TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 15/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Juhani Pohjonen seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Rantanen Teppo johtaja Tampere, 148 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 150 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, /20

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 147 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT, TILANNEKATSAUS KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN, TILANNEKATSAUS SIDOSRYHMÄKUULEMINEN PERUSVÄYLÄNPIDOSTA JA KORJAUSVELASTA SEKÄ RAHOITUSMALLEISTA TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20

3 147 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO /5 min Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Puhe- ja kommunikaatiopalveluiden käyttöönotto kaupunkiseudun kunnissa, tilannekatsaus ja korjaavat toimenpiteet Tietohallinto seuraa DNA:n palvelulupausten toteutumista JO, AK Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, keskustelu Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutuminen Kaupunkiseudun perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannusvertailut vuodelta 2016 Hyvinvointipalvelujen ja infrapalvelujen (hyvinvointiympäristön) kehittämisohjelma Kuntajohtajakokouksen kokouspäivät 2018 Palautepyyntö Pirkanmaan maakuntaohjelman luonnoksesta Talousarvio 2018 on hyväksyttävänä tässä kokouksessa Seutuhallitus käsitteli raportoinnin kokouksessaan Varhaiskasvatuksen kustannusvertailu monituottajamallin eri vaihtoehdoista on käynnistynyt. Valtakunnallisen vertailutiedon selvitystyö on käynnistynyt Asia siirrettiin käsiteltäväksi tässä kokouksessa Kokoukset on viety kalentereihin Palaute on annettu Pirkanmaan liitolle PN, JP JP SK PN, SK, RAM TP JP 3/20

4 Seutuhallitus oli työryhmänostot: HYPA MASTO ja LJ yhteiskokous/kehittämispäivä Toiminnalliset tavoitteet 2018, keskustelu Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityön ja viherrakenteen yleissuunnitelman, tilannekatsaus Digitalisaation edistäminen sivistystoimialalla, selvitys Vastaus Kuhmoisten kunnan yhteistyöaloitteeseen Digitaalisuuden edistäminen sivistystoimialla jatkuu Koulujen yhteiset työ- ja loma-ajat Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman laatimien Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannusvertailut Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille Raitiotien tulevaisuuden suunnat, konsulttipäätös Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityön ja viherrakenteen yleissuunnitelman valmistelu MAL-seurantakokous valtio-osapuolen kanssa oli Pormestarien Lylyn ja Jarvan kirje lentoaseman kehittämisestä. Raitiotien toisen vaiheen suunnittelun tilanne. 4/20

5 148 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTELYT, TILANNEKATSAUS Jorma Niemelä, Paula Kirjavainen ja Pentti Rauhala ovat tehneet keväällä 2017 Tampereen kaupungin tilauksesta selvityksen Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi. Selvitys on jaettu tiedoksi ja kommentteja varten Tampereen seudun ammatillisen koulutuksen oppilaitoksen henkilöstölle. Selvityksen pohjalta Tredun johtamisjärjestelmä ja organisaatiomalli uudistetaan ja ylimmän johdon vastuualueet määritetään funktiopohjaisesti. Palvelualueen johtaja Teppo Rantanen on asettanut ohjausryhmän valmistelemaan asiaa. Tavoitteena on, että uusi organisaatio aloittaa Johtaja Teppo Rantanen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - Kehittyvä Tredu ja ammatillisen koulutuksen reformi Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/20

6 149 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE Seutusihteeri Pohjonen Toiminnan lähtökohta vuodelle 2018 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu Tulevaisuuden kaupunkiseutu -seutustrategiaan, joka on jäsenkuntien valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Keväällä 2017 hyväksytyssä strategiassa on määritelty kolme pääviestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Hyvinvoiva yhteisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Jäsenkunnat hyväksyivät strategialle 4-vuotisen toimenpideohjelman vuosille Toteutettavat toimenpiteet konkretisoituvat vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2018 toiminta on suunniteltu uudistetun strategian mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MAL3- sopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjanneet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalouden haasteisiin. Toiminta on pysynyt vakiintuneella tasolla ja talousarvio on ollut noin miljoona euroa jo viisi vuotta: euroa vuonna 2013, euroa vuonna 2014 sekä euroa vuosina 2015, 2016 ja Kuntien maksuosuuksien muutos on ollut -1,3-0,0 %. Näin tapahtuu myös vuonna Kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2017 tasoisina. Kuntakohtainen maksuosuus noudattaa asukasluvun muutoksista. TAE 2017 TAE 2018 muutos muutos väestö % Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,3 Lempäälä , ,3 Nokia , ,9 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,6 Tampere , ,3 Vesilahti , ,6 Ylöjärvi , ,3 6/20

