Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus 1435/ /2014 TEKLA 348 Liitteet Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh Yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, puh Osayleiskaavaehdotus, kaavaselostus liitteineen ja luonnosvaiheen vuorovaikutusraportti Osayleiskaavaan liittyvät erillisselvitykset ovat tutustuttavissa kaavoituksen internet-sivulle >rakentaminen ja maankäyttö > vireillä olevat kaavat > osayleiskaavat > keskustaajaman osayleiskaava 2030 keskusta-alue. Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti (KH 591) kokouksessaan käynnistää Lappeenrannan keskustaajaman valmistelutyön. Tarkoituksena on päivittää vanha keskustaajaman yleiskaava, jota on viimeksi tarkistettu vuonna Yleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava välittää ja tulkitsee osaltaan valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita ja maakunnallisia tavoitteita kaupungin suunnittelussa. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet sekä osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaan 2030 kuuluu neljä osa-aluetta: läntinen osa-alue, keskusta-alue, eteläinen osa-alue ja itäinen osa-alue. Osayleiskaavojen laadinta on sovitettu yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Keskustaajaman osayleiskaavan 2030 keskustan osa-alue, jonka pinta-ala on noin 40 km², käsittää Lappeenrannan ydinkeskustan sekä seuraavat kaupunginosat: Alakylä, Kimpinen, Harapainen, Parkkarila, Tirilä ja Kaukas ydinkeskustan itäpuolella Linnoitus, Pallo-Tyysterniemi, Voisalmi ja Kivisalmi ydinkeskustan pohjoispuolella

2 Leiri, Lentokenttä, Kuusimäki, Kourula ja Lavola ydinkeskustan länsipuolella Kesämäki, Mattila ja Mäntylä ydinkeskustan eteläpuolella Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Lavolan kylä ja Hyötiönsaari. Keskusta-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 :n mukaisesti nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 8.8. ja sekä OAS on ollut nähtävillä koko kaavan laadinnan ajan. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin ja aloitusvaiheen asukastilaisuus Keskusta-alueen osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtävillä Luonnosvaiheen asukastilaisuus pidettiin Kaavaluonnoksesta saatiin viisitoista (15) lausuntoa viranomaistahoilta, seitsemäntoista (17) lausuntoa yrityksiltä, yhdistyksiltä ja yhteisöiltä sekä viisitoista (15) mielipidettä, joista osassa oli useita allekirjoittajia. Kaavaluonnoksen palautetta käsiteltiin viranomaisten työneuvottelussa Lappeenrannan keskusta-alueen osayleiskaavan tavoitteena on turvata alueella sijaitsevien keskustatoimintojen, liiketoiminnan ja palvelurakenteen tasapainoinen kehittyminen sekä laajeneminen. Keskusta-alueen osayleiskaava määrittää, millaiseksi Lappeenrannan keskustaa ympäröivine alueineen kehitetään vuoteen 2030 mennessä. Osayleiskaavalla pyritään tiivistämään ja eheyttämään yhdyskuntarakennetta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Tiivistyvä yhdyskuntarakenne voi liikkumistarpeen vähenemisen myötä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tukea kaupungin ilmastotavoitteita. Osayleiskaavalla mahdollistetaan ydinkeskustan ja sen lähialueiden kehitettäminen vetovoimaisena kaupallisten toimintojen, monipuolisten julkisten ja yksityisten palvelujen sekä asumisen alueena. Myös muiden sijainniltaan edullisten kaupan alueiden kehittyminen mahdollistetaan. Kaupan suuryksikköjen ja keskustatoimintojen alueet on osoitettu lainvoimaisten maakuntakaavojen pohjalta. Kaavoitustyössä on tarkasteltu yhdyskuntarakennetta tiivistävän ja eheyttävän rakentamisen alueita, etsitty uudisrakentamisen alueita sekä laadittu keskeisistä kohteista idealuonnoksia ja mitoitustarkasteluja. Tarkemmin on tutkittu erityisesti ydinkeskustan tiivistämistä ja laajenemissuuntia, kehitettäviä sisääntuloväyliä sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämismahdollisuuksia. Kaavoitustyön tueksi on laadittu selvityksiä, joiden pohjalta on arvioitu laajasti osayleiskaavan aiheuttamia vaikutuksia.

