TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 10/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Lyly Lauri, pj. Loukaskorpi Johanna Jarva Marko, 1. vpj. Lanne Janika Aaltonen Mikko Torkkola Sinikka Heinämäki Anna-Kaisa Stenhäll Jaakko Ikonen Anna-Kaisa Tulonen Irja Jakara Riitta Viljanen Jussi Lahikainen Stiina Törhönen Marko Luojus Katja Sorsa Minna Niemi Veijo Liuha Tuukka Ollila Riitta Sirniö Ilpo Paalanen Piila 2. vpj. Pelvola Kirsi Sasi Ilkka Jäntti Aleksi Uusi-Erkkilä Pertti Lumia Mervi Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsuttu kokoukseen: Andersson Jari Sastamalan ja Punkalaitumen edustaja, Saari Regina johtaja, Tampere, Erika Helin liikennejärjestelmäasiantuntija, liikennevirasto, 152 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö, TKS, 153 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö, TKS, 153 Lauri Lyly puheenjohtaja Juhani Pohjonen sihteeri 1/31

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2018 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Katja Luojus Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2018 Todistaa Juhani Pohjonen 2/31

3 Käsiteltävät asiat: 146 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUT -KOKEILU , TILANNEKATSAUS RIIHIMÄKI-TAMPERE YHTEYSVÄLIN TARVESELVITYS HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA LUONNOS ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOIKSI KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE SIDOSRYHMÄKUULEMINEN PERUSVÄYLÄNPIDOSTA JA KORJAUSVELASTA SEKÄ RAHOITUSMALLEISTA YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 31 3/31

4 146 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Lyly avasi kokouksen klo /31

5 147 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/31

6 148 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Katja Luojus. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/31

7 149 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu sähköisenä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi siten muutettuna, että uutena kohtana 157 käsitellään yhtymäkokouksen koolle kutsuminen ja muut pykälät siirtyvät vastaavasti. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 7/31

8 150 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, keskustelu Kuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden ja talouden toteutuminen Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, tilannekatsaus Seudullisen viherrakenteen suunnitelmatyö, tilannekatsaus Digitalisaation edistäminen sivistystoimialalla, selvitys Kuhmoisten kunnan yhteistyöaloite TOIMEENPANO Asian päätöskäsittely on tässä kokouksessa TARLA käsitteli raportoinnin omalta osaltaan Konsulttityön kilpailutus osatyöstä/perusselvityksestä on meneillään. SH:n ja KJK:n yhteiset työpajat ovat ja Työ etenee suunnitellusti Digitalisaation edistäminen jatkuu. Työn seuraavaksi vaiheeksi on valittu seudullinen VARAAMO. Vastaus on toimitettu Kuhmoisten kunnalle Liikennejärjestelmäpäälliköksi on nimetty Di Tapani Touru. Kaupunkiseutu on antanut kommentit Pirkanmaan liitolle maakuntaohjelmaehdotuksesta (liite). Kokoustiedotteet ja muistiot: - Kuntajohtajakokouksen muistio ja Liikennejärjestelmätyöryhmä Maankäytön ja asumisen työryhmä Hyvinvointipalvelujen työryhmä Infra-palvelujen työryhmä , 8/31

9 Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi-syys 2017 Muutos%, tammi-syys 2017 Muutos, tammi-syys 2016 Ennakkotiedot syyskuun 2017 väestönmuutoksista ja lokakuun työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Työttömyys%, lokakuu 2017 Työttömyys%, tammikuu 2017 Työttömyys%, lokakuu 2016 Kangasala ,5 % 379 8,7 12,4 12,1 Lempäälä ,4 % 190 7,3 11,6 11,4 Nokia ,2 % 10 9,8 14,1 14,1 Orivesi ,1 % ,3 13,4 13,0 Pirkkala ,2 % 189 7,4 10,1 10,5 Tampere ,1 % ,5 16,9 17,5 Vesilahti ,6 % -17 7,5 11,3 10,5 Ylöjärvi ,1 % 93 7,9 10,9 11,3 Kaupunkiseutu ,8 % ,5 15,0 15,4 Kehyskunnat ,3 % 746 8,5 12,1 12,1 Turun seutu ,5 % ,2 12,9 12,3 Helsingin seutu ,1 % ,2 11,1 10,9 Oulun seutu ,4 % 12,4 15,7 14,8 Pirkanmaa ,4 % ,0 14,6 14,7 Suomi ,1 % ,3 9,2 8,1 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Seutukatsaus on ilmestynyt. Lauri Lyly selosti Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittämisen etenemistä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 9/31

10 151 KAUPUNKISEUDUN TYÖLLISYYSPALVELUT -KOKEILU , TILANNEKATSAUS Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kunnat ovat hyväksyneet keväällä 2017 sopimuksen kaupunkiseudun työllisyyspalvelut -kokeilun sisällöstä, organisoitumisesta ja ohjauksesta. Kokeilun jatkaminen ja uuden toimintamallin vakiinnuttamiseksi kokeilun jälkeen ovat kaupunkiseudun edunvalvontatavoitteita. Sopimuksen mukaan kokeilun ohjausryhmänä toimii seutuhallitus täydennettynä Sastamalan ja Punkalaitumen yhteisellä luottamushenkilöedustajalla. Asiantuntijana seutuhallituksessa toimii Tampereen kaupungin elinvoima- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja tai Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ohjelmajohtaja. Kokeilun ohjausryhmä päättää strategisen tason suunnitelmien hyväksymisestä, seuraa kokeilun edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen kaupunginhallitus tekee kokeilua koskevat tarvittavat päätökset kuultuaan ohjausryhmän näkemykset. Sopimuksen mukaan kaupunkiseudun kuntajohtajakokous käsittelee kokeilua koskevat asiat ennen ohjausryhmän käsittelyä. Kaupunkiseudun kuntajohtajakokouksen kokoonpanoa voidaan kokeilua koskevia asioita käsiteltäessä täydentää Sastamala ja Punkalaitumen alueen yhteisellä virkamiesedustajalla TE- toimiston ja KEHA-keskuksen sekä ELYkeskuksen edustajalla. Asiantuntijana kuntajohtajakokouksessa toimii Tampereen kaupungin elinvoima- ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja tai Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ohjelmajohtaja. Suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, Tampere, Eduskunta hyväksyi lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta (505/2017) kesäkuun lopussa. Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja kestää kokeilulain mukaan vuoden 2018 loppuun. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Työllisyyskokeilussa kunnat vastaavat kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Pirkanmaan kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Pirkanmaan kokeilun vastuulle siirtyi Pirkanmaan TE-toimistosta elokuun alussa yhteensä noin työtöntä työnhakijaa. 10/31

11 Alkusyksy on ollut kokeilussa siirtymävaihetta. Asiakkaat siirrettiin elosyyskuun aikana TE-toimistosta kokeiluun ja vastuutettiin edelleen asiakastyöntekijöille. Asiakastyö on nyt käynnistynyt, ja se perustuu omavalmentaja-/vastuutyöntekijämalliin, jossa jokaisella asiakkaalla on nimetty asiakaspalvelutyöntekijä. Kuntien välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti Tampere vastaa kotoutumispalveluista koko kokeilualueella. Kokeilun alun siirtymävaihe on sujunut varsin hyvin, eikä merkittäviä siirtymävaiheeseen ennakoituja riskejä ole realisoitunut. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa työskentelee henkilöstöä yhteensä 258, joista TE-toimistosta kuntien työnjohdon alle siirtyneitä on 76. Kunta- ja TE-taustaisilla asiakastyöntekijöillä on pääsääntöisesti yhtenevät tehtäväkuvat. Henkilöstön osallistumista tuetaan ja työhyvinvointia seurataan kuukausittain työllisyyspalveluiden Pulssi-kyselyllä. Pulssi on vuorovaikutteinen digitaalinen työkalu, joka mahdollistaa kysymisen ja henkilöstön osallistumisen matalalla kynnyksellä. Asiakaspalautteen keräämistä varten on hankittu digitaalinen järjestelmä. Tässä vaiheessa palvelu on käytössä Tampereella ja muut kokeilukunnat ottavat palvelun käyttöön vuoden 2017 aikana. Asiakkaat voivat antaa palautetta eri toimipisteisiin sijoitettujen palautelaitteiden (tabletit ja jalalliset laitteet) välityksellä. Asiakaspalaute kysytään pääsääntöisesti jokaisen asiakastapaamisen yhteydessä. Tähän mennessä palaute on ollut erittäin hyvää. Työllisyyskokeilun puitteissa toteutetaan rakenteellisia uudistuksia sekä erilaisia pilotteja ja kokeiluita. Tavoitteena on yhdistää työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen ja yrityspalveluiden toimintaa työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti sekä määritellä yhteistyörajapinnat ja asiakasvastuut hyvinvointipalveluiden kanssa valmistautuen samalla maakuntauudistukseen. Tampere ja Sastamala ovat koonneet työllisyyskokeiluun liittyvät toiminnot tiekartaksi, joka sisältää kymmeniä erilaisia toimenpiteitä ja avauksia. Kaikki kokeilukunnat laativat vastaavat tiekartat omasta toiminnastaan. Osa kehitettävistä palveluista, kuten esimerkiksi Tampereen Työkyky-palvelu, on hyödynnettävissä korvausta vastaan koko kokeilualueella. Tarkoituksena on, että asiakkaiden palvelutarpeiden pohjalta kehitetään kattavaa palvelutarjoomaa nopeilla kokeiluilla yhdessä palveluntuottajien kanssa. Työllisyyskokeilun hyötytavoitteiden toteutumista on vielä liian aikaista arvioida. 11/31

12 Johtaja Regina Saari selostaa asiaa kokouksessa. Sastamalan ja Punkalaitumen yhteinen edustaja Jari Andersson on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Esittelymateriaali/tilannekatsaus - Työllisyyskokeilun tiekartta Kokouksessa jaettiin tiedoksi työllisyyspalvelujen vastaavien johtajien kirje koskien työllisyyskokeilua. Anna-Kaisa Ikonen poistui kokouksesta ja varajäsen Irja Tulonen saapui kokoukseen. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi keskustella työllisyyskokeilun seuraavista askeleista Päätös. Päätösehdotus hyväskyttiin. Lisäksi seutuhallitus totesi, että työllisyyskokeilu on edelleen keskeisessä asemassa kuntien edunvalvonnassa kokeilun jatkamiseksi 2020 asti. Tiedoksi. Lisätietoja. Sastamala, Punkalaidun seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi Jari Andersson ja Regina Saari poistuivat kokouksesta. 12/31

13 152 RIIHIMÄKI-TAMPERE YHTEYSVÄLIN TARVESELVITYS Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudun edunvalvontatavoitteena on Helsinki- Tampere -junayhteyden nopeuttaminen sekä kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen osana seudullista liikennejärjestelmää ja maankäyttöä. Lisäksi asemanseutujen kehittäminen monipuolisiksi yhdyskuntarakenteen solmupisteiksi on todettu kansallisesti tärkeäksi. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion väliseen MAL3-sopimukseen on kirjattu Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvityksen laadinta. Sopimuksessa asia kytkeytyy ennen kaikkea lähijunaliikenteen tavoitteisiin mutta selvitys tukee myös nopean junayhteyden tavoittelua Tampere- Helsinki välillä. Pääradan kehittäminen on esillä myös maakunnan kansanedustajien tavoitteissa. Kansanedustaja Sofia Vikman on saanut asiaa koskevaan kysymykseensä ministeri Anne Berneriltä seuraavan vastauksen : Pääradan liikenteen Helsingin ja Tampereen välillä on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Kyseessä oleva yhteysväli on yksi Suomen merkittävimmistä kasvukäytävistä ja sen vaikutusalueella asuu kolmasosa suomalaisista sekä sijaitsee 40 % valtakunnan työpaikoista. Raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN- T ydinverkkoon. Valtakunnallisesti erittäin merkittävän kasvukäytävän kapasiteetin riittävyydestä sekä yhteysvälin häiriöttömyydestä tulee pitää huolta. Eri yhteyksissä on esitetty tarve laatia koko Riihimäki-Tampere -välille kokonaisvaltainen ja myös laajemman verkollisen näkemyksen huomioiva selvitys tarvittavista kehittämistoimenpiteistä kehityspolkuineen ja -vaihtoehtoineen. Selvityksen tekemistä esitetään myös mm. Liikenneviraston vuonna 2015 valmistuneessa Rataverkon välityskyvyn kehityskuva selvityksessä. Liikennevirasto on nyt käynnistämässä Riihimäki-Tampere yhteysvälin tarveselvityksen laatimisen. Selvityksessä on tarkoitus muodostaa yksityiskohtainen näkemys tarpeista ja toimenpiteistä, joilla sekä henkilöettä tavaraliikenteen toimintaedellytykset voidaan Riihimäen ja Tampereen välisellä rataosalla tulevaisuudessa turvata. Selvityksessä tarkastellaan yhteysvälin vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Selvityksen myötä saadaan lisätietoa yhteysvälin kehittämistarpeista sekä toimenpiteiden tarkempia kustannusarvioita. 13/31

14 Tampereen ja Helsingin välisen henkilöliikenteen kasvu vaikuttaa merkittävästi tavaraliikenteen toimintaedellytyksiin yhteysvälillä ja lisää liikenteen häiriöherkkyyttä. Raideyhteyden riittävän välityskyvyn säilyttäminen tai parantaminen tulee edellyttämään toimenpiteitä, jotka arvioidaan ja linjataan tarveselvityksen valmistuttua. Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin: Liikennevirasto on käynnistänyt MAL3-sopimuksessa mainitun tarveselvityksen 2017 alussa tavoitteena muodostaa kokonaisvaltainen näkemys Riihimäki-Tampere -rataosan kehittämistarpeista ja kehittämisen kustannuksista. Suunnitteluun sisältyy vuoropuhelua suunnittelualueen kuntien, Tampereen kaupunkiseudun ja maakuntien liittojen kanssa, kuten myös liikennöitsijöiden kanssa. Työn tavoitteena on selvittää: - miten Riihimäki Tampere-rataosan ja Tampereen henkilöratapihan liikenne tulee kehittymään tulevaisuudessa, - mitä toimenpiteitä Riihimäki Tampere-rataosalla ja Tampereen henkilöratapihalla vaaditaan, jotta välityskyky on riittävä ennustetulle junamäärälle sekä mikä on toimenpiteiden vaiheistus, - mitä toimenpiteitä Riihimäki Tampere-rataosan nopeustason nostamiseksi vaaditaan ja mitä liikenteellistä hyötyä nopeuden nostolla on saavutettavissa sekä - mitkä ovat Tampereen tuloratapihan eteläpuolelle suunnitellun Lakalaivan/Rautaharkon aseman tekniset toteutusmahdollisuudet. Työssä on tähän mennessä muodostettu käsitystä sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymisestä ja muodostettu vaiheittaista kehittämispolkua vuoteen 2040 asti. Myös liikenteen nopeuttamisen toimenpiteitä on tarkasteltu ja haettu niille kustannusarvioita. Loppusyksyn aikana toimenpiteitä tarkastellaan vielä hankearvioinnin ja hyötykustannussuhteiden kautta. Työn tulokset valmistuvat vuoden 2017 loppuun menneessä. Loppuraportti on saatavana vuoden 2018 alkupuolella. Liikenneviraston liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - Esittelymateriaali/tilannekatsaus Erika Helin saapui kokoukseen. 14/31

15 Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , Erika Helin poistui kokouksesta. 15/31

16 153 HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN (HYPA, INFRA) KEHITTÄMISOHJELMA Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen Kehittämisohjelman tausta Kunnat ovat hyväksyneet uuden seutustrategian ja sen toteutusohjelman keväällä Lisäksi seutuhallitus on päättänyt uudesta työryhmärakenteesta. Uusi hyvinvointipalvelujen ryhmä huolehtii jatkossa seutusivistyksen toimialan, vapaa-aikapalvelujen, yhdyspintatyön ja terveyden edistämisen kehittämisestä seututasolla. HYPA-työryhmän tehtävä on vastata seutustrategian Hyvinvoiva yhteisö -teeman edistämisestä, jotka ovat älykäs- ja helppo asiointi, hyvinvoivat kuntalaiset ja osallistava toimintaympäristö. Työryhmän työvälineenä toimii em. teemoja konkretisoiva kehittämisohjelma. Kaupunkiseudun INFRA-työryhmän tehtäväksi on määritelty osaltaan vastata seutustrategian Kasvulle kestävä rakenne -teemasta ja sen osaalueena toimivasta yhdyskuntarakenteesta. INFRA-työryhmä huolehtii lisäksi omalta osaltaan Hyvinvoiva yhteisö - hyvinvoivat kuntalaiset tavoitteista. Myös INFRA-työryhmän työvälineenä toimii seutustrategiaa konkretisoiva kehittämisohjelma. Molemmat työryhmä huolehtivat omalta osaltaan vuoropuhelusta MAL-työryhmien kanssa. Kehittämisohjelman laadinta Tulevaisuuden kunta ja kuntalaisten hyvinvointi edellyttävät aikaisempaa monialaisempaa yhteistyötä. Tästä johtuen HYPA- ja INFRAtyöryhmien kehittämisohjelma on valmisteltu yhteiseen pohjaan kahden erillisen ohjelman sijaan. Kehittämisohjelman poikkileikkaava ajatus on kunnan hyvinvointiympäristön fyysisten rakenteiden ja - palvelusisältöjen seudullinen kehitystyö. Hyvinvointiympäristön- ohjelmaa on valmisteltu seututyöryhmien yhteisessä työpajassa. Työpajan tulokset jäsennettiin seuraaviin poikkihallinnollisiin teemoihin: 1. kasvu- ja oppimisympäristöt 2. osallistava toimintakulttuuri ja palveluympäristöt 3. hyvinvoinnin seudulliset toimintamallit 4. vapaa-ajan palvelut ja arkiympäristöt 16/31

17 Kehittämisehdotukset on yhdistelty siten, että ne muodostivat toimintakauden uudet yhteiskehittämisen kohteet. HYPA- ja INFRA-työryhmät ovat käsitelleet luonnosta. Kehittämistoimenpiteet tarkennetaan vuosittain seutuyksikön talousarvioon. Kehittämispäälliköt Satu Kankkonen ja Ritva Asula-Myllynen selostavat asiaa kokouksessa. Liite. - Hyvinvointiympäristön kehittämisohjelma, ehdotus Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä hyvinvointiympäristön kehittämisohjelman ehdotuksen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 17/31

18 154 LUONNOS ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISEN SUUNTAVII- VOIKSI Seutujohtaja Nurminen Ympäristöministeriössä on valmistunut luonnos alueidenkäytön suunnittelun suuntaviivoiksi. Tarkoituksena on tukea maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua. Kommentit suuntaviivoista on pyydetty mennessä YM:n verkkopalveluun. Ministeriö järjestää keväällä seminaareja tai kuulemisia asiasta. Luonnos listaa MRL:n uudistustarpeita muutosilmiöiden kuten kaupungistuminen, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, liikkumisen muutos, ilmaston muutos sekä digitalisaatio, kautta. Tavoitteena on uudelleenskaalata ja keventää kaavoitusta, vähentää kaavatasoja ja sujuvoittaa prosesseja. Suuntaviivoissa vahva lähtökohta on kaupunkiseutujen kasvu, joiden kilpailukykyä ja kestävää yhdyskuntarakennetta halutaan edistää. Luonnoksen tiivistelmässä uusi ohjausmalli kuvataan seuraavasti: Alueidenkäytön ohjaukseen kohdistuu tulevaisuudessakin kansallisia, maakunnallisia ja kuntatason tarpeita. Uudessa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä turvattaisiin valtakunnallisten intressien huomioon ottaminen. Maakuntatason strategiset linjaukset muodostaisivat kehikon kaupunkiseutujen ja kuntien suunnittelulle. Varsinaisia kaavatasoja olisi kaksi: nimettyjen kaupunkiseutujen strateginen kaava sekä kuntatason alueidenkäytön toteuttamista ohjaava kaava, joka korvaisi nykyisen kaltaisen asemakaavan ja kunnan yleiskaavan. Lähtökohtana olisi, että maakunta- ja kaupunkiseututasolla tehtäviin linjauksiin ei pääsääntöisesti liittyisi välittömiä nykyisten yleispiirteisten kaavojen kaltaisia oikeusvaikutuksia. Oikeusvaikutteisuus voitaisiin kuitenkin liittää osaan suunnitelman sisällöstä, esimerkiksi infrastruktuuria koskeviin ratkaisuihin. Valtakunnalliset intressit korostuisivat uudessa järjestelmässä. Valtakunnallisesti merkittävät asiat toimisivat reunaehtoina ja tavoitteina läpileikkaavasti koko suunnittelujärjestelmälle. Valtakunnallisen tason osalta on tarpeen selvittää, mitkä asiat ovat sellaisia, jotka voitaisiin kirjoittaa suoraan tulevaan lakiin. Maakunnan tasolla korostuisi suunnittelun strategisuus. Suunnittelu tulisi kohdentaa vain keskeisimpien maakunnan alueidenkäyttökysymys- 18/31

19 ten linjaamiseen. Samalla tulisi oleellisesti keventää suunnittelua kuormittavaa informatiivista sisältöä. Kaupunkiseuduilla tarvittaisiin toiminnallisen kokonaisuuden kattavaa yleispiirteistä suunnitelmaa, joka mahdollistaisi alueen kehittämiseen liittyvien valintojen tekemisen. Kaupunkiseudun kuntien sitoutuminen tällaiseen suunnitelmaan on oleellista. Kuntatasolla riittäisi yksi kaavataso. Kaava voitaisiin esittää eri mittakaavoissa ja tarkkuustasoissa suunnittelutarpeen mukaan ja tarvittaessa tarkentaa tietyille osa-alueille. Kuntakaava voitaisiin laatia vaiheittain tai osa-alueittain ja se korvaisi nykyisen asemakaavan ja yleiskaavan. Kaupunkiseutujen ulkopuolella olevissa kunnissa riittäisi yksi edellä mainittu kuntakaava, jonka esitystapa ja mittakaava voisi vaihdella suunnittelutarpeen mukaan. Maaseudulla lupa rakentamiseen voitaisiin entistä useammin myöntää myös suoraan ilman kaavallista tarkastelua. Seutujohtajan arvioita suuntaviivoista: Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja kuntayhtymä ovat kantaneet huolta maakuntakaavan roolista itsehallinnollisessa maakunnassa. Pääviesti lausunnoissa on ollut, että maakuntakaavaa ei nykyisessä muodossaan tule siirtää uuden maakunnan ohjausvälineeksi vaan suunnitteluote tulee olla yleisemmällä tasolla. Tältä osin ehdotus maakuntakaavan muuttamisesta suunnittelua ohjaavaksi kehikoksi on oikeansuuntainen. Ehdotusta kaupunkiseutukaavasta voidaan arvioida tehtyä seutusuunnittelua vasten. Kaupunkiseudun jäsenkunnat ovat hyväksyneet ja yhdessä laatineet jo kaksi Rakennesuunnitelmaa ja kolme MAL-sopimusta. Näillä kunnat ovat sopineet keskenään ja valtion kanssa seudun yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhteinen tahtotila on muodostettu asuntotuotannosta, liikenteen järjestämisestä sekä seututasoisesta keskus- ja palveluverkosta sekä yritysalueista. Seudullista suunnittelua täydennetään parhaillaan elinkeinojen ja viherverkon kuvauksella. Seutuhallitus on johtanut em. valmistelua, jonka tuloksena on syntynyt strateginen yhdyskuntarakenteen suunnitelma ilman oikeusvaikutuksia. Sitoutumista on vahvistettu MAL-sopimuksella ja hyväksymällä suunnitelma kuntien valtuustoissa. Uudistuksen toteutuessa seututasolla erityistä huomiota tulisi kohdistaa kaupunkiseutukaavan toimeenpanon ohjaukseen sekä asukkaiden osallistumiseen. Kuntatasolla uudistuksen toteutuminen tarkoittaisi yhden kaavatason poistumista. Tavoitteena on joustavuuden ja reagointikyvyn nosto esim. elinkeinojen kehittymiseen. Uudistuksen toteutuessa yleispiirteinen kuntakohtainen kaavasuunnittelu vähenisi ja kunnat kytkeytyisivät 19/31

20 enemmän seudulliseksi kokonaisuudeksi. Kunnissa järjestelmän muutos edellyttäisi vahvaa yhteistyötä ja luottamusta seututason työskentelyyn. Huomioita tulisi kiinnittää maaseudulla rakentamiseen, joka esityksen mukaan voitaisiin tehdä entistä useammin suoraan rakennusluvalla. Oletettavaa on, että nyt esitetyt merkittävät suuntaviivat herättävät myös epäilyä ja jatkokysymyksiä. Suuntaviivat asiakirjassa ei ole pyritty ratkaisemaan kaikkia teknisiä yksityiskohtia, mm. seudullisia rakenteita, vaan asiakirja on tarkoitettu yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi. On hyvä huomioida, että kyseessä on lähes ainoa lainsäädäntöhanke, jossa kaupunkiseutujen merkitys tunnustetaan ja seututasoista kehitystä halutaan edistää. Lisätietoa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelusta saa ympäristöministeriön sivulta: Suora linkki luonnokseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen suuntaviivoiksi: Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää keskustella kaupunkiseudun näkemyksistä ja annettavista kommenteista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän uudistamisen suuntaviivoihin ja että seutujohtaja voi antaa Tampereen kaupunkiseudun kommentit. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 20/31

21 155 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE /10 min Seutusihteeri Pohjonen Toiminnan lähtökohta vuodelle 2018 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö perustuu Tulevaisuuden kaupunkiseutu -seutustrategiaan, joka on jäsenkuntien valtuustojen linjaus yhteistyön tavoitteista ja pohja toimenpiteille. Keväällä 2017 hyväksytyssä strategiassa on määritelty kolme pääviestiä: 1) Lisää kilpailukykyä, 2) Kasvulle kestävä rakenne ja 3) Hyvinvoiva yhteisö. Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Jäsenkunnat hyväksyivät strategialle 4-vuotisen toimenpideohjelman vuosille Toteutettavat toimenpiteet konkretisoituvat vuosittain kuntayhtymän talousarviossa. Vuoden 2018 toiminta on suunniteltu uudistetun strategian mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet esitetään edellä mainittujen strategisten pääviestien mukaisesti ryhmiteltynä. Strategialuonnoksen lisäksi MAL3- sopimuksen ja rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen ovat ohjanneet tavoitteiden asettamista. Resurssit Kuntayhtymä on viime vuodet vastannut hyvin kiristyneen kuntatalouden haasteisiin. Toiminta on pysynyt vakiintuneella tasolla ja talousarvio on ollut noin miljoona euroa jo viisi vuotta: euroa vuonna 2013, euroa vuonna 2014 sekä euroa vuosina 2015, 2016 ja Kuntien maksuosuuksien muutos on ollut -1,3-0,0 %. Näin tapahtuu myös vuonna Kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2017 tasoisina. Kuntakohtainen maksuosuus noudattaa asukasluvun muutoksista. TAE 2018 TAE 2017 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,8 Lempäälä , ,2 Nokia , ,0 Orivesi , ,1 Pirkkala , ,2 Tampere , ,3 Vesilahti , ,7 Ylöjärvi , ,9 Talousarvion ostopalveluihin on budjetoitu euron sitomaton hankeraha. 21/31

22 Kuntayhtymän talousarvioehdotus vuodelle 2018 on seuraava: SEUTUYKSIKKÖ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,77 % Sivukulut ,46 % Henk.kulut yht ,18 % Palvelujen ostot ,30 % Vuokrat ,50 % Tarv., yms ,80 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % MAL-VERKOSTO TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,43 % Sivukulut ,42 % Henk.kulut yht ,09 % Palvelujen ostot ,91 % Vuokrat ,42 % Tarv., yms ,33 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % KUNTAYHTYMÄ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,53 % Sivukulut ,05 % Henk.kulut yht ,03 % Palvelujen ostot ,05 % Vuokrat ,29 % Tarv., yms ,23 % Kalusto ,00 % Menot yht ,00 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Taloussuunnitelma Taloussuunnitelman mukainen vuoden tulos olisi euroa alijäämäinen vuosina 2018 ja Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu aikaisempien tilipäätösten yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä euroa. Kaikkiaan suunnittelukaudella kertyisi alijäämää euroa, mikä ei 22/31

23 merkittävästi vaikuta kuntayhtymän vakavaraisuuteen tai maksuvalmiuteen. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TA 2017 TAE 2018 TASU 2019 TASU 2020 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat , , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kalusto , , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli- / alijäämä Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymä on kansallisen MAL-verkoston isäntäorganisaatio. MALverkostolla on oma ohjausryhmänsä, joka suunnittelee ja ohjaa verkoston toimintaa. Kansallisen MAL-verkosto on mm. TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO)- hankkeen ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMI- NE-hankkeen, johdosta euron laajuinen kokonaisuus. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kuntien lausunnot Perussopimuksen mukaisesti seutuhallitus lähetti keväällä valmistellun raamiehdotuksen jäsenkuntien lausuttavaksi alustavista vuoden 2018 teemoista ja talousarvioraamista. Lausunnon ovat antaneet Nokia, Tampere ja Ylöjärvi. Kukin totesi lausuntonaan, että ei ole huomautettavaa alustaviin vuoden 2018 teemoihin eikä talousarvioraamiin, joka oli laadittu saman tasoisena kuin vuoden 2017 talousarvio. 23/31

24 Liite: - Kuntayhtymän talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelma Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman , esittää talousarvion 2018, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja että seutujohtaja hyväksyy sitomattoman hankerahan tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 24/31

25 156 SIDOSRYHMÄKUULEMINEN PERUSVÄYLÄNPIDOSTA JA KORJAUSVELASTA SEKÄ RAHOI- TUSMALLEISTA Liikenne- ja viestintäministeriö on järjestänyt kaikille avoimen kuulemisen koskien liikenneväylien kuntoa ja korjausvelkaa sekä väylänpidon rahoitusmalleja. Kuulemisen saatekirje: Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka työn tavoitteena on kustannustehokkaan, pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman luominen väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle, suunnitelman luominen kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä, suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille liikenteen palveluille ja automatisaatiolle sekä korjausvelan vähentäminen seuraavan 10 vuoden aikana sekä tarvittavan rahoituksen turvaaminen väylien ylläpitoon jatkossa. Työryhmän tehtävänä on määritellä riittävät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä kuulee työnsä tueksi sidosryhmien näkemyksiä aihepiireittäin. Tämän kyselyn aiheena ovat perusväylänpito, korjausvelka ja rahoitusmallit. Tausta Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Rahoitus on vaihdellut viime vuosina miljardin euron molemmin puolin. Karkeasti esitettynä teille rahoituksesta on kohdistunut viime vuosina noin miljoonaa euroa, radoille noin miljoonaa euroa ja vesiväylille noin 100 miljoonaa euroa. Perusväylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi on suunnattu 600 miljoonan euron lisäpanostus vuosille Lisäksi nimeämättömiin investointeihin varatusta määrärahasta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionapuun yhteensä 364 milj. euroa vuosien aikana. 25/31

26 Kehittäminen tarkoittaa valtion väyläverkon palvelutason parantamista investoinnein. Investoinnit ovat yleensä isoja hankkeita, joten ne vievät paljon varoja liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä. Kehittämisinvestoinneilla pääosin parannetaan olemassa olevaa liikenneverkkoa. Aivan uutta korvaava liikenneväylää tehdään kuitenkin hyvin harvoin. Kehittämisinvestointeihin on vuodesta 2008 alkaen käytetty 350 miljoonasta eurosta lähes 700 miljoonaan euroon vuodessa. Laajoja kehittämishankkeita ei voida toteuttaa yhden hallituskauden aikana ja käytännössä kehittämishankkeet pienentävät aina seuraavienkin hallitusten kehysvaraa. Lisäksi ne useimmiten kasvattavat perusväylänpidon kustannuksia tulevaisuudessa. Liikenneväylien kunto ja korjausvelka: Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden kuntotila perustuu Liikenneviraston keräämään tietoon väyläomaisuuden kunnosta. Korjaustarve määräytyy vaaditun kunnon alituksista. Korjausvelkaa on aina jonkin verran, sillä kaikkia huonokuntoisia väyliä ei kannata korjata heti, jotta niistä voidaan koostaa taloudellisesti tehokkaampia korjauskohteita. Vuoden 2017 alussa väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli noin M. Siitä maanteille kohdistuu M, rautateille M ja vesiväyliin 40 M. Maanteiden korjausvelasta 200 M kohdistuu vilkasliikenteisille teille. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 1) Mikä on riittävä taso väylien kunnoksi? Miten riittävä taso tulisi määritellä? - Onko liikenneverkon nykyinen kunto hyväksyttävällä tasolla? Voiko korjaus-velan antaa kasvaa vai pitäisikö sitä vähentää? - Jos korjausvelkaa tulisi vähentää, mille verkon osalle ja minkä tyyppisiin ongelmiin vähentäminen tulisi ensisijaisesti kohdistaa? Millä perustein? - Miten perusväylänpidon rahoituksen taso ja kohdentaminen tulisi määritellä pitkällä aikavälillä? 2) Voidaanko väylien hoidon ja ylläpidon kustannuksia hillitä nykyisestä? Miten? - Millaisia tehostamismahdollisuuksia väylänpidossa voisi olla? Toimivatko väylänpidon palvelumarkkinat tehokkaasti? Millaisina näette toimintaympäristön tulevien muutosten vaikutukset väylänpidon tehokkuuteen? - Miten kehittämisinvestoinneissa voitaisiin paremmin huomioida tulevat perusväylänpidon lisäkustannukset? Voidaanko jostain valtion verkon osasta luopua? Mistä ja millä perustein? 3) Jos perusväylänpitoon ja liikenneverkon kehittämiseen ei ole tarpeeksi rahoitusta, miten rahoitusta tulisi priorisoida? Millä perustein? 26/31

27 Väylänpidon rahoitusmallit: Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista. Työryhmän asettamisen taustalla on yhteinen huoli valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen rahoituksen riittävyydestä sekä korjausvelan lisääntymisestä. Rahoitusmallien analyysin osalta työryhmän työn lähtökohtina ovat väyläverkon ylläpito- ja investointitarpeiden lisäksi mm. kokonaisverorasituksen, julkisen talouden kestävyys-vajeen ja valtion vastuiden hallittavuus. Työryhmä analysoi näiden reunaehtojen puitteissa erilaisia liikenneverkon rahoitusmalleja. Tällaisia malleja ovat mm. talousarviorahoitus, elinkaarimalli, liikenneverkon hinnoittelu / yhtiömalli sekä valtion sisäisen lainanannon malli. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 4) Millaisia kehittämistarpeita nykyisessä talousarviorahoitusmallissa on? Onko ole-massa erityisiä perusteluja, joiden takia liikenneverkon rahoituksen tulisi poiketa muiden budjetista rahoitettavien menojen rahoitusmallista? 5) Mitä talousarviorahoitusta täydentäviä liikenneverkon rahoitusmalleja työryhmän tuli-si ensisijaisesti tarkastella? Millä perustein? 6) Mitkä rahoitusmallit edesauttaisivat julkisen talouden kestävyyteen, valtion vastuiden hallittavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä tavoitteita parhaiten? Olisivatko jotkin vaihtoehdot tässä suhteessa ongelmallisia? 7) Onko eri rahoitusmallien käytettävyydessä eroa eri väylämuotojen (tiet, rautatiet, vesiväylät) tai perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien välillä? 8) Kuinka väyläinvestointien pitkäjänteisyyttä voitaisiin mielestänne edistää ja mitkä rahoitusmallit edistävät sitä parhaiten? Seutujohtaja on antanut Tampereen kaupunkiseudun kommenttina avoimeen kuulemiseen seuraavaa: Suurten kaupunkiseutujen haasteena on väestön kasvun ja liikenteen keskittyminen keskuskaupungin ja kehyskuntien alueelle. Tätä kehitystä hallitsemaan Tampereen kaupunkiseudulla on hyväksytty Rakennesuunnitelman vuoteen Sen pääviestinä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen hyvä yhteensovittaminen. Suunnitelmalla leikataan liikkumistarpeen kasvua, hyödynnetään nykyistä liikenneinfraa tehokkaammin mutta tunnistetaan myös uusia investointitarpeita liikkumistapojen muutoksen vauhdittamiseen. 27/31

28 Väylien korjausvelan hillinnässä tärkeä keino onkin ajatella liikenteen systeemistä vaikutusta ja panostaa joukkoliikenteeseen sekä kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuriin erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Henkilöautoliikenteen väheneminen vaikuttaa osaltaan positiivisesti väylien kuntoon ja hidastaa korjausvelan kasvua. Uusinvestointien kohdalla tulee kehittää hankkeiden arviointimenettelyä ja laajentaa tarkasteltavia kriteereitä hyöty-kustannussuhdetta laskettaessa. Monilla investoinneilla on merkittäviä yhdyskuntataloudellisia ja ilmastotaloudellisia vaikutuksia, jotka eivät tule huomioiduksi perinteisellä laskentamallilla. Resurssien painopiste tulisi olla siellä missä on myös väestön ja elinkeinoelämän painopisteet. Tämä tarkoittaa Suomen kasvukäytävää (Helsinki-Tampere) sekä kasvukolmiota (Helsinki-Tampere-Turku). Maakuntien väliset yhteydet tulee pitää elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävässä kunnossa. Liikenteen ilmastovaikutukset kaupunkiseuduilla ovat suuret. Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja pohdittaessa on hyvä arvioida niiden vaikutuksia kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi selostuksen mukaiset Tampereen kaupunkiseudun antamat kommentit. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 28/31

29 157 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo 9.00 ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 29/31

30 158 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Lyly: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 30/31

31 159 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo Tampella-talossa, minkä jälkeen on yhteinen lounas ravintola Tampellassa Vuoden 2018 kokoukset 31.1., 7.3., 28.3., kokous + työpaja , kokous + työpaja , (heinäkuussa ei kokousta), 29.8., 26.9., , ja Yhteinen työ- ja tutustumismatka järjestetään MUUT ASIAT 160 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Lyly päätti kokouksen klo /31