7 Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2018 on seuraava: SEUTUYKSIKKÖ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,77 % Sivukulut ,46 % Henk.kulut yht ,18 % Palvelujen ostot ,30 % Vuokrat ,50 % Tarv., yms ,80 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % MAL-VERKOSTO TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,43 % Sivukulut ,42 % Henk.kulut yht ,09 % Palvelujen ostot ,91 % Vuokrat ,42 % Tarv., yms ,33 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % KUNTAYHTYMÄ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,53 % Sivukulut ,05 % Henk.kulut yht ,03 % Palvelujen ostot ,05 % Vuokrat ,29 % Tarv., yms ,23 % Kalusto ,00 % Menot yht ,00 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Taloussuunnitelma Taloussuunnitelman mukainen vuoden tulos olisi euroa alijäämäinen vuosina 2018 ja Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu aikaisempien tilipäätösten yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä euroa. Kaikkiaan suunnittelukaudella kertyisi alijäämää euroa, mikä ei 7/20

8 merkittävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TA 2017 TAE 2018 TASU 2019 TASU 2020 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat , , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kalusto , , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli- / alijäämä Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymä on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MALverkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkoston toimintaa. Kansallisen MAL-verkosto on mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMI- NE-hankkeen, johdosta euron laajuinen kokonaisuus. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kuntien lausunnot Perussopimuksen mukaisesti seutuhallitus lähetti keväällä valmistellun raamiehdotuksen jäsenkuntien lausuttavaksi alustavista vuoden 2018 teemoista ja talousarvioraamista. Lausunnon ovat antaneet Nokia, Tampere ja Ylöjärvi. Kukin totesi lausuntonaan, että ei ole huomautettavaa alustaviin vuoden 2018 teemoihin eikä talousarvioraamiin, joka oli laadittu saman tasoisena kuin vuoden 2017 talousarvio. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelma /20

9 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman ja että seutujohtaja voi viimeistellä talousarvioesityksen seutuhallituksen käsittelyyn. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/20

10 150 HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen Kehittämisohjelman tausta Kunnat ovat hyväksyneet uuden seutustrategian ja sen toteutusohjelman keväällä Lisäksi seutuhallitus on päättänyt uudesta työryhmärakenteesta. Uusi hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii jatkossa seutusivistyksen toimialan, vapaa-aikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. HYPA-työryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmän työvälineenä toimii em. teemoja konkretisoiva kehittämisohjelma. Kaupunkiseudun INFRA-työryhmän tehtäväksi on määritelty osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta ja sen osaalueena toimivasta yhdyskuntarakenteesta. INFRA-työryhmä huolehtii lisäksi omalta osaltaan Hyvinvoiva yhteisö - hyvinvoivat kuntalaiset tavoitteista. Myös INFRA-työryhmän työvälineenä toimii seutustrategiaa konkretisoiva kehittämisohjelma. Molemmat työryhmä huolehtivat omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. Kehittämisohjelman laadinta Tulevaisuuden kunta ja kuntalaisten hyvinvointi edellyttävät aikaisempaa monialaisempaa yhteistyötä. Tästä johtuen HYPA- ja INFRAtyöryhmien kehittämisohjelma on valmisteltu yhteiseen pohjaan kahden erillisen ohjelman sijaan. Kehittämisohjelman poikkileikkaava ajatus on kunnan hyvinvointiympäristön fyysisten rakenteiden ja - palvelusisältöjen seudullinen kehitystyö. Hyvinvointiympäristön- ohjelmaa on valmisteltu seututyöryhmien yhteisessä työpajassa. Työpajan tulokset jäsennettiin seuraaviin poikkihallinnollisiin teemoihin: 1. kasvu- ja oppimisympäristöt 2. osallistava toimintakulttuuri ja palveluympäristöt 3. hyvinvoinnin seudulliset toimintamallit 4. vapaa-ajan palvelut ja arkiympäristöt 10/20

