Oheismateriaali Sammonlahden koulun opettajakunnan lausunto

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lausunto länsialueen palveluverkkotarkasteluun 595/ /2013 KOLA 9 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liitteet Liite 1 Länsialueen palveluverkkoselvityksen esittelykalvot Liite 2 Länsialueen palveluverkkoselvitysraportti Liite 3 Länsialueen päiväkotien ja koulujen paikkamäärätaulukot vaihtoehdoittain Liite 4 Oppimispolut Liite 5 Tiivistelmä Sammonlahden koulun oppilaskunnalle tehdystä kyselystä sekä näkemys hyvästä yläkoulusta Liite 6 Yhteenveto Korkea-ahon, Kuusimäen, Lappeen, Lavolan ja Skinnarilan koulujen oppilaskuntien vastauksista Oheismateriaali Sammonlahden koulun opettajakunnan lausunto Länsialueen palveluverkon selvitystyötä on tehnyt eri toimialoja edustavien viranhaltijoiden työryhmä. Työryhmä on jättänyt ehdotuksensa, jossa on tarkasteltu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, liikuntatoimen, nuorisotoimen, kulttuuritoimen ja terveyspalvelujen järjestämistä Sammonlahden palvelualueella. Selvitykseen sisältyy alueella sijaitsevien kaupungin omistamien julkisten rakennusten uudistamisrakentamis- ja peruskorjaustarkastelu. Myös liikennejärjestelyjä on selvitetty. Kaupunginhallitus on merkinnyt länsialueen palveluverkkotyöryhmän raportin tässä vaiheessa tiedoksi ja päättänyt pyytää palveluverkkoselvityksestä lausunnot tekniseltä lautakunnalta, kasvatus- ja opetuslautakunnalta, kulttuurilautakunnalta, nuoriso- ja liikuntalautakunnalta, sosiaali- ja terveystoimikunnalta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta. Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että kukin lautakunta keskittyy lausunnossaan oman toimialansa mukaisiin seikkoihin. Lausunnot tulee antaa maaliskuun alkuun mennessä. Kasvatus- ja opetustoimesta länsialueen palveluverkkoselvityksen

2 valmisteluun ovat osallistuneet toimialajohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja sekä Sammonlahden palvelualueen johtoryhmä. Sammonlahden palvelualueen johtoryhmään kuuluvat varhaiskasvatuksen alue-esimies, aluerehtori ja Sammonlahden koulun rehtori. Tarkasteluun sisältyy selvityksessä esitettyjen vaihtoehtojen pedagogisen laadun arviointi, arviointi opetusresurssitarpeesta, päiväkoti- ja koulutilojen määrän ja laadun arviointi sekä koulumatkojen turvallisuuden arviointi. Selvitysvaiheessa ei ole vielä ollut käytettävissä säilytettäväksi suunniteltujen Sammonlahden ja Uus-Lavolan päiväkotien kuntotutkimuksen tulokset. Mikäli kuntotutkimukset osoittavat, että nämäkin rakennukset on lähivuosina korvattava uusilla, tulee päiväkotipaikat sijoittaa Sammonlahteen rakennettavan päiväkodin yhteyteen. Sammonlahden alueen koulujen oppilaskuntia on kuultu palveluverkkovalmistelun yhteydessä. Koska materiaali on laaja ja vaihtoehtojen syvällinen pohdinta peruskoululaisille haasteellinen tehtävä, on oppilaskunnilta kerätty näkemyksiä muutamiin keskeisiin kysymyksiin. Sammonlahden koulun oppilaskunta on jo aiemmin pohtinut millainen on hyvä yläkoulu. Alakoululaisten unelmia on koottu vuonna 2013, jolloin unelmat keskittyivät pääasiallisesti välinetoiveisiin. Alakouluja on Sammonlahden palvelualueella viisi (Korkea-aho, Kuusimäki, Lappee, Lavola ja Skinnarila). Kyselyn tulosten mukaan sopiva koulumatka, jonka oppilaskuntien mielestä voi kulkea kävellen tai pyörällä, vaihteli 1-3 kilometrin välillä. Tärkeänä koulun käymistä samassa koulussa ensimmäisestä luokasta peruskoulun loppuun saakka piti kolme oppilaskuntaa viidestä. Samoin monipuolisia kerhoja koulupäivän aikana ja sen jälkeen sekä vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksia piti tärkeänä kolme viidestä. Kuraattorin ja terveydenhoitajan tavoitettavuutta päivittäin piti tärkeänä neljä viidestä oppilaskunnasta ja kaikkien mielestä oli tärkeää, että koulussa on hyvä yhteishenki ja paljon yhteisiä tapahtumia. Neljälle oppilaskunnalle viidestä oli ihan sama, jos yläkoulu olisi omassa koulussa; yksi oppilaskunta piti yläkoulua myös pelottavana (Kuusimäki), yksi toivottavana ja mielenkiintoisena (Lappee). Sopiva koulukoko oli oppilaskuntien mielestä sen kokoinen, kuin heidän nykyinen koulunsa on. Yläkoululaisten mielestä tärkeää on laaja valinnaisuus, aineenopettajien opetus, terveydenhoitajan ja kuraattorin tavoitettavuus, hyvä yhteishenki ja tapahtumat, kerhot ja mahdollisuus opiskella laajoja kokonaisuuksia ja erikoistua. Myös koulutilojen käyttömahdollisuus koulupäivän jälkeen koettiin tärkeänä. Kirjaston ja nuorisotilojen sijainti koulun kanssa samassa

