustoseminaarissa. Laesterän ennakointiaineiston lisäksi huomioon on pitänyt ottaa myös valtionosuuksiin tulevat muutokset, jotka Siikajoella tarkoittavat n :n vähennystä. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu kunnanvaltuuston päättämän menoleikkauspaketin ja veronkorotusten pohjalta niin, että tilikauden tulos jäisi n miinukselle. Laskelmien perusteella suunnitelmavuodet näyttävät kääntyvän positiivisiksi; vuosilaskelmiin sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, niistä suurin on erikoissairaanhoidon kustannuskehitys. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus on Siikajoen kokoiselle kunnalle kriittinen tekijä myös tulevaisuudessa. Vanhuspalveluihin pitää osoittaa jatkossa arviolta 1,5 veroprosentin verran lisärahoitusta, mikä on vuositasolla n. 1 miljoonaa euroa. Kunnan väestön ikärakenteessa suurin vähenemä on työikäisessä väestössä, joten pitkällä aikavälillä tulokehitys on vähintäänkin haasteellinen. Suunnitelmakauden ennakoinnissa ei ole otettu huomioon mahdollisia uusia tulolähteitä. Niistä kiinnostavin on aivan lähivuosina tuulivoiman rakentuminen kunnan alueelle. Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liittojen laatiman mannertuuliselvityksen perusteella Siikajoella on useita potentiaalisia tuulivoima-alueita, joissa on jo vireillä erisuuruisia hankkeita. 1 Eero Laesterä valtuuston taloustilaisuus

5 4 Toteutuessaan tuulivoimalat tuovat kunnalle merkittävät kiinteistöverotulot ja maanomistajille vuotuisia vuokratuloja. Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu mm. tavoite vahvoista peruskunnista. Syksyn 2011 aikana julkisuudessa käytiin keskustelua tavoitteen toteuttamistavoista ja piirreltiin karttoja työssäkäyntialueiden pohjalta syntyvistä uusista kunnista. Vahvan peruskunnan kriteerit luvattiin vuoden 2011 loppuun mennessä ja niiden pohjalta käydään jokaisen kunnan kanssa rakennekeskustelu. Mikäli pohjana on työssäkäynti, on omalla alueellamme luonteva vaihtoehto Raahen seutukunnan muodostama uusi kunta. Riippumatta siitä, mikä on kunnan koko tai maantieteellinen alue, on ratkaisut löydettävä suuria kustannuksia ja heiluvuutta aiheuttaviin Sote palveluiden menoihin. Muutoinkin menojen kasvun hillitseminen on tärkein tehtävä ja tässä mielessä kasvu on varsin maltillinen, n. 2,6 %. Vuoden 2012 alkupuolella laaditaan kaikkia hallintokuntia koskeva tavoiteorganisaatio. Siinä otetaan huomioon mm. lähivuosien eläköityminen sekä toiminnan muutenkin vaatima henkilöresurssien mitoitus. Syksyllä 2011 käynnistynyt SITRA:n ohjaama tuottavuushanke LATU jatkuu vuoden 2013 puolelle. LATU työssä ovat Siikajoen lisäksi mukana Hollola, Masku, Punkalaidun ja Lieksa. Siikajoella tavoitteena on pureutua mm. poissaolojen pienentämiseen ja sitä kautta vaikuttaa henkilöstökustannuksiin. Tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan kaikille kunnille myös mittarit, jotta toimintaa kyetään arvioimaan käytännön tasolla. Kunnan vetovoiman vahvistamiseksi on markkinointityöryhmän roolia uudistettava ja sille asetettava selkeät tavoitteet. Myös kunnan ja yrittäjien yhteistyötä tiivistetään ja vahvistetaan käytännön tasolla ja sitä varten esitetään perustettavaksi yrittäjyystoimikunta. Toimikunnassa voi olla kunnan ja yrittäjäyhdistyksen edustajien lisäksi myös muita yritys- ja elinkeinoelämän edustajia. Päätöksenteon yritysvaikutusten arviointia varten voidaan ottaa käyttöön työvälineeksi lomake, jossa on muutama keskeinen sekä kielteisten että myönteisten vaikutusten näkökulma. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Toimintavuosi 2012 tuonee mukanaan kuntakentälle merkittäviä muutospaineita. Yleisen eurooppalaisen ja kansallisen taloustilanteen kehityssuunta on edelleen epävarmaa ja on aivan mahdollista, että myös oman julkisen sektorimme on sopeutettava toimintaansa ennakoitua rajummin. Kunnille se näkyisi valtionosuuksissa, joihin on tulossa muutoksia jo vuodelle Maaliskuussa annetaan valtion talouden kehys ja siihen liittyvä peruspalveluohjelma ja mahdollinen kuntien valtionapujen lisäjäädytys. Kunnan talouden suunnittelussa on noudatettava varovaisuutta erityisesti menojen kasvussa niin kauan kuin epävarmuus ja uhkakuvat säilyvät tulopohjan ennakoimisessa. Vuodelle 2012 ennakoidaan kotimaisen kysynnän ja kokonaistuotannon alenevan jopa niin, että taantumakin on mahdollinen. Korkotaso ja inflaatio pysynevät edelleen matalalla tasolla, vaikka kuluttajahintaindeksi on ollut nousussa vuonna Tulevana vuonna 3 kk:n euribor olisi 1,9 kk ja 10 vuodenkin korko varsin maltillinen 3,4 %. Koko maassa on työttömiä vuoden 2011 tietojen perusteella keskimäärin n Ongelmana on pitkäaikaistyöttömyys mutta toisaalta työllisyysaste nousisi nopeasti väestörakenteen muutosten takia. Työvoiman kysynnän arvioidaan nousevan myös vuonna 2012, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamassa lähes kolmessa prosentissa.

6 5 Julkisen velan määrä bruttokansantuotteesta on vuonna ,7 % ja ensi vuonna 50,3 %; julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta pysynee nykyisessä n. 54 %:n tasossa. Valtiovallan toimenpiteet menojen ja velkaantumisen kurissa pitämiseksi heijastuvat kuntatalouteen, jolle on lähtökohtaisesti samat talouden tasapainottamisvaateet kuin valtiollekin. Kuntien valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osiota: peruspalvelujen valtionosuus sekä koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus. Peruspalvelujen valtionosuuteen, ns. yhden putken järjestelmään sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi sekä asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Koulutuksen ylläpitäjät (mm. kuntayhtymät, kunnat) saavat rahoituksen lukiokoulutukseen ja ammatti- ja ammattikorkeakoulutukseen. Siikajoki saa lisäksi omaan kansalaisopistoonsa erillistä rahoitusta. Valtionosuudet ovat laskennallisia ja perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelutoiminnan kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin. Laskennallinen peruste muuttuu vuosittain mm. lainsäädännön myötä, jolloin kunnille mahdollisesti annettavien uusien tai laajentuvien tehtävien rahoitus otetaan huomioon valtionosuutta korottamalla. Molempiin osiin sisältyy aina kunnan itse rahoitettava osuus ja se on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 ja omarahoitusosuus asukasta kohti on 2999,96. Peruspalveluohjelmaan sisältyy joukko kuntiin kohdistuvia toimenpiteitä hallitusohjelman mukaisesti. Näistä on luettelo Suomen Kuntaliiton julkaisussa Kuntatalous 3/11, josta edellä oleva yleisperusteluaineisto on lainattu. Seutukunnallinen yhteistyö Vuodelle 2012 on seutukunnalliseen toimintaan varattu 23 /asukas. Tällä määrärahalla voidaan toteuttaa käynnissä olevat hankkeet mutta uusia avauksia hyvin harkiten. Toiminnan painopiste on erilaisissa yrityshankkeissa, ja tulevina vuosina panostetaan erityisesti oman alueen yritysten valmiuksiin suurhankkeissa. Seudulliselle yrityspalvelukeskukselle kuuluu myös mm. uusien yrittäjien neuvonta ja asiantuntijapalveluiden järjestäminen. Seutukunnan kehittämiskeskus laatii lausuntoja ja kannanottoja asioissa, joissa alueen kunnilla on samanlaiset intressit. Seutulautakunta edustaa kuntien lisäksi alueen yrittäjiä ja elinkeinoelämää; lisäksi siinä on maakuntahallituksen alueellinen edustus sekä ammattijärjestön edustaja. Lautakunta pitää kokouksia vuorollaan jokaisessa seutukunnan kunnassa, yhteensä kokouksia on vuodessa Oman kunnan toiminta ja talous Suunnitelmakauden toimintaa ja taloutta on valmisteltu niin, että tulojen ja menojen kuilu ei kasva liian suureksi. Vuosi 2011 toteutuu alijäämäisenä erikoissairaanhoidon määrärahojen ylityksen johdosta ja myös vuoden 2012 tulos jää miinukselle. Seuraavien tilanne näyttäisi jo paremmalta kuten tuloslaskelma sivulla 19 osoittaa. Ongelmana on kuitenkin edelleen, ettei kunnan oma tulorahoitus riitä investointien omarahoitusosuuteen eikä lainojen lyhennyksiin. Vuosien suunnitelmassa oli neljä keskeistä teemaa. Näistä elinkeinotoiminnan aktivointi, hyvinvointipalvelujen toteuttaminen sekä vetovoiman lisääminen kaavoituksen avulla (asuminen, elinkeinot) ovat edelleen ajankohtaisia. Voimassa oleva maankäyttöstrategia muuttuu kuntasuunnitelmaksi, jossa toiminnat on jaettu palvelukoriin ja elinvoimakoriin. Palvelukorissa ovat kuntalaisten peruspalvelut hallinto, varhaiskasvatus, peruskoulutus, lukio ja 2. asteen koulutus sekä isona kokonaisuutena sosiaali- ja terveyspalvelut. Peruspalveluille on

7 6 määritelty yhteinen tavoite ja korin osille omat tavoitteensa, joihin ohjataan valtuuston päätöksillä tarvittavat resurssit. Elinvoimakorissa ovat asumiseen liittyvät asiat, elämänlaatu ja viihtyminen, elinkeinot ja yritystoiminta sekä liikenneverkot. Molempien korien yhteiset reunaehdot ja punainen lanka ovat maankäyttö ja kuntatalous. Elinvoimakorin tavoitteena on synnyttää kuntalaisten peruspalveluihin tarvittavia voimavaroja. Siksi on tärkeää, että tiukasta taloudesta huolimatta kunta kykenee panostamaan myös pitkällä aikavälillä vaikuttavaan kehittämiseen. Uuden ydinvoimalan sijoituspaikaksi päätettiin Pyhäjoki. Fennovoima Oy julkisti tiedon klo 13, minkä jälkeen seutukunnassa koettiin sekä ilon että pettymyksen hetkiä. Siikajoella varaudutaan tulevina vuosina kaavoituksen keinoin uusien asukkaiden tuloon, samalla kun huolehditaan peruspalvelujen säilymisestä kilpailukykyisinä. Ruukin Yrityspuiston tehtävänä on tarjota yrityksille sopivia toimitiloja sekä uusien rakentamismahdollisuutta. Tuulivoiman laajamittainenkin rakentaminen on mahdollista Siikajoen alueelle. Kunnan tehtävä on koordinoida hankkeita sekä huolehtia kaavoituksen sujumisesta niin, että kymmeniksi vuosiksi pystytettävät tuulipuistot eivät häiritse asumista tai vapaa-ajan virkistystoimintaa. Kuten kunnanjohtajan katsauksessa on mainittu, on tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotto merkittävä. Tällä hetkellä tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan ja niiden teho lasketaan tuulivoimayksikön (esim. 3 MW) perusteella. Kuntaliiton esitys on, että veropohjan laskennassa tulisi käyttää koko puiston tehoa ja muutenkin siirtyä verottamaan tuulivoimaloita voimalaitoksen veroprosentilla (Siikajoella 2,85 %). Verotusarvo määritellään rakennuskustannusten perusteella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan verotusarvossa ikäalennus lasketaan 10 vuoden käyttöiän mukaan, vaikka voimaloiden käyttöikä on n. 30 vuotta. Kuntaliitto ehdottaa myös tähän muutosta 2. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta tarkastellaan; tässä on kunnallekin edunvalvontatehtävä. Kunnan taloutta hoidetaan vastuullisesti. Käytännössä se tarkoittaa sekä tilikautta että pitemmän aikavälin kumulatiivista tarkastelua. Taseessa on kertynyttä ylijäämää, jolla voidaan kirjanpidollisesti tasoittaa miinusvuosia. Tavoitteena on, että asukaskohtainen velkamäärä ei ylittäisi 2000 euroa. Investointiohjelmaan on kerätty hallintokunnittaiset kohteet. Vuoden 2012 suurimmat rakennuskohteet ovat paloaseman saneeraaminen Ruukin Yrityspuiston tiloihin sekä Ruukin terveysaseman töiden aloittaminen. Jälkimmäisen on määrä valmistua vuoden 2013 puolella. 2 Suomen Kuntaliitto / Veroasiantuntija Jukka Hakola

8 7 Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä Kylä/postino Väestöyht Karinkanta(92330) Luohua(92450,86400) Paavola(92430,92440) Revonlahti(92350) Ruukki(92400) Siikajoki(92320) Tuomioja(92470,92260,92140) Yhteensä: Jakamaton: 16 Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteisiin paneuduttiin maakunnassa ja seutukunnassa hanketyön avulla vuonna Seutukunta on varannut rahoitusta tarkoitukseen myös ensi vuonna ja keskeisenä toimijana on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä. Perinteisten sote palvelujen rinnalla on ihmisten jokapäiväiseen toimintaan kuuluva omaehtoinen hyvinvointityö. Hallintokuntien toimintaan sisältyvät toimenpiteet on kirjattu otsikon Hyvinvointiteema päävastuualueittain alle. Siinä toimenpiteet on jaoteltu kolmeen pääteemaan, jotka ovat samat kuin vuoden 2011 suunnitelmassa. Hyvinvoinnin tukemista on myös työllisyydestä ja työkuntoisuudesta huolehtiminen. Työllisyystoimikunta jatkaa myös vuonna 2012 ja siinä on edelleen edustaja myös hyvinvointikuntayhtymästä. Hyvin liikkeelle lähtenyt kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen on pääteema; työllistämisen painopiste on ensi vuonna nuorissa (alle 30 vuotiaat) ja siinä on erityisasemassa etsivä nuorisotyö. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on mukana myös uudessa kuntasuunnitelmassa sekä palvelu- että elinvoimakorin osioissa.

9 8 Sisäinen valvonta Konserniohjaus ja valvonta Sisäisen valvonnan järjestäminen kuuluu kunnanhallituksen vastuualueelle. Valvontaan kuuluvat sisäinen tarkkailu, tarkastus sekä toiminnan ja talouden seuranta. Kunnanhallitus valitsee keskuudestaan 2 jäsentä, jotka tarkastavat vähintään kerran vuodessa kassa- ja pankkitilien varat sekä kunnan hallussa olevat arvopaperit ja erilaiset vakuudet. Tarkastuksista annetaan kunnanhallitukselle raportit. Sisäinen tarkkailu kuuluu organisaation normaaliin toimintaan. Päävastuualueiden esimiesten tehtävänä on valvoa, että kunkin hallintokunnan vastuulle kuuluvat tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan lautakuntien hyväksymällä tavalla ja tehtäviin osoitetuin voimavaroin. Yksityiskohtaiset ohjeet ja määräykset on kirjattu kunnanhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeisiin. Hallinnosta annetaan lisäksi määräykset kunnan hallintosäännössä, jonka viimeisin tarkistettu versio on tullut voimaan (Kv ). Siikajoen kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöinä Ruukin Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Kvantti, Ruukin Yrityspuisto Oy sekä Paavolan Vesi Oy. Kunnalla on tyttärissään vieraan pääoman takausvastuiden lisäksi pääomalainaa. Valtuusto päätti , että Vuokratalot Oy:n ja Kvantin siirrosta Kunta-asunnot Oy:lle aloitetaan mahdolliseen siirtoon tähtäävät neuvottelut. Siirto pienentäisi kunnan vastuita joskin niin, että pääomalainaa vastaavalle summalle on annettava kunnan takaus, samoin nykyiset takaukset on pidettävä voimassa vähintään 5 vuotta. Kunnassa on voimassa oleva konserniohje, joka on hyväksytty /Kv 180. Valtuusto valitsee kunnan edustajan tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin.

10 9 Taloudelliset resurssit Tulovero Vuoden 2012 talousarvio on laadittu 21 %:n tuloveron pohjalle. Vuonna 2011 tuloveroprosentti on 20. Korotuksen vaikutus on euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveroprosentit yleinen kiinteistövero 0,75 1,00 vakituiset asuinrakennukset 0,35 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,50 2,85 Kiinteistöverojen korotusten vaikutus on euroa. Ansioverotulojen tuottoarvio on , kiinteistöverojen ja yhteisöverojen euroa.

11 10 TALOUSARVION OSAT JA RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta. Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin. jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Mutta kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.

12 11 Talousarvion rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötaloudessa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

13 12 Talousarvion sitovuuden määrittely Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä. Käyttötalousosa, sitovuus Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi.

14 13 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain TP 2010 TA 2011 TA muutos TA 2012 TS 2013 TS 2014 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut KUNNANHALLITUS Toimintatuotot Toimintakulut SIVISTYSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Toimintakulut KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Työllistämisen vastuualueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja -menojen erotus on sitova. Toimintakate on euroa talousarviossa Huomioitavaa: Tilinpäätös 2010 sarakkeesta puuttuu vuonna 2010 olleet päävastuualueet sosiaalitoimi ja terveystoimi. Nämä ovat siirtyneet vuoden 2011 alusta Raahen seudun hyvinvointipalveluiden hoidettavaksi. Hyvinvointikuntayhtymälle maksettavat kustannukset sisältyvät kunnanhallituksen päävastuualueeseen vuodesta 2011 alkaen. Tältä osin tilinpäätös 2010 ja talousarviot eivät ole vertailukelpoisia.

15 14 Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Kunnanhallituksella on valtuudet nostaa pitkäaikaista lainaa enintään valtuuston päättämä määrä. Vuoden 2012 talousarvioon esitetään pitkäaikaisen lainan lisäämistä eurolla. Mikäli kuitenkin talousarviovuoden aikana tulee tarvetta pitkäaikaisen lainan lisäämiseen, esitys tästä tuodaan erikseen valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaisen lainoituksen (kassalaina, maksuvalmiuden turvaaminen) lainanottovaltuus vuonna 2012 on korkeintaan 3,5 milj.. Lainojen muutos (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2012 on arviolta 2,0 miljoonaa euroa. Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus. Yli- / alijäämä Siikajoen kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä aikaisemmilta tilikausilta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2012 ennakoitu alijäämä euroa katetaan taseen edellisten vuosien ylijäämistä. Kumulatiivinen ylijäämä on tilinpäätösennusteen 2011 mukaan 2,2 miljoonaa euroa.

16 15 KUNNAN VUODEN 2012 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ Tilinpäätösennuste euroa TA2011 TP 2011** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -31 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2010 on 8,1 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset toteutuvat tilinpäätösennusteen mukaan miljoona euroa yli budjetoidun. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 2,2 % verrattuna tilinpäätökseen Tilikauden tulos on ennusteen mukaan euroa. Vuoden 2011 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen ylijäämä on 2,2 miljoonaa euroa. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2011 tilinpäätösennusteessa euroa eli euroa / asukas. Talousarviossa 2011 lainamäärä on arvioitu euroa eli euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 5,4 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan lisäys tilinpäätökseen 2010 arvioidaan olevan 2,3 miljoonaa euroa.

17 16 Talouden kehitys SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Ta 2011 Ta 2012 Ts2013 Ts2014 Asukasluku Väestön kasvu % -1,1 0,3-1,6 1,7-1,7 0,0 0,0 Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 Verotulot /asukas Valtionosuudet /asukas Verorahoitus yhteensä Muutos % 5,6 4,5 5,8 0,7 3,5 0,9 0,4 /asukas Toimintamenot Muutos % 3,7 8,6-6,3 0,1 2,6-0,8 0,1 Toimintakate Muutos % 9,4 9,8 0,1 5,4 5,0-0,5 0,1 /asukas Vuosikate /asukas vuosikate / poistot ja arvonal. % 413,6 200,7 77,5 279,1 114,9 64,4 104,8 115,7 Sumu - poistot Tilikauden tulos Tulorahoitus Investointien tulorahoitus % 188,3 156,0 57,6 161,0 47,5 22,5 53,3 95,6 Pääomamenojen tulorahoitus % 55,9 76,1 22,0 108,2 36,5 14,2 35,4 49,9 Investoinnit netto /asukas Lainanhoitokulut Kumulatiivinen ylijäämä Lainakanta pa +ly kunta /asukas

18 17 Menonleikkaukset Keskushallinto työsuunnittelija h - avustukset Siikajoen kylän palvelupiste Sivistystoimi kansalaisopiston lisäkurssitarjonta taiteen perusopetus yläaste henkilöstösäästöt Gumeruksen säästöt päivähoidon henkilöstösäästöt tuntijako minimiin perhepäivähoito Ruukki S2 - opetus yläkoulun luokkajako Tekninen toimi aluearkkitehti kunnaninsinöörin eläköityminen kiinteistöhoidon eläköitymiset kiinteistötoimen säästö Yhteensä menonleikkaukset Kirjastotoimen säästö -1 henkilötyövuosi Tulojen lisäykset Sivistystoimi kansalaisopisto Tekninen toimi Ruukin lämpölaitoksen taksa Huumolan kaatopaikka myyntihakkuutulot Paavolan lämpölaitoksen taksa rakennusvalvonnan tulot maa - aineslupatulot Yhteensä tulojen lisäykset Investoinnit Puistolan hoitajakutsujärjestelmä Revonlahden kirjaston monikäyttö Yhteensä

19 18 Talousarvio 2012 sisältö Tuloslaskelma Siikajoen kunnan talousarvioesityksen 2012 mukaan tilikauden tulos on -0,4 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat 2,6 % ja verorahoitus 8,0 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Verorahoituksen kasvuun vaikuttaa tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien korottamiset. Tulorahoitus Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2012 tulorahoitus on 0,7 miljoonaa euroa. Investoinneista ja lainojen lyhennyksistä jää 85,8 % katettavaksi vieraalla pääomalla. Lainatarve vuodelle 2012 on 4,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa nostetaan 6,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja maksetaan pois 2,3 miljoonaa ja pitkäaikaisia 1,8 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä 2011 lyhytaikaisen laina määrä on 5,4 ja pitkäaikaista 5,8 miljoonaa euroa. Investoinnit Investoinnit ovat yhteensä 3 miljoonaa euroa. Perusturvan rakennuksiin on osoitettu yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja sivistystoimen rakennuksiin 0,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 aloitetaan Ruukin terveysaseman rakentaminen, rahaa on varattu vuosille yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Ruukin kylän paloaseman rakentamiseen yrityspuiston tiloihin on varattu rahaa 0,5 miljoonaa euroa. Lainat Vuoden 2012 lopussa arvioidaan lainamääräksi (lyhyt ja pitkäaikainen) 13,3 miljoona euroa eli euroa / asukas. Vuonna 2012 lainanhoitokulut ovat 4,3 miljoonaa euroa sisältäen korot ja lyhennykset (pitkäaikainen ja lyhytaikainen). Vuonna 2012 erääntyy maksettavaksi Bullet luotto euroa. Sijoitusomaisuus Kunnan sijoitusomaisuus on ollut vuoden 2009 loppusyksystä Ålandsbankenin varainhoidossa. Salkussa on ollut korkopainotus sijoitussuunnitelman mukaisesti, osakepaino on ollut alle 40 %:n. Vuonna 2011 osakkeet vaihdettiin korkosidonnaisiin kohteisiin. Varainhoitaja toimii kunnan ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä sijoitustyöryhmän kanssa. Tilikauden tulos Tilikauden 2012 tulokseksi arvioidaan -0,4 miljoonaa euroa.

20 19 Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMA TP 2010 TA 2011 (Ulk. erät) TA muutokset TA 2012 Muutos- % TS 2013 TS 2014 TOIMINTATULOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , TOIMINTATULOT , TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet,tarvikkeet, tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , TOIMINTAMENOT , TOIMINTAKATE , Verotulot Kunnan tulovero , Kiinteistövero , Yhteisövero , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Rahoitustuotot ja -kulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintatulot / Toimintamenot, % -15,8-11,4-11,0-9,3-9,1-9,1 Vuosikate / Poistot ja arvonalent., % 279,2 114,9 0,5 64,4 104,9 115,7 Vuosikate, euro / asukas Kertynyt ylijäämä Asukasmäärä vuoden lopussa

21 20 Toimintatuotot: Toimintatuotot pienenevät 16,1 % verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Tuet ja avustukset pienenevät 59,3 % johtuen siitä, että kunta ei saa enää vuonna 2012 yhdistymisavustusta (vuonna 2011 avustus oli 0,3 miljoonaa euroa). Tuottojen saaminen Kunnan kokonaistuotot ovat vuonna 2012 noin 35,7 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 32 miljoonaa euroa.

22 21 Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 2,6 % verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Palveluiden ostot kasvat 4,6 %. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 alkuperäisessä talousarviossa. Kulujen käyttö Kunnan kokonaiskulut ovat vuonna 2012 noin 36,1 miljoonaa euroa. Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 5,0 % vuoden 2011 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna.

23 22 Verorahoitus: Sekä tulovero- että kiinteistöveroprosenttien korotusten myötä kunnan verotuloiksi arvioidaan 15,6 miljoonaa euroa. Verotulot kasvavat 8,0 % vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet pienenevät 0,5 %. Kiinteistöveron poistaminen valtionosuuksien tasausjärjestelmästä pienentää Siikajoen kunnan valtionosuuksia 0,4 miljoonaa euroa. Vuosikate euroa ei riitä poistojen kattamiseen. Tilikauden tulos: Vuoden 2012 tilikauden tulokseksi arvioidaan euroa.

24 23 Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen TAVOITTEET JA TUNNUSLUKUJEN TAVOITEARVOT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 2,9 1,5 0,6 1,0 1,0 Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Huomioitavaa: Lainanottovaltuus vuodelle 2012 on pitkäaikainen 6,1 ja lyhytaikainen 3,5 miljoonaa euroa. Mahdollinen reporahojen käyttö Ruukin alakoulun peruskorjaukseen

25 Tulorahoituksen riittävyys investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen Ta 2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts 2014 Lainojen lyhennykset Investoinnit, netto Tulorahoitus Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on 14,2 talousarviossa Tunnusluku kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Investointien tulorahoitusprosentti on 22,5 talousarviossa Tunnusluku kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. Lainojen kehittyminen TP2011** TA2012 TS 2013 TS eur Yhteensä Euroa/asukas Siikajoen kunnan lainamäärä tulee kasvamaan merkittävästi talousarviovuonna Vuoden 2012 arvioidaan lainamääräksi 13,3 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Pitkäaikaisen lainan lainamäärän lisäys on 6,1 miljoonaa euroa ja lyhennykset 1,8 miljoonaa ja 2,3 euroa vuonna Huomioitavaa: Sijoitusomaisuuden mahdollisen käytön vaikutus lainamäärään ei ole huomioitu tässä.