TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala tilalla: Niemi Olli hallintojohtaja Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi tilalla: Lilja Marjatta talous- ja hallintojohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Juhani Pohjonen vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Tuuli Paunonen ma. hallintosihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere Aro Timo VTT, konsultti MDI Oy, 12 Kuusela Kaisu seutusuunnittelupäällikkö TKS, 12 ja 17 Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, 17 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS, 17 Touru Tapani liikennejärjestelmäpäällikkö TKS, /20

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 11 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 12 ELINKEINOJEN SEUDULLINEN VETOVOIMAPROFIILITYÖ, ALUSTAVIA TULOKSIA YRITYSTEN SIJOITTUMISPREFERENSSEISTÄ 5 13 JÄSENKUNTIEN STRATEGIAT JA SRATEGIAPROSESSIT 7 14 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA SEUTULIIKE-OHJELMATYÖ, LÄHETEKESKUSTELU SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTEET TAMPEREEN KEHYSKUNNISSA, SIJOITUSSUUNNITELMA SEURAAVAT KOKOUKSET, KEVÄÄN VALMISTELUN OHJAAMINEN TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20

3 11 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Seudun viherrakenteen yleissuunnitelma, työsuunnitelma Kuntayhtymän viestintäperiaatteet Jäsenkuntien strategiat ja strategiaprosessit Hyvinvointipalvelujen digikokeilun käynnistäminen Seutujohtajan virkavapaa ja tilapäisjärjestelyt Seudullinen katsaus TEAviisariin ja hytekertoimeen Toimenpiteiden eteneminen Hyväksyttiin seutuhallituksessa Hankkeen toteutus jatkuu kolmena yhtä aikaa edistyvänä osana. Hyväksyttiin seutuhallituksessa Nokian esittely tässä kokouksessa. Seuraavana on vuorossa Vesilahti Tilannekatsaus oli seutuhallituksessa. Seutuvaraamo-digikokeilu käynnistyy keväällä. Hyväksyttiin seutuhallituksessa Lukujen kehittäminen ja hyödyntäminen jatkuu THL.n toimesta. Ståhlin esitys on lisätty extranettiin/19.1. kokousmateriaalit Vastuu KK, ELY TKS Kuntajohtajat TKS TKS JP Seutufoorumi 8.2. Palaute kokouksessa JP 3/20

4 Seutuhallitus: Kokous Työryhmänostot: HYPA INFRA MASTO Vaikuttamistyön arviointi ja jatkokehittäminen Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö, projektisuunnitelma Seudun viherrakenteen yleissuunnitelma, työsuunnitelma Kuntayhtymän viestintäperiaatteet Hyvinvointipalvelujen digikokeilun käynnistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, lausunto Seutujohtajan virkavapaus ja tilapäisjärjestelyt Lukio- ja kampusyhteistyön kehittämistoiminnan jatkaminen Kuntajohdon TEAviisari - tiedonkeruun tulokset 2017 Kaupunkiseudun perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vertailut 2018 SeutuLiike-ohjelmatyön käynnistäminen Satamapalvelujen kehittämisen toimintamalli SeutuLiike-ohjelmatyön käynnistäminen Kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivittäminen Korjausvelkalaskentatyön käynnistäminen MAL-seuranta 2017 ja ohjelmointi /20