3 kiinteistössä jakoi mielipiteitä. Samoin mielipiteet yhden ja kahden yläkoulun välillä jakaantuivat. Nyt tehdyn kyselyn yhteenvedot ovat liitteenä. Liitteenä myös Sammonlahden koulun oppilaskunnan näkemys millainen on hyvä yläkoulu. Selvitystä on esitelty myös henkilöstölle. Henkilöstö on tuonut esille koulumatkojen turvallisuutta, piha-alueen monipuolisuutta, liikuntatilojen riittävyyttä sekä opetusryhmän ja yksikön kokoon liittyviä asioita. Henkilöstö on toivonut, että henkilöstösiirrot käsitellään riittävän hyvissä ajoin henkilöstöä kuullen ja rakennusten terveellisyydestä ja turvallisuudesta pidetään huolta niin kauan, kuin ne ovat päiväkoti- tai koulukäytössä. Sammonlahden koulun henkilöstö on toivonut, että toteutettavaksi valittaisiin jo tässä vaiheessa vaihtoehto 1A, jossa alueella on vain yksi yläkoulu. (TW) Kotj Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Vaihtoehdoissa 1A ja 1B pystytään parhaiten järjestämään laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta sekä tarjoamaan kattavin tuki sitä tarvitseville lapsille ja nuorille. Myös uudistettujen opetussuunnitelmien sisältämät pedagogiset periaatteet ovat parhaiten toteutettavissa vaihtoehtojen 1A ja 1B yhtenäiskouluissa. Kiinteä jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun saakka toteutuu parhaiten vaihtoehdossa 1B. Tukipalvelut ja mahdollisuudet kerho- ja harrastustoimintaan omassa kasvuympäristössä toteutuvat parhaiten vaihtoehdossa 1A ja 1B. Näissä vaihtoehdoissa monipuolisen toiminnan piiriin pääsee suurin osuus oppilaista koko perusopetuksen ajan. Kirjaston ja nuorisotoimen tilojen sijoittaminen päiväkodin ja koulun yhteyteen luo uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Vaihtoehdot 1A ja 1B ovat tiloiltaan tehokkaimmat ja tilojen ylläpitokustannukset ovat vaihtoehdoista pienimmät. Vaihtoehdoissa 1A ja 1B resurssit voidaan parhaiten kohdentaa oppilaiden ohjaukseen ja opettamiseen, sillä myös hallinnon kustannukset sekä siirtymäkustannukset ovat vähäisimmät. Tämä mahdollistaa parhaiten opetusryhmien pitämisen kohtuullisen kokoisena ja opetuksen järjestämisen oppilaiden omien oppimisedellytysten mukaisesti. Vaihtoehdossa 1A ja 1B koulut ovat alle 3 kilometrin kävelymatkan etäisyydellä lähes 90 %:lle oppilaista, kuljetusta tarvitsevat samat maaseudulla asuvat lapset kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa

4 1A ja 1B koulumatka pitenee joillakin lapsilla Huhtiniemen, Kourulan, Lavolan ja Skinnarilan alueilla muihin vaihtoehtoihin verrattuna, mutta koulumatka jää kuitenkin kaikilla alle 3 kilometrin. Rantaraitin valmistuminen lyhentää Huhtiniemen kärjestä tulevien oppilaiden koulumatkaa. Vaihtoehto 1A tasoittaa alueen sosioekonomisia eroja parhaiten. Suunnitelmaan sisältyy kevyen liikenteen reittien uudistamista, mikä onkin tarpeen, kun tavoitteena on lisätä lasten koulumatkaliikuntaa ja muuta liikunnallista elämäntapaa. Suuren päiväkodin sijoittaminen Sammonlahteen edellyttää, että autoliikennejärjestelyt tehdään siten, että lasten sujuva ja turvallinen kuljetus ja saatto päiväkotiin sekä päiväkodista kotiin on mahdollista. Liikennejärjestelyissä on tarpeen ottaa huomioon, että osa huoltajista kuljettaa, ainakin satunnaisesti, lapsiaan kouluun myös autoilla. Peruskoululaisten saattoliikenteen pysähdyspaikkojen ei tarvitse olla koulun pihalla, kunhan lapsilla on turvallinen pääsy koululle. Liikennejärjestelyt tulee toteuttaa siten, että turvalliset kulkureitit ovat valmiina viimeistään silloin, kun toiminta käynnistyy uusissa päiväkoti- ja koulutiloissa. Kaikissa vaihtoehdoissa uudet rakennettavat päiväkodit ovat vähintään 6-ryhmäisiä, mikä mahdollistaa lapsen ja perheen näkökulmasta laadukkaan ja joustavan palvelun. Parhaiten jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen toteutuu, jos myös päiväkodit ovat yhtenäiskoulujen yhteydessä. Sammonlahden koulun yhteyteen ei kuitenkaan näyttäisi mahtuvan niin suurta päiväkotia, että sinne ja Lappeen päiväkotiin voitaisiin sijoittaa kaikki alueen päiväkotipaikat. Sammonlahteen on syytä sijoittaa päiväkotipaikkoja tontin mahdollistama paikkamäärä, mutta kaavaan on syytä varata tontit päiväkotirakentamiseen myös Skinnarilaan, siltä varalta, että varhaiskasvatuksen piiriin tulee tulevina vuosina EU:n tavoitteiden mukaisesti 95 % 4-vuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista. Mikäli Uus-Lavolan ja Sammonlahden päiväkotikiinteistöjä ei peruskorjata, tulee niiden varhaiskasvatuspaikat sijoittaa Sammonlahteen rakennettavan päiväkodin yhteyteen. Tässä vaiheessa ei pystytä vielä tarkasti ja pitävästi tekemään eroa pedagogisen laadun, tilojen tehokkuuden ja kustannusten osalta vaihtoehtojen 1A ja 1B välillä. Tarkempi tarkastelu mm. uudistuvan opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamismahdollisuuksista näissä vaihtoehdoissa on tarpeen tehdä vielä erikseen. Kun rakentamishanke on suuri, on tarkoituksenmukaista toteuttaa se vaiheittain selvityksessä esitetyllä tavalla. Kasvatus- ja opetuslautakunta yhtyy Sammonlahden palveluverkkoselvitystä tehneen työryhmän esitykseen, ja esittää,

5 että länsialueen palveluverkon kehittämisvaihtoehdoksi valitaan keskitetty vaihtoehto 1, joka toteutetaan vaiheittain. Toisessa toteutusvaiheessa ratkaistaan alueen asukasmäärän kehittymisen ja tarkemman pedagogisen arvioinnin perusteella jatketaanko toteutusta 1A vai 1B mallin mukaisesti. Kola Asiasta käydyn keskustelun aikana Kirsi Jämsén ehdotti Mikko Valtosen kannattamana asian pöydällepanoa. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian pöydälle jättämistä, äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kymmenen (10) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Heilmann, Heltimoinen, Hyvärinen, Korpinen, Manninen, Nisonen, Pulli, Ryösö, Segerman, Tapiola-Huomo) äänestivät JAA ja kolme (3) kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä (Jämsén, Valtonen, Seppänen) EI. Puheenjohtaja totesi kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksyneen asian käsittelyn jatkamisen. Hyväksyttiin kasvatus- ja opetustoimenjohtajan päätösesitys.