3 Osayleiskaavan perusteella voidaan kehitettää viheralueita, virkistysyhteyksiä ja pyöräilyreittejä, jotta ne muodostavat nykyistä kattavamman verkoston. Luonnon ja maiseman sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja ominaispiirteet on huomioitu suunnittelussa. Kaupungin merkittäviä vahvuuksia ja identiteettitekijöitä ovat Salpausselkä ja Saimaa, jonka ranta-alueiden vetovoimaisuuden vahvistaminen on huomioitu kaavaratkaisussa. Ranta-alueiden ja Linnoituksen ympäristön kehittäminen tukee virkistyksen lisäksi myös matkailua. Myös Salpalinjan kohteet voidaan kytkeä entistä paremmin palvelemaan matkailua ja virkistystä. Kaavassa on huomioitu rantoja sekä rakennettua kulttuuriympäristöä yhteen kytkevän kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytykset. Kaava-alueen tärkeimmät teollisuusalueet säilyvät pääsääntöisesti ennallaan. Kaavalla turvataan teollisuuden toimintaedellytykset alueella. Kaavassa on mahdollistettu Puolustusvoimien alueiden ja lentokentän kehittyminen nykyisillä paikoillaan. Kaavassa on huomioitu kaupan toimintojen kehittäminen nykyistä laajemmin ydinkeskustan läheisyydessä, erityisesti Leirin alueella. Lisäksi kaavalla mahdollistetaan Reijolan ja Harapaisen alueiden vähittäinen muutos teollisuusalueesta kaupan ja toimitilarakennusten alueeksi. Osayleiskaavassa asuinalueiden täydennysrakentamista ja tiivistämistä tuetaan ja kehitetään monin tavoin alueiden ominaispiirteet ja arvot huomioon ottaen. Uusia asuinalueita on osoitettu mm. Valtakadun varrelle, Voisalmensaareen, Kourulaan ja Mäntylään, lisäksi lukuisilla asuinalueilla mahdollistetaan vähäiset laajennukset ja nykyiseen ympäristöön soveltuva täydennysrakentaminen. Erityisesti ydinkeskustassa tavoitteena on merkittävä lisärakentaminen, kaupunkikuvallinen kehittäminen ja julkisten kaupunkitilojen sekä liikkumisyhteyksien kohentaminen. Laskennallisesti osayleiskaava mahdollistaa noin uutta asukasta keskusta-alueelle. Suunnitelmat tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Liikenneverkon merkittävimmät kehittämistavoitteet liittyvät liikenteellisen kapasiteetin varmistamiseen maankäytön kehittymiseen kytkeytyen, ydinkeskustan kehän sisäisen alueen rauhoittamiseen, pysäköintijärjestelyihin, kävelyn ja pyöräilyn pääreitteihin ja merkittävimpiin ulkoilureitteihin. Osayleiskaavalla tuetaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kehitetään pysäköintimahdollisuuksia. Asuinrakentamisen lisääminen tukee myös joukkoliikenteen palvelutason kehittämistä. Valtaosa julkisten palvelujen alueista säilytetään ennallaan, ja muutamia nykyisiä alueita laajennetaan sekä kehitetään.

4 Lähipalvelujen sijainti ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Ympäristöhäiriöitä pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Huomiota on kiinnitetty mm. melun, tärinän, pölyn leviämisen ehkäisemiseen, pohjavesien suojeluun sekä Kaukaan tehtaiden suuronnettomuusriskiin varautumiseen. Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan pääsääntöisesti asemakaavoituksella. Lavolan kylän keskeisen kyläalueen osalta osayleiskaava toimii ns. kyläkaavana, jolloin alueen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella (MRL 44 ). Osayleiskaavan tavoitevuosi on Osa aluevarauksista toteutuu mahdollisesti vasta vuoteen 2040 mennessä tai sen jälkeen. Osa erityisesti kaupan alueista voi toteutua jo ennen tavoitevuotta (Maarit Pimiä, Marjo Saukkonen) Tj vt. Tekla Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja mielipiteet ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. esittää kaupunginhallitukselle Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 Keskusta-alueen osayleiskaavan hyväksymistä ja sen asettamista MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää tarvittavat lausunnot osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa osayleiskaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asian kohteen 28 (Valtakatu 39 elokuvateatterit, Nuijamies ja Kino-Aula /Valtakadun vanhat liike- ja asuinrakennukset) käsittely: Asiasta käydyn keskustelun aikana tekninen johtaja vt. Leimi muutti esitystään siten, että yleiskaavan kohteen 28 kaavamerkintä sr-1 muutetaan merkinnäksi sr-t. Terttu Finska esitti Laura Peuhkurin kannattamana, että kaavamerkintä säilytetään entisellään merkinnällä sr-1. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat teknisen johtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Terttu Finskan esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

5 Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) teknisen lautakunnan jäsentä (Liimatta, Nikku, Perälä, Grönlund) äänestivät JAA ja neljä (4) teknisen lautakunnan jäsentä (Peuhkuri, Laivamaa, Finska, Timonen) äänestivät EI. Kolme jäsentä (Junttila, Kukkonen, Munnukka) oli poissa. Puheenjohtaja totesi teknisen lautakunnan hyväksyneen vt. teknisen johtajan muutetun esityksen puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Esteellisyys: Teknisen lautakunnan jäsenet Virpi Junttila ja Riitta Munnukka eivät esteellisinä osallistuneet asian kohteen 28 käsittelyyn ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Lisäksi Juha Nikku esitti Terttu Finskan kannattamana, että kauppatori merkitään yleiskaavaan torialuetta kuvaavalla rasterimerkinnällä. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat teknisen johtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Juha Nikun esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä neljä (4) teknisen lautakunnan jäsentä (Peuhkuri, Laivamaa, Munnukka, Grönlund) äänestivät JAA ja kuusi (6) teknisen lautakunnan jäsentä (Junttila, Liimatta, Nikku, Perälä, Finska, Timonen) äänestivät EI. Yksi jäsen (Kukkonen) oli poissa. Puheenjohtaja totesi teknisen lautakunnan hyväksyneen Juha Nikun esityksen. Muilta osin hyväksyttiin vt. teknisen johtajan esitys. Merkittiin, että Laura Peuhkuri saapui lautakunnan kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana klo