5 12 ELINKEINOJEN SEUDULLINEN VETOVOIMAPROFIILITYÖ, ALUSTAVIA TULOKSIA YRITYSTEN SIJOITTUMISPREFERENSSEISTÄ (30 min) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela Osana Rajaton seutu - Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiilityö - työskentelyä laaditaan analyysejä, joiden kautta syvennetään ymmärrystä seudusta elinkeinojen harjoittamisen ja työssäkäynnin ympäristönä. Analyysipakettiin kuuluu selvitys seudun vetovoimaisista sijoittumiskohteista yritysten silmin nähtynä. Laadittavassa tarkastelussa maankäyttönäkökulma huomioidaan nykyisen kaavavarannon ajanmukaisuuden sekä tulevien kehittämishankkeiden tuottamien houkuttimien kautta. Selvityksessä: tuotetaan informaatiota yritysten vetovoimaisista sijoittumisympäristöistä Tampereen kaupunkiseudulla arvioidaan näiden ympäristöjen kaupunkirakenteellisia ominaisuuksia, toimintamalleja ja yritysten kaipaamia sijaintietuja (esimerkiksi sijainti keskustassa tai joukkoliikennevyöhykkeellä, sijainti liikenneverkolla, muiden yritysten läheisyys jne.) arvioidaan kaupunkiseudun rakenteessa olevien yritystoiminnan varausten kehittämisen edellytyksiä toimintaympäristön muutosten valossa Selvityksen taustalla on kolme keskeistä toimintaympäristön muutosta: 1) kunnan uusi rooli, jossa elinkeinojen kehittäminen korostuu entisestään 2) elinkeinorakenteen ja toimialojen muutos 3) kansainvälistyminen ja seutuistuminen Maankäytön vetovoimatekijät -analyysin tekijäksi on valittu Timo Aro MDI Public Oy:stä. Työ tehdään joulu-helmikuussa Hankkeen loppuraportin luonnosta käsitellään Maankäyttö ja asuminen - työryhmän kokouksessa helmikuussa Konsultin toimeksianto on käynnistynyt tarkastelulla uusien tai seudulle hiljattain siirtyneiden yritysten sijoittumisvalinnoista ja niiden taustatekijöistä. Maankäyttö ja asuminen -työryhmälle pidettiin konsultin vetämä työpaja , jossa tarkoitus oli peilata tarkastelun tuloksia seudun maankäyttövarauksiin. 5/20

6 Seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuusela ja konsultti Timo Aro esittelevät alustavia tuloksia analyyseistä. Lisäksi esityksessä kerrotaan, miten työ on määrä saattaa valmiiksi. Asian käsittely jatkuu työpajoissa seutuhalliotuksen kanssa ja Työpajoista on ennakkoinfo/ohjeistus KJK:ssa 6.4. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä esityksen tiedoksi sekä ohjeistaa osaltaan selvityksen loppuun saattamista. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että asian eteneminen käsitellään kuntien johtoryhmissä. 6/20

7 13 JÄSENKUNTIEN STRATEGIAT JA SRATEGIAPROSESSIT (15 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia valmisteltiin vuonna 2016 osallistavalla prosessilla, jota uudistettiin siten, että se vahvisti kunnanhallitusten ja seutuhallituksen keskusteluyhteyttä. Tavoitteena oli, että jäsenkuntien hyväksymän seutustrategian pääviestit ja teemalliset toimenpiteet näkyvät kunnissa valmisteltavissa kuntastrategioissa. Monet jäsenkunnat ovat käynnistäneet kuntastrategioiden valmistelun uuden valtuustokauden myötä. Kuntien strategiatyön etenemistä on seurattu seudullisessa strategiatyöryhmässä. Kuntajohtajakokouksessa on pidetty kuntakohtaisia teemaesittelyjä, jotka aloitettiin kuntien uudistuneista organisaatioista (2016) ja jatkettiin elinkeinopolitiikan esittelyillä (2017). Tässä kokouksessa on Nokian kaupunkistrategian ja strategiaprosessin esittely. Seuraavana vuorossa on Vesilahti Muut kevään aikana pidettävät esittelyt sovitaan strategioiden valmistumisen mukaan. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/20