11 Kehittämisehdotukset on yhdistelty siten, että ne muodostivat toimintakauden uudet yhteiskehittämisen kohteet. HYPA- ja INFRA-työryhmät ovat käsitelleet luonnosta. Kehittämistoimenpiteet tarkennetaan vuosittain seutuyksikön talousarvioon. Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman ehdotuksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/20

12 151 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITTÄMINEN, TILANNEKAT- SAUS Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaan, sen toteutusohjelmaan ja kuntayhtymän talousarvioon 2017 on kirjattu tavoite päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Päivitysprosessin valmistelusta vastaa seudullinen infratyöryhmä ja työ on käynnistetty siten, että teemasta on käyty lähetekeskustelu kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Tämän lisäksi on aloitettu käsittely seututyöryhmissä ja on päätetty hankkia asiantuntijaosaamista ilmastostrategian 2010 arvioinnin tehneeltä Tietotakomolta ja yhteistyösopimus on tehty konsultti Marko Nurmisen ja seututoimiston välille Hankkeen hinta on euroa (alv 0 %) työ kestää maaliskuuhun 2018 asti. Työn otsikkona ja tavoitetasona on Hiilineutraali Tampereenseutu Se tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 % vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä ja loput 20 % sidotaan hiilinieluihin. Hiilinielutarkastelu toteutetaan seudun viherverkkotyön osana. Työn keskeiset tehtäväkokonaisuudet ovat: - seudullisten ilmasto- ja energiatavoitteiden integroiminen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiaan, seudun rakennesuunnitelmaan ja uuteen MAL-sopimukseen - sopeutumisen ja varautumisen huomioiminen kuntien riskinhallintasuunnitelmissa - kaupunkiseudun kasvihuonekaasusäästöpotentiaalin arvioiminen laskennallisesti vuoteen 2030 käyttäen lähtötietoina vuoden 2016 tehdyn arvioinnin tuloksia - kaupunkiseudun maankäytön ja asumisen, liikennejärjestelmä-, infrapalvelujen ja hyvinvointityöryhmien nykyisten toimienpiteiden riittävyyden arvioiminen suhteessa tavoitteisiin ja mahdollisten lisätoimenpiteiden suunnittelu työryhmien kanssa - ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutuksen talous- ja kustannusvaikuttavuusarviointi - työn integroiminen kuntien energiatehokkuussopimuksiin liittyvään prosessiin Työ antaa tukea myös päivittyviin kuntastrategioihin ilmastonäkökulmasta ja kuntapäätöksiin siitä, millaisia toimenpiteitä kunnissa tulisi tehdä, jotta hiilineutraalisuustavoite toteutuisi. Tämä toteutetaan mm. lausuntomenettelyllä. Riittävästä poikkihallinnollisuudesta ja konsultin työn tukemisesta vastaa infran asettama teemaryhmä seututoimiston, kuntien, Ekokumppaneiden ja ELYn asiantuntijoista. Teemaryhmä voi kutsua kokouksiin tar- 12/20

13 vittaessa myös muita asiantuntijoita ja sidosryhmiä esimerkiksi Kuntaliitto, YM, TEM, MMM, SYKE, HSY jne. Aikataulu on seuraava: KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista SH, lähetekeskustelu infra, suunnitelman päivitystyön toteuttamiseksi - työryhmät: tavoitteiden päivityksen käynnistäminen masto 24.8., lj infra 31.8., tilannekatsaus hypa tammikuu: KJK ja SH, päivitetty tavoiteluonnos (kuntalausunnot) - tammi-helmikuu 2018: tavoitteiden viimeistely työryhmissä masto lj ja infra kokousaikataulu vahvistuu myöhemmin hypa helmi-maaliskuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilannekatsauksen tiedoksi ja että luonnos tavoitteista käsitellään tammikuussa 2018 ja lähetetään lausunnoille jäsenkuntiin. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/20

