TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOVERKOSTO MUISTIO 3/

Transkriptio

1 Aika: Torstai klo 14:00-15:30 Paikka: Tampella, kokouskeskus Pellava, kokoustila Roine Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere, pj. Seppänen Elina ilmasto- ja energia-asiantuntija Tampere Keskitalo Pentti ympäristöpäällikkö Ylöjärvi Raulo Kirsti energia-asiantuntija Kangasala Virjo Susanna suunnitteluarkkitehti Kangasala Tuohisaari Raimo ympäristönsuojelupäällikkö Nokia Skippari Kati ympäristöpäällikkö Lempäälä & Vesilahti Vanninen Vesa ympäristöpäällikkö Pirkkala Viteli Tarja ympäristöinsinööri Orivesi Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, siht. Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Holm Suvi toimitusjohtaja Ekokumppanit Oy Ingelin Soili ylitarkastaja ELY Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi Käsiteltävät asiat: 13 KOKOUKSEN AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION HYVÄKSYMINEN 2 14 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN 3 15 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMA (KAISU) 7 16 MUUT ASIAT 7 17 SEURAAVA KOKOUS 7 18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 7 1/7

2 13 KOKOUKSEN AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTION HYVÄKSYMINEN Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätösehdotus Hyväksytään muistio kokouksesta Päätös Hyväksyttiin. 2/7

3 14 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO -JA ENERGIATAVOITTEIDEN PÄIVITYSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Kuntajohtajakokouksesta 22.6.: Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Nykytila Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa, toteutusohjelmassa sekä kuntayhtymän talousarviossa 2017 on tavoitteena päivittää kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteet. Voimassa olevat tavoitteet ovat vuodelta 2010, jolloin valtuustot hyväksyivät seudullisen ilmastostrategian osana kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelukokonaisuutta. Seudullisen ilmastostrategian tavoitteena on ollut edelläkävijyys päästöjen hillinnässä. Strategiassa konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin vähentää asukasta kohti laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä ajassa vähintään 40 % kaupunkiseudulla. Kokonaispäästöissä tavoiteltiin 30 %:n vähennystä. Ilmastostrategiassa tavoitteet asetettiin maankäytölle ja yhdyskuntarakenteelle, liikenteelle, rakennuksille ja rakentamiselle, energiatehokkuudelle, energiatuotannolle, jätehuollolle, hankinnoille ja koulutukselle sekä elinkeinopolitiikalle ja osaamiselle. Ilmastostrategian toteutumista on seurattu ja vuosittain on laadittu yhteenvetoraportti, joka on käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa. Vuonna 2016 tehtiin ilmastostrategian vaikuttavuusarviointi. Sen perusteella seutu on yltämässä asetettuihin tavoitteisiin johtuen sekä seudulla tehdyistä toimenpiteistä että lainsäädännön, teknologian ja yleisen asennemuutoksen aiheuttamista vaikutuksista. Asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen ennustetaan seudulla pienenevän 58 % ajassa Kokonaispäästöt vähenevät 44 %. Suurimmat päästövähennykset ovat energiatuotannossa (76%), maankäytön (10%), liikenteen (6%) sekä jätteiden ja jätevesien sektorilla (5%). Arvioinnissa todetaan myös, että seudullinen ilmastostrategia on jäänyt kunnissa osittain irralliseksi, tuntemattomaksi ja jalkauttamatta. Hankintojen ja kulutuksen toimenpiteet on todettu suhteellisen vaatimattomiksi. Sopeutumiseen ja varautumisen liittyvä tarkastelu on ollut vähäistä. Arvioinnissa suositellaan seudullisten ilmastotavoitteiden päivittämistä niin, että ne tukevat entistä paremmin seudullista rakennesuunnitelmaa ja MAL-työtä. Lisäksi tulisi huomioida, että yhdessä tehtävä työ antaisi riittävän tuen kuntatason toiminnalle, tavoitteille ja toimenpiteille kasvavalla kaupunkiseudulla. 3/7

4 Ilmastotavoitteet EU on Eurooppa-neuvoston päätöksellä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % ajassa Pariisin kansainvälinen ilmastosopimus hyväksyttiin Sen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Sopimuksen myötä lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastosopimuksen mukaan maapallon päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. EU ratifioi sopimuksen vuonna 2016 lokakuussa ja Suomi marraskuussa. Suomen hallitus hyväksyi 2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee kohti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä % ajassa Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Se tarkoittaa, että tuotetaan vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Tällä hetkellä noin 75 % kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiantuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla toimialoilla. Ilmastotyökaluja Kaupunkiseudun kunnilla on erilaisia välineitä toteuttaa ilmastotavoitteita. Seudun kunnista Tampere, Lempäälä ja Ylöjärvi ovat jo allekirjoittaneet uudet energiatehokkuussopimukset kaudelle Kuntien sopimuskumppaneita energiatehokkuussopimuksissa ovat TEM, Energiavirasto ja Kuntaliitto. Liittyessään kunta asettaa ohjeellisen energiamääräisen tehostamistavoitteen kaudelle ja välitavoitteen vuodelle Tavoite vuodelle 2020 vastaa 4 % liittyjän energiankäytöstä ja tavoite vuodelle 2025 vastaa 7,5 % liittyjän energiankäytöstä. TEM tukee energiatehokkuustyötä investointituilla sekä energiakatselmustuilla. Ilmastotavoitteiden edistämisen yksi keino on liittyä hiilineutraalien kuntien verkostoon, ns. Hinku-foorumiin, joka on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden kansallinen verkosto. Koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja verkostossa ovat mukana Kuntaliitto, Motiva, Tekes, Sitra ja ympäristöministeriö. Vuoden 2016 lopussa mukana oli 34 kuntaa. Foorumi kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmas- 4/7

5 toalan asiantuntijat. Hinku-kunnan kriteerit on määritellyt SYKE ja mukaan pääsee, kun kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % ajassa Foorumi tarjoaa jäsenilleen tiedonvaihtoa, tukea yhteis- ja erillishankkeiden valmisteluun, päästölaskentapalveluita ja -työkaluja sekä viestintäyhteistyötä ja näkyvyyttä yritysten tuotteille ja palveluille. Covenant of Mayors-sitoumus on Euroopan komission kaupunginjohtajien/julkishallinnon ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille. Tampereen kaupunki on mukana sitoumuksessa. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonepäästöistä. Kaupungit sitoutuvat vähintään 40 % päästövähennyksiin ajassa Tavoitteiden saavuttamisessa energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvillä ratkaisuilla on tärkeä rooli. Allekirjoittamalla sitoumuksen kaupungit sitoutuvat myös lisäämään kaupunkien selviytymiskykyä sopeutumalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. EU-tasoinen toiminta on vuosien saatossa laajentunut ja kattaa tällä hetkellä lähes 60 maata ja yli toimijaa. Toiminta on lanseerattu 2017 alusta Global Covenant of Mayors-sitoumukseksi. Ilmastotyövälineisiin liittyy myös sopeutumisen ja varautumisen näkökulma. Se on kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tärkeä osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Kaupunkiseudulla toteutetun ilmastoriskien - ja varautumisen työpajan johtopäätöksenä oli, että kunnat ovat varautuneet sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistymiseen epäyhtenäisesti ja riittämättömästi. Kuntien riskinhallintasuunnitelmia tulisi päivittää ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Näkökulmat ja jatkotoimenpiteet Ilmasto- ja energiakysymyksissä tavoitteet asetetaan usein päästöjen hillinnän näkökulmasta. Tämä on globaali missio, jonka vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä sisältäen mm. terveysvaikutuksia ihmisille ja luonnonympäristölle. Ilmasto- ja energiatavoitteita voidaan tarkastella myös paikallisemmin elinkeinoelämän ja uusien toimialojen ja teknologioiden kehittymisen näkökulmasta lyhyemmällä aikavälillä. Kunnianhimoiset tavoitteet voivat edistää uusien korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä. Tästä hyvä esimerkki on cleantehc- ja kiertotaloustoimialan kehittyminen esim. Eco3-alueella. Ilmasto- ja energiakysymyksiä voidaan tarkastella myös kunnan talouden näkökulmasta, jolloin painotetaan energiatehokkuutta taloudellisesti järkevänä toimenpiteenä mm. kuntien tilojen ja muun infrastruktuurin ylläpitokustannusten hallinnassa. Lopuksi ilmasto- ja energiakysymyksiä voidaan tarkastella koko kaupunkiseudun kansallisena ja kansainvälisenä profiili- ja imagokysymyksenä. Se tukee samalla kaupunki- 5/7

6 seudun pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämisessä yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen suunnittelussa sekä hyvinvointiympäristön edistämisessä. Seudullisuus on edelleen poikkeuksellista ilmastotyön mittakaavana. Kaupunkiseudun ilmastoverkoston (ympäristöjohtaja ja -päälliköt) näkemys on, että seutu jatkaa edelläkävijyyden tiellä. Päästötavoitteiksi esitetään vähintään kansallista tasoa mutta edelläkävijyyden tekisi valtakunnallista tavoitetaikaa 2050 nopeampi vauhti, joka on myös Tampereen uudessa pormestariohjelmassa eli hiilineutraalisuus jo vuonna Verkosto esittää, että kaupunkiseudun kunnat allekirjoittavat kukin energiatehokkuussopimuksen ja että kunnat lähtevät seutuna mukaan Hinku-foorumiin. Työn otsikkona ja visiona voisi olla Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu Myös Covenant of Global Mayors-sitoumukseen lähtemistä suositellaan seutuna kansainvälisen ilmastoyhteistyön vahvistamiseksi sekä tiedon, työkalujen ja kontaktien saamiseksi ilmasto- ja energiakysymyksissä. Osalliset ja aikataulu Ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitysprosessia valmistelusta vastaa seudullinen Infra-työryhmä, joka huolehtii työn riittävästä poikkihallinnollisuudesta. Infra-työryhmä asettaa päivitystyön valmisteluun pienryhmän, joka tekee esityksen työn tarkemmista tavoitteista, aikataulusta ja osallisista. Alustava aikataulukehikko on seuraava: - kesäkuu 2017: KJK, lähetekeskustelu valmistelun painopisteistä ja tavoitteista - elokuu-syyskuu 2017: SH, lähetekeskustelu - elokuu 2017: INFRA, suunnitelma päivitystyön toteuttamiseksi - elo-lokakuu 2017: Työryhmät, tavoitteiden päivitystyö - marraskuu 2017: KJK ja SH, luonnos päivitetyiksi tavoitteiksi (kuntalausunnot) - Tammikuu 2018: Seudullisten tavoitteiden viimeistely työryhmissä - Helmikuu 2018: KJK ja SH, päivitetyt tavoitteet, hyväksyminen Kuntajohtajakokous (22.6.) ja seutuhallitus (30.8.) ovat käyneet omalta osaltaan lähetekeskustelun aiheesta. Päätösehdotus Päätös Työryhmä valmistelee ja linjaa osaltaan työn etenemistä. Päätettiin, että päivitystyössä tarvitaan sekä hillintä- että sopeutumisnäkökulma, tavoitteeksi otetaan hiilineutraalius ja selvitetään toimenpiteiden kustannusvaikutuksia. Kunnan oman toiminnan osuus kokonaispäästöistä on avattava ja kerrottava myös. 6/7

7 15 KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMA (KAISU) Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja mennessä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) luonnoksesta. Ilmastopolitiikan suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa ja se perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Työryhmä totesi kokouksessaan 29.5., että kaupunkiseudun kunnat eivät lausu suunnitelmasta mutta että muiden lausuntoihin palataan. Lausuntoja on annettu 79 kpl ja ne ovat luettavissa täällä Päätösehdotus Päätös Työryhmä merkitsee lausunnot tiedoksi. Päätettiin, että kukin tutustuu lausuntoihin omatoimisesti. 16 MUUT ASIAT Keskusteltiin HINKUun liittymisen aikataulusta, että on sidoksissa päivitystyöhön. Valtion budjetista ollaan tekemässä kestävän kehityksen tarkastelu. 17 SEURAAVA KOKOUS Aikatauluun palataan myöhemmin. 18 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:30. 7/7