8 14 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA (5 min) Vs. seutujohtaja Pohjonen Seutuhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Yhtymäkokous käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät alkutalvesta 2017 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian. Kevään aikana kunnanhallitukset hyväksyivät myös strategian toteutusohjelman vuosille Osana strategista toteutusta seutuhallitus asetti toukokuun kokouksessaan uuden seutustrategian mukaiset seututyöryhmät maankäytön ja asumisen, hyvinvointipalvelujen, liikenteen ja infrapalvelujen teemoihin sekä nimesi jäsenet kuntien johtavista viranhaltijoista. Vuoden 2017 talousarviossa oli yhteensä 20 toiminnallista tavoitetta jaettuna Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian teemoihin: Lisää kilpailukykyä, Kasvulle kestävä rakenne sekä Hyvinvoiva yhteisö. Vuoden 2017 työtä tehtiin myös työllisyyspalvelujen alueellisen kokeilun, maakuntauudistuksen ja maankäytön elinvoimateemojen parissa. Seutumuseomallin kokeilu käynnistyi ja seutusatamaselvitys valmistui. Hyvinvointipalvelujen digitalisaatiota edistettiin. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Tavoitteiden toteutuminen on raportoitu tavoitekohtaisesti toimintakertomuksessa. Lisää kilpailukykyä Osion tavoitteet ovat toteutumassa pääosin. Edunvalvontaselvitys siirtyy vuodelle Kasvulle kestävä rakenne Tavoitteet ovat käynnistyneet mutta joidenkin valmistuminen siirtyy vuodelle Seudulliset pysäköinnin perusteet siirtyvät kokonaan vuodelle Hyvinvoiva yhteisö Tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti jopa jonkin verran ylijäämäisinä. 8/20

9 Seutuyksikkö toimi aikaisempia vuosia vastaavalla resurssitasolla huomioiden kuntien voimavarat. Perusvoimavarana on ollut oman henkilökunnan ja kuntien johtavien viranhaltijoiden työskentely. Käytettävissä oli myös euron sitomaton hankemääräraha, jolla on voitu hankkia perusvoimavarojen ulkopuolista osaamista seutuyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Seutuyksikön perusresursointi ja hankemääräraha on rahoitettu kokonaisuudessaan kuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2017 maksuosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti, mikä on sama kuin vuonna Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on noin 1,0 milj. euroa, joka on 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. Maksuosuudet ovat toteutuneet jäsenkuntien ohjauksen mukaisina. TP 2015 TP 2016 Muutos % TP 2017 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,0 Orivesi , ,7 Pirkkala , ,3 Tampere , ,0 Vesilahti , ,0 Ylöjärvi , ,6 Talousarvio vuodelle 2017 oli laadittu tulojen ja menojen osalta tasapainoisena. Tilinpäätös näyttää ,24 euron ylijäämää. Kuntayhtymän tuloksen muodostuminen tilikaudelta Toimintatuotot , ,60 Toimintakulut , ,01 Toimintakate , ,59 Rahoitustuotot ja -kulut -238,28-530,36 Vuosikate , ,23 Poistot ja arvonalentumiset , ,82 Tilikauden tulos , ,41 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,41 9/20

10 Kuntayhtymä on ollut kansallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) teemaverkoston toteuttajaorganisaatio vuodesta 2010 alkaen. MAL-verkoston toiminta jakaantui vuonna 2017 perustoiminnan ohella työ- ja elinkeinoministeriön ja verkostokaupunkien rahoittamaan Tulevaisuuden kaupunkiseudut kehittämiskokonaisuuteen (AIKO-hanke) sekä Aalto-konsortion Suomen akatemian rahoittamaan, kaupunkiseutujen MALPE-kehittämiskysymyksiä käsittelevään BEMINE-hankkeeseen. Vuoden 2017 aikana MAL-verkostoon osallistui Tampereen kaupunkiseudun lisäksi 16 muuta kaupunkiseutua, Liikennevirasto, ympäristöministeriö, Suomen kuntaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. MAL-verkoston toiminta toteutui odotusten mukaisesti n euron laajuisena kokonaisuutena. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Kuntayhtymän tilinpäätös Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilinpäätöksen tiedoksi, saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/20