14 152 SIDOSRYHMÄKUULEMINEN PERUSVÄYLÄNPIDOSTA JA KORJAUSVELASTA SEKÄ RAHOI- TUSMALLEISTA Liikenne- ja viestintäministeriö on järjestänyt kaikille avoimen kuulemisen koskien liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa sekä väylänpidon rahoitusmalleja. Kuulemisen saatekirje: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka työn tavoitteena on kustannustehokkaan, pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman luominen väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle, suunnitelman luominen kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä, suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille liikenteen palveluille ja automatisaatiolle sekä korjausvelan vähentäminen seuraavan 10 vuoden aikana sekä tarvittavan rahoituksen turvaaminen väylien ylläpitoon jatkossa. Työryhmän tehtävänä on määritellä riittävät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä kuulee työnsä tueksi sidosryhmien näkemyksiä aihepiireittäin. Tämän kyselyn aiheena ovat perusväylänpito, korjausvelka ja rahoitusmallit. Tausta Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Rahoitus on vaihdellut viime vuosina miljardin euron molemmin puolin. Karkeasti esitettynä teille rahoituksesta on kohdistunut viime vuosina noin miljoonaa euroa, radoille noin miljoonaa euroa ja vesiväylille noin 100 miljoonaa euroa. Perusväylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi on suunnattu 600 miljoonan euron lisäpanostus vuosille Lisäksi nimeämättömiin investointeihin varatusta määrärahasta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionapuun yhteensä 364 milj. euroa vuosien aikana. 14/20

15 Kehittäminen tarkoittaa valtion väyläverkon palvelutason parantamista investoinnein. Investoinnit ovat yleensä isoja hankkeita, joten ne vievät paljon varoja liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä. Kehittämisinvestoinneilla pääosin parannetaan olemassa olevaa liikenneverkkoa. Aivan uutta korvaava liikenneväylää tehdään kuitenkin hyvin harvoin. Kehittämisinvestointeihin on vuodesta 2008 alkaen käytetty 350 miljoonasta eurosta lähes 700 miljoonaan euroon vuodessa. Laajoja kehittämishankkeita ei voida toteuttaa yhden hallituskauden aikana ja käytännössä kehittämishankkeet pienentävät aina seuraavienkin hallitusten kehysvaraa. Lisäksi ne useimmiten kasvattavat perusväylänpidon kustannuksia tulevaisuudessa. Liikenneväylien kunto ja korjausvelka: Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden kuntotila perustuu Liikenneviraston keräämään tietoon väyläomaisuuden kunnosta. Korjaustarve määräytyy vaaditun kunnon alituksista. Korjausvelkaa on aina jonkin verran, sillä kaikkia huonokuntoisia väyliä ei kannata korjata heti, jotta niistä voidaan koostaa taloudellisesti tehokkaampia korjauskohteita. Vuoden 2017 alussa väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli noin M. Siitä maanteille kohdistuu M, rautateille M ja vesiväyliin 40 M. Maanteiden korjausvelasta 200 M kohdistuu vilkasliikenteisille teille. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 1) Mikä on riittävä taso väylien kunnoksi? Miten riittävä taso tulisi määritellä? - Onko liikenneverkon nykyinen kunto hyväksyttävällä tasolla? Voiko korjaus-velan antaa kasvaa vai pitäisikö sitä vähentää? - Jos korjausvelkaa tulisi vähentää, mille verkon osalle ja minkä tyyppisiin ongelmiin vähentäminen tulisi ensisijaisesti kohdistaa? Millä perustein? - Miten perusväylänpidon rahoituksen taso ja kohdentaminen tulisi määritellä pitkällä aikavälillä? 2) Voidaanko väylien hoidon ja ylläpidon kustannuksia hillitä nykyisestä? Miten? - Millaisia tehostamismahdollisuuksia väylänpidossa voisi olla? Toimivatko väylänpidon palvelumarkkinat tehokkaasti? Millaisina näette toimintaympäristön tulevien muutosten vaikutukset väylänpidon tehokkuuteen? - Miten kehittämisinvestoinneissa voitaisiin paremmin huomioida tulevat perusväylänpidon lisäkustannukset? Voidaanko jostain valtion verkon osasta luopua? Mistä ja millä perustein? 3) Jos perusväylänpitoon ja liikenneverkon kehittämiseen ei ole tarpeeksi rahoitusta, miten rahoitusta tulisi priorisoida? Millä perustein? 15/20

16 Väylänpidon rahoitusmallit: Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista. Työryhmän asettamisen taustalla on yhteinen huoli valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen rahoituksen riittävyydestä sekä korjausvelan lisääntymisestä. Rahoitusmallien analyysin osalta työryhmän työn lähtökohtina ovat väyläverkon ylläpito- ja investointitarpeiden lisäksi mm. kokonaisverorasituksen, julkisen talouden kestävyys-vajeen ja valtion vastuiden hallittavuus. Työryhmä analysoi näiden reunaehtojen puitteissa erilaisia liikenneverkon rahoitusmalleja. Tällaisia malleja ovat mm. talousarviorahoitus, elinkaarimalli, liikenneverkon hinnoittelu / yhtiömalli sekä valtion sisäisen lainanannon malli. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 4) Millaisia kehittämistarpeita nykyisessä talousarviorahoitusmallissa on? Onko ole-massa erityisiä perusteluja, joiden takia liikenneverkon rahoituksen tulisi poiketa muiden budjetista rahoitettavien menojen rahoitusmallista? 5) Mitä talousarviorahoitusta täydentäviä liikenneverkon rahoitusmalleja työryhmän tuli-si ensisijaisesti tarkastella? Millä perustein? 6) Mitkä rahoitusmallit edesauttaisivat julkisen talouden kestävyyteen, valtion vastuiden hallittavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä tavoitteita parhaiten? Olisivatko jotkin vaihtoehdot tässä suhteessa ongelmallisia? 7) Onko eri rahoitusmallien käytettävyydessä eroa eri väylämuotojen (tiet, rautatiet, vesiväylät) tai perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien välillä? 8) Kuinka väyläinvestointien pitkäjänteisyyttä voitaisiin mielestänne edistää ja mitkä rahoitusmallit edistävät sitä parhaiten? Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa sekä väylänpidon rahoitusmalleja koskeviin kysymyksiin annettavasta vastauksesta ja että seutujohtaja voi antaa lopullisen vastauksen liikenne- ja viestintäministeriöön. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 16/20

17 153 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Liikennejärjestelmäpäällikön rekrytoinnin tilannekatsaus. Ennakkotiedot syyskuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-syys 2017 Muutos%, tammi-syys 2017 Muutos, tammi-syys 2016 Työttömyys%, syyskuu 2017 Työttömyys%, tammikuu 2017 Työttömyys%, syyskuu 2016 Kangasala ,5 % 379 8,8 12,4 11,9 Lempäälä ,4 % 190 7,8 11,6 11,6 Nokia ,2 % 10 10,1 14,1 14,1 Orivesi ,1 % -98 9,8 13,4 12,4 Pirkkala ,2 % 189 7,6 10,1 10,6 Tampere ,1 % ,7 16,9 17,8 Vesilahti ,6 % -17 8,1 11,3 10,8 Ylöjärvi ,1 % 93 8,3 10,9 11,6 Kaupunkiseutu ,8 % ,7 15,0 15,6 Kehyskunnat ,3 % 746 8,7 12,1 12,1 Turun seutu ,5 % ,5 12,9 13,0 Helsingin seutu ,1 % ,8 11,1 11,2 Oulun seutu ,4 % 12,6 15,7 Pirkanmaa ,4 % ,2 14,6 14,8 Suomi ,1 % ,0 9,2 7,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 17/20

18 18/20

19 154 SEURAAVAT KOKOUKSET , PSHP:n ylijäämän palauttaminen Tampereen tukipalveluselvitys Seudullinen satamaverkko-selvitys Sisäisten vuokrien toimeksianto Varhaiskasvatuksen seudulliset käytännöt (ryhmäkoko ja subj.oik) Tiedoksi: rekrytilanne Vesilahden elinkeinopolitiikan katsaus 22.9., Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö Seudullisen viherverkkotyön työsuunnitelma Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus Hyvinvointipalvelujen digitalisaatio SST-ryhmän asettaminen 6.10., DNA-keskustelu Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma TA-lousarvio2018/keskustelu (SH ) Toiminnan ja talouden raportointi 1-8/2017 Vuoden 2018 kokousaikataulu Palaute maakuntaohjelmaan , peruttu 3.11., Teppo Rantanen/Tredu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys Talousarvio/päätös (SH ) Hyvinvointiympäristön (HYPA ja INFRA) kehittämisohjelma sidosryhmäkuuleminen väylänpidon rahoitusmallit, korjausvelka , Riihimäki-Tampere tarveselvitys 1.12., /20

20 155 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /20