Tekninen lautakunta Lausunto Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelusta 595/ /2013

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Lausunto Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelusta 595/ /2013 TEKLA 358 Valmistelijat/lisätiedot: Vt. Tekninen johtaja Pasi Leimi, puh Tilakeskuksen johtaja Katri Tolvanen, puh Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, puh Oheismateriaali Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu liitteineen skouluista-paatetaan-syyskauden-aikana/b2blyz2x/447dbd72-e7d3-4 42c-92c1-e c584 Lappeenrannan kaupunki varautuu lähivuosina uudistamaan ja peruskorjaamaan länsialueen koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä Sammonlahden aluekeskuksen julkisia rakennuksia. Palveluverkon vaihtoehtojen kartoittamiseksi laadittiin kaupungin toimialojen yhteistyönä palveluverkkoselvitys, joka valmistui tammikuussa Selvitys kattoi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluverkkoselvityksen pohjalta kaupunginvaltuusto teki päätöksen länsialueen tulevasta palveluverkosta. Sen mukaan palveluverkko rakennetaan selvitysraportin keskittävän vaihtoehdon (VE 1) pohjalta täydennettynä Kuusimäen koululla 1. ja 2. luokille. Samalla kaupunginvaltuusto päätti käynnistää välittömästi hankkeen jatkovalmistelun, jonka pohjalta voidaan mahdollisimman nopeasti tehdä ratkaisu vaihtoehtojen 1A ja 1B välillä ja tarkentaa ratkaisu liikuntatilojen iltakäytön näkökulmasta. Valtuuston päätöksen pohjalta on käynnistetty myös tarvittavien asemakaavamuutosten laadinta. Palveluverkon selvitystyötä valmisteli vuosina kaupunginjohtajan asettama johtoryhmä, jota laajennettiin eri toimialojen edustajilla. Johtoryhmä on jatkanut työtään kaupunginvaltuuston edellyttämien jatkotoimenpiteiden täyttämiseksi ja valmistellut vaihtoehtojen 1A ja 1B vertailuraportin. Raportissa on esitetty vaihtoehtojen tarkennettu vaikutusarvio sekä toimialojen kannanotot vaihtoehtoihin.

2 Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Maankäyttö Sammonlahteen toteutettavan, Sammontaloksi nimetyn kokonaisuuden laskennallinen aluetarve on VE 1A:ssa 5,83 hehtaaria ja VE 1B:ssä 5,2 hehtaaria. Asemakaavoituksessa varaudutaan vähintään kuuden hehtaarin laajuiseen tonttiin vaihtoehdosta riippumatta. Rakentamiseen varattavaa aluetta voidaan laajentaa siirtämällä nykyistä luonnonnurmikenttää lounaaseen ja kääntämällä sitä 90 astetta. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan myös Sammonlahden alueen kevyen liikenteen väylästön ja katujärjestelyjen parantaminen. Pysäköintialueiden suunnittelussa huomioidaan yhteiskäyttö palvelujen päivä- ja iltakäytön kesken. Vaihtoehto 1B:ssä Lappeen koulun tonttia on tarpeen laajentaa runsaan neljän hehtaarin laajuiseksi siten, että rakennuksen laajennusosa sijoittuu nykyisen alakoulun lounaispuolelle. Molemmissa vaihtoehdoissa Lappeen koulun ympäristössä tarkistetaan kevyen liikenteen ja saattoliikenteen järjestelyjä siten, että näiden keskinäiset risteämiset voidaan minimoida. Kourulan Kuusimäen alueelle rakennetaan molemmissa vaihtoehdoissa uusi päiväkoti, joka tarvitsee suositusten mukaan tonttialuetta noin 0,8 hehtaaria. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa alueelle rakennetaan päiväkodin yhteyteen 1. ja 2. luokan koulu. Molemmat vaihtoehdot antavat hyvät lähtökohdat täydentävälle asuinrakentamiselle Sammonlahdessa Sammontorin ympäristössä, kun mahdollisten uusien asuinkorttelien viereen sijoittuu uusi ala- ja yläkoulun käsittävä koulukeskus oheistoimintoineen. Vaihtoehto 1A:ssa uuden koulukeskuksen ja oheispalvelujen muodostama kokonaisuus vahvistaa kuitenkin selvemmin Sammonlahden asemaa länsialueen aluekeskuksena ja mahdollistaa alueen monipuolisemman kehittämisen. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat länsialueen kehittämisen jatkossakin keskeisenä pientaloasumisen kasvusuuntana. Vaihtoehto 1B vahvistaa erityisesti Ruoholammen ja Rutolan vetovoimaa asuinalueena ja voi vauhdittaa Munteron, Lapatonniemen ja Rutolan VPK:n mäen asuinalueiden toteutumista. Toisaalta uusien asuinalueiden käyttöönotto aiheuttaa suuria kynnyskustannuksia, sillä se edellyttää alueen kokoojakadun Munteronkadun jatkamista vanhaan Mikkelintiehen saakka. Uusien laajennusalueiden käyttöön otto ei ole tarkoituksenmukaista siinä tapauksessa, että kaupungin kasvu on hidasta ja tonttitarve voidaan tyydyttää nykyisen rakenteen keskellä sijaitsevien

3 täydennysrakentamisalueiden avulla. Lappeenrannan strategian mukaisesti lisärakentamista pyritään osoittamaan olevan kaupunkirakenteen sisälle vähentäen mm. yhdyskuntatekniikan rakentamisen kustannuksia. Keskustaajaman osayleiskaavoissa on varauduttu asutuksen tasaiseen kasvuun koko Lappeenrannan keskustaajaman alueella. Vaihtoehto 1A ei ole yhtä herkkä asukaspohjan ja ikärakenteen muutoksille, kuin 1B. Vaihtoehto 1A antaa mahdollisuuden siirtää yleiskaavan mukaisten Ruoholammen ja Rutolan alueella olevien uusien asuinalueiden avaamista pitemmälle tulevaisuuteen, kun taas vaihtoehto 1B:ssä palveluverkon täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää nimenomaan uusien asuinalueiden käyttöön ottoa länsialueella. Liikenne Ajoneuvoliikenteen toimivuuden kannalta vaihtoehtojen erot ovat pieniä, koska eniten liikennettä tuottavat toiminnot sijoittuvat molemmissa vaihtoehdoissa Sammonlahteen. Vaihtoehto 1B:tä voidaan kuitenkin pitää toimivuudeltaan parempana. Toimivuus niin sanotussa maksimivaihtoehdossa 1A on vielä kohtuullinen vuoden 2035 liikenne-ennustetilanteessa. Molemmissa vaihtoehdoissa on joka tapauksessa tehtävä merkittäviä parannuksia Sammonlahden ympäristön liikenneturvallisuuteen. Esitetyissä vaihtoehdoissa ehdotetuilla liikennejärjestelyillä saattoliikenteen syöttö Sammonlahdessa tapahtuu ulkosyöttöisesti kuuden eri liittymän kautta. Kaikkien näiden kautta saattoliikenne hoituu pysäköinnin jälkeen turvallisesti kävellen kevyen liikenteen väyliä pitkin ilman merkittäviä ajoneuvoliikenneristeämiä päiväkodille/ koululle. Sammonlahden saattopysäköinti ja muu pysäköinti on sijoitettu tukemaan syöttöliikennettä. Saattopysäköintialueet ja muut pysäköintialueet sijoittuvat Saunakivenkadulle (henkilökunta) sekä Peltomaankadun Pirkonlähteenkadun ja Hietakallionkadun lenkkien yhteyteen. Yhteensä pysäköintipaikkoja on näillä alueilla yli 200. Pysäköintipaikat sijaitsevat myös kävelyetäisyydellä liikuntapaikoista. Kevyen liikenteen osalta Sammonlahden ympäristössä säilytetään nykyinen ulkosyöttöinen liikennemalli. Liikennemäärältään merkittävien katujen risteämiset pyritään turvaamaan. Helsingintielle rakennetaan yksi alikulku lisää Skinnarilankadun liittymään, muutoin Skinnarilankadun nykyiset alikulut palvelevat nykyisellään hyvin. Merenlahdentielle ja Sammonlahdenkadulle rakennetaan liikennevalot keskeisiin ylityskohtiin.

4 Liikennejärjestelyissä Sammonlahteen tehtävät ratkaisut ovat vaihtoehdosta riippumatta samat. Lappeen koulun nykyinen liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus vaativat parannuksia liikennejärjestelyihin molemmissa vaihtoehdoissa erityisesti saattoliikenteen osalta. Vaihtoehto 1B:ssä koulun ympäristön liikennejärjestelyillä minimoidaan kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiset koulun ja päiväkodin läheisyydessä. Koulun pitkäaikaisempi pysäköinti sijoitetaan rakennusten taakse ja saattoliikennepysäköinti Järviniitunkadun varteen niin, ettei se merkittävästi risteä kevyen liikenteen kanssa. Molemmissa vaihtoehdoissa kevyen liikenteen verkko on kattava koko länsialueella selvitysraportissa ehdotetuin kevyen liikenteen väylätäydennyksin. Rutolan rantaraittia ei ole listattu toimenpiteisiin kummassakaan vaihtoehdossa. Sen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista vasta siinä vaiheessa, kun Munteronkadun länsipää ja siihen liittyvät asuinalueet toteutetaan. Sammonlahti on kilpailutasoisen joukkoliikenteen aluetta, jossa joukkoliikenne on todellisena vaihtoehtona henkilöauton käytölle. Vaihtoehto 1A:ssa Sammonlahden joukkoliikenneyhteydet tulevat täysimääräisesti hyödynnetyiksi ja koulun yhteyteen tulevat palvelut ovat hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Vaihtoehto 1B:ssä mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen ovat pienemmät, koska ennustetulla väestöpohjalla joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole mahdollista parantaa Lappeen koulun alueella merkittävästi nykyisestä. Vaihtoehto 1B:ssä myös koulujen välille syntyy kouluajan jälkeen liikennettä, kun nuoriso- ja kulttuuritoimen palvelut sijoittuvat Sammonlahteen. Maksuton koulukuljetus järjestetään, kun koulumatka on yli viisi kilometriä. Koulumatka-avustusta myönnetään esiopetuksen sekä luokkien oppilaille kun koulumatka on 3-5 kilometriä. Alakoulujen ja esiopetuksen osalta kyyditettävien määrässä ei ole eroa vaihtoehtojen välillä: molemmissa noin 90 % oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä koulusta. Yläkoulujen oppilaista asuu vaihtoehto 1A:ssa noin 80 % kolmen kilometrin säteellä koulusta. Vaihtoehto 1B:ssä lähes 90 % oppilaista asuu kolmen kilometrin säteellä yläkoulusta. Yli viiden kilometrin yläkoulumatkojen oppilasmäärissä ero vaihtoehtojen välillä on pieni, sillä kyseiset oppilaat asuvat haja-asutusalueilla valtatie 6:n eteläpuolella. Rakennukset Rakennusten kokonaisalan osalta vaihtoehto 1A on pienempi ja siis rakentamiskustannusten osalta edullisempi kuin 1B. Vaihtoehto 1A:n

5 hyötyala noin hym 2 ja 1B:n hyötyala noin hym 2. Molemmat vaihtoehdot on laskettu oppilasmäärien perusteella ja ne tarkentuvat hankesuunnittelun aikana. Vaihtoehdossa 1A toiminnot keskittyvät voimakkaasti Sammonlahteen, johon rakennetaan uusi päiväkoti- ja koulukompleksi oheispalveluineen. Vaihtoehdossa 1A synergiaetuja on saatavissa enemmän kuin vaihtoehdossa 1B, mikä näkyy edelleen tehokkaampana tilankäyttönä vaihtoehdossa 1A. Vaihtoehdossa 1B Lappeen koulun yhteyteen tulee isohko (noin 3000 hym 2 ) uudisrakennustyömaa, kun taas vaihtoehdossa 1A Lappeen koulun laajennustarve on varsin pieni (alle 200 hym 2 ). Liikuntatiloista molemmissa vaihtoehdoissa poistuvat Kourulan monitoimitalon, Lavolan koulun, Skinnarilan koulun ja Korkea-ahon koulun liikuntasalit, yhteensä 1084 hym 2. Lisäksi vaihtoehdossa 1A Sammonlahden liikuntahalli on suunniteltu purettavan ja tilalle on suunniteltu toteutettavan 1200 hym 2 :n liikuntahalli, kun taas vaihtoehdossa 1B Sammonlahden liikuntahalli on suunniteltu säilytettävän. Kuitenkin hankesuunnittelun yhteydessä selvitetään, onko Sammonlahden liikuntahallin peruskorjaaminen perusteltua vai onko järkevämpää toteuttaa uusi liikuntahalli Sammonlahteen myös vaihtoehdossa 1B. Vaihtoehdossa 1A liikuntatilojen uudisrakentamista on 1200 hym 2, kun taas vaihtoehdossa 1B uudisrakentamista on 600 hym 2 ja korjaamista 860 hym 2. Vuosien aikana alueen koulu-, päiväkoti- ja liikuntasalirakennukset Lappeen koulua ja päiväkotia lukuun ottamatta tulevat peruskorjausikään. Tilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset koko sen ajan, minkä ne toimivat palvelutuotannossa. Tämän vuoksi myös purettaviksi tai muuten poistuviksi esitettyihin rakennuksiin joudutaan tekemään kunnossapito- ja korjaustöitä. Kustannukset 30 vuoden tarkasteluaikana vaihtoehto 1A:n kokonaiskustannusten nykyarvo on 503,5 milj. euroa ja vaihtoehto VE 1B:n 509,8 milj. euroa. Erot ovat pääasiassa kasvatus- ja opetustoimen sekä liikuntatoimen tilakustannuksia. Molemmat vaihtoehdot on laskettu suoraan oppilasmäärien perusteella lasketuista hyötyneliöistä ja kustannusarviot tarkentuvat hankesuunnittelun aikana. Koska tilojen käyttöön liittyviä synergiaetuja on saatavissa enemmän vaihtoehto 1A:ssa kuin 1B:ssä, on todennäköistä, että kustannusten ero tulee jatkosuunnittelussa kasvamaan vaihtoehto 1A:n eduksi. Tarkastelussa peruskorjaus- ja uudisrakentamiskustannukset on laskettu samoja yksikköhintoja käyttäen.

6 Liikennerakentamisen kustannuksiksi on arvioitu vaihtoehto 1A:ssa noin 1,75 milj. euroa ja 1B:ssä noin 2,2 milj. euroa. Lisäksi kohteet, jotka on suunniteltu toteutettavaksi palveluverkkopäätöksestä riippumatta, maksavat noin euroa. Yhteenveto Tekninen lautakunta toteaa, että molemmissa vaihtoehdoissa sekä Sammonlahteen että Lappeen koulun yhteyteen on mahdollista toteuttaa toimivat ja nykyaikaiset koulukeskukset, jotka tukevat länsialueen kehittämistavoitteita. Molemmissa vaihtoehdoissa sekä Sammonlahteen että Lappeen koululle on järjestettävissä turvalliset ajoneuvo- ja kevyen liikenteen yhteydet. Vaihtoehto 1B:tä voidaan pitää liikenteelliseltä toimivuudeltaan parempana. Vaihtoehto 1A mahdollistaa kuitenkin paremmin joukkoliikenteen käyttämisen. Vaihtoehto 1A on toteutuskustannuksiltaan edullisempi sekä tila- että liikenneverkkokustannusten osalta. Lisäksi vaihtoehto 1A mahdollistaa paremmin tehokkaat tilaratkaisut ja tilojen yhteiskäytön eri toimialojen kesken. Molemmat vaihtoehdot tukevat länsialueen kehittymistä pientaloasumisen keskeisenä laajenemissuuntana Lappeenrannassa. Vaihtoehto 1A vahvistaa kuitenkin enemmän Sammonlahden aluekeskuksen asemaa kaupunkirakenteessa. Koko länsialueen kannalta vaihtoehto 1A mahdollistaa enemmän joustoa uusien asuinalueiden toteuttamisen aikataulussa eikä ole yhtä herkkä asukaspohjan ja ikärakenteen muutoksille, kuin 1B. Tekninen lautakunta korostaa, että nyt päätettävä palveluverkkoratkaisu koskee vain länsialuetta eikä se linjaa muualla kaupungissa tehtäviä kouluratkaisuja. Vaikka länsialueella päädyttäisiin kahden yhtenäiskoulun vaihtoehtoon, tulee muita alueita koskevat ratkaisut tehdä erikseen kyseisten alueiden palveluverkkotarkastelujen pohjalta. Tj vt. Tekla Tekninen lautakunta päättää antaa oheisen lausunnon kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Esteellisyys: Teknisen lautakunnan jäsen Hannu Laivamaa ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (asianosainen tai läheisen asia).

7 Merkittiin, että puheenjohtaja Joonas Grönlund poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Puheenjohtajana tämän asian jälkeen toimi varapuheenjohtaja Markku Timonen.