11 15 SEUTULIIKE-OHJELMATYÖ, LÄHETEKESKUSTELU (15 min) Kehittämispäälliköt Asula-Myllynen ja Kankkonen Tampereen kaupunkiseudun strategiaan perustuvasta hyvinvointiympäristön kehittämisohjelmasta on johdettu vuodelle 2018 tavoite käynnistää SeutuLiike -arkiliikunnan ohjelma. Ohjelmaan kytketään myös käynnissä (tuotteistus) ja suunnitteilla (kasvu- ja oppimisympäristöt, vapaaaikaopas, SeutuVaraamo, liikenneturvallisuus) oleviin toimenpiteisiin. Ohjelmatyö laaditaan yhteistyössä infratyöryhmän ja muiden seututyöryhmien kanssa. Ohjelmatyö on myös osa kansainvälistä ja kansallista fyysistä aktiivisuutta lisäävää ja ilmastonmuutosta hillitsevää työtä. Yhdyskuntasuunnittelun, -rakentamisen ja terveyden välistä yhteyttä on vahvistettava, sillä kansanterveyden haasteet liittyvät liikkumattomaan elämäntapaan ja ympäristöä tarvitaan edesauttamaan ja innostamaan liikkeen syntymistä. Maailman terveysjärjestön WHO Euroopan alueen fyysistä aktiivisuutta edistävässä strategiassa on missioksi nostettu viisi teemaa, joiden eteen tulisi kansallisella ja alueellisella tasolla työskennellä: edistää fyysistä aktiivisuutta ehkäistä liikkumattomuutta taata ja mahdollistaa ympäristö, joka tukee fyysistä aktiivisuutta (turvalliset ja saavutettavat julkiset tilat, ympäristö ja infrastruktuuri) tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia fyysiseen aktiivisuuteen iästä, sukupuolesta, tulotasosta, koulutuksesta, etnisestä taustasta tai vammasta tai tuen tarpeesta riippumatta helpottaa ja poistaa esteitä fyysisen aktiivisuuden tieltä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vuonna 2013 valtakunnalliset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Niiden mukaan liikettä tulisi lisätä mahdollistamalla liian vähän liikkuvien aktiivisuutta, muuttamalla organisaatioiden toimintakulttuuria fyysistä aktiivisuutta tukevaksi, tuottamalla hyviä sisä- ja ulkoympäristöjä, edistämällä kävelyn ja pyöräilyn suosiota sekä vähentämällä sosiaalista eriarvoisuutta. Viimeisimpänä on joulukuun 2017 liikenne- ja viestintäministeriön luonnos valtakunnallisesta kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta, joka pohjautuu marraskuussa 2016 julkaistuun kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan, missä linjattiin useita eri toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. 11/20

12 Arkiliikunta on valikoitunut SeutuLiike -ohjelman käsitteeksi ja sillä tarkoitetaan päivän mittaan tapahtuvaa liikkumista, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa. Ohjelmatyön keskiöön nousevat toimenpiteet, joilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä töihin, kouluun, asioille, lasten ja nuorten leikkimistä ja liikkumista arjen ympäristöissä ja ylipäätään fyysistä aktiivisuutta edistävien valintojen tekemistä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan parhaat tulokset saavutetaan eri alojen monialaisella yhteistyöllä ja yhdistämällä liikunnan toiminnallisia interventioita liikuttavaan ja turvalliseen arkiympäristöön. Arkiympäristön täytyy esimerkiksi tarjota riittävästi matalankynnyksen mahdollisuuksia liikuntaan. Tämä voidaan tehdä suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä esimerkiksi koulujen ympäristöjä kävelyä ja pyöräilyä suosivaksi turvallisuusnäkökohdat huomioiden tai muuttamalla arjen toimintakulttuureja työ- ja opiskelupaikoilla. Toimenpiteitä voidaan tehdä myös ihmisten huomaamatta, kun muutetaan ympäristön ominaisuuksia sellaisiksi, että ne tukevat haluttuja tavoitteita. Tampereen kaupunkiseudulle on toteutettu kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jossa on määritetty seudulla tarvittavia kehittämistoimia. Toimenpiteitä on edistetty seudullisena yhteistyönä ja osin MAL-rahalla. Käynnistymässä oleva seutuliike-ohjelmatyö jatkaa ja täydentää seudulle laadittua kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa. Seutuliikeohjelmassa on tarkoitus yhdistää kestävän, turvallisen ja terveyttä edistävän liikkumisen toimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Työssä keskitytään kustannustehokkaisiin poikkihallinnollisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan aktivoida ihmisiä käyttämään arjessaan terveyttä edistäviä kulkutapoja. SeutuLiike ohjelma toteuttaa monelta osin myös LVM:n lausunnoilla olevan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmassa olevia teemoja. SeutuLiike -ohjelmatyön tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden tulee olla mittavissa. Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteutumista on seurattu vuosittain ja sen nykytilaa selvitetään parhaillaan. Lisäksi on toteutettu vuonna 2015 koulumatkakysely, jota voitaisiin edelleen kehittää edellä mainittuja tavoitteita paremmin tukevaksi. Myös kaupunkiseudulla kahden vuoden välein toteutettavaa seudullista nuorisokyselyä voidaan kehittää siten, että se mittaa asetettujen tavoitteiden toteutumista. SeutuLiike-ohjelman arvioinnin valmistelussa hyvä huomioida myös kaupunkiseudun Hyvinvointikunta HYMY - hanke (hyvinvointiympäristö), jossa on tarkoitus tukea kunnan hyvinvointiroolia ja ennaltaehkäisevän työn tietopohjaa (hyvinvointimittaristoa). Lisäksi käytössä on joukko kansallisia, pääasiassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia tiedonkeruita, kuten TEAviisari (liikunta), ATH-kysely ja kouluterveyskysely, joiden tuloksia voidaan hyödyntää asetettaessa seudullisia tavoitteita ja laadittaessa niistä tehtäviä arviointeja. 12/20

13 Ohjelmatyö on tarkoitus käynnistää seututyöryhmien yhteistyönä ja ohjelmatyölle tulisi tästä syystä nimetä monialainen ryhmä, joka koostuu paitsi eri työryhmien nimeämistä jäsenistä, myös liikunnan edistämisen ja käpy-asiantuntijoista. Tavoitteena on, että hyvinvointipalvelujen työryhmä ja infratyöryhmä käyvät ensin lähetekeskustelun ohjelmatyöstä tammikuussa ja ehdottavat asiantuntijansa pienryhmään, minkä jälkeen asiaa käsitellään kuntajohtajakokouksessa helmikuun aikana. Varsinainen SeutuLiike -ohjelma projektoidaan pienryhmän toimesta ja hyväksytään työryhmissä lokakuussa, jolloin on mahdollista asettaa vuoden 2019 toiminnallisia tavoitteita. Kehittämispäälliköt Ritva Asula-Myllynen ja Satu Kankkonen selostavat asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi SeutuLiike-ohjelmatyön käynnistymisen ja ohjeistaa ohjelman jatkovalmistelua. Päätös. Asian käsittely siirrettiin kokoukseen. 13/20

14 16 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTEET TAMPEREEN KEHYSKUNNISSA, SIJOITUSSUUNNITELMA (15 min) Liikennejärjestelmäpäällikkö Touru Seudullinen liikennejärjestelmäryhmä päätti kokouksessaan käynnistää sähköautojen latausverkon sijoitussuunnittelun Tampereen seudun ympäryskunnissa. Tampereelle on laadittu vuonna 2015 suunnitelma latauspisteverkostosta. Käynnistetyssä työssä laajennettiin suunnitelma koko Tampereen kaupunkiseudun kattavaksi. Työn tarve pohjautuu kansalliseen tavoitteeseen, jonka mukaan tieliikenne vuonna 2050 olisi lähes nollapäästöistä. Tämä edellyttää merkittävää panostamista vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkkoon. Suomessa latauspisteverkoston mitoituksen pohjaksi asetetaan noin sähköauton määrä vuonna 2020 ja vähintään sähköauton määrä vuonna Vaikka rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia toimia. Kuntien ei odoteta itse rakentavan tai rahoittavan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, vaan niiden tehtävänä on osallistua tarpeellisilta osin tämän infran suunnitteluun sekä huolehtia infran linkittymisestä muuhun liikenneverkkoon paikallistasolla. Kuntien tulee huolehtia myös siitä, että alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa varataan jakeluinfralle tarvittavat alueet. Valmistunut sijoitussuunnitelma sisältää palvelukohteiden sijaintiin, verkon maantieteelliseen kattavuuteen sekä kiinteistöjen omistuspohjaan perustuvat suositukset kohteista ja latauspisteiden ominaisuuksista. Lisäksi selvitys sisältää suosituksia kuntien toimenpiteiksi liittyen sähköisen liikenteen edelläkävijyyteen, rakentamissäädöksiin, investointitukiin sekä kuntalaisten mielipiteisiin liittyen. Heti suositeltavia toimia kunnille ovat: - kannustaa yksityisiä toimijoita julkisten latauspisteiden rakentamiseen. Kuntien omat latauspisteet avataan mahdollisuuksien mukaan julkiseen käyttöön. - olla aloitteellinen sähköiseen liikkumiseen siirtymisessä. Tämä toimii hyvänä esimerkkinä asukkaille ja yrityksille ja auttaa kuntaa ymmärtämään muutosta. Sähköautot ovat Tampereen seudulla merkittävä mahdollistaja ja edellytys päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Tehtyä suunnitelmaa hyödynnetään seudun LJ-, MASTO- ja INFRA-työryhmien työskentelyssä, kun määritetään seudun ja sen kuntien toimenpiteitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Liite: - sijoitussuunnitelma 14/20

15 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi ja että toimenpidesuositukset huomioidaan kaupunkiseudun ja jäsenkuntien jatkosuunnittelussa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15/20

16 17 SEURAAVAT KOKOUKSET, KEVÄÄN VALMISTELUN OHJAAMINEN Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokouksen kevään kokousteemoista on koottu vuosikello, jossa on esitetty vuoden 2018 talousarvion mukaisten toiminallisten tavoitteiden valmistelu- ja päätöksentekoaikataulu. Lisäksi vuosikellossa on vuodelta 2017 periytyvien keväällä 2018 valmistuvien tavoitteiden käsittelyt. Kuntayhtymän tilinpäätöksen valmistuttua on työryhmille vuosittain pidetty palautekeskustelu edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisesta. Vuosittaisen palautteen lisäksi on toivottu käytävän jo ennakolta keskustelua kunkin työryhmän tärkeimpien tavoitteiden valmistelun ohjaamiseksi. Ilmeistä on, että toiminnallisten tavoitteiden keskinäiset painoarvot vaihtelevat, ja valmistelua voidaan valistuneesti ohjata yhteisen tavoitetilan hahmottamiseksi. Seutuyksikössä ja työryhmissä valmisteltavia asioita voidaan ennakolta sekä priorisoida tarkemmin että ohjata teemattisesti. Työryhmien asiantuntijasihteerit ovat valinneet seuraavat tavoitteet, joista käydään alustava valmistelua ohjaava keskustelu. Kukin sihteeri selostaa asiaa omalta osaltaan kokouksessa. Hyvinvointipalvelut 5 min, Satu Kankkonen 1. Varhaiskasvatuksen tiekartan laadinta. Seudullinen varhaiskasvatuksen tiekartta on strateginen asiakirja kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä. Tiekartan avulla on tarkoitus hahmottaa kehittämistoimenpiteitä ja määrittää kehittämisen avainalueet sekä painopisteet tuleville vuosille. Tehdään omana työnä. 2. Seutuopistojen (Pirkan opisto ja Tampereen seudun opisto) rakenneja toimintauudistuksen vaikutusten arviointi ja jatkotoimenpiteistä päättäminen. Arvioinnissa huomioidaan Oriveden opistoratkaisu sekä Kangasalan kunnan opistoratkaisu osana Valkeakoski-opistoa. Selvitys laaditaan ostopalveluna. Infrapalvelut 5 min, Ritva Asula-Myllynen 1. Infrapalvelujen yhteistyöselvitys ostopalveluna. Uuden kunnan roolissa teknisen sektorin suhteellinen painoarvo nousee ja on todettu tarve kartoittaa yhteistyön nykytilaa ja syventämistarpeita laajasti mm. resurssien, osaamisen ja kuntatalouden näkökulmasta. 2. Korjausvelkalaskentamallien käyttöönotto omana työnä. Uuden kunnan roolia tuetaan seudullisesti koottavalla tietopohjalla. Rakennetun omaisuuden (tilat, kadut, kunnallistekniset järjestelmät) tietovarannot ja -järjestelmät on saatava ajan tasalle ja käyttöön tukemaan omaisuuden johtamista, korjausvelan hallintaa ja investointisuunnitelmia. 16/20

17 Liikennejärjestelmä 5 min, Tapani Touru 1. Pysäköinnin seudulliset periaatteet. Seudullisella sopimisella voidaan mm. edistää seudun kestävää kasvua ja vähentää haitallista kilpailua, toteuttaa sähkölatausverkostoa sekä perustella kunnissa tehtäviä, tiivistämisen edellyttämiä, totutuista poikkeavia pysäköintiratkaisuja. Teemaa käsitellään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Työ ohjelmoidaan helmi-maaliskuussa. 2. Joukkoliikenteen murros ja edunvalvonta. Joukkoliikenne on mm. maakuntauudistuksen, liikkuminen palveluna -konseptin, päästövähennystavoitteiden sekä nykyisen järjestelmän paikoittaisen tehottomuuden vuoksi murroksessa. Tampereen seudulla tulee tehdä merkittävää edunvalvontaa erityisesti pääradan kehittämiseen ja sen liikennöintiin liittyen. Harvempaan asuttujen alueiden joukkoliikennepalvelun tarjonnan tapa tulee väistämättä muuttumaan. Seudun ja sen kuntien keskeiset tarpeet tulee määrittää ja tehdä kuulluksi sekä seudulla ja valtion suuntaan. Tarpeita kartoitetaan ja edunvalvontaa kehitetään. Maankäyttö ja asuminen 5 min, Kaisu Kuusela 1. Rajaton seutu Elinkeinojen seudulliset vetovoimaprofiilit. Kuntien yhteisen kehittämistahdon löytyminen seudullisesti merkittävien tai muusta syystä tärkeiden yritysalueiden kehittämisessä. 2. Seudullinen viherrakenteen työsuunnitelma. Hankkeen aikana muodostettujen ekologisten kokonaisuuksien ja virkistysverkostojen yhteensovittaminen maankäytön aluevarausten kanssa sekä viherrakenteen rooli seudun hiilinieluna. 3. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kaavoitus- ja tontinluovutusohjelmat kunnissa. Yleiset 5 min, Juhani Pohjonen 1. Edunvalvontaselvitys ja systematisointi sekä edunvalvonnan TOP 30- lista. Ritva Asula-Myllynen, Satu Kankkonen, Kaisu Kuusela ja Tapani Touru esittelivät omat teemansa. Heidi Rämö poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Vs. seutujohtaja Pohjonen Kuntajohtajakokous päättää käydä kevään valmistelua ohjaavan keskustelun. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Eero Väätäinen poistui kokouksesta. 17/20

18 18 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Tampere-Helsinki-välin edunvalvonnan varmistaminen. Oskari Auvinen kertoi neuvottelusta koskien Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hintojenalennusta ja ylijäämäpalautusten tilannetta. Vs. seutujohtajan infoasiat: Joulukuun 2017 työttömyysprosentit ovat ilmestyneet. Lähde: ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Seutuhallitus on antanut lausunnon LVM:n kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta. Liite Kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma Liite 18/20

19 19 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja 9.2., Seutuliike-hanke, lähetekeskustelu Sähkölatausverkko, loppuraportti Nokian strategia ja -prosessi Tilinpäätös 23.2., Edunvalvonnan tilannekuva ja kehittämistoimenpiteet, tarjouspyyntö Varhaiskasvatuksen tiekartta ja seutuvertailun kehittäminen, lähetekeskustelu Seutuliike-hanke, lähetekeskustelu Päärata + -hanke/edunvalvonnan organisointi Vesilahden strategia ja -prosessi 9.3., 23.3., KJK-teemakokous Pirkkalassa klo alkaen. 6.4., 20.4., Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , 18.5., Työpaja seutuhallituksen kanssa klo , 15.6., peruttu, heinäkuussa ei kokouksia 24.8., 7.9., 21.9., 5.10., , 2.11., , , Työ- ja seminaarimatka on /20

20 20